Page 1

TOIMINTAKERTOMUS 2018


ASEMAN LAPSET 2018 758

362

100 632

160

28

2 982

ja tapahtumaa

osallistunutta vanhempaa

Aseman Lapset ry:ssä kehitetty ammatillisesti ohjattu, vapaaehtoistoimintaan perustuva nuorisotyön avoimessa koulutuksiin ja ryhmätoimintaan tai muoto. perustoiminnassa Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu tilaisuuksiin poliittiosallistunutta työpajoihin osallistunutta ♦ Keskeistä on turvallisten kohtaamisten luominen kohdattua nuorta sesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinenvapaaehtoista lasta ja nuorta aikuisten ja nuorten välille. järjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten tervet♦ Tarkoitettu kaikille 13–17-vuotiaille nuorille taustaan tä kasvua sekä nuorten ja aikuisten luontevaa vuorovaitai elämäntilanteeseen katsomatta. kutusta.

♦ Eri puolilla Suomea toimii 9 Walkersia, joiden toiminJärjestön toimintatapaan kuuluu toimintaympäristön nasta vastaavat paikalliset toimijat. aktiivinen havainnointi, ennakointi ja tarvittaessa nopea reagoiminen nuoria koskettaviin ilmiöihin sekä yhteistyö ryhmätoimintaan tapahtumissa ja koulutustilaisuutta eri alojen omaa ammattilaisten kanssa.

LUE LISÄÄ: www.asemanlapset.fi

Walkers-talo

Alkuvuodesta

pissa, jonka toiminnasta vastaa Aseman Lapset ry.

Auki viitenä päivänä viikossa, vuosittain noin 35 000 käyntiä.

1 263

482

koulutettua aikuista ammattilaista

sovitteluihin tai muuhun

MITÄ UUTTA VUODEN AIKANA

vastaavissa kohdattua Nuorten kohtaamis- ja ajanviettopaikka Helsingin Kamnuorta

Rahoittajina mm. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto ja yritys- ja yksityislahjoittajat.

yksilöllisempään Walkers on Wheels

muutostyöskentelyyn Neljä matkailuautosta tehtyä nuorten kohtaamisosallistunutta nuorta paikkaa, Walkers-autoa.

- Wauto Leijona aloitti pohjoisessa tammikuussa - K-0-työ aloitettiin Lohjalla tammikuussa ♦ Toimivat pääasiassa kuntaliitos- ja haja-asutus- katusovittelun ja Helsingin sovittelutoimiston yhteinen Lapset ja nuoret alueilla yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. sovittelussa -koulutus vapaaehtoissovittelijoille alkoi tammikuussa ♦ Rahoitetaan veikkausvoittovaroin opetus- ja kult- löytävä nuorisotyö aloitti Tampereella helmikuussa vapaaehtoistyön tuuriministeriön erityisavustuksella. Yksi autoista on - katusovittelun Savo-turnee toteutettiin helmikuussa osallistumisia 2 356 ja yksi hankittu Suomen Lions-liiton keräystuotoilla - Friends ja K-0 toteuttivat yhteistyökoulutuksen Luovin kanssa Eevi ja Eemil Tannisen säätiön lahjoituksella. maaliskuussa vapaaehtoistyön tunteja - ensimmäiset lasten ja vanhempien Friends-ryhmät kokoontuivat Levitämme nuorisomyönteistä ajattelua. Vaasassa 10 224,25 K-0 julkaisi tutkimuksen monialaisesta verkostotyöstä ja Lisäämme aikuisten läsnäoloa nuorten arjessa. koulukiusaamisesta huhtikuussa järjestön ♦ Pääkaupunkiseudulla toimiva nopean reagoinnin Työskentelemme moniammatillisesti ja verkostoi- Walkers Kajaani avasi ovensa huhtikuussa työmuoto. omia työntekijöitä 33 tuen.- liikkuvan nuorisotyön päivät järjestettiin Tampereella toukokuussa - Pasila-hankkeen suunnittelutyö käynnistyi toukokuussa ♦ Toiminnalla pyritään yhteistyössä alueiden palveluiVastaamme tarpeisiin nopeasti ja joustavasti. - Walkers-bussi toteutti ensimmäisen pääkaupunkiseudun ulkopuolisen 10 eri toimintamuotoa den kanssa puuttumaan nuoriin liittyviin ilmiöihin, toimintajakson Järvenpäässä touko-kesäkuussa Menemme sinne missä nuoret ovat. jotka herättävät huolta. 5 liikkuvaa yksikköä - Wauto Tiikeri aloitti toimintansa heinäkuussa Järjestämme ryhmätoimintaa nuorille. ♦ Erityisesti toiminnalla pyritään tavoittamaan sellaisia nuoria, joita alueelliset palvelut eivät tavoita. Loppuvuodesta Koulutamme ammattilaisia.

Aseman Lapset ry:n toimintatapoja ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦ ♦

Walkers-bussi

♦ Rahoitetaan STEA-avustuksella. - löytävä nuorisotyö osallistui Blockfestille Tampereella elokuussa ♦ Käytössä myösAseman oppituntikokonaisuus, jossa Lapset ry:n hallinto ja käsitel- Pasila-hanke käynnistyi elokuussa lään väkivaltaa,viestintä kiusaamista ja häirintää keskustelun rahoitetaan Sosiaalija - 3T-hanke käynnistyi syyskuussa ja osallistavienterveysjärjestöjen tehtävien avulla.avustuskeskus - katusovitteluyhteistyö käynnistyi Turussa syyskuussa STEA:n yleisavustuksella, - K-0-työ käynnistyi Järvenpäässä syys-lokakuussa IBAN: FI19 8000 1301 0103 03 (Danskebank) jäsenmaksutuotoilla sekä1990 yritysja - Walkers Tikkurila, Säkylä ja Jyväskylä lopettivat toimintansa Aseman Lapset ry on vuonna perustettu po BIC/SWIFT-koodi: DABAFIHH yksityislahjoituksilla. syys-lokakuussa sesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnal Käytäthän viitettä 1119, kiitos! - Aikuisten Friends-koulutukset käynnistyivät lokakuussa järjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten Aseman Lapset ry:n rahankeräyslupa (RA/2018/650) on voimassa tä kasvua sekä nuorten ja aikuisten luontevaa vu 6.7.2018–5.7.2020 koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Tue toimintaamme!

2


ASEMAN LASTEN VUOSI 2018 Aseman Lapset ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen yhdistys. Vuonna 1990 perustetun järjestön perustehtävää on lasten, nuorten ja perheiden terveen kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen sekä syrjäytymisen ehkäisy.

VUODEN 2018 aikana Aseman Lasten toiminta laajeni sekä maantieteellisesti että sisällöllisesti. Vuoden lopussa järjestön työntekijämäärä oli kasvanut jo 33 henkilöön. Muutoksia tapahtui sekä jo olemassa olleissa toiminnoissa että kokonaan uusina avauksina. Aiemmin kehittämishankkeena toteutettu Löytävä nuorisotyö -toiminta jatkui pysyvänä toimintamuotona. Oulusta toiminta siirtyi Tampereelle. Myös lasten ja nuorten sovitteluita kehittävä katusovitteluhanke sai lisärahoitusta. Jatkovuosien aikana katusovittelua levitetään aikaisempaa vahvemmassa yhteistyössä THL:n sekä eri puolella Suomea toimivien sovittelutoimistojen kanssa. Friends-toiminnasta käytössä oli vuoden aikana kaikki neljä eri ohjelmaversiota. Kehittämistyön osalta paneuduttiin erityisesti Friends-aineistojen sähköistämiseen, lapsiperheiden vanhempien parissa toteutettavan Friends-toiminnan kehittämiseen sekä liikuntapuolen kanssa tehtävään yhteistyön käynnistämiseen. Myös Walkers-toiminnassa tapahtui uusiutumista. Vuoden aikana avattiin yksi uusi Walkers ja saatiin käyttöön kaksi uutta Walkers-autoa, jotka toimivat aivan pohjoisinta Lappia myöten. Toisaalta kolmen Walkers-kahvilan toiminta päättyi. Avainsanana yhteistyö Syksyllä käynnistyi myös kaksi kokonaan uutta hanketta – nuorten rikoskierteisiin puuttuva Pasila-hanke yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen nuorten tutkintaryhmän kanssa sekä aikuistuvien nuorten koulutus- ja työelämäpolkuja tukeva 3T-hanke yhteistyössä Live Palveluiden (ent. Keskuspuiston ammattiopisto) kanssa. Uusissa avauksissa näkyy Aseman Lapset ry:lle ominainen, orgaaninen muutostapa. Pasila- ja 3T-toiminnot ovat nousseet työssä havaitusta tarpeesta ja kytkeytyvät järjestössä jo olleisiin toimintamuotoihin niitä jollain tavoin täydentäen.

Uudet toimintamuodot avasivat myös uusia rahoituskanavia ja yhteistyökumppanuuksia. 3T-hanke on järjestön ensimmäinen Euroopan sosiaalirahaston eli ESR:n rahoituksella toteutettava toiminto. Yhteistyönä toteutettiin myös ammattiopisto Luovin kanssa useampia eri puolella Suomea järjestettyjä Hyvä fiilis -hankkeen koulutuksia, joissa käsiteltiin kouluturvallisuuden tukemista. Aseman Lasten lähtökohta ei ole pitää kehitetyt työmuodot vain järjestön omin voimin toteutettavina, vaan tavoite on saada kehittämistyön tuloksena tehtyjä oivalluksia ja työmenetelmiä myös muiden käyttöön. Kiusaamiseen puuttuva K-0-toiminta käynnistyi Aseman Lasten työntekijöiden kouluttamana ja tukemana Lohjalla ja Järvenpäässä. Turussa paikallinen NMKY puolestaan alkoi käynnistellä katusovittelutoimintaa. Myös osaamista ja tiloja annetaan mahdollisuuksien mukaan muiden tahojen hyödyksi. Syksyllä Helsingissä auenneeseen kauppakeskus Rediin avattiin marraskuussa nuortentila Stedi, joka on myös muiden lasten ja nuorten kanssa työtä tekevien käytössä. Järjestö oli asiantuntijakumppanina Elisan Oyj:n marraskuisessa #sananvastuu-kampanjassa, jossa julkisuuden henkilöiden tarinoiden kautta heräteltiin miettimään nettikiusaamisen seurauksia. Loppuvuodesta Mielenterveyden keskusliitto järjesti Walkers-talolla kolme aikuisille suunnattua avointa yleisöluentoa. Tapahtumia ja mediakiinnostusta Huhtikuussa valmistui kiusaamiseen puuttuvaan K-0-työhön kytkeytyvä tutkimus. Nuorisotutkimusseuran tutkija Noora Hästbackan toteuttaman ”Monialainen verkostotyö ja koulukiusaaminen” -tutkimuksen julkistustilaisuus järjestettiin Helsingin kaupungintalolla ja tutkimus huomioitiin myös eri medioissa. Alkuvuodesta paljon huomiota herättänyt asia oli kysymys Helsingin Walkers-kahvilan tulevaisuudesta. Helsingin kaupungin

omistama vanha linja-autoasema, jossa Walkers-talo sekä Aseman Lasten toimistotila sijaitsevat, oli laitettu myyntiin ja etenkin nuorten suosiossa olevan Walkersin kohtalo puhututti monia Ylen ja Helsingin Sanomien kiinnitettyä huomiota aiheeseen. Kun erilaiset väärät huhut alkoivat paisua nuorten keskuudessa, kutsuttiin kokoon keskustelutilaisuus, johon paikalle nuorten kysymysten ääreen saatiin myös Helsingin apulaispormestarit Anni Sinnemäki ja Nasima Razmyar. Vuoteen mahtui myös erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia arkityöstä nousseisiin teemoihin liittyen. Ensimmäiset Liikkuvan nuorisotyön päivät järjestettiin kaksipäiväisenä toukokuussa Tampereella yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Seminaariosuuden aiheena oli liikkuvan nuorisotyön eri muodot ja tekijät. Lisäksi tapahtumaan liittyi Suomen suurin liikkuvan nuorisotyön pop up -kokoontuminen Tampereen keskustorilla. Kaikkiaan mukana oli 115 osallistujaa sekä 17 liikkuvaa nuorisotilaa: 11 pakettiautoa, 4 matkailuautoa ja 2 bussia. Toukokuussa syvennettiin sekä järjestön omien työntekijöiden että yhteistyökumppaneiden romanikulttuurin osaamista, kun yhteistyössä Romano Missio ry:n kanssa järjestettiin koulutus romaninuorten kohtaamiseen. Joulukuussa järjestö kutsui lapsia ja nuoria työssään kohtaavia ammattilaisia ja asiantuntijoita keskustelemaan suurten ikäerojen seurustelusuhteista Cafe Walkers -keskustelutilaisuuteen. Myös kansainvälistä yhteistyötä tehtiin. Järjestön toimintoihin tutustui useampia kansainvälisiä vierailijaryhmiä, joista kauimpaa tulleet olivat Malesian lapsi- ja perheasiainministeri seurueineen. Syksyn aikana katusovittelutoiminta oli Viron oikeusministeriön kutsumana puhumassa Tallinnassa ja Tartossa järjestetyissä sovitteluseminaareissa. 3T-hanke osallistui puolestaan Pohjois-Euroopan ja Baltian maita kokoavaan, NEET-nuorten tilannetta ja asemaa ylikansallisella tasolla käsittelevään TWG-työryhmään. Työryhmän ensimmäinen tapaaminen järjestettiin Tallinnassa.

