Lämmin kiitos tuestasi ja siitä, että rakennat kanssamme tulevaisuutta! Aalto-yliopistossa ratkaistaan huomisen suuria haasteita jo tänään.
Kun aloitin työni Aallossa reilu vuosi sitten, kuljin ensimmäiset viikot kampuksella silmät suurina ihmetellen, kuinka häkellyttävän hienoa ja kansainvälisesti merkittävää tutkimusta täällä tehdään. Olemme maailmanluokkaa monilla tieteenaloilla, mikä on poikkeuksellinen saavutus vasta 15-vuotiaalle yliopistolle.
Aalto on ainutlaatuinen yhdistelmä taidetta, teknologiaa ja taloutta. Kansainvälisestikin harvinaista on se, että kaikki alat kohtaavat samalla kampuksella. Tämä mahdollistaa luontevat arjen kohtaamiset ja luo perustan monialaiselle yhteistyölle, jossa jokainen saa kukoistaa.
On ollut upeaa nähdä, kuinka varainhankinnan kautta saadut lahjoitukset päätyvät oikeisiin kohteisiin – kuten Aaltoyliopisto Juniorin kautta suoraan koululuokkiin. Espoossa koulua käyvä poikani tuli eräänä päivänä kotiin ja sanoi: ”Äiti, luulen, että työkaverisi olivat tänään koulussani.” Hän innostui oppimastaan ja alkoi heti suunnitella osallistumista Aalto Juniorin kesäleirille.
Varainhankintakampanjamme tavoitteena on saada 1 500 uutta lahjoittajaa tukemaan Aallon opetus- ja tutkimustoimintaa. Jokainen euro on merkityksellinen. Taloudellisen tuen lisäksi lahjoituksesi on arvokas osoitus siitä, että olet tukemassa suomalaista korkeakoulutusta ja yliopistossa tehtävää yhteiskunnallisesti vaikuttavaa työtä.
Lahjoituksesi on investointi tulevaisuuteen. Yhdessä voimme tarjota nykyisille ja tuleville sukupolville parhaan mahdollisen perustan tehdä kestäviä ja viisaita päätöksiä.
Camilla Wardi
Aalto-yliopiston lahjoittajasuhteiden päällikkö
”Lahjoituksesi on investointi tulevaisuuteen. Yhdessä voimme tarjota nykyisille ja tuleville sukupolville parhaan mahdollisen perustan tehdä kestäviä ja viisaita päätöksiä.”
”Suomi tarvitsee lisää osaajia, yrittäjiä ja innovaatioita. Arvioiden mukaan
Aallon tulisi lisätä opiskelijoiden määrää merkittävästi vuoteen 2035 mennessä vastataksemme kasvavaan tarpeeseen. Tarvitsemme tukeasi, jotta pystymme rakentamaan tähän tarvittavaa tutkimusja koulutuskapasiteettia laadukkaasti.”
ILKKA NIEMELÄ
Aalto-yliopiston rehtori
”Lahjoitus Aallolle tukee uraauurtavaa tutkimusta, mahdollistaa huippuluokan koulutuksen tulevaisuuden osaajille sekä vauhdittaa innovaatioita.”
TERO OJANPERÄ
Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja
Shimmering Wood -pinssi symboloi yliopistolle tehtyä lahjoitusta. Pinssin ovat suunnitelleet muotoilija Noora Yau ja materiaalitieteilijä Konrad Klockars. Pinssin hohto syntyy ainutlaatuisesta puupohjaisesta väristä, joka on myrkytön ja biohajoava.
Varainhankintakampanjan symboli on yliopiston logon huutomerkillä varustettu versio. Kampanja käynnistyi tammikuussa tempauksella, jossa tunnettujen valomainosten A-kirjaimiin Helsingissä ja Espoossa ilmestyi huutomerkki.
Saastamoisen säätiö tukee Marsion toimintaa
Syksyllä 2024 avautunut Marsio-rakennus on yliopiston uusi kohtaamispaikka keskellä kampusta.
Saastamoisen säätiö on tehnyt 1,5 miljoonan euron suuruisen lahjoituksen Marsiossa tapahtuvaan monitieteisyyttä tukevaan toimintaan. Lahjoituksen avulla yliopisto vahvistaa taiteen ja media-alan koulutusta, monitieteistä tutkimusta sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Marsiossa on 6 500 neliömetriä tilaa opetukseen ja tutkimukseen, opetusmenetelmien ja -materiaalien digitalisoimiseen sekä Aalto Studios -mediakeskukselle.
Rakennuksen alakerta on kaikille avoin tapahtumapaikka esimerkiksi yleisöluennoille, näyttelyille ja elokuvanäytöksille. Siellä on myös lounasravintola ja yliopiston oma kauppa.
Vuosittain järjestettävä näyttely Designs for a Cooler Planet on esillä Marsiossa 5.9.–28.10.2025. Kuva on syksyn 2024 näyttelystä.
Marsio sijaitsee Otaniemen kampuksen ytimessä, ja sinne pääsee myös pikaratikalla.
Turhautumisesta tekoihin – miksi yliopistoja on tuettava
Koin mullistavan herätyksen noin kymmenen vuotta sitten.
