Page 1

Avaja porttis ovesi, Kay Herraas vastaan noyrasti,

Kun Use taivaan kuningas Sun tahtoo olla vierahas.

Ryhmakirje Ryhi


Tapulin tuntumasta Tama lehti on Kangasalan ev.lut. seurakunnan tervehdys kodeille, joiden ihmisista valtaosa on omia seurakuntalaisiamme. Kerromme nyt melko paljon kirkkorakennuksen kuulumisia, silla ennen ensi kesaa. alkaa mittava sisakorjaustyo. Myos alkavasta adventtija jouluajasta tahdomme muistuttaa tassa vuoden neljannessa seurakuntaviestissa.

Ensin tahtoisin muistaa, mika seurakunnan sisaisen

myos erilaisia uskonnollisia nakemyksia omaaviin ihmisiin, poliitikkoihin, jotta kaikki yhdessa tekisimme tydta niiden elamanarvojen hyvaksi, joita avara, vapaa evankeliumi Kristuksesta edustaa. Vain taysin vapaaehtoisesti palataan Hanen tahtoonsa omassa elamassa kyselemaan ja sille perustalle rakentamaan. Miten sille perustalle rakennetaan? On taysin selvaa, etteivat kaikki

tehtavan kannalta nayttaa hyvalta. Olemme yha paremmin viime vuosina oikealla tavalla alkaneet

paasta sisalle yhteisokokonaisuuteen. Seurakunta ei saisi olla ko-

konaan erillinen lohko yhteiskunnassa. Oli suurenmoista nah-

da Huutijarven seurakuntatalossa terveyden- ja sairaanhoitohenkilostda seka polilsin ja hautaustoimistojen edustajia yhdessa kanssamme pohtimassa, miten parhaalla mahdollisella tavalla

seurakuntalaiset voikaan osallis-

tua pienempien seurakuntapiirien

ei

ainakaan

saannollisesti.

suree kuollutta omaistaan.

Entista ehommaksi ja kauniimmaksi jumalanpalvelushuoneeksi aiomme korjata kirkkomme. Jumalanpalvelus on ehdot-

Nuoret kodit lahettavat alle 6-

vuotiaita lapsiaan seurakunnan paivakerhoihin. Vain aniharva

kangasalalainen jattaa rippikou-

tomasti tarkein seurakunnan ta-

lun kaymatta. Olkoon, etta mo-

pahtuma. En tieda, toimittivatko virkaveljeni pyhainpaivan jalkei-

nien motiivi saattaa olla vain kirkollinen vihkiminen tai muu

sena sunnuntaina tavallista an-

pinnallisempi syy. Jumalan Sana ei palaa tyhjana. Seurakunnan edustaja on tuntenut olevansa

tavamman

tervetullut koteihinne, tapahtu-

olin. Meilla on aikaa. Haluam-

koon kaynti ihan muuten vain tai kodin juhlissa. Erityinen ilonaiheemme on

mehan kayttaa sita Jumalan lahjaa oikein myos Hanen neuvomallaan tavalla, jotta Han meita

myos saada toimia yhteistyossa kunnan koulu- ja sosiaalitoimen aloilla. Myos henkildsuhteet eri tahoihin ovat mielestani sellaiset

kuin niiden pitaa ollakin. Kaikesta olemme hyvin kiitollisia. Olen monien seurakuntalais-

ten

kanssa

murheellinen,

kun sanomamme ei laheskaan aina nay kohtaavan ihmista.

Meilta vastuunkantajilta kysellaan usein, mita kirkko tekee, kun Jumalan kaskyjen vastainen elamantapa pikemminkin nakyy V

toimintaan,

kohtaisimme lahimmaisen, joka

luksen.

paivajumalanpalve-

Mutta

mina

sain siita

paljon, kun vain osallistuin ja

lisaantyvan kuin vahenevan. Enta pahuus ja epaoikeudenmukai-

vahvistaisi.

suus ihmisten kesken?

Kansan ja kansakuntien toimenpiteet eivat tunnu riittavan olojen parantamiseen. Me emme kaytanndssa voi tehda muuta kuin vedota seurakuntalaisiim-

me ja palvella. Jumalan tahdon vastainen elamantapa on osoittautunut myos jarjettomaksi ela-

Iloitaan adventti- ja jouluajas ta yhdessa. Vapahtajan siunaamaa joulujuhlaa jokaiseen kotiin. Muistetaan myos lahimmaisiamme lahella ja kaukana.

mUntavaksi.

Me koetamme pitaa tarjolla

Marraskuun alkaessa 1985

Eliimjin Sanaa ja vetoamme seurakuntalaisiimme.

Vetoamme

Pentti Hytonen


Kotikirkon kasvot "Millaiset kasvot Sinun kir-

taan Sananlaskuissa. Kuvam-

kollasi on?" Englantilainen veli Anthony teki minulle kerran tdmdn kysymyksen. "Osai-

me kotikirkosta heijastelee

koushiljaisuudessa viipyminen ja sddnnollinen rukoukseen pysdhtyminen. Siksi on

sitko itse kuvailla oman kirk-

aina myos omaa sisintdmme. Jos kirkkoni on komenteleva, vahtiva, alistaa ihmisen, niin

kosi kasvot?" kysyin hdneltd.

silloin

sisimmdssdni

ihminen, jonka kasvoilta heijastuu: minun kirkkoni on

"Tottakai", tuli iloinen vas-

taus, "minun kirkkoni on hy-

olevan pelokkaan itkuisen lapsen, joka ei uskalla pyrkid

Idmmin ja rakastava. Mitd tapahtuisikaan, jos

vin Idmmin, rakastava diti".

kenenkddn luo.

