Toimintakertomus 2022 / Aseman Lapset ry

Page 1

VUOSIKERTOMUS 2022

Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen järjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten tervet tä kasvua sekä nuorten ja aikuisten luontevaa vuorovaikutusta.

Järjestön toimintatapaan kuuluu toimintaympäristön aktiivinen havainnointi, ennakointi ja tarvittaessa nopea reagoiminen nuoria koskettaviin ilmiöihin sekä yhteistyö eri alojen ammattilaisten kanssa.

LUE LISÄÄ: www.asemanlapset.fi

Aseman Lapset ry:n toimintatapoja

♦ Levitämme nuorisomyönteistä ajattelua.

♦ Lisäämme aikuisten läsnäoloa nuorten arjessa.

♦ Työskentelemme moniammatillisesti ja verkostoituen.

♦ Vastaamme tarpeisiin nopeasti ja joustavasti.

♦ Menemme sinne missä nuoret ovat.

♦ Järjestämme ryhmätoimintaa nuorille.

♦ Koulutamme ammattilaisia.

nopea yhteistyö

Vuosi 2022 oli jälleen suurten yhteiskunnallisten tapahtumien vuosi, eivätkä tapahtumat jääneet etäisiksi myöskään Aseman Lasten toiminnassa. Alkuvuoden ajan yhä puhaltanut koronapandemia alkoi onneksi pikkuhiljaa hellittää, ja kohtaavissa toiminnoissa vallinneita tiukkoja terveysturvallisuuskäytänteitä päästiin vähitellen purkamaan. Edellisen parin vuoden aikana harjoitetut käytännöt mahdollistivat sen, että eri-ikäisten lasten ja nuorten sekä perheiden ja verkostojen kanssa toimittiin tuloksekkaasti koko vuoden ajan.

♦ Aseman Lapset ry:ssä kehitetty ammatillisesti ohjattu, vapaaehtoistoimintaan perustuva nuorisotyön muoto.

♦ Keskeistä on turvallisten kohtaamisten luominen aikuisten ja nuorten välille.

Alkuvuodesta käynnistynyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan näkyi ja kuului niin nuorten kuin aikuisten puheissa. Walkerseissa ympäri Suomen päästiin purkamaan ja jakamaan nuorten tuntoja ja ajatuksia äkkiä yllättävän lähelle tulleesta sodasta. Samalla haluttiin muistuttaa yhteisöllisyyden ja yhteisten viestien merkityksestä myös isojen tapahtumien vastavoimana. Tämän vuoksi kaikki Walkersit toteuttivat mm. nuorille tarkoitetun yhteisen kynttilähetken rauhan puolesta maaliskuisena perjantaina.

♦ Tarkoitettu kaikille 13–17-vuotiaille nuorille taustaan tai elämäntilanteeseen katsomatta.

♦ Eri puolilla Suomea toimii 9 Walkersia, joiden toiminnasta vastaavat paikalliset toimijat.

♦ Lasten ja nuorten ahdistusta ja masennusta

♦ WHO:n suosittelema rovaikutustaitoja

♦ Voidaan käyttää päiväkodeissa, kouluissa työssä.

tiin vuoden aikana merkittävästi, ja varainhankintavuosi huipentui Vain yksi nuoruus -kampanjapäiviin marraskuussa. Kampanjaan saatiin mukaan lukuisa määrä vapaaehtoisia ja sekä jo entuudestaan tuttuja että kokonaan uusia yhteistyökumppaneita. Kasvonsa ja äänensä mukaan antoivat monet tutut kasvot, kuten Seela Sella, Paleface ja moni muu. Nuorten rap-artistien kollektiivi Aamos Salovaara x Markus Antonio feat LAVAREDO, Leo Luthando toteutti kampanjalle myös Mama I made it -tunnusbiisin, joka sai ensiesityksensä Tavastian Semifinalissa 16.11. järjestetyssä esikampanjatilaisuudessa (kuvat vasemmalla)

♦ Neljä eri versiota: ma (9–12v.), nuorten ohjelma.

Walkers-talo

Keväällä oli myös useita aitoja juhlan hetkiä. Aseman Lasten katusovittelutoiminnassa toteutettu Käsikirja lasten ja nuorten sovitteluihin julkaistiin verkkojulkaisuna yhdessä THL:n kanssa. Helsingin uuden Walkers-kahvilan 1-vuotissynttäreiden yhteydessä toukokuussa juhlistettiin samalla myös kahvilan epävirallisia avajaisia, sillä kahvilan avatessa ovensa koronakeväänä 2021, ei juhlallisuuksia pandemian vuoksi järjestetty.

♦ Nuorten kohtaamis- ja ajanviettopaikka Helsingin Kampissa, jonka toiminnasta vastaa Aseman Lapset ry.

Kampanjaan saatiin mukaan myös nimettömänä pysyä halunnut tuplaaja, joka lupasi kaksinkertaistaa kampanjassa kerätyt tuotot aina 50 000 euroon saakka. Tämän lupauksen myötävaikutuksella tiivistunnelmaisina kampanjapäivinä keräyssivustolla jännätty summa kipusi yli 105 000 euroon.

♦ Eri alojen ammattilaisia töön.

♦ Rahoitetaan mm. avustuksilla.

Walkers-bussi ja löytävä nuorisotyö tiivistivät yhteistä tekemistä, ja samalla Walkers-bussin toiminnassa päästiin testaamaan avoimen nuorisokahvilatoiminnan lisäksi myös uudenlaisia toimintaotteita. Bussin toiminta-alue laajeni kattamaan pääkaupunkiseudun lisäksi myös muut Helsingin seutukunnat.

♦ Auki viitenä päivänä viikossa, vuosittain noin 35 000 käyntiä.

Vuoden aikana solmittiin myös useita upeita uudenlaisia yhteistyökumppanuuksia. VR:n kanssa tehtiin yhteistyötä Nuorisokonnari-toiminnan puitteissa. Mitä sulle kuuluu? -yhteistyö Fazer Leipomoiden/ Oululaisen kanssa saattoi Reissumies-pussin kylkeen ja suomalaisten arkipöytiin tärkeää tietoa nuorten syrjäytymisestä.

Friends på svenska

♦ Rahoittajina mm. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto ja yritys- ja yksityislahjoittajat.

Kotkassa päästiin alkukeväästä lähtien yhteistyössä paikallisen Walkers-toiminnan kanssa pilotoimaan hankemuotoisesti nuorten osallisuutta ja liikenneturvallisuutta tukevaa kohdennettua mopotyötä. Liikenteen turvallisuusvirasto Traficomin tuella toteutetussa vuoden loppuun kestäneessä hankkeessa Walkers-auton kyytiin saatiin mukaan palkattu ”mopoagentti”. Tämän tehtävänä oli kontaktoida mopoilevia nuoria ja suunnitella sekä testata yhdessä nuorten kanssa ”positiivista pöhinää” eli erilaisia turvallista liikennekäyttäytymistä edistäviä toimia. Samalla vähennettiin mopoilun muissa kuntalaisissa aiheuttamaa kitkaa.

♦ Programmets syfte mars psykiska välbefinnande, och depression.

Walkers on Wheels

Loppuvuodesta eduskunta mahdollisti Walkers-auto-toiminnan jatkumisen myöntämällä lisärahoituksen, jonka turvin kahdessa opetus- ja kulttuuriministeriön tukemassa Walkers on Wheels -hankkeessa vuosina 2027-2022 kehitettyä liikkuvan nuorisotyön muotoa pystytään jatkamaan myös 2023 eteenpäin.

♦ Lär barn och ungdomar och interaktionsförmåga

♦ Neljä matkailuautosta tehtyä nuorten kohtaamispaikkaa, Walkers-autoa.

♦ Toimivat pääasiassa kuntaliitos- ja haja-asutusalueilla yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Nuorten rikosoireilu ja väkivalta olivat koko vuoden kansalaisten huulilla. Aseman Lasten toimintaan kerääntynyttä kokemusta sekä teeman parissa työskentelevien muiden tahojen tietoa ja ymmärrystä päästiin kokoamaan yhteen, kun oikeusministeriö myönsi avustuksen toukokuussa käynnistyneelle NUKO-hankkeelle. Kesään 2023 kestävässä NUKO-hankkeessa kootaan Laurea-ammattikorkeakoulun opintojaksona tarjolle tuleva verkkokoulutuskokonaisuus nuorten vakavaan rikosoireiluun puuttumisesta.

Merkittävä kunnianosoitus saatiin myös Aseman Lasten kiusaamista, väkivaltaa ja konflikteja kohtaaville toiminnoille, kun Aseman Lapset ja etenkin K-0- ja katusovittelutyömuodot valittiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuoden 2023 Yhteisvastuukeräyksen kotimaan kumppaniksi.

♦ Tre olika versioner

♦ Personer inom alla barn och ungdomar

Vielä aivan vuoden viime metreillä päästiin konkreettisesti myös käynnistämään uutta yhteistyötä, kun Espoon ja Aseman Lasten yhteistyösopimus kiusaamiseen puuttuvan K-0-toiminnan toteuttamisesta Espoon yläkouluissa allekirjoitettiin. Espoossa K-0+ -nimellä toteutettu toiminta starttasikin jo joulukuussa.

♦ Rahoitetaan veikkausvoittovaroin opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella. Yksi autoista on hankittu Suomen Lions-liiton keräystuotoilla ja yksi Eevi ja Eemil Tannisen säätiön lahjoituksella.

Löytävä

Vuoden aikana lisättiin entisestään etenkin lasten ja nuorten vanhemmille suunnattua viestintää. Syksyllä 2021 aloitettu teini-iän tuiverrusta eri kanteilta käsittelevä Mitä sitten kun? -verkkolähetyssarja kokosi myös kevään iltoina parhaimmillaan yli 100 linjoille ilmoittautunutta aikuista.

Walkers-bussi

Yksityisten tukijoiden osallistuminen on nykyajan järjestötoiminnan edellytys. Yksityisen varainhankinnan kehittämiseen panostet-

♦ Pääkaupunkiseudulla toimiva nopean reagoinnin työmuoto.

Vuoden lopulla vahvistui tieto myös kahden uuden, vuoden 2022 aikana valmistellun monitoimijaisen hankkeen käynnistymisestä vuoden 2023 alusta. Suomen Pakolaisavun kanssa toteutettavassa Sawian-hankkeessa tuetaan maahanmuuttotaustaisia nuoria ja perheitä sekä ehkäistään jengiytymistä ja radikalisoitumista. Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön kokoaman konsortion toiminnassa puolestaan tuodaan yhteen yhdeksän eri järjestön toimintoja lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvän arjen vahvistamiseksi Vantaan alueella. Aseman Lasten toiminnoista konsortiossa edustettuina ovat Friends ja K-0.

♦ Viedään nuorisotyöllistä siin sekä muihin

♦ Toiminnalla pyritään yhteistyössä alueiden palveluiden kanssa puuttumaan nuoriin liittyviin ilmiöihin, jotka herättävät huolta.

♦ Erityisesti toiminnalla pyritään tavoittamaan sellaisia nuoria, joita alueelliset palvelut eivät tavoita.

♦ Jalkautuvalla nuorisotyöllä vapaa-ajanympäristöihin taan ajanviettoa.

♦ Moniammatillisella hostetaan nuoria

♦ Yhteistyötä tehdään lisäksi muun muassa

-

Walkers on Aseman Lapset ry:ssä kehitetty nuorisotyön muoto, joka perustuu vapaaehtoisten aikuisten nuorille antamaan aikaan ammattilaisten ohjauksessa. Järjestö on kaikkien Suomessa toimivien Walkersien valtakunnallinen taustayhteisö, joka ohjaa ja tukee paikallista toimintaa. Aseman Lapset ry:n henkilöstön toteuttamaa toimintaa oli Walkers Helsinki, Walkers-bussi, Walkers Perniö -projekti sekä Walkers on Wheels 2 -hanke.

Yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa toimintaa toteutettiin 11:sta paikkakunnalla: Eurajoella, Haminassa, Kauhajoella, Kotkassa, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Savonlinnassa, Siilinjärvellä, Siuntiossa ja Varkaudessa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten Walkersien operatiivisesta toiminnasta vastasivat paikalliset taustayhteisöt.

Vuoden aikana perustettiin uusi Walkers Haminaan. Muita toiminnan perustamisesta kiinnostuneiden paikkakuntien edustajia tavattiin yhteensä kahdeksan.

Kohtaamismäärät koronaa edeltäneellä tasolla

Nuorten kohtaamismäärät olivat selkeässä kasvussa aiempiin koronavuosiin verrattuna. Toiminnassa kohdattiin myös aiempaa nuorempia kävijöitä, joiden levoton käyttäytyminen on huolettanut Walkers-toimijoita. Yhteensä toiminnassa oli kohtaamisia vuoden aikana 64 294, joista Walkers on Wheels 2 -hankkeessa 21 603 nuorta. Valtaosa kohtaamisista toteutui Walkers-kahviloissa tai -kohtaamispaikoissa, sekä liikkuvan tai jalkautuvan työn kautta.

