Page 1

^s

r

w

&

â‚Źi

^ ' 3i. **'"t

Kangasaian seurakunnan tiedotuslehti

f:o 1/1986

KOTIKIRKON KUULUMISIA


Hyvat seurakuntalaiset! L u i n eraasta viikkolehdes-

ta, etta Pave Maijanen uskoo puusukseen. Huvittuneena huomasin mieltaneeni, etta toiset uskovat Jeesukseen. Puusukseen — Jeesukseen.

Edesmennyt laulaja-keihaanheittaja sanoi kerran eraassa haastattelussa uskovansa ur-

heiluun. Ei tassa nyt varmaankaan ole kysymys kummankaan varsinaisesta uskontunnustuksesta. Me voimme

kuitenkin joskus, vaikka vain itsetykona arvioida, mika on

Herra Jeesus, auta minuet muistamaan,

lussamme. Hanhan on uskon ulottuvuudessa. Mutta me olemme Hanen hallussaan. Ei-

Suo, etten tekisi mitddn,

ko Han ole juuri se kaikkein suurin, joku mihin ajatuskaan ei oikein ulotu. Kyllahan varsin monelle suotu jarjen viisaus pitkalle ymmartaa Jumalan tekoja, mutta moni todella elaman pohjimmaiseen pyrkinyt rehellinen on jarkineen tehnyt konkurssin.

uskonasia ja mika ymmarryk-

J o s silta tuntuu, niin usko-

len, ettemme hapeaisi uskoa

taan pois, etta puusuksi on parempi kuin lasikuitusuksi. Uskotaan sekin, etta urheilu

johonkin, joka toden totta ei

on suurenmoinen kasvatuksen

muuten

keino ja valtavan terveellinen harrastus, meille vetelyksille

ulottuvillamme.

Kylla kai nyt sentaan jokaisella on kasitys jostakin, mihin ei ajatuskaan oikein ulotu. Usko on

ulottuvuutena sekin

ela-

maan kuuluva. Tieto, taito ja muu inhimillinen on hallus-

samme niinkuin puusuksi tai muovista tehty hiihtovaline. Mutta se, mihin me uskomme,

KANSSANI

Johan lukija arvasi, mihin paadyn. Jumala ei ole hal

sella oppimisen tuloksena kasitettava todellisuus. Ajatteole

OLEAINA

ihan valttamaton. Mutta isolla

kirjaimella Usko on jotakin sellaista, joka Jumalan lahjana yhtyy itse Kolmiyhteyteen. Hyvaksytaan avoimesti Juma lan ilmoitus Sanassa ja kiitetaan yhteyden lahjasta.

ei ole hallussamme.

Pentti Hytonen

Me uskomme

ettd Sind olet aina kanssani. minkd ndkeminen murehduttaa Si7iua.

Suo ettd kiusaukseen joutuessani pyytdisin Sinulta voimaa tehdd. oikein ja vastustaa vddrdd. Jos en tiedd mitd minun tulisi tehdd

auta minuet pyytdmddn neuvoa Sinulta.

Ollessani peloissani ja yksin&inen, anna, minun tuntea, ettd Sind olet. Idsnd, silld Sinun kanssasi

minun ei tanntse koskaan pelatd. Anna minun kulkea elaman lavitse

niin ettd Sind olet ystdvdni ja matkakumppanini kaiken aikaa.

Tata pyyddn rakkautesi tdhden. Aamen.

W. Barclayn nuorten rukouskvrjasta "Kiitos kaikesta kauniista'

den kohdalla: mita varhaisem-

min tauti voidaan havaita, sita suuremmat mahdollisuudet on

parantua. Mika meita suoma-

tulevaisuuteen Ajassamme on ilmioita, jotka

laisia vaivaa, kun me pelkaamme

tulla

sen

laakarin

vastaanotolle, joka hoitaa sieluamme. Tama laakari kay lapi tarpeen tullen kaikki vammat, joita meihin on ela man varrella syntynyt Juma la- ja ihmissuhteissamme. II-

himmentavat uskoamme tule vaisuuteen. Varsinkin nuoret saattavat kokea voimakkaasti

Vuosien varrella syntyneet vammat ovat jaaneet hoitamatta. Jo lapsuuden aikana syntyneet haavat ovat elaman

sodan ja kuoleman pelon. Ela-

kriiseissa auenneet. Pinnalli-

man asiallista hoitoa ruumiil-

manhalu lamaantuu. Nuores-

nen hoito ei ole parantanut it

lisesti sairaalla ei ole paljoa-

ta tulee apaattinen, elaman-

se vammaa. Ainoastaan ulos-

kielteinen.

pain nakyva on yritetty parantaa, kaunistella, peitella.

kaan toivoa tulevaisuudesta. Mutta ilman asiallista hoitoa me kaikki uskomme selviavamme sielullisista vammoistamme. Ja kuitenkin tosiasia on se, ettei meilla ole tulevai-

aloitekyky

Hanelta

tarttua

menee

asioihin,

opiskella, perustaa perhe. Nain maailmanlaajuisella tasolla.

Toki

elamanuskon

menettamista on

aina ollut,

muttei ehka niin suuressa mit-

Pienesta voi kasvaa suurta

myos huonossa merkityksessa. Pieni hoitamaton vamma lapsen sielussa saattaa jopa suu-

silotasolla kaikkina aikoina on

ren — aikamiehenkin — ennenaikaiseen hautaan. Mita kauemmin ihmisen sielunela-

ollut niita, jotka eivat ole jak-

man vamma on hoitamatta,

saneet elamankoulussa. Aivan

sen vaikeampaa sita on hoitaa myohemmin. Jospa me kaikki

takaavassa kuin nykyaan. Yk-

liian moni nuori tai jopa aikuiseksi ehtinyt on sortunut elon tiella. Elaman taakka on

tajuaisimme sielunelamassamme saman, minka laakarit

kaynyt liian raskaaksi kantaa.

toistavat ruumiillisen sairau-

suutta ilman perusteellista hoitoa sielussamme. Ilman syvallista tyoskentelya sielunlaakarimme

kanssa kukaan

ei

jaksa uskoa, etta synkimman, pimeimman ja kylmimmankin talven jalkeen on kesan, elaman ja kasvun aika. Olli Arola


Mina olen

paivakerholainen Kerhopaivan aamu on aina taynna pienta sapinaa. Onpa joskus kaynyt niinkin, etta olen nukkunut pommiin. Onneksi yleensa ehditaan, vaikka kiiretta se pitaa. Ylos sangysta ja hyppy vaatteisiin, puuro vatsaan ja evaat ja tossut kerhoreppuun. Sitten mennaan jo lujaa. Aiti saattaa kerhon ulko-ovelle saakka, siita eteenpain mina selvian yksin. Sydmisen jdlkeen jaksaa taas leikkia ja laulaa. Tanaan opeteltiin laulua pienesta" lumihiutaleesta. Sitten leikittiiu Tattiaista

ja mind sain olla Tattiaiscn Ystavd. Vield mentiin Pikku Hiirtd

ja Purkkipiiha. Mistdhdn nuo tddit ovat oppineet kaikki noma leikit?