3


S R E K L WA 8 1 0 2 I SUOM

4

l2

702

7 965

Walkers-paikkakuntaa

toimintakertaa (pl. Helsinki)

kadulla jalkautuen kohdattua nuorta (pl. Helsinki)

8 010

30 720

1 843

wapareiden tekemää tuntia (pl. Helsinki ja bussi)

kohdattua nuorta (pl. Helsinki)

wapareiden osallistumiskertaa (pl. Helsinki)

Aseman Lapset ry:ssä kehitetty ammatillisesti ohjattu, vapaaehtoistoimintaan perustuva nuorisotyön muoto.

Lasten ja nuorten mielen hyvinvointia edistävä sekä ahdistusta ja masennusta ennaltaehkäisevä ohjelma.

WHO:n suosittelema ohjelma opettaa tunne- ja vuo-


WALKERS SUOMI Walkers-toiminta on Aseman Lapsissa kehitetty nuorisotyön muoto, joka perustuu vapaaehtoisten aikuisten nuorille antamaan aikaan ja läsnäoloon ammattilaisten ohjauksessa. Vuoden 2018 aikana eri puolella Suomea toimi 12 Walkersia. Kaikkinensa Walkers-toiminnan eri muodoissa kohdattiin vuoden aikana yhteensä yli 92000 nuorta. Aseman Lapset on kaikkien Suomessa toimivien Walkersien valtakunnallinen taustayhteisö ja vastaa Helsingin Walkersin toiminnasta. Muun Suomen Walkersien toiminnasta ja sen resursoinnista vastaa paikallinen taustayhteisö eli kunta, seurakunta tai paikallinen yhdistys yksin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

VUODEN 2018 yhteinen kehittämisteema oli hyvät kohtaamiset kaikessa toiminnassa. Laatutyön tueksi kehitettiin uusi työväline, Walkers-jalanjälki, jonka viiden pääteeman - tarkoitus, ihmiset, turvallisuus, vapaaehtoisuus ja kohtaaminen – kautta kuvataan niitä myönteisiä asioita, joita Walkers-toiminta tuottaa paikkakunnalle ja sen nuorille. Jalanjälkityökalun avulla halutaan varmistaa, että paikkakuntakohtainen Walkers-toiminta vastaa alueen tarpeisiin ja on Walkers-periaatteiden mukaista. Jalanjälkityökalu huomioitiin sekä vuoden aikana uudistetussa uusien vapaaehtoisten koulutuksessa että Walkers-toimintavastaavien koulutustilaisuuksissa. Tapahtumat ja koulutukset Valtakunnalliset vapaaehtoispäivät järjestettiin toukokuussa Tampereella liikkuvan nuorisotyönpäivien yhteydessä. Osallistujia vapaaehtoispäivillä oli noin 60 mukaan lukien toimintavastaavat. Walkersien toimintavastaaville eli paikallisesta Walkers-toiminnasta vastaaville ammattilaisille järjestettiin kaksi eri koulutustapahtumaa: toimintavastaavien kehittämispäivä järjestettiin maaliskuussa Kulttuuritalolla Helsingissä ja edustajisto kokoontui lokakuussa Kauhajoella. Walkers Suomen toimintaa seuraava ja arvioiva ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa Helsingissä. Uusien vapaaehtoisten perehdytyskoulutus uudistettiin, ja uudistettu koulutus sekä Uuden vapaaehtoisen opas otettiin käyttöön yhteisesti syksyn vapaaehtoiskoulutuksissa. Tuleville toimintavastaaville tarkoitettu C-tason koulutus järjestettiin marraskuussa Helsingissä. Osallistujia oli 14 ja heihin lukeutui Walkers-työntekijöitä sekä Wauto-paikkakuntien edustajia. Vapaaehtoistyön organisoinnin ja johtamisen lisäksi koulutusteemat käsittelivät oman työn vaikutusten näkyväksi tekemistä sekä haastavien tilanteiden kohtaamista.

Vapaaehtoisten rekrytointiin suunnatut walkers.fi-sivut uudistettiin Corellia Oy:n toimesta. Keväällä ja syksyllä toteutettiin myös Nuoruuden veteraanit -somekampanjat, joilla kannustettiin uusia vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita mukaan eri paikkakuntien Walkers-toimintaan. Walkers-toiminnan pitkäaikainen tukija Sinebrychoff oy lahjoitti kesällä Walkersien käyttöön 50 vapaalippua Ähtärin eläinpuistoon ja pandataloon. Ähtärissä kävi loppuvuodesta vierailulla Walkers-nuoria Helsingistä ja Kauhajoelta sekä vapaaehtoisia. Kuulumisia Suomen Walkerseista Kajaanissa avattiin uusi Walkers-kahvila huhtikuussa. Kaupungissa toiminta on alkanut onnistuneesti: nuoria on tavoitettu runsaasti, ja heiltä on saatu positiivista palautetta. Kahvilatoiminnan lisäksi Walkers-henkilökunta jalkautuu perjantai-iltaisin Kajaanin keskustassa. Kauhajoen Walkers täytti 20 vuotta, ja maaliskuussa merkkipäivää juhlittiin nuorten kanssa kakkukahvien ja elävän musiikin voimin. Aikuisten omassa juhlassa nautittiin wapareiden järjestämästä ohjelmasta. Siuntion Walkersissa kokeiltiin onnistuneesti toiminnan suuntaamista uusille kohderyhmille: Mini-Walkersin kohderyhmänä ovat esiteini-ikäiset nuoret, ja Välkkä-Walkerseja järjestetään koulujen välitunneilla. Siuntiossa toteutettiin syksyllä myös vapaaehtoistyön opintojakso yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa.

Palautetta valtakunnallisesti niin nuorilta kuin vapaaehtoisilta Alkuvuodesta valmistui kaikkien Walkersien kävijänuorille samalla kertaa toteutettu palautekysely. Kyselyyn vastasi 296 nuorta 11 paikkakunnalta. Nuorten vastauksissa toiminnan tärkeimmiksi asioiksi nousivat ihmiset – työntekijät, vapaaehtoiset ja muut nuoret – sekä kokemus siitä, että Walkersiin on aina tervetullut omana itsenään. Nuorten Walkerseilleen antamat yleisarvosanat olivat kehuvia. (4 = hyvä 51 %, 5 = kiitettävä 42 %). Nuoret kiittivät mm. ystävällistä henkilökuntaa ja kuvailivat Walkerseja rennoiksi ja turvallisiksi ajanviettopaikoiksi. Lisäksi 96 % vastanneista kertoi saaneensa toiminnasta uusia ystävyyssuhteita. Kehitysehdotuksena nuoret toivoivat laajempia aukioloaikoja. Syksyllä toteutettuun valtakunnalliseen vapaaehtoiskyselyyn vastasi 92 waparia. Vastauksista nousi esiin, että vapaaehtoiset pitävät toimintaa merkityksellisenä sekä palkitsevana. Toimintavastaavilta saatu tuki ja kannustus koetaan erinomaiseksi. Vapaaehtoistyöhön wapareita motivoi mahdollisuus olla tekemissä nuorten kanssa sekä se, että voi kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden wapareiden kanssa. Lisäkoulutusta toivottiin erityisesti kiusaamistilanteisiin puuttumisesta ja kiusatun nuoren tukemisesta. Kehitysehdotuksissa pohdittiin parempia tiloja sekä sitä, miten toimintaan saataisiin rekrytoitua lisää vapaaehtoisia.

Oulun Walkers aloitti Facebook-seuraajien ilahduttamisen päivittäisillä videoilla. Sosiaaliseen mediaan lisätään lähes joka päivä video, jossa esimerkiksi nuoret, waparit tai harjoittelijat toivottavat kävijät tervetulleeksi Walkersiin.

Walkers Suomen toimintaa rahoitetaan opetus- ja Vuoden aikana pitkäaikainen Walkers-yhteiskulttuuriministeriön, den 7nde työ Tikkurilassa, Säkylässä sekä Jyväskylässä Mars Fonden ja Sinebrychoffin päättyi. Päätökset paikallisen Walkers-toiavustuksilla sekä keräys- ja minnan lopettamisesta tehtiin yhteistyössä lahjoitustuotoilla. Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu po paikallisten taustaorganisaatioiden kanssa. sesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnal järjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten tä kasvua sekä nuorten ja aikuisten luontevaa vu

5


8

1 0 2 O L A T S R E K

WAL

6

36 687

246

kohtaamista

aukiolokertaa

1 521

454

kadulla kohdattua

wapariosallistumista

197

2 000

149

yksilötyöhön osallistunutta nuorta

waparituntia

kohtaamista per ilta keskimäärin


WALKERSTALO Helsingin ydinkeskustassa Kampissa sijaitseva Walkers-talo on ensisijaisesti alaikäisille nuorille tarkoitettu kahvila ja turvallinen vapaa-ajanviettopaikka. Nuoret eri puolelta pääkaupunkiseutua ja muualtakin Suomesta ovat löytäneet paikan hyvin.

WALKERS-TALON kävijämäärät pysyivät tasaisen runsaina läpi vuoden, eikä historiallisen kuuma kesäkään vähentänyt radikaalisti kävijöitä. Koko vuoden kävijäkeskiarvo kasvoi edellisestä ja oli 149 nuorta iltaa kohden. Kesälläkin nuoria kävi 130 illassa. Sekä alku- että loppuvuodesta tulijoiden määrää jouduttiin rajaamaan useina iltoina. Talon pitkään kasvaneet kävijämäärät, yhä haastavammissa elämäntilanteissa olevien nuorten kanssa työskentely sekä käytettävissä oleva henkilöstöresurssi aiheuttivat painetta muuttaa aukioloaikoja. Kesästä alkaen talon aukioloaika vakiinnutettiin viiteen päivään viikossa (ma-pe kello 15–20). Näin pystytään paremmin vastaamaan uorten tarpeisiin ja pitämään toiminta turvallisena kaikille. Tietoa Walkers-talon nuorista ja nuorten palautteet Walkers-talo on matalan kynnyksen toimintaa eikä nuorista kerätä kävijärekisteriä. Kävijätietoa kerätäänkin pistemäisillä otoksilla muutama päivä kerrallaan. Sekä alku- että loppuvuodesta toteutettiin tiedonkeruutapana Kerro kartalla -työskentely, jossa jokainen kävijä merkitsi 3 päivän aikana karttaan oman asuin- ja ajanviettopaikkansa. Alkuvuoden otoksessa oli 299 ja loppuvuonna 272 eri nuorta. Otoksen perusteella talon nuori asiakaskunta edustaa alueellisesti varsin laajaa kokonaisuutta. 70 % kävijöistä oli helsinkiläisiä. Espoolaisia ja vantaalaisia on noin 10 % kumpaakin. Lisäksi Walkers-talolle löytää tiensä nuoria myös metropolialueen kehyskunnista ja muualta Suomesta, ja heitä on noin 10 % kävijöistä. Alkuvuodesta toteutetussa nuorten palautekyselyssä Walkers-talon nuorten vastauksissa tärkeimmiksi asioiksi nousivat ihmiset – niin työntekijät ja vapaaehtoiset kuin ystävät – sekä kokemus siitä, että on aina tervetullut omana itsenään. Walkers-talo koettiin turvalliseksi ja kodinomaiseksi paikaksi. Paikan lähestyttävyys, luotettavuus, ystävällisyys ja suvaitsevaisuus saivat asteikolla 1–5 kaikki

keskiarvoksi 4,6–4,7. Sekä nuorten kirjallisissa että suullisissa palautteissa korostui kiitos siitä, että paikassa saa “vain olla” ilman ohjelmoitua tekemistä. Loppuvuoden aikana haastateltiin lisäksi 29 hiljattain täysi-ikäistynyttä talon pitkäaikaista kävijänuorta. Heiltä kysyttiin muun muassa, mikä heidät on saanut jatkamaan käymistä, mitä he ovat toiminnasta saaneet ja miten se on heihin vaikuttanut. Ylivoimaisesti tärkeimmäksi asiaksi nousi mukavat, luotettavat työntekijät sekä uusien ystävien saaminen. Lähes jokainen vastaaja kertoi saaneensa työntekijöiltä tukea ja apua haastavissa elämäntilanteissa. Useat vastaajat arvioivat, että olisivat yksinäisempiä, epävarmempia, epäsosiaalisempia tai syrjäytyneempiä, mikäli eivät olisi löytäneet paikalle. Yksittäiset vastaajat arvioivat jopa, että saattaisivat olla kuolleita tai vankilassa ilman saamaansa tukea. Walkers-talo koettiin turvalliseksi ja helpoksi paikaksi tulla myös yksin. Yksilöllinen työ nousi yhä tärkeämmäksi Talolla tehdyn yksilötyön tarve nousi yhä edellisestä vuodesta. Yksilötyöskentelyyn osallistui 197 eri nuorta, joista 170 sai perusnuorisotyöllistä tukea tai ohjausta. 78 nuoren kanssa tehtiin jokin välitön toimenpide, esimerkiksi annettiin ensiapua, täytettiin hakemuksia tai selviteltiin nuorten keskinäisiä välejä. Yksilötyön ote pidettiin muutenkin mahdollisimman ratkaisukeskeisenä. Yhteistyötä muiden nuorten palvelutahojen kanssa tiivistettiin entuudestaan myös yksilöohjattujen nuorten osalta.