vieraantuneeksi

Tuosta keskustelusta Idhtien muistan alkaneeni kai-

Suurin synti, epdusko, on kyvyttdmyyttd luottaa. Mitkd

kevan, pelkoonsa lukkiutuneen joulunaluskiireissdan hd-

vata kirkoltani jotain samaa. Etta se olisi paikka, josta ei tarvitse Idhted pois, kun oma keskinkertaisuus ja keskenerdisyys alkaa ahdistaa. Kunpa se olisi paikka, jonne

ovat turvattomuuteensa kd-

tdilevdn ihmisen sisimmdssd alkaisi kuulua: "Minuthan on

voisivat eri tavoin naarmuun-

tuneet, sairauksiensa kanssa

kamppailevat hakeutua suojaan. Sielld voisi alkaa alusta ja kasvussaan keskenjddnyttd varjeltaisiin valmiimpien ylenkatseilta. "Niinkuin kasvot kuvastuvat vedessd niin ihmisen kas

vot toisessa ihmisessd", sano-

JOULUN SANAA KANGASALLA

tieddn

pertyneen ihmisen mahdollisuudet vapautua epduskostaan? Ne liittyvdt rukouk-

aina iloista tavata sellainen

itsensd

ko-

kastettu, kauan sitten minusta huolehtineet vanhemmat

seen, kasvojen kddntdmiseen

ja juuri minulle annetut kum-

Luojan suuntaan. Rukouksessa alan ndhdd itseni yhd selvemmin, kerros kerrokselta. Hiljaisuuteen etsiytyneet eri-

mit ovat halunneet olla kantamassa minua Jumalan las-

ten yhteyteen. Minuakin varten on tdhdn maailmaan Id-

laiset ihmiset ovat monien

hettdnyt Jumala Poikansa,

sukupolvien ajan tajunneet tdmdn hengellisen syvdhoidon tdrkedn merkityksen. Rukoushiljaisuuteen vetdytyminen on aika harvinaista. Yield harvinaisempaa on ru-

etten

Joulupaivan& 25.12. Jumalanpalvelus kirkossa klo 7, saarnaa pastori Seppo

minnekddn

hukkuisi.

Kotiinpddsystdni kannetaan huolta, koska minua rakastetaan." Liisa Nieminen

Su 29.12.

Jumalanpalvelus kirkossa klo 10, saarnaa Olli Arola

Jarva

Perhejumalanpalvelus kirkos sa klo 9, saarnaa lehtori Liisa Nieminen 2. adventtisunnuntai 8.12.

Ehtoollisjumalanpalvelus kirkossa klo 10, saarnaa lehtori Liisa Nieminen 3. adventtisunnuntai 15.12.

Jumalanpalvelus kirkossa klo 10, saarnaa pastori Olli Kaskelma

4. adventtisunnuntai 22.12.

Ehtoollisjumalanpalvelus kir kossa klo 10, saarnaa rovasti Pentti Hytdnen

Joulukirkko

— Vatialan srk-kodissa klo 9, Olli Kaskelma — Ruutanan srk-kodissa

klo 9, Seppo Jarva — Havisevan rukoushuonees-

sa klo 10.30, Seppo Jarva Tapaninpaiva 26.12. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10, saarnaa Heikki Nurmiranta

Joululauluja Saarikylien Konilassa klo 13

Jouluaatto 24.12.

Hartaus Huutijarven kappelissa klo 16 ja klo 18, pastori Olli Arola

Jumalanpalvelus kirkossa klo 17, pastori Heikki Nurmiranta

Nuorten seurat Nurmirannalla klo 16

Uudenvuoden aatto ti 31.12.

Uuden vuoden vastaanotto ja HPE kirkossa klo 23, Pentti Hytdnen, Olli Arola

Uudenvuodenpaiva, 1.1.86 Jumalanpalvelus kirkossa klo 10, saarnaa Olli Kaskelma Su 5.1.

Ehtoollisjumalanpalvelus kir kossa klo 10, saarnaa Liisa Nieminen

Loppiainen la 11.1. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10, saarnaa Olli Arola

Kirkkokonsertti klo 18, Matti Hannula

Su 12.1.

Viattomien lasten paiva

Jumalanpalvelus kirkossa klo 10, saarnaa Heikki

la 28.12.

Nurmiranta

Kynttilakirkko kirkossa klo 16, Olli Kaskelma


Kirkon vaiheita ja korjai Marraskuun 1. paivana 1767 vihki Oriveden rovasti Salovius piispa Mennanderin maarayksesta Kangasa-

Parhaillaan tehtavasta korjaussuunnittelusta alettiin keskustella 1970-luvulla. Ennen tulevaa

lan kolmannen kirkon. Torni ei viela ollut valmis.

sisakorjausta on korjattu ja perushuollettu ulkokatot ja lampderisteet seka tehty paloturvallisuuden hyvaksi, mika ennen si sakorjausta voidaan tehda.

Monien vaiheiden jalkeen se valmistui vasta syksylla 1776. Vuonna 1780 piispantarkastuksessa maarattiin viela rakennettavaksi kirkkopihan ymparille aita. Varsinainen kirkko oli piispantarkastuksessa todettu hyvakuntoiseksi. Torni oli revennyt irti kirkon rungosta. Sita ei kuitenkaan ehditty korjata ennenkuin se 21.5.1782 kaatui. 14.6.1785 kuningas vahvisti kuninkaallisen rakennuskollegion laatimat uuden tornin piirustukset. Moneen otteeseen kasiteltiin tornin rakentamista, kunnes 1799 Hameenlinnassa asuva kuninkaan kaskynhaltija antoi seurakunnalle jyrkan maarayksen rakentaa torni heti. Vaikeiden vaiheiden jalkeen torni valmistui syksylla 1800.

1800-luvulla korjauksia seurakuntalaisten

paivatoina Kirkkovaarti Kerppola ilmoitti seurakunnalle 1835 kirkon katon vuotavan. Vuonna 1839 kirkko

paatettiin kattaa uudestaan. Samalla paatettiin laittaa pontattu lattia vanhan paalle, korjata penkit, lehterit, laittaa puoliympyran muotoinen alttaripdyta, joka varustetaan sorvatuilla kaidepylvailla. Ikkunat korjataan,

1980-luvulla

perinpohjaista suunnittelua Ensimmainen laajempi keskustelu asiasta kaytiin syksylla 1982, jolloin silloinen kirkkovaltuusto paikan paalla kirkossa totesi korjauksen valttamattdmyy-

lammityslaitteet. Jumalanpalvelukset pidettiin kirkonkylan kansakoululla korjaustdiden aikana. Korjaustdiden piirustukset oli laatinut arkkitehti back.