Yksilötyötä tehtiin yli 400 nuoren kanssa, mikä on lähes kaksinkertainen määrä edellisvuoteen nähden. Myös tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi. Nuorten pahoinvointi näyttäytyi toiminnassa levottomuutena, päihteidenkäytön lisääntymisenä, kouluhaasteina, väsymyksenä, seksuaalisuuteen liittyvänä epävarmuutena ja väkivaltaisuuden lisääntymisenä. Myös Walkers-toiminnan ulkopuoliset yhteydenotot ja avunpyynnöt erilaisiin ilmiöihin liittyen lisääntyivät hälyttävästi.

Paikallisia yhteistyöprojekteja

Loppuvuodesta 2020 aloitettu Saaren Taika Oy:n rahoittama projekti Perniössä jatkui marraskuuhun asti. Vuoden mittaisen projektin tavoitteena oli alueen nuorten hyvinvoinnin tukeminen ja nuorisotyön tilanteen selvitys. Perniössä kohdattiin yhteensä 2600 nuorta kohtaamispaikassa, jalkautuen, koulujen välitunneilla sekä Walkers-kabinetissa huoltoasemalla.

Kotkan nuorisotoimen kanssa toteutettiin nuorten liikenneturvallisuutta edistävä ja mopoilevia nuoria osallistava yhteistyöhanke. Hankkeen kautta pilotoitiin valtakunnallisesti huolestuttavaan ilmiöön eri tavoin vaikuttavia menetelmiä ja tavoitettiin iso osa kotkalaisista mopoilevista nuorista. Erätauko-dialogin myötä lisättiin nuorten, viranomaisten ja poliitikkojen välistä ymmärrystä. Hankkeen lopputulemana Kotkaan saatiin nuorten käyttöön myös mopopaja, joka antaa mahdollisuuden vaikuttaa nuorten liikennekäyttäytymiseen pidemmällä aikavälillä.

Turvallisia paikkoja nuorille

Lähes kaikki valtakunnalliseen palautekyselyyn vastanneet Walkers-toimintaan osallistuneet nuoret kokivat Walkersin kaltaisen toiminnan tarpeelliseksi paikkakunnallaan. Nuoret kertoivat saavansa toiminnasta sosiaalisia suhteita, mukavan ja turvallisen ajanviettopaikan, välittäviä aikuisia ja tarvittaessa apua. Nuoret haluaisivat keskustella enemmänkin erityisesti mielen hyvinvoinnista sekä päihteistä ja niiden vaikutuksesta.

Walkers-toiminnassa tapahtuneet kohtaamiset ovat saadun palautteen perusteella äärimmäisen tärkeitä ja merkityksellisiä nuorille. Erilaiset mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvät haasteet näyttäytyvät toiminnassa säännönmukaisesti. Erityisen paljon tällaisia nuoria tavoitetaan liikkuvassa Walkers-autotoiminnassa, jossa on pystytty kohtaamaan niitä nuoria, jotka jäävät tai jättäytyvät jostain syystä muiden nuorille tarkoitettujen palveluiden ulkopuolelle. Toimijoiden taitoa kohdata näitä nuoria on pyritty parantamaan lisäkoulutuksen keinoin.

Vapaaehtoistoiminta ja sen kehittäminen

Vapaaehtoistyöntekijöiden palvelumuotoiluprosessia jatkettiin. Myös walkers.fi-verkkosivut uusittiin kesäkuussa. Syyskuussa toteutettiin ensimmäisen valtakunnallinen vapaaehtoisten perehdytyskoulutus, jonka jälkeen Walkersit järjestivät omille vapaaehtoisilleen paikallisen koulutusosion. Uudistuksen nähtiin parantavan vapaaehtoistoiminnan laadukkuutta ja koulutuksia järjestetään jatkossa vuosittain kolme. Uusia vapaaehtoisia koulutettiin yhteensä 78, joista 55 jatkoi toiminnassa koulutuksen jälkeen. Vapaaehtoisten kokonaismäärä oli 277, ja he tekivät n. 5 000 tuntia vapaaehtoistyötä. Waparipäivät järjestettiin syyskuussa pitkästä aikaa kasvokkain Kotkassa.

Ammattilaisia eri puolilta Suomea ja maailmaa

Walkers-toimintaa ohjaavia ammattilaisia tuettiin monin tavoin ja heistä koostua edustajisto kokoontui kahdeksan kertaa. Toimintavastaavat kohtasivat toisiaan kahdesti myös Walkers-etälounastreffeillä, joiden aikana toimintavastaavat eri puolilta Suomea pääsivät tutustumaan ja keskustelemaan toistensa kanssa. Vuoden aikana järjestettiin kaksi toimintavastaavakoulutusta. Osallistuimme kansainväliseen Erasmus+ ohjelmaan, minkä tiimoilta saimme huhtikuussa vieraita Serbiasta ja Sloveniasta tutustumaan järjestömme sekä muiden pääkaupungissa nuorisotyötä toteuttavien yhteistyökumppaniemme toimintaan.

27 paikkakuntaa* 64 294

kohtaamista * sisältää myös Walkers on Wheels 2 -hankkeessa mukana olleet paikkakunnat sekä Walkers-bussin toiminta-alueet

Motörisoitu nuorisotyö -hanke

tilaisuuksia: osallistujia 1308

Walkers toimintavastaaville järjestettyä

kokousta, koulutusta ja tilaisuutta: osallistujia 374

Walkers-infoa oppilaitoksille ja taustayhteisöille: 73 osallistujaa

Vapaaehtoistyöntekijöille järjestettyä

koulutusta ja tapahtumaa: 183 osallistujaa

Walkers Suomen toiminnan rahoittajia olivat opetus- ja kulttuuriministeriö, den 7nde Mars Fonden, Sinebrychoff Oy ja Saaren taika/ Topez Oy. Paulig Oy tuki toimintaa tuttuun tapaan valtakunnallisesti kahvilahjoituksin. Lisäksi toimintaa rahoitettiin rahankeräystuotoilla. 9 10 22 15

Aseman Lapset ry:n ylläpitämä Walkers Helsinki on ydinkeskustassa sijaitseva ensisijaisesti alaikäisille tarkoitettu nuorisokahvila. Kahvilan arkitoiminnasta vastaivat Walkers-ammattilaiset ja osana henkilökuntaa toimivat aikuiset vapaaehtoistyöntekijät.

Helsingin Walkers-kahvila jatkoi tutulla, nuorten arvostamalla toimintakonseptilla. 40-asiakaspaikkainen kahvila toimii Kampissa Urho Kekkosen kadulla ja oli auki nuorille pääsääntöisesti viitenä päivänä viikossa klo 14–19. Tavoiteltuihin nuorten määriin ei täysin päästy, sillä etenkin alkuvuodesta suunniteltujen toimien toteuttamiseen vaikutti yhä jatkunut koronapandemiatilanne rajoittavasti. Peruskahvilatoiminnan ohessa järjestettiin säännöllisesti erilaisia toimintapajoja, osin yhteistyökumppaneiden ohjaamina.

Nuorten puheissa Ukraina ja yksinäisyys

Nuorten kanssa käytiin paljon keskusteluita, joien aiheet liittyivät muun muassa koronaan, sotaan Ukrainassa, opiskeluun, jaksamiseen, yksinäisyyteen, seksuaalisuuteen, mielenterveyteen, päihteisiin, työhön, taloudelliseen tilanteeseen sekä arjen hallintaan.

Vuoden aikana yksilötyöskentelyä tehtiin 98 nuoren kanssa. Näissä korostuneita teemoja olivat minäkuva, tukipalvelut, hoitokontatien saatavuus ja niiden ylläpito, itsetuhoisuus, masennus, yksinäisyys, parisuhde- ja ihmissuhdevaikeudet.

Yleisesti yksinäisyys oli hyvin näkyvä aihe. Pitkittynyt koronatilanne näyttäytyi osaltaan myös siinä, että kahvilan löysi nuoria, joilta puuttui niin vapaa-ajanviettopaikat, ystävät kuin vuorovaikutustaidot.

Nuorille järjestettiin kaksi pienryhmää: koulu-uupumusta kokevien nuorten ryhmä, joka työskenteli myös Duuniterkkarin kanssa sekä täysi-ikäisten, Walkers-toiminnasta irtautuvien nuorten ryhmä.

Valtakunnallinen Walkers-nuorten kysely tuotti jälleen hienot palautteet. Korkeat pisteet irtosivat hyvästä vastaanotosta ja fiiliksestä. Walkersissa sai olla oma itsensä ja siellä oli turvallista. Eniten oli opittu sosiaalisuutta ja omien tunteiden hyväksymistä ja sanoittamista. Niin ikään jo perinteeksi muodostuneessa 18 vuotta täyttäneiden haastattelussa näkyi tyytyväisyys toimintaan ja ihmisiin.

Tukea myös täysi-ikäistyneille nuorille

Yhteiset nuoret -projektia toteutettiin yhdessä Helsingin Valo-Valmennusyhdistyksen Nuorisotakuutalon kanssa. Kohderyhmänä toiminnassa olivat täysi-ikäistyneet tai sen kynnyksellä olevat nuoret, joilla irtaantuminen Walkersista tai siirtyminen muihin palveluihin oli ollut hankalaa. Yhteensä nuoria oli mukana 42.

Eteenpäin ohjauksia tehtiin yksilöllisesti muihin palveluihin. Nuorten tarpeet olivat moninaiset ja nuoria ohjattiin ja saateltiin esimerkiksi Nuorten kriisipisteelle, oppilashuollon koulupsykologeille ja kuraattoreille, Kohtaukseen, nuorisoasemalle, ehkäisyneuvolaan, talous- ja velkaneuvontaan, Ohjaamoon, ruoka-apuun, verohallintoon, tyttöjen- ja poikien talolle, Iiris Helsinkiin, Kelaan, sosiaali- ja terveyspalveluihin, päivystyspoliklinikoille ja kriisipäivystykseen.

Uutena kokeiluna Wapareiden kehityskeskustelut

Myös vapaaehtoistoimintaa toteutettiin koko vuoden koronatilanteen varjossa. Alkuvuoden osallistumisrajoituksista päästiin syksyn myötä eroon ja Waparit pääsivät osallistumaan vapaammin.

Waparit ilmoittautuivat vuoden viidelle toimintajaksolle mukaan tai jääden tauolle toiminnasta. Kahvilajaksoille ilmoittautui mukaan 12–15 Waparia. Vapaaehtoiskoulutuksia järjestettiin kaksi ja niistä valmistui kolme uutta turvallista aikuista mukaan toimintaan.

Joulukuussa pilotoitiin waparikehityskeskustelut kuuden aktiivisen Waparin kanssa. Kokeilu osoittautui onnistuneeksi ja sen tuloksia ja Wapareiden ideoita tullaan hyödyntämään seuraavan vuoden toiminnassa.

Helsingin Walkers-kahvilan toiminta rahoitettiin mm. Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan, Jenny ja Antti Wihurin rahaston, Urlus-säätiön, Juhani Härmän säätiön ja Sinebrychoff Oy:n tuella sekä yksityislahjoituksilla ja rahankeräystuotoilla. Yhteiset nuoret -toiminnan päärahoittaja oli Helsingin nuorisopalvelut. Sinebrychoff Oy tekee lisäksi vuosittain erittäin merkittävän tuotelahjoituksen ja Paulig Oy on pitänyt Walkersit kahveissa jo vuodesta 1999.

234

kertaa kahvila auki vuoden aikana

7 582

nuorten kohtaamista avoimessa toiminnassa, katutyössä ja eikasvokkaisessa toiminnassa yhteensä

(ei sis. pienryhmätoiminta, yksilöllinen tuki)

98 yksilötyössä kohdattua nuorta

3 kesätyönuorta

35 vapaaehtoistyöntekijää eli waparia

976 tehtyä waparituntia

20 remppawaparituntia

16 nuorten pienryhmätoimintakertaa, joihin osallistui

16 nuorta

Walkers on Wheels 2 -hanke (2020–2022) jatkoi edellisten vuosien aikana toteutettua liikkuvan nuorisotyön kehittämistoimintaa. Viisi Walkers-autoa eli Wautoa ovat liikkuneet pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla alueilla eri mittaisissa jaksoissa ja tarjonneet paikallisille nuorisotyön toimijoille mahdollisuuden kokeilla liikkuvaa työmuotoa Walkers-toimintaperiaattein.

Kissaeläimiksi nimetyt Wautot ovat tavoittaneet etenkin haja-asutusseuduilla tai taajamien ulkopuolella aikaansa viettäviä nuoria, joista jopa puolet ovat jääneet muiden palveluiden ulkopuolelle. Vuoden aikana toimittiin viiden eri Wauton voimin 12 alueella sekä hankittiin kuudes Wauto.

Työn jatkumista turvaamassa

Hankkeen viimeisenä vuotena pyrittiin turvaamaan Wauto-toiminnan jatkuminen osana valtakunnallista Walkers-toimintaa. Walkers-autotoiminnan ja liikkuvan nuorisotyön osaamisen säilymiseksi käytiin neuvotteluja eri tahojen ja rahoittajien kanssa. Hankkeessa kertynyttä osaamista levitettiin nuorisoalan ammattilaisille myös valtakunnallisessa liikkuvan nuorisotyön verkostossa. Konsultointija tukipyynnöt liikkuvaa nuorisotyötä toteuttavilta organisaatioilta lisääntyivät jälleen. Helmikuussa perustettiin uusi Walkers Haminaan. Neuvotteluja käytiin kevään aikana myös muiden uusien paikkakuntien kanssa.