Vapaaehtoistoiminta Uusia vapaaehtoisia koulutettiin kerran keväällä ja kerran syksyllä, ja yhteensä heitä valmistui 14. Lisäksi koulutettiin kaksi Elisa oyj:n vapaaehtoiskokeilussa ollutta henkilöä, jotka jäivät mukaan toimintaan. Elisalaiset olivat myös kahtena päivänä ohjaamassa nuoria työnhaussa, cv:n laatimisessa ja muussa työelämään liittyvässä. Vapaaehtoisia palkittiin ja kiitettiin perinteiseen tapaan joulu- ja kevätjuhlassa, minkä lisäksi järjestettiin kehittämispäiviä. Tapahtumat ja vierailijat Yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa jatkui viikottaisena. Stadin jalkautujat -toiminnan työntekijöiden kanssa tehtiin yhteisiä vuoroja sekä Walkers-talolla että jalkautuen. Tavallisen avoimen toiminnan lisäksi talolla järjestettiin nuorille työnhakuinfoa, ystävänpäivän ja itsenäisyyspäivän teemaillat, Hyrian kuva-artesaaniopiskelijoiden yhteisötaideprojekti teemasta erilaisuus, Sitku-yhtyeen levynjulkistamiskeikka sekä Sexpon seksuaalineuvontaopiskelijoiden järjestämää ohjelmaa. Lisäksi paikalla vieraili toimintaterapeuttiopiskelijoita sekä Oodin työntekijöitä keskustelemassa turvallisuudesta ja turvattomuudesta. Lisäksi Myllypurossa ovensa avanneen Nuorisotakuutalon työntekijät kävivät muutamissa toimintailloissa kontaktoimassa nuoria.

Yleisiä keskustelunaiheita yksilötyöskenteHelsingin Walkers-talon lyssä olivat muun muassa seksi, seksuaalitoiminta rahoitetaan Helsingin suus ja sukupuoli-identiteetti, väkivalta (niin sosiaali- ja terveyslautakunnan, tekijänä kuin kohteena), mielenterveysonJenny ja Antti Wihurin rahaston, gelmat, koulu, työ, stressi, päihteet, itsetunto, Pluralismisäätiön, Juhani tuet, asuminen, virkavalta, raha, vanhemmat, Aseman Lapset on vuonna 1990 perustettu poli Härmänrysäätiön ja Sinebrychoff parisuhteet, kaverit, sairaudet, kiusaaminen, sesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnalli oy:n avustuksilla, Espoon terveys, palvelut, lastensuojelu- ja suljetut kaupungin kohdeavustuksella, järjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten t laitokset. Talon arjessa näky myös erilaisten yksityislahjoituksilla sekä terveydellisten diagnoosien kirjo sekä laitoktä kasvua sekä nuorten ja aikuisten luontevaa vuo sista hatkassa oleminen. kutusta. rahankeräysluvan alaisilla tuotoilla.

7

Järjestön toimintatapaan kuuluu toimintaympärist aktiivinen havainnointi, ennakointi ja tarvittaessa n


WALKERSBUSSI Walkers-bussi toimii pääasiassa pääkaupunkiseudun lähiöissä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Bussi tulee paikalle yleensä silloin, kun jokin nuorten keskuudessa näkyvä ilmiö herättää huolta ja alueella tarvitaan lisää nuorisotyöntekijöiden läsnäoloa.

WALKERS-BUSSI tarjoaa nuorille paitsi turvallisen ajanviettopaikan, myös väylän saada tukea ja ohjausta elämäntilanteeseensa. Työ tehdään tiiviissä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa, ja nuorten kohtaamisen lisäksi työssä keskeisessä roolissa on paikallisen moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen. Walkers-bussi toimii yhdellä alueella kahdesta neljään kuukautta kerrallaan. Kohdealueet valitaan yhteistyössä bussitiimin alueilta saamien yhteydenottojen ja ohjausryhmän tuoman tiedon perusteella. Alueen valinnassa painottuu ilmiön tai huolen vakavuus ja alueellisten toimijoiden sitoutuneisuus sekä ennen aluevalintaa tehtävä kartoitus alueen tilanteesta. Vuoden aikana toteutettiin neljä varsinaista toimintajaksoa pääkaupunkiseudulla. Toiminta-alueita olivat Vantaan Hakunila, Espoon Kivenlahti sekä Helsingissä Itäkeskus koko syksyn ajan. Lisäksi kesällä toimittiin kokeiluluontoisesti ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella, Järvenpäässä. Myös Helsingin Tapanilassa tehtiin minijakso. Hakunila, Vantaa Hakunilan alueella oli esiintynyt päivittäistä ilkivaltaa. Aikuisten ja nuorten välit vaikuttivat tulehtuneilta, ja myös rasismia – sekä sitä provosoivaa toimintaa – esiintyi. Paikallinen nuorisotila oli ottanut tilanteessa ohjat käsiinsä ja järjesti tapaamisen monien toimijoiden, vanhempien ja nuorten kesken. Bussin toimintajakson alkaessa nuoristyöntekijöiden yhteistyö paikallisten toimijoiden ja perheiden kanssa oli tuottanut tulosta ja osittain tilanne oli jo helpottanut. Bussin toiminnalla haluttiin vahvistaa jo käynnistynyttä hyvää muutosta. Yhteistyö nuorisotalon kanssa olikin poikkeuksellisen vahvaa. Bussin ollessa alkuvuodesta useaan otteeseen huollossa väistötiloina käytettiin Hakunilan nuorisotilaa. Sinne luotiin bussimaiset olot: muiden huoneiden ovet suljettiin ja oltiin vain yhdessä tilassa.

8

Walkers-bussin toiminta rahoitetaan Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n kohdennetulla toimintaavustuksella. Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu po sesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnal toivottiin saatavan alueella olon lasten aikana konNäin nuoriin saatiin parempi kontakti myös järjestö, joka pyrkii edistämään ja nuorten nuorisotalolla. Bussilla toimi myös arabian- takti, olivat pääsääntöisesti 13–15-vuotiaat. tä kasvua sekä nuorten ja aikuisten luontevaa vu taitoinen vapaaehtoistyöntekijä, mikä hel- Myös 10–12-vuotiaiden nuorten rajaton käykutusta. tös mainittiin alkukartoituksessa alueellisena potti yhteydenottamista myös nuorten vanilmiönä.

hempiin.

Järjestön toimintatapaan kuuluu toimintaympäris aktiivinen havainnointi, ennakointi tarvittaessa Bussitoiminnassa on tyypillistä, että ja uutena Työn tukemisen vaiheessa bussitiimin jäsen tahona alueelle toimija havaitsee eri sekä yh osallistui erityisnuorisotyöntekijän ja koulun reagoiminen nuoriatuleva koskettaviin ilmiöihin asioita, mihin alueen vakinaiset tahot kiinnuorisotyöntekijän ohjaaman pienryhmän eri alojen ammattilaisten kanssa. toimintaan. Ryhmässä oli nuoria, jotka eivät juurikaan olleet liikkuneet Hakunilan lähialueita kauemmas ja osana pienryhmää he pääsivät käymään myös Tampereella huvipuistossa. Kivenlahti, Espoo Kivenlahden alueella oli jo pidemmän aikaa liikkunut huhuja nuorten huumeiden myynnistä ja käytöstä. Bussitiimi pyydettiin paikalle kohtaamaan nuoria sekä bussissa että jalkautuen. Nuorten hengailussa tapahtuvat nopeat muutokset havainnollistuivat hyvin jakson myötä, sillä bussin aloittaessa toimintajakson maaliskuussa alue näyttäytyi nuorten osalta varsin rauhallisena. Alueen ammattilaisten esiin tuomia epäilyjä alaikäisistä huumeiden myyjistä tai käyttäjistä ei pystytty vahvistamaan nuorten siirryttyä Kivenlahden alueelta ilmeisesti Iso omenan kauppakeskukseen ja Soukan alueelle.

nittävät huomiota. Itäkeskuksen aluejaksolla työskenneltiin pääasiallisesti 14-17-vuotiaiden nuorten kanssa. Ilmiötasolla seksuaalisuuteen liittyvät asiat puhututtivat nuoria paljon.LUE Monelle maahanmuuttajataustaiselLISÄÄ: le nuorelle näiden asioiden käsittely omien www.asemanlapset.fi vanhempien kanssa voi olla haastavaa. Myös seurustelusuhteet ja nuorten käytös toisiaan kohtaan oli asia, jonka parissa työskenneltiin. Useampiin toimintailtoihin pyydettiinkin mukaan seksuaalikasvatukseen perehtynyt työntekijä. Lisäksi järjestettiin erillinen tyttöjen ilta yhteistyössä Kipinän nuorisotalon kanssa.

Ensimmäinen, elo-lokakuulle sijoittuneen toimintajakson jälkeen sekä alueen toimijoiden että bussin henkilökunnan keskuudessa nähtiin tarve bussitoiminnan jatkojaksolle seudulla. Toiminnan jatkoa puoltavia tekijöitä olivat paikallisen nuorisotalon toiminnan muutos ja sen tukeminen sekä tietty, käytöksellään huolta herättäneiden eri puolilla pääkaupunkiseutua asuvien nuorten ryhmä, johon ensimmäisen aluejakson aikana oli Levitämme nuorisomyönteistä saatu hyvä kontakti. Näiden nuorten ajattelua. kanssa jatkettiin myös pienryhmätoimintaa aluejakLisäämme aikuisten läsnäoloa nuorten arjess son jälkeen.

Aseman Lapset ry:n toimintata

Yhteistyötä alueen nuorisotyöntekijöiden ja poliisin välillä pyrittiin tukemaan. Bus♦ sin toimintajakson aikana Espoon alueella aloitettiin ennalta estävä poliisitoiminta, ja ♦ bussitoiminnan kautta tehtävässä aloittanut poliisi ja nuorisotyöntekijät tutustuivat ♦toi- Työskentelemme moniammatillisesti ja verko Minijaksot Järvenpäässä siinsa. Myös muut paikalliset toimijat tulivat tuen. ja Helsingin Tapanilassa toisilleen tutuiksi bussilla tavatessaan. Itäkeskus, Helsinki

Vastaamme tarpeisiin nopeasti ja joustavasti

Menemme sinne missä nuoret ovat. sin kautta tiedon Järvenpäässä tapahtuneis-

Bussitiimi sai keväällä Itä-Uudenmaan polii-

ta nuorten väkivallanteoista. Poliisinnuorille. toive oli Itäkeskuksen alueella koettiin olevan tarve ♦ Järjestämme ryhmätoimintaa nuorisotyön läsnäololle katutasolla, erityi- saada bussitoimintaa myös Järvenpäähän. Myös jalkautuvilta nuorisotyöntekijöiltä oli sesti Itäkeskuksen kauppakeskuksen lähei♦ Koulutamme ammattilaisia. syydessä. Alue koettiin levottomaksi ja siellä tullut viestiä, että monet nuoret liikkuvat nuorten lisäksi vietti aikaansa aikuisia päih- pitkiäkin matkoja, esimerkiksi Järvenpäästä teiden käyttäjiä sekä tapahtui päihteiden pääkaupunkiseudulle. välitystä. Ikäryhmä, josta oli huoli ja johon

Tue toimintaamme!