Josef

Sten-

Seuraava laajempi korjaus tehtiinkin vasta 1954—55. Korjaustyd sai alkunsa lammityksen uusimissuunnitelmasta ja laajeni maalaustdihin, lehterin poistamiseen, uusien urkujen rakentamiseen, sakariston uusiin jarjestelyihin.

den. Paikallislehti kertoi asiasta seurakuntalaisille. Toivottiin kes-

kustelua. Erityisesti tasta lahtien on pyritty myos taloudellisesti valmistautumaan

tahan

suku-

polvemme suurtehtavaan. Kirkkovaltuusto

valitsi

kirkon

korjauksen rakennustoimikunnan, johon kirkkoherra tuli puheenjohtajaksi. Aivan alkuvaiheessa tutustuivat kirkkoomme

osastonjohtaja Antero Sinisalo ja toimistopaallikkd Heikki Havas museovirastosta.

Heidan

kans-

saan suunnittelutydta tehtiin siis

seinat valkaistaan liimavarilla, sisakatto

maalataan

vesivarilla

vaaleansiniseksi. Sinne tanne piti maalarin

harkinnan

mukaan

maalata enkelinkuvia j.n.e. Alttaripilarit "marmoreerataan" valkoisiksi, saarnastuolin kuvat kullataan.

1844 tervattiin kirkon katto, 1854

katettiin

uudelleen

kello-

tapuli. Kirkon aitaa korjattiin seuraavina vuosikymmenina. Vuonna 1897 katto jalleen paanutettiin, ulko-ovien eteen tehtiin

kiviportaat, lattia "paallystettiin sementilla", valikatto vuorattiin pahvilla ja palttinakankaalla, va likatto lampderistettiin, tehtiin uudet ovet, ikkunat suurennettiin, lehterit uusittiin, alttari ja saarnastuoli korjattiin, tornin vesikatto tehtiin rautalevysta. Niinkuin aikaisemminkin seura-

kuntalaiset velvoitettiin paivatdihin kirkon korjaamiseksi. Tassa vaiheessa kirkko sai myos

Kirkon korjauksen rakennustoimikunta ja suunnittelijat alkamassa yhteista neuvonpitoa.


ussuunnitelmia 1986 Kirkkoon

hankitaan

uudet

urut. Kirkkovaltuusto on paattanyt rakennuttaa urut yksityiskohtaisen dipl.urkuri Pentti PelIon laatiman suunnitelman mu-

kaisesti, josta pyydettiin lausunnot hiippakuntakanttori Marjatta Hannulalta, Tampereen tuomiokirkon urkuri dipl.urkuri Matti Hannulalta ja oman seu

h:

rakunnan kanttoreilta.

Kirkon lattialammitys 30 vuot

ta vanhojen sahkovastusten toimivuudesta

huolimatta

turvallisuusmaaraysten nen

h:

ei

ole

mukai-

eika siis turvallinenkaan.

Perusteellisten asiantuntijoidemme kanssa kaytyjen neuvottelujen jalkeen kirkkovaltuusto toimikunnan yksimielisesta esityksesta paatti uusia lattialammi tyksen ja teknillisistakin syista palauttaa lattian "stenbackilai seen" vuosisadan vaihteen asuun,

mika edellyttaa tiililaattalattiasta luopumista. Kun suuret linjat on paatetty, on siirrytty yksityiskohtaisempaan suunnitteluun, josta tuloksiltaan nakyvinta ja kuuluvinta lienee valaistus seka aanentoisto.

Kirkon pohjapiirros: 1. Paaeteinen 2. Morsiamenhuone 3. Omaistenja lastenhuone h. Sivulehterin alia varastotilaa 5. Sakaristo lanes kaksi vuotta. Olemme toi-

tutkittu nykyisen liikenteen ai-

mikunnan

heuttaman tarinan vaikutus.

puolesta

laatineet

mahdollisimman tarkat raken-

nus- ja korjausselvitykset kirkon rakentamisesta viimeiseen 1954—

1955 tehtyyn korjaukseen asti. Korjauksen paasuunnittelijaksi kuteuimme arkkitehti Seppo Rihlaman Tampereelta, rakennesuunnittelijaksi Ins. tsto Kontio & Anttilan Tampereelta, sahko- ja LVI-suunnittelijaksi Ins.

tsto Seppo Karveksen Kangasalta. Valvojaksi on valittu Pirkkafinn/ins. Juhani Almonkari Kangasalta. Suunnitteluvaiheen aikana on suoritettu seuraavat tutkimukset: Museoviraston valvonnassa

aikaa 10—12 kk. Suunniteltu alkamisaika on huhti-toukokuu

Kirkkovaltuuston paatettya korjaussuunnitelmasta, on museovirasto lokakuun 10. paivana 1985 antanut siita myonteisen

tulisi, vaikka kysymyksessa on-

1986. Perusteellisesta suunnitte-

lusta johtuen toivomme, ettei teknisia yllatyksia tyon aikana

lausunnon. Muutama keskeinen kohta suunnitelmasta: Kirkkoa

palautetaan museoviraston esityksesta 1800—1900-luvun vaihteen

"stenbackilaiseen"

asuun,

seinia, kattoa, alttarirakennelmia, saarnatulia ym koskevat

vari- ja rakennetutkimukset, kir

tehda sanottavia muutoksia. Kir*

kon urkutoimikunnan tekema ur-

kon peraosaan tulee kaksi pienta

kututkimus, kirkon akustiikan tutkimus nykyaikaisin mittauk-

huonetta.

selvittaminen, lattialammityksen kunnon

tutkiminen.