Olin turhautunut siihen, että jouduin pitämään esityksiä tekoälyn merkityksestä ymmärtämättä kunnolla, mitä tekoäly oikeastaan on, ja miten se toimii. Puhuin muiden kirjoittamien tekstien pohjalta epävarmana siitä, oliko sanomani oikeasti totta. Olin tottunut delegoimaan oppimista organisaation alemmille tasoille.
Olin tullut laiskaksi.
Päätin tehdä asialle jotain. Ilmoittauduin Stanfordin yliopiston koneoppimiskursseille. Tämä tarkoitti sitä, että aloitin ohjelmoinnin uudelleen lähes 30 vuoden tauon jälkeen. Taitoni olivat ruosteessa, samoin matematiikan osaamisessa piti putsailla pölyjä.
Ensijärkytyksestä selvittyäni löysin oppimisen ilon. Oli häkellyttävää alkaa ymmärtää asiaa, jonka koin tärkeäksi, kiehtovaksi ja haastavaksi. Endorfiinivyöryt kirittivät opiskeluani.
Yksilön näkökulmasta jatkuva oppiminen on henkilökohtaisen edistyksen, itsetunnon ja onnellisuudenkin edellytys. Minulle ainakin on, aion opiskella jotain uutta loppuelämäni ajan.
Yhteisöllisestä näkökulmasta oppiminen ei ole koskaan ihmiskunnan historiassa ollut yhtä välttämätöntä kuin nyt, kun edessämme on olemassaoloa uhkaavia kriisejä. Elämäntapamme voi säilyä vain uusien oivallusten, keksintöjen ja innovaatioiden avulla.
Myöskään korkeakoulutuksen rooli ei liene koskaan ollut yhtä tärkeä kuin nyt. Tutkimukseen ja koulutukseen panostaminen on avainasemassa. Maailmanlaajuisesti se on elämän ja kuoleman kysymys. EU-tasolla on kyse siitä, haluammeko päätyä ulkoilmamuseoksi vai olla yksi maailmantalouden suuralueista jatkossakin. Suomen tasolla on kyse valinnasta: putoammeko pysyvästi pois pohjoismaisesta viitekehyksestä vai kapuammeko takaisin arvostetuksi hyvinvointivaltioksi.
Suomen talouden kyky rahoittaa välttämättömiä investointeja yliopistoihin on äärirajoilla. Pelkkä nykytilan ylläpitäminen ei riitä. Meidän on löydettävä keinoja lisätä investointeja nostaaksemme kansantaloutemme ulos kuopasta, jonka olemme sille kaivaneet.
Kun julkinen rahoitus on epävarmaa, yliopistojen varainhankinta yksityisistä lähteistä saa yhä suuremman roolin. Se tarjoaa turvapuskurin silloin, kun valtion rahoitus vaihtelee, mahdollistaa pitkän aikavälin suunnittelun ja tukee tutkimushankkeiden käynnistämistä.
Monet ovat jo tehneet lahjoituksen Aallolle, ja samalla tehneet jotain erityisen arvokasta yliopiston hyväksi. Tämä on hyvä alku, mutta yliopistojen tukemisesta on tehtävä osa suomalaista kulttuuria – ja siinä on vielä pitkä matka kuljettavana.
Esimerkiksi Yhdysvaltain huippuyliopistoissa keskimääräinen lahjoitus on 100 kertaa suurempi kuin Aallossa, ja lahjoittaminen 30 kertaa vilkkaampaa. Yhdessä ero on 3000-kertainen. Jos voimme kuroa umpeen edes yhden prosentin tuosta kuilusta, se merkitsee 30 kertaa nykyistä enemmän yksityistä rahoitusta. Sen pitäisi olla tehtävissä.
Risto Siilasmaa
Aalto-yliopiston varainhankinnan neuvottelukunnan puheenjohtaja, WithSecure Oyj:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja
Kolumni on lyhennelmä Risto Siilasmaan juhlapuheesta Marsio-rakennuksen avajaisissa.
Aalto-yliopisto
15 vuotta
Viisitoista vuotta sitten Suomeen syntyi kansainvälisesti ainutlaatuinen yliopisto, kun kolme arvostettua korkeakoulua yhdistyivät monialaiseksi innovaatioyliopistoksi. Aaltoyliopisto on rohkeuden ja yhteistyön menestystarina.
Idean uudesta yliopistosta esitti silloisen
Taideteollisen korkeakoulun rehtori Yrjö Sotamaa lukuvuoden avajaispuheessaan syksyllä 2005. Ajatus tekniikan, talouden ja taiteen yhdistävästä yliopistosta oli radikaali ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen, mutta sen taustalla oli vahva usko eri alojen rajoja ylittävään yhteistyöhön ja sen luomaan kilpailuetuun.
Hanke ei olisi toteutunut ilman Teknillisen korkeakoulun rehtori Matti Pursulaa ja Kauppakorkeakoulun rehtori Eero Kasasta, jotka yhdistivät voimansa Sotamaan kanssa. Heidän johdollaan kolmen korkeakoulun henkilöstö ja opiskelijat osallistuivat aktiivisesti uuden yliopiston suunnitteluun.