Kun aletaan lukea satua, silhin me tieddmme, ettd kohta tdmdkin kerho

on taas lopussa. Ja seuraura on vasta ylihuomenna. Otsoherrasta mind piddn korasti. kiva kun tdnddnkin luetaan yksi Otso-kirju. Joskus meitd joudutaan komentamaan, kun al kaa kuulua liikaa kihindd satulietken aikana. Mutta ei kai se ole ihme, kun meitd istuu tdssd lattialla kah-

deksantoista teuavaa, ettd joku jos kus vdhan tdndisee. Hum vahingossa

Kiva udhda taas karereita! Paljon kaikenlaista on ehtinyt tapahtua siita, kun riimeksi ndhtiin. Sitten kun tdrkeimmdt asiat on kerrottu, onkin Hum

minunkin tossuni osui Antin korvaan. Ei sen olisi niin korasti siita tarvinnut suuttua.

hyva olio. Iietki hiljaa. Henkaista oikein syv&an kiireisen aamun jdlkeen. On Taivaan Isa/n hetki.

"Nyt istuudumme piiriin ja kti-

Kun on vartin uernui istuttu. alkaa jo rarpaita kutittaa. Silhin pitaa pddstd liikkeelle. Onneksi tddlld on toinenkin huone, sellainen jossa roi hyrin juosta ja leikkia. Tanaan me mentiin Mustaa Miesta ja Piirikoulua, sitten leikittiui meld, hernepusseilla. On niuuten a ilea vaikea mennd kyykkyyn, kun on hernepussi pd&n pddlla. Sopii vaikka kokeilla!

teen tartunime. Me oomme kave-

reita, kaikista pidumme. MeilT yhteinen on Isd, H&n otnpi Junia ta. Ja yhteinen on koti, tad koko maaihna." Sullen lauiuun mei-

ddn kerho aina loppuu. Aiti jo odottaakin eteisessd. Mind kylla olisi)i ollut vaikka kauemminkin!

Tanaan on askartelupdivd. Me kokeiltiin. miten peukalolla roi tehdd tontunpaitd. Hienoja tuli. Joka kerta ei ole askartelua. Jos

kus leikitddn leluilla, joskus soitetaan soittimilla, pelataau pel e ilia tai mennaan vaikka pihalle. Ai na vdhan vuorotellen.

Lopidtakin on evditten ruoro!

Minulla olikin jo aika hurja nalka, aamupuuro taisi tulla hotkaistua vdhan liian uopeasti. Milas

minulla

onkaan

evddnd...

juustoleivdtja omenamehua. Minnalla nakyy olevan maksamakkaraa, laittaisikohan aiti sita minullekin ensi kerralla?


X

SEURAKUNTALEHTORIN

TYOSARKAA

Aidit ja lapset yhdessa kerhossa Aiti/lapsikerhoa voisi nimittdd vaikkapa pdivakerJum pikkusiskoksi. Kerhossa on eloa ja iloa. Pienet lapset leikkivat ohjaajansa kanssa, useinvmat lapset alle pdivdkerJw-

ian.t Kangasaian rovastikunnan seurakunnista vain Kangasalla on naisteologin toimi. Lehtorina meilla on ollut lanes viisi vuotta Liisa Nieminen.

— Lehtorin tyon paapaino on sielunhoidollisessa tyossa, kuten teologin tyon yleensakin, Liisa Nieminen kertoo. Viikottaisten vanhainkoti- ja terveyskeskuspaivien rinnalla merkittiiva. osuus tyossa on kotikaynneilla ja henkilokohtaisilla keskusteluil-

Aiti/lapsikerho on hakemassa muotoaan. Lehtori Liisa Nieminen ja toiminnanohjaaja Virpi Kangasniemi ovat suunnitelleet tdtd kerhoa syyskaudella. Silloin oli myds pa ri kokeilukerhoa. Kokoontumiset saavuttivat suosiota. Ker-

hoa oli kaivattuja toivottu.

la. Liisa Nieminen osallistuu tasa-

vertaisesti seurakunnan syntymapaivaonnittelukaynneille vanhusten luona pappien kanssa. Naistyon ja paivakerhotyon johtaminen on niin ikaiin lehtorin tyosarkaa. Kesaisin Liisa Nieminen pitaa rippikoululeireja, joita hanen osalleen on useana kesana tullut kaksikin.

Viime syksynii Liisa Nieminen alkoi suunnitella aideille ja lapsille yhteistii toimintaa. Toimintaa, joka tarjoaisi kotona lasten kanssa oleville aideille yhteyden toisiin samassa tilanteessa oleviin naisiin, toimintaa,

johon voisi osallistua pientenkin lasten kanssa. Nain sai alkunsa aiti/ lapsikerho.