IBAN: FI19 8000 1301 0103 03 (Danskebank)


8 1 0 2 I S S U B WALKERS

5

79

4 400

toiminta-aluetta

toimintailtaa

kohdattua nuorta

45

999

20

ryhmätoimintaan osallistunutta nuorta

tilaisuuksissa ja tapahtumissa kohdattua nuorta

muuta tilaisuutta ja tapahtumaa

Bussi toimi Järvenpäässä yhteensä kolmena touko- ja kesäkuun iltana. Tilanne oli paikallisilla toimijoilla jo hyvin hallussa, ja bussin toiminta tarjosi nuorille yhden uuden ajanviettopaikan. Nuorten liikkumisesta saatiin uutta tietoa, muun muassa kuultiin järvenpääläisten nuorten liikkuvan Vantaan puolelle hakemaan päihteitä. Myöhemmin myös Helsingin keskustassa on tavattu Järvenpäästä tuttuja nuoria. Lisäksi kesällä osallistuttiin HNMKY:n Yökoriksen järjestämiin tapahtumiin sekä muihin nuoria kokoaviin kesätapahtumiin.

Tapanilassa vietettiin neljä toimintailtaa loppuvuodesta. Alueen verkostoilta oli tullut tietoa nuorten itsemurhista, ja monet alueen aikuiset olivat varsin huolissaan nuorista. Alueen toimijat pohtivat sitä, mitä eri tahot voivat yhdessä ja erikseen tehdä ennaltaehkäistäkseen nuorten pahoinvointia, ollakseen enemmän läsnä nuorten elämässä ja huomioidakseen nuorten lisäksi myös huolestuneet aikuiset.

Neljän toimintaillan aikana alue näyttäytyi varsin rauhallisena. Alueella kohdatut nuoret olivat avoimia, keskustelevia ja mielellään kontaktissa aikuisten kanssa. Nuorten osalta huolta ei herännyt, mutta lyhyen bussijakson kautta oli hyvä pystyä tuomaan tätä näkökulmaa myös alueen aikuisten tietoon. Perustoiminnan lisäksi bussitiimi osallistui lukuisiin tapahtumiin, mm. ja, sekä toteutettiin useampia nuorten pienryhmiä yhdessä eri alueiden toimijoiden kanssa.

9


WALKERS ON WHEELS -HANKE Walkers-autot eli Wautot ovat pyörien päällä liikkuvia nuorten kohtaamispaikkoja, joiden tarkoituksena on tarjota ammattilaisille keino täydentää paikallisen nuorisotyön katvealueita.

WALKERS ON WHEELS -hankkeen volyymi ja maantieteellinen tavoittavuus kasvoivat merkittävästi vuoden aikana, kun käyttöön otettiin edellisten kahden auton lisäksi kaksi uutta autoa. Leijonaksi nimetty Wauto aloitti toimintansa tammikuussa. Leijona hankittiin ja varusteltiin erityisesti Lapin ja muun Pohjois-Suomen tarpeisiin. Itä-Suomea ja Savoa palvelemaan hankittu Tiikeriksi nimetty Wauto aloitti aluetoiminnan syyskuussa. Kissan vuosi Kissan puolentoista vuoden toiminta Tampereen kaupunkiseudulla (2/2017–5/2018) saatiin päätökseen keväällä ja yhteinen päätöstilaisuus järjestettiin marraskuussa. Kahdeksan paikkakuntaa sisältänyt yhteistyöjakso oli hyvin opettavainen koko hankkeen kannalta. Toiminnan seurauksena yksi alueen paikkakunnista on jo hankkinut oman auton, useassa kunnassa liikkuva nuorisotyö on otettu kehittämiskohteeksi, ja kahdessa kunnassa nuorisotyö sai lisäresursseja. Kesän Kissa vietti Lahden ja Nastolan alueella, missä se toimi erityisen hyvin nuorten ja aikuisten välisen luottamuksen vahvistajana. Pirkkalassa Kissa toimi sekä alkukeväästä (maalis-huhtikuu) että loppusyksystä (syys-joulukuu). Alueella ei tätä ennen ole tehty vastaavanlaista nuorisotyötä nuorisotilojen ulkopuolella, ja Wauton avulla saavutettiin hyvin entuudestaan tuntemattomia nuoria ja havaittiin tarve liikkuvalle nuorisotyölle. Ilveksen vuosi Hankkeen tähänastisista pisin 9 kuukauden mittainen toimintajakso Kuopiossa päättyi kesäkuussa. Kuopiossa etsivällä nuorisotyöllä oli merkittävä rooli työn toteuttamisessa, ja työtä kohdistettiin erityisesti syrjäseuduille. Wautolla saatiin hyvin kontakti sivummalla asuviin nuoriin, joiden kanssa on jatkettu työskentelyä muun muassa pienryhmätoiminnan muodossa.

10

Kesäkauden Ilves toimi Kuhmossa, missä sen toiminta yhdisti koko kuntaa. Nuorisotyön lisäksi toimintaan osallistui aikuissosiaalityö, ja myös aikuisten tarve keskustelutuelle ja palveluille nousi vahvasti esiin. Wauton avulla kohdattiin runsaasti palveluiden ulkopuolella olevia nuoria, ja etsivällä nuorisotyöllä oli työssä vahva rooli. Kuhmossa Wauton toimintaa koordinoivana tahona toimi paikallinen 4H-yhdistys. Kajaanissa Ilves vietti loppusyksyn (syys-joulukuu). Etsivän nuorisotyön kautta yhdeksi toiminta-alueeksi muodostui Kainuun prikaati, jossa käytiin viikottain. Wauton avulla tarjottiin erityisesti alokkaille mahdollisuus keskustella monista omaa elämää koskettavista asioista. Kajaani teki koko Wauto-toiminnan historian kohtaamisennätyksen, keskimäärin 74 kohdattua nuorta toimintakertaa kohden. Wauto vieraili myös keskiasteen opiskelijoiden asuntoloissa, joihin nuoret muuttavat muualta opiskelujen perässä. Leijonan vuosi Ensimmäisenä toiminta-alueenaan Leijona toimi Kittilän ja Sodankylän seuduilla. Alueen suurena vahvuutena oli kuntien välinen tiivistynyt yhteistyö ja kuntarajoista piittaamaton työote. Molemmissa kunnissa toimintaa markkinoitiin aktiivisesti, ja mukaan saatiin useita yhteistyökumppaneita myös yrityksistä. Talvilomakaudella kohdattiin nuoria myös Levin hiihtokeskuksessa. Sodankylässä onnistuttiin erityisen hyvin vapaaehtoisten rekrytoinnissa ja sitouttamisessa. Kesän Leijona vietti Oulussa, missä kesätoimintaa toteutettiin Wauton avulla jo kolmatta kertaa. Wautolla liikuttiin erityisesti Oulun lähiseudun pikkukunnissa. Kolme toimintajaksoa Oulussa ovat tuoneet esille selkeän tarpeen liikkuvalle nuorisotyölle ja erityisesti kesätoiminnan lisäämiselle. Vuoden päätti toiminta Suomen saamelaisten kotiseutualueella (syys-joulukuu). Wauton avulla tarjottiin nuorille saamenkielistä nuorisotyötä, mitä ei toistaiseksi toteuta

mikään muu taho. Tätä toiminnassa vahvistivat erityisesti saamea puhuvat vapaaehtoistyöntekijät. Mahdollisuus tarjota nuorille omankielistä palvelua heidän vapaa-ajallaan koettiin tärkeäksi, ja toiminnalla tiivistettiinkin alueen kuntien yhteistyötä. Nuorille liikkuva työ tarjosi mahdollisuuden kohdata pitkienkin etäisyyksien takana asuvia toisia nuoria. Seurauksena toimintajaksosta Utsjoella heräsi tarve saada oma nuorisotyöntekijä alueelle, ja hänet ollaan palkkaamassa keväällä 2019. Tiikerin vuosi Tiikeri aloitti toimintansa heinäkuussa Kemin EasyLiving-festivaalilla kohtaamispaikkana yhteistyössä Kemin Puuhapakun kanssa. Kesällä Tiikeri ennätti myös Loviisaan Satahanka XII partioleirille, missä se toimi avoimena kohtaamispaikkana pääasiassa 15–17-vuotiaille nuorille. Yhteistyötä tehtiin sukupuolista ja seksuaalista yhdenvertaisuutta edistävän Pinkkipartion kanssa. Partiolaiset kokivat tärkeäksi poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattoman nuorisotyön läsnäolon leirillä. Tiikerin ensimmäiseksi varsinaiseksi toiminta-alueeksi valikoitui Etelä-Karjala, missä Tiikeri vietti loppusyksyn (syys-joulukuu). Yhteistyökumppaneina alueella toimivat Ohjaamo, joka hyödynsi Wautoa pop up -toiminnassa, sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote. Koulutukset, konsultaatiot ja tapahtumat Ensimmäiset liikkuvan nuorisotyön päivät järjestettiin Tampereella 4.–5.5.2018. Järjestäjinä toimivat Walkers on Wheels -hanke sekä Tampereen kaupungin liikunta- ja nuorisoyksikkö. Mukana olivat myös Motörisoitu nuorisotyö -verkostoon kuuluvat Turku, Mikkeli, Sastamala, Espoo, Kemi, Tornio, Seinäjoki, Eura, Pori ja Äänekoski työvälineineen. Palautteet tapahtumasta olivat erittäin positiivisia, ja sille toivottiin jatkoa. Syksyllä Wautolle koottiin oma valtakunnallinen ohjausryhmä, jossa edustettuna on Nuo-


8 1 0 2 S L E E RS ON WH

WALKE

18 766 kohdattua nuorta

26 eri paikkakuntaa

4 Wautoa

11

361

540

aluejaksoa

aikuista osallistujaa

toimintakertaa

32

9

eri koulutusta, tilaisuutta tai muuta tapahtumaa

risotutkimusverkosto, AllYouth-hanke, Tampereen kaupunkiseutu, Kuopion kaupunki, Sodankylän kunta sekä Aseman Lasten eri toimintoja.

Walkers-on-Wheelstoiminta rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön vapaaehtoiskoulutusta, erillisavustuksella, Sinebrychoff oy:n joissa 140 osallistujaa avustuksella keräysAseman Lapset ry on sekä vuonna 1990 perustettu po ja lahjoitustuotoilla. Wauto sesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnal Leijonan hankinta ja varustelu järjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten on tehty Lions-liiton Punainen kasvuasulka sekä -keräyksen nuorten ja tuotoilla. aikuisten luontevaa vuo Liikkuvaa nuorisotyötä yhteen kokoava tä Motörisoitu nuorisotyö -verkosto kokoontuikutusta. kolWauto Tiikerin hankinta

me kertaa, lisäksi keskustelu kävi aktiivisena on toteutettu Eevi ja Eemil Järjestön toimintatapaan kuuluu toimintaympäris sosiaalisen median välityksellä verkoston jäTannisen säätiön avustuksella. senten kesken läpi vuoden. aktiivinen havainnointi, ennakointi ja tarvittaessa

reagoiminen nuoria koskettaviin ilmiöihin sekä yh eri alojen ammattilaisten kanssa.

11


8 1 0 2 S IEND

FR

50

735

koulutusta

koulutettua ammattilaista

37

49

15

Nuorten Friends -osallistujaa

Fun Friends -osallistujaa

ohjattua lasten ja nuorten ryhmää

255

70

28

omaan ryhmätoimintaan osallistunutta lasta ja nuorta

osallistujaa neljässä nuorten työpajassa

vanhempaa neljässä vanhempainryhmässä

Ohjelmaan osallistuneet lapset ja nuoret (kirjatilausten perusteella): Fun Friends

Lasten ohjelma

Nuorten ohjelma

512

1 558

945

Vain murto-osalla Friends-ohjelmaa käyttävistä ohjaajista on mahdollisuus tilata kirjat ohjelmaan osallistuville lapsille ja nuorille. Kirjatilausten on arvioitu edustavan noin kolmasosaa kaikista suomenkieliseen Friends-ohjelman eri versioihin osallistuneista, joten ohjelmaan osallistuneita lapsia ja nuoria voidaan vuonna 2018 arvioida olleen hieman yli 5000.

