Blinikääretorttu haukimoussella

4 annosta, valmistusaika: aktiivinen 10 min, passiivinen 3 h G v

Vegaaninen sinappisilli

1. Irrota herkkusienistä jalka ja viipaloi lakki noin kolmeen osaan. Paista sieniä pannulla öljyssä 3–5 minuuttia tai kunnes pannulle irronnut neste on haihtunut. Jäähdytä sienet. 2. Valmista kastike sekoittamalla kaikki ainekset keskenään. Yhdistä jäähtyneet sienet ja kastike. Siirrä jääkaappiin maustumaan yön yli.

Vegaaninen valkosipulisilli

1. Paloittele munakoiso 2 x 5 cm kokoisiksi paloiksi kulhoon. Lisää päälle suola ja anna munakoisopalojen hikoilla 10 min. Kuumenna pannulla öljy ja paista munakoisoja muutama minuutti, kunnes ne ovat hieman pehmenneet. Jäähdytä. 2. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Sekoita keskenään kaikki loput ainekset kastikkeeksi. Yhdistä kastike ja jäähdytetyt munakoisot keskenään. Anna maustua jääkaapissa noin yksi vuorokausi.

Vegaaninen makea sipulisilli

1. Kuori banaanisalottisipulit ja leikkaa ne pitkittäin puoliksi ja isommat neljään osaan. Siirrä kattilaan. Mittaa päälle kaikki loput ainekset ja keitä noin 2–3 minuuttia. Nosta kattila liedeltä ja anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Siirrä jääkaappiin ja anna maustua vähintään 3 tuntia tai yön yli.

JUOMASUOSITUS

Vegaaninen sillikimara viihtyy olutseurassa. Valitse raikas, vaalea, keskiasteisesti humaloitu lager tai astetta voimakkaammin humaloitu pils.

Vinkki: Yhä useammassa perheessä tuskaillaan eri ruokavalioiden yhdistämisen kanssa. Vegaaninen sillikimara sopii katettavaksi esimerkiksi perheen joulupöytään ja maistuu myös kaikkiruokaisille!

RUOKAOHJEET MIKA RAMPA I KUVA ANTTI VETTENRANTA I TYYLI NIINA MERILÄINEN I JUOMASUOSITUKSET ANRI LINDSTRÖM JA TAINA VILKUNA, ALKO

Voimakkaan makuista, rasvaista pähkinää käytetään pääosin naposteluun ja leivontaan.

Parhaiden hasselpähkinöiden koti sijaitsee Italian Piemontessa, missä hasselpähkinät ovat kermaisia ja ohutkuorisia. Piemontelaiset herkuttelevat niillä aamuisin ripottelemalla rouhetta juustokermakastikkeessa paistetun kananmunan pinnalle.

Hasselpähkinä toimii erinomaisesti kermaisten ruokien kanssa. Viinissäkin saa siis olla runsas rakenne. Tammitettu valkoviini esim. chardonnayrypäleestä voimistaa annosten kermaisuutta ja pähkinäisyyttä entisestään.

Hasselpähkinä ei ole runsaan tanniininen, joten se on melko viiniystävällinen pähkinä. Useissa italialaisissa vaaleissa rypälelajikkeissa on jo itsessään herkullinen pähkinäinen aromimaailma, joten ne sopivat täydellisesti hasselpähkinäisten ruokien kaveriksi.

Poimi hasselpähkinä sisöltävä resepti: alko.fi/bataattilaatikko

ALKON ASIANTUNTIJAT

ANRI LINDSTRÖM on vastikään suorittanut viinimaailman arvostaman WSET Diploman ja työskentelee Alkossa palvelu- ja tuotekouluttajana.

TAINA VILKUNA on yksi Suomen viidestä Master of Wine -tutkinnon suorittaneista ja työskentelee Alkossa tuoteviestintäpäällikkönä.

Pähkinänsärkijällä auki rusautettu saksanpähkinä on monella joulunvieton naposteltava. Juustojen kanssa nautittuna saksanpähkinän tanniinit notkistuvat tilkkasella hunajaa. Runsasarominen pähkinä kaipaa rinnalleen yhtä voimakkaan juomakumppanin. Makea, runsasarominen ja vivahteikas Late Bottled Vintage -portviini eli LBV Port kruunaa aattoillan pähkinäisen herkutteluhetken - juustolla tai ilman.

Saksanpähkinöiden kevyen katkera ja ruohomainen makumaailma rikastuu runsaan aromikkaalla sauvignon blanc -valkoviinillä. Yhdistelmä toimii erityisesti silloin, kun ruoan kokonaisuus on aromeiltaan kevyt. Ripottele saksanpähkinöitä turkkilaisen jugurtin päälle, ja koristele kourallisella tuoretta tilliä ja granaattiomenan siemeniä. Dippaa jugurttiin pitaleipiä ja nauti sen kanssa lasillinen passiohedelmäistä sauvignon blanc -viiniä Uuden-Seelannin Marlboroughista.