Kevään aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä Allianssi ry:n Nuori22-päivien järjestelyissä, joissa yhdistettiin hankkeen tuottama Liikkuvan nuorisotyön päivät. Keväällä osallistuttiin kansainväliseen Erasmus+ -ohjelmaan: Serbiasta ja Sloveniasta saapui vierailijoita Suomeen ja hankekoordinaattorimme vieraili Sloveniassa.

Nuoria ja aikuisia kohtaamassa

Hankekoordinaattorit kohtasivat vuoden aikana noin 1000 nuorta paikkakuntien toimintaan osallistuessaan. Kaksi Wautoa koordinaattoreineen oli kesällä mukana partiolaisten suurleirillä kohdaten ja tukien yli 2500 nuorta partiolaista.

Vuoden mittainen tutkimusyhteistyö Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Nuorisotutkimusverkoston kanssa huipentui elokuussa tutkimusraportin julkaisuun. Hankkeen ylläpitämä valtakunnallinen liikkuvan nuorisotyön verkosto jatkoi toimintaansa. Joulukuussa järjestettiin hankkeen päätösseminaari ja saatiin iloisia uutisia eduskunnasta, jonka avustuksen turvin Wautojen toimintaa pystytään jatkamaan neljän Wauton ja kahden koordinaattorin voimin.

Koulutukset ja liikkuvan nuorisotyön verkostotapaamiset

Hankkeen ylläpitämä valtakunnallinen liikkuvan nuorisotyön verkosto jatkoi toimintaansa etätapaamisten muodossa. Kuuteen verkostotapaamiseen osallistui vuoden aikana 130 ammattilaista. Walkers-autojen toimintavastaavien koulutuksia järjestettiin 10, vapaaehtoiskoulutuksia 10 sekä info- ja verkostotilaisuuksia 18. Paikallisissa Wauto-koulutuksissa oli yhteensä 200 osallistujaa, ja hanke järjesti yhteensä 58 erilaista tapahtumaa ja koulutusta, joihin osallistui yhteensä 1255 osallistujaa.

Walkers-autojen vuosi

Tiikeri - Haapajärvi, Kärsämäki ja Joensuu

Tiikeri aloitti vuoden Haapajärvellä ja Kärsämäellä ja siirtyi kesäkuus-

sa Joensuuhun. Lyhyen kesäjakson aikana Tiikeri kävi koordinaattorien mukana partiolaisten suurleirillä.

Leijona - Sodankylä ja Imatra

Leijonan vuosi alkoi Sodankylässä, kesällä se kävi partiolaisten suurleirillä ja syyskuussa siirtyi Imatralle.

Puuma - Riihimäki, Raahe ja Akaa

Puuma aloitti toiminnan alkuvuodesta Riihimäellä, jonka jälkeen se siirtyi Raaheen. Akaan toimintajakso alkoi syyskuun alussa.

Pantteri- Loviisa, Parainen ja Närpiö

Pantteri jatkoi toimintaansa suomenruotsalaisilla alueilla. Ensimmäisenä vuorossa oli Loviisa, jonka jälkeen Pantteri siirtyi kesäksi Paraisille. Pantterin vuoden päätti toimintajakso Närpiössä.

Ilves jatkoi Kotkassa

ilves-Wauto toimi yhtäjaksoisesti kolmatta vuottaan Kotkassa. Vuoden aikana toteutettiin pilottihanke mopoilevien nuorten osallistamiseksi. Hankkeen lopussa Walkers-yhteistoimintasopimus uusittiin Kotkan kanssa ja kaupunkiin hankittiin oma Wauto.

Leopardi – uusi Wauto Järjestöllä oli mahdollisuus hankkia loppukesästä kuudes Wauto Brita Maria Renlundin muistosäätiöltä ja Uudenmaan Lähi-Tapiolalta saadulla tuella. Leopardi valmisteltiin toimintakuntoon loppuvuoden aikana ja se aloitti toi mintansa Ahvenanmaalla 2023 vuoden alussa.

Walkers on Wheels II -hanke rahoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella. Hanketta tuki myös Eemil ja Eevi Tannisen Säätiö sekä Osuuspankki. Lisäksi hanketta on rahoitettu muilla säätiö- ja yritysavustuksilla sekä järjestön omarahoituksella.

Kaksikielisillä alueilla kulkevan Pantteri-Wauton sekä sitä koordinoivan työntekijän palkkaa rahoittaa Brita Maria Renlundin muistosäätiö, joka yhdessä Uudenmaan Lähi-Tapiolan kanssa rahoitti myös vuoden aikana hankitun kuudennen Leopardi-Wauton. Muunlaista valtakunnallista tukea saatiin Miseva Oy:ltä, Tradeka-säätiöltä, Euromaster Oy:ltä, Paulig Oy:ltä, Sinebrychoff Oy:ltä sekä Suomen Autocaravanpalvelut Oy:ltä. 6 546 toimintakertaa Wautoa 21 603 nuorten kohtaamista

12
eri aluetta

Vuonna 2022 Walkers-bussin toiminnassa toteutettiin useita suunniteltuja muutoksia. Vuodesta 2014 toteutetun aluejaksomallin sijaan siirryttiin 2021 syksyllä testattuun toiminnan kohdentamisen tapaan, jossa bussi pystyi toimimaan usealla eri alueella samanaikaisesti. Samalla toimintajaksojen pituus muuttui aiempaa joustavammaksi ja bussin mahdollisiksi toiminta-alueiksi nousi aikaisemman pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi myös muut Helsingin seutukunnat.

Vuoden aikana arjen yhteistyötä vahvistettiin Löytävä nuorisotyö -toiminnan kanssa, vaikka toimintojen rahoituspohjat pysyivät erillisinä. Näin saatiin entistä nopeammin vastattua alueelta nouseviin tarpeisiin ja pystyttiin miettimään mikä työmuoto vastaa kuhunkin tarpeeseen parhaiten.

Toiminnassa haluttiin kehittää erityisesti entistä notkeampaa tapaa reagoida alueilta ja nuorten omaehtoisen vapaa-ajan tiimoilta nouseviin haasteisiin. Samalla aiemmasta käytännöstä valita kohdealueet toiminnan ohjausryhmältä tulleiden tietojen perusteella luovuttiin. Keskeiset aloitteet bussitoiminnan kohdentamiseksi saadaan jatkossa Löytävän nuorisotyön jalkautumisissa tehtyjen havaintojen sekä laajan verkostotyön ja muilta ammattilaisilta saatujen viestien kautta. Näiden pohjalta alueiden toimijoiden kanssa mietitään, millaista toimintaa olisi tarpeen järjestää.

Uudistetussa toimintatavassa bussia voidaan hyödyntää entistä paremmin myös pienryhmätoiminnan tilana tai muutoin kohdennettuna kohtaamispaikkana. Näissä perinteisesti matalan kynnyksen kohtaamispaikkana toiminut Walkers-bussi tarjoaa liikkuvan nuorisokahvilatoiminnan lisäksi nuorille mahdollisuuden pysähtyä ja syventyä oman elämänsä tarpeisiin ja haasteisiin ammattilaisten ja koulutettujen vapaaehtoisten tuella. Lyhyempien kohdennetun toiminnan jaksojen ja tapahtumien lisäksi toimintaa toteutettiin myös pidempinä jaksoina.

Toimintajaksot vuoden aikana

Walkers-bussitoiminnassa on vuoden aikana työskennelty pidempikestoisesti (yli kuukauden) yhteensä viidellä alueella pääkaupunkiseudulla 1-2 iltaa viikossa. Kolmella on keskitytty alueella esiintyvien levottomuuksien, häiriöiden ja rajattomuuden havainnointiin sekä pyritty löytämään haasteellisesti käyttäytyvät nuoret tai muutoin tilanteisiin osallisena olevat nuoret. Näillä alueilla on kohdattu pääsääntöisesti 14-17-vuotiaita nuoria, joiden vapaa-ajan vietossa on ilmennyt suuria haasteita. Nuoret ovat saatu kiitettävästi kiinnittymään bussi-iltoihin, mutta työ on vaatinut lukuisia tilanteita, joissa nuorten toimintaan on jouduttu puuttumaan. Vertaissuhteissa ja aikuisiin kohdistuva käyttäytyminen on vaatinut paljon ohjausta ja harjoittelua.

Kahdella pidemmistä jaksoista työskentely on keskittynyt alakouluikäisiin eli 10-13-vuotiaisiin varhaisnuoriin. Molemmilla alueilla varhaisnuorten käyttäytyminen on aiheuttanut ikäviä tilanteita, suoranaista häiriötä, mutta myös vaaratilanteita heille itselleen. Bussi osoittautui erittäin kiinnostavaksi ja suosituksi, sekä sen avulla tavoitettiin nuoret hyvin, mutta tarjosi lopulta suhteellisen vähän mahdollisuuksia niin isojen porukoiden ohjaukselliseen tekemiseen. Erityisesti ensimmäisellä alueella käsiteltiin varhaisnuorten kanssa käyttäytymiseen ja yleiseen olemiseen liittyviä asioita ja puututtiin mm. kivien heittelyyn ja väkivaltaoirehtivaan käyttäytymiseen. Myöhemmällä alueella keskityttiin olemisen ja käyttämisen harjoittelemisen lisäksi seksuaalisuuteen liittyviin kysymyksiin, joita kävijöillä riitti joka illalle.

Toinen alueista päätettiin yhteiseen asukasiltaan, jossa alueen palveluita käyttävien aikuisten kanssa keskusteltiin aikuisten mahdollisuuksista ohjata varhaisnuorten ja nuorten omaehtoista vapaa-aikaa. Toisella alueella päädyttiin kokoamaan kävijöistä ryhmä kohdennettua työskentelyä varten, joka toteutettiin bussia tilana hyödyntäen yhteistyössä muiden toimijoiden kuten poliisin ja kuraattorin kanssa.

Lyhyempiä toimintoja toteutettiin yhteensä kymmenessä paikassa, joista kolme pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Näistä neljällä toimittiin useamman kerran ja viidessä kerran, useimmin jonkin tapahtuman yhteydessä. Neljällä kerralla toimintaa kohdennettiin erityisesti joko nuorten osallisuuden lisäämiseen tai konfliktitaitojen harjoitteluun. Yksittäisillä kerroilla on keskitytty alueen nuorten ja aikuisten välisen vuorovaikutuksen mahdollistamiseen sekä parantamiseen ja näin lisätty alueen nuorisomyönteisyyttä.

Waparit mukana kaikessa

Koulutetut vapaaehtoiset eli Waparit osallistuivat toimintaan sekä pitkillä jaksoilla, että yksittäisissä tapahtumissa. Erilaisten turvallisten aikuisten tekemä kohtaava työ on kallisarvoista, ja nuoret ihmettelevät vapaaehtoisten toimintaa uudelleen ja uudelleen. Moni bussilla kohdatuista nuorista on aidosti hämmentynyt siitä, että vieras aikuinen välittää heistä niin paljon, että haluaa viettää aikaa vapaaehtoisesti heidän kanssaan. Yksittäisissä illoissa tai tapahtumissa vapaaehtoiset antoivat hienoa esimerkkiä muilla alueilla vapaaehtoistyötä harkitseville sekä näyttivät erinomaista esimerkkiä nuorisomyönteisestä kohtaamisesta.

Walkers-bussi-toiminta rahoitetaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n toiminta-avustuksella.

15

85

toimintakohdetta

toimintakertaa

1 448 tavoitettua nuorta yksilöä

2 701 kohtaamista

6 nuorta vertaisvapaaehtoisina

Julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa nuoria kohtaavassa Löytävä nuorisotyö -toiminnassa on vuonna 2022 erityisesti kiinnitetty huomiota siihen, mitä tapahtuu nuorten kanssa jatkossa heti sen jälkeen, kun tuttuus ja luottamus ovat syntyneet. Haasteena on ollut, ettei jatko-ohjaaminen esimerkiksi alueen nuorisotilalle ole realistista, eivätkä nuoret halua, osaa tai pysty niihin osallistumaan. Jalkautuvan työn ja Walkers-bussin avulla on saatu alueilla luotua väliportaita nuorten kiinnittymiseen alueen palveluissa.

Vuoden aikana on työskennelty seitsemän ison pääkaupunkiseudulla sijaitsevan kauppakeskuksen tai liikenteen solmukohdan alueella. Ns. hotspotteja vuoden aikana nuorten omaehtoisella vapaa-ajalla syntyi neljä. Hotspoteissa kerääntyi aikaisempia vuosia määrällisesti vähemmän nuoria samalla kertaa, eikä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta isoja porukoitumisia ilmennyt.

Kohtaamisten määrät maltillisia, mutta vaativat erityisnuorisotyöllistä otetta

Aiempina vuosina jalkautuvassa työssä ja perinteisesti nuorisotyössä on kohdattu erilaisissa toiminnoissa enemmän poikia kuin tyttöjä. Vuoden 2022 aikana määrät käytännössä tasoittuivat ollen molemmat 46,5 % ja muut n. 7% kaikista kohtaamisista julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa. Erityisesti arkisin kohtaamisten määrät pysyivät maltillisina, mutta sisällöt olivat usein erityisnuorisotyöllistä otetta vaativia.

