RISUPAKETTI
METSÄALAN AMMATTILEHTI
103
Vuoden turveyrittäjä Juha Kivioja panostaa innovatiivisuuteen ja jatkuvaan kehitystyöhön
V
uoden turveyrittäjäksi on valittu toisen polven turve- yrittäjä Juha Kivioja, 43, Halsualta.
Tärkeimmät kriteerit olivat vakuuttavat näytöt vesien- ja ympäristönsuojelussa, tuotantotavoitteiden täyttymisessä ja tuotantoalueiden yleisessä siisteydessä. Hän panostaa työssään avoimeen viestintään, suunnitelmallisuuteen, työturvallisuuteen ja erilaisiin innovaatioihin niin työtavoissa kuin tekniikassakin. Kiviojien perheyritykset T ja J Kivioja Oy ja Kivioja Power Ky urakoivat turve- ja hakekuljetuksissa ja turvetuotannossa useille toimeksiantajille. Juha Kiviojan Tapani-isä aloitti turvekuljetukset 1980-luvulla ja laajan kokonaisurakoinnin noin 20 vuotta sitten. Kokonaispalveluun kuuluvat omalla kalustolla tuotetun turpeen lisäksi lähes kaikki kenttätyöt, lastaukset, tiestön hoito ja kuljetus asiakkaalle. Työtä tehdään energiasisällön mukaan määräytyvällä urakkahinnalla.
Yrittäjä menestyy yhteistyöllä ja avoimella viestinnällä
Kivioja on omaksunut käytännön kehittämisotteen, josta urakanantajien lisäksi ovat hyötyneet monet sidosryhmät. Yhteistyö aliurakoitsijoiden kanssa on ollut pitkäjänteistä ja osaavaan henkilökuntaan on panostettu. Yritys kouluttanut henkilökuntaansa aktiivisesti ja osallistunut moniin kehitys- ja kokeiluhankkeisiin, kuten koneiden reaaliaikaiseen paikantamiseen ja tuotannonaikaiseen laadunseurantaan. T ja J Kivioja Oy:tä on kiitetty useina vuosina hyvästä ympäristöasioiden hoidosta. Omavalvonta toimii esimerkillisesti ja sähköinen käyttöpäiväkirja täyttyy tarkoista merkinnöistä. Useat ympäristörakenteiden kehitysmahdollisuudet ovat tulleet urakanantajalle tietoon yrittäjän aktiivisen kehitystyön ja viestinnän tuloksena. Tavoitteista ja asiakaspalvelusta on pidetty kiinni, alue siistinä ja ympäristövaikutukset
vähäisinä, vaikka tuotantoalueet ovat osin hyvin vanhoja, kivisiä ja haastavia tuottaa. Kivioja on määrätietoisesti kehittänyt tuotantokalustoa niin, että ne sopivat tuotannon elinkaaren loppupuolella oleville kentille. Kivioja on ottanut käyttöön myös aurinkoenergiasovelluksia. Yrityksissä on panostettu turvallisuuteen: palo- ja työturvallisuus on hoidettu esimerkillisesti. - Loppuasiakas viimekädessä aina maksaa viulut. Meillä tehdään kaikki sen eteen, että asiakas kokee loppulaskun kohtuulliseksi, sanoo Juha Kivioja. - Juhalta on totuttu kuulemaan asiantuntevaa ja selkeää argumentointia monilla alan kannalta tärkeillä foorumeilla. Yrityksellä on kattavat verkkosivut (www.kiviojaoy.fi) ja yhteistyö niin median kuin eri sidosryhmienkin kanssa on sujuvaa, toteaa Bioenergia ry:n aluepäällikkö ja valintaraadin sihteeri Hannu Salo. Yritysten työllistävä vaikutus on parinkymmenen henkilötyövuoden verran. Pitkäaikaisen ja luotettavan työnantajan merkitys
Juhan veli Harri, sisko Hilkka, isä Tapani ja Vuoden turveyrittäjä Juha Kivioja. Harri Kivioja ja Hilkka Karjalainen puolisonsa Timon kanssa ovat tasavertaisesti mukana toiminnassa. Kuva: Jorma Uusitalo
korostuu alueella, joilla työtilaisuuksia on muuten hyvin rajallisesti. Turve työllistää noin 10 000 suomalaista. Turvetuotannon eri
vaiheissa, kokonaisyrittäjinä sekä itsenäisiä pk-turveyrittäjinä, työskentelee noin 2 000 yrittäjää.