Seurakunnan paivakerhot + tarkoitettu 4—6 v. lapsille (synt. v. 1981 tai aikaisemmin) + kerhoikaisista kangasalalaisista n. 70 % kay seurakunnan paivakerhoa + kerhopisteet sijaitsevat Suoraman srk-talolla (155 lasta) (133 lasta) Vatialan srk-talolla Kirkonkylan srk-talolla ( 60 lasta) Huutijarven srk-talolla ( 55 lasta) Ruutanan srk-talolla ( 30 lasta) Ranta-Koiviston kerhohuoneella ( 30 lasta) Einolan leirikeskuksella ( 20 lasta) Raikun koululla ( 21 lasta) Havisevan koululla ( 18 lasta) Kuohenmaan ent. koululla ( 10 lasta) + kerhoryhmia on yhteensa 33 -f ryhmat kokoontuvat kerran tai kahdesti viikossa 2,5—3 tuntia kerrallaan

+ lapsia yhdessa ryhmassa on 10—21 + lastenohjaajia on kerhossa yksi tai kaksi ryhman koosta riippuen + seurakunnan palveluksessa on yhteensa 15 lastenohjaajaa

Pienelle piirtumincn ja askartelu on tarkkaa "tybtd"! Niin diti/lapsikerhossa kuin pd ivdkerhossakin lapset oppirat toimimaan yhdes sa, leikkimddn ja tekemddn jotain pientd kivaa.

Huutijarven seurakuntakodissa kerran viikossa kokoontuvassa

aiti/lapsikerhossa on ollut mukana toistakymmenta aitia. Aitien toiveista tata kerhoa on lahdetty kehittelemaankin, vaikka se saat

taa olla myos kevyt lasku paivakerhoon aralle lapselle. Pirjo Karjalainen on pienen Sari-vauvansa kanssa ollut mu-

kana aiti/lapsikerhossa. Karjalaisen perhe muutti Kangasalle elokuussa. Sari-vauvan ristiaiset

muodostuivat sopivaksi tavaksi tutustua myos seurakuntaan. — Olisi yhteys varmaan muutenkin loytynyt. Olin huomannut ilmoituksen aiti/lapsikerhosta, mutta ristiaisissa oli sitten tilai-

suus kysella lisaa, Pirjo kertoo.


Pirjo on ollut mukana vastaavassa kerhotoiminnassa

Huitti-

sissa, missa perhe aikaisemmin asui. Siella kerho jarjesti "arkitoiminnan" lisaksi juhlia, lasten-

tapahtumia... Kerholla oli oma kummiperhe Lapissa. — Tarkeinta kerhossa on aikuiskontaktin saaminen. Huittisissa mukana oli kotiaitien lisak

Tapulin

si paljon perhepaivahoitajia lapsineen. Heista monelle kerho oli

tuntumasta

erittain tarkea juuri siksi, etta voi siten kohdata toisia aikuisia,

kertoo Pirjo, joka Huittisissa toimi perhepaivahoidonohjaajana. — Me olemme vasta alkamassa toimintaa. Nain alussa on ihan

kiva oppia tuntemaan toisia, keskustella lapsista ja muista asioista, jotka ovat nyt meita lahella, Pirjo pohtii. Kevatkauden kerhosuunnitelmaa ovat tehneet Liisa Nieminen

ja Virpi Kangaslampi. Joitakin keskustelu- ja toiminta-aiheita on mietittyna. Nain alussa on kes-

Vuoden 1986 talous-

arviosta poimittua

kinainen vuorovaikutus tarkeaa,

yhteyden syntyminen ja vaihteleva toiminta.

Aiti/lapsikerho kokoontuu Huutijarven seurakuntakodissa torstaiaamupaivisin. Leikki-ikaisia lapsia kerhossa leikittaa oma ohjaaja. Liisa Nieminen on mu kana aiteja varten. Pikkuvauvat viettavat aikansa Karjalaisen Sari-vauvan tavoin aidin luona.

Yhdistelman loppusumma on

ovat n. 580.000 mk edellisesta.

perati 12.204.300:—, mika on 3.491.800 mk suurempi kuin vuonna 1985. Nousu johtuu jo

Vertailun vuoksi todettakoon paivakerhotyon palkkoihin kaytettavan 526.000 mk samasta paa-

normaaliksi tulleen vuotuisen kustannusnousun lisaksi kirkon

luokasta.

korjauksesta, josta piiaosa on budjetoitu talle vuodelle. Tuloista saadaan yli 8 milj. kirkollisverotuksella, loput lainoituksella, metsanmyynnilla ja siirroilla parin viime vuoden aikana kirkon

niaan 420.200,—. Luvuissa ovat

korjaukseen rahastoidusta. Hautausmaa- ja virastotulot ovat hy-

myos palkkausmenot. Hautaus-

vin vahainen osa tuloistamme.

Pddomatalouden

menot

siis

van osan menoistamme. Kirkon

tuu

korjaukseen on varattu yli 3 milj. Kirkon ja vanhan hautausmaan etelapuolen seurakunnan kayttoon kavoitettu alue joudutaan

Pitkaniemen ja Keijarven sairaaloiden sielunhoitotyohon 40.100 mk:lla, Pirkanmaan seurakun tien kehitysvammaistyon lehto rin palkkaukseen 7.500 mk:lla.

tulevaa tarvetta ajatellen. Vuotuinen rahoitustoimen me-

noera, lainmukainen maksu elakkeita ja heikommassa asemassa olevien seurakuntien avustamista varten Kirkon keskusrahas-

toon, on seurakuntamme osalta kohonnut jo 1,05 milj. markkaan. Suurin

mielelldan Sari-vauvan kaiis-

diti/laysikerhon

toimin-

taan. hot tytdt harvastavat musiikkia ja kokkikerhoa.

;^©=^$^^^^©^^^^^>*5*$=S**X«*

Me ostamme muualta joitakin

palveluksia. Seurakunta osallis

tarkoitukseen on varattu maararaha. Asemaita ostetaan tontti

sa

toimen nettomenot ovat 331.300 mk.

muodostavat tana vuonna tuntu-

ostamaan seurakunnalle, mihin

Pirjo Karjalainen osallistuu

Tiedotustoimintaan kaytetaan 174.900 mk, musiikkityohon 243.600,—, paivakerhotyohon 655.500,—, rippikouluihin 210.700,—, nuoriso- ja varhaisnuorisotyohon 482.400,—, diako-

normaali seurakunnalliseen

menoera

on toimintaan

suunnattu lahes 3,9 milj.mk. Tasta poimittakoon joitakin kohteita. Koko-ja osatoimisten tyontekijoiden palkkakustannukset 2,6 milj. mk. Ehka jotakuta kiinnostaa tieto, etta papiston palkat

Pirkanmaan,

Pikonlinnan,

13.000 mk on varattu niita seu-

rakuntalaisiamme varten, jotka haluavat kayttaa Tampereen perheneuvonnan palveluja. Lopuksi viela menojen prosentuaalinen jakautuminen eri paaluokkiin ilman paaomamenoja: Yleishallinto Srk-toiminta Hautaustoimi Kiinteistotoimi Rahoitustoimi

9,23 % 50,28 % 5,0 % 16,13 % 19,36 %

Toivomme edellisen selvittavan

lyhyesti,

miten

maksamiamme

yhteisvoimin kirkollisveroja

kaytetaan. Osallistumalla asia selviaa viela paremmin kuin lukuja vertaamalla.