Nuorten tarve aikuisten huomiolle ja ajalle oli koko vuoden kestävä ilmiö. Nuoria on puhuttanut omaan elämään liittyvät asiat, kuten suhteet vanhempiin ja kavereihin, koulunkäyntiin, mielenterveyteen, parisuhteeseen ja harrastuksiin. Paljon pohdintaa on syntynyt myös väkivallasta ja sen eri muodoista, niin uhrin kuin tekijän näkökulmasta.

Suurempia kokoontumisia aiheuttivat perinteiset juhlapyhät, kuten vappu ja koulujen päättäjäiset. Näiden kohdalla on jo useita vuosia toteutettu useita eri pääkaupunkiseutujen toimijoita yhdistäneet ”operaatiot”. Operaatioissa ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö on erityisen hyvää ja toimivaa, sekä se on mitoitettu siten, että aikuisia riittää suhteessa nuorten määrään.

Jo perinteiseksi muodostuneet puistobileet työllistivät jälleen yhdeksän viikonlopun verran syksyllä. Puistobileissä kokoontui tänä vuonna parhaimmillaan 2000 nuorta kerrallaan. Nuoret suhtautuvat nuorisotyöntekijöihin erityisen positiivisesti ja ovat kiitollisia usein myös puuttumistoimenpiteistä. Puistobileet koetaan jännittäviksi ja osin vaarallisiksi, mutta nuori ei osaa ohjata toimintaansa pysyäkseen poissa niistä kokonaan. Puistoissa on siis tarvittu lukuisia puuttumis- ja auttamistoimenpiteitä syksyn aikana nuorten päihteidenkäytön, väkivaltaisuuden tai muiden sattumusten vuoksi. Koska syksyn puistobilekausi etenkin Helsingissä vaikuttaa useiden vuosien havaintojen perusteella vakiintuneen nuorten kalenteriin, on kuntatoimijoiden kanssa aloitettu keskustelu ns. operaatioiden tarpeesta myös näihin liittyen.

Kadun ilmiöitä sanoitetaan kumppaneille Katukatsauksessa

Toiminnassa on toteutettu yhteistyössä viisi erillistä pienryhmää sellaisten nuorten kanssa, joiden levottomuus ja huolestuttava käytös näyttäytyy niin koulussa kuin vapaa-ajalla julkisissa tiloissa. Ryhmätoiminnoissa on erityisesti pureuduttu keskinäisen ajanvieton haasteisiin, niissä selviytymiseen sekä itsetuntemuksen parantamiseen. Kolmella eri koululla on toteutettu väkivallan tunnistamiseen, vaikuttamiseen ja sen ymmärtämiseen liittyviä työpajoja.

Löytävässä nuorisotyössä on julkaistu vuoden aikana ammattilaisille suunnattua Katukatsausta kuudesti, ja se on saanut hyvää palautetta kadun ilmiöiden sanoittamisesta ja auttanut useita toimijoita kokonaiskuvan luomisessa. Lisäksi verkostotyössä on tiedonvaihdon ja kokonaiskuvan muodostamisen lisäksi pureuduttu mm. nuorten väkivaltaoirehtivaan käyttäytymiseen, päihteiden käyttöön sekä alakouluikäisten liikkumiseen ja kaupunkitilan käyttöön.

Löytävä nuorisotyö -toiminta rahoitetaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n kohdennetulla toiminta-avustuksella.

152 jalkautumista tavoitettua nuorta

91

1 824 koulutettua ammattilaista

31 pienryhmätoimintakertaa tai työpajaa

3 865 nuorten yksilöllistä kohtaamista

Millaisia kohtaamiset olivat?

42,9 % 45,5 %

11,6 %

Tärkeitä

Kivoja Hyviä

Friends-ohjelma on lasten, nuorten ja aikuisten mielen hyvinvointia edistävä sekä ahdistusta ja masennusta ennaltaehkäisevä ohjelma. Suomessa ohjelmasta on käytössä neljä versiota, jotka on tarkoitettu eri-ikäisten lasten ja nuorten sekä vanhempien kanssa työskentelyyn.

Friends-ohjelma tarjoaa konkreettisia työkaluja ahdistusta ja stressiä aiheuttavista tilanteista selviytymiseen. Keskiössä ovat tunne-, ongelmanratkaisu- ja sosiaalisten taitojen opetteleminen. Tapaamisissa osallistujat saavat valmiuksia muun muassa omien ja toisten tunteiden tunnistamiseen ja käsittelyyn, jännityksen ja pelkojen kohtaamiseen sekä positiivisempien ajatusmallien löytämiseen.

Koulutustoimintaa livenä ja etänä

Eri alojen ammattilaisten kouluttaminen on keskeinen osa toimintaa. Menetelmän hyödyntäminen osana omaa työtä, tuo taitojen oppimisen lasten ja nuorten ja vanhempien ulottuville monenlaisissa ympäristöissä. Koulutustoimintaa järjestettiin sekä etä- että lähimuodossa, tarpeen ja toiveiden mukaan. Joustavat toteutustavat tekevät osallistumisen kynnyksen matalaksi ja mahdollistavat kouluttautumisen tarvittaessa lyhyelläkin varoitusajalla, eri puolella Suomea.

Vuoden aikana järjestettiin yhteensä 36 suomenkielistä koulutusta, joissa koulutettiin yhteensä 323 uutta Friends-ohjaajaa. Lisäksi sisältöjä työssään jo hyödyntäville tarjottiin syventävää koulutusta ja ohjausta. Arviolta vuoden aikana Friends-toimintaan osallistui noin

Yhteistyötä kuntien esiopetuksen ja koulukotien kanssa

Esiopetusikäisten sosioemotionaalisten taitojen ja kouluvalmiuksien tukemiseen keskittyvää yhteistyötä jatkettiin edellisen vuoden pilotin jälkeen kolmen kunnan kanssa: Lohjalla, Raaseporissa ja Forssassa. Yhteistyössä esiopetukseen osallistuvien lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja tuettiin ja kouluvalmiuksia vahvistettiin yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilökunnan ja vanhempien kanssa.

Vuoden aikana käynnistyi yhteistyö Valtion koulukotien kanssa. Henkilökunnalle suunnatuissa koulutuspäivissä etsittiin uudenlaisia tapoja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemiseen Friends-sisältöjä hyödyntämällä, aikuisten omaa hyvinvointia unohtamatta.

Ryhmätyöskentelyä vanhempien ja lasten kanssa

Vanhemmille suunnattua ryhmätoimintaa järjestettiin esimerkiksi kotona pienen lapsen kanssa oleville, yhteistyössä seurakunnan kanssa. Työskentelyssä keskityttiin mm. omien vahvuuksien huomaamiseen, stressaavien tilanteiden tunnistamiseen omassa arjessa sekä palautumis- ja rentoutumisen keinojen harjoitteluun. Vanhempia tavoitettiin vuoden aikana myös vanhempainilloissa, kouluissa ja varhaiskasvatuksessa.

Tapahtumia ja puheenvuoroja

Vuoden aikana ammattilaisia kohdattiin muun muassa Varhaiskasvatusmessuilla, Kuntamarkkinoilla ja etsivän nuorisotyön ja Työpajatoiminta ry:n järjestämillä Into-päivillä. Järjestön Cafe Walkers -tilaisuudessa kokoonnuttiin etsimään keinoja nuorten tulevaisuususkon ja toiveikkuuden vahvistamiseen.

Loppuvuodesta julkaistiin ensimmäinen Suomessa toteutettua Friends-työtä käsittelevä vertaisarvioitu tutkimusartikkeli. HUS:in lastenpsykiatrian poliklinikoilla toteutetun Friends-ohjelmaa hyödyntäneen intensiivisen ryhmähoitojakson todettiin helpottaneen

osallistuneiden monioireisten lasten oireilua yhtä hyvin tuloksin kuin erikoissairaanhoidon tavanomaisten, yksilöllisesti räätälöityjen ja harvajaksoisempien hoitojaksojen. Tutkimusartikkeli on osa HUS:in lastenpsykiatrian neuropsykologi Sarianna Barron-Linnankosken väitöstutkimusta.

Keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat mm. Plan International, Forssan ja Lohjan kunnat, Pitäjänmäen seurakunta ja SOSTE ry

Ruotsinkielinen toiminta

Vuoden aikana jatkettiin valtakunnallista koulutustoimintaa ja järjestettiin 11 ruotsinkielistä Friends-koulutusta, joissa koulutettiin yhteensä 100 ammattilaista. Ryhmätoimintaa ja leirityöskentelyä toteutettiin yhteistyössä Barnavårdsföreningenin ja Tjejvillanin kanssa. Esiopetusikäisten kohdalla kuntayhteistyötä jatkettiin myös ruotsinkielisessä työssä Lohjan ja Raaseporin kaupunkien kanssa jatkettiin. Kaupunkien koko esiopetusikäluokat osallistuivat Friends-ohjelmaan vuoden aikana.

Syksyllä aloitettiin koulutus- ja arviointiyhteistyö Botby högstadieskolan kanssa. Tämän vuoden aikana osa oppilasryhmistä läpikäy Friends-ohjelman, jonka jälkeen ohjelman vaikuttavuutta ja hyötyjä arvioidaan.

Suomenkielinen Friends-toiminta rahoitetaan mm. STEA:n kohdennetulla toiminta-avustuksella, koulutus- ja materiaalimaksuilla sekä säätiöavustuksilla.

Ruotsinkielistä Friends-toimintaa rahoittavat Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, Lisi Wahls stiftelse för studieunderstöd, Bergsrådinnan Sophie von Julins Stiftelse, Svenska kulturfonden, Stiftelsen Tre Smeder, William Thurings stiftelse, Stiftelsen Emilie och Rudolf Gesellius fond ja Föreningen Granatenhjelm rf.

4 500 3 000 noin noin

423

varhaiskasvatus- tai alakouluikäistä lasta osallistui ohjelmaan suomeksi

suomenkieliseen Friends-ohjelmaan osallistunutta nuorta

koulutettua ammattilaista

koulutusta

Aseman Lasten Friends-ryhmätoimintaan tai työpajoihin osallistunutta lasta, nuorta tai vanhempaa

vanhempainiltoihin osallistunutta vanhempaa

täydennyskoulutuksiin osallistunutta ohjaajaa 47 784 155 147

Katusovittelu on suomalaista sovittelun kenttää täydentävä toimintamalli, jota sovelletaan rikoksiin ja riitoihin, joissa on osallisina alle 18-vuotiaita lapsia tai nuoria. Katusovittelijat ovat sovittelijoiksi koulutettuja kasvatusalan ammattilaisia, jotka huolehtivat alaikäisten osapuolten ikä- ja kehitystason huomioimisesta koko sovitteluprosessin ajan. Katusovittelijat toimivat sovittelutoimistojen vapaaehtoissovittelijoiden työpareina.

Sovittelulla tuetaan rajoja kokeilevan tai rikoksilla oireilevan lapsen tai nuoren tervettä kehitystä tarjoamalla hänelle mahdollisuus kohdata uhrinsa, vaikuttaa itseä koskevan asian käsittelyyn sekä ottaa teoistaan aidosti vastuuta. Lasten ja nuorten kohdalla nämä ovat erityisen tehokkaita keinoja ehkäistä tulevia rikoksia. Järjestö toteuttaa toimintaa itse sekä kouluttaa kasvatusalan ammattilaisia menetelmän hyödyntämiseen.

Järjestön toteuttamaa

katusovittelutoimintaa Uudellamaalla

Aseman Lasten katusovittelijat toteuttivat katusovitteluita vuoden aikana Helsingissä, Espoossa, Lohjalla, Vihdissä ja Kirkkonummella. Yhteensä vuoden aikana Aseman Lasten työntekijöiden toteuttamia katusovitteluprosesseja oli vuoden aikana 61 ja näissä tavoitettiin 121 nuorta sekä 153 huoltajaa. Prosessesseista kahdeksassa käsiteltiin lähisuhdeväkivaltaa ja kaksi toteutettiin laajennettuna conferencing-sovitteluna. Lisäksi katusovitteluita toteutettiin Uudenmaan alueella myös Aseman Lasten kouluttamien katusovittelijoiden toimesta.

Alkukeväästä 2022 Länsi-Uudenmaan sovittelutoimiston kanssa käynnistyi toiminta, jonka avulla saatiin vahvistettua sovittelutietämystä ja yhteistyötä Espoon Ison Omenan sekä Lippulaivan kauppakeskuksiin. Tarkoituksena on, että jatkossa esimerkiksi kauppakeskusten ilkivalta sekä nuorten ja kauppakeskusten aikuisten välisiä riidat ohjautuisivat sovitteluun.

Yhteistyössä Walkers-bussin kanssa toteutettiin konfliktyöpajoja Vesalan peruskoulussa kaikille seitsemäsluokkalaisille syksyn 2022 aikana. Työpajojen avulla nuorille tarjottiin työkaluja koulussa ja vapaa-ajalla tapahtuvien konfliktien ratkaisuun.