Viela

on

lijat laativat parhaillaan tyoselityksia. Tyon toteuttamiseen tarvitaan

Korjaussuunnitelma palauttaa kirkon aikaisempaan asuun

jossa nakyvinta on varitys ja parven palauttaminen sakariston puolelle. Vanha urkufasadi jaa paikalleen, alttarin alueella ei

sin, perustan ja seinarakenteiden

Varisuunnitelmaan liittyy mm. kattovarin palauttaminen siniseksi, tahtiaiheineen. Suunnitte-

Sakaristoon

tehdaan

suuria muutoksia, jotta se saadaan kaytannollisemmaksi, mutta mydskin 1700-luvun rakenteet nakyviin.

kin vanha kirkko. Tarkkaa kus-

tannusarviota on tyon luonteesta johtuen mahdotonta antaa, mutta arvio on 4,5—4,7 milj. mk. KorjaustyOn rahoitukseen olem me varautuneet parin vuoden ajan. Tarvitsemme toki myos lainoja. Kirkollisveroayrin hinta ei taman takia tule nousemaan

1,25 pennista. RakennustyO tultaneen antamaan n.s. tyfinjohtourkkana. Jumalanpalvelukset rakennusaikana on ajateltu pi-

dettavan Huutijarven kappelissa ja eri seurakuntataloissa. Luotamme kaikinpuoliseen ymmartamykseen seurakuntalaisten taholta.

Pentti Hytdnen


Arkkitehti Seppo Rihlama:

Restaurointityo on minulle ilo ja haaste Kangasalan kirkon korjaustyon paasuunnittelijaksi on kutsuttu arkkitehti Seppo Rihlama Tampereelta. Ha nen arkkitehtitoimistonsa tunnetaan lukuisista seura-

melko taydellisesti, samoin Yld-

jarven

kirkko

parikymmenta

luovuutta mukana. Varit ovat muodostuneet minulle ominai-

vuotta sitten. Tunnetuin arkki

seksi

tehti Seppo Rihlaman tyd lienee Lapuan tuomiokirkon restau

miettiin.

asiaksi,

Seppo

rointi.

vittu juuri talla paikalla.

Rihlama

— Tunnen, etta minua on tar-

— Paatydnani pidan Nokian kirkon korjaustydta. Sinne sain

— Rakkain tydni on Turun Betelkirkko, pieni lahetyskirkko, jonka nykyisin omistaa adventtiseurakunta. Taman tyon saamisen koen erityisesti johdatuksena, Seppo Rihlama kertoo. Betelkirkko on Seppo Rihla man lapsuusajan kotikirkko, jota seikkaa toki ei tiennyt kukaan kirkon korjauksesta paattaneista

suunnitella kaiken kirkkotekstii-

henkildista.

leja, vihkiryijya, urkuja, kynttilanjalkoja mydten, Seppo Rihla

Kangasalalaisittain merkitta-

Kirkon korjauksen yhteydessa rakennetaan Kangasalan seura kunnalle uudet urut. Korjausta

via restaurointitdita ovat Vuoli-

suunnitteleva toimikunta on kes-

ma kertoo.

joen ja Kiikan kirkko. Vuolijoen

kustellut erilaisista periaatteelli-

kunnille tehdyista toista. Toimiston 25-vuotiselle taipaleelle mahtuu mm. 30—35

kirkon

korjaussuunnitel-

mien laatiminen.

Uudet barokkiur

1700-luvun perin

Nokian kirkon korjaus 1970luvun puolivalissa oli varsin mit-

kirkko on Stenbackin suunnitte-

sista vaihtoehdoista urkusuunni-

lema ja Kiikan kirkko restauroi

telman suhteen. Naihin keskus-

tava. Kirkon alle kaivettiin sil-

tiin "stenbackilaiseen asuun".

teluihin on kytkeytynyt myos vanha Anders Thule-julkisivu

loin krypta, jossa on erilaisia, monipuolisia toimitiloja. Tana vuonna sen yhteyteen on valmis-

(v:lta 1844) kirkon etelaisen sa-

karan paadyssa. Tama julkisivu on ollut alunperin parvella, joka

tunut kirkkomuseo.

Virtain kirkon restaurointi on

siihen aikaan tosin oli huomatta-

myos saanut mukavaa palautet-

Vaativia ratkaisuja

vasti nykyista pienempi. Hetken

ta. Vanha kirkko restauroitiin

— tahtihetkia

aikaa

— Ne hetket, kun restauroin tityo on paattynyt, ovat elaman tahtihetkia.

Paallimmaisena on

ilo ja kiitollisuus siita, etta niin pitkalle on paasty, arkkitehti Seppo Rihlama miettii. — Tydvaiheessa on usein hetkia, jolloin tuntee olevansa inhimillisesti yksin. Ainoa voima, apu tulee ylhaalta. On uskallettava jatkaa. Tydvaiheessa pitaa usein tehda myos yllattavia paatdksia, kun tulee esille jotain odottamatonta.

Nuorena arkkitehtina Seppo Rihlamalla oli haaveena suunnitella kirkko.

Kaunis 1600-lumdta peraisin oleva saarnatnoli tulee sailymaan ennallaan kirkossa.

saada

— En silloin viela ajatellut joskus vanhaa korjaavani. Tydni on ollut kuitenkin tavattoman mielenkiintoista. Siina tarvitaan

tutkittiin

mahdollisuutta

siirtaa vanha julkisivu takaisin alkuperaiselle paikalleen. Tama ratkaisu kohtasi monia kaytanndn ongelmia, minka vuoksi siita luovuttiin.