Kolmen korkeakoulun yhdistäminen eteni poikkeuksellisen nopeasti ja yksituumaisesti, kun sekä valtionhallinto että elinkeinoelämä tukivat hanketta. Suomessa oltiin valmiita suureen muutokseen kansainvälisesti kilpailukykyisen yliopiston aikaansaamiseksi.
Erityisen ratkaisevaa oli riittävän peruspääoman kerääminen. Elinkeinoelämä laittoi liikkeelle järeät voimat varainkeruun vauhdittamiseksi. Yritysten, yksityishenkilöiden, säätiöiden ja muiden yhteisöjen tuella saatiin kokoon 200 miljoonaa euroa. Valtio vivutti pääomaa kertoimella 2,5 eli tuki yliopistoa 500 miljoonalla eurolla.
Suomalaisen yliopistouudistuksen kärkihankkeena syntynyt Aalto-yliopisto aloitti toimintansa tammikuussa 2010.
Kansainväliseksi muutoksentekijäksi Tänään Aalto on kansainvälisesti tunnustettu huippuyliopisto, jossa yhdistyvät tutkimuksen laatu, luovuus ja yrittäjyyshenkisyys. Yliopisto kouluttaa uusia muutoksentekijöitä ja kehittää ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen. Taiteen, talouden ja tekniikan rajapinnoilta syntyy maailmaa muuttavia innovaatioita.
”Voimme olla ylpeitä ja tyytyväisiä, että Suomessa on tällainen yliopisto. On maailman mittakaavassakin poikkeava ajatus, että yliopisto rakennetaan tällä tavoin erilaisuuksien ja luovan yhteistyön varaan.”
YRJÖ SOTAMAA Emeritusprofessori ja Taideteollisen korkeakoulun pitkäaikainen rehtori, jonka aloitteesta Aallon syntyprosessi käynnistyi
Kolmen perustajayliopiston rehtorit kokoontuivat yhteiskuvaan yliopiston 15-vuotisjuhlissa tammikuussa: Teknillisen korkeakoulun Matti Pursula, Taideteollisen korkeakoulun Yrjö Sotamaa ja Kauppakorkeakoulun Eero Kasanen.
Otaniemen kampus on kehittynyt ainutlaatuiseksi yhteistyön keskukseksi. Tänä päivänä teknologian ja tieteen tunnettuja punatiilisiä rakennuksia täydentävät tilat, joissa toimii yksi maailman parhaista taiteen ja muotoilun korkeakouluista sekä yksi Euroopan johtavista kauppakorkeakouluista. Yliopiston ympärille on syntynyt voimakas startupkulttuuri, ja 1 400 korkean teknologian yritystä tekevät kampuksesta yhden Euroopan suurimmista teknologiaosaamisen keskittymistä.
Kansainvälisyys on keskeinen osa Aallon identiteettiä: opiskelijat edustavat 117 kansallisuutta, ja puolet opettajista ja tutkijoista tulee Suomen ulkopuolelta.
Lahjoittajien rooli Aallon tarinassa on ollut ratkaiseva. Vuonna 2010 saadut lahjoitukset loivat vankan perustan uudelle yliopistolle. Vuosien varrella lahjoittajien tuki on mahdollistanut kasvun ja menestyksen, kun lukemattomat yksityishenkilöt, yritykset, säätiöt ja muut organisaatiot ovat olleet mukana tukemassa Aaltoa matkalla maailman huipulle.
Viidentoista vuoden aikana Aalto-yliopisto on osoittanut, miten rohkeat ideat ja yhteistyö voivat muuttaa maailmaa.
Matka jatkuu – tulevaisuus rakennetaan yhdessä.
Lahjoittajatarinat
Puhdasta vettä kaikille
Myös Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n hallituksen jäsen Pekka Österlund on Aallon alumni. Hänen oma suhteensa vesialaan kumpuaa luonnon kautta.
”Mitä pidemmälle opinnot etenivät, sitä syvemmin opin ymmärtämään veden keskeisen roolin elämän ylläpitäjänä.
Puhdas vesi on elämän ehto, ja vesitekniikan asiantuntijoilla on tänä päivänä ratkottavanaan monimutkaisia globaaleja ongelmia”, Österlund sanoo.
Vesialan haasteet eivät tunne rajoja. Ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät erityisesti veden kautta – tulvina, kuivuuksina ja puhtaan veden niukkuutena.
Uusia ratkaisuja ja osaamista tarvitaan jatkuvasti.
”Puhdas vesi on rajallinen resurssi, jolle on annettava sen ansaitsema arvo. Aallossa tehdään vaikuttavaa kansainvälistä vesialan tutkimusta, ja haluamme jatkossakin tukea rohkeita kokeiluja ja uusia avauksia. On tärkeää antaa siivet ideoille, joilla voi olla kauaskantoinen vaikutus”, Minna Maasilta sanoo.
Maa- ja vesitekniikan tuki ry:llä on ollut keskeinen rooli vesitekniikan opetuksen ja tutkimuksen kehittämisessä Suomessa. Aalto-yliopisto on saanut yhdistykseltä yli sata lahjoitusta ja apurahaa 15 vuoden aikana, ja ennen sitä Teknillinen korkeakoulu oli merkittävä tuen kohde.