Koulutustoiminnalla kasvatusalan konfliktiosaamisen vahvistamista

Vuoden 2022 aikana koulutettiin kasvatusalan ammattilaisia katusovittelijoiksi Kouvolassa, Riihimäellä ja Helsingissä. Helsingin koulutukseen osallistui myös Espoon ja Järvenpään työntekijöitä.

Alkukeväästä nuoren kohtaamisesta, erityistarpeista sekä mielenterveyden haasteista järjestettiin koulutus Länsi-Uudenmaan sovittelutoimiston vapaaehtoisille. Rovaniemen alueen vapaaehtoisille järjestettiin etäkoulutus koskien conferencing- eli laajennettua sovittelua.

Restoratiivisen dialogin koulutuksia järjestettiin Tapanilan urheilukeskuksen henkilökunnalle. Koulutus valmisti työntekijöitä nuorten kohtaamiseen ja konflikteihin puuttumiseen.

Vuoden aikana koulutettiin myös pääkaupunkiseudun lastensuojelulaitosten työntekijöitä restoratiiviseen menetelmään ja sovitteluun. Koulutukset ovat osa syksyllä 2022 kehitettyä lastensuojelulaitoksen restoratiivisen osaston pilotointia. Helsingin perusopetuksen henkilökunnalle sekä lastensuojelulle suunnatussa webinaarissa käsiteltiin koulun ja lastensuojelun yhteistyömahdollisuuksia konfliktitilanteissa.

Kehittämistoiminta ja nuorten sovittelua käsittelevä käsikirja

Yhteistyössä helsinkiläisen koulun kanssa pilotoitiin restoratiivisuuteen ja sovitteluun pohjautuvaa toimintatapaa kouluissa ilmeneviin konfliktitilanteisiin. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta sovittelun mahdollisuuksista sekä keinoja puuttua konflikteihin. Toimintaa kehitettiin yhteistyössä koulun, Helsingin sovittelutoimiston, Helsingin poliisin nuorten tutkintaryhmän sekä Verso-toiminnan kanssa. Vuoden aikana havaittiin edelleen korona-ajan vaikutus siihen, että sovittelutapauksia ohjautui katusovittelulle aiempaa vähemmän. Tapausten virtaavuuden tehostamiseksi lähdettiin jalkautumaan kadulle löytävän nuorisotyön ja Walkers-bussin kanssa. Tavoitteena oli jalkautuvan työn kautta tavoittaa nuoria ja saattaa konflikteja sovittelun piiriin. Samoin koulujen kanssa tehtävää suoraa yhteistyötä tiivistettiin.

Keväällä 2022 julkaistiin Käsikirja lasten ja nuorten sovitteluihin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin kanssa. Käsikirja sisältää havainnollisia esimerkkejä ja tarjoaa käytännönläheisiä vinkkejä ja oivalluksia erityisesti lasten ja nuorten kohtaamiseen sovittelussa. Muuta vaikuttamistyötä ja sovittelutietoisuuden lisäämistä toteutettiin aloittamalla syksyllä 2022 Katusovittelijan päiväkirja -niminen blogisarja.

Katusovittelutoimintaa toteutetaan STEA-avustuksella.

85 189 226 29 264 35

katusovitteluprosessia Uudenmaan alueella (sis. myös muiden toteuttamat katusovittelut)

tavoitettua nuorta

Uudenmaan katusovitteluissa yhteensä

tavoitettua huoltajaa

Uudenmaan katusovitteluissa yhteensä

koulutusta ja tilaisuutta

koulutusosallistumista

kouluvierailua

Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen järjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten tervettä kasvua sekä nuorten ja aikuisten luontevaa vuorovaikutusta.

Järjestön toimintatapaan kuuluu toimintaympäristön aktiivinen havainnointi, ennakointi ja tarvittaessa nopea reagoiminen nuoria koskettaviin ilmiöihin sekä yhteistyö eri alojen ammattilaisten kanssa.

LUE LISÄÄ: www.asemanlapset.fi

Aseman Lapset ry:n toimintatapoja

♦ Levitämme nuorisomyönteistä ajattelua.

♦ Lisäämme aikuisten läsnäoloa nuorten arjessa.

♦ Työskentelemme moniammatillisesti ja verkostoituen.

♦ Vastaamme tarpeisiin nopeasti ja joustavasti.

♦ Menemme sinne missä nuoret ovat.

♦ Järjestämme ryhmätoimintaa nuorille.

♦ Aseman Lapset ry:ssä kehitetty tu, vapaaehtoistoimintaan muoto.

♦ Keskeistä on turvallisten aikuisten ja nuorten välille.

♦ Tarkoitettu kaikille 13–17-vuotiaille tai elämäntilanteeseen

♦ Eri puolilla Suomea toimii nasta vastaavat paikalliset

Walkers-talo

♦ Nuorten kohtaamis- ja pissa, jonka toiminnasta

♦ Auki viitenä päivänä viikossa, käyntiä.

♦ Rahoittajina mm. Helsingin terveysvirasto ja yritys-

Walkers on Wheels

♦ Neljä matkailuautosta tehtyä paikkaa, Walkers-autoa.

♦ Toimivat pääasiassa kuntaliitosalueilla yhteistyössä paikallisten

♦ Rahoitetaan veikkausvoittovaroin tuuriministeriön erityisavustuksella. hankittu Suomen Lions-liiton Eevi ja Eemil Tannisen säätiön

Walkers-bussi

♦ Pääkaupunkiseudulla toimiva työmuoto.

♦ Toiminnalla pyritään yhteistyössä den kanssa puuttumaan jotka herättävät huolta.

♦ Erityisesti toiminnalla

pyritään nuoria, joita alueelliset

K-0-työskentelyssä pureudutaan sellaisiin kiusaamistapauksiin, joita ei koulujen omin keinoin ole saatu selvitettyä. K-0-työssä välittömän kouluarjen ulkopuolinen toimija, K-0-koordinaattori, jalkautuu kouluihin työparin kanssa. K-0-prosessi alkaa tilanteeseen perehtymisellä koulun henkilökunnan sekä kiusaamisesta kärsivien perheiden kanssa sekä tarvittavien ammattiverkostojen mukaan kutsumisella. Valtakunnallisessa K-0-hankkeessa tätä työmuotoa levitetään kuntien käyttöön. Vuonna 2022 Aseman Lapset toteutti K-0-työtä paikallisesti myös Helsingissä ja Espoossa.

Valtakunnallinen K-0-hanke

Keskeinen osa K-0-hankkeessa toteutettavaa levittämistyötä on 1) motivoida ja sitouttaa kuntia alueellisten K-0-koordinaattorien tehtävänkuvien mahdollistamiseen sekä 2) K-0-koordinaattoreiden koulutus ja mentoroiva perehdyttäminen haastavien konfliktien selvittämiseen ja tarkoituksenmukaisten monitoimijaisten interventioiden toteuttamiseen. Tavoitteena on, että alueiden käytössä on nimetyn, koulutoimen ulkopuolisen K-0-koordinaattorin tai työparin lisäksi moniammatillinen työryhmä kiusaamistilanteiden selvittämiseen.

Valtakunnallinen verkosto laajeni

Valtakunnalliseen K-0-kuntien verkostoon kuului 2022 Helsinki, Lohja, Järvenpää ja Rovaniemi. Lisäksi toiminta alkoi 1.12.2022 Espoossa ostopalveluna Aseman Lapset ry:ltä. Pohjatyötä tehtiin toiminnan käynnistämiseksi vuonna 2023 Vantaalla ja Uudessakaupungissa.

Vuoden 2022 aikana yhteistyötä tehtiin menestyksekkäästi erityisesti koulujen, oppilashuollon, poliisin, nuorisotoimen, lastensuojelun ja sovittelutoiminnan kanssa sekä eri järjestötoimijoiden kanssa. Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös järjestön Friends-toiminnan, katusovittelun ja rikoksilla oireilevien nuorten parissa toimivien Pasila-toiminnan ja Ripa-hankkeen kanssa. Kiusaamistapausten kanssa työskennelleiden tahojen yhteistyö eri paikkakunnilla tiivistyi verkoston myötä. Valtakunnallinen kehittämispäivä pidettiin syksyllä.

Aseman Lasten K-0-tiimi jatkoi konsultoivan tuen tarjoamista alueille sekä toteutti seurantaa työn tuloksista ja vaikutuksista. Alueellista juurtumistyötä tuettiin paikallisesti sovittavin ja muotoiltavin käytännöin.

Tapahtumia ja tutkimusta

K-0 osallistui Kuntamarkkinoille ständillä ja tietoiskuilla. Kiusaamiseen puuttuvaa työotetta sekä lasten ja nuorten monialaista konfliktinratkaisua esiteltiin nuorisoalan Nuori2022-päivillä.

K-0-toiminta oli mukana Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tutkimuksessa, jossa arvioitiin erilaisia kiusaamiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisevään työhön liittyviä työmuotoja. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen erityispedagogiikan opiskelija teki K-0-toiminnasta pro gradu -tutkielman: ”Kyllä se ratkaisu on niissä aikuisissa usein”.

Valtakunnallinen K-0-levittämistoiminta rahoitetaan STEA:n hankerahoituksella.

K-0 Helsinki

Helsingin K-0-toiminnassa työskenteli kaksi Helsingin kaupungin ostopalveluna palkattua työntekijää. K-0 Helsinki on osa Helsingin kaupungin kouluille suunnattua kiusaamisen vastaista KVO13-oh-

jelmaa, joka koostuu 13 keinosta kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, puuttumiseen ja jälkihoitoon.

Haastavia ja pitkäkestoisia kiusaamistapauksia ohjautui K-0 Helsingin työntekijöille pääsääntöisesti kouluilta, mutta myös poliisin ennalta estävästä toiminnosta, Ankkuri-toiminnassa sekä suorina yhteydenottoina huoltajilta. Konsultointipyyntöjä kiusaamisen selvittelyihin liittyen tuli monilta eri tahoilta muun muassa huoltajilta sekä sosiaalitoimelta.

Vuoden aikana Helsingin toiminnassa keskityttiin kiusaamistapausten selvittämiseen ja seurantaan sekä eri toimialojen kanssa verkostoitumiseen ja yhteistyöhön.

Kehittämistyötä ja yhteistyön selkeämpää roolitusta

K-0 työntekijät toteuttivat koulutuksellisia luentoja muun muassa kaupungin oppilashuollon kehittämispäivään, perusopetuksen ja lastensuojelun yhteiseen koulutuskokonaisuuteen ja Laurea-ammattikorkeakoulun lähisuhdeväkivaltaa käsittelevään seminaariin. Lisäksi aloitettiin yhteistyö kaupungin polarisaatioon ja turvallisuuteen liittyvän kehittämishankkeen kanssa.

Helsingin ennalta estävän poliisin kanssa tiivistä yhteistyötä jatkettiin ja sen myötä toimijat ovat vahvistaneet omia roolejaan vakavien kiusaamistapausten selvittämisessä. K-0 Helsingin työntekijät tiivistivät järjestön sisäistä yhteistyötä katusovittelun kanssa. Tämä vahvisti lasten ja nuorten oikea-aikaista konfliktien sovittelua sekä mahdollisti joustavia työpariuksia. Yhteistyötä tiivistettiin myös Loisto Setlementin eri toimintojen kanssa.

K-0+ Espoo

Espoon kaupunki kilpailutti kevät-kesällä 2022 palvelun etenkin yläkouluissa kohdattavien pitkittyneiden ja vakavien kiusaamistilanteiden moniammatilliseen ratkaisuun. Syksyllä 2022 Aseman Lapset ry:n esittämä tarjous K-0-toiminnasta valittiin palvelun toteutusmuodoksi.

Varsinainen palvelusopimus käynnistyi joulukuun 2022 alusta, jolloin käynnistyi myös tiivis yhteistyö Espoon kaupungin eri toimialojen kanssa tarvittavien rakenteiden luomiseksi ja toiminnan keskeisten käytäntöjen sopimiseksi. Yhdessä palvelun nimeksi sovittiin K-0+ Espoo.

95 315 473 7 910

tapausta työstössä vuoden aikana valtakunnallisesti

ydinosallista lasta ja nuorta käsitellyissä K-0-tapauksissa

osallista huoltajaa

K-0-koordinaattoria (ei sis. Helsinki ja Espoo)

konsultaatiota muihin kiusaamistapauksiin

Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen järjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten tervettä kasvua sekä nuorten ja aikuisten luontevaa vuorovaikutusta.

Järjestön toimintatapaan kuuluu toimintaympäristön aktiivinen havainnointi, ennakointi ja tarvittaessa nopea reagoiminen nuoria koskettaviin ilmiöihin sekä yhteistyö eri alojen ammattilaisten kanssa.

LUE LISÄÄ: www.asemanlapset.fi

Aseman Lapset ry:n toimintatapoja

♦ Levitämme nuorisomyönteistä ajattelua.

♦ Lisäämme aikuisten läsnäoloa nuorten arjessa.

♦ Työskentelemme moniammatillisesti ja verkostoituen.

♦ Vastaamme tarpeisiin nopeasti ja joustavasti.

♦ Menemme sinne missä nuoret ovat.

♦ Järjestämme ryhmätoimintaa nuorille.

♦ Aseman Lapset ry:ssä kehitetty tu, vapaaehtoistoimintaan muoto.