Toimikunnan pyynndsta tutkin hieman perusteellisemmin muita vaihtoehtoja ja vahitellen kiteytyi sellainen suunnitelma, jossa lahtdkohdaksi otetaan pohjois-eurooppalainen 1700-luvun rikas urkujenrakennusperinne. Tama lahtdkohta on varsin luon-

nollinen siksi, etta se ajoittuu Kangasalan kirkon rakennusaikaan ja myos siksi, etta oma suomalainen urkujenrakennusperinteemme on hyvin vahvasti sidoksissa (Ruotsin valityksella) tahan perinteeseen. Urkusuunnitelmasta

on

ole-


"Suunnanantajana

— Kirkosta jai silloin sellainen mielikuva, etta se ei viehat-

Josef Stenbackin

tanyt, Seppo Rihlama tunnustaa. — Kirkon katon nykyinen vihrea vari tuntui kertakaikkiaan sopi-

korjaussuunnitelma"

Koko toimistovaen

yhteinen tyo

ratkaiseva merkitys siihen, etta

Arkkitehti Seppo Rihlaman toimiston kaikki tydntekijat ovat jo varsin pitkalle perehtyneet Kangasalan kirkkoon ja sen vai-

kirkon sisaasu ei vastannut romattisen ulkoasun aikaansaamia

kaisesti Mouhijarven kirkon kor-

mattomalta. Katolla lienee ollut

heisiin. Toimistolla on samanai-

Kangasalan pian 220-vuotiasta kirkkoa on korjailtu usein ja sisaasua muuteltu paljon. Sten backin asu on ollut ehjin, joten Museoviraston

lausunnon

mu-

kaan nyt tulee pyrkia siihen. Arkkitehti Stenback suunnitteli

kirkon korjauksen 1800—1900 lukujen vaihteessa. Arkkitehti Seppo Rihlaman ensimmainen kosketus Kangasa lan kirkkoon on vuodelta 1955, jolloin han oli muuttanut Tampereelle.

teen mukaan massa dispositio ja myos julkisivupiirros pienessa mittakaavassa. Dispositio sisaltaa jonkinverran yli kolmekymmenta aanikertaa kolmelle sormiolle ja jalkiolle jaettuina. Piirustusten tarkein sanoma tassa vaiheessa

on osoittaa urkujen tilantarve. Nain voidaan parven tilankayttd suunnitella myos muilta osiltaan valmiiksi. Urkujen ulkonadn yksityiskohtien suhteen piirustus ei viela ole lopullinen. Pohjois-saksalaisten barokkiurkujen sointi on hyvin levea, kantava ja varikas. Tallainen sointi on hyvin sopiva kaikkeen liturgiseen kayttddn, mihin uusiakin urkuja eniten tarvitaan. Mutta samalla se antaa suuret mah-

dollisuudet varsin laaja-alaisen urkukirjallisuuden esittamiseen. Urkujen sointi ei synny yksin dispositiosta eika pilleista. Ei aanityskaan sita kokonaan maarittele. Urkujen kaikki osat toimintatapoineen vaikuttavat lopullisen soinnin syntymiseen. Taman vuoksi — koska on kyse vanhasta soinnista — urkujen ulkoasukin on aikakautensa mukainen. Tama ei ole sattumaa

vaan luonnollinen seuraus johdonmukaisesta kokonaisajatuksesta.

Pentti Pelto

Arkkitehti Seppo Rihlama voi jo esitella kirkon uudistuvaa takaosaa ja urkulehteria pienoismallin avulla. odotuksia.

jaustydn suunnittelu, joka kui-

Kangasalan kirkon "stenbackilaiset" varit, ruskean eri vivahteet ja sininen, ovat arkkitehti Seppo Rihlamalle mieleen. Han on iloinen siita, etta Museovirasto on taysin hyvaksynyt varitys-

tenkin on jonkin verran aikataulussaan jaljessa Kangasalan kir kosta.

Arkkitehtitoimisto

Rihlama

Oy:lla on ehka Suomen laajin diaarkisto kirkoista. Samoin on ker-

suunnitelman. Toisinaan varien kanssa saattaa tulla hankaluuk-

tynyt valtava maara muuta ar-

siakin.

kun

Museovirasto on valinnut Kan

gasalan kirkon korjaukselle vaihtoehdon, jossa sivulehteri palau tetaan sakariston puolelle. Sivulehterin nakyva osa tulee noudattamaan taysin Stenbackin ajatusta.

Vanha urkufasadi tulee

sailymaan vastakkaisella seinal-

kistoa. Tama kaikki on tarpeen,

kirkon

korjaussuunnitel-

maa aletaan tehda. Ennen tyon alkamista tutkitaan mahdollisimman monta saman kirkonraken-

tajan tydta. Kaikki kohteet valokuvataan perusteellisesti. Suunnittelutydssa kaytetaan kaikki saatavilla oleva tieto. Seu rakunnan arkistot, kuvat, asia-

lft.

kirjat, vanhat piirustukset tutki

Alttaritaulu ja saarnatuoli sailyvat ennallaan. Niiden kunto ei vaadi korjausta ja nykyinen vari noudattaa sopivasti stenbacki-

taan.

laista savya.

herra Pentti Hytdnen on keran-

Nakyvista kirkossa tulee olemaan valaistuksen korjaus. Valaistusta on lisattava. Kaikki nykyiset valaisimet tullaan kuitenkin sailyttamaan edelleen kir kossa. Nykyiset kattokruunut ovat parittain 1600-, 1700- ja 1800-luvuilta, paaosin seurakuntalaisten lahjoittamia. Vain yhden kruunun seurakunta on ostanut tahanastisista.

— Kangasalta olemme saaneet tietoa hyvin, arkkitehti Sep

po Rihlama kiittelee. — Kirkkonyt kunnioitettavan paljon kirjallista tietoa. Kirkon korjauksen rakennustoimikunta on huolelli-

nen ja asiaan perehtynyt. Erittain merkittava lahde mo-

nessa korjaustydssa on ollut van-

hojen ihmisten haastattelu, kun tietoa ei ole arkistoista Idytynyt riittavasti. Vanhoilla seurakuntalaisilla on saattanut olla yllattavan arvokasta tietoa.


Kirkolliset toimitukset muuttuvat

Enemman yhteytta ja tutumpaa kielta Ristiaiset, rippikoulun konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen ovat ihmiselaman "paalupaikkoja". Niissa katsotaan seka taakse- etta eteenpain. Niita juhlitaan toisia ilon, toisia surun aanenpainoin. Naissa juhlahetkissa kirkko pappeineen lahestyy ihmisia heidan omissa elamantilanteissaan. Sadat ja tuhannet ihmiset kokevat juhlaa. Vain harvat muistavat yksityiskohtaisesti, mita tapahtui ja tehtiin. Kirkollisia juhlia varten on olemassa ohjeet eli kaavat. Ne ovat kirkkokasikirjassa, pappien ohjekirjassa. Naita kirkollisten toimitusten kaavoja on nyt uudistettu. Uudistetut kaavat tulivat

kayttddn tana adventtina, armon vuonna 1985.

