Talvirallia Pihlajavedellä

Talven ralliksi valikoitui Pihlajaveden ympäristöön sijoittuva kilpailu, koska se oli vakikartturille ainoa vapaa viikonloppu. Lähtöluettelosta löytyi 184 kilpailijaparia, eli aika mukavasti osallistujia. Kilpailussa oli neljä erikoiskoetta, joilla mittaa yhteensä 62 km koko reitin ollessa 154 km.

Edeltävällä viikolla tehtiin Volvoon öljynvaihtohuolto ja vuosittainen katsastusreissu hoitui työpäivän jälkeen kotimatkalla. Samalla tuli ajettua testiajoa muutama kymmenen kilometriä, jotta varmisti kaiken toimivan kesän seisonnan jälkeen.

Piikkipyörillä tuli ajettua noin 10 m, eli tallin edestä trailerille. Meillä oli noin tunnin ajomatka kisapaikalle, joten starttasimme aamulla mukavasti vasta puoli kasin aikaan kohti Keuruuta. Puolivälissä tankattiin huoltoautoon uutta polttoainetta, tähän asti ajettiin edullisesti viime talvisella dieselillä...

Traileriparkki, kilpailukeskus ja katsastus olivat lähekkäin vanhalla Keuruun varuskunta-alueella. Kun Volvo oli saatu trailerilta alas, kävimme noutamassa ”sotkusta” kilpailumateriaalit ja ovinumerot.

Vähän aikaisemmin olisi matkaan voinut lähteä, nyt jäi noin 20 min ylimääräistä aikaa ennen katsastusta, mutta pääasia, että ei tullut kiire.

Katsastuksessa kaikki oli kunnossa, mutta pyydettiin laittamaan turvavöiden solkiin sokat, jotka estävät tahattoman aukeamisen. Tämä oli itselle uusi asia, kuulemma tulossa pakolliseksi, mutta suositellaan jo vahvasti.

Turvallisuuteen on hyvä panostaa. Huoltoautosta löytyi apu ja kun sokat saatiin rassattua paikoilleen katsottiin vielä rengaspaineet, öljyt yms. perusjutut. Sitten eväsleipä suuhun ja kohti lähtöä.

Reitti lähti kohti Pihlajavettä ja oli monelle kuljettajalle vieras, liekö edes koskaan ajettu kaikkia osuuksia?

Ykköspätkän lähdössä EK-Päällikkö kysyi, halutaanko kahden minuutin lähtöväli edellä ajaneeseen tähtiperäkorttinaan. Ollaanko oltu joskus niin nopeita, että jääty mieleen?

Seuraavien punaisten valojen sammuessa lähdimme siis Cortinan perään 2 min aikavälillä. Pätkällä oli mittaa 21,1 km ja kilpailijaohjeen varoitus mielessä aloitettiin varovaisesti. Oli nimittäin erikseen mainittu reitistä ”Reitillä muutamia todella yllättäviä mutkia, hyppyjä, siltoja”. Edellisten viikkojen vesisateet ja edeltävien päivien pakkanen oli tehnyt suuren palveluksen ralliharrastajalle. Tiet olivat upeassa tasaisen sinertävässä jäässä ja lähtönumeron ollessa 6, ei reitillä ollut uriakaan yhtään.

Eihän siinä sitten malta, vaan innostus kasvaa matkan edetessä. Nyt sai ajaa halutessaan ovi edellä pilvisestä talvipäivästä nauttien niin leveästi kuin uskaltaa. Ykkösellä olikin ilmeisesti kisan ”paikka”, joka ei omaan silmään edes näyttänyt pahalta. Kartturi kuitenkin jotain aavisti ja sanoi ”Katso tää, ehkä kakkosella”. Niinhän se sitten kääntyikin pihan läpi rakennuksen taakse. Kolmonen silmässä vauhtia sopivasti ja ajolinja sen mukaan. Paikasta selvittiin ja nettiin jäi muistoksi valokuvia. Vajaa kolmisen kilometriä ennen maalia valkoinen Ford tuli näkyviin ja vauhtia oli pakko laskea. Autokunta kuitenkin huomasi meidät melko nopeasti ja antoi kohteliaasti tietä pienessä risteyksessä, koska kapealla tiellä ei muuten ohi olisi mahtunut.