”On hienoa seurata Aallon vesiosaamisen kehittymistä. Veteen liittyvät kysymykset tuskin helpottuvat tulevaisuudessa, mutta laajakatseisella ja rohkealla insinööritaidolla on valtava merkitys niiden ratkaisemisessa”, Pekka Österlund sanoo.
”Mitä pidemmälle opinnot etenivät, sitä syvemmin opin ymmärtämään veden keskeisen roolin elämän ylläpitäjänä. Puhdas vesi on elämän ehto, ja vesitekniikan asiantuntijoilla on tänä päivänä ratkottavanaan monimutkaisia globaaleja ongelmia.”
PEKKA ÖSTERLUND
Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n hallituksen jäsen
Maa- ja vesitekniikan tuki -yhdistyksen edustajat, Minna ja Timo Maasilta sekä Pekka Österlund, kävivät tutustumassa Ympäristöhydrauliikan laboratorioon (EHL), jossa tehdään muun muassa veden virtaukseen liittyvää kokeellista tutkimusta.
Hyvä kiertämään
Rakkaus kulttuuriin ja taiteeseen innoitti tietotekniikan asiantuntijan tekemään lahjoituksen elokuvataiteen koulutukseen.
Yhdysvaltain Piilaaksossa pitkän ja antoisan IT-uran tehnyt Jussi-Pekka Mantere tukee Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun elokuvataiteen laitosta mittavalla lahjoituksella. Tuki kumpuaa halusta antaa takaisin kotimaalle ja kasvattiyliopistolle.
”Koko työurani on puhtaasti Teknillisessä korkeakoulussa saamieni kokemusten ja koulun ympärillä vallinneen ainutlaatuisen muutoksiin tähtäävän ympäristön ansiota”, Mantere kertoo.
Nyt hän haluaa olla mukana mahdollistamassa muutosta, jonka elokuvataide ja erityisesti dokumenttielokuvat voivat saada aikaan.
”Dokumenttielokuvat ovat paitsi tärkeitä ajankuvia, myös silmiä avaava ja toisten ihmisten ymmärtämistä lisäävä muutosvoima, joka voi käynnistää merkittävää uutta toimintaa yhteiskunnassa.”
Rakkaudesta lajiin. Näin Mantere kuvaa omaa, jo lapsuudessa alkanutta suhdettaan kulttuuriin ja taiteeseen. Viisivuotiaana hän ihaili Kansallisteatterin valo-ohjaamossa isoisänsä työskentelyä teatterin valomestarina.
”Teekkarina pääsin myös itse tekemään teatteria, kun olin töissä valomiehenä ja valomestarina Kansallisteatterin eri näyttämöillä. Tuolloin pohdin, josko tekniikkaa ja taidetta yhdistävästä työstä tulisi itselleni tulevaisuuden ammatti.”
Tekniikka vei kuitenkin voiton, kun 1980-luvulla alkanut internetin kehitys tempaisi tietotekniikkaa opiskelleen Mantereen mukaansa.
”Olin kesätöissä tietojenkäsittelyopin labrassa asentamassa ensimmäisiä internet-siltoja Macintosh-laitteille ja poraamassa reikiä Ethernet-kaapeleihin
lähetin-vastaanottimille. Pääsin seuraamaan aitiopaikalta internetin alkutaivalta – olimme mullistavan muutoksen aallonharjalla.”
Verkkoprojekti avasi Mantereelle oven työelämään Viisas Mies Oy:ssä, jossa oli mukana osaamista sekä TKK:sta, Kauppakorkeakoulusta että Taideteollisesta korkeakoulusta. ”Se oli kuin nykyinen Aalto-yliopisto mikrokoossa”, Mantere kuvailee työnantajaansa.
”Tuon taustan ansiosta pääsin luomaan yhteyksiä Appleen ja töihin yhtiön Euroopan ohjelmistokehityskeskukseen Pariisiin. Pariisista jatkoin työuraani Piilaaksoon, jossa työskentelin lähes 30 vuotta.”
Yhdysvalloissa Mantere sai tutustua lahjoituskulttuuriin, jossa sekä yksityishenkilöt että yritykset ovat vahvasti mukana: ”Piilaaksossa moni yritys tukee hyväntekeväisyyttä esimerkiksi tuplaamalla työntekijöidensä yleishyödyllisille kohteille antaman lahjoituspanoksen.”
Yliopistolle lahjoittaminen on Mantereelle tapa mahdollistaa muutosta.
”Mitä useampi lahjoittaa Aalto-yliopistolle, sitä suurempi on todennäköisyys, että syntyy jotain ennalta arvaamatonta ja merkittävää. Aalto on kuin alati kehittyvä ja muutokselle avoin työmaa, jossa rakennetaan jatkuvasti uutta.”
”Dokumenttielokuvat ovat ymmärtämistä lisäävä muutosvoima.”
JUSSI-PEKKA MANTERE Aalto-yliopiston alumni
Yhdessä voimme saavuttaa suuria
Hanna Mäkijärvelle on tärkeää säilyttää yhteys kotiyliopistoon ja vanhoihin opiskelukavereihin.