12

Suomenkielistä Friends-toimintaa rahoitetaan muun muassa STEA:n kohdennetulla toiminta-avustuksella, Päivi ja Sakari Sohlbergin säätiön kehittämisavustuksella sekä yksityislahjoituksilla. ♦ Aseman Lapset ry tu, vapaaehtoistoi Ruotsinkieliseen Friends-toiminnan rahoittajina toimivat mm. muoto. Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu poliitti- kulturfonden ja Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, Svenska ♦ Keskeistä on turva Föreningen Granatenhjelm rf. valtakunnallinen sesti ja uskonnollisesti sitoutumaton aikuisten ja nuorte järjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten tervet♦ Tarkoitettu kaikille tä kasvua sekä nuorten ja aikuisten luontevaa vuorovaitai elämäntilantee kutusta.


FRIENDS -OHJELMA Friends on lasten ja nuorten mielen hyvinvointia edistävä sekä ahdistusta ja masennusta ennaltaehkäisevä ohjelma. Suomessa ohjelmasta on käytössä neljä eri-ikäisille lapsille ja nuorille tarkoitettua versiota. Lisäksi vuoden aikana työskenneltiin lapsiperheiden vanhemmille tarkoitetun ohjelmaversion parissa.

FRIENDS-TOIMINNAN tavoitteena on lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistaminen ja tätä kautta erityisesti ahdistuksen ja masennuksen ennaltaehkäisy. Keskeisessä roolissa on lasten ja nuorten kanssa työskentelevien eri alojen ammattilaisten kouluttaminen toteuttamaan ohjelmaa osana omaa työtään.

Lisäksi Friends ja Aseman Lasten kiusaamiseen puuttuva K-0-hanke järjestivät yhdessä iltapäiväkerhojen työntekijöille koulutuksen kiusaamiseen ja lasten sosioemotionaalisten taitojen vahvistamiseen liittyen. Syksyllä järjestettiin Friends-koulutus Suomen voimisteluliiton tutorointihankeen tutoreille ja leirikouluttajille.

Ohjelmasta oli 2018 käytössä neljä versiota suomeksi ja kolme ruotsiksi: Fun Friends -ohjelma (4–8-vuotiaat), lasten ohjelma (9–12-vuotiaat) sekä nuorten ohjelma (13–16-vuotiaat). Yli 16-vuotiaiden kanssa työskentelyyn tarkoitettu Taivun, pystyn, pärjään -ohjelma on toistaiseksi käytössä vain suomenkielisenä. Taivun, pystyn, pärjään -ohjelmaa on hyödynnetty sekä aikuistuvien nuorten että lapsiperheiden vanhempien kanssa työskenneltäessä.

Taivun, pystyn, pärjään -kehittämishankkeessa vuosina 2015–2017 käyttöön otetun aikuisten Friends-ohjelman koulutukset käynnistyivät syksyllä. Tampereella koulutettiin Pirkanmaan alueen sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen kanssa yhteistyössä aikuissosiaalityötä erilaisissa yhteyksissä tekeviä ammattilaisia alueen eri kunnista. Live Palveluiden työntekijöille järjestettiin puolestaan oma koulutus Helsingissä.

Friends-ohjelman eri versiot tarjoavat konkreettisia työkaluja ahdistusta ja stressiä aiheuttavista tilanteista selviytymiseen. Keskiössä ovat tunne-, ongelmanratkaisu- ja sosiaalisten taitojen opetteleminen. Friends-tapaamisissa osallistujat saavat valmiuksia muun muassa omien ja toisten tunteiden tunnistamiseen ja käsittelyyn, jännityksen ja pelkojen kohtaamiseen sekä positiivisempien ajatusmallien löytämiseen. Australiasta lähtöisin olevalla Friends-ohjelmalla on vankka teoreettinen pohja, joka perustuu lukuisiin kansainvälisiin seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksiin. Friends on myös Maailman terveysjärjestön (WHO) suosittelema ja hyväksymä. Suomessa lisenssin haltijana, kouluttaja-organisaationa ja materiaalin tuottajana toimii Aseman Lapset ry.

Friends-kouluttajat ryhmänohjaajina Vuoden aikana järjestettiin myös monipuolisesti ryhmätoimintaa sekä oman toiminnan puitteissa että osana laajempia kehittämiskokonaisuuksia. Friends-ohjelma oli mukana kahdessa Plan Internationalin projektissa: Maahanmuuttajatyttöjen ja äitien Voimanaisia -projektissa ohjattiin tunne- ja vuorovaikutustaitotyöpajaa. Matkalla-projektissa ohjattiin nuorten ryhmiä ja harjoiteltiin tunnetaitoja ja itsetuntemusta osana arjen taitoja.

Monipuolista koulutustoimintaa

Vantaan nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelu Nupin kanssa järjestettiin yhteistyössä nuorten ryhmä. Aseman Lasten Friends-kouluttaja ohjasi kolme ruotsinkielistä lasten ryhmää. Friends-kouluttaja oli lisäksi kesällä mukana Barnavårdsföreningenin tyttöleirillä.

Vuoden aikana järjestettiin yhteensä 50 koulutusta yhdeksällä paikkakunnalla. Koulutuksiin osallistuneiden ammattilaisten työnkuva oli varsin laaja vaihdellen lastenhoitajista opettajiin, oppilashuoltohenkilöstöön, nuorisotyöntekijöihin sekä lastenpsykiatrian työntekijöihin ja aikuissosiaalityöntekijöihin.

Vanhempien rooli lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymisessä on keskeinen. Heitä kannustetaan osallistumaan kotitehtävien tekemiseen ja opettamaan tunntetaitoja osana päivittäistä kasvatustyötä. Vuoden aikana aloitettiin eri yhteistyökumppaneiden kanssa myös

useampi nimenomaan vanhemmille tarkoitettu Friends-ryhmä. Vaasassa ja Helsingissä näitä ryhmiä toteutettiin osana lastenpsykiatrian poliklinikoiden toimintaa. Vantaalla Rajakylän koulussa puolestaan ohjattiin toisella luokalla Fun Friends -ryhmää, jossa oli mukana myös lasten äitejä. Toiminta oli osa Edupolin Äidit mukana -hanketta, jossa kotona pitkään olleet maahanmuuttajaäidit opiskelivat kieltä ja suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavia taitoja. Verkostoja ja tapahtumia Friends-ohjelma on mukana Elämäntaitoverkostossa, Lasten terveysfoorumissa, Effective Mentoring -hankkeessa ja Lasten ja nuorten säätiön Taidot elämään -hankkeessa. Vuoden aikana osallistuttiin muun muassa varhaiskasvatusmessuille, Educaan, mielenterveysmessuille, psykologimessuille, Hyvä alku -tapahtumaan, Treduka-koulutustapahtumaan sekä Arcadan Ask group -ammattitapahtumaan. Lisäksi järjestettiin Lasten terveyskäräjät Lasten terveysfoorumin kanssa, osallistuttiin mielenterveysmessujen teemaviikolle ja ohjattiin työpajoja liiketalousopisto Perhon opiskelijoille. Friends-ohjelman keskeisiä yhteistyökumppaneina ovat muun muassa oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ja nuorisopalvelut, HUS, Vaasan keskusssairaalan lastenpsykiatrian poliklinikka, Oriveden ja Hämeenlinnan kaupungit sekä ammattikorkeakoulut Laurea ja Metropolia. Ruotsinkielisen ohjelman yhteistyökumppaneina ovat mm. Barnavårdsföreningen i Finland, ammattikorkeakoulu Arcada, Axxell, Folkhälsan, Hem och skolan, psykosociala ungdomsförbundet Acceptans, Helsingfors svenska marthaförening. Friends-tukiaineistojen sähköisille versiosta on tullut paljon kysyntää. Aineistojen sähköistämistä jatkettiin yhteistyössä ohjelman australilaisen kehittäjän kanssa, ja ensimmäiset sähköiset aineistot tulevat olemaan saatavilla vuoden 2019 aikana.

13


LÖYTÄVÄ NUORISOTYÖ Nuoret kokoontuvat erilaisissa julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa. Parhaiten nuorten asioista ja heitä koskettavista ilmiöistä pysytään perillä liikkumalla siellä missä hekin.

LÖYTÄVÄSSÄ nuorisotyössä viedään nuorisotyöllistä osaamista kauppakeskuksiin ja muihin julkisiin ja puolijulkisiin tiloihin, joissa nuoret mielellään viettävät aikaansa. Kohderyhmänä on kaikki näissä tiloissa aikaansa viettävät nuoret. Jalkautuvaa työtä toteutetaan toiminta-alueilla etenkin koulujen lukukausina 2–4 kertaa viikossa yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Työn fokus ei ole nuorten aktivoiminen tai ohjaaminen muualle, vaan nuoria jututetaan ja tehdään näkyväksi, että aikuisiin voi tarvittaessa turvautua. Usein jo pelkkä aikuisten läsnäolo rauhoittaa ajanviettoa, mutta tarvittaessa siihen puututaan ja mietitään tarvetta jatkotyöskentelylle. Lähtökohtana on kunnioittaa omaehtoista vapaa-ajanviettoa ja halua viettää aikaa kavereiden kanssa. Moniammatillisella yhteistyöllä pystytään sekä ennakoimaan että reagoimaan nuoria koskettaviin ilmiöihin. Yhteistyötä tehdään nuoriso- ja lastensuojelutyön lisäksi esimerkiksi kaupallisten toimijoiden, järjestyksenvalvonnan ja poliisin kanssa. Työotteeseen tarjotaan koulutusta ja konsultaatiota. Vuonna 2018 toimintaa jatkettiin pääkaupunkiseudulla ja Jyväskylässä sekä käynnistettiin Tampereella. Toiminta käynnistyi Tampereella Toiminta käynnistyi Tampereella alkuvuodesta. Alkuvaiheen ahkera verkostoituminen niin nuorisotyön toimijoiden kuin esimerkiksi päihdetyötä tekevien toimijoiden kanssa tuotti tulosta. Säännölliseen jalkautumiseen saatiin työpari muun muassa kaupungin erityisnuorisotyöstä, seurakunnan nuorisotyöstä sekä Tampereen A-Kilta ry:n Sirkus Fokus -hankkeesta. Yksittäisiä jalkautumisia toteutettiin myös esimerkiksi Pro-tukipisteen kanssa. Yhteensä vuoden aikana löytävän nuorisotyön matkassa oli 34 eri työparia neljäntoista eri kumppaniorganisaatiosta. Ilmiötasolla Tampereella vuoden aikana puhuttivat mm. päihteet sekä eri-ikäisten keski-

14

näiset seurustelusuhteet. Huhtikuussa Tampereella auenneen kauppakeskus Ratinan suosiota nuorten parissa seurattiin. Uudesta kauppakeskuksesta huolimatta Koskikeskuksen kauppakeskus ja Laikun lavan tienoot pysyivät nuorten suosimina ajanviettopaikkoina. Tampereella Löytävä nuorisotyö liittyi myös moniammatilliseen, nuorten rikoskierteeseen joutumista ennaltaehkäisevään RISU-tiimiin sekä neljään muuhun muun muassa kauppakeskusten ympärille rakennettuihin yhteistyöverkostoihin. Tampereen löytävä nuorisotyö kutsuttiin mukaan myös Kanuuna-verkoston tapaamiseen. Jyväskylässä kehitettiin mielenterveys- ja päihdetyötä Jyväskylässä 2017 käynnistynyt keskustelu nuorten päihteidenkäytöstä jatkui. Mediahuomiotakin saaneen teeman vuoksi Aseman Lasten työntekijä kutsuttiin puhumaan aiheesta muun muassa vanhempainilloissa. Aktiivinen asian esilläolo sekä tammikuussa järjestetty Jyväskylän päihdefoorumi vauhdittivat kaupungin mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä. Kaupunkiin perustettiin nuorten päihde- ja mielenterveystyöryhmä Sillanrakentajat, joka kehittää monialaisesti päihde- ja mielenterveystyön palvelumalleja. Käynnistymässä on myös Nuoren talo -toiminta, jonka tarkoituksena koota palveluja yhden katon alle. Jalkautuvan työn lisäksi vuoden aikana työskenneltiin helmikuussa 2018 kauppakeskus Forumissa auenneessa nuorten kohtaamispaikka Bostarissa. Keskustassa aikaansa viettävät nuorten parissa Bostari nousi nopeasti varsin suosituksi paikaksi. Kasvokkaisen kohtaamisen ja sovittujen yksilötapaamisten lisäksi sosiaalinen media on ollut Jyväskylässä tärkeä nuorten kohtaamisen työväline. Aseman Lasten työntekijä on jakanut nuorten nuorten iloja ja huolia somen välituksellä keskimäärin 2–5 kertaa päivässä.