♦ Keskeistä on turvallisten aikuisten ja nuorten välille.

♦ Tarkoitettu kaikille 13–17-vuotiaille tai elämäntilanteeseen

♦ Eri puolilla Suomea toimii nasta vastaavat paikalliset

Walkers-talo

♦ Nuorten kohtaamis- ja pissa, jonka toiminnasta

♦ Auki viitenä päivänä viikossa, käyntiä.

♦ Rahoittajina mm. Helsingin terveysvirasto ja yritys-

Walkers on Wheels

♦ Neljä matkailuautosta tehtyä paikkaa, Walkers-autoa.

♦ Toimivat pääasiassa kuntaliitosalueilla yhteistyössä paikallisten

♦ Rahoitetaan veikkausvoittovaroin tuuriministeriön erityisavustuksella. hankittu Suomen Lions-liiton Eevi ja Eemil Tannisen säätiön

Walkers-bussi

♦ Pääkaupunkiseudulla toimiva työmuoto.

♦ Toiminnalla pyritään yhteistyössä den kanssa puuttumaan jotka herättävät huolta.

♦ Erityisesti toiminnalla pyritään nuoria, joita alueelliset

Pasila-toiminnan tavoitteena on nuorten rikoskierteiden katkaiseminen. Nuorten kanssa työskentely rakentuu näiden elämäntilanteiden, tarpeiden, vahvuuksien ja voimavarojen mukaan. Kaikista epäillyistä pyritään tunnistamaan erityisen tuen tarpeessa olevat nuoret ja kohtaamaan ja tukemaan heitä sillä intensiteetillä kuin on tarpeen. Toiminnassa työskennellään nuorten perheiden ja muun läheisverkoston kanssa. Tavoitteena on vahvistaa nuorten ympärillä olevia verkostoja sellaisiksi, että ne pystyvät puuttumaan nuorten rikosoirehdintaan sekä tukemaan rikoksetonta elämää.

Vuoden alussa tarkasteltiin toiminnan kohderyhmää. Asiakastyötä laajennettiin alle 15-vuotiaisiin eli alle rikosoikeudellisessa vastuuiässä oleviin nuoriin ja toisaalta myös täysi-ikäistyneisiin nuoriin aikuisiin. Yli 18-vuotiaiden kohdalla työskentelyyn liittyy olennaisesti itsenäistymisen tukeminen. Toimintaa myös laajennettiin Helsingistä muihin pääkaupunkiseudun kuntiin.

Läsnäoloa ja arjen taitojen tukemista

Työhön on kuulunut muun muassa yleistä kuulumisten vaihtamista, vapaa-ajanviettoon liittyvien kysymysten pohtimista sekä koulunkäynnin tukemista. Nuoria on tuettu asumiseen liittyvien asioiden hoitamisessa, töiden hakemisessa ja opiskelupolkujen selvittämisessä. Toiminnan työntekijöiden tuella nuoret ovat selvitelleet pankkiasioita ja oleskelulupia sekä oikeudellisia ja vapautumiseen liittyviä asioita. Toiminnan tarkoitus on tukea tunne- ja vuorovaikutus- sekä kansalaistaitoja, jotka mahdollistavat täysivaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi pääsemisen.

Perheiden ja muun lähiyhteisöjen kanssa työskentelyä

Nuoren kasvua ja kehitystä pystytään useimmissa tapauksissa tukemaan vaikuttavimmin perheitä tukemalla. Vuoden aikana vanhempia on tuettu kasvatustehtävässä muun muassa huolia ja ilonaiheita kuuntelemalla. Perheitä on tuettu myös varsinaisen asiakasnuoren sisarusten tai vanhempien omien asioiden hoidossa. Myös kaveriporukoiden kanssa työskentely on osa lähiyhteisöjen kanssa tehtävää työtä. Vuoden aikana järjestettiin erilaisia tapahtumia kuten nuorten ja aikuisten välinen jalkapallo-ottelu. Mukana tapahtumassa oli toiminnan asiakasnuoria ja näiden kavereita sekä yhteistyökumppaneita kuten poliisi, nuorisotyö ja sosiaalityö.

Osana lähiyhteisöjä tukevaa työtä syksyllä 2022 toteutettiin yhdessä Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa vertaistukitoimintaa nuorten rikoksentekijöiden huoltajille. Vertaistuellista keskustelua varten luotiin suljettu sosiaalisen median ryhmä ja sen kautta järjestettiin vertaistuellinen tapahtuma nuorten huoltajille. Lisäksi vuoden aikana kokeiltiin leirimuotoista toimintaa yhden perheen ja yhden yksilönuoren kanssa.

Toiminnan laaja yhteistyöverkosto

Nuoret ohjautuvat toiminnan piiriin poliisin, sosiaalityön, sovittelun, koulujen ja Ankkuri-toiminnan sekä muiden järjestöjen ja perheiden suorien yhteydenottojen kautta. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi koulujen kanssa nuorten opiskelun edistämiseksi ja toisaalta asiakasohjauksen vahvistamiseksi.

Rikosseuraamuslaitoksen kanssa tehtävä yhteistyö on sisältänyt valvontatapaamisia, seuraamusselvittelyjä sekä nuorten tapaamisia vankeusaikana. Yhteistyön yhtenä tavoitteena on kehittää uusia toimintamalleja erilaisten seuraamusten kuten valvonnan ja yhdyskuntapalvelun toimeenpanon tueksi siten, että niihin sisältyisi vahvasti kasvatuksellinen ulottuvuus.

Helsingin lastensuojelun Toivo-tiimin kanssa on toteutettu työparityötä sekä ohjattu asiakkaita puolin ja toisin toiminnan piiriin. Toivo-tiimin ohjaamana toiminnassa on hyödynnetty systeemisen työkokouksen -metodia asiakkaiden tilanteiden arvioinnissa. Ankkuri-toiminnan kanssa on saatu rakennettua asiakasohjauksen malleja. Eri toimijoiden kanssa jaettu ajankohtaista tietoa nuoria koskettavista ilmiöistä.

Vaikuttamistyötä ja opintomatkoja

Vaikuttamistyötä on toteutettu seminaareissa ja tapahtumissa. Vuoden aikana on luennoitu alan opiskelijoille, oltu puhumassa asukas- ja vanhempainilloissa, järjestetty yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa kokemusasiantuntijuuteen liittyvä seminaari, edistetty Rovaniemen Riko-hankkeen jatkorahoitukseen liittyvää seminaaria. Lisäksi vuoden aikana oltu mukana kahdessa Erasmus+-hankkeessa; Espanjan Cordobaan suuntautuneella opintomatkalla sekä kansainvälisessä Detached-hankkeessa ja osallistuttu Radicalisation Awareness Networkin -seminaariin Helsingissä.

Vuonna 2018 käynnistyneelle kehittämishankkeelle saatiin vuoden 2022 alusta alkaen STEAn myöntämä kohdennettu toiminta-avustus.

nuorta mukana Pasila-toiminnassa

tavoitettua Pasila-nuorten lähi- tai kaveripiiriin kuuluvaa aikuista tai muuta nuorta

puheenvuoroa eri tilaisuuksissa

33
20
111
tavoitettua ammattilaista 903

Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen järjestö, joka pyrkii edistämään lasten ja nuorten tervettä kasvua sekä nuorten ja aikuisten luontevaa vuorovaikutusta.

Järjestön toimintatapaan kuuluu toimintaympäristön aktiivinen havainnointi, ennakointi ja tarvittaessa nopea reagoiminen nuoria koskettaviin ilmiöihin sekä yhteistyö eri alojen ammattilaisten kanssa.

LUE LISÄÄ: www.asemanlapset.fi

Aseman Lapset ry:n toimintatapoja

♦ Levitämme nuorisomyönteistä ajattelua.

♦ Lisäämme aikuisten läsnäoloa nuorten arjessa.

♦ Työskentelemme moniammatillisesti ja verkostoituen.

♦ Vastaamme tarpeisiin nopeasti ja joustavasti.

♦ Menemme sinne missä nuoret ovat.

♦ Järjestämme ryhmätoimintaa nuorille.

♦ Aseman Lapset ry:ssä kehitetty tu, vapaaehtoistoimintaan muoto.

♦ Keskeistä on turvallisten aikuisten ja nuorten välille.

♦ Tarkoitettu kaikille 13–17-vuotiaille tai elämäntilanteeseen

♦ Eri puolilla Suomea toimii nasta vastaavat paikalliset

Walkers-talo

♦ Nuorten kohtaamis- ja pissa, jonka toiminnasta

♦ Auki viitenä päivänä viikossa, käyntiä.

♦ Rahoittajina mm. Helsingin terveysvirasto ja yritys-

Walkers on Wheels

♦ Neljä matkailuautosta tehtyä paikkaa, Walkers-autoa.

♦ Toimivat pääasiassa kuntaliitosalueilla yhteistyössä paikallisten

♦ Rahoitetaan veikkausvoittovaroin tuuriministeriön erityisavustuksella. hankittu Suomen Lions-liiton Eevi ja Eemil Tannisen säätiön

Walkers-bussi

♦ Pääkaupunkiseudulla toimiva työmuoto.

♦ Toiminnalla pyritään yhteistyössä den kanssa puuttumaan jotka herättävät huolta.

♦ Erityisesti toiminnalla

pyritään nuoria, joita alueelliset

Ripa-hankkeessa ehkäistään nuorten rikos- ja päihdekierteiden syvenemistä hyödyntämällä koulutettujen kokemusasiantuntijoiden ymmärrystä ammatillisessa toiminnassa nuorten parissa. Tavoite on löytää uusia keinoja puuttua nuorten toistuvaan rikos- ja päihdekäyttäytymiseen sekä vahvistaa ja ylläpitää muutostahtoa.

Yksilöllinen tuki sisälsi tapaamisia, some-yhteydenpitoa, viranomaistapaamisia ja asioiden hoitoa, vapaa-ajanviettoa ja kiinnostavan tekemisen etsimistä, koulutöissä auttamista ja koulupaikkojen hakemista. Keskeistä on ollut tukea ja vahvistaa nuorten motivaatiota ja uskoa omiin muutosmahdollisuuksiinsa. Työskentelyllä on etsitty nuorille käytännön keinoja ja tukitahoja, joilla he pystyvät ylläpitämään muutosta myös hankkeen läsnäolon vähentyessä. Nuoret ohjautuivat yksilöllisen tuen piiriin muun muassa Helsingin poliisilaitoksen, Rikosseuraamuslaitoksen sekä Valtion koulukotien kautta.

Ryhmätoimintaa järjestettiin kouluissa ja lastensuojelulaitoksissa. Syksyllä käynnistettiin ryhmätoiminta Valtionkoulukotien kanssa erityisenhuolenpidon (EHO) osastoilla. Työskentelymetodeina hyödynnettiin muun muassa nuorten elämäntarinoiden sanoittamista tavoitteena tunnistaa ja ilmaista tunteita, käsitellä vaikeita kokemuksia ja päästää niistä irti. Myös musiikkityöskentelyä hyödynnettiin.

Päihdehoitomallia kehittämässä ja yhteistyötä kouluissa

Loppuvuodesta hanke kutsuttiin osallistumaan Valtion koulukotien päihdehoitomallin kehittämiseen. Tavoite on, että jokaisessa koulukodissa päihdetyö olisi samanlaatuista.

Kummiluokkatoiminta, jota on toteutettu erityisen tuen luokan kanssa, jatkui vuoden aikana tiiviinä. Vuoden aikana pilotoitiin peruskouluille suunnattua laillisuuskasvatuskokonaisuutta, jossa hyödynnettiin kokemusasiantuntijoiden omia elämäntarinoita.

Helsingissä eri oppilaitoksissa oltiin mukana kehittämässä uusia lähestymistapoja rikollisuuden ja päihteiden puheeksi ottamiseen. Oppilaitosten kautta hankkeen toiminnan piiriin ohjautui porukoita, joista oli kouluissa noussut huoli ja joissa oli havaittu vakavaa riskikäyttäytymistä liittyen päihteisiin ja rikoksiin. Myös kouluja tuettiin siinä, miten he voisivat tilanteisiin puuttua. Lisäksi eri oppilaitoksissa oltiin mukana järjestämässä vanhempainiltoja.

Tapahtumat ja vaikuttamistoiminta

Lokakuussa hanke järjesti yhteistyössä Nuorisoasuntoliitto NAL ry:n, Suomen Romanifoorumin ja Laurea-ammattikorkeakoulun VoimaProfi-hankkeen kanssa Rikostaustaisten kokemusasiantuntijoiden näkökulmia nuorisorikollisuuteen -seminaarin. Toiminnassa järjestettiin työpaja Viron oikeusministeriön järjestämässä traumaseminaarissa.

Hankkeen työntekijöillä oli puheenvuorot esimerkiksi Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä ja Toivo-tiimin seminaarin paneelissa. Marraskuussa osallistuttiin sisäministerin pyöreän pöydän keskusteluun. Aiheena oli nuorisorikollisuus ja jengiytyminen. Lisäksi vuoden aikana pidettiin luentoja ammattilaisille ja opiskelijoille nuorten kohtaamisesta ja toiminnan työotteesta ja sen tuloksista.