Hanna Mäkijärvi muistelee opiskeluaikaansa Kauppakorkeakoulussa lämmöllä.
”Opinnot olivat minulle merkittävä elämänvaihe. Toivon, että myös nykyiset ja tulevat opiskelijat pääsevät nauttimaan laadukkaasta opetuksesta ja mielekkäästä opiskelijaelämästä”, hän sanoo.
Laskentatoimen pääaineopinnot sekä rahoituksen ja johtamisen sivuaineet loivat vahvan perustan Mäkijärven työuralle.
”Toivon, että koulu voi jatkossakin tarjota hyvät puitteet opiskeluun ja että sen tilat ja muut resurssit pysyvät ajan tasalla, jotta opiskelijat saavat opetuksesta parhaan mahdollisen hyödyn.”
Mäkijärvi muistuttaa, että pienikin lahjoitus on yliopistolle merkittävä tuki.
”Pienistä puroista kasvaa suuria virtoja, kun meitä on mukana monta. On inspiroivaa ajatella, että voimme yhdessä saada aikaan suuria asioita ja mahdollistaa
Aalto-yliopiston korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen jatkumisen myös tulevaisuudessa.”
Aktiivisesti kotiyliopistonsa toimintaa seuraava Mäkijärvi osallistui tammikuussa Kauppakorkeakoulun Homecoming Day -tapahtumaan, joka kokosi kampukselle yhteen suuren joukon alumneja.
”On antoisaa pitää yhteyksiä yllä ja vaihtaa kuulumisia vanhojen opiskelukavereiden kanssa.”
Muistathan lahjoitusverovähennyksen!
Vähintään 850 euron lahjoitukset Aaltoyliopistolle ovat verovähennyskelpoisia.
Lahjoituksen voi tehdä useammassa erässä kalenterivuoden aikana.
Yksityishenkilöille yläraja on 500 000 euroa. Yrityksille ja yhteisöille vähennyksen yläraja on 250 000 euroa.
Uusi rahasto
Heikki Poutanen
People Know it Better
Leadership -rahasto – oppia kokemuksista
Tuotantotalouden vuosikurssin 1967 alumni Heikki Poutanen on tehnyt
Aalto-yliopistolle merkittävän lahjoituksen, jonka myötä yliopisto on perustanut hänen nimeään kantavan rahaston.
Poutanen kertoo omin sanoin urastaan ja johtamisfilosofiastaan:
”Urani aikana minulla on ollut etuoikeus työskennellä kahdessa maailman kolmesta suurimmasta hissiyhtiöstä, suomalaisessa Koneessa ja sveitsiläisessä Schindlerissä, joiden molempien globaalissa johtoryhmässä lopulta toimin.
Jo varhain opin arvokkaan läksyn: jokaisessa organisaatiossa on ihmisiä, jotka ymmärtävät syvällisesti työpaikkansa haasteet ja mahdollisuudet.
Kuuntelemalla heitä voimme tunnistaa todelliset ongelmat, löytää ratkaisuja ja kehittää entistä parempia ideoita. On myös tärkeää rohkaista työntekijöitä haastamaan johtoa, puhumaan avoimesti ja tuomaan esiin omia näkemyksiään.
Tämä ajattelutapa on keskeinen osa sitä, mitä kutsun People Know it Better -lähestymistavaksi. Se tarkoittaa kriittisen ajattelun vaalimista,
tiimien voimaannuttamista ja kaikkien työntekijöiden osallistamista luovaan ongelmanratkaisuun sekä ratkaisujen tehokkaaseen toteuttamiseen.
Kasvoin vaatimattomissa oloissa maatilalla, enkä villeimmissä unelmissanikaan olisi voinut kuvitella päätyväni menestyksekkäälle kansainväliselle uralle – saati nauttivani aktiivisesta elämästä eläkkeellä ja upeasta perheestä. Työskenneltyäni eri maissa olen nähnyt läheltä, että kansakunnan menestyksen ja ihmisten hyvinvoinnin avaintekijöitä on laadukas ja kaikille yhdenvertainen koulutus, jossa mahdollisuuksia eivät määritä varallisuus, sukupuoli, etnisyys tai poliittinen suuntautuminen, vaan kyvyt ja ansiot.
Oma menestykseni perustuu pitkälti Suomen koulutusjärjestelmään ja erityisesti Aalto-yliopiston tuotantotalouden koulutusohjelmaan. Tästä syystä olen tehnyt lahjoituksen People Know it Better -rahaston perustamiseksi. Se on panokseni Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi nopeasti muuttuvassa maailmassa.”
Rahasto edistää pohjoismaista johtajuuskoulutusta ja -tutkimusta Aaltoyliopiston tuotantotalouden laitoksella tuoden siihen Poutasen johtajuusfilosofian näkökulman.
Lue Heikki Poutasen pitempi kertomus elämästään ja urastaan Aallon verkkosivulta.