Pääkaupunkiseudulla yhteistyön tiivistämistä ja ratkaisuja alakouluikäisten ajanviettoon Vuoden alusta Vantaan kaupungin koordinoima Nuorisotyö raiteilla -toiminta laajeni Helsinkiin ja löytävä nuorisotyö kutsuttiin mukaan kouluttamaan kaupungin uusia jalkautuvia nuorisotyöntekijöitä liikkuvaan työotteeseen. Jo parin vuoden ajan puhututtanut alakouluikäisten ajanvietto julkisissa tiloissa nousi heti vuoden käynnistyttyä vahvasti esiin. Helsingin Vuosaaren alueelta kuului huolta etenkin Columbuksen kauppakeskuksesta ja tilanteeseen tartuttiin kohdennetusti Helsingin ennalta estävän poliisin, Helsingin NTR-toiminnan sekä alueen nuorisopalvelujen kanssa. Eri kunnissa haasteena on se, kenelle 3–6. luokkalaisille järjestetty toiminta kuuluu. Huolena ovat erityisesti sellaiset nuoret, joiden oman toiminnan ohjaamisen taidot tai motivaatio eivät riitä ohjattuun harrastustoimintaan osallistumiseen. Aikaisemmin usein asuinalueiden pihapiirissä aikaansa viettäneen energisen ikäryhmän sosiaaliset taidot eivät usein myöskään riitä itsenäiseen, muut huomioivaan ajanviettoon yhteisissä tiloissa. Espoon nuorisopalvelut esittikin Aseman Lapsille toiveen vastata alakouluikäisten lisääntyneeseen ajanviettoon erityisesti Leppävaarassa kauppakeskus Sellon tienoilla. Espoossa toivottiin lisävoimavaroja ja menetelmiä ikäryhmän kohtaamiseen, ja teemaan pureuduttiin yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa syksyn aikana. Jalkautuvalla työotteella nuoria tavoitettiin hyvin ja vertaistuellisella pienryhmätyöskentelyllä onnistuttiin tukemaan nuorten positiivista kiinnittymistä aikuisiin. Toinen ammattilaisten huomiota eri kaupungeissa saanut ilmiö oli ikätasoisesti toisistaan eroavien nuorten keskinäinen ajanvietto. Loppuvuodesta nuoria työssään kohtaavia ammattilaisia ja asiantuntijoita kutsuttiin Helsinkiin Cafe Walkersiin keskustelemaan nuorten suurten ikäerojen seurustelusuhteista. Ammattilaisten kesken pohdittiin,


ja rikosoireilua ehkäisevän työn toteuttamiseen. nuorten pariin jalkautuvan työn sekä koulukiusaamista, väk voidaan käyttää mielen hyvinvointia tukevan Friends-toimin kijöiden rekrytointiin, kouluttamiseen ja tukemiseen. Lisäks kilöstön palkkaamiseen ja kouluttamiseen sekä vapaaehtoi seen, toimintaan ja varustamiseen, nuorten parissa toimiva Kerättyjä varoja käytetään Walkers-nuorisokahviloiden per 6.7.2018–5.7.2020 koko maassa Ahvenanmaata lukuun ott Aseman Lapset ry:n rahankeräyslupa (RA/2018/650) on voi

8 1 0 2 Ö Y T SO I R O U N Ä V LÖYTÄ

Käytäthän viitettä 1119, kiitos! BIC/SWIFT-koodi: DABAFIHH IBAN: FI19 8000 1301 0103 03 (Danskebank)

Tue toimintaamme! ♦

Koulutamme ammattilaisia.

Järjestämme ryhmätoimintaa nuorille.

25

Menemme sinne missä nuoret ovat.

Vastaamme tarpeisiin nopeasti ja joustavasti.

nuorta pienryhmätoiminnassa

tuen. Työskentelemme moniammatillisesti ja verko

Lisäämme aikuisten läsnäoloa nuorten arjess

Levitämme nuorisomyönteistä ajattelua.

8

Aseman Lapset ry:n toimintatap

operaatiota ja tapahtumaa

6 348 jalkautuen kohdattua nuorta

251 koulutuksiin osallistunutta ammattilaista

1 983

www.asemanlapset.fi LUE LISÄÄ:

2 286

kohtaamista operaatioissa ja eri alojen ammattilaisten kanssa. Jyväskylän tapahtumissa kohdattuareagoiminen nuoria koskettaviin ilmiöihin sekä yh Bostarissa nuorta aktiivinen havainnointi, ennakointi ja tarvittaessa

Järjestön toimintatapaan kuuluu toimintaympäris miten toimia, jos nuorten ikä- tai kehitystaso poikkeavat toisistaan tai tilanteeseen liittyy seksuaaliseen hyväksikäyttöön viittaavaa. Löytävässä työssä hyödynnettiin myös kauppakeskus Rediin marraskuussa avattua nuorten tila Stediä. Tilan kautta pyritään madaltamaan entistä useampien alojen toimijoiden kynnystä lähteä mukaan julkisissa tiloissa nuorten parissa tehtävään työhön. Yhteistyö HSL:n kanssa tiivistyi. Tavoitteena on, että kaikki metroliikenteessä toimivat järjestyksenvalvojat koulutetaan nuorten koh-

taamiseen, ja että tämä olisi jatkossa pysyvä kutusta. Löytävän nuorisotyön osa järjestyksenvalvojien koulutuskokonaitä kasvuatoiminta sekä nuorten ja aikuisten rahoitetaan Sosiaali-luontevaa vuo suutta. Lisäksi Espoon, Helsingin, Vantaan, ja terveysjärjestöjen järjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten Kauniaisten, Kirkkonummen kaupunkien ja avustuskeskus Aseman Lasten yhteistyössä aloitettiinsesti jal- ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnall STEA:nrykohdennetulla kautuvan nuorisotyön yhteisen mallin luomiAseman Lapset on vuonna 1990 perustettu pol nen pääkaupunkisedulle ja Kirkkonummelle. toiminta-avustuksella, Jalkautuvan ja kohtaavan työn koulutusten Espoon kaupungin lisäksi vuoden aikana luennoitiin myös Tamkumppanuusrahalla, pereen yliopiston erityisnuorisotyön kurssilsäätiöavustuksilla sekä la. Konsultaatiota työmuodon hyödyntämiyksityis- ja yrityslahjoituksilla. sestä annettiin vuoden aikana Raumalle ja Raaheen.

15


16


3T-HANKE - TOIVE, TAVOITE, TULEVAISUUS Yhteistyössä Live Palveluiden kanssa toteutettava 3T-hanke laajentaa Aseman Lapset ry:n toimintojen kohderyhmää alaikäisistä nuorista ja perheistä myös täysi-ikäistyneisiin nuoriin. Hankkeen kohderyhmänä ovat 16–29-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset, jotka ovat haastavassa työmarkkina-asemassa.

3T-HANKE käynnistyi syyskuussa 2018. 3T-hankkeessa madalletaan ohjaus- ja tukipalveluihin osallistumisen kynnystä tuomalla palveluita niihin ympäristöihin, joissa nuoret muutenkin liikkuvat tai viettävät aikaansa. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi nuorille tarkoitetut vapaa-ajanviettopaikat sekä pääkaupunkiseudun eri kauppakeskukset. Hankkeen toiminnalla tuetaan nuorten omien tulevaisuuden tavoitteiden, vahvuuksien ja voimavarojen mukaisia koulutus- tai työelämäpolkujen rakentumista. Syksyn 2018 aikana keskeisiä nuorten kohtaamisen toimintaympäristöjä ovat olleet Helsingin keskusta-alue ja eri kauppakeskukset, etenkin syyskuussa Kalasatamaan avattu kauppakeskus Redi, johon marraskuussa avatussa nuorten tila Stedissä 3T-hanke on toteuttanut toimintaa tiistaisin. Hankkeen toiminta-alue on koko pääkaupunkiseutu ja toimintaympäristöjä lisätään ja vaihdetaan

sen mukaan, miten nuoria tavoitetaan, sillä työ on luonteeltaan liikkuvaa ja jalkautuvaa. Nuoria hankkeen piiriin tavoitetaan myös mm. erilaisilla pop up -osallistumisilla, esimerkiksi Walkers-talon ja Walkers-bussin toimintailloissa sekä muiden tahojen suoralla ohjauksella. 3T-hankkeen asiakastyössä toimii Aseman Lapset ry:n ja Live Palveluiden projektityöntekijöiden muodostama työpari. Hankkeen intensiiviseen asiakastyöskentelyyn ensimmäisen syksyn aikana mukaan tulleet nuoret ovat olleet varsin moninaisissa elämäntilanteissa. Nuorten ikähaarukka on ollut 17–27 vuotta, ja nuoria on tuettu niin yksilöohjauksella ja -neuvonnalla, verkostotyöllä, palveluihin saattamalla sekä esimerkiksi tarjoamalla tukea myös itsenäistymisen kysymyksiin. Nuoren tilanteesta riippuen mahdollisia jatkopolkuja, joita kohti on alettu kulkea ovat voineet olla niin työllistyminen, koulupaikan

8 1 0 2 E K N 3T-HA

9

16

pitkäkestoista yksilöasiakkuutta

jalkautumista ja avointa kauppakeskustoimintaa

6

44

toimintakertaa nuorten tila Stedissä

kohtaamista Stedissä

hankkiminen tai työkokeilu-/oppisopimuspaikan löytäminen. Työskentely nuorten kanssa muotoillaan näiden tarpeista käsin ja hankkeessa toteutetaan sekä yksilö- että ryhmämuotoista toimintaa. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä myös muiden nuorten kanssa toimivien tahojen, kuten oppilaitosten, sosiaalitoimen, kolmannen sektorin toimijoiden ja nuorten ohjaus- sekä vapaa-ajanpalveluiden kanssa. Syksyn aikana hanke oli mukana myös erilaisissa nuorille suunnatuissa tapahtumissa, kuten Perhon hyvinvointipäivillä ja Helsingin jälkihuoltopäivillä sekä toimialatapahtumissa kuten Mielenterveysmessuilla ja Puhu rahasta -messuilla. Yhteistyökumppaneita syksyn aikana ovat olleet mm. Nuorisotakuutalo, Ohjaamo ja Me-talo. Lisäksi hankkeessa käynnistettiin ns. NEET-nuorten kanssa työskentelevien eri toimijoiden yhteisen verkoston kokoaminen.

3T-hanke toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston ESR:n tuella sekä toteuttajaorganisaatioiden omarahoituksella. Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perus sesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valt järjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja tä kasvua sekä nuorten ja aikuisten luont kutusta.

287

jalkautuen kohdattuakuuluu toiminta Järjestön toimintatapaan aktiivinennuorta havainnointi, ennakointi ja tarv reagoiminen nuoria koskettaviin ilmiöihin eri alojen ammattilaisten kanssa.

5

LUE LISÄÄ: pop up www.asemanlapset.fi -osallistumista

17


KATUSOVITTELU Katusovitteluhankkeessa kehitetään ja levitetään alaikäisten osallisten tarpeet ja ikätason erityispiirteet entistä kokonaisvaltaisemmin huomioivaa sovittelumenettelyä eri puolille Suomea.