Bioenergia ry tiedote
Mikkelissä on edellytykset maatalouden biomassoja käyttävälle biojalostamolle
K
eskitetyn biojalostamon toimintamalli, raaka-aineet ja mädätejäännöksen käyttökohteet -hankkeessa selvitettiin Mikkelin seudulla saatavissa olevia peltobiomassoja ja lantaa biokaasulaitoksen syötteeksi biojätteiden, puhdistamolietteen ja muiden biohajoavien syötteiden rinnalla.
Viljelijöiltä kysyttiin myös kiinnostusta käyttää biojalostamon tuottamia lannoitevalmisteita ja liikennebiokaasua. Lisäksi kartoitettiin ja kuvattiin erilaisten biokaasulaitosten materiaalivirtoja, volyymejä ja eroja toimintakonseptissa. Hankkeessa kartoitettiin peltobiomassojen sekä lannan käytön vaihtoehtoja
ja ravinnevirtoja myös rahavirtoina. Hankkeen rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto, EteläSavon maakuntaliitto, Metsäsairila Oy, Etelä-Savon Energia Oy ja BioGTS Oy sekä hankkeen toteuttivat Luonnonvarakeskus (Luke) ja ProAgria Etelä-Savo. Selvityksen perusteella alueella on saatavissa riittävästi maatalouden biomassojen laitoksen syötteeksi. Myös mädätteen levitysalaa olisi riittävästi. Toteutuessaan laitoshanke tukisi alueellista elinkeinorakennetta monin tavoin ja edistäisi muidenkin biokaasulaitosten, urakoitsijoiden, tuottajien ja toimijoiden toimintaedellytyksiä alueella sekä asukkaiden ja ammattilaisten mahdollisuutta käyttää kaasulla toimivia ajoneuvoja tai
laitteita. Hankkeen aikana haastateltiin 87 sellaista viljelijää, jotka olivat alustavan kartoituksen perusteella ilmaisseet kiinnostusta joko peltobiomassan tuottamiseen, lannan luovuttamiseen, lannoitevalmisteen tai liikennebiokaasun käyttöön. - Viljelijät ovat olleet erittäin kiinnostuneita peltobiomassojen uusista hyödyntämismahdollisuuksista, toteaa haastatteluja urakoinut kasvintuotannon asiantuntija Riitta Savikurki. Suunnitteilla on noin 20 000 tn vuodessa käyttävä biojalostamo, jonka aiottu syötemäärä riittäisi reilun miljoonan metaanikuution tuotantoon vuositasolla. - Vastaavalla määrällä maatalouden ja erityisesti peltobiomassoja teoreettinen potentiaali
olisi jopa yli puolitoista miljoonaa kuutiota, mutta suunnitellulla syötekoostumuksella jäädään puolentoista miljoonan alapuolelle, laskee kehityspäällikkö Maarit Kari. Ohjausryhmän jäsen ja biokaasuyrittäjä Mika Juvonen (BioKymppi Oy) kuvailee tuotettua raporttia huolellisesti laadituksi selvitykseksi peltobiomassojen käytöstä ja lannoitteen levitys- ja varastointikustannuksista. Liikenteen biopolttoaineet ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä. - Parhaillaan keskustellaan biokaasun tankkausaseman perustamisesta Mikkeliin, toteaa BioSairila Oy:n toimitusjohtaja Sami Hirvonen. Etelä-Savon Energia Oy:n
(ESE) tuotepäällikkö Petri Pelli piti hanketta hyvänä avauksena biokaasulaitoksen ympärille liittyvien liiketoimintojen käynnistämiselle. Biokaasulaitoksen ympärillä yhdistyy niin monipuolinen joukko toimijoita, että näiden tahojen välisen vuoropuhelun käynnistäminen on aloitettava hyvissä ajoin ennen laitoksen rakentamista ja siinäkin tarkoituksessa kentän toimijoiden kontaktointi tapahtui hyvään aikaan. Hanke järjesti huhtikuussa tuloksista ja toimintakonseptista sekä kierrätysravinteista ja biokaasun käyttömahdollisuuksista seminaarin, johon osallistui 70 kiinnostunutta osallistujaa.