Kakkospätkälle oli lyhyt siirtymä ja mittaa mukavat 19,2 km

Otettiin taas 2 min väliä edelliseen kilpailijaan. Pätkä oli huomattavasti nopeampaa tietä ja loikkariakin tarvittiin jo useammalla suoralla. Muutaman kerran nopeusmittarin neula osoitti kohti tripin nollauspainiketta. Tiheämpi peränvälitys huomioiden nopeutta oli siis noin 160 km/h.

Vauhti muihin nähden ehkä hieman laski edellisestä ja maaliin tullessa Cortina lähti stopilta jatkamaan siirtymälle ja huoltotaukoa kohti meidän edellä. Kovin nopeilla teillä autonsuojeluvaisto alkaa hidastamaan nypyn ylityksissä yms.

Seuraavaksi oli vuorossa huoltotauko Ähtärin Nesteen piha-alueella. Tankatessa suunnittelin jo ostavani suklaajäätelön, mutta isä oli ostanut kuumat makkarat valmiiksi, joten niistä olisi luontevaa aloittaa. Öljyä jouduttiin hieman lisäämään, eli kohta alkaa olla jonkinlainen tavallista suurempi huolto edessä.

Makkaran syönnin jälkeen ulkona seisoskellessa kylmä tuuli vei jäätelöhalun mennessään. Luntakin vähän sateli, kun huoltomiehet tekivät perustarkistukset autolle.

Kolmospätkä oli jälleen nopeaa tietä, eikä sieltä jäänyt mitään erityistä mieleen.

Rallin viimeinen pätkä oli itselle mieluista ajaa

Nelonen ja rallin viimeinen pätkä oli taas hieman hitaampaa ja itselle mieluista ajaa. Risteyksiä oli melko paljon, mutta muutenkin mutkia ja ylityksiä oli enemmän. Maaliin päästiin ja suklaata syötiin palat viimeisellä siirtymällä Keuruuta kohti palatessa.

Loppusijoitus oli yleiskilpailun 89. ja omassa luokassa 2. eli pienet kiiltävät muistoesineet saatiin kotiinviemisiksi.

Suurin öljyvuoto tulee hukkaportin ohjausletkusta, eli todennäköisesti huohottimesta ahtimen imupuolelle ja säätöventtiilin pillistä sitten ulos ahdoilla. Joissain videoissa näkyy myös pieni savun pöllähdys kaasua nostaessa.

Toki täytyy muistaa, että moottorin todellisesta ajomäärästä ei ole varmuutta, muuta kuin yli 300 tkm, kun se ATAn keulalle laakereiden ja männänrenkaiden vaihdon jälkeen 2008 laitettiin. Siinä korissa ehdin moottorilla varmaan yli 50 tkm ajamaan ja nyt on 10 vuosi ASMn keulalla menossa hieman rajummassa käytössä kuin arkiajossa. Ehkä se pieni öljynkulutus on siis jo hyväksyttävissä.

Kiitokset yhteistyökumppaneille ja huoltomiehille jälleen mukavasta rallipäivästä. Voi olla että tämä jää talven ainoaksi ralliksi, mutta katsotaan.

Eetu Ekonen

Niinhän se sitten kääntyikin pihan läpi rakennuksen taakse, mutta siitäkin selvittiin

Kuva: Joonas Martiskainen

Menossa mukana:

Lavettikuljetus Harri Suokas Ky

Meidän Katsastus Oy

Jyväskylän Varaosakeskus Oy