Opiskelijana Heikki Poutanen järjesti vuonna 1969 Prodeko-killan Finnfillare-projektin. Kolmen opiskelijan ryhmä pyöräili Suomen ulkomaankauppaliiton sponsoroimana Helsingistä Tukholman kautta Kööpenhaminaan osallistuakseen Find Finland -messuille ja edistääkseen pohjoismaista talousyhteistyötä. Helkama toimitti matkaan Jopo-polkupyörät, Marimekko ja Reima lahjoittivat vaatteita ja varusteita. Kuvassa perinteisiin teekkarilakkeihin pukeutuneet opiskelijat Kööpenhaminan messujen avajaisissa: mikrofonin ääressä Hannes Kulvik, hänen vasemmalla puolellaan Petteri Walden ja oikealla Heikki Poutanen.
Heikki Poutasen kotialbumi
Osallistu lahjoittamalla
Nimikkolahjoitus: sijoitus tulevaisuuteen
Kun haluat tehdä lahjoituksen, josta jää pysyvä jälki, on Nimikkolahjoitus hyvä vaihtoehto. Uusi lahjoitusmuoto tarjoaa vähintään 10 000 euroa lahjoittaville tilaisuuden kohdistaa tukensa pitkäjänteisesti Aalto-yliopiston pysyviin, pääomittaviin lahjoituskohteisiin ja nimetä tämä lahjoitus.
Nimikkolahjoituksen voi tehdä yliopistolle, sen korkeakouluille tai koulutusaloille. Lahjoituksen pääoma säilyy osana kohteen pääomaa, ja ainoastaan sen tuotto käytetään lahjoituskohteen hyväksi. Näin varmistetaan, että lahjoituksen vaikutus säilyy pitkälle tulevaisuuteen.
Lahjoituksen voi nimetä esimerkiksi henkilön, yrityksen, vuosikurssin tai muun ryhmän mukaan. Lahjoittajat ovat myös halunneet kunnioittaa läheistensä muistoa perustamalla Nimikkolahjoituksen heidän nimissään. Nimikkolahjoituksen pääomaa voi jatkossa kasvattaa kohdistamalla siihen uuden lahjoituksen tai antamalla myös muille lahjoittajille mahdollisuuden kasvattaa Nimikkolahjoituksen pääomaa.
Testamenttilahjoitus: pysyvä jälki huomiseen
Lahjoittamalla testamenttisi kautta Aalto-yliopistolle tai jollekin sen koulutusaloista tuet korkealaatuista koulutusta, taidetta sekä tutkimusta ja jätät perinnöksi paremman tulevaisuuden seuraaville sukupolville.
Lisätietoja testamenttilahjoittamisesta
Nora Rahnasto
lahjoittajasuhteet@aalto.fi 050 362 2243
Jussi Autere teki Nimikkolahjoituksen isänsä Ilmo Autereen muistoksi Insinööritieteiden korkeakoululle. Ilmo Autere oli diplomi-insinööri, joka teki pitkän ja menestyksekkään uran kaivosteollisuudessa. Jussi Autere kunnioittaa lahjoituksellaan isänsä muistoa: ”Ilmo oli aina valmis auttamaan ilman turhaa viivyttelyä. Lapsilleen hän opetti, että ongelmista ei valiteta vaan niihin rakennetaan ratkaisu.”
Kauppakorkeakoulun markkinoinnin professori ja Aalto Executive Education Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Pekka Mattila oli arvostettu johtamisen asiantuntija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hänen ystävänsä ovat halunneet kunnioittaa Pekan muistoa tekemällä merkittävän Nimikkolahjoituksen Kauppakorkeakoulun pääomittavaan lahjoitusrahastoon. Lahjoitus on nimetty Pekka Mattila in Memoriam.
Lisätietoja Nimikkolahjoituksista ja -rahastoista
Helena Salminen ja Nora Rahnasto lahjoittajasuhteet@aalto.fi
Tuotantotalouden Prodeko-rahastoon lukuisia lahjoittajia
Prodeko-rahaston lahjoituskampanja, joka käynnistyi vuonna 2023, herätti runsaasti kiinnostusta, ja sitä päätettiin jatkaa kesään 2024 saakka. Perustajalahjoittajia rahastolle kertyi yhteensä 32. Perustajalahjoittajiksi luetaan kaikki, jotka ovat kampanjan aikana lahjoittaneet rahastoon vähintään 10 000 euroa.
Lahjoituksilla on merkittävä vaikutus alamme opetuksen, tutkimuksen ja opiskelijoiden työelämätaitojen kehittämiseen. Ne mahdollistavat sellaisten toimintojen ja hankkeiden toteuttamisen, joihin perusrahoitus ei riitä.
Vuonna 2024 rahastoon tehtiin myös lahjoituksia professori Esa Saarisen elämäntyön tukemiseksi. Esa on vuosien varrella inspiroinut lukuisia opiskelijoita, johtajia, yrittäjiä, taiteilijoita – monien eri alojen ihmisiä
ajattelemaan paremmin, tuntemaan itsensä paremmin ja elämään paremmin. Lahjoitukset auttavat meitä jatkamaan Esan työtä ja vaalimaan hänen luomaansa henkeä.
Lämmin kiitos kaikille rahaston lahjoittajille tuestanne.
Vuonna 2026 Prodeko-kilta täyttää 60 vuotta, ja odotan innolla, että pääsemme juhlistamaan merkkivuotta yhdessä teidän, hyvät lahjoittajat, sekä koko Prodeko-yhteisön kanssa.
