kivirock.fi
103
MAARAKENNUSJA KAIVOSALA METSÄALAN AMMATTILEHTI
Uudet teknologiat ja ratkaisut Kartellituomiot lisäämään kaivosalan kilpailukykyä
kertovat markkinarakenteesta ja sen tuomista ongelmista
V
äestönkasvu, kehittyvien talouksien kysynnän kasvu ja kaupungistuminen lisäävät metallien ja mineraalien kysyntää globaalisti. Raaka-aineiden kysynnän kasvaessa korostuu raaka-ainetehokkuus, jonka saavuttamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Kaivosalan tulevaisuuden painopisteenä ovat uudet teknologiat raaka-ainevarojen kestävässä hyödyntämisessä. Näin arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelun kaivosteollisuuden toimialaraportissa, joka julkaistiin Helsingissä 28.11.2013. Raportin on koonnut toimialapäällikkö Maarit Kokko Lapin ELY-keskuksesta. Suomessa toimi vuonna 2012 kaksitoista metallimalmikaivosta. Tällä hetkellä teollisuusmineraaleja louhitaan 29 kaivoksesta. Lisäksi on meneillään tai suunnitteilla useita suuria kaivoshankkeita, jotka sijoittuvat pääasiassa Pohjois- ja Itä-Suomeen. Talouden taantuman vuoksi hankkeet ovat viivästyneet. Kaivosteollisuus työllisti vuonna 2012 Suomessa suoraan noin 5 500 henkilöä. Lisäksi yhden kaivostyöpaikan on arvioitu
S
uomessa markkinat ovat polarisoituneet isoihin ja pieniin yrityksiin. Tämä aiheuttaa vinoutumia sekä rakenteellisia ongelmia markkinoiden toimivuuteen.
Kaivosalan tulevaisuuden painopisteenä ovat uudet teknologiat raakaainevarojen kestävässä hyödyntämisessä.
synnyttävän välillisesti 2,5-3,5 muuta työpaikkaa. Kaivoshankkeiden siirtyessä toteutusvaiheeseen alalle tarvittaisiin arvioiden mukaan jopa tuhansia uusia ammattilaisia tulevina vuosina. Suomen kaivosteollisuus tuottaa raaka-aineita metallin jalostukseen ja teollisuusmineraalien laaja-alaisiin käyttökohteisiin. Uudet kaivokset parantavat Suomen raaka-aineomavaraisuutta, mutta Suomen metallienjalostus on silti riippuvainen raaka-aineiden tuonnista. Omavaraisuus raaka-aineissa auttaa ylläpitämään Suomen metallinjalostuksen kilpailukykyä raakaainekustannusten pienentyessä.
Raaka-ainetuotannon lisäksi kaivosteollisuuden merkitys näkyy muun muassa teknologian ja palveluiden kehittämisessä. Suomessa on korkealaatuista kaivosalan teknologiaosaamista, jolle uusi kysyntä luo kasvumahdollisuuksia. Uusia ratkaisuja tarvitaan niin tuotannon kehittämiseen kuin ympäristövaikutusten minimoimiseen ja yhteiskuntasuhteiden kehittämiseen. Kehitystyön kautta voidaan tuottaa mahdollisesti myös uusia vientituotteita. Kaivosteollisuuden toimialaraportti on luettavissa verkossa www.temtoimialapalvelu.fi.
- Hiljattain julkaistut kartellituomiot asfalttiliiketoiminnassa kertovat osaltaan alan markkinoiden toimimattomuudesta, arvioi Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola. - Vaikka kartellit olisikin saatu pois markkinoilta, edelleen niin maarakennus- kuin monelta muultakin alalta puuttuvat keskisuuret yritykset. Eikö kasvuhalukkaita yrityksiä ole vai mikä estää yritysten kasvun, Peltola ihmettelee. Koneyrittäjät ovat jo pitkään olleet huolissaan, että valtionkin toimin ylläpidetään keskittyneitä markkinarakenteita, jotka edistävät suurten yritysten toimintaa ja ovat omiaan sulkemaan pienemmät yritykset pois kilpailusta. Esimerkiksi Liikennevirasto on toistaiseksi kilpailuttanut teiden kunnossapidon
urakoitaan niin suurina kokonaisuuksina, että edes keskisuurilla maarakennusyrityksillä ei ole rahkeita niiden toteuttamiseen. - Nykyiset käytännöt johtavat siihen, että urakat jaetaan muutaman suuren yrityksen kesken vuodesta toiseen. Tämä vie pohjaa pois aidolta kilpailulta, Peltola arvioi. Tulevassa hankintalain uudistuksessa pitää huolehtia hankintaerien koosta niin, että mahdollisuudet osallistua syrjimättömästi kilpailuun ovat todelliset myös pienemmille toimijoille. - Kilpailun toimivuus on myös veronmaksajien etu. Ei ole mitään järkeä siinä, että toimimattoman kilpailun takia kunnat, kaupungit ja valtio maksavat 20 prosenttia ylihintaa. Ja sen jälkeen vielä oppirahat oikeudessa, Peltola sanoo.
Lue maarakennusja kaivosalan uudet uutiset joka päivä www.kivirock.fi
MISSÄ NE KAIKKI KONEMIEHET ON?