Elavaa menoa poikien Eras tunnettu poikatyon uran-

Siksi omassa seurakunnassamme

uurtaja kirkossamme totesi vuosikymmenia sitten taman suun-

on myos isalle ja pojalle samoin kuin aidille ja tytolle yhteista

taisesti: "Poikien parissa tyota

toimintaa.

tehdessa riittaa, kun on mukana jalkapallo ja Raamattu." Sellainen, joka on itse ollut nuorten ja

Joku on sen kuitenkin tehnyt

varsinkin poikien parissa, ymmartaaja loytaa ttista tiivistetys-

lampoii — liiketta — voimaa. Si

ta ohjeesta asian ytimen. Aika ja kehitys on kulkenut

Elamaa on vaikea maaritella. kolmella

sanalla.

Elama

on:

ta on nuorissa, tulevissa miehissa ja naisissa.

eteenpain huimaa vauhtia. Jal

kapallo on paisunut. Nyt se sisaltaa jo muutakin, mutta asia on sama. Nuoret tarvitsevat toimin taa, vauhtia. liiketta, rakentamista, luontoa, tekniikkaa... e 1 av a a

Seurakunnan mahdollisuus Varhaisnuoren

kohtaaminen

menoa. Tama ei kuiten-

harrastuksen ja toiminnan kaut-

kaan riita. Nuoret tarvitsevat elamaan ja iankaikkisuuteen

ta merkitsee seurakunnan mahdollisuutta vaikuttaa senhetki-

Jumalan pelastavaa ja ohjaavaa Sanaa, Jeesusta Kristusta, joka lupaa: "Mina olen tie, totuus ja

seen elamiintilanteeseen ja tule-

elama."

Lapsen ja nuoren kohtaaminen merkitsee myos isan ja aidin, ko-

ko perheen kohtaamista. Lapsi on luonnollinen avain koteihin.

vaisuuteen, nuoren maailmaan.

Opetustilanteet, hiljentyminen, Sanan ja Jumalan todellisuuden kylvaminen sydamiin ei ole koskaan turhaan tehtya tyota. Jumala antaa kasvun! Kerhotoiminta merkitsee usein

saannollistii kohtaamista, yhdes sa elamista ja kasvamista seura kunnan sanomaan. Tuomo Vanhanen

Kone innostaa - ei vain petit. Kotitietokoneittioi yleistyessd kiinnostus sen laajempaan kdyttddn he rds!. Isien ja poikien tietokonesemi-

naarin jatkeena on kerhotoimintaa, jossa tietokoueharrustusta keh itetddn

yhdessd. Pojille siitd on tulevaisuu-

dessa hydtyd. Suuri osa tdnuinpairdn aikuisista on jo pudonnui kdrryiltd. Sopii siksi In/viu myos isa/ poika-toimiunaksi.

Suurin osa pojista suorastaan rakastaa liikuntaa. Sisdlldkin vox

pelata jalkapalloa tai sisdjddpalha eh sdhlyd. Suoranum srk-keskukses-

sa pelaavat isdtja pojat vuorotellen sahlyerid. Pojista se on hauskaa ja isiltd se vaatii kuntoa tai ainakin

kohottaa situ. Yhdessa sitten hiljennytadn. Ja yhdessa taas jatketaan. Toiset tUtokonekerhossa, toiset as-

kartelun tai RC-harrastuksen paris sa. Lopuksi isille on viela hetki len-

topalloa. Nain tiistai-iltaisin Suoraman srk-keskuksessa - keskitettyd isd/poika -toim intaa!

Honnna on hanskassa eli taitoa on tehda jotain kasilld. Erilaiset rakeunussavjat pevintveUisistd alkeisliidokeista korkeatasoisiiu RC (radio-ohjattuja) -lentokoncisiinju autoihin ovataskartelupuolen sisdltdd. Mallard eli

pienoismullit (muoviset) vaativat ja kehittdvdt pitkdjdnteisyyttd. keskittymiskykyd ja inyds luovuutta.


ja tyttojen parissa

Isa — oletko ajatellut... — miten tarkeaa on viettaa yhteisia ja saannollisia hetkia pojan kans sa toiminnan ja yhteisen harrastuksen parissa — milts tuntuisi lahtea juniorin kanssa seurakunnan isa poikatoimintaan. lyliyelle leirille tai retkelle ja saada yhteisia kokemuksia, joita muistella — miten merkittava voi olla seura, jossa vapaa-aikaa victetiian — miten isaniikin voi iloita uusista tuttavuuksista

— miten hyva sanoma Jeesuksesta Kristuksesta ja Jumalan Sana, joka on seurakunnassa esilla, voi

antaa varman perustan tulevalle miehelle — ja koko perheelle.

Karting! T/ "

• -,,

Vuosi sitten isien pyyuuos-

td alkoi innokas mikroautojen rakentelu Ammuttikoulullu.

Mahtava

urukku siita syutyikin - 20 autoa. Kerddn aikana loputkin r(dmisturat. Siind ovat isdt ja pojat hitsaan-

Vihred linja vetaa! Luonto on luonnollisin yinpdristbnime, siksi pojat viihtyvdt metsdssd ja leireilld. Krdtaitokcrhoissa opitaau uiitd asioitaja taitoja,

tuneet kiinni, ja tydntekijd. Miten

mitkd tekerdt luonnossa liikkumisen kotoiseksi ja turvaUiseksi. Opetellaan

seurakuntalaisia inuuten o/ipisi tun-

hyddyllisid solmuja, rakennetaan majoitteita, perehdytddn variisteisivn jne. ja tietenkin retkeillddn. Roineella on Saikarasaari hyvb\ retkikohde kesdt tal-

temaan? Kysymys ei ole pikkukekerosbergien kasrattamisesta. Karting

ret.

eli mikroautoilu on harrastus siind

missd

m nutkin.

