Musiikki lasten kielenkehityksen tukena LOPPUSOITTO Lehmusvirran perheen soitinkokeilut: Kuinka käyrä

Musiikki lasten kielenkehityksen tukena

Musiikilla ja puheella on paljon yhteistä. Molemmat ovat kuulonvaraisia, monimutkaisia ihmisen luomia järjestelmiä, jotka lapsi oppii vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Etenkin pienen vauvan ja vanhemman vuorovaikutuksessa musiikkia ja puhetta on jopa vaikea erottaa toisistaan: vauvaa rauhoitetaan usein laululla tai hyräilyllä, ja vauvalle suunnatussa tunnepitoisessa hoivapuheessa on paljon musiikillisia piirteitä, jotka auttavat vauvaa suuntaamaan tarkkaavuutensa hoitajan ääneen ja korostavat tärkeitä kielellisiä elementtejä kuten sanojen rajoja.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana jo useat tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että musiikin harrastaminen vahvistaa kielellisten taitojen kehittymistä. Valtaosa tutkimuksista on keskittynyt lapsiin, jotka käyvät yksityisillä soittotunneilla. Yksilöllinen instrumenttiopetus on kuitenkin hintavaa, ja sitä saadakseen lapsen on toisinaan täytynyt myös läpäistä pääsykoeseula, ja siksipä musiikkiopistoissa opiskelevat lapset eroavat monesti jo lähtökohdiltaan muista ikätovereistaan. Yksilöllinen instrumenttiopetus ei myöskään tavoita pieniä lapsia, joilla kielen kehityksen tukeminen olisi erityisen hyödyllistä.

Musiikkiharrastuksen vaikutuksia pienen lapsen kuulokykyihin voidaan tutkia aivosähkökäyrän (EEG) avulla.

Musiikin hyötyjä jo pienestä pitäen

Pienten lasten musiikkitoiminta kotona, varhaiskasvatuksessa ja musiikkileikkikouluissa tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa, ensin yhdessä hoitajan kanssa ja sitten osana lapsiryhmää. Ryhmämuotoisella musiikkitoiminnalla ja myös kodin epämuodollisilla musiikkitoiminnoilla kuten rytmisoitinten soittamisella ja yhdessä laulamisella on tutkitusti pienten lasten kielen kehitystä tukeva vaikutus. Yhdessä soittaminen, laulaminen ja musiikin tahtiin liikkuminen tukevat myös lasten sosioemotionaalista kehitystä kuten avuliaisuutta ja kykyä tehdä yhteistyötä. Mikäli näitä hyötyjä halutaan saavuttaa, on tärkeää, että musisointi on aktiivista ja sosiaalista – pelkkä musiikin kuuntelu tai esimerkiksi videon katselu ei näytä olevan yhtä hyödyllistä.

Musiikkia ja puhetta käsitellään aivoissa monilla samoilla alueilla, erityisesti kuulojärjestelmässä, ja

Useat tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että musiikin harrastaminen vahvistaa kielellisten taitojen kehittymistä.

musiikkiharrastuksen tiedetään muokkaavan näitä aivoalueita. Esimerkiksi Helsingin yliopiston hankkeissa on tutkittu musiikkiopistolaisten ja musiikkileikkikouluun osallistuvien lasten aivojen kuulojärjestelmän kehitystä 2000-luvulla. Näiden tutkimusten perusteella alle kouluikäisten musiikkileikkikouluun osallistuminen, kotona musisoiminen ja musiikkiopistossa instrumenttitunneilla käyminen vahvistivat kuulokykyjen kehittymistä. Kuulokykyjen paraneminen, esimerkiksi äänen piirteiden tehokkaampi erottaminen ja parempi kuulotarkkaavuus, parantaa myös puheen havaitsemista, mikä edelleen vahvistaa kielen oppimista. Kolmas Helsingin yliopiston hanke antoikin suoraa näyttöä kielellisten kykyjen paranemisesta muskaritoiminnan myötä: päiväkotipäivän aikana kahden vuoden ajan toteutetut muskaritunnit tehostivat mm. lasten äänteiden erottelun ja sanavaraston kehitystä verrattuna tanssitunneille osallistuneisiin tai vain tavanomaiseen varhaiskasvatukseen osallistuneisiin lapsiin.