Lisaa valinnan mahdollisuuksia

Hautaan

siunaamisessa

on

raamatunlukua ja rukouksia myos lisatty. Tuhkauurnan maahan laskemista varten on myos rukoushetki, jonka kaavan mukaan voi lukea joku omaisistakin. Konfirmaatio

on

uudessa

kirkkokasikirjassa sijoitettu jumalanpalveluksen keskelle. Alussa olevat rippisanat sisaltavat konfirmaatiopuheen. Uskontunnustus tapahtuu jumalanpalveluksen asianomaisessa kohdassa.

Saarnassa ja rukouksissa muistetaan konfirmoitavia ja heidan kotejaan.

Tarkein muutos lienee kaste-

kysymys, jonka pappi tekee lapsen vanhemmille koskien lapsen kristillista kasvatusta. Sen sijasta voidaan edelleen kayttaa pa pin kehotusta. Toinen huomattava muutos on, etta pappi lausuu lapsen nimen julki aikaisemmassa vaiheessa kuin ennen. Kasteesta ei pitaisi enaa tulla pelkkaa "nimenantamisjuhlaa".

Uusia kaavoja sairaan ja surevan auttamiseen

Adventtina kayttddn otetussa kir kollisten toimitusten kirjassa on myos aivan uusia kaavoja. Sellaisia ovat "rukoushetket surussa". Ne on tarkoitettu avuksi,

kun ollaan surukodissa, vainajan arkun aarella tai omaisten hau-

kirjassa pyritaan lahemmas niita

dalla. Omia sanoja on silloin usein vaikea ldytaa. Naita kaavo ja voi kayttaa myos joku omaisis-

ihmisia, joiden juhlista on kyse.

ta tai hoitolaitoksen henkildkun-

Uudistetut kaavat sisaltavat en-

nasta. Pappia ei aina tarvita. Vakavasti sairaan tapaamista ajatellen kasikirjassa on ohjeet "sairaan luona kaymista" var ten. Niihin sisaltyy ripittaytymisen kaava, rukous sairaan puo-

Uudessa kirkollisten toimitusten

tista runsaammin vaihtoehtoja, joista seurakuntalainen saa vali-

ta

mieluisimman

menettelyta-

van. Juhlassa lasnaolevien mah

dollisuuksia osallistua juhlahetken toimittamiseen on lisatty. Kielellisesti uusi kasikirja lahes tyy nykysuomen ilmaisuja.

lesta seka ehtoollisen viettamisen

kaava.

Ripin vastaanottaja on

aina vaitiolovelvollinen. Ehtoolli

Kirkollisia toimituksia edeltaa

sen antaa sairaalle pappi tai leh

aina keskustelu asianomaisen pa-

tori.

pin ja seurakuntalaisten kesken.

Keskustelussa pohditaan tilaisuuden merkitysta ja sovitaan kaytanndn menettelytavoista.

Uusi koti voidaan siunata

Kirkollisten toimitusten joukossa on saanut paikan myos "kodin siunaaminen". Se on tupaantuliaisten muoto, jossa sukulaisten ja

Mika on muuttunut?

Kaavoissa tehdyt muutokset eivat ole lopulta kovin suuria. Kaste, vihkiminen ja hautaansiunaaminen ovat vahan enemman jumalanpalvelusta muistuttavia

ystavien muodostama seurakunta pitaa papin johdolla rukousAvioliittoon vihkimisen kaa voja on kaksi. Toinen muistuttaa

jumalanpalvelusta, voipa siihen

hetken uudessa kodissa.

Kaavaan sisaltyy yhteista laulua, Raamatun lukemista, esiru-

kuin ennen. Jotkut muutokset

liittaa Ehtoollisenkin. Raamatun

vain "virallistavat" jo kaytdssa ol-

voivat osallistua juhlan toteut-

Ristiaisissa lasnaolijat voivat osallistua juhlan toimittamiseen lukemalla psalmin vuorolukuna

aineistoa on lisatty ja musiikkiohjelmalle osoitettu selva paikka. Myos virsia suositellaan. Rukouk sissa voidaan kayttaa vihittavien

tamiseen. Kirkollisissa toimituksissa seu-

papin kanssa, lukemalla lasten

Toinen vihkikaava on pelkis-

elamanvaiheissa. Usko Jumalaan

evankeliumin ja kummit lisaksi panemalla kaden lapsen paalle

tetty avioliittoon vihkiminen il-

antaa tukea ja syvyytta niin arkeen kuin juhlaan.

leita tapoja.

papin kanssa.

etunimia.

man musiikkia tai muuta ohjelmaa.

kousta ja kodin siunaaminen. Perheen jasenet ja lasnaolijat

rakunta elaa mukana jasentensa

OK


Musiikin juhlaa 6.F. H&ÂŤdÂŤ.l

J.S. Bach

Kirkkomusiikki

on

vietta-

nyt kulumassa olevaa vuotta juhlavuotenaan. Sysayksen juhlinnalle on antanut se, etta tana vuonna on tullut

kuluneeksi

300

Sebastian

Bachin

ja

George Friedrich Handelin seka 400

vuotta

Pikkukanteleista kirkkokuoroon

vuotta

tunnettujen saveltajien Johan

detty kiitosmielin. Illat eivat jattaneet yleisdaan kylmaksi.

Heinrich

Schiitzin syntymasta. Kotimaisista saveltajista on muistettu Armas Maasaloa ja Vilho Siukosta. Heidan syntymastaan on kulunut sata vuotta.

Innostus musiikkiin voi johtaa seurakunnassamme vaikkapa kanteleensoitosta kirkkokuoroon.