RIKOS- JA RIITA-ASIOIDEN sovittelu on Suomessa lakisääteistä toimintaa, jonka paikallisesta toteutuksesta ja organisoinnista vastaavat eri puolella Suomea toimivat sovittelutoimistot. Katusovitteluissa rikos- ja riita-asioiden sovittelijoina toimii sovittelutoimiston vapaaehtoissovittelijan ja sovittelukoulutuksen käyneen nuoriso-, sosiaali- tai kasvatusalan ammattilaisen, eli katusovittelijan, muodostama työpari. Aseman Lapset ry on kehittänyt katusovittelutoimintaa vuodesta 2012 lähtien. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA myönsi Aseman Lapset ry:n vuodesta 2015 toteuttamalle katusovittelun levittämishankkeelle jatkorahoituksen vuosille 20182019. Jatkorahoituskauden tavoitteena on integroida keväästä 2017 Helsingin sovittelutoimiston kanssa pilotoitu katusovittelumenettely osaksi myös muiden sovittelutoimistojen keinovalikkoa. Lasten ja nuorten sovitteluiden kehittäminen yhteistyössä Helsingin sovittelutoimiston kanssa Menetelmänä katusovittelu ja lakisääteinen rikos- ja riita-asioiden sovittelu pohjautuvat samaan restoratiivisen oikeuden periaatteeseen, mutta katusovittelija on lasten ja nuorten parissa työtä tekevä ammattilainen, joka osallistuu sovitteluihin oman työnsä puitteissa. Katusovittelijalla on tällöin mahdollisuus tarjota nuorelle ja tämän perheelle pidempiaikaista tukea, seurantatapaamisia ja tarvittaessa esimerkiksi eri palveluihin saattamista. Näin katusovittelu täydentää sovittelutoimistojen osaamista ja toimintamahdollisuuksia lasten ja nuorten jutuissa. Helsingissä toimintavuoden aikana Aseman Lasten työntekijöiden toteuttamiin katusovitteluihin ohjatut nuorten jutut ovat olleet yhä vaativampia. Helsingissä sovittelutoimisto hyödyntää katusovittelijoiden osaamista erityisesti monimutkaisissa tilanteissa tai jos sovitteluohjaaja arvioi, että sovittelusta voi seurata jatkotyöskentelyn tarvetta. Katuso-

18

vittelijoita on pyydetty esim. sovitteluihin, joissa on käsitelty nuorten keskinäistä lähisuhdeväkivaltaa, kiusaamista tai häirintää, osallisina on ollut suuri ryhmä nuoria, nuorelle on ollut odotettavissa suuria vahingonkorvauksia ja toiveena on, että nuori pääsisi esimerkiksi työkorvauksella kompensoimaan osan korvauksesta. Katusovittelun osaamista on toivottu myös sovitteluihin, joissa osallisina olleissa perheissä nuorten lisäksi myös vanhemmat ovat tarvinneet paljon tukea. Konfliktityöpajaryhmiä järjestettiin vuoden aikana yksi ja siihen osallistui neljä nuorta. Lisäksi katusovittelun työntekijät ovat olleet mukana sovitteluissa, joita on järjestetty mm. Helsingissä, Espoossa ja Sipoossa kouluilla tapahtuneisiin tai muihin laajempiin nuorten konflikteihin liittyen. Katusovitteluhanke järjesti yhteistyössä Helsingin sovittelutoimiston kanssa Helsingin vapaaehtoissovittelijoille tarkoitetun lasten ja nuorten sovittelun koulutuksen pilotin. Kuudelle illalle jakautuneeseen koulutukseen osallistui yhteensä 15 vapaaehtoissovittelijaa. Katusovittelun levittäminen sovittelutoimistoihin Vuoden 2018 aikana katusovittelukoulutukset eri puolilla Suomea on järjestetty yhteistyössä alueen sovittelutoimistojen kanssa. Tästä syystä myös jo aikaisempina hankevuosina mukana olleilla paikkakunnilla on järjestetty lisä- ja täydennyskoulutuksia. Katusovittelukoulutukset on toteutettu Helsingin lisäksi Savonlinnassa, Mikkelissä, Varkaudessa, Turussa, Jyväskylässä ja Lohjalla. Helsingissä koulutuksia pidettiin vuoden aikana yhteensä neljä, ja näistä koulutuksista on valmistunut katusovittelijoita myös muiden sovittelutoimistojen alueille. Yhteistyö käynnistettiin myös Kouvolan, Lappeenrannan ja Järvenpään kaupunkien sekä Lapin poliisilaitoksen kanssa. Katusovittelu-

yhteistyössä mukana ovat olleet Helsingin, Vantaan, Länsi-Uusimaan, Keski-Suomen, Kymi-Saimaa-alueen sekä Varsinais-Suomen sovittelutoimistot sekä osa alatoimistoista. Monipuolista yhteistyötä Sovittelutoimistojen lisäksi tärkeitä yhteistyökumppaneita vuoden aikana olleet toiminta-alueiden eri poliisilaitokset, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, kuntien eri nuorisotyön muodot, Turun NMKY, pääkaupunkiseudun nuorten turvatalot ja monet koulut. Koulujen kanssa on työskennelty sekä kiusaamiseen liittyvissä sovitteluissa että myös tilanteissa, joissa sovittelussa on käynyt ilmi jokin koulussa tapahtunut asia. Myös seurantatapaamisia tai muuta seurantaa on voitu järjestää yhdessä koulun kanssa. Katusovittelutoiminnan työpiste on Helsingin Asematunnelissa. Osana laajempaa Helsingin poliisilaitoksen ennalta estävän toimintalinjan kanssa tehtävää yhteistyötä jalkauduttiin kesällä sekä loppuvuodesta Citycenterin ja Asematunnelin alueella useaan otteeseen. Jalkautumisten tavoitteena oli kerätä tietoa kyselyyn, jolla kartoitettiin seutua käyttävien kansalaisten kokemuksia alueen viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Jyväskylän katusovittelukoulutuksen yhteydessä nousi esiin alueella ollut suuri huoli Kauppakadun nuorista, alueella näkyvästä huumeiden käytöstä sekä vanhempien päihteidenkäyttäjien ja nuorten keskinäisestä kanssakäymisestä. Sisä-Suomen poliisilaitos pyysi katusovittelutoiminnan konfliktinratkaisun osaamista mukaan miettimään Kauppakadun tilanteen parantamista. Teeman ympärille järjestettiin oma erillinen kehittämistilaisuus, jossa oli mukana edustettuna Jyväskylän kaupungin eri tahoja, mm. turvallisuusyksikkö ja nuorisopalvelut, poliisi sekä muita seudulla nuorten kanssa työskenteleviä. Katusovittelutoiminta toimi tilaisuuden ohjaajana ja fasilitaattorina. Syksyn aikana katusovittelutoiminta oli Viron Sosiaaliturvaviraston kutsumana puhumas-


8 1 0 2 U L E T T I V O S U T A K

14

80

50 %

koulutustilaisuutta

koulutettua katusovittelijaa

nuorista on alle 15-vuotiaita

204

n. 70 %

65

nuoren asioita käsitelty katusovittelun keinoin

katusovitteluissa kohdatuista on poikia

sovittelua, joissa mukana Aseman Lasten työntekijä

37

14

pitkäkestoisempaan työskentelyyn osallistunutta nuorta

katusovitteluun mukaan lähtenyttä aluetta

sa Viron restoratiivisilla viikoilla Tallinnassa ja Tartossa järjestetyissä sovitteluseminaareissa. Puheenvuorojen myötä myös Viron oikeusministeriö kiinnostui katusovittelusta toimintamuotona sekä järjestössä kehitetyistä muista keinoista nuoriin liittyvien konfliktien ratkaisemiseksi.

Katusovittelu-hanke toteutetaan STEA:n hankeavustuksella.

Helmikuussa 2019 järjestettyjen Suomen ensimmäisten sovittelijapäivien valmistelu käynnistettiin vuoden 2018 aikana. Aseman Lapset ry oli mukana työryhmässä, jossa oli Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu pol edustettuna myös mm. THL, oikeusministe- muotoja aikaisempaa paremmin sekä tehdä sesti jasovittelua uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnall työmenetelmänä entistä tunneriö ja Suomen Sovittelufoorumi. Sovittelijajärjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten päivien tavoitteena oli yhdistää sovittelun eri tummaksi.

tä kasvua sekä nuorten ja aikuisten luontevaa vuo kutusta.

19


8 1 0 2 ANKE

K-0-H LOHJA

30

15

60

koulutettua ammattilaista

selvitettävää tapausta

lasta ja nuorta perheineen ydinosallisina

25

10

50

koulutettua ammattilaista

selvitettävää tapausta

lasta ja nuorta perheineen ydinosallisina

25

6

31

koulutettua ammattilaista

selvitettävää tapausta

lasta ja nuorta perheineen ydinosallisina

HELSINKI

JÄRVENPÄÄ

K-0-toiminnan päärahoittaja on Me-säätiö ja siihen liittyviin tutkimuksiin on saatu lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustus. Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu pol

20

sesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnalli järjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten t tä kasvua sekä nuorten ja aikuisten luontevaa vuo


K-0 KIUSAAMISEEN PUUTTUVA TYÖ Kiusaamiseen puuttuvan K-0-hankkeen tavoitteena on kehittää kouluyhteisölle tukea tarjoava, moniammatillinen toimintamalli haastaviin kiusaamistilanteisiin puuttumiseksi.

TOIMINNASSA pureudutaan erityisesti sellaisiin pitkään jatkuneisiin ja vaativiin konfliktitilanteisiin, joiden kanssa kouluyhteisö kokee voimattomuutta ja tilanteet ovat jo johtaneet rikosilmoitukseen tai useampaan. Toimintamalli ei korvaa olemassa olevia kiusaamiseen puuttuvia menetelmiä, vaan tuo uutta näkökulmaa konflikteihin, tehostaa yhteistyötä sekä kehittää osaamista tematiikkaan. Vuoden 2018 alusta käynnistettiin Helsingissä 2017 toteutetun pilottityöskentelyn pohjalta K-0-työskentelyn levittämistyön kokeilut. Kokeilut käynnistettiin Lohjan Me-kouluissa (ns. Järnefeltin alue) sekä Helsingissä Kannelmäki-Malminkartano -alueella. Lisäksi syksyllä kokonaan uutena alueena mukaan tuli Järvenpää, jossa kaupunki nimesi K-0-toiminnan käyttöönottoa varten oman erillisen työntekijän syksystä 2018. K-0 Lohjan Me-kouluissa Lohjalla levittämistyön pohjaksi oli luotu alustava suunnitelma kaupungin eri toimialojen johdon kanssa. Konkreettinen K-0-toiminta käynnistettiin kokoamalla ja kouluttamalla kolmipäiväisenä, jaksotettuna koulutuksena ryhmä eri alojen ammattilaisia. Lisäksi toteutettiin Järnefeltin alueen koulujen henkilökunnalle tarkoitettuja 1–3-tuntisia info- ja koulutustilaisuuksia. Lohjalla K-0-työskentelyä ohjaavan K-0-koordinaattorin tehtävän otti vastaan paikallinen Me-koulu-koordinaattori. Seudulle perustettiin ns. K-0-kehittämistiimi, jonka tehtävä on kehittää Lohjan K-0-toimintaa, ja siinä edustettuina ovat mm. Lohjan sovittelutoimisto, koulut, nuorisotoimi, lastensuojelu, kiertävä rehtori sekä poliisi. Keskeinen osa Aseman Lapset ry:n K-0-levittämistyötä koulutustyön lisäksi on jatkuva mentoroiva ohjaus ja tuki. K-0-työskentelyyn ohjautuvat konfliktit ovat tyypillisesti pitkittyneitä, ne sisältävät mahdollisesti jo useita rikosnimikkeitä ja tekijöiden sekä uhrien roolit ovat joissakin tilanteissa saattaneet sekoittua. Aseman Lasten K-0-tiimi tuki Lohjan K-0-toimijoita aktiivisesti tilanteiden selvit-

tämiseen osallistuen 7 tapauksessa. Muissa tilanteissa tarjottiin konsultatiivista tukea. Lisäksi työntekijät osallistuivat vanhempainiltoihin, ryhmäytyksiin sekä infotilaisuuksiin.

K-0-työskentelyyn ohjautuneiden tapausten selvittämisessä mentoroivan tuen sekä konsultointiavun keinoin. Lisäksi Järvenpään K-0-työlle perustettiin oma ohjausryhmä.

K-0-toiminta Helsingissä

Järvenpäässä toteutettuun levittämistyöhön kytkettiin myös K-0-toiminnasta toteutettava Nuorisotutkimusseuran tutkija Noora Hästbackan toteuttama jatkotutkimus.