Silld

erolla.

ettd

Kurtingissa on aina isa. tai koko perhe mukana. Vieldkb rakentelii jatkuu? Se ndhdddn Idhitulevaisuudessa. Kysyntdd on!

"Tyttojen piiri" Tytot askartelevat, leikkivat, kilpailevat. Tyttokerhot ovat paljon tatS ja toki muutakin! Syksylla tyttokerhojen ohjaajat viettivat yhteisen koulutus- ja virkistymisviikonlopun Einolassa. Askarreltiin, leikittiin. Jaettiin kokemuksia, saatiin uusia kerhovinkkeja. Yhteiset kokoontumiset innos-

tavat ja rohkaisevat ohjaajia tyos sa tyttojen parissa. Aikaa riittaa myos hiljentymiseen ja Sanan aaressa viipymiseen, mika on kerhotyonkin tarkein asia.

Isommille tytbille on jdrjestetty "kokkikerhoja", joista on tullut hyvin suosittuja. Me leiroinine, laitamme ruokaa. opettelemnie pbyddn kattamiscen liittyrid asioita. Ja Use laittamomme ruoka vasta hyedlle maistuukin! Kokkikerhot innostarat tytfdjd omatoiniiseeu ruuanlaittoon kotonakin. Tdrkedd ker

hossa on opf>ia toimimaan yhdessa. Aitien ja tyttojen yhteinen roimistelu on piristdvdd ja reipasta liikuntaa. Aluksi hiljenuyinine kuulemaau jotakiu rakastavasta 'I'aieaan Isdstd, sitten leikinnne...


Nuortenilloista aikuisen maailmaan Pia ja Timo varttuivat seura kuntanuorten piirissa. He kantoivat vastuuta myos nuoremmasta ikapolvesta, Pia pyhakoulunopettajana, Timo poika-

kerhon pitajana. Nyt he katselevat seurakuntaa aikuisen nakokulmasta, vai katselevatko? Mita he odottavat seurakunnalta?

— Ei tassa itseaan ihan viela

aikuiseksi tunne! Eletaan jotenkin nuorten ja aikuisten valimaastossa, Pia ja Timo tuumivat.

Pia ja Timo Keskinen ovat kasvaneet Kangasalla, Pia (s. Woivalin) Suoramalla, Timo Vatialassa — kayneet koulua, opiskelleet. Viime kesana he perusti-

Pian

liikuntatunnit

alkavat

pienella hartaudella ja paattyvat sisaruspiiriin. Naisten voimistelussa on paljon tavanomaista voimistelua, mutta aitien ja tyt tojen parissa liikutaan sadunkin maailmoissa. Pallopelit ja leikitkin mahtuvat ohjelmaan.

Nuori aikuinen

Timo pohtii omia odotuksiaan ja toiveita. Samoin kuin monet opiskelevat nuoret, hankin on viikot opiskelupaikkakunnalla, mutta tulee viikonlopuksi (ja viikolla kaymaan) kotiin. Silloin on kiva tavata vastaavassa tilanteessa elavia nuoria — tai aikuisia. Yh

dessaoloa, kokemusten ja ajatusten vaihtoa kaivataan.

— Meidan toiminta voisi olla

myos vahan yllatyksellista, Timo tuumii. — Vaikkapa vierailu naapuriseurakunnassa tai jossain ajankohtaan osuneessa tapahtumassa. Sen ei tarvitsisi olla kaa-

Timo ja Pia ovat tutustuneet rippikoulussa, kasvaneet yhdessa seurakuntanuorten piirissd. Nyt he etsivdt paikkaansa seurakunnan ai kuisten toiminnasta.

vamaista keskustelupiiria. Pro Fiden vierailu Kangasalla toi Timon seurakuntanuorten pariin jo 12-vuotiaana. — Silloin lukiolainen tuntui jo vanhalta, Timo muistelee.

vat perheen, asettuivat asumaan Suoramalle. Pia on siella pienten ekaluokkalaisten opettaja. Timo opiskelee viela, hankin opettajaksi.

Niinpa nuorten joukossa nytkin erottuu eri ryhmat, joista opiskelevat ovat niita varttuneempia. Heidan kysymyksensa ja tarpeensa ovat erilaisia kuin lahella rippikouluikaa olevien. Kuitenkaan varttuneet nuoret

eivat halua kokoontua paallekkain lauantaisen nuortenillan kanssa. He kokoontuvat sunnun-

Ylos ja ulos!

tai-iltapaivaisin. Joskin ajankohta kuten toimintakin on viela ha-

Pia on loytanyt itselleen tehtavan

kemassa

aitien ja tyttojen parista. Aili II-

toaan.

marinen pyysi hanta avuksi tyttbleireille.

muo-

Nuoret aikuiset toivovat, etta

— Siina oli alku reippaalle toiminnalle ja kivalle yhteistyol-

heidan pariin rohkenisivat tulla myos sellaiset, jotka ovat hakemassa yhteytta tai ovat joskus ol-

Pia pitaa Suoraman seurakuntakeskuksessa liikuntakerhoa ai

toa.

ja

kesallii

le, Pia kertoo.

Tyttbkerholaiset ovat iloista joukkoa! Tyttbkerhoju Kangasalla on viitisentoistaja niissd mukana win kolmesataa kouluikdistd tyt-

paikkaansa

leet mukana toiminnassa, mutta

yhteys on valilla jaanyt unholaan.

deille ja tytoille joka toinen viik-

Vaikka Pia ja Timo sanovat,

ko. Lisaksi han on ottanut vas-

etta he eivat viela oikein osaa

tuulleen naisten jokaviikkoisen

menna aikuisten joukkoon, ovat he mukana myos Suorama-illois-

voimisteluillan.

— Olen aina pitanyt liikunnasta, Pia selittaii innostustaan. Sii na on yhdessaoloa, jossa viihdytaan!

sa usein. Timo osallistuu myos taman toiminnan suunnitteluun.


Taman vuoden kinkeriaiheet

Nyt on

Kinkerien "oppitunteja" on kolme.

kinkerien aika Valtavat kirkonkirjat, nuorison lukutaidon tarkastaminen, aikuisen vaen kristinopin kuulustelu. Entisajan kinkeritilaisuudessa oli varmasti jannitysta ja juhlavuutta.