Tana syksyna on kanttori Helli Syrjaniemi aloittanut kantele- ja nokkahuiluryhmien ohjaamisen. Kiinnostus kanteleen soittoon on kasvanut kovasti viime aikoi-

na. Viisikielinen kannel on yleistynyt kouluissa ja kotonakin pikkusoittajilla. Kanteleryhmassa on tilaa viela uusille soittajille. Kantele- ja nokkahuiluryhmat kokoontuvat samanaikaisesti kir

Kirkkomusiikin juhlavuosi huipentui valtakunnalliseen juhlaviikon viettoon loka-marraskuun vaihteessa. Silloin oli esilla eri-

tyisesti seurakuntien oma musiikkityd ja juhlittavien savelta jien teokset. Uudistumassa oleva virsikirja on myos puhuttanut ihmisia ja saanut osakseen huomiota juhlavuoden aikana. Kangasalla juhlaviikolla veisattiin kuitenkin vanhoja tuttuja virsia. Virsi-illan lisaksi jarjestettiin viikon aikana kaksi kirk-

kokonserttia. Kovin suurta yleisdmenestysta illat eivat saaneet osakseen, mutta kirkosta on lah-

konkylan seurakuntakodissa torstaisin kello 18.

Lapsi- ja nuorisokuorot aloittivat jo viime kevaana ja syksyn aikana on jatkettu Vatialan ja kirkonkylan seurakuntakodeissa Pekka Syrjaniemen johdolla. Lapsi- ja nuorisokuorot kokoavat kouluikaisia lapsia innostavaan ja antoisaan musiikkiharrastukseen, joka voi jatkua pitkaan ja rikastuttaa lapsen ja nuoren elamaa. Vatialan seurakuntakodis

sa kuoro harjoittelee maanataisin kello 15 ja kirkolla keskiviikkoi-

sin lapset kello 15.30 ja nuoret kello 17.

Kirkkokuoro harjoittelee kir konkylan seurakuntakodissa keskiviikkoisin kello 18.45 ja elakel&isten oma kuoro joka toinen maanantai kello 12. Kaikkiin seurakuntamme mu-

siikkiryhmiin ovat uudet harrastajat lampimasti tervetulleita mukaan.

Virsikirja uudistuu

Virsikirja on saanut myos huomiota osakseen

kirkkomusiikin

juhlavuonna. Kirkolliskokouksen virsikirjavaliokunta jatti mietintdnsa uudesta virsikirjasta marraskuun kirkolliskokoukselle. Va-

liokunta esitti, etta vuoden paasta

adventtina

1986

otettaisiin

kayttddn uusi virsikirja. Virsikirjavaliokunnan kasittelyn pohjana on ollut virsikirjakomitean ehdotus, joka valmistui kesalla 1984 ja josta mm. seurakunnat ovat antaneet lausunton-

sa viime vuoden lopulla. Virsikirjavaliokunnan ehdotuksessa on 601 virtta. Nykyisessa virsikirjassa niita on 679. Valiokunta on lisannyt virsikirjakomitean

ehdottamaa savelma-

maaraa seka ehdottanut usean

muutetun savelman palauttamista nykymuotoon. Nykyiseen virsikirjaan verrattuna ehdotuksen yleisilme on riemullisempi. Nykyisessa virsi kirjassa korostuu uskonelaman hoitaminen, ehdotuksessa taas toivo ja kristityn vastuu. Tutuimmat virret on sailytetty sanoiltaan ja savelmiltaan nykyi sessa asussa. Ennallaan sailyvat mm. Enkeli taivaan, Herraa hyvaa kiittakaa, Sun haltuus rakas

Isani, Oi Herra jos ma matkamies maan, Ystava sa lapsien, Nyt kulkee halki korpimaan, Tule kanssani Herra Jeesus, Suvivirsi seka Runebergin Isanmaan virsi.

Virsikirjaehdotukseen ja erityisesti sen sisaltamiin uusiin virsiin on tutustuttu Kangasalla monissa seurakuntailloissa. Kant

"Tulkaa kaikki laulamaan ja fasten lailla veisaamaan..." Knohenmaalla lapsiknoro ja musiikkikerho on innostanut lapsia musiikin pariin jo usean vuoden ajan.

tori Pekka Syrjaniemen mukaan kangasalalaiset suhtautuvat ennakkoluulottomasti ja mydnteisesti virsikirjauudistukseen. 9


m LA'HETYSTUPA O-

Kirpputori lahetyksen hyvaksi Ukkijarven rannalla, Kotileipomoa vastapaata

Avoinna ma, ke ja la klo 10—14. Runsaasli erilaista vaatetavaraa ym Tervetuloa tutustumaan, tekem

loytoja!

**&& /L^>^' DIAKONIATYONTEKIJAT TAVATTAVISSA Diakonissa Virpi Alhainen

kirkonkylan srk-kodissa ma—to 9—10,

puh. 772 121 Diakonissa Anja Huhta-aho Vatialan srk-kodissa

ma—ti klo 9—10 puh. 646890

Iki-ihanat joululaulut odottavat jalleen kerran laulajiaan. Suomen Lahetysseura yhdessa paikallisseurakuntien kanssa jarjestaa taman mahdollisuuden Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksissa.

Tamanvuotisen Kauneimmat Joululaulut -tapahtuman tunnus ei ole kotoisen jouluinen. Hento bambunlehva vie ajatuksemme Kaukoitaan. Siella lehva merkitsee uuden elaman syntya — myos hengellisen elaman. Sita toivoen kaikille kansoille laulamme joululaulut jalleen kerran.

Suoraman srk-kodissa ko—to

klo 9—10 puh. 772 121 Diakoni Pekka Pyylampi Suoraman srk-kodissa ti klo 9—10

Muulloin, muissa paikoissa tavattavissa sopimuksen mu

Kauneimmat Joululaulut Kangasalan kirkossa

su 8.12. klo 18 yhteislauluilta su 15.12 klo 18 kuorojen ilta

kaan.

Tervetuloa mukaan!