Jens Schmidt tuotantotalouden laitoksen johtaja
Esa Saarinen on filosofi, valmentaja, kirjailija ja emeritusprofessori, joka on vetänyt suosittua luentosarjaa Aalto-yliopistossa jo yli 20 vuotta.
Oppimisen iloa junioreille
Aaltoyliopisto Junior innostaa lapsia ja nuoria oppimaan, oivaltamaan ja luomaan uutta. Toimintavuosi 2024 oli ennätyksellinen: lahjoituksia kertyi enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja kävijämäärät jatkoivat kasvuaan.
Vuosi käynnistyi hienosti Junior Labin robotiikan uusimisen myötä, jonka mahdollisti Automaatiosäätiön lahjoitus. Supersuositut robotiikkatyöpajat tarjoavat innostavan ympäristön ohjelmoinnin, robotiikan ja automaation alkeiden opetteluun. Robotiikan uudistamisen lisäksi lahjoituksen avulla voitiin hankkia myös VR-laseja. Virtuaalilasien avulla työpajoissa voidaan tutkia avaruuden saloja, kurkistaa koneiden sisään ja matkustaa molekyylien ytimeen. Niin ikään kaupunkisuunnittelu herää eloon virtuaalimaailmassa, joka tarjoaa uudenlaisia tapoja oppia ja oivaltaa. Myös peruskouluissa on koettu robottikuumetta, kun robotiikkatuokiot ovat jalkautuneet luokkiin innostamaan 3.–9.-luokkalaisia ja heidän opettajiaan. Weisell-säätiön lahjoituksen
ansiosta yhä useampi lapsi ja nuori pääsee kurkistamaan ohjelmoinnin maailmaan, suorittamaan robottiajokortin ja ratkomaan luovia robottihaasteita. Aalto-yliopiston opiskelijaohjaajien kanssa luokasta toiseen kulkevat robotit ovat herättäneet uteliaisuutta ja tekemisen iloa monissa kouluissa. Koulukierroksen jälkeen robotit jatkavat Juniorin kesäleireille. Peruskouluissa otettiin innolla vastaan myös teknologiatuokiot, joissa oppilaat tutustuivat Aalto Juniorin ohjaajien johdolla muun muassa tekoälyyn ja peleillä oppimiseen. Suomeksi ja ruotsiksi pidettyjen tuokioiden ehdottomia kohokohtia olivat inspiroivat kohtaamiset ja tekemisen meininki. Jane ja Aatos Erkon säätiön sekä Svenska kulturfondenin rahoittama hanke tavoitti lähes 8 000 lasta ja nuorta.
”Tämä on ihan paras paikka, missä olen pitkään aikaan käynyt.”
EETU, 8 v. Aalto-yliopisto Juniorin avoimissa ovissa
Sukellus sijoittamisen ja veden maailmaan Sijoita tulevaisuuteesi -työpajoissa sytytetään nuorten innostus sijoittamiseen, säästämiseen ja oman talouden hallintaan. Peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa pidettävät työpajat ovat saaneet innokkaan vastaanoton, ja nyt OP Uusimaan lahjoitus antaa mahdollisuuden laajentaa toimintaa entisestään. Lahjoituksen avulla rakennetaan Aaltoyliopisto Juniorin oma digitaalinen oppimisalusta, joka tuo taloustaitojen opettamisen kaikkien opettajien ulottuville.
Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n lahjoitus mahdollistaa uudenlaisen sukelluksen veden maailmaan. Lahjoituksen avulla kehitettävissä työpajoissa lapset ja nuoret voivat oppia, kuinka tärkeää vesitekniikka on omassa arjessa ja koko maailmassa. Kouluissa ja Junior Labin tiloissa järjestettävissä toiminnallisissa työpajoissa perehdytään vesitalouden saloihin sekä puhtaan veden merkitykseen ja riittävyyteen. Lahjoitus mahdollistaa koordinaattorin ja apuohjaajien palkkaamisen sekä sen, että Aalto Junior jalkautuu näiden avulla kouluihin.
Vuoden aikana Aalto-yliopisto Junior on saanut lahjoituksia myös lukuisilta yksityishenkilöiltä. Niiden ansiosta on voitu uudistaa muun muassa työpajoissa käytettäviä tietokoneita.
Opintokäynnit tarjoavat monille koululaisille ensimmäisen kurkistuksen yliopistomaailmaan.
”Lämpimät kiitokset kaikille Aaltoyliopisto Juniorin toimintaa tukeneille. Tukenne auttaa meitä tarjoamaan yhä useammalle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden tekemällä oppimiseen, vaikkapa robottien ohjelmoimiseen, kurkistamaan mikroskooppiseen maailmaan tai matkaamaan virtuaalisesti ulkoavaruuteen.”
Robotiikkatuokioissa tutustutaan robotiikkaan ja ohjelmointiin Lego Spike -robottien avulla.
PETRI SUOMALA Aalto-yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori
Rahoituksen opiskelija Mitja Laakkonen vietti neljän kuukauden vaihdon New Yorkissa, jossa hän opintojen ohessa ehti tutustua kaupungin rikkaaseen kulttuuriin ja uusiin ihmisiin.