Nykyisin maaseudun seurakunnissa pidettavat kin kerit ovat hieman toisentyyppisia. Niihin kuuluu lahinna opetusta, jonka kautta niin Raamattua, kirkkomme Kristinoppia kuin virsikirjaakin tehdaan tutuksi ja sovitetaan nykypaivan vaatimaan kristilliseen elamaan.

Kinkerien muodossa kirkko on jo 1600-luvulta

alkaen

vahitellen

pohjustanut laajaa kansanopetus-

rivieraat ja seurakunnan tyontekijat tuovat siihen kukin oman osansa.

ta. Virsikirja ja Katekismus ovat

Kinkeritoiminnan aika on paa-

olleet kansan ensimmaisia luke-

asiassa tammi-helmikuulla. Tilaisuuksia on suunnitelmissa

mistoja. Kinkerit ovat saaneet alkunsa

pappien rippimatkoista pitajan eri kyliin. Siina yhteydessa alettiin opettaa ja kuulustella kristinuskon perusasioita, kaskyja, Herran rukousta, Ave Maria -rukousta, uskontunnustusta. Sa-

malla papit kerasivat heille tulevan "veron", joka annettiin luonnon ja karjan tuotteista. Sita merkitsevasta

ruotsin

kaikkiaan 26, joista 20 pidetaan yksityiskodeissa. Seurakuntakodeissa pidettavia kinkeritilaisuuksia yritetaan muodostaa erityisesti perheen osallistumista suosiviksi.

Raamattuopetuksen aiheenaon "kristityn toivo". Kristinusko on toivon ja elamanrohkeuden antaja. Vallitsevan pelon ja pelottelun keskella on hyva paasta tietamaan, mita Raamattu antaa evaaksi ajatellessamme omaa suhdettamme elamaan, kuolemaan ja ajan paattymiseen. Toisena opiskeluaiheena on kirkon liihetystehtava. Kirkkohan ei saisi olla olemassa itseaan

varten, vaan sen tehtava on vaikuttaa tassa maailmassa. Seurakuntamme tukee

Musiikkitunnin

ainekset kin-

kereille saadaan virsikirjaehdotuksesta, josta aikanaan tulee kirkkomme uusi virsikirja. Kinkereilla on osuutensa myos keskinaisella tapaamisella ja seurustelulla. Tilaisuuksiin ovat

kaikki tervetulleita, vaikka perinne sinansa ei olisikaan tuttu.

Virsikirja ja Raamattu olisi hyva ottaa mukaan kinkereille. Olli Kaskelma

sanasta

"gengard" on ilmeisesti kinkereiden nimitys alunperin muodostunut.

Kinkeriperinnetta jatketaan Omassa seurakunnassamme on

kinkerit nahty tarpeellisena aikuisopetustilaisuutena. Niihin pyritaan saamaan opiskelun henkea ja yhteista keskustelua. Raamatusta ja kristillisesta opista esille tulevia asioita kasitellaan

nykyajan ihmisen elamaan soveltaen. Myos kirkollisen elaman ajankohtaiset asiat ja kunkin kylan yhteiset kysymykset tulevat esille. Kinkereilla on tavallisesti mu

kana kaksi teologia ja kanttori. Tilaisuuden luonne ja henki luodaan yhdessa. Isantavaki, kinke-

seka

virallisesti etta vapaaehtoisen toiminnan kautta eri lahetysjarjestoja. Nimikkolahetit koetaan entista enemman omina tyontekijoina. Nykypaivan lahetystyo on monipuolista ihmisten ja kansojen auttamista. Tyon painopiste on siirtynyt nykyisin Aasiaan.

*^S^^«£iOS=SsW5««^«»*>^*«««5^^


DIAKONIATYONTEKIJAT

YHTEISVASTUUKERAYS 1986

TAVATTAVISSA kirkonkyian srk-kodissa ma—to 9—10, puh. 772 121

Diakonissa Anja Huhta-aho ma—ti klo 9—10 puh. 646890

Kerays on alkanut "Pidetaan yhta'-tunnuksella 2.2. Yhteisvastuukerayksen hyvaksi jarjestettavia

Suoraman srk-kodissa ko—to

tilaisuuksia:

Vatialan srk-kodissa

klo 9—10 puh. 772 121

Kirkkokonsertti su 9.2. klo 18

Diakoni Pekka Pyylampi

Esa Ruuttunen, laulu Tauno Aikaa, urut

Suoraman srk-kodissa ti klo 9—10

Muulloin,

muissa

tavattavissa

paikoissa

sopimuksen

Rokkapaiva Santasaaressa su 16.2.

mu-

Ulkoilua. reipasta ohjelmaa koko perheelle

kaan.

YhteydenottopyynnOt kirkkoherranvirastoon,'

Vastuuviikon tilaisuus Suoraman srk-kodissa

puh. 772 121

su 9.3. klo 18.30

naistenpAivAt seurakunnassa marianpalvan aikaan ke 12.3. ilta Huutijarven srk-kodissa la 15.3. ilta Vatialan srk-kodissa

su 16.3. jumalanpalvelus kirkossa, minka jalkeen

Sunnuntaiset KESKUSTELUILLAT Vatialan seurakuntakodissa

paivajuhla kk:n srk-kodissa

sLs^^^

MIESTENPAIVAT PALMUSUNNUNTAINA la 22.3. seurat kk:n srk-kodissa

su 23.3. jumalanpalvelus kirkossa, minka jalkeen

S5^

&s^

paivajuhla kk:n srk-kodissa

SEURAKUNTAILTA JA

RAAMATTUKOULU vuorottelevat Suoraman srk-keskuksessa torstaisin kello 19

13.2. Raamattukoulu

"Ketka ovat Kristuksen perillisia" Ef 3: 1—21 20.2. "Savesta astiaksi", Jaakko Uski 27.2. Raamattukoulu

"Karsikaa toinen toistanne rakkaudessa" Ef 4: 1—16

6.3. "Herra alentaa ja ylentaa", Niilo Elorinne

KEVAALLA 1986 Sunnuntaisin kello 18.30 Vastuuhenkiloina Raili

Sillanpaa, Mauri Rask ja 0111 Kaskelma.