YhteydenottopyynnOt kirkkoherranvirastoon,

puh. 772 121

NUORTEN ILLAT

SEURftkONMAH NIKKET

07.12. USKO JA ISANMAA Vatialan srk-koti klo 19.

14.12. USKO JA PIKKUJOULU

Joulujuhla kk:n srk-kodissa klo 19. 21.12. USKO JA JOULU Jouluseurat Santasaaressa

VIIKKO-OHJELMA Su

Jumalanpalvelus kirkossa

klo 18.

klo 10.

Ma

Av-kerho Huutijarven srk-

Ti

Raamattupiiri ja isois-kou-

28.12. USKO JA UUSI ELAMA

Huutijarven srk-koti klo 19.

kodissa klo 18.30.

04.01. USKO JA HISTORIA Kk:n srk-koti klo 19.

lutus vuoroviikoin nuorisotoimistossa klo 18.

Ke

11.01. LOPPIAISPAIVAT 18.01. USKO JA ELAMANTEHTAVA

Tietokonekerho Suoramalla klo 18.30.

Vatialan srk-koti klo 19.

Vuoroviikoin draamaryhma

25.01. USKO JA LIIKE-ELAMA

Marketta Mattssonilla. To

Joka toinen viikko Kuohenmaan koululla nuorten

Pe

Saunakerho klo 18.30.

tilaisuus klo 17.

Sisarpiiri klo 18.30.

Ruutanan srk-koti klo 19.

KYSYVA El TIELTA EKSY — SMS KYSY: Heikki (Inssi) Nurmiranta nuorisotyo, puh. 773 408

Aili llmarinen, tyttotyo, RETKET: 28.12. Pikkuautoretki Exploon 30.12.—01.01.

Uuden vuoden retki Oron-

myllylle Parikkalaan.

10

puh. 791 224 Tuomo (Tomppa) Vanhanen, poikatyo, puh. 767 542 Jorma (Jommu) Jussila, nuorisotyo, puh. 790 573

LEIRIT: Hiihtoleiri Santasaaressa 21—23.02.-86

Hiihtoleiri Muonion Pallaksella

26—31.03.-86 (14—19 v)


OULUPUU ON

JOULUJUHUA

RAKENNETTU 1. Jouliipun on rakennettu, jonlu on jo ovella. Ncunusia ripustettu ompi kuusen oksilla.

Vanhuksille ja elakelaisille: to 5.12. klo 12 lharin Myllytorpalla

2. Kuusen pienet kynttilaiset

Isa/poikakerhoille: ke 11.12. klo 18 Huutijarven srk-kodissa Seurakuntavaen joulujuhla:

ma 9.12. klo 12 Ruutanan srk-kodissa ti 10.12. klo 12 Einolassa

ke 11.12. klo 12 Suoraman srk-keskuksessa

valaisevat kaun iisti.

Ymptirilla lapsukaiset

to 12.12. klo 19 Suoraman srk-keskuksessa

laulelevat sulosti.

3. Kiitos suite, Jeesuksemme,

kallis Vapahtajamme, kun sd tulit vieraaksemme, paras joululahjamme.

Miestenpiirilaisille: pe 13.12. klo 18.30 Huutijarven srk-kodissa Kehitysvammaisille ja heidan ystavilleen: pe 13.12. klo 18 Kirkonkylan srk-kodissa Nuoren seurakunnan juhla:

la 14.12. klo 19 Kirkonkylan srk-kodissa Pyhakouluvaelle ystavineen:

4. Tidlessasi toit sol valon,

su 15.12. klo 14 Suoraman srk-keskuksessa

lahjat rikkaat, runsahat. Armahduksen, anteeks'an-

Paivakerholaisille, heidan kotivaelleen ja ystavilleen:

non,

Ruutanan srk-kodissa:

Vatialan srk-kodissa:

kaikki taivaan tavarat.

ma, ti, ke 16.—18.12.

5. Anna, Jeesus, henkes valon jalleen, loistaa sieluumme, sytytelld uskon palon, siunaa, Jeesus, joulumme. SUOM. KANSANSAVELMA G.O. SCHCJNEMAN

ma, ti 16.—17.12. klo 17.30

ke 11.12. klo 18.30 Havisevan koululla: ma 16.12. klo 18 Rantakoiviston kerho-

ja 19.00

huoneessa:

ke 18.12. klo 18

ke 18.12. klo 18.30 Raikun koululla:

klo 18.30 Suoraman srk-keskuksessa:

Kirkonkylan srk-kodissa: ti 17.12. klo 17.30 ja 18.30 Huutijarven srk-kodissa: to 12.12. klo 18 ja

pe 13.12. klo 19 Ranta-Einolassa: ke 18.12. klo 19

ti 17.12. klo 18

s^>-4>-£^f>*7>^

ixjf&t

2tbL,CU

J^aJelu n^uJLcu*^' Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto Tapulintie 2 puh. 772 121, 772 122, taloustoimisto 772 123

aJ-cmaw^

iouJtLo

1

K0TIKIRK0N KUULUMISIA Vastaava toimittaja: Anja Kares

Avoinna ma—pe klo 9—14

Toimitus: Kirkkoherranvirasto

Kirkkoherranvirasto lisaksi torstaisin klo 14—18

Tapulintie 2, 36200 Kangasala puh. 772 121,772 122

11


Kirkossa

1. Soivat iloisesti kirkonkellot

pirn pam pom, nyt pyha on. Soivat iloisesti kirkonkellot, kun kaymme kirkkohon.

2.

Kertoo alttarilla kynttilaiset

3.

Soittaa urkujansa kanttorimme,

mulle nain:

lal-lal-laa

kay tanne pain. Kertoo alttarilla kynttilaiset: on Jeesus ystavain.

nyt laulakaa. Soittaa urkujansa kanttorimme, nan laulun aloittaa.

4. Kertoo pappiseta kirjastansa: Jumalaa

nyt kiittaa saa. Kertoo pappiseta kirjastansa nyt taivaan asiaa.

Kuvat Raikun piiivakerholaisten Kirkkoretkelta.

Kotikirkon kuulumisia 1985-4  

Suntahtooollavierahas. RyhmakirjeRyhi

Advertisement