Page 1

•'.Si-:

4fch

'^p*.


Tavoista sisaiseen kunnioittamiseen Kuulun siihen sukupolveen, jonka lapsuudessa nuoriso

teja saa kaataa, vaikka emme saakaan olla autoritaiirisia.

vaikeni silloin, kun vanhemmat puhuivat. Vanhemmalle henki-

Kuulun siihen sukupolveen, joka on nahnyt Jumalan lahjana isanmaassamme sodan jalkeen yli 40-vuotisen rauhanajan, kansamme taloudellisen nousun, yh-

lblle osoitettiin kunnioitusta an-

tamalla handle istuinpaikka, jos niita kokoontumistilanteissa tai liikennevalineissa oli niukasti. Pidimme aivan oikeana "teititella"

teiskunnallisen

vanhempaa henkiloa, ellei han oliut todella laheinen ystava tai tuttava.

siunauksen.

Ei tarvitse olla kovin

Minunkaan sukupolveni ei ole kyvytbn oppimaan sita, mikii

vanhakaan, kun on kuullut las-

ten

teitittelevan vanhempiaan.

meilta aika suuressa maarin na

Ulkonainen hyya kayttaytyminen oli maan.

kyy puuttuvan: "Toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenanne." Kuinka paljon taipuisampia sita ovatkaan oppimaan nuoremmat ihmiset, joilla laajemmat tiedot ovat muuttumassa

harjoitusta yhteisela1950-luvulta

nuorena

opettajana toimiessani muistan

hyvin, miten oppilaiden vanhem mat olivat joka tilanteessa lastensa puolesta, nuo vanhan, evankelis-luterilaisen saaneet ihmiset.

viisaudeksi. Tama Kuulumiset-numero on omistettu seurakunnan nuoriso-

kasvatuksen

Kuulun siihen sukupolveen, jo ka hyvin laheisesti eli ja koki 1960-luvun kouluun ja yhteiskuntaan

murtautuneen

vaati-

muksen nuorison vapauttamisesta. Luterilaista pappismiesta ar-

tyolle. Seurakunta pyrkii toimindettiin kuitenkin maaritella vasta 1980-luvulla. Siihen mennessa

olikin kertynyt sopivia kokemuk-

velutti, mihin joudutaan, kun sil-

sia.

loisen Kiinan puhemies Maon Punainen kirja painettiin suo-

Kuulun siihen sukupolveen, joka on nahnyt, tosin hieman sivusta seuraten, kehityksen jalleen tapakasvatukseen, ihan ih-

meksikin ja levitettiin nuorison keskuuteen kuin

mitakin Raa-

oikeudenmukai-

suuden tunnustamisen ja sosiaalisen turvallisuuteen pyrkimisen

nassaan opettamaan nuorelle sukupolvelle Jumalan Sanan mukaista eettisten arvojen kunnioittamista ja niiden mukaan elamista. Meilta puuttuu olennaista, ellemme pysty tai halua tehda si ta evankeliumin, henpessa.

ilosanoman

Toivotan rippikoululaisille oppimiseen avointa mielta, kaikille leireihin osallistuville kauniita

mattua. Silloin myos esitettiin

mista

voimakkaasti kristinuskon vain

saantbihin

aiheuttavan estoja nuorilla, joiden piti saada elaa hyrraavien halujensa mukaan niin vapaasti,

pikkuisen tarttunut vuosien aikana vanhanaikaisuuden vasta-

lista matkaa seka maantiella ettii

hanka. Tuntuu kuitenkin silta,

niin vapaasti. Silloin tapasi myos aika tavalla vanhempia ihmisia,

etta

elamassa. Harjoitellaan yhteistybta ja pidetilan yhta, kaikki kangasalalaiset, aikaisemmin ja mybhemmin syntyneet sukupol-

jotka noiden aatteiden voimasta

nuortuivat kuin lapsi leikkimaan. Kouluun tuotiin yhteiskuntatietoisuus, poliittiset neuvostot. Peruskoulun tavoitteet tai-

suojaaviin kayttaytymisasti.

edelleen

on

Minuunkin

oltava

on

varaa

vanhempien kunnioittamiseen niin, etta se nakyy. On oltava va raa nuoren hyvaksymiseen, jotta

paivia, lomalaisille juuri oikeaa tapaa virkistya ja kaikille turval-

vet.

voisi valittaa sita turvallisuutta,

Pentti Hytbnen

mita nuori ihminen valttamatta tarvitsee. Ei kaikkia auktoriteet-

mdnkin: kiitosrukous, ylistysrukous, esirukous, hiljainen rukous

vanhemmista, ystdvista, Jumalan Sanasta, rukouksen mahdolli-

jne.

monille on tuttu tdmd Jeesuksen kehoitus. Kautta kristikunnan historian

le. Itsekin uukuin poikien kanssa

suuksista, hyvdstd leiripaikasta, jokapdivdisestd leivdstd, ilmoista, tidevaisuude?i toivostajne. Ndin me huomaamme, etta.

ja ennen kuin silmdt ummistuivat, sanoin: "Nyt voimme kaikin

kien asioiden kera.

on oliut kerroUavana

tuoda ddneen Taivaallisen Isdn

selleni suureksi

eteen kaikki asiansa." Olin tdy-

seurakuntamnxe nuorisotyon ja crityisesti ensi kesdn rippikoxdu-

Rukouksesta

#Vuosia takaperin oli Einolan "Anokaa, niin teille annetaan",

monista

pienistd ja suurista 1'ukouksen miehista ja naisista, jotka ovat

rippisvaki hiljentymassa' yopuul-

yhdessd nikoilla ja jokainen saa

sin ylldttynyt siita kiitoshengestd, mikd tuossa pienessli kampassa

asioissaan turvatitunut yksin Elavaan Jumalaan ja myos saa

silloin vallitsi. Siella kiitettiin

neet avun.

kaikesta.

Nyt jdtdn meille kaikille ja itrukousaiheeksi

lei.Ht. Silld Taivaallinen Isamme

haluaa antaa meille kaikkea hyvda milloin Hon ja. milloin itkun

Rnkouksen lajeista tunnemme varmasti parhaiten pyyntdru-

muuttuneet

kouksen. Mutta niita on enem-

Uoisia hyvista saunanldylyistd,

Tuntui

Herramme eteen vox mennd kaik-

kuin

asiat

rukoukseksi.

olisivat Oltiin

kera. Tule rukoussavottaan mu kaan. Heikki Nurmiranta


Ennakkoluulottomasti mukaan!! Jommu, Jorma Jussila on oliut puolisentoista vuotta nuorisonohjaajana seurakunnassamme. Muutto Kangasalle oli paluuta kotikonnuille. Tata paluuta Jommun ei ole tarvinnut katua. "Kivaa on oliut," Jommu vakuuttaa.

Jommu, miksi seurakunta tekee nuorisotyota? Seurakunnan miorisotyo perustnu Vapahtajamme antamaan la-

hetyskdskyyn samoin kuin mini kin seurakunnan toiminta.

Miksi sina teet nuorisotyota? Olen huomannut, etta evankeliu-

min varaan voxja kannattaa rakentaa koko eldmd.

Mika on nuorisotyon tarkoitus? Tarkoituksena ja ajatuksena on syvennelld niita asioita, joita on opittii rippikoulussa. Ei niinkaan tiedollisesti vaan elden nii

ta.

Tarkoituksena on huomata,

kuinka Jeesuksen opetukset toimivat eldvdssd eldmdssd, etteivdt

ne ole vain puhetta ja tyhjid sanoja.

Mita. nuorisotyossa. tapahtuu? Me tehdaan kaikkea mahdollista,

joskus mahdotontakin! Pyrimme seurakiinnassa omalta osaltamme kasvattamaan nuorista sekd

"taivas- etta yhteiskuntakelpoisia" eli kasvattamaan nuoria ko-

konaisvaltaisesti, fyysisesti, henkisesti ja ennen kaikkea hengellisesti.

Puhutaan paljon seurakuntanuorista. Kuka han on?

Mimista kaikki nuoret, jotka ovat kirjoilla seurakiinnassa, ovat seuraknntanuoria. Meilla on taipumus helposti luokitella -toisia myos eri uskonasteisiin. Jumala yksin tietaa jokaisen uskon. Me seurakunnassa kylvammeja Han antaa kasvun.

Kolmisensataa nuorta kay rippikoulun tana kesana. Mita haluat sanoa heille?

Rippikselle kannattaa lahted ennakkoliiidottomasti. Se kannattaa

ottaa erddnlaisena opintoseikkailuna!

Nuoret ovat usein omiin ennakko asenteisiinsa sidoksissa.

He "mollaavat" helposti sen us kon, johon lieiddt on kastettu. He etsivat uusia, haluavat omaksua kaikkia ns uususkontoja ja vastaavia. Nuoret ovat liian helposti valmiita heittdmaan pois vanhan ja hyvdn. Kuitenkin vanha konsti tdssdkin on parempi kuin pussillinen uusia. Vapahtajamme kestdd kylld vertailun! sanoo Jom

Tapsa ja Juuso kaavoihin kangistionassako? Otapa siitd selvdd tana kesana!

mu.

Taman paivan nuori — huomisen vastuunkantaja Jos ajattelemme koko kirkkomme nuorisotyota, niin kirjavuutta varmasti loytyy. Toimintamahdollisuudet tyontekijamaarassa ja taloudellisesti ovat varmasti erilaiset jossain Kainuun seurakunnassa ja esimerkiksi Kangasalla. Omassa seurakunnassamme saamme olla hyvin iloisia laajoista tyomahdollisuuksistamme.

Paivakerhotyo on jo vuosia oliut keraamassa lapsia seu rakunnan lapsityon piiriin. Nain seurakunta haluaa kaytannossii toteuttaa kastekaskya. Aivan yhtii laajasti eivat lapset sitten tule seurakunnan poika- ja tyttokerhoihin ja pyhakouluun. On siihen tietenkin omat selityksensakin. Paivakerhotyossa on monia palkattuja piiivakerhotateja, mika on ihan hyva ja kiva asia. Mutta tytto- ja poikakerhojen vetaminen jaa monasti nuoriso-ohjaajan tai sitten nuoren kerhonjohtajan tehtavilksi. Poika- ja tyttotyossa kummassakin on vain yksi paatoiminen palkattu henkilo. Seuraava ikavaihe, jolloin seurakunta kohtaa melkein sataprosenttisesti ikaluokan, on rippikoulu. Siita olemme iloisia. Kun sitten kesan mittaan olemme olleet kasvokkain

melkein kaksi viikkoa, on nuorisotyollamme melkoinen haaste edessa. Miten johdattaa nama nuoret kodikkaaseen seurakuntayhteyteen? Edessamme on sama pulma kuin poika- ja tyttotyossa. Tyota on vetamassa yksi papeista ja yksi nuoriso-ohjaaja. Nuorten maiirat ovat satoja. Haastetta riittaa. Suunnitelmia on tehty, etta edes jollain tavoin saisimme kontaktit pidettya. jo kohtaamiimme nuoriin. Olemme toki hyvin tietoisia, etta tarjontaa nuorille tulee joka puolelta, mutta uskomme, etta olemme tasa veroisia kilpailussa. Tarjoamme Lauantaisin nuortenillat, erilaisia retkia ulkomaille, Lappiin jne seka monia nuorten tempauksia. Meidan uskomme ja toivomme on, etta yhteistyo syventyisi ja parantuisi nuorten kanssa, niin etta voisimme antaa vahvat evaat jokaiselle niin seurakuntalaisena kuin yhteiskunnan jasenena. Heikki Nurmiranta


Tytoille ja pojille

ke

Tyttokerhot ovat kokoontuneet ahkeraan talvikauden aikana.

Kerhoissa on koettu lampimia. ja laheisia hetkia "meidan tyttojen parissa". On jaettu salaisuuksia. On loydetty ytiivia, yhteyttii. Tyttotyon erikoiskerhoja ovat olleet suosittu kokkikerho ja aitien ja tyttojen yhteinen liikuntakerho.

0&\ Ole vain \S2y Suomenpart Kanjrasala on virea partiopitaja. Toiminta sai alkunsa jo 1920-luvulla. Tyttolippukunta Roineen Tytbt on perustettu 1928 ja poikalippukunta Harjun Pojat vuotta myohemmin. Yhteensa lippukunnissa on nyt jasenia noin 350.

Seurakunta on molempien lip-

Suurempia joukkoja kerddvdt nhte.cn retkct, tyttopdivdtja leirit. Silloin leikitadn, kilpaillaanja kisaillaan, vietetddn mieleenpainuvia iltanuotioitaja opitaan tuntemaan lisdd Taivaan had. Leireilld ovat. nuori

son ohjaajan apuna "isoset", muxtaman vuoden takaiset leirildiset.

pukuntien taustayhteisbnii. Partiotoiminta on vilkasta ja uusia jasenia liittyy mukaan ympari vuoden. Viikottaiset kokoukset lippukuntien koloilla ovat vartioiden laumojen ja vaeltajaryhmien saannbllistsi toimintaa. Erilaiset tempaukset. retket. lei rit ja kilpailut ovat mieleenpainuvinta toimintaa — hetkia, joita muistellaan vuosia jiilkeenpain. Retki- ja leirikokemukset ovatkin monen mielesta kaikkein parasta koko toiminnassa.

Partiosta puhuttaessa on muistettava myos sen kasvattavat ja kehittavat tavoitteet. Jo pelkka yhdessaolo eri-ikaisten ja erilaisten nuorten kanssa on antoisaa.

Partioihanteet ja lupaukset ovat jokaiselle tarkeita ja tuttuja. Niiden tarkoitus on ohjata nuorta tasapainoiseksi ja itsenaiseksi yhteiskunnan jaseneksi. Eras tarkeimmistS ihanteista on halu kehittaii itseaan ihmisena. Se on ihanne, jota kaikkien ihmisten varmaan tulisi tavoitella.


rhoja, leireja Poikatyollii on takanaan yksi vilkkaimmista ja monipuolisim-

Kivaa!

Tahdomme kaikissa tilanteissa

mista toimintakausista. Askar-

pitaa esillii hyviia uutista maailman Vapahtajasta, seurakun

telun, rakentelun, tietokoneiden ja mikroautojen, RC-lait-

nan Herrasta JEESUKSESTA KRISTUKSESTA, "silla niin on

teiden, liikunnan ja erataito-

Jumala maailmaa rakastanut, etta han antoi ainokaisen Poi-

opiskelun parissa on koettu

reja. Pojat, jotka pitavat telttamajoituksesta (saaressa ei ole rakennuksia), ruuanlaitosta, kalastuksesta ja erataitojen oppimisesta toivotetaan tervetulleeksi "intiaanileirille" Saikarasaareen. Saareen otetaan kolme teltta-

On tehty loytoja, on jaettu ko-

(Joh. 3: 16)

kuntaa (yhteensa n. 15 poikaa). Mikiili loytyy valmiit telttakunnat kerhoista tai tutuista pojista, voi ilmoittautua kokonaisena ryh-

kemuksia. Isien ja poikien yh-

Se on sittenkin miesten asia!

manii virastoon.

unohtumattomia hetkia yhdessa. Naiden harrastuksien ohella on tutkittu Raamatun sanaa.

kansa, ettei yksikaan, joka hiineen uskoo, hukkuisi, vaan hanella olisi iankaikkinen elama."

teinen toiminta on entisestailn vilkastunut.

Tallaisen toiminnan pohjalta on hieno suunnitella myos kesakautta. Toiminta leireilla ja

retkilla tapahtuu tietenkin seu rakunnan hengessa ja sen periaatteiden kanssa sopusoinnussa, kuten kerhoissakin on tapahtunut.

Kesalla tapahtuu

Pyoraretki on tarkoitettu jo hieman isommille pojille n. 9— 16. vuotiaille. Elintasopyora ei ole valttamaton. Vanhemmallakin mallilla sotkee sen, mita pyorilla ajamme. Matkalla tutustumme Turkuun ja pyorailemme saaristoon, Rymiittylaan, Naantalin kautta. Telttamajoitus ja emannan tekemii ruoka kuuluu retken luonteeseen. Huoltoauto

tulee mukaan. Apuvoimiksi tar-

joutuvia isia otetaan hyvilla mie-

QS —

lin mukaan. Pyorat junaan ja siita sitten vaan Turkuun ... ja

oliike tayttaa 75 vuotta Kansainvalinen

kasvatus

takaisin. on

myos partiossa tarkeiia. Onhan partioaate levinnyt maapallon jokaiseen kolkkaan ja yhteyksia eri maiden partiolaisten kesken pidetaan jatkuvasti ylla. Kansainvaliset suurleirit ovat nayttava esimerkki tasta toiminnasta. Suo-

men partiolaisten juhlavuosi huipentuu heina-elokuussa pidettavaan MIILU -85 suurleiriin Ja-

mijarvella. Leirille odotetaan ulkomaisten osanottajien lisaksi noin 10 000 suomalaista, isoa ja

pientii partiolaista. Myos Kangasalta on leirille lahdossa noin 20

partiolaisen ryhma. Partiosta on vuosikymmenien kuluessa kasvanut eras maailman suurimmista nuorisojarjes-

toista, jarjeston perustajan Ro bert Baden — Powell'in ajatukset nuorison kokoamisesta yhteen ovat toteutuneet. Kangasalle partio on tullut jaadakseen vakiinnuttatamalla asemansa nuorison

suosikkiharrastusten joukossa. Partio ei ole kuitenkaan pelkka harrastus — se on elamantapa. "TAHDON RAKASTAA JUMALAANIJA LAHIM-

MAISTANI, ISANMAATANI JA IHMISKUNTAA TOTEUTTAEN ELAMASSANI PARTIOIHANTEITA." Minna Nisula

Isat tekevat poikiensa kanssa pienen "purjehduksen" Kotkan edustalla. Olemme vuokranneet

aluksen miehistoineen (MX Vivan). "Kuunari" on n. 30 m pitka

ja siina on 35 makuupaikkaa. Kevaalla pidetyssa isa/poikatilai-

Tide mukaan - vaiihtia riittddja pelikavereita loytyy!

suudessa innostui merihenkisia

isiii matkasta niin, etta se tayttyi kerrasta. Peruutuspaikkoja voi tietenkin aina kysella. Tulemme tekemaan vastaavia retkia tulevinakin kesina.

Viikonloppuleiri isille ja po jille on edellisvuosien tapaan Santasaaressa. Tiilla kertaa ke-

san loppupuolella. Perjantai-iltana alkava leiri sisaltaa "yhteista

Ala-asteen pojille on oma leiri Einolan leirikeskuksessa (13 km

meininkia" alusta loppuun. Vii-

vanhaa Oriveden tieta). Einolaan

me kesana oli 17 isaa + pojat.

on rakennettu uusi rantasauna.

Odotamme tulevana kesana uut-

Polkupyora on syyta ottaa mu kaan, silla kaymme Kautialan koulun kentalla pelaamassa pe-

ta ennatysta. Perinteellisesti vietiimme sunnuntaipaivaa koko perheen voimin. Sunnuntaina

sa- ja jalkapalloa. Lyhyelle leiril le on ensikertalaisenkin helppo 1iih tea.

ERATAITOLEIRIT SAIKARASAARESSA??? Saikarasaari on Roineen Viinninsalon kupeessa oleva luonnonkaunis saari, jo-

ta poikatyon merkeissa on kiiytetty, mutta vasta tana kesana jarjestetaan siella varsinaisia lei

aloitamme leirijumalanpalveluksella, jonka jiilkeen poikatyo tarjoaa lounaan. Saasta riippuen ulkoilemme, pelaamme ja hiljennymme yhdessa.

Tomppa


Suuntaviivoja elamaan Vuodesta 1963 on Kangasalla pidetty leiririppikouluja. Vuonna 1974 tuli mukaan myos retkirippikoulut, joissa tutustutaan Suomen kirkolliseen ja hengelliseen ela maan monipuolisesti. Paivarippikoulut kevaisin ja syksyisin ovat ainakin talla hetkella taakse jaanytta elamaa. Mita tulevaisuus tuo tullessaan, sita ei tieda kukaan. Rippikoulun tarkoitushan on perehdyttaa nuori ihminen kristillisyyden salaisuuksiin. Rippikoululeiri suo sii

hen hyvat mahdollisuudet ja leirilla myos opitaan monet hyvat kristilliset kaytostavat aamuhartaudet, ruokarukoukset jne.

Rippikoulussa meilla on mahdollisuus ryhmakeskusteluissa nuor ten kanssa pohtia heidan elaman

kysymyksiaan kristilliselta pohjalta. Samoin on myos mahdollisuus kahdenkeskisiin keskuste-

luihin leirin vetajien kanssa.

Usein myos

nuoret oppivat

tuntemaan omat koulutoverinsa

sisinta myoten, kun leirilla ollaan pari viikkoa. He nakevat toisensa tunneilla ja kaikessa vapaa-ajassa, joten keskiniiiselle kanssakaymiselle myos jiia ai-

kaa. Siksi leirimuotoinen rippikoulu on nuorten itsensa kannal-

ta jotain muutakin kuin "naimaluvan hakemista", kuten kansanomaisesti kuulee sanottavan. Jokaisella nuorella on edes-

saan koko elama. Rippikoulu an taa myos valmiuksia siihen, mi-

ten meidan tulee hengellisesti ja henkisesti valmentautua niiihin tuleviin vuosiin.

Taman kesan rippikoulut on jarjestelty hiukan toisin kuin ennen. Kesakuun alussa alkaa viisi

leiriii rinnakkain. Loput kolme on viety lapi heinakuun loppuun mennessa. Nain ovat seurakun-

.... .

tamme leirikeskukset myos muussa kaytossa ja voimme laajemmin palvella kaikkia seura-

..sffiA

kuntalaisiamme.

Me odotamme kuin hepo helletta kesaa ja rippikoulujen al-

Tdmdkin vyyhti selvidd rippikoululeirilld.

kua. Rukouksemme on, etta Tai-

vaan Isa antaisi siunatut ja hyvat leirit.

Heikki Nurmiranta

Konfirmaatiot kesalla 1985

Juuso, abiturieutti,

La 15.5. klo 17, Liisa Nieminen Su 16.6. klo 10, Olli Arola klo 13, Olli Kaskelma

ja Seppo Jarva

partiolainen,

tusta lahinna hengellisissa

niin sanottu seurakuntanuori eli aktiivisesti seura kunnan nuorisotouhuissa mukana oleva. Mita sinulle seurakunnan touhuissa mu-

asioissa. Samalla muistutan itselleni, mika seura kunta oikeastaan on. Ei se

kanaolo on merkinnyt? Olen saanut paljon ysta-

klo 15, Heikki Nurmiranta

Su

Odotan, etta saisin seu

7.7. klo 10, Seppo Jarva

isantana

taman

Ennen kaikkea olen loy-

J

V

kunta koostuu kaikista jakista Kangasalan asukkaista. Laajemmassa mittakaavassa kaikki maailman kristityt ovat seurakunta.

tanyt elamalleni Yhdessa toisten

Su 28.7. klo 10, Margit Nyman

ja

vapaa-aikana seka kesatyokesan.

Nurmiranta

papit

muut tyontekijat, seurakuntakodit ja kirkot. Seura senistaan eli melkein kai

tasaaren klo 13, Heikki

ole ainoastaan

via, mielekasta toimintaa paikan! Olen nimittain San-

Su 21.7. klo 10, Liisa Nieminen

rakunnassa jatkuvasti ope-

sisallon. nuorten

Odotan ja toivon, etta seurakunnassa

voisimme

unohtaa pienet

nakemys-

kanssa voimme pohtia kaikenlaisia asioita ja opetella

eromme ja keskittya evankeliumiin ja maailman ha-

elamisen jaloa taitoa.

dan lievittamiseen.


Kertoomme Kristinoppia kaikessa mukana vaikuffava asia. Se on

Elamamme kallein asia

elava suhde, jossa tapahtuu koko ajan. Sita pitaa hoitaa. Sille pitaa antaa aikaa ja filaa elamassa. Usko Jumalaan on fapa elaa. Meilla ei luonnosfaan ole oikeaa asenneffa Jumalaan. Ihminen on aseffu-

Kesa on erifyisesfi rippikouiujen aikaa. Me nykyisef aikuisef olemme luulfavasfi monef lukeneef rippikoulussamme kirkon Krisfinopin ohjelmajuiisfuksen: "Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Krisfuksen tunfeminen ja Jumalan lapseksi paaseminen on elamamme kallein asia." Itselfamme voimme kysya, onko usko Jumalaan nyf korkealla elamamme ar-

nuf jopa Jumalan ylapuolelle ja joufunuf hanesfa eroon. Tasfa karsii kaikki elama. Kuifenkin Jumala on ennen meita. Ihmi nen on Jumalan luomus eika Jumala ihmisen.

Usko eli Jumalan tunfeminen edellytfaa kokonaan uuffa asenneffa, kaanfymisfa takaisin. Se on kuin hukkuvan ve-

tamisfa heikoisfa jaisfa fakaisin fulosuuntaan, kantavalle perusfalle. Uskon loytamisen eli pelasfuksen mahdollistaa Jumalan oma armahtava fyo Krisfuksessa. Han voi johtaa ihmisen ta man oikeaan olofilaan. Sifa kutsutaan pe-

vomaailmassa, vai ovafko monef muuf

asiaf painaneef uskonkysymyksef takaalalle.

lasfukseksi.

Jeesus sanoo meille: "Mifa se hyodyf-

USKO ON TAPA ELAA

faa ihmisfa, vaikka voiffaisi omaksensa Usko Jumalaan ei ole rinnasfettavissa eri-

koko maailman, muffa saisi vahingon sie-

laisiin tavoiffeisiin, harrasfuksiin fai pyrkimyksiin, joifa ihmisella voi olla. Juma laan uskominen on elava, dynaaminen,

lullensa." Olli Kaskelma

•<

KAN6ASALAN SEURAKUNNAN NUORET NUOB.TEN1LLAT 16

Sontosaor,, totsostommt ke-

* £

Einola, "Kodonnten aartten

mcfaas+ajat ("Toope «lsoa&4 ) 15.£>.

f1ekk,j«urat KnaofSlo

22 t 5orh»toar., Juharmujjuhlat Cmn) Z4.6. Sorvraiaari, C-tarv* g c) 6 7.

13 7

Saarcap. "Uikoi fuhdisiulW Cl",.i.O

20 7

?u.jr«rha,uhlof MarkcUa

Tervajarvelli (Latvto lapulin-

10 1

Loy+orCtk, <ankaanpaasja

2»?-!lf.o'

Euroopan marta

Com»n avuin)

U « Kii+ej- ja yliitysjuhlal Sqnfc-l 1

+«saarcis« Wo Metsarerk,

IV

KESAVHKKoiNA

SO-

JumolnnpaWelm kjo 10

6ontat«ar,( "viimt fcpasia" (Juuje)

LA-

Nuorten.lfA klo

17 8.

Ekumenioa Tampereetfa

fi. J

Sorfconniemeen, Sarkanmemeen Santasaari, "UUilmmaiScmme"

Cdraamaryh#KiA# Jwwio) TWilla mtfsasso (J-0

3lmo.ttaL.rum/sef rttkil/e kirkkoherran-

xlmifwn p. 772 121 Tarkemp.a »;eto|,

Juhonnujle.r, Sanrataaress*

11.-U 7

ma«l(-« klo 17.) Emola, A\ykas huonccnh«l-*iia"

11. 8. 7 4

TAPAUKSIA Z1 -Z2.6.

Seurat Uo„+alaiS;lla

21 7 V t.

KESA-85

jaa lahe

npana ajankokrana

Kana* alar. San mir+a.

KartshkirkJ^o

klo

10.

1°-.

KvsyvA ei tieutA eksv J Hckk; Nurmiranta

p. 173 1,08

X.li 3lmaririen

p

Tuomo Vanhanen...

p 76? 54Z

771 763

Jorma JmuiU

p

740 571

Einola Sarrfasaar.

p. p

?68 "I 7?2 'Z<»


Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto

HARTAUS

Tapulintie 2 puh. 772 121, 772 122, tai. toimisto 772 123

HUUTIJARVEN KAPPELISSA KESKIVIIKKOISIN KELLO 18

Avoinna ma—pe klo 9—14 Kirkkoherranvirasto lisaksi torstaisin klo 14—17.

Mukana:

5.6. Mika-Markku Gronholm, sello

KESALEIRIT TYTOILLE:

14.—16.6. 17.—20.6. 24.-28.6.

12.6. Hannu Uusmies, trumpetti 19.6. Paivi ja Ulla Kyrojarvi, viulu

26.6. Riikka Pelto, viulu 3.7. Ritva Hieta, laulu

pienten tyttojen leiri Santasaaressa isompien leiri Santasaaressa kaikenkokoisten tyttojen leiri Einolassa

10.7. Pirjo Gronholm, laulu 17.7. Pasi Sundstrom, pasuuna 24.7. Leena-Maija Raukola,

polkupyoraretki (telttaillen) Turun

viulu

POJILLE: saaristoon

31.7. Ahopellon tytot, laulu 14.8. Syrjaniemen lapset, laulu

14.—16.6.

isien ja poikien purjehdus (Kotka)

21.8. Markku Jokinen, viulu

18.—20.6. 27.—29.6.

alle 10-v. leiri Einolassa erataitoleiri Saikarasaaressa

2.— 4.8.

isa/poikaleiri Santasaaressa

4.— 8.6.

TYTOILLE JA POJILLE:

7.— 9.8.

pyhakoulutyon jarjestama leiri 6—14vuotiaille tytoille ja pojille Santasaaressa

PERHELEIRI: 9.—11.8. Santasaaressa MUUT LEIRIT:

17.6. 21.—22.6. 31.7. 3.8. 5.— 9.8.

20.8.

LAHETVSTUPA

Mayravuorelaisten paiva Einolassa nuorten juhannusleiri Santasaaressa vanhusten paivaleiri Santasaaressa lahimmaispalveluvaen paiva Einolassa

Ukkijarven rannalla

Avoinna ma, ke ja la klo 10—14.

vanhusten leiri Einolassa

Tule jatutustu!!

vanhusten paivaleiri Einolassa

Leireille ilmoittaudutaan kh-virastoon puh. 772 121 tai 772 122. Tyontekijoilta saa lisatietoja.

Torstai-iltaisin

kello 19 pihaseurat eri puolilla Kangasalaa. Seuraa ilmoituksia

paikallislehdesta.

PIHAKIRKOT 2.6.

Riussa Mauno Ruokosella klo 17 Mukana Kangasala-

Opiston soittokunta, Harri Heino, Olli Kaskelma 23.6. Kirkkopihan musiikkihetki kello 18 Kangasala-Opiston soittokunta 27.6. Kuohenmaan Kerttulassa klo 19

30.6. Kautialassa, Esa Karppilassa kello 19 7.7. Vehoniemella, Helvi Tiitolassa kello 19 14.7. Leipissa, Raimo Anttilalla kello 19 16.7. 21.7. 28.7. 4.8.

Ruutanassa, Anna Hildenilla, Mantytie 5, kello 19 Suoraman Aiasenkylassa, Eero Jarvenpaalla kello 19 Vaaksyssa, Reino Mattssonilla kello 19 Suoramalla, Raija Piispasella kello 19

11.8. Vehoniemella, Hallilassa kello 19 18.8. Vaaksy-Kerppolassa, Unto Pyykolla kello 19 25.8. Herannaisseurat Liutussa Julia Vestehsella kello 18 1.9. Suoramalla, Raija Piispasella kello 19

T u l e mukaan!

EVANKELIOIMISPAIVAT 16.—20.6.

su 16.6. kk:n srk-kodissa klo 17, ma 17.6. Suoraman srk-keskuksessa klo

18, ti 18.6 Huutijarven srk-kodissa klo 18, ke 19.6. Ruutanan srk-kodissa klo

18, to 20.6. kirkossa klo 18.

Evankelioimispaivat jarjestetaan yhdessa Hameen Kansanlahetyksen kanssa.

K0TIKIRK0N KUULUMISIA Vastaava toimittaja: Anja Kares Toimitus: Kirkkoherranvirasto

Tapulintie 2, 36200 Kangasala puh. 772 121, 772 122

TAMMER-LINKKI OY. TAMPERE/MANTAN KIRJAPAINO OY. MANTTA 1985

ISSN 0780-0010

Kotikirkon kuulumisia 1985-2  

'^p*. •'.Si-: suuksista, hyvdstdleiripaikasta, jokapdivdisestd leivdstd, ilmois- ta,tidevaisuude?itoivostajne. tamista ja niiden mukaan ela-...

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you