Eri toimijat yhteistyössä

Helsingissä keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat etenkin lastensuojelun avohuollon eri yksiköt. Hankkeen työntekijät toimivat työpareina muun muassa lastensuojelun Toivo-tiimin työntekijöiden kanssa useamman nuoren kohdalla. Eri yksikköjä myös tuettiin nuorten asioissa liittyen päihteidenkäyttöön ja rikollisuuteen.

Helsingin nuorten miesten kristillisen yhdistyksen eri toimintojen kanssa toteutettiin operatiivista yhteistyötä, järjestettiin tapahtumia sekä saatiin tietoa ja osaamista etenkin maahanmuuttotaustaisten nuorten parissa toimimiseen.

Vuoden aikana hankkeen työntekijät toimivat työpareina poliisien kanssa muun muassa nuorten kuulusteluissa. Myös ilmiötason tiedonavaihto poliisin kanssa oli aktiivista.

Toiminta rahoitetaan STEA-avustuksella.

pienryhmä- tai työpajatoiminnan tapaamiskertaa lastensuojelulaitoksissa, kouluissa tai harrasteissa

yksilöllisesti tuettua nuorta

lastensuojelulaitosten osastotyössä tavoitettua

koululuokkayhteistyön kautta tavoitettua nuorta

tavoitettua nuorta työpajoissa tai laillisuuskasvatusoppitunneilla

tavoitettua nuorten lähipiiriläistä ystävää

tavoitettua ammattilaista yhteistyössä nuorten asioissa

tavoitettua ammattilaista eri puheenvuoroissa ja tilaisuuksissa

62 38 47 41 502 47 190 597

Palveluiden pirunpolskasta nuorten nuotteihin -tutkimushankkeessa on vuodesta 2021 asti laajan asiantuntijaryhmän kanssa tutkittu ja etsitty ratkaisuja siihen, miten palvelurakenteita tulisi kehittää, jotta ne vastaisivat paremmin rikoksilla oireilevien nuorten tarpeisiin. Pirunpolskalla tarkoitetaan nykyisten palvelujen tilaa, jossa rakenteet vaikeuttavat nuorten tarpeisiin tarttumista sellaisina kokonaisuuksina, joita kompleksisten ongelmien kohtaaminen edellyttää.

Pirunpolska-hankkeessa jatkettiin vuonna 2022 tutkimusaineiston keruuta, erilaisten yhteistyömallien kokeilua ja kehittämistä sekä yhteistyötä Viron kanssa. Kesään 2022 mennessä saatiin toteutettua 10 16–18-vuotiaan nuoren haastattelua sekä näitä täydentämään kolme kokemusasiantuntijana nuorten parissa työskentelevän rikosja päihdekierteestä irrottautuneen täysi-ikäisen haastattelut.

Taiteen ja toiminnallisuuden hyödyntämistä

Keväällä 2022 vietiin loppuun edellisenä vuonna aloitettu bussikiertue Valtion koulukoteihin. Valtion koulukodit järjestävät erityisen huolenpidon palvelua, jolla turvataan kaikkein vaikeimmissa elämäntilanteissa olevien ja haastavimmin oireilevien lasten ja nuorten hoito, huolenpito ja opetus. Kiertueella bussilastillinen moniammatillisia toimijoita jalkautui kaikkiin viiteen Valtion koulukotiin toteuttamaan nuorten kanssa koulupäiviä erilaisten toiminnallisten työpajojen merkeissä.

Mukana oli Helsingin poliisilaitoksen ennalta estävän toiminnan ja nuorisoryhmän edustajia, Helsingin kaupungin lastensuojelun Toivo-tiimiläisiä, Aseman Lasten Ripa-hankkeen, Walkers-bussin, katusovittelun, Pasila-toiminnan, Friends-toiminnan ja Palvelujen pirunpolskasta nuorten nuotteihin -tutkimushankkeen väkeä, rap-muusikko Stepa ja ohjaaja Pete ”Hende” Nieminen, joka veti graffitti-pajaa.

Kokemukset olivat hyviä ja tämän pohjalta lähdettiin miettimään erillistä rahoitusta Nuorisotutkimusseuran kanssa taiteilijoiden ja kokemusasiantuntijoiden rinnalla kulkevan taideprosessin pitkäjänteisemmälle mahdollistamiselle sekä rinnallakulkevalle havainnoivalle tutkimukselle.

Osaamisen jakoa Viron toimijoiden kanssa

Kesäkuussa vierailtiin Viron oikeusministeriössä, jossa yhdessä eri alojen ammattilaiset ja tutkijat jakoivat hyviä käytäntöjä sekä tuoreita tutkimustuloksia. Aseman Lasten työntekijöiden lisäksi Suo -

mesta mukana olivat poliisin, oikeusministeriön ja Vaasan yliopiston edustus. Virossa vastassa oli eri ministeriöiden edustajia, poliiseja, syyttäjiä, tutkijoita sekä nuorten rikosprosessien parissa syyttäjien työpareina toimivia konsultteja.

Molemmissa maissa on kehitetty palveluita ja otettu käyttöön uusia tutkimukseen perustuvia menettelytapoja. Tarkoituksena on tarjota rikoksilla oireileville nuorille tehokkaampaa, koordinoitua ja kokonaisvaltaista tukea ja estää lasten joutuminen suljettuihin laitoksiin ja vankilaan.

Vierailulla esiteltiin hankkeen alustavia tuloksia siitä, millaisia kokemuksia nuorisorikollisuuden parissa työskentelevillä ammattilaisilla on siiloutuneista palveluista ja yhteistyöstä. Nykyrakenteet luovat jännitteitä ja hankaloittavat yhteisen ymmärryksen ja luottamuksen syntymistä.

Alustavien tulosten esittelyä ja vaikuttamistyötä

Kesäkuussa järjestettiin Säätytalolla yhteistyössä oikeusministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Valtion koulukotien sekä Vaasan yliopiston kanssa seminaari, jonne kutsuttiin nuorten parissa työskenteleviä eri alojen ammattilaisia. Heille esiteltiin tutkimushankkeen alustavia tutkimustuloksia. Tuloksista käytiin dialogeja, joista kerättiin täydentävää materiaalia tutkimukselle. Ensimmäinen tutkimusraportti julkaistiin Vaasan yliopiston julkaisuna syksyllä 2022.

Syksyllä 2022 hanke tuki oikeusministeriön rahoittamaa Nuko-hanketta muun muassa fasilitoimalla monialaisia dialogeja siitä, millaista täydennyskoulutusta ja ymmärrystä nuorisorikollisuuteen liittyen tarvitaan.

Pirunpolska-hankkeen johtaja, koordinaattori sekä tutkijat osallistuivat aktiivisesti keskusteluun sosiaalisessa mediassa sekä erilaisissa päättäjien tilaisuuksissa liittyen nuorisorikollisuuteen. Marraskuussa osallistuttiin sisäministerin pyöreän pöydän keskusteluun yhdessä Ripa-hankkeen projektityöntekijän kanssa. Aiheena oli nuorisorikollisuus ja jengiytyminen.

Vuoden aikana hankkeen johtaja ja koordinaattori toimittivat kirjan Lasten ja nuorten rikokset. Opas ennaltaehkäisyyn ja rikoskierteen katksaisuun, jossa yhteensä 35 eri alojen ammattilaista avaavat näkökulmia nuorisorikollisuudesta. Kirja julkaistiin helmikuussa 2023.

Tutkimushanketta rahoittaa Koneen Säätiö, ja se toteutetaan yhteistyössä Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteiden kompleksisuustutkimusryhmän kanssa.

NUKO-hankkeessa (2022–2023) koostetaan verkkokoulutuskokonaisuus, jonka avulla lisätään sosiaali-, terveys- ja rikosseuraamusalan toimijoiden ymmärrystä vakavasta nuorisorikollisuudesta ja sen ehkäisystä. Tavoite on vahvistaa erityisesti korjaavaa rikoksentorjuntatyötä tekevien ammattilaisten valmiuksia työskennellä vakavia ja toistuvia rikoksia tekevien nuorten ja heidän lähipiiriensä kanssa.

Hanke käynnistyi toukokuussa 2022 hankekoordinaattorin aloittaessa tehtävässään. Hankekoordinaattorin työtä on tukenut moniammatillinen asiantuntijaryhmä, johon kuuluu muun muassa Aseman Lapset ry:n, oikeusministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Laurea-ammattikorkeakoulun sekä tutkimuslaitosten edustajia. Asiantuntijaryhmä kokoontui ensimmäisen kerran kesäkuussa ja myöhemmin vuoden 2022 aikana vielä neljä kertaa.

Hanke kokoaa yhteen eri puolilla Suomea olevaa tietoa vakavasti rikoksilla oireilevien nuoren kanssa työskentelystä. Tietoa kerättiin syksyn 2022 aikana muun muassa eri paikkakunnilla järjestetyissä dialogisissa keskustelutilaisuuksissa, joihin osallistui oikeusministeriön rahoittamat rikoksilla oireilevien nuorten toimintamallipilotit RIKO, NURRI, ROKKI ja Ri-O, Helsingin lastensuojelun Toivo-tiimi sekä edellä mainittujen toimijoiden verkostoja. Dialogit järjestettiin Rovaniemellä, Oulussa, Turussa ja Vantaalla.

Lisäksi hankkeessa on hyödynnetty Aseman Lapset ry:ssä olemassa olevaa tietoa ja osaamista vakavia ja toistuvia rikoksia tekevien nuorten parissa työskentelystä Pasila-työstä ja Ripa-hankkeesta.

Kerätystä tiedosta koostetaan kaikille avoin ja maksuton verkkokoulutuskokonaisuus, joka julkaistaan Laurea-ammattikorkeakoulun verkkoalustalla keväällä 2023. Koulutuskokonaisuus koostuu teemoittain jaotelluista moduuleista, jotka sisältävät tekstiä, videoituja luentoja sekä tarinallisista elementtejä. Luentoja koulutuskokonaisuuteen tuottavat sekä järjestön omat työntekijät että järjestön ulkopuoliset ammattilaiset ja asiantuntijat, kuten kriminologi, poliisi, lääkäri sekä lastensuojelun ja rikosseuraamusalan työntekijät. Luennot kuvattiin Laurean Tikkurilan kampuksella alkuvuodesta 2023.

Kesä ja syksy 2022 kului pääasiassa koulutuskokonaisuuden sisällön suunnittelun, luennoitsijoiden rekrytoimisen sekä luentojen kuvauksen valmistelun parissa. Joulukuussa 2022 hankkeen asiantuntijaryhmässä koulutuskokonaisuuden nimeksi päätettiin “Monialainen yhteistyö nuorten rikoskierteestä irrottautumiseksi”.

Hanke toteutettiin oikeusministeriön erityisavustuksella.

Yhdessä yksikään ei putoa! -hankkeessa yhdistettiin nuorisotyön, työhönvalmennuksen sekä ammattioppilaitosten opetus-, ohjaus- ja tukihenkilöstön osaamista yhteiskehittämiseen nuorten kanssa. Hanke toteutettiin Live-säätiön, Helsinki Business Collegen ja Aseman Lasten yhteistoimintana.

Hankkeessa etsitään uusia keinoja, joilla opiskelu, työelämä ja vapaa-aika yhdistyvät erityistä tukea tarvitsevien tai putoamisvaarassa olevien nuorten kokonaiselämäntilannetta tukevaksi kokonaisuudeksi. Hankkeen ensisijainen kohderyhmä ovat ammatillisen koulutuksen eri vaiheissa olevat Ammattiopisto Liven (Live) ja Helsinki Business Collegen (BC) nuoret opiskelijat. Nuorten siirtymävaiheita sujuvoitetaan muun muassa nuorisotyön keinoja hyödyntämällä, nuorten sosioemotionaalisten valmiuksien vahvistamisella, oppimisen vaikeuksien tunnistamisella sekä työelämätaitoja monipuolisesti tukemalla.

Aseman Lasten nuorisotyöllisinä toimintoina 2022 olivat Helsinki Business Collegessa etenkin kahdesti viikossa järjestettävät kaksituntiset iltapäivälounget ja jalkautuva työ nuorten pariin oppilaitoksessa. Liven osalta hanke toimi kahdessa ammattiopiston toimipisteessä, Leppävaarassa ja Metsälässä. Toimintaa nuorten parissa toteutettiin sekä jalkautuen, verkkomuodossa että pienryhmätoimintana. Nuorisotyöntekijän tärkeä rooli oli myös käydä oppilaitosten eri ammattilaisten kanssa keskusteluja nuoruudesta ja nuoruusiän vaikutuksesta opiskelijoiden toimintaan.

Helsinki Business Collegessa Iltapäiväloungeja järjestettiin kahdesti viikossa koulun lukukausina yhteensä 42 kertaa. Lisäksi Business Collegessa jalkauduttiin opiskelijoiden pariin yhdessä BC:n hanketyöntekijän sekä BC:ssä toimivien College Coachien kanssa. IP-loungejen osallistujamäärät kasvoivat koko vuoden ajan ja opiskelijoiden käyntikertoja kirjattiin vuoden aikana yli 2000 . Lisäksi BC:ssä ryhmäytettiin ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Tarkoituksena oli tutustuttaa opiskelijoita toisiinsa sekä koulun oppilashuollon henkilökuntaan. Yhdessä opiskelijahuollon henkilökunnan kanssa järjestettiin myös opiskelijoille suunnattuja teemallisia hyvinvointikahviloita. Näitä toteutui vuoden aikana yhteensä 8 ja osallistujia tavoitettiin noin 40-60/kerta. Lisäksi Business Collegessa järjestettiin opettajille suunnattuja lounasloungeja, joissa opettajilla oli mahdollisuus keskustella nuoruudesta ja nuorisokulttuureista. Näitä toteutui vuoden aikana neljä.

Live-säätiön eri toimipisteissä nuorten parissa toimittiin etenkin jalkautumalla ja pienryhmissä. Näiden lisäksi Aseman Lasten nuorisotyöntekijä osallistui Liven Discord-kanavan toimintaan noin kerran viikossa. Nuorisotyöntekijä oli mukana myös hankkeen Nuoret työelämässä -koulutuksissa touko- ja elokuussa sekä Liven henkilökunnalle suunnatussa aamutapahtumassa ”Pedagogiset aamukahvit” esittelemässä ja kertomassa kokemuksia syksyllä 2021 toteutetusta vuorovaikutusryhmästä. Friends-ryhmäkokonaisuuksia toteutettiin oppilaitosten opiskelijoiden parissa hankkeen toimesta yhteensä 4, näistä kolme Live-säätiön eri toimipisteissä. Ryhmiin osallistui yhteensä 12 opiskelijaa. Ryhmät kokoontuivat vuoden aikana 7-10 kertaa. Keskeiset teemat, jotka nuorten puheissa nousivat esille olivat erilaiset jännittämisen ja sosiaalisten pelkojen kysymykset. Vuoden aikana Friends-ohjaajakoulutuksia oppilaitosten henkilökunnalle järjestettiin kaksi ja näihin osallistui yhteensä 25 oppilaitosten ammattilaista.

Eri alojen ammattilaisille suunnattu Cafe Walkers -keskustelutilaisuus järjestettiin kesäkuussa aiheena Toisen asteen koulutus ja oppivelvollisuusiän laajeneminen. Lähitilaisuuteen osallistui reilut 30 ammattilaista. Hankkeen päärahoittaja oli Euroopan sosiaalirahasto ESR ja päätoteuttajana Live-säätiö.

Nexus-hankkeen tavoitteena on löytää keinoja siihen, miten pääkaupunkiseudulla toimivan ns.- neet-nuoria työssään kohtaavia eri tahoja kokoavan epävirallisen NEET-verkoston toiminta ja sen puitteissa tehtävä yhteistyö voi mahdollisimman hyvin ja konkreettisesti edistää verkoston jäsenten nuorten parissa tekemää työtä.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa myös verkoston ulkopuolisille toimijoille tarkoitettua tietoa ja tilaisuuksia. Hankkeen jälkimmäisen vuoden erityinen tarkoitus oli etsiä keinoja siihen, miten verkoston toiminta pystytään vakiinnuttamaan myös hankkeen jälkeen.

Vuonna 2022 verkostoon kuului 34 eri organisaatiota ja yhteensä 79 henkilöä. Uusia toimijatahoja verkostoon liittyi useita. Verkosto kokoontui vuoden aikana neljä kertaa hybriditilaisuuksissa. Lisäksi verkoston jäsenille järjestettiin kaksi verkoston jäsenten toteuttamaa koulutusta ajankohtaisista teemoista.

Neet-verkoston toimijoiden käytössä on hankkeen ylläpitämä ja fasilitoima organisaatiorajat ylittävä Teams-kanavakokonaisuus, jossa eri toimijat pystyvät pitämään matalalla kynnyksellä yhteyttä. Kanava toimii myös mahdollisuutena ilmoittaa tulevista tapahtumista ja uusista toiminnoista sekä keinona pyytää apua ja konsultaatiota nuorten tukemiseen liittyvissä asioissa verkoston muilta tahoilta.

Hanke ylläpitää lisäksi verkoston yhteisiä verkkosivuja osoitteessa www.neetverkosto.net. Ne toimivat verkostoon kuuluvien toimijoiden palveluita myös ulospäin kokoavana tiedotuspaikkana, joka on kohdennettu etenkin nuorten parissa toimiville ammattilaisille.

Hankkeesta ja verkoston toiminnan fasilitoinnista osa-aikaisesti vastaava työntekijä vaihtui vuoden aikana kahteen kertaan. Henkilöstömuutoksista johtuen juurrutustyötä varten hankkeelle haettiin lisäaikaa kesäkuuhun 2023 saakka.

Nexus-hanke toteutettiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston erityisavustuksella.

Turo 3.0 – Turvallinen opiskelu toisella asteella -hankkeen koulutukset pureutuvat opiskeluturvallisuuden parantamiseen etenkin psykologisen turvallisuuden ja pedagogisen hyvinvoinnin edistämisen näkökulmista.

Turo 3.0 -hanketta (2021-23) toteutetaan Live-säätiön, Ammattiopisto Luovin, Humanistisen ammattikorkeakoulun sekä Aseman Lasten yhteistyönä. Hankkeen kouluttajina toimii ryhmä näiden organisaatioiden asiantuntijoita ja suuri osa teemakoulutuksista järjestetään eri organisaatioiden yhteistyönä.

Hankkeen ensisijainen kohderyhmä on ammattioppilaitosten ja lukioiden henkilöstö.

Kahdeksaan eri sisältöteemaan kytkeytyviä 2 op koulutuspaketteja tarjoavan Turo 3.0 -hankkeessa Aseman Lasten työntekijät osallistuivat yhteensä neljän eri koulutuspaketin toteuttamiseen. Koulutusten sisältöteemat olivat 1) osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen toisella asteella, 2) kiusaaminen ja konfliktit näkyviksi, 3) Sovittelu – haastavien tilanteiden kohtaaminen osapuolia kuullen, vastuuttaen ja ymmärrystä luoden sekä 4) Tunne- ja mielenterveystaitojen tukeminen. Jokainen koulutuspaketti järjestettiin 2022 kahteen kertaan. Lisäksi 2022 järjestettiin kaksi oppilaitoshyvinvointia käsittelevää kick off -tilaisuutta.

Kaikki koulutukset järjestettiin kahden iltapäivän mittaisina kokonaisuuksina. Yhteensä Aseman Lasten toteuttamiin Turo 3.0 -hankkeen koulutuksiin osallistui yli 40 eri oppilaitosten edustajaa. Hanke jatkuu pienimuotoisesti vielä 2023.

Turo 3.0-hanke toteutettiin opetushallituksen rahoituksella.

VERKOSTO- JA KOULUTUSHANKKEET
Tämän vuosikertomuksen on taittanut ja toimittanut Teemu Hanhineva.

Järjestön hallituksessa oli seitsemän jäsentä. Puheenjohtajana toimi Heli Vainio ja varapuheenjohtajana Pia-Lisa Sundell, muita jäseniä olivat Fatim Diarra, Anu Gretschel, Pekka Huima, Marina Lampinen ja Juha A. Pantzar. Hallitus kokoontui kolmesti.

Hallinnossa työskentelivät toiminnanjohtaja Christian Wentzel, järjestösihteeri Hannamari Marttio sekä hallinto- ja henkilöstövastaava Kalle Sola. Viestintää hoitivat viestintävastaava Teemu Hanhineva sekä viestintäkoordinaattorit Virve Liljeström ja Essi Puustinen. Essi Puustinen hoiti ositetulla työajalla myös järjestön varainhankintaa yhdessä Varainhankintavastaavan Pia Mikkosen kanssa. Viestintäkoordinaattori Iina Juntunen palasi hoitovapaalta 08/22. Järjestön kehittämisvastaava Jani Hoviaro päätti työsuhteensa 08/22 siirtyen toisen työnantajan palvelukseen.

Valtakunnallisessa Walkers-toiminnassa (Walkers Suomi) työskentelivät valtakunnallinen Walkers- toimintavastaava Minna Lahtela ja vapaaehtoistoiminnasta vastasi vapaaehtoistyön koordinaattori Miikka Kortelainen. Kajaanissa valtakunnallisessa Walkers-toiminnassa työharjoittelua suorittaneelle Tatu Jokelaiselle tehtiin palkkatuella vuoden määräaikainen työsopimus alkaen 12/22. Inka Talvitie palasi hoitovapaalta jakamaan vapaaehtoistyön koordinointivastuuta 08/22. Perniössä Walkers-nuorisotyöntekijänä työskennelleen Matti Pääkkösen määräaikainen työsuhde päättyi vuoden 2022 lopussa.

Walkers on Wheels 2 -hankkeessa työskentelivät hankekoordinaattorit Niilo Karjalainen ja Tuomo Kantele. Ruotsinkielisessä Wauto-toiminnassa työskenteli Roy Pietilä. Toiminnan projektivastaavana toimi Minna Lahtela.

Walkers-kahvilan toimintavastaavana työskenteli Mauri Mujunen, nuorisotyöntekijöinä Nkiru Ikegwuonu, Janne Lappalainen, Noora Syrjänen (04/22 alkaen) sekä Ilkka Lindberg (04/22 saakka). Talonmestarina toimi Mikko Helme (06/22) saakka ja hetken aikaa Joona Helenius (04-06/22). Walkers- bussi ja löytävä nuorisotyö- hankkeissa toimintavastaavana työskenteli Eliisa Ahlstedt. Bussi-tiimissä työskentelivät kasvattajat Samuel Meijer (08/22 saakka), Mika Rouvinen, sekä Virpi Roponen (06/22 alkaen). Löytävän nuorisotyön tiimissä työskentelivät Taina Viikari ja Mikko Riiheläinen.

Yhdessä yksikään ei putoa! -hankkeen hankesuunnittelijana toimi Susanna Ylimys (09/22 saakka). Nkiru Ikegwuonu jatkoi hankkeen työntekijänä jaetulla työajalla Ylimyksen siirtyessä toisen työnantajan palvelukseen.

Friends-toiminnan toimintavastaavana toimi Minttu Oinonen. Suomenkielisessä toiminnassa Friends- kouluttajina ja –suunnittelijoina toimivat Armi Wallén ja Anna-Riikka Vuori. Ruotsinkielisen Friends-toiminnan työntekijänä toimi Dimitri Paile. 10/22 vanhempainvapaalta palasi myös Gabriela Langinauer jakamaan ruotsinkielisen Friends-toiminnan tehtäväkenttää.

Katusovittelu- toiminnan, K-0-toimintojen sekä Pasila-, Palveluiden pirunpolskasta nuorten nuotteihin, RIPA- ja NUKO- hankkeen hankeja tiimipäällikkönä toimi Heikki Turkka.

Katusovittelussa työskentelivät Virpi Roponen (01/22 saakka), Jessica Hakala ja Anne Toivonen. Ilkka Lindberg siirtyi katusovitteluun 04/22).

Valtakunnallisessa K-0- hankkeessa työskenteli Heikki Turkka, Virpi Roponen (2-5/2022) ja Mari Sirén (06/22 alkaen). Helsingin K-0-toiminnassa työskentelivät Mari Sirén (06/22 saakka) ja Petteri Pietinen (04/22 saakka). Emmi Wallin aloitti toiminnan piirissä työskentelyn 04/22 ja Samu Herttuainen 06/22. Espoon K-0-toimintaan palkattiin Emnet Tarer 12/22.

Nina Liuko, ja Timo Kyllönen toimivat Pasila-hankkeessa kasvattajina. Projektityöntekijänä työskenteli Tomas Luoto.

Jari Raikunen koordinoi Ripa-hanketta. Hankkeessa työskentelivät Matti Mears (03/22 saakka), Pietro Saari ja Miisa Lohi (05/22 alkaen)

Julia Saarholm työskenteli tutkimuskoordinaattorina Palveluiden pirunpolskasta nuorten nuotteihin- tutkimushankkeessa ja NUKO-hankkeessa koordinaattorina toimi Julia Kauppinen 05/22 alkaen.

Toimitilat

Yhdistyksen päätoimitilat sijaitsivat Kampissa osoitteessa Annankatu 26 A, 00100 Helsinki. Walkers-Helsinki toimi osoitteessa Urho Kekkosen katu 4-6 ja asiakas- sekä ryhmätyötilana yhdistyksen hallinnassa oli tila City-Centerissä osoitteessa Kaivokatu 8.

Tilintarkastaja: Tomi RImpinen/ BDO

Toiminnantarkastaja: Bertel Paulig

Varatoiminnantarkastaja: Pekka Vaara

KULUJAKAUMA 2022 HENKILÖSTÖKULUT 2 091 009 € VARSINAISEN TOIMINNAN MUUT KULUT 822 103 € Varainhankinnan muut kulut 33 428 € 1 % 71 % 28 % 40 % RAHOITUSPOHJA 8 % 7 % 15 % 13 % 17 % MUUT VALTIONAVUSTUKSET MUUT JULKISET AVUSTUKSET SÄÄTIÖAVUSTUKSET LAHJOITUSJA KERÄYSTUOTOT MUUT - ostopalvelut 8 % - myynti, korvaukset, yksityiset kohdeavustukset ym 9 % STEA
Kuvassa Aseman Lasten työntekijöitä osallistumassa NUORI22-tapahtumaan Jyväskylässä. Kuvan on ottanut Antti Närhi.
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.