Illoissa teetarjoilu

2.3. Mahtuuko seurakun-

taan erilaisia ajattelutapoja? Alustaa rehtori Markku Tervas

13.3. Raamattukoulu

"Uudistukaa mielenne hengelta" Ef 4: 17—32 20.3. "Ylista Herraa!", Lauri Kettunen 3.4. "Minako syntinen?", Uolevi Muroma 10.4. Raamattukoulu

"Vaeltakaa rakkaudessa" Ef 5: 1—20 17.4. "Se kannatti sittenkin", Ilmari Mustonen

30.3. Paasiainen Ehtoollinen —

yhteista jakamista Mukana Seppo Jarva ja Olli Kaskelma

24.4. Raamattukoulu

"Miehet, rakastakaa vaimojanne" Ef 5: 21—33 30.4. Vapputapahtuma 8.5. Raamattukoulu

"Kunnioita isaasi ja aitiasi" Ef 6: 1—9 15.5. "Kuule, sinua rakastetaan", Hannu Karvonen 22.5. Raamattukoulu

"Pukekaa yllenne Jumalan sota-asu" Ef 6: 10—24 29.5. "Lapsesta isaksi", Turkka Aaltonen

10

27.4. "Kevatvirsia viidakko kaikaa!" Vatialan koululaiset

tarjoavat kevaisen musiikki-illan johtajana opettaja Heikki Maenpaa


Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto Tapulintie 2 puh. 772 121, 772 122, taloustoimisto 772 123

LA'METVSTUPA Kirpputori lahetyksen hyvaksi Ukkijarven rannalla, kotileipomoa vastapaata

Avoinna ma—pe klo 9—14

Avoinna ma, ke ja la klo 10—14.

Kirkkoherranvirasto lisaksi torstaisin klo 14—17

Runsaasti erilaista vaatetavaraa ym Tervetuloa tutustumaan, tekemaan loytbja!

<a3£SOT£$ PYHAKOULUT KOKOONTUVAT SUNNUNTAISIN

TERVETULOA MUKAAN

TALVILEIRI SANTASAARESSA

KERHOTOIMINTAAN:

27.-28.2. (to-pe)

Ma Suoraman srk-keskuksessa

Ilm. kirkkoherranvirastoon.

7—10 v. tyttokerho klo 17 yli 10 v. kokkikerho klo 17.30

Aitien ja tvttojen liikuntakerho

kello

10

Kk:n srk-kodin ylakerrassa

11

Vatialan srk-kodissa Suoraman srk-keskuksessa

Harjunsalossa, Vaarankalliont. 4. kerhoh.

Pikonkankaalla kodeissa (tied. Marjatta Vuorinen. puh. 790920) Rantakoiviston kerhotiloissa

Haapaniemen Juhalassa Kuohenmaan Kerttulassa 11.30 Riun kerhohuoneessa

12

TYTOT!

klo 18.30 Kk:n srk-kodissa

Kokkikerho yli 10-vuotiaille Ti Huutijarven srk-kodissa Isojen tyttojen kerho klo 17.30 Harjunsalon kerhohuoneessa

Tyttokerho klo 16.

yli 10 v. klo 17

To Havisevan koulussa

Ke Vatialan srk-kodissa alle 10 v. klo 16.30

SUORAMAN SRK-KESKUK

SESSA ISA/POIKA TOIMIN

Raamattukerho klo 16.30 I

Luontokerho (yli 10-vuotiail^l] Aili Ilmarinen, puh. 791224 (koti)

Ponsa — Mayra — Neula-

klo 18.30

niemi: Makelassa ti 11.2. klo 18.30 Kuohenmaa: Eino Makelan luona to 13.2. klo 19

Perjantai — erataitokerho I klo 16

klo 18.30

SUORAMAN SRK-KESKUK

— erataitokerho II klo 17

— tietokonekerho klo 18.30

SESSA

— lentopalloa (isat) klo 19.30

— liikuntaa (sahlya) 7—9 v.

— askartelukerho klo 16.30

KINKERIT:

— erataitokerho (isa/poika)

RUUTANAN SRK-KODILLA

klo 17

Lauantai KAUTIALAN KOULULLA

— askartelua ja liikuntaa klo 12

Keskiviikko

W

La Kautialan ja Raikun koulussa tyttokerho 1—2 kertaa kk:ssa (paiviit ilmoitetaan myohemmin)

VATIALAN SRK-KODILLA

— liikuntaa (sahlya) klo 17.30 — askartelua- ja RC-kerho

RUUTANAN SRK-KODILLA

klo 18

KESKUSTAN SRK-KODILLA — askartelua klo 17

TAA!

— Raamattukerho klo 16

Askartelukerho klo 17.30

Askartelukerho klo 17

Toiminnasta vastaa nuor.ohj.

Tiistai

Raamattukerho klo

yli 10 v. askartelukerho klo 17.30 Pe Ruutanan srk-kodissa

Huutijarven srk-kodissa

HEI —JUNIORI! KERHOTOIMINTAA...

Rantakoiviston kerhoh.

alle 10 v. klo 16

Liuksialan koulussa Havisevan koulussa

Pyhakoulu on lasten kirkkohetki. Pyhakoulu ei kesta kauan.

Kk:n srk kodissa

Tyttokerho klo 17

Majaalahti: Risto Palttalalla pe 14.2. klo 18.30 Toikkola — Leipi — Koivisto — HypparilS: Rauno Virolalla ti 18.2. klo 18.30 Herttuala: Paavilaisella to 20.2. klo 18.30

— askartelua ja liikuntaa klo 14

Koyra — Kautiala: Olavi Laurilalla pe 21.2.

HUUTIJARVEN SRK-KODILLA

MIKROAUTOKERHO KOKOONTUU LAUANTAISIN

klo 19 Kuru — Ohtola — Savo

— askartelua 7—9 v. klo 17.30

KLO 12

Haapaniemi: Timo Jaakkolal-

— askartelua 10—15 v. klo 18.30

18.1. (Palkane, Hollming)

HAVISEVAN KOULULLA — liikuntaa klo 16.30 Torstai

RAIKUN KOULULLA

la ti 18.3. klo 19

SUORAMAN SRK-KESKUK

SESSA

Kinkeriaiheet:

— liikuntaa (sahlya) 10—15 v. klo 15

HUUTIJARVEN SRK-KODILLA — tietokonekerho klo 18.30

/A

SUUNNITELTUJA TAPAHTUMIA — talvileiri hiihtolomalla24—25.2. — toimintaa laskiaistiistai-iltana II.2.