Katsaus lahjoittajille 2025
Aalto-yliopiston rahastojen vuosikertomus 2024
Sisältö
30 Katsaus vuoteen 2024
34 Aalto-yliopiston rahastojen hallinto
35 Sanasto
36 Liite 1: Aalto-yliopiston rahastojen talous 2024
36 Rahastojen uudet lahjoitukset ja käyttö
36 Rahastot taseessa
37 Rahastokohtaiset erittelyt
42 Rahastojen sijoitusvarallisuus
Vuonna 2024 Aalto-yliopiston rahastoista käytettiin yliopiston varsinaiseen toimintaan 41 (37) miljoonaa euroa. Yleisestä yliopistorahastosta käytettiin 32 (29) miljoonaa euroa koulutukseen ja tutkimukseen yliopiston sisäisen rahoitusmallin mukaisesti. Summa vastaa esimerkiksi noin 210 professorin palkkakustannuksia vuodessa. Sidotuista rahastoista käytettiin 7 (6) miljoonaa euroa. Merkittävimpiä käyttökohteita olivat professuurit ja työelämäprofessuurit, tekniikan korkeakoulujen kehittämisen ja niissä tehtävän tutkimuksen lisäksi. Vuoden 2024 lopussa rahastojen varallisuuden arvo oli 1 498 (1 382) miljoonaa euroa, josta sijoitusvarallisuus oli 1 480 (1 364) miljoonaa euroa ja kassavarallisuus 19 (19) miljoonaa euroa.
Yliopiston pitkän aikavälin kehittämistä rahoittavan yleisen yliopistorahaston arvo oli 1 391 (1 278) miljoonaa euroa. Rahasto koostui 200 (200) miljoonan euron lahjoituksista, 532 (532) miljoonan euron valtion vastinrahoituksesta ja 658 (544) miljoonan euron kertyneestä sijoitustuotosta sisältäen 258 miljoonan euron kertyneen yliopistoinflaation ja 399 miljoonan euron kertyneen reaalituoton.
Sidottujen rahastojen arvo vuoden 2024 lopussa oli 84 (81) miljoonaa euroa. Sidotuista rahastoista rahoitetaan tietyn rajatun kohteen tämänhetkisiä ja pitkän aikavälin kehittämistarpeita. Sidotuista rahastoista 19 (19) miljoonaa euroa oli tulouttavia ja 65 (62) miljoonaa euroa pääomittavia ja hybridirahastoja.
Varat & Oma pääoma
Varat 1 498 M€
Sijoitusvarallisuus 1 480 M€
Kassavarallisuus 19 M€
Rahamarkkinat 39
Valtionlainat 61
Yrityslainat ja kehittyvien markkinoiden lainat 207
Osakesijoitukset 812
Hajauttavat strategiat 245
Tulouttavien rahastojen kassavarallisuus 19
Oma pääoma 1 498 M€
Yleinen yliopistorahasto 1 391 M€
Sidotut rahastot 84 M€
Vapaat rahastot 24 M€
Lahjoitukset yliopistorahastoon 200
Valtion vastinrahoitus 532
Sijoitustoiminnan kertyneet tuotot 658
Tulouttavat rahastot 19
Pääomittavat ja hybridirahastot 65
Vapaat rahastot 24
Kestävän sijoitustoiminnan kokonaisvaltaista toteutusta jatkettiin vuonna 2024. Aalto-yliopiston rahastot arvioi ja lisää valikoidusti sijoituksia strategioihin, jotka pyrkivät hyödyntämään siirtymää kohti kestävämpää yhteiskuntaa. Tällä hetkellä nämä sijoitukset edustavat 4 % sijoitussalkun arvosta.
Aalto-yliopisto edistää vastuullisen sijoittamisen periaatteita toimialalla keskustelun ja verkostojensa kautta sekä noudattamalla raportointistandardeja. Aalto-yliopisto on FINSIF:n ja SBAI:n jäsen ja allekirjoittanut vastuullisen sijoittamisen periaatteet (Principles for Responsible Investing, PRI). Lisätietoa Aaltoyliopiston sijoitustoiminnan hiili-intensiteetistä ja muista vastuullisuutta kuvaavista mittareista on saatavilla sijoitustoiminnan vastuullisuusraportissa verkkosivuillamme
Aalto-yliopiston rahastojen hallintoa ohjaa varainhankintapolitiikka (Fundraising Policy), sijoitusstrategia (Endowment Strategy) ja sijoitusvarallisuuden käyttöpolitiikka (Endowment Spending Policy).
Varainhankintapolitiikassa määritellään yliopiston käytännöt koskien lahjoittajasuhteita ja -viestintää, lahjoitusprosessia, lahjoitusvarojen hallinnointia sekä lahjoituksiin liittyviä rooleja ja vastuita.
Sijoitusstrategiassa määritellään yliopiston tavoitteet ja käytännöt rahastojen sijoitusten hallinnoinnissa, kattaen myös vastuullisuusnäkökulmat.
Sijoitusvarallisuuden käyttöpolitiikan periaatteiden mukaisesti määritellään rahastojen käytön taso yliopiston varsinaisen toiminnan tukemiseksi. Ennalta määritelty käyttöpