^s
r
w
&
â‚Źi
^ ' 3i. **'"t
Kangasaian seurakunnan tiedotuslehti
f:o 1/1986
KOTIKIRKON KUULUMISIA
Hyvat seurakuntalaiset! L u i n eraasta viikkolehdes-
ta, etta Pave Maijanen uskoo puusukseen. Huvittuneena huomasin mieltaneeni, etta toiset uskovat Jeesukseen. Puusukseen — Jeesukseen.
Edesmennyt laulaja-keihaanheittaja sanoi kerran eraassa haastattelussa uskovansa ur-
heiluun. Ei tassa nyt varmaankaan ole kysymys kummankaan varsinaisesta uskontunnustuksesta. Me voimme
kuitenkin joskus, vaikka vain itsetykona arvioida, mika on
Herra Jeesus, auta minuet muistamaan,
lussamme. Hanhan on uskon ulottuvuudessa. Mutta me olemme Hanen hallussaan. Ei-
Suo, etten tekisi mitddn,
ko Han ole juuri se kaikkein suurin, joku mihin ajatuskaan ei oikein ulotu. Kyllahan varsin monelle suotu jarjen viisaus pitkalle ymmartaa Jumalan tekoja, mutta moni todella elaman pohjimmaiseen pyrkinyt rehellinen on jarkineen tehnyt konkurssin.
uskonasia ja mika ymmarryk-
J o s silta tuntuu, niin usko-
len, ettemme hapeaisi uskoa
taan pois, etta puusuksi on parempi kuin lasikuitusuksi. Uskotaan sekin, etta urheilu
johonkin, joka toden totta ei
on suurenmoinen kasvatuksen
muuten
keino ja valtavan terveellinen harrastus, meille vetelyksille
ulottuvillamme.
Kylla kai nyt sentaan jokaisella on kasitys jostakin, mihin ei ajatuskaan oikein ulotu. Usko on
ulottuvuutena sekin
ela-
maan kuuluva. Tieto, taito ja muu inhimillinen on hallus-
samme niinkuin puusuksi tai muovista tehty hiihtovaline. Mutta se, mihin me uskomme,
KANSSANI
Johan lukija arvasi, mihin paadyn. Jumala ei ole hal
sella oppimisen tuloksena kasitettava todellisuus. Ajatteole
OLEAINA
ihan valttamaton. Mutta isolla
kirjaimella Usko on jotakin sellaista, joka Jumalan lahjana yhtyy itse Kolmiyhteyteen. Hyvaksytaan avoimesti Juma lan ilmoitus Sanassa ja kiitetaan yhteyden lahjasta.
ei ole hallussamme.
Pentti Hytonen
Me uskomme
ettd Sind olet aina kanssani. minkd ndkeminen murehduttaa Si7iua.
Suo ettd kiusaukseen joutuessani pyytdisin Sinulta voimaa tehdd. oikein ja vastustaa vddrdd. Jos en tiedd mitd minun tulisi tehdd
auta minuet pyytdmddn neuvoa Sinulta.
Ollessani peloissani ja yksin&inen, anna, minun tuntea, ettd Sind olet. Idsnd, silld Sinun kanssasi
minun ei tanntse koskaan pelatd. Anna minun kulkea elaman lavitse
niin ettd Sind olet ystdvdni ja matkakumppanini kaiken aikaa.
Tata pyyddn rakkautesi tdhden. Aamen.
W. Barclayn nuorten rukouskvrjasta "Kiitos kaikesta kauniista'
den kohdalla: mita varhaisem-
min tauti voidaan havaita, sita suuremmat mahdollisuudet on
parantua. Mika meita suoma-
tulevaisuuteen Ajassamme on ilmioita, jotka
laisia vaivaa, kun me pelkaamme
tulla
sen
laakarin
vastaanotolle, joka hoitaa sieluamme. Tama laakari kay lapi tarpeen tullen kaikki vammat, joita meihin on ela man varrella syntynyt Juma la- ja ihmissuhteissamme. II-
himmentavat uskoamme tule vaisuuteen. Varsinkin nuoret saattavat kokea voimakkaasti
Vuosien varrella syntyneet vammat ovat jaaneet hoitamatta. Jo lapsuuden aikana syntyneet haavat ovat elaman
sodan ja kuoleman pelon. Ela-
kriiseissa auenneet. Pinnalli-
man asiallista hoitoa ruumiil-
manhalu lamaantuu. Nuores-
nen hoito ei ole parantanut it
lisesti sairaalla ei ole paljoa-
ta tulee apaattinen, elaman-
se vammaa. Ainoastaan ulos-
kielteinen.
pain nakyva on yritetty parantaa, kaunistella, peitella.
kaan toivoa tulevaisuudesta. Mutta ilman asiallista hoitoa me kaikki uskomme selviavamme sielullisista vammoistamme. Ja kuitenkin tosiasia on se, ettei meilla ole tulevai-
aloitekyky
Hanelta
tarttua
menee
asioihin,
opiskella, perustaa perhe. Nain maailmanlaajuisella tasolla.
Toki
elamanuskon
menettamista on
aina ollut,
muttei ehka niin suuressa mit-
Pienesta voi kasvaa suurta
myos huonossa merkityksessa. Pieni hoitamaton vamma lapsen sielussa saattaa jopa suu-
silotasolla kaikkina aikoina on
ren — aikamiehenkin — ennenaikaiseen hautaan. Mita kauemmin ihmisen sielunela-
ollut niita, jotka eivat ole jak-
man vamma on hoitamatta,
saneet elamankoulussa. Aivan
sen vaikeampaa sita on hoitaa myohemmin. Jospa me kaikki
takaavassa kuin nykyaan. Yk-
liian moni nuori tai jopa aikuiseksi ehtinyt on sortunut elon tiella. Elaman taakka on
tajuaisimme sielunelamassamme saman, minka laakarit
kaynyt liian raskaaksi kantaa.
toistavat ruumiillisen sairau-
suutta ilman perusteellista hoitoa sielussamme. Ilman syvallista tyoskentelya sielunlaakarimme
kanssa kukaan
ei
jaksa uskoa, etta synkimman, pimeimman ja kylmimmankin talven jalkeen on kesan, elaman ja kasvun aika. Olli Arola
Mina olen
paivakerholainen Kerhopaivan aamu on aina taynna pienta sapinaa. Onpa joskus kaynyt niinkin, etta olen nukkunut pommiin. Onneksi yleensa ehditaan, vaikka kiiretta se pitaa. Ylos sangysta ja hyppy vaatteisiin, puuro vatsaan ja evaat ja tossut kerhoreppuun. Sitten mennaan jo lujaa. Aiti saattaa kerhon ulko-ovelle saakka, siita eteenpain mina selvian yksin. Sydmisen jdlkeen jaksaa taas leikkia ja laulaa. Tanaan opeteltiin laulua pienesta" lumihiutaleesta. Sitten leikittiiu Tattiaista
ja mind sain olla Tattiaiscn Ystavd. Vield mentiin Pikku Hiirtd
ja Purkkipiiha. Mistdhdn nuo tddit ovat oppineet kaikki noma leikit?
Kun aletaan lukea satua, silhin me tieddmme, ettd kohta tdmdkin kerho
on taas lopussa. Ja seuraura on vasta ylihuomenna. Otsoherrasta mind piddn korasti. kiva kun tdnddnkin luetaan yksi Otso-kirju. Joskus meitd joudutaan komentamaan, kun al kaa kuulua liikaa kihindd satulietken aikana. Mutta ei kai se ole ihme, kun meitd istuu tdssd lattialla kah-
deksantoista teuavaa, ettd joku jos kus vdhan tdndisee. Hum vahingossa
Kiva udhda taas karereita! Paljon kaikenlaista on ehtinyt tapahtua siita, kun riimeksi ndhtiin. Sitten kun tdrkeimmdt asiat on kerrottu, onkin Hum
minunkin tossuni osui Antin korvaan. Ei sen olisi niin korasti siita tarvinnut suuttua.
hyva olio. Iietki hiljaa. Henkaista oikein syv&an kiireisen aamun jdlkeen. On Taivaan Isa/n hetki.
"Nyt istuudumme piiriin ja kti-
Kun on vartin uernui istuttu. alkaa jo rarpaita kutittaa. Silhin pitaa pddstd liikkeelle. Onneksi tddlld on toinenkin huone, sellainen jossa roi hyrin juosta ja leikkia. Tanaan me mentiin Mustaa Miesta ja Piirikoulua, sitten leikittiui meld, hernepusseilla. On niuuten a ilea vaikea mennd kyykkyyn, kun on hernepussi pd&n pddlla. Sopii vaikka kokeilla!
teen tartunime. Me oomme kave-
reita, kaikista pidumme. MeilT yhteinen on Isd, H&n otnpi Junia ta. Ja yhteinen on koti, tad koko maaihna." Sullen lauiuun mei-
ddn kerho aina loppuu. Aiti jo odottaakin eteisessd. Mind kylla olisi)i ollut vaikka kauemminkin!
Tanaan on askartelupdivd. Me kokeiltiin. miten peukalolla roi tehdd tontunpaitd. Hienoja tuli. Joka kerta ei ole askartelua. Jos
kus leikitddn leluilla, joskus soitetaan soittimilla, pelataau pel e ilia tai mennaan vaikka pihalle. Ai na vdhan vuorotellen.
Lopidtakin on evditten ruoro!
Minulla olikin jo aika hurja nalka, aamupuuro taisi tulla hotkaistua vdhan liian uopeasti. Milas
minulla
onkaan
evddnd...
juustoleivdtja omenamehua. Minnalla nakyy olevan maksamakkaraa, laittaisikohan aiti sita minullekin ensi kerralla?
X
SEURAKUNTALEHTORIN
TYOSARKAA
Aidit ja lapset yhdessa kerhossa Aiti/lapsikerhoa voisi nimittdd vaikkapa pdivakerJum pikkusiskoksi. Kerhossa on eloa ja iloa. Pienet lapset leikkivat ohjaajansa kanssa, useinvmat lapset alle pdivdkerJw-
ian.t Kangasaian rovastikunnan seurakunnista vain Kangasalla on naisteologin toimi. Lehtorina meilla on ollut lanes viisi vuotta Liisa Nieminen.
— Lehtorin tyon paapaino on sielunhoidollisessa tyossa, kuten teologin tyon yleensakin, Liisa Nieminen kertoo. Viikottaisten vanhainkoti- ja terveyskeskuspaivien rinnalla merkittiiva. osuus tyossa on kotikaynneilla ja henkilokohtaisilla keskusteluil-
Aiti/lapsikerho on hakemassa muotoaan. Lehtori Liisa Nieminen ja toiminnanohjaaja Virpi Kangasniemi ovat suunnitelleet tdtd kerhoa syyskaudella. Silloin oli myds pa ri kokeilukerhoa. Kokoontumiset saavuttivat suosiota. Ker-
hoa oli kaivattuja toivottu.
la. Liisa Nieminen osallistuu tasa-
vertaisesti seurakunnan syntymapaivaonnittelukaynneille vanhusten luona pappien kanssa. Naistyon ja paivakerhotyon johtaminen on niin ikaiin lehtorin tyosarkaa. Kesaisin Liisa Nieminen pitaa rippikoululeireja, joita hanen osalleen on useana kesana tullut kaksikin.
Viime syksynii Liisa Nieminen alkoi suunnitella aideille ja lapsille yhteistii toimintaa. Toimintaa, joka tarjoaisi kotona lasten kanssa oleville aideille yhteyden toisiin samassa tilanteessa oleviin naisiin, toimintaa,
johon voisi osallistua pientenkin lasten kanssa. Nain sai alkunsa aiti/ lapsikerho.
Seurakunnan paivakerhot + tarkoitettu 4—6 v. lapsille (synt. v. 1981 tai aikaisemmin) + kerhoikaisista kangasalalaisista n. 70 % kay seurakunnan paivakerhoa + kerhopisteet sijaitsevat Suoraman srk-talolla (155 lasta) (133 lasta) Vatialan srk-talolla Kirkonkylan srk-talolla ( 60 lasta) Huutijarven srk-talolla ( 55 lasta) Ruutanan srk-talolla ( 30 lasta) Ranta-Koiviston kerhohuoneella ( 30 lasta) Einolan leirikeskuksella ( 20 lasta) Raikun koululla ( 21 lasta) Havisevan koululla ( 18 lasta) Kuohenmaan ent. koululla ( 10 lasta) + kerhoryhmia on yhteensa 33 -f ryhmat kokoontuvat kerran tai kahdesti viikossa 2,5—3 tuntia kerrallaan
+ lapsia yhdessa ryhmassa on 10—21 + lastenohjaajia on kerhossa yksi tai kaksi ryhman koosta riippuen + seurakunnan palveluksessa on yhteensa 15 lastenohjaajaa
Pienelle piirtumincn ja askartelu on tarkkaa "tybtd"! Niin diti/lapsikerhossa kuin pd ivdkerhossakin lapset oppirat toimimaan yhdes sa, leikkimddn ja tekemddn jotain pientd kivaa.
Huutijarven seurakuntakodissa kerran viikossa kokoontuvassa
aiti/lapsikerhossa on ollut mukana toistakymmenta aitia. Aitien toiveista tata kerhoa on lahdetty kehittelemaankin, vaikka se saat
taa olla myos kevyt lasku paivakerhoon aralle lapselle. Pirjo Karjalainen on pienen Sari-vauvansa kanssa ollut mu-
kana aiti/lapsikerhossa. Karjalaisen perhe muutti Kangasalle elokuussa. Sari-vauvan ristiaiset
muodostuivat sopivaksi tavaksi tutustua myos seurakuntaan. — Olisi yhteys varmaan muutenkin loytynyt. Olin huomannut ilmoituksen aiti/lapsikerhosta, mutta ristiaisissa oli sitten tilai-
suus kysella lisaa, Pirjo kertoo.
Pirjo on ollut mukana vastaavassa kerhotoiminnassa
Huitti-
sissa, missa perhe aikaisemmin asui. Siella kerho jarjesti "arkitoiminnan" lisaksi juhlia, lasten-
tapahtumia... Kerholla oli oma kummiperhe Lapissa. — Tarkeinta kerhossa on aikuiskontaktin saaminen. Huittisissa mukana oli kotiaitien lisak
Tapulin
si paljon perhepaivahoitajia lapsineen. Heista monelle kerho oli
tuntumasta
erittain tarkea juuri siksi, etta voi siten kohdata toisia aikuisia,
kertoo Pirjo, joka Huittisissa toimi perhepaivahoidonohjaajana. — Me olemme vasta alkamassa toimintaa. Nain alussa on ihan
kiva oppia tuntemaan toisia, keskustella lapsista ja muista asioista, jotka ovat nyt meita lahella, Pirjo pohtii. Kevatkauden kerhosuunnitelmaa ovat tehneet Liisa Nieminen
ja Virpi Kangaslampi. Joitakin keskustelu- ja toiminta-aiheita on mietittyna. Nain alussa on kes-
Vuoden 1986 talous-
arviosta poimittua
kinainen vuorovaikutus tarkeaa,
yhteyden syntyminen ja vaihteleva toiminta.
Aiti/lapsikerho kokoontuu Huutijarven seurakuntakodissa torstaiaamupaivisin. Leikki-ikaisia lapsia kerhossa leikittaa oma ohjaaja. Liisa Nieminen on mu kana aiteja varten. Pikkuvauvat viettavat aikansa Karjalaisen Sari-vauvan tavoin aidin luona.
Yhdistelman loppusumma on
ovat n. 580.000 mk edellisesta.
perati 12.204.300:—, mika on 3.491.800 mk suurempi kuin vuonna 1985. Nousu johtuu jo
Vertailun vuoksi todettakoon paivakerhotyon palkkoihin kaytettavan 526.000 mk samasta paa-
normaaliksi tulleen vuotuisen kustannusnousun lisaksi kirkon
luokasta.
korjauksesta, josta piiaosa on budjetoitu talle vuodelle. Tuloista saadaan yli 8 milj. kirkollisverotuksella, loput lainoituksella, metsanmyynnilla ja siirroilla parin viime vuoden aikana kirkon
niaan 420.200,—. Luvuissa ovat
korjaukseen rahastoidusta. Hautausmaa- ja virastotulot ovat hy-
myos palkkausmenot. Hautaus-
vin vahainen osa tuloistamme.
Pddomatalouden
menot
siis
van osan menoistamme. Kirkon
tuu
korjaukseen on varattu yli 3 milj. Kirkon ja vanhan hautausmaan etelapuolen seurakunnan kayttoon kavoitettu alue joudutaan
Pitkaniemen ja Keijarven sairaaloiden sielunhoitotyohon 40.100 mk:lla, Pirkanmaan seurakun tien kehitysvammaistyon lehto rin palkkaukseen 7.500 mk:lla.
tulevaa tarvetta ajatellen. Vuotuinen rahoitustoimen me-
noera, lainmukainen maksu elakkeita ja heikommassa asemassa olevien seurakuntien avustamista varten Kirkon keskusrahas-
toon, on seurakuntamme osalta kohonnut jo 1,05 milj. markkaan. Suurin
mielelldan Sari-vauvan kaiis-
diti/laysikerhon
toimin-
taan. hot tytdt harvastavat musiikkia ja kokkikerhoa.
;^©=^$^^^^©^^^^^>*5*$=S**X«*
Me ostamme muualta joitakin
palveluksia. Seurakunta osallis
tarkoitukseen on varattu maararaha. Asemaita ostetaan tontti
sa
toimen nettomenot ovat 331.300 mk.
muodostavat tana vuonna tuntu-
ostamaan seurakunnalle, mihin
Pirjo Karjalainen osallistuu
Tiedotustoimintaan kaytetaan 174.900 mk, musiikkityohon 243.600,—, paivakerhotyohon 655.500,—, rippikouluihin 210.700,—, nuoriso- ja varhaisnuorisotyohon 482.400,—, diako-
normaali seurakunnalliseen
menoera
on toimintaan
suunnattu lahes 3,9 milj.mk. Tasta poimittakoon joitakin kohteita. Koko-ja osatoimisten tyontekijoiden palkkakustannukset 2,6 milj. mk. Ehka jotakuta kiinnostaa tieto, etta papiston palkat
Pirkanmaan,
Pikonlinnan,
13.000 mk on varattu niita seu-
rakuntalaisiamme varten, jotka haluavat kayttaa Tampereen perheneuvonnan palveluja. Lopuksi viela menojen prosentuaalinen jakautuminen eri paaluokkiin ilman paaomamenoja: Yleishallinto Srk-toiminta Hautaustoimi Kiinteistotoimi Rahoitustoimi
9,23 % 50,28 % 5,0 % 16,13 % 19,36 %
Toivomme edellisen selvittavan
lyhyesti,
miten
maksamiamme
yhteisvoimin kirkollisveroja
kaytetaan. Osallistumalla asia selviaa viela paremmin kuin lukuja vertaamalla.
Elavaa menoa poikien Eras tunnettu poikatyon uran-
Siksi omassa seurakunnassamme
uurtaja kirkossamme totesi vuosikymmenia sitten taman suun-
on myos isalle ja pojalle samoin kuin aidille ja tytolle yhteista
taisesti: "Poikien parissa tyota
toimintaa.
tehdessa riittaa, kun on mukana jalkapallo ja Raamattu." Sellainen, joka on itse ollut nuorten ja
Joku on sen kuitenkin tehnyt
varsinkin poikien parissa, ymmartaaja loytaa ttista tiivistetys-
lampoii — liiketta — voimaa. Si
ta ohjeesta asian ytimen. Aika ja kehitys on kulkenut
Elamaa on vaikea maaritella. kolmella
sanalla.
Elama
on:
ta on nuorissa, tulevissa miehissa ja naisissa.
eteenpain huimaa vauhtia. Jal
kapallo on paisunut. Nyt se sisaltaa jo muutakin, mutta asia on sama. Nuoret tarvitsevat toimin taa, vauhtia. liiketta, rakentamista, luontoa, tekniikkaa... e 1 av a a
Seurakunnan mahdollisuus Varhaisnuoren
kohtaaminen
menoa. Tama ei kuiten-
harrastuksen ja toiminnan kaut-
kaan riita. Nuoret tarvitsevat elamaan ja iankaikkisuuteen
ta merkitsee seurakunnan mahdollisuutta vaikuttaa senhetki-
Jumalan pelastavaa ja ohjaavaa Sanaa, Jeesusta Kristusta, joka lupaa: "Mina olen tie, totuus ja
seen elamiintilanteeseen ja tule-
elama."
Lapsen ja nuoren kohtaaminen merkitsee myos isan ja aidin, ko-
ko perheen kohtaamista. Lapsi on luonnollinen avain koteihin.
vaisuuteen, nuoren maailmaan.
Opetustilanteet, hiljentyminen, Sanan ja Jumalan todellisuuden kylvaminen sydamiin ei ole koskaan turhaan tehtya tyota. Jumala antaa kasvun! Kerhotoiminta merkitsee usein
saannollistii kohtaamista, yhdes sa elamista ja kasvamista seura kunnan sanomaan. Tuomo Vanhanen
Kone innostaa - ei vain petit. Kotitietokoneittioi yleistyessd kiinnostus sen laajempaan kdyttddn he rds!. Isien ja poikien tietokonesemi-
naarin jatkeena on kerhotoimintaa, jossa tietokoueharrustusta keh itetddn
yhdessd. Pojille siitd on tulevaisuu-
dessa hydtyd. Suuri osa tdnuinpairdn aikuisista on jo pudonnui kdrryiltd. Sopii siksi In/viu myos isa/ poika-toimiunaksi.
Suurin osa pojista suorastaan rakastaa liikuntaa. Sisdlldkin vox
pelata jalkapalloa tai sisdjddpalha eh sdhlyd. Suoranum srk-keskukses-
sa pelaavat isdtja pojat vuorotellen sahlyerid. Pojista se on hauskaa ja isiltd se vaatii kuntoa tai ainakin
kohottaa situ. Yhdessa sitten hiljennytadn. Ja yhdessa taas jatketaan. Toiset tUtokonekerhossa, toiset as-
kartelun tai RC-harrastuksen paris sa. Lopuksi isille on viela hetki len-
topalloa. Nain tiistai-iltaisin Suoraman srk-keskuksessa - keskitettyd isd/poika -toim intaa!
Honnna on hanskassa eli taitoa on tehda jotain kasilld. Erilaiset rakeunussavjat pevintveUisistd alkeisliidokeista korkeatasoisiiu RC (radio-ohjattuja) -lentokoncisiinju autoihin ovataskartelupuolen sisdltdd. Mallard eli
pienoismullit (muoviset) vaativat ja kehittdvdt pitkdjdnteisyyttd. keskittymiskykyd ja inyds luovuutta.
ja tyttojen parissa
Isa — oletko ajatellut... — miten tarkeaa on viettaa yhteisia ja saannollisia hetkia pojan kans sa toiminnan ja yhteisen harrastuksen parissa — milts tuntuisi lahtea juniorin kanssa seurakunnan isa poikatoimintaan. lyliyelle leirille tai retkelle ja saada yhteisia kokemuksia, joita muistella — miten merkittava voi olla seura, jossa vapaa-aikaa victetiian — miten isaniikin voi iloita uusista tuttavuuksista
— miten hyva sanoma Jeesuksesta Kristuksesta ja Jumalan Sana, joka on seurakunnassa esilla, voi
antaa varman perustan tulevalle miehelle — ja koko perheelle.
Karting! T/ "
• -,,
Vuosi sitten isien pyyuuos-
td alkoi innokas mikroautojen rakentelu Ammuttikoulullu.
Mahtava
urukku siita syutyikin - 20 autoa. Kerddn aikana loputkin r(dmisturat. Siind ovat isdt ja pojat hitsaan-
Vihred linja vetaa! Luonto on luonnollisin yinpdristbnime, siksi pojat viihtyvdt metsdssd ja leireilld. Krdtaitokcrhoissa opitaau uiitd asioitaja taitoja,
tuneet kiinni, ja tydntekijd. Miten
mitkd tekerdt luonnossa liikkumisen kotoiseksi ja turvaUiseksi. Opetellaan
seurakuntalaisia inuuten o/ipisi tun-
hyddyllisid solmuja, rakennetaan majoitteita, perehdytddn variisteisivn jne. ja tietenkin retkeillddn. Roineella on Saikarasaari hyvb\ retkikohde kesdt tal-
temaan? Kysymys ei ole pikkukekerosbergien kasrattamisesta. Karting
ret.
eli mikroautoilu on harrastus siind
missd
m nutkin.
Silld
erolla.
ettd
Kurtingissa on aina isa. tai koko perhe mukana. Vieldkb rakentelii jatkuu? Se ndhdddn Idhitulevaisuudessa. Kysyntdd on!
"Tyttojen piiri" Tytot askartelevat, leikkivat, kilpailevat. Tyttokerhot ovat paljon tatS ja toki muutakin! Syksylla tyttokerhojen ohjaajat viettivat yhteisen koulutus- ja virkistymisviikonlopun Einolassa. Askarreltiin, leikittiin. Jaettiin kokemuksia, saatiin uusia kerhovinkkeja. Yhteiset kokoontumiset innos-
tavat ja rohkaisevat ohjaajia tyos sa tyttojen parissa. Aikaa riittaa myos hiljentymiseen ja Sanan aaressa viipymiseen, mika on kerhotyonkin tarkein asia.
Isommille tytbille on jdrjestetty "kokkikerhoja", joista on tullut hyvin suosittuja. Me leiroinine, laitamme ruokaa. opettelemnie pbyddn kattamiscen liittyrid asioita. Ja Use laittamomme ruoka vasta hyedlle maistuukin! Kokkikerhot innostarat tytfdjd omatoiniiseeu ruuanlaittoon kotonakin. Tdrkedd ker
hossa on opf>ia toimimaan yhdessa. Aitien ja tyttojen yhteinen roimistelu on piristdvdd ja reipasta liikuntaa. Aluksi hiljenuyinine kuulemaau jotakiu rakastavasta 'I'aieaan Isdstd, sitten leikinnne...
Nuortenilloista aikuisen maailmaan Pia ja Timo varttuivat seura kuntanuorten piirissa. He kantoivat vastuuta myos nuoremmasta ikapolvesta, Pia pyhakoulunopettajana, Timo poika-
kerhon pitajana. Nyt he katselevat seurakuntaa aikuisen nakokulmasta, vai katselevatko? Mita he odottavat seurakunnalta?
— Ei tassa itseaan ihan viela
aikuiseksi tunne! Eletaan jotenkin nuorten ja aikuisten valimaastossa, Pia ja Timo tuumivat.
Pia ja Timo Keskinen ovat kasvaneet Kangasalla, Pia (s. Woivalin) Suoramalla, Timo Vatialassa — kayneet koulua, opiskelleet. Viime kesana he perusti-
Pian
liikuntatunnit
alkavat
pienella hartaudella ja paattyvat sisaruspiiriin. Naisten voimistelussa on paljon tavanomaista voimistelua, mutta aitien ja tyt tojen parissa liikutaan sadunkin maailmoissa. Pallopelit ja leikitkin mahtuvat ohjelmaan.
Nuori aikuinen
Timo pohtii omia odotuksiaan ja toiveita. Samoin kuin monet opiskelevat nuoret, hankin on viikot opiskelupaikkakunnalla, mutta tulee viikonlopuksi (ja viikolla kaymaan) kotiin. Silloin on kiva tavata vastaavassa tilanteessa elavia nuoria — tai aikuisia. Yh
dessaoloa, kokemusten ja ajatusten vaihtoa kaivataan.
— Meidan toiminta voisi olla
myos vahan yllatyksellista, Timo tuumii. — Vaikkapa vierailu naapuriseurakunnassa tai jossain ajankohtaan osuneessa tapahtumassa. Sen ei tarvitsisi olla kaa-
Timo ja Pia ovat tutustuneet rippikoulussa, kasvaneet yhdessa seurakuntanuorten piirissd. Nyt he etsivdt paikkaansa seurakunnan ai kuisten toiminnasta.
vamaista keskustelupiiria. Pro Fiden vierailu Kangasalla toi Timon seurakuntanuorten pariin jo 12-vuotiaana. — Silloin lukiolainen tuntui jo vanhalta, Timo muistelee.
vat perheen, asettuivat asumaan Suoramalle. Pia on siella pienten ekaluokkalaisten opettaja. Timo opiskelee viela, hankin opettajaksi.
Niinpa nuorten joukossa nytkin erottuu eri ryhmat, joista opiskelevat ovat niita varttuneempia. Heidan kysymyksensa ja tarpeensa ovat erilaisia kuin lahella rippikouluikaa olevien. Kuitenkaan varttuneet nuoret
eivat halua kokoontua paallekkain lauantaisen nuortenillan kanssa. He kokoontuvat sunnun-
Ylos ja ulos!
tai-iltapaivaisin. Joskin ajankohta kuten toimintakin on viela ha-
Pia on loytanyt itselleen tehtavan
kemassa
aitien ja tyttojen parista. Aili II-
toaan.
marinen pyysi hanta avuksi tyttbleireille.
muo-
Nuoret aikuiset toivovat, etta
— Siina oli alku reippaalle toiminnalle ja kivalle yhteistyol-
heidan pariin rohkenisivat tulla myos sellaiset, jotka ovat hakemassa yhteytta tai ovat joskus ol-
Pia pitaa Suoraman seurakuntakeskuksessa liikuntakerhoa ai
toa.
ja
kesallii
le, Pia kertoo.
Tyttbkerholaiset ovat iloista joukkoa! Tyttbkerhoju Kangasalla on viitisentoistaja niissd mukana win kolmesataa kouluikdistd tyt-
paikkaansa
leet mukana toiminnassa, mutta
yhteys on valilla jaanyt unholaan.
deille ja tytoille joka toinen viik-
Vaikka Pia ja Timo sanovat,
ko. Lisaksi han on ottanut vas-
etta he eivat viela oikein osaa
tuulleen naisten jokaviikkoisen
menna aikuisten joukkoon, ovat he mukana myos Suorama-illois-
voimisteluillan.
— Olen aina pitanyt liikunnasta, Pia selittaii innostustaan. Sii na on yhdessaoloa, jossa viihdytaan!
sa usein. Timo osallistuu myos taman toiminnan suunnitteluun.
Taman vuoden kinkeriaiheet
Nyt on
Kinkerien "oppitunteja" on kolme.
kinkerien aika Valtavat kirkonkirjat, nuorison lukutaidon tarkastaminen, aikuisen vaen kristinopin kuulustelu. Entisajan kinkeritilaisuudessa oli varmasti jannitysta ja juhlavuutta.
Nykyisin maaseudun seurakunnissa pidettavat kin kerit ovat hieman toisentyyppisia. Niihin kuuluu lahinna opetusta, jonka kautta niin Raamattua, kirkkomme Kristinoppia kuin virsikirjaakin tehdaan tutuksi ja sovitetaan nykypaivan vaatimaan kristilliseen elamaan.
Kinkerien muodossa kirkko on jo 1600-luvulta
alkaen
vahitellen
pohjustanut laajaa kansanopetus-
rivieraat ja seurakunnan tyontekijat tuovat siihen kukin oman osansa.
ta. Virsikirja ja Katekismus ovat
Kinkeritoiminnan aika on paa-
olleet kansan ensimmaisia luke-
asiassa tammi-helmikuulla. Tilaisuuksia on suunnitelmissa
mistoja. Kinkerit ovat saaneet alkunsa
pappien rippimatkoista pitajan eri kyliin. Siina yhteydessa alettiin opettaa ja kuulustella kristinuskon perusasioita, kaskyja, Herran rukousta, Ave Maria -rukousta, uskontunnustusta. Sa-
malla papit kerasivat heille tulevan "veron", joka annettiin luonnon ja karjan tuotteista. Sita merkitsevasta
ruotsin
kaikkiaan 26, joista 20 pidetaan yksityiskodeissa. Seurakuntakodeissa pidettavia kinkeritilaisuuksia yritetaan muodostaa erityisesti perheen osallistumista suosiviksi.
Raamattuopetuksen aiheenaon "kristityn toivo". Kristinusko on toivon ja elamanrohkeuden antaja. Vallitsevan pelon ja pelottelun keskella on hyva paasta tietamaan, mita Raamattu antaa evaaksi ajatellessamme omaa suhdettamme elamaan, kuolemaan ja ajan paattymiseen. Toisena opiskeluaiheena on kirkon liihetystehtava. Kirkkohan ei saisi olla olemassa itseaan
varten, vaan sen tehtava on vaikuttaa tassa maailmassa. Seurakuntamme tukee
Musiikkitunnin
ainekset kin-
kereille saadaan virsikirjaehdotuksesta, josta aikanaan tulee kirkkomme uusi virsikirja. Kinkereilla on osuutensa myos keskinaisella tapaamisella ja seurustelulla. Tilaisuuksiin ovat
kaikki tervetulleita, vaikka perinne sinansa ei olisikaan tuttu.
Virsikirja ja Raamattu olisi hyva ottaa mukaan kinkereille. Olli Kaskelma
sanasta
"gengard" on ilmeisesti kinkereiden nimitys alunperin muodostunut.
Kinkeriperinnetta jatketaan Omassa seurakunnassamme on
kinkerit nahty tarpeellisena aikuisopetustilaisuutena. Niihin pyritaan saamaan opiskelun henkea ja yhteista keskustelua. Raamatusta ja kristillisesta opista esille tulevia asioita kasitellaan
nykyajan ihmisen elamaan soveltaen. Myos kirkollisen elaman ajankohtaiset asiat ja kunkin kylan yhteiset kysymykset tulevat esille. Kinkereilla on tavallisesti mu
kana kaksi teologia ja kanttori. Tilaisuuden luonne ja henki luodaan yhdessa. Isantavaki, kinke-
seka
virallisesti etta vapaaehtoisen toiminnan kautta eri lahetysjarjestoja. Nimikkolahetit koetaan entista enemman omina tyontekijoina. Nykypaivan lahetystyo on monipuolista ihmisten ja kansojen auttamista. Tyon painopiste on siirtynyt nykyisin Aasiaan.
*^S^^«£iOS=SsW5««^«»*>^*«««5^^
DIAKONIATYONTEKIJAT
YHTEISVASTUUKERAYS 1986
TAVATTAVISSA kirkonkyian srk-kodissa ma—to 9—10, puh. 772 121
Diakonissa Anja Huhta-aho ma—ti klo 9—10 puh. 646890
Kerays on alkanut "Pidetaan yhta'-tunnuksella 2.2. Yhteisvastuukerayksen hyvaksi jarjestettavia
Suoraman srk-kodissa ko—to
tilaisuuksia:
Vatialan srk-kodissa
klo 9—10 puh. 772 121
Kirkkokonsertti su 9.2. klo 18
Diakoni Pekka Pyylampi
Esa Ruuttunen, laulu Tauno Aikaa, urut
Suoraman srk-kodissa ti klo 9—10
Muulloin,
muissa
tavattavissa
paikoissa
sopimuksen
Rokkapaiva Santasaaressa su 16.2.
mu-
Ulkoilua. reipasta ohjelmaa koko perheelle
kaan.
YhteydenottopyynnOt kirkkoherranvirastoon,'
Vastuuviikon tilaisuus Suoraman srk-kodissa
puh. 772 121
su 9.3. klo 18.30
naistenpAivAt seurakunnassa marianpalvan aikaan ke 12.3. ilta Huutijarven srk-kodissa la 15.3. ilta Vatialan srk-kodissa
su 16.3. jumalanpalvelus kirkossa, minka jalkeen
Sunnuntaiset KESKUSTELUILLAT Vatialan seurakuntakodissa
paivajuhla kk:n srk-kodissa
sLs^^^
MIESTENPAIVAT PALMUSUNNUNTAINA la 22.3. seurat kk:n srk-kodissa
su 23.3. jumalanpalvelus kirkossa, minka jalkeen
S5^
&s^
paivajuhla kk:n srk-kodissa
SEURAKUNTAILTA JA
RAAMATTUKOULU vuorottelevat Suoraman srk-keskuksessa torstaisin kello 19
13.2. Raamattukoulu
"Ketka ovat Kristuksen perillisia" Ef 3: 1—21 20.2. "Savesta astiaksi", Jaakko Uski 27.2. Raamattukoulu
"Karsikaa toinen toistanne rakkaudessa" Ef 4: 1—16
6.3. "Herra alentaa ja ylentaa", Niilo Elorinne
KEVAALLA 1986 Sunnuntaisin kello 18.30 Vastuuhenkiloina Raili
Sillanpaa, Mauri Rask ja 0111 Kaskelma.
Illoissa teetarjoilu
2.3. Mahtuuko seurakun-
taan erilaisia ajattelutapoja? Alustaa rehtori Markku Tervas
13.3. Raamattukoulu
"Uudistukaa mielenne hengelta" Ef 4: 17—32 20.3. "Ylista Herraa!", Lauri Kettunen 3.4. "Minako syntinen?", Uolevi Muroma 10.4. Raamattukoulu
"Vaeltakaa rakkaudessa" Ef 5: 1—20 17.4. "Se kannatti sittenkin", Ilmari Mustonen
30.3. Paasiainen Ehtoollinen —
yhteista jakamista Mukana Seppo Jarva ja Olli Kaskelma
24.4. Raamattukoulu
"Miehet, rakastakaa vaimojanne" Ef 5: 21—33 30.4. Vapputapahtuma 8.5. Raamattukoulu
"Kunnioita isaasi ja aitiasi" Ef 6: 1—9 15.5. "Kuule, sinua rakastetaan", Hannu Karvonen 22.5. Raamattukoulu
"Pukekaa yllenne Jumalan sota-asu" Ef 6: 10—24 29.5. "Lapsesta isaksi", Turkka Aaltonen
10
27.4. "Kevatvirsia viidakko kaikaa!" Vatialan koululaiset
tarjoavat kevaisen musiikki-illan johtajana opettaja Heikki Maenpaa
Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto Tapulintie 2 puh. 772 121, 772 122, taloustoimisto 772 123
LA'METVSTUPA Kirpputori lahetyksen hyvaksi Ukkijarven rannalla, kotileipomoa vastapaata
Avoinna ma—pe klo 9—14
Avoinna ma, ke ja la klo 10—14.
Kirkkoherranvirasto lisaksi torstaisin klo 14—17
Runsaasti erilaista vaatetavaraa ym Tervetuloa tutustumaan, tekemaan loytbja!
<a3£SOT£$ PYHAKOULUT KOKOONTUVAT SUNNUNTAISIN
TERVETULOA MUKAAN
TALVILEIRI SANTASAARESSA
KERHOTOIMINTAAN:
27.-28.2. (to-pe)
Ma Suoraman srk-keskuksessa
Ilm. kirkkoherranvirastoon.
7—10 v. tyttokerho klo 17 yli 10 v. kokkikerho klo 17.30
Aitien ja tvttojen liikuntakerho
kello
10
Kk:n srk-kodin ylakerrassa
11
Vatialan srk-kodissa Suoraman srk-keskuksessa
Harjunsalossa, Vaarankalliont. 4. kerhoh.
Pikonkankaalla kodeissa (tied. Marjatta Vuorinen. puh. 790920) Rantakoiviston kerhotiloissa
Haapaniemen Juhalassa Kuohenmaan Kerttulassa 11.30 Riun kerhohuoneessa
12
TYTOT!
klo 18.30 Kk:n srk-kodissa
Kokkikerho yli 10-vuotiaille Ti Huutijarven srk-kodissa Isojen tyttojen kerho klo 17.30 Harjunsalon kerhohuoneessa
Tyttokerho klo 16.
yli 10 v. klo 17
To Havisevan koulussa
Ke Vatialan srk-kodissa alle 10 v. klo 16.30
SUORAMAN SRK-KESKUK
SESSA ISA/POIKA TOIMIN
Raamattukerho klo 16.30 I
Luontokerho (yli 10-vuotiail^l] Aili Ilmarinen, puh. 791224 (koti)
Ponsa — Mayra — Neula-
klo 18.30
niemi: Makelassa ti 11.2. klo 18.30 Kuohenmaa: Eino Makelan luona to 13.2. klo 19
Perjantai — erataitokerho I klo 16
klo 18.30
SUORAMAN SRK-KESKUK
— erataitokerho II klo 17
— tietokonekerho klo 18.30
SESSA
— lentopalloa (isat) klo 19.30
— liikuntaa (sahlya) 7—9 v.
— askartelukerho klo 16.30
KINKERIT:
— erataitokerho (isa/poika)
RUUTANAN SRK-KODILLA
klo 17
Lauantai KAUTIALAN KOULULLA
— askartelua ja liikuntaa klo 12
Keskiviikko
W
La Kautialan ja Raikun koulussa tyttokerho 1—2 kertaa kk:ssa (paiviit ilmoitetaan myohemmin)
VATIALAN SRK-KODILLA
— liikuntaa (sahlya) klo 17.30 — askartelua- ja RC-kerho
RUUTANAN SRK-KODILLA
klo 18
KESKUSTAN SRK-KODILLA — askartelua klo 17
TAA!
— Raamattukerho klo 16
Askartelukerho klo 17.30
Askartelukerho klo 17
Toiminnasta vastaa nuor.ohj.
Tiistai
Raamattukerho klo
yli 10 v. askartelukerho klo 17.30 Pe Ruutanan srk-kodissa
Huutijarven srk-kodissa
HEI —JUNIORI! KERHOTOIMINTAA...
Rantakoiviston kerhoh.
alle 10 v. klo 16
Liuksialan koulussa Havisevan koulussa
Pyhakoulu on lasten kirkkohetki. Pyhakoulu ei kesta kauan.
Kk:n srk kodissa
Tyttokerho klo 17
Majaalahti: Risto Palttalalla pe 14.2. klo 18.30 Toikkola — Leipi — Koivisto — HypparilS: Rauno Virolalla ti 18.2. klo 18.30 Herttuala: Paavilaisella to 20.2. klo 18.30
— askartelua ja liikuntaa klo 14
Koyra — Kautiala: Olavi Laurilalla pe 21.2.
HUUTIJARVEN SRK-KODILLA
MIKROAUTOKERHO KOKOONTUU LAUANTAISIN
klo 19 Kuru — Ohtola — Savo
— askartelua 7—9 v. klo 17.30
KLO 12
Haapaniemi: Timo Jaakkolal-
— askartelua 10—15 v. klo 18.30
18.1. (Palkane, Hollming)
HAVISEVAN KOULULLA — liikuntaa klo 16.30 Torstai
RAIKUN KOULULLA
la ti 18.3. klo 19
SUORAMAN SRK-KESKUK
SESSA
Kinkeriaiheet:
— liikuntaa (sahlya) 10—15 v. klo 15
HUUTIJARVEN SRK-KODILLA — tietokonekerho klo 18.30
/A
SUUNNITELTUJA TAPAHTUMIA — talvileiri hiihtolomalla24—25.2. — toimintaa laskiaistiistai-iltana II.2.
— vierailu Virtain seurakuntaan ja
\m WkM
Slalom-makeen 8.3.
Ejfy&'M t'^
TERVETULOA MUKAAN!
Toiminnasta vastaa nuor.ohj. Tuomo Vanhanen, tiedustelut
HHHKi^HH
^^^H^9
Kirkon lahe-
tystehtava Kristityn toivo
p. 767 542 (kotiin).
K0TIKIRK0N KUULUMISIA Vastaava toimittaja: Anja Kares Toimitus: Kirkkoherranvirasto
Tapulintie 2, 36200 Kangasala puh. 772 121, 772 122
11
RYHMAJULKAISU
Pyhakoulu elaa Pyhakoulu on pieni juhlahetki, lasten jumalanpalvelus. Alttaripoydan peittaa valkoinen liina.
Pyhakoulussa ollaan lahella Jeesusta. Kukat ja kynttilat alttarilla kertovat omalla kielellaan Jeesuksen lasnaolosta.
Pyhakoulussa saadaan uusia kavereita. Siella ollaan yhdessa, lauletaan, leikitaan, opitaan tuntemaan Taivaan Isaa ja hanen huolenpitoaan.
Pyhakoulussa on pienenkin lapsen hyva olla. Kuvassa kirkonkyldn pyhdkoulunopettajat Kristiina Mdkinen ja Oidi Kurronen pohtivat lasten kanssa, mika pyhakoulussa on kivointa ja tdrkeinta.
Pyhakoulu eroaa seurakunnan muusta lapsityosta lasten jumalanpalveluksena, kirkkohetkena. Kerhot ja muu toiminta kuuluvat arkeen. Pyhakoulussa on juhlan tuntu.
Pyhakouluihin kokoontuu sunnuntaisin
150—180
tiin mukaan, kun oli tarve aloit-
taa uusi pyhakoulu. — Kun pyhakoulutyohon ker
ran lahtee, sita ei voi enaa lopettaa, Merja kertoo iloisesti. — Lasten kautta pyhakoulussa saa niin paljon itselleen. Paivan
lasta saan-
Sana alkaa elaa ihan uudella ta-
nollisesti, mutta toiminnan piirissa heita on lahes 400. Pyhakoulua pitavat vapaaehtoiset pyhakoulunopettajat. He ovat mu kana tassa toiminnassa siksi, etta kokevat tarkeaksi kertoa pienille lapsille Jeesuksen rakkaudesta, kutsua heita yhteen, viettaa hei
valla, kun siita puhuu lasten
dan kanssaan kirkkohetki.
kanssa.
Outi Kurronen alkoi pitaa py hakoulua viime syksyna. Han kertoo, ettei aikaisemmin tullut
pohdittua koskaan pyhakoulutyon merkitysta. Omasta pyhakoulustaan Outille on jaanyt mieleen, kuinka siella oli paljon in-
Kirkonkylassa "parkkipaikkapyhakoulu" Seurakunnassamme
kokoontuu
12 pyhakoulua. Yleensa pyha koulu ei kesta kauan, vajaan tunnin. Siina ajassa ehditaan hiljentya, laulaa, leikkiakin toisinaan. Pyhan aihetta voidaan myos kerrata piirtamalla tai tekemalla yhdessa Pikkukirkon, lasten pyhakoululehden, tehtavia. Kirkonkylan pyhakoulu seurakuntakodin ylakerrassa kokoon tuu jumalanpalveluksen aikana. Siella myos ollaan yhta kauan kuin kirkossa. Pyhakouluhetken jalkeen voidaan leikkia ja askarrella. Kirkonkylan pyhakoulu toimii nain parkkipaikkana lapsil le, joiden vanhemmat menevat
vuosina. Vasta nyt tajuan, kuin-
nokkaita lapsia. Liuksialan kou lussa piti silloin pyhakoulua Aino Valimaa. Pyhakoulun tunnelma ja turvallisuus ovat paallimmaisina Outin muistoissa, ei niinkaan opit ja opetukset. — Pyhakoulussa haluan valittaa lapsille jotakin siita, mita itse
ka tarkeassa tehtavassa olen saa-
olen saanut kokea. Toivon, etta
nissa.
nut olla mukana, kertoo Kristii
lapset oppivat luottamaan Jee
na Makinen. Han on pitanyt py
sukseen, Outi kertoo.
hakoulua kirkonkylan seurakun-
— Pyhakoulussa ollaan lapsen ehdoilla. Pyhakoulun tunnelman
— Ellei lapset jo pienina ole oppineet tulemaan mukaan, on heita enaa isompina vaikea tavoittaa, Outi pohtii. Pyhakoulunopettajat toivovatkin, etta monet vanhemmat lahettaisivat lapsensa pyhakouluun, tulisivat saattelemaan pienempia ja huolehtisivat isompienkin matkaan lahdosta.
Hyva olla yhdessa — Pyhakoulun merkitys on minulle itselleni noussut ihan viime
takodissa useita vuosia.
Kristiinan kanssa kirkonkylan pyhakoulua pitavat Merja Paivarinta ja Outi Kurronen vuoroviikoin. Merja on ollut mukana pyhakoulutyossa aikaisemmin
luovat lapset ja alttaripoyta, jonka ymparille kokoonnutaan. Kun lasten on hyva olla yhdessa py hakoulussa, on pyhakoulunopettajankin mieli hyva, Outi ja
Paimiossa. Siella hanta kutsut-
Kristiina kertovat.
kirkkoon.
Vanhempien osuus on hyvin tarkea lasten pyhakoulunkayn-
TAMMER-LINKKI OY. TAMPERE/MANTAN KIRJAPAINO OY. MANTTA 1986
ISSN 0780-0010