— vierailu Virtain seurakuntaan ja

\m WkM

Slalom-makeen 8.3.

Ejfy&'M t'^

TERVETULOA MUKAAN!

Toiminnasta vastaa nuor.ohj. Tuomo Vanhanen, tiedustelut

HHHKi^HH

^^^H^9

Kirkon lahe-

tystehtava Kristityn toivo

p. 767 542 (kotiin).

K0TIKIRK0N KUULUMISIA Vastaava toimittaja: Anja Kares Toimitus: Kirkkoherranvirasto

Tapulintie 2, 36200 Kangasala puh. 772 121, 772 122

11


RYHMAJULKAISU

Pyhakoulu elaa Pyhakoulu on pieni juhlahetki, lasten jumalanpalvelus. Alttaripoydan peittaa valkoinen liina.

Pyhakoulussa ollaan lahella Jeesusta. Kukat ja kynttilat alttarilla kertovat omalla kielellaan Jeesuksen lasnaolosta.

Pyhakoulussa saadaan uusia kavereita. Siella ollaan yhdessa, lauletaan, leikitaan, opitaan tuntemaan Taivaan Isaa ja hanen huolenpitoaan.

Pyhakoulussa on pienenkin lapsen hyva olla. Kuvassa kirkonkyldn pyhdkoulunopettajat Kristiina Mdkinen ja Oidi Kurronen pohtivat lasten kanssa, mika pyhakoulussa on kivointa ja tdrkeinta.

Pyhakoulu eroaa seurakunnan muusta lapsityosta lasten jumalanpalveluksena, kirkkohetkena. Kerhot ja muu toiminta kuuluvat arkeen. Pyhakoulussa on juhlan tuntu.

Pyhakouluihin kokoontuu sunnuntaisin

150—180

tiin mukaan, kun oli tarve aloit-

taa uusi pyhakoulu. — Kun pyhakoulutyohon ker

ran lahtee, sita ei voi enaa lopettaa, Merja kertoo iloisesti. — Lasten kautta pyhakoulussa saa niin paljon itselleen. Paivan

lasta saan-

Sana alkaa elaa ihan uudella ta-

nollisesti, mutta toiminnan piirissa heita on lahes 400. Pyhakoulua pitavat vapaaehtoiset pyhakoulunopettajat. He ovat mu kana tassa toiminnassa siksi, etta kokevat tarkeaksi kertoa pienille lapsille Jeesuksen rakkaudesta, kutsua heita yhteen, viettaa hei

valla, kun siita puhuu lasten

dan kanssaan kirkkohetki.

kanssa.

Outi Kurronen alkoi pitaa py hakoulua viime syksyna. Han kertoo, ettei aikaisemmin tullut

pohdittua koskaan pyhakoulutyon merkitysta. Omasta pyhakoulustaan Outille on jaanyt mieleen, kuinka siella oli paljon in-

Kirkonkylassa "parkkipaikkapyhakoulu" Seurakunnassamme

kokoontuu

12 pyhakoulua. Yleensa pyha koulu ei kesta kauan, vajaan tunnin. Siina ajassa ehditaan hiljentya, laulaa, leikkiakin toisinaan. Pyhan aihetta voidaan myos kerrata piirtamalla tai tekemalla yhdessa Pikkukirkon, lasten pyhakoululehden, tehtavia. Kirkonkylan pyhakoulu seurakuntakodin ylakerrassa kokoon tuu jumalanpalveluksen aikana. Siella myos ollaan yhta kauan kuin kirkossa. Pyhakouluhetken jalkeen voidaan leikkia ja askarrella. Kirkonkylan pyhakoulu toimii nain parkkipaikkana lapsil le, joiden vanhemmat menevat

vuosina. Vasta nyt tajuan, kuin-

nokkaita lapsia. Liuksialan kou lussa piti silloin pyhakoulua Aino Valimaa. Pyhakoulun tunnelma ja turvallisuus ovat paallimmaisina Outin muistoissa, ei niinkaan opit ja opetukset. — Pyhakoulussa haluan valittaa lapsille jotakin siita, mita itse

ka tarkeassa tehtavassa olen saa-

olen saanut kokea. Toivon, etta

nissa.

nut olla mukana, kertoo Kristii

lapset oppivat luottamaan Jee

na Makinen. Han on pitanyt py

sukseen, Outi kertoo.

hakoulua kirkonkylan seurakun-

— Pyhakoulussa ollaan lapsen ehdoilla. Pyhakoulun tunnelman

— Ellei lapset jo pienina ole oppineet tulemaan mukaan, on heita enaa isompina vaikea tavoittaa, Outi pohtii. Pyhakoulunopettajat toivovatkin, etta monet vanhemmat lahettaisivat lapsensa pyhakouluun, tulisivat saattelemaan pienempia ja huolehtisivat isompienkin matkaan lahdosta.

Hyva olla yhdessa — Pyhakoulun merkitys on minulle itselleni noussut ihan viime

takodissa useita vuosia.

Kristiinan kanssa kirkonkylan pyhakoulua pitavat Merja Paivarinta ja Outi Kurronen vuoroviikoin. Merja on ollut mukana pyhakoulutyossa aikaisemmin

luovat lapset ja alttaripoyta, jonka ymparille kokoonnutaan. Kun lasten on hyva olla yhdessa py hakoulussa, on pyhakoulunopettajankin mieli hyva, Outi ja

Paimiossa. Siella hanta kutsut-

Kristiina kertovat.

kirkkoon.

Vanhempien osuus on hyvin tarkea lasten pyhakoulunkayn-

TAMMER-LINKKI OY. TAMPERE/MANTAN KIRJAPAINO OY. MANTTA 1986

ISSN 0780-0010


Kotikirkon kuulumisia 1986-1  

Kangasaianseurakunnan f:o1/1986 tiedotuslehti r ^ w &amp; '3i.**'"t

Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you