Musiikkiharrastuksen vaikutuksia

Musiikkitoiminnan on havaittu parantavan kielellisten ja kuulokykyjen lisäksi myös lukutaitoa. Perinnöllinen lukivaikeus on yleinen oppimisvaikeus, jossa lukeminen ja kirjoittaminen on työlästä ja altista virheille. Lukivaikeudessa aivojen kuulojärjestelmä toimii poikkeavasti ja käsittelee puhetta heikommin kuin tyypillisesti lukevilla. Sekä lukivaikeudesta kärsivien että tyypillisesti lukevien lasten lukutaidon ja kielellisen muistin on havaittu paranevan ryhmämuotoisten musiikkituntien myötä. Helsingin yliopiston ja HUS:in Lukivauva-hanke selvittää paraikaa vauvaiästä lähtien perinnöllisen lukivaikeuden riskissä olevien lasten kuulokykyjen ja kielen kehitystä ja mahdollisuuksia tukea tätä kehitystä musiikin avulla. Alustavien tulosten perusteella ainakin kotona lapsen kanssa musisointi on yhteydessä hyvin kehittyviin esikielellisiin taitoihin.

Kun ajatellaan musiikkiharrastusta ja sen mahdollisia hyötyjä kielellisille ja lukutaidoille, on erityisen tärkeää huomioida motivaation ja palkitsevuuden rooli oppimisessa. Musiikki on usein hyvin puoleensavetävää kaikenikäisille lapsille ja nuorille, etenkin kun siihen liittyy yhdessä tekemistä sekä valinnanvapautta musiikkityylin ja instrumenttien suhteen. Siten se voi tarjota innostavan tavan tukea kehitystä silloinkin, kun esimerkiksi lukeminen takkuaa ja siihen liittyy kielteisiä käsityksiä itsestä oppijana. Musiikkiharrastusta ei kuitenkaan toki tule ajatella vaihtoehtona esimerkiksi puheterapialle tai erityisopettajan tuelle, vaan rikastuttavana ja motivoivana lisänä lapsen elämään.

On vielä paikallaan muistuttaa, että vaikka musiikkitoiminta näyttää vahvistavan lasten kielellistä kehitystä, tähän kehitykseen vaikuttaa moni muukin asia. Perinnölliset tekijät ja monet elinympäristön vaikutukset, esimerkiksi lapselle lukeminen, ovat suuressa roolissa kielenkehityksessä. Lisäksi esimerkiksi motivaatiolla on tärkeä merkitys sille, onko musiikkitoiminnasta lapselle hyötyä.

Pienten lasten musiikkitoiminnassa kaikkein tärkeintä on tietysti se ilo, joka useimmissa lapsissa näkyy, kun he saavat tutustua musiikkiin yhdessä ikätoveriensa ja opettajansa kanssa. Esimerkiksi musiikkileikkikoulusta voi alkaa koko elämän kestävä rakkaussuhde musiikkiin, joko kuuntelijana tai musiikin aktiivisena tuottajana. Jos tämän lisäksi musisointi tarjoaa vielä hyötyjä lapsen muunkin kehityksen suhteen, on vaikea ymmärtää mikseivät kaikki vanhemmat haluaisi tarjota lapsilleen mahdollisuutta osallistua musiikkileikkikouluun tai musiikkiopistojen muuhun toimintaan.

TANJA LINNAVALLI FT, TUTKIJATOHTORI, MUSIIKKIPEDAGOGI

PAULA VIRTALA PST, TUTKIJATOHTORI, LUKIVAUVA-HANKKEEN VARAJOHTAJA