—
—
Kuka–Who
J Ä Palkittu keksijä Mika Viljanmaa halusi jo lapsena selvittää, kuinka asiat toimivat. Nyt hän tietää, että arjesta saa ideoita ja tärkeintä on tunnistaa oikea ongelma. Teksti Tea Kalska Kuvat Teemu Lehmusruusu
J Ä Ä N K
AIKKI ALKOI MOPOSTA. Vaikka se oli upouusi ja täysin ehjä, 11-vuotias kajaanilaispoika Mika Viljanmaa purki sen moottorin osiin. ”Olin jo lapsena kiinnostunut siitä, kuinka asiat toimivat – miksi maailma on sellainen kuin se on”, kertoo tunnustettu keksijä 35 vuotta myöhemmin. Lokakuussa 2012 hän on juuri käynyt Tukholmassa vastaanottamassa ”puunjalostusteollisuuden Nobelin”, Marcus Wallenberg -palkinnon. Se myönnettiin Metson tuotekehityspäällikkönä toimivalle Viljanmaalle uraauurtavasta paperin ja kartongin valmistukseen käytettävästä keksinnöstä, metallihihnakalanteroinnista.
Keksintö paitsi parantaa paperin painopinnan laatua, myös vähentää paperin valmistuksessa käytettävän kuituraaka-aineen tarvetta ja pienentää siten energiankulutusta.
Opinnoista suunta Parikymppisenä Mika Viljanmaa meni Teknillisen korkeakoulun pääsykokeisiin saadakseen armeijasta kolme päivää lomaa. ”Laitoin hakupapereihin ainoastaan Teknillisen korkeakoulun koneenrakennustekniikan. Pääsykokeet olivat sinä vuonna ihan käsittämättömän vaikeat; kukaan hakijoista ei osannut oikein mitään. Omat alkupisteeni olivat AALTO UNIVERSITY MAGAZINE 05 \ 21