Katso saksanpähkinäinen resepti: alko.fi/katkaraputempura

Tiesitkö että...

Pistaasi sopii suolattuna ja paahdettuna naposteltavaksi, maustamattomana sekä makeisiin että suolaisiin ruokiin.

Pistaasi on pähkinöistä armollisimpia viinien kumppaneita. Suolattuna ja paahdettuna sen kanssa maistuvat hedelmäiset roseekuohuviinit, kuten juhlava roseesamppanja tai tyylikäs crémant.

Kotikeittiöissä pistaasia käytetään usein liharuokien, kuten karitsankareen tai possunfileen, kuorrutteena. Silloin käytetään paahtamattomia ja suolaamattomia pistaasipähkinöitä, jotta niiden hienostunut maku ja makeus eivät peity. Juomaksi sopii tässäkin hedelmäinen roseeviini, kuplilla tai ilman. Rosee jaksaa kantaa lihan aromikkuutta peittämättä pistaasin herkkyyttä.

Jälkiruokiin pistaasit tuovat omintakeisen makunsa, jota ei kannata viinillä peittää. Lähiidän pistaasiherkku halva jalostuu ruusuaromisen gewürztraminerin kanssa unohtumattomaksi makuyhdistelmäksi.

Kokeile pistaasia sisältävää herkkua: alko.fi/pistaasijaatelo

hurahdus

Jaakko Pirhoselle tärkeintä chileissä ovat erilaiset maut, mutta tulisuuden kanssa kokeneelle konkarillekin saattaa keittiössä sattua vahinkoja, joiden paikkaamiseen tarvitaan hieman tavallista runsaammat ruokajuomat ja jääkylmää jäätelöä.

TEKSTI JA KUVAT JUHO PAAVOLA

Pirhonen ihailee intohimoisia chilinviljelijöitä, mutta suhtautuu itse chileilyyn löysin rantein.

JAAKKO PIRHONEN

Kuka Helsinkiläinen kemisti, joka työskentelee Alkon alkoholintarkastuslaboratoriossa.

”pistin chilejä ensimmäisen kerran kasvamaan ihan vitsillä, kun muutkin kasvattivat. Sain kamalalla vaivalla neljästä kasvista yhden hedelmän ja ajattelin, ettei se ole minun juttuni”, Jaakko Pirhonen kertoo.

Pirhonen mietti hetken ja päätti antaa sisäiselle hortonomilleen uuden mahdollisuuden. Uudet chilit kasvamaan, mies kastelemaan ja toivomaan parasta. ”Hedelmiä tulikin sitten niin paljon, etten jaksanut syödäkään”, hän jatkaa.

Sillä tiellä hän on edelleen. Nykyään Pirhosen kodissa on chilejä kylpytiloja lukuun ottamatta jokaisessa huoneessa. Pirhonen muistaa ensimmäiset chilinsä vielä hyvin. Ne kasvoivat ikkunalaudalla hänen yksiössään, parin kivenheiton päässä Pirhosen ja hänen puolisonsa nykyisestä kodista. ”Ne olivat ihan peruschilejä, eli niitä punaisia pötkylöitä. Ei siinä silloin niitä lajikkeita katsottu.”

Sittemmin Pirhosen oma makupaletti ja chilitietämys ovat laajentuneet kilpaa. Vuosien varrella omilla ikkunalaudoilla on kasvanut ainakin seitsemää eri lajiketta. Parhaillaan Pirhonen hoitaa kolmea erilaista chilipensasta, Lemon Dropia, Cayenne Long Slimiä ja Carolina Reaperia ”Seuraava on vielä avoinna. Yleensä tutkailen loppuvuodesta ja valitsen seuraavan lajikkeen.”

Hätäisempi voi istuttaa chilinsä suoraan

”Nauti tekemisen ilosta. Itse kun tekee, saa sellaisen kuin siitä taimesta, mutta Pirhosella ei niin kiire ole. Hän laittaa vuoden alussa tulee.” parisenkymmentä siementä itämään Chilit verkossa chilifoorumi.fi suodatinpaperille. Kun siemenet ovat itäneet ja kasvinalku saavuttanut muutaman sentin pituuden, Pirhonen siirtää sen chili- tai kaktusmullalla täytettyyn ruukkuun. Ravinteikkaassa mustassa mullassa chili ei viihdy. ”Chili kasvaa kevään. Juhannuksena se kukkii, jos hyvin menee, ja loppukesästä korjataan sato.” Pirhonen on alusta asti harrastanut chilejä hyvän kaverinsa kanssa. Kun tavataan, vaihdetaan kuulumisia myös chileistä ja siitä, mikä kasvatuksessa toimii ja mikä ei. Jos omat tiedot eivät riitä, apua voi etsiä esimerkiksi verkon chilifoorumilta. ”Foorumia lukiessa huomaa, että moni harrastaja on hankkinut itselleen todella syvälliset tiedot chilin viljelemisestä. Sellaista omistautumista voi vain ihailla.” Myös chileilyyn saa uppoamaan halutessaan paljonkin rahaa. Pirhonen itse suhtautuu chileihin löysin rantein. Esimerkiksi tosi harrastajille tyypilliset kastelujärjestelmät loistavat poissaolollaan. Pirhoselle riittävät siemenet, ruukut ja chilien leikkelyyn tarvittavat kukkasakset. Ruukun voi ostaa halvalla rautakaupasta tai hieman kalliimmalla sisustusliikkeestä. ”Olen tämmöinen sunnuntaiviljelijä, eikä chileilläni ole esimerkiksi nimiä. Jos kasvi ei

menesty ikkunalaudalla, se menestyy hyvin biojätteenä.”

Chiliharrastus istuu Pirhosen arkeen luontevasti, sillä hän on ikänsä ollut innokas kokkaaja. Chilit ovat avanneet kokeilunhaluiselle kotikokille väylän makujen maailmaan. ”Lajien erot tulevat esiin chilin tulisuudessa mutta ennen kaikkea sen aromeissa. Paprikaisen Habaneron aromit ovat hyvät ja se antaa tarvittaessa ruokaan potkua. Vastaavasti esimerkiksi Lemon Drop on nimensä mukaisesti sitruunainen ja sopii kalaruokien kanssa hyvin.”

Pirhonen tykkää Kaukoidän eri keittiöistä, joille on yhteistä avokätinen, joskin tarvittaessa hyvinkin sofistikoitunut chilin käyttö. Pirhosen oma bravuuri, kasvis-rendang tulee Indonesiasta. Kookosmaitopohjainen curry saa ruokaisuutensa joko nyhtökaurasta tai härkäpavusta ja sipulista. Chiliä Pirhonen laittaa rendangiinsa runsaasti, sillä reseptiin kuuluva fariinisokeri leikkaa chilin tulisuutta mutta auttaa säilyttämään maun. ”Sen verran ruoassa on tulta, että ruokajuoma tuppaa jäämään jalkoihin. Tulen kanssa voi jeesata pikkuisen jäännössokeria sisältävä hedelmäinen valkoviini, mutta myös esimerkiksi kevyen raikas aasialainen lager sopii pöytään hyvin.”

vaikka sunnuntaiviljelijä onkin, Pirhonen myöntää olevansa chilin pauloissa. ”Huomasin hurahtaneeni, kun ikkunalaudalla kasvoi seitsemän pensasta. Siinä ei enää muita huonekasveja tarvittu”, Pirhonen nauraa. Chilin tulisuutta mitataan Scovillen asteikolla. Se kertoo hyvin chilin tehosta, mutta samalla ylläpitää turhan yksioikoista lähestymistä hedelmään, hieman kuin kuvailisi barracuda-fileen herkullisuutta kalorimäärällä. ”Itselleni chilin tulisuus ei ole mikään juttu, vaan ennemminkin sen vivahteikkaat maut.”

Mutta kyllä Pirhosenkin harrastukseen tulta mahtuu. Nuorempana hampaat upposivat maailman tulisimpaan chiliin, Carolina Reaperiin. Se oli kaveriporukan yhteinen tempaus, joka loi kehoon kymmenminuuttisen polttavan horkan. ”Nyt makuuhuoneessa kasvava Carolina Reaper on lähinnä kuriositeetti. Sitä on lähes mahdotonta käyttää missään, mutta kun joku kysyy kasvatatko niitäkin, voin sanoa että joo.” Sen kanssa on oltava varovainen. Erään kerran Pirhonen oli virittelemässä redangiaan sopivaksi Habanerolla, joka tarkemmin katsottuna paljastuikin monta kertaa vahvemmaksi Carolina Reaperiksi. Rendang syötiin, mutta ruokajuomia meni tavallista enemmän. ”Chiliövereiden sattuessa kohdalle vesi ei toimi, sillä chilin kapsaisiini on rasvaliukoinen aine. Rasvainen maito on aika hyvä, mutta vielä paremmin toimii jäätelö, jossa myös kylmyys helpottaa oloa”.

Siihen maukas ateria on muutenkin hyvä päättää.

ANTTI VETTENRANTA KUVA I SANTERI SAARINEN OHJE JuhlaJUOMAKSI

Kinuskisokerireunuksesta tulee nätimpi, kun jäähdytät kuohuviinilasit ennen täyttöä.

Vinkki: laakean samppanjalasin lisäksi Lasiksi sopii mainiosti myös pyöreäpesäinen samppanjalasi.

Resepti

2–3 annosta

1. Valmistele kuohuviinilasit tekemällä niihin kinuskisokerireunukset: kasta lasi kinuskikastikkeeseen ja sen jälkeen hienoon sokeriin. 2. Lisää sekoituslasiin sitruunamehu, sokerisiirappi sekä karpalomehu. Sekoita huolella. 3. Jaa juoma jo valmistel- tuihin kuohuviinilaseihin ja täytä lasi kuohuviinillä. Lisää halutessasi koristeeksi pakastekarpaloita ja rosmariininoksa.