Helsingissä K-0-toiminnan kenttäpilotit oli toteutettu Aseman Lapset ry:n omana toimintana poliisilta järjestölle ohjautuneiden pyyntöjen perusteella. 2018 keväällä koulutettiin lisäksi Kannelmäki-Malminkartano-alueen työntekijöitä eri aloilta K-0-toimintaan tavoitteena testata miten K-0-työmuodon integroiminen osin koulualueiden omaksi toiminnaksi onnistuisi. Heidän lisäkseen K-0-työstä käytiin kertomassa kaikissa alueen kouluissa. Työmuotona K-0:n vaatima selvittely- ja verkostotyö on sellaista, että se etenkin selvittelytyön alkuvaiheessa vaatii selkeää prosessinjohtajuutta ja mahdollisuutta paneutua tilanteen huolelliseen analysointiin. Mikäli tämä rooli hajautuu liian monelle, on riskinä, ettei kokonaiskuvaa tilanteesta ja tehdyistä tai sovituista toimenpiteistä lopulta ole kenelläkään. Tämän vuoksi syksyllä käynnistettiin Helsingin kaupungin kanssa neuvottelut Helsingin kouluissa tehtävään K-0-työhön keskittyvän työparin palkkaamiseksi. Helsingissä K-0-työskentelyn käynnistäneet aloitteet tulivat poliisilta, Helsingin sovittelutoimistosta sekä suorana yhteydenottona vanhemmilta tai koululta. Levittämistyön painopisteen vuoksi työskentelyn piiriin otettua tapausmäärää jouduttiin rajaamaan. K-0 syksystä lähtien myös Järvenpäässä Järvenpään kaupunki teki kesällä 2018 merkittävän ratkaisun, kun kaupunkiin päätettiin nimetä oma K-0-koordinaattori haastavimpien kiusaamistapausten selvittelyyn. Myös Järvenpäässä työ käynnistettiin kouluttamalla uuden koordinaattorin työn tueksi ryhmä eri alojen ammattilaisia. Koulutetuista muodostettiin pienempi K-0-ydintiimi, joka jatkaa koordinaattorin kanssa K-0-työn kehittämistä alueella. Järvenpään K-0-työn käynnistymistä on Lohjan tavoin tuettu syksyn aikana

Tutkimus pilottityöskentelystä valmistui keväällä Hankkeen kenttätyössä tärkeä osa työskentelyä on tapausten analysointi. Miksi konfliktit ovat paisuneet sellaisiksi, että tilanne on edellyttänyt rikosilmoitusta? Missä vaiheessa palvelurakenne on pettänyt ja miksi? Systemaattisen analysoinnin varmistamiseksi K-0-työskentelyyn kytkettiin heti käynnistysvaiheessa myös tutkimuksellinen ote ja yhteistyö Nuorisotutkimusverkoston kanssa. Sen tuloksena syntyi julkaisu Monialainen verkostotyö ja koulukiusaaminen (Hästbacka 2018). Työn pilotointivaihetta 2017 tarkastellut tapaus- ja toimintatutkimus julkaistiin huhtikuussa Helsingin kaupungintalolla. K-0-tapaustyöskentelyssä hyödynnetään tilanteiden purkamisen vaatimilla tavoilla kokoelmaa erilaisia toimenpiteitä, mm. ryhmäyttämistä, sovittelua, sekä dialogisia vanhempainiltoja. Poliisin ja nuorisotyöntekijöiden osaamista hyödynnetään lisäämään tietoisuutta lasten oikeuksista väkivalta- ja häirintätilanteissa sekä vahvistamaan turvallisuudentunnetta kouluyhteisössä. Tarvittava tuki räätälöidään kaikille osapuolille, ja tapauskohtaisesti työskentelyyn kutsutaan mukaan myös mm. sosiaali- tai terveystoimi tai muut nuorten ja näiden vanhempien tarpeiden mukaiset tahot. Monimutkaisten tilanteiden analysointi ja sopivien toimenpiteiden haarukointi vaativat ymmärrystä usean eri ammattikunnan osaamisesta. Yhdeksi tärkeäksi tilanteiden lähestymisen ja purkamisen työkaluksi muodostui vuoden aikana myös ns. Cynefinin malli , josta Aseman Lapset ry:ssä työstettiin oma nuoriin liittyvien monimutkaisten konfliktien analysointiin soveltuva versio.

21


PASILA -HANKE Pasila-hanke on elokuussa 2018 käynnistynyt kehittämishanke, jonka tarkoituksena on nuorten rikoskierteen katkaiseminen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän kanssa, ja poliisi ohjaa nuoret hankkeen piiriin.

PASILA-HANKKEEN kohderyhmänä ovat rikoksilla toistuvasti oireilevat alaikäiset nuoret tai ensikertalaisena vakavaan rikokseen syyllistyneet nuoret. Lisäksi työskentelyssä huomioidaan vahvasti nuorten perheet. Poliisin nuorisoryhmän ohjaamien nuorten lisäksi hankkeessa voidaan tilannekohtaisesti työskennellä muista yhteyksistä hankkeeseen ohjautuneiden nuorten kanssa. Näitä tilanteita voivat olla esimerkiksi, jos nuoren tiedetään syyllistyvän toistuvasti rikostekoihin, mutta teoista ei ole tehty rikosilmoitusta, nuori ei näytön puutteen vuoksi ole Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmän toiminnan piirissä tai nuoren arvioidaan muuten kuuluvan Pasila-hankkeen kohderyhmään. Ensimmäisen syksyn aikana toiminnassa kohdattujen nuorten teoista löytyviä rikosnimikkeitä ovat mm. pahoinpitely, vahingonteko, ryöstö ja vainoaminen. Rikostekojen taustalta on voinut havaita esim. kaveriporukassa tapahtuneita ylilyöntejä, päihteiden käyttöä tai ääriajattelua.

Työskentely syksyllä 2018

pitoa on toteutettu mm. puhelimitse ja pikaviestikeskusteluilla.

Hankkeen ensimmäisenä syksynä työskentelyyn ohjautuneet nuoret vaihtelevat taustoiltaan*. Iältään he ovat olleet 15–17-vuotiaita, ja he ovat olleet kotoisin Helsingistä ja Vantaalta. Lastensuojelun sijaishuoltopaikan sijainnin vuoksi osan nuorista varsinainen asuinpaikka on voinut olla myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Nuorissa on sekä Suomessa syntyneitä että viimeistään alakouluiässä Suomeen muuttaneita. Nuoret ovat olleet joko II-asteen opiskelijoita tai suorittaneet peruskoulun viimeistä luokkaa. Työskentely nuorten kanssa on aloitettu tyypillisesti molemminpuoleisella tutustumisella sekä nuoren tilanteen ja läheisverkoston kartoittamisella. Osa nuorista on kohdattu ensimmäiset kerrat tutkintavankeuden aikana. Osa nuorista on ollut sijoitettuna lastensuojelun yksikköön, jolloin työskentelyä nuoren kanssa on jäsennetty ja rytmitetty suhteessa sijoituspaikkaan ja sen käytänteisiin sekä ja sijaishuoltojakson tavoitteisiin. Kasvokkaisten tapaamisten lisäksi yhteyde-

Pasila-työskentelyn yhtenä tavoitteena on vahvistaa ja tukea nuorten toiveikasta tulevaisuuden kuvaa kesken olevasta rikosprosessista huolimatta ja tukea nuorten kiinnittymistä myönteisiin yhteisöihin, kuten opintoihin ja harrastustoimintaan. Lisäksi nuoria ja näiden perheitä tuetaan rikosprosessissa. Etenkin niiden nuorten kohdalla, jotka ovat olleet sijoitettuina lastensuojeluyksikköön, on Pasila-työskentely asemoitu erityisesti nuorten vapaa-aikaan ja kaveripiiriin kytkeytyväksi. Jos nuorella on pienempiä sisaruksia, on toiminnassa tuettu vanhempien voimavaroja myös näiden osalta. Nuorten ja näiden läheisverkoston lisäksi hankkeessa on tehty yhteistyötä lastensuojelun ja esimerkiksi eri oppilaitosten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Hankkeen keskeisinä yhteistyökumppaneina toimivat muun muassa Helsingin kaupunki, Suomen Nuorisolääkärit ry sekä Helsingin seudun erilaiset oppijat (HERO) ry.

Pasila-hanke toteutetaan vuosina 2018–2021 ja sitä rahoittaa Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. Hanke on osarySTEA:n ArvokasAseman Lapset on vuonna 1990 perustettu pol avustusohjelmaa. sesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnall järjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten tä kasvua sekä nuorten ja aikuisten luontevaa vuo kutusta.

Järjestön toimintatapaan kuuluu toimintaympäris aktiivinen havainnointi, ennakointi ja tarvittaessa reagoiminen nuoria koskettaviin ilmiöihin sekä yh eri alojen ammattilaisten kanssa.

22

LUE LISÄÄ: www.asemanlapset.fi


HALLITUS, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT Yhdistyksen toimintaa johti hallitus, johon kuului 7 jäsentä. Hallitus kokoontui vuoden aikana 4 kertaa ja yhdistys kaksi (2) kertaa. Hallituksen puheenjohtaja oli Heli Vainio, varapuheenjohtaja Jari Nurmiranta ja muita jäseniä Risto Pentikäinen, Juha A. Pantzar, Pia Sundell, Marina Lampinen ja Fatim Diarra.

TOIMINTAVUONNA yhdistyksellä oli 49 jäsentä, vuoden lopussa 33 työntekijää. Hallinnossa työskenteli toiminnanjohtaja Christian Wentzel ja järjestösihteeri Hannamari Marttio. Viestintäkoordinaattorina toimi Virva Luoto ja tiedottajana Virve Liljeström. Lisäksi hallinnossa ja viestinnässä työskenteli syyskaudella koordinaattori Iina Juntunen. Valtakunnallisessa Walkers-toiminnassa työskenteli johtava Walkers-toimintavastaava Mauri Mujunen ja valtakunnallinen Walkers-toimintavastaava Minna Lahtela. Walkers-on-wheels-hankkeessa työskenteli Wauto-toimintavastaava Niilo Karjalainen.

Löytävä nuorisotyö -toiminnan toimintavastaavana toimi Susanna Ylimys, pääkaupunkiseudulla työskentelivät yhteisökehittäjät Mikko Riiheläinen ja Eliisa Ahlstedt, Jyväskylässä yhteisökehittäjä Milla Kakko, helmikuussa Tampereella aloitti yhteisökehittäjä Riikka Koskela. Koordinaattorin tehtävässä toimi Iina Juntunen. Sampo Saikkonen palkattiin syyskuussa kauppakeskus Rediin avatun nuorten tila Stedin tilanmestariksi. 3T-hankkeessa aloitti syyskuussa projektityöntekijä Tuire Heino. 3T-hankkeen projektikoordinaattorina toimi Hannamari Marttio.

Walkers-talon toimintavastaavana työskenteli Inka Talvitie sekä nuorisotyöntekijöinä Tom Karhu ja Taru Oikarinen. Lisäksi oppisopimustyöntekijänä (1-5/2018) ja nuorisotyöntekijänä (8-12/2018) toimi Noora Syrjänen. Kemar Salo palkattiin talonmestarin tehtävään marraskuussa.

Friends-toiminnan tiimivastaavana toimi Friends kouluttaja-/suunnittelija Minttu Oinonen. Lisäksi suomenkielisessä Friends-toiminnassa Friends-kouluttaja/suunnittelijoina toimivat Marjo Skopa (08/2018 saakka) ja Emmiina Harjula (12/2018 saakka). Elokuussa uusina Friends-työntekijöinä aloittivat Armi Wallén ja Anna-Riikka Vuori. Ruotsinkielisessä Friends-toiminnassa toimi kouluttaja-suunnittelija Gabriela Langinauer.

Walkers-bussitiimissä toimintavastaavana toimi alkuvuoden Petteri Pietinen ja kasvattajina Samuel Meijer ja Nina Liuko. Tammikuussa tiimissä aloitti kasvattaja Anne Toivonen. Syyskuussa toimintavastaavana aloitti Mika Rouvinen Petteri Pietisen siirryttyä kiusaamiseen puuttuvaan K-0-hankkeeseen.

Katusovittelu-, K-0- ja Pasila-hankkeiden hankepäällikkönä toimi Heikki Turkka. Katusovittelussa toimi kouluttaja Julia Saarholm, Timo Kyllönen (1-6/2018) ja työvapaalta palannut Virpi Roponen kesäkuusta eteenpäin. Lisäksi katusovittelutoiminnassa toimi kouluttajana ajalla 2-7/2018 Paula Mäkelä sekä syyskuussa aloittanut Jari Raikunen. K-0-hankkeessa

työskenteli Ville Koikkalainen sekä kevätkaudella myös koordinaattori Iina Juntunen. Petteri Pietinen siirtyi syksyllä K-0-hankkeeseen Ville Koikkalaisen työpariksi. Nina Liuko siirtyi elokuussa Pasila-hankkeeseen kasvattajan tehtävään. Lisäksi toiminnassa oli mukana tuntityöntekijöitä ja opiskelijaharjoittelijoita. Yhdistyksen toimitilat sijaitsevat vanhalla linja-autoasemalla Kampissa osoitteessa Simonkatu 3 A, Helsinki. Walkers-talo sijaitsee saman rakennuksen alakerrassa osoitteessa Simonkatu 1–3. Osa työntekijöistä työskentelee yhdistyksen työtilassa Citycenterissä osoiteessa Kaivokatu 8, Helsinki. Lisäksi toimitilaa vuokrattiin Näkövammaisten liitto ry:n toimintakeskus Iiriksestä Itäkeskuksesta ja Jyväskylässä Kansalaistoimintakeskus Matarasta. Nuorten tila Stedi sijaitsee Helsingin Kalasatamassa kauppakeskus Redissä.

Tilintarkastaja: Tomi Rimpinen/BDO Toiminnantarkastaja: Bertel Paulig Varatoiminnantarkastaja: Pekka Vaara

Asem tu, va muot

23



Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.