MONISOITINOPISKELU Kun yksi soitin ei riitä

KUN YKSI SOITIN EI RIITÄ

Joskus voi olla vaikeaa valita vain yhtä soitinta itselleen. Onneksi musiikin harrastamisessa voi instrumentteja soittaa niin montaa kuin haluaa. Meillä musiikkiopistolla on mahdollisuus opiskella useampaa soitinta!

Haastattelussa Tiirismaan musiikkiluokkalainen Sonja Strandén – rumpuja soittava viulisti.

Kuinka kauan olet soittanut?

Olen soittanut sekä viulua että rumpuja kohta kaksi vuotta. Viulu on pääinstrumenttini.

Miksi valitsit sivusoittimeksi juuri rummut?

Minua oli jo pitkään kiehtonut soittimena rummut, ja harkinnan jälkeen päädyin aloittamaan rumpujen soittamisen täällä Lahden musiikkiopistolla.

Onko sivusoittimen soittamisesta ollut hyötyä pääinstrumentin harjoittelemisessa?

Kyllä on, koska rytmitajuni on kehittynyt paljon rumpujen soiton aloittamisen jälkeen, ja se helpottaa hahmottamaan paremmin, miltä kappaleen tulisi kuulostaa ja kuinka pitkä minkäkin nuotin tulee olla.

Onko vaikeaa tai raskasta harjoitella kahta eri soitinta?

Mielestäni se ei juurikaan eroa yhden soittimen soittamisesta, koska kun mielenkiintoa soittamiseen löytyy, se ei tunnu niin raskaalta. Tietenkään aikaa muuhun tekemiseen ei jää niin paljoa, mutta se ei ole häirinnyt arkeani.

Aiotko opetella soittamaan vielä jotain muutakin soitinta?

En muuten kuin vapaa-ajalla alkeiden harjoittelua. Luulen ettei jaksamiseni tai aikani riittäisi muuhun.

Onko sinulla muita harrastuksia?

Kyllä, harrastan soittamisen lisäksi ohjeistetusti klassista balettia ja käsitöitä.

Haluatko lähettää terveisiä?

Terveisiä vanhemmilleni ja isosiskolleni!

KUN YKSI SOITIN EI RIITÄ

Nimeni on Tomas ja olen 10-vuotias trumpetisti ja pianisti. Käyn Mukkulan koulussa neljättä luokkaa.

Aloitin opinnot musiikkiopistolla jo 4 kk:n ikäisenä äidin kanssa Sarin vauvamuskarissa. Neljävuotiaana kävin opiston soitinesittelykonsertissa ja kokeilemassa eri soittimia. Pidin sekä sellosta että trumpetista, mutta pitkän harkinnan jälkeen valitsin lopulta trumpetin. Aloitin trumpettitunnit muutamaa viikkoa ennen kuin täytin viisi vuotta. Trumpettiopeni on Tomi Nietula.

Kun aloitin musiikin perusteet, ajattelin, että olisi kiva osata soittaa myös pianoa. Tammikuussa 2019 aloitin sitten myös pianonsoiton. Piano-openani on Johanna Laaksonen. Pianonsoitto on trumpettiin verrattuna aika yksinäistä, koska ryhmäsoittamista on aika vähän.

Molemmat opettajat on tosi kivoja eivätkä koskaan suutu, vaikka en aina olisi muistanut harjoitella.

Musiikin lisäksi harrastan myös parkouria.

Nimeni on Anna ja olen 37-vuotias graafista suunnittelua ja lastenkirjoja työkseen tekevä viulisti ja pianisti. Olen musiikkiopiston entinen oppilas. Soitin opistolla aikoinaan yhteensä lähes 10 vuotta. Musiikki täytti kaiken vapaa-aikani ja musiikkiopistolaiset olivat tärkeitä ihmisiä silloisessa elämässä.

Aloitin soittamaan viulua 5-vuotiaana ja pianoa noin vuosi sen jälkeen. Pianon ääressä olin pimputellut kotona niin pienestä kuin vain koskettimille olin ylttänyt, joten sen opiskelu soittotunneilla tuntui kuin sen olisi pitänytkin mennä niin. Viulu taas oli vanhempieni valinta, mutta hyvä valinta olikin! Soitin erilaisissa kokoonpanoissa ja lyhyen aikaa harrastin myös improvisaatiota. Ja kaiken päälle tietysti musiikin teoriat ja säveltapailut!

Molemmat instrumentit ovat tuoneet elämääni paljon hienoja kokemuksia, upeita hetkiä ja ihania ihmisiä. Koitan pitää yhä soittotaitoa yllä, jotta voin hyödyntää sitä aina kun sopiva tilanne osuu kohdalle. Esimerkiksi vuosi sitten tein eräälle kauppakeskukselle ja kuntokeskukselle tunnussävelmän, joten säveltämiäni ja esittämiäni ”minikappaleita” voi kuulla vaikkapa radiossa tai televisiossa. Ja parhaillaan käynnistyy harjoitukset erään bändin kanssa, johon minua pyydettiin viulistiksi. Ja mikä onkaan parasta rentoutumista, kuin istua pianon ääreen soittamaan Toivelaulukirjojen valikoimaa tai vaikkapa kappeleita Disneyn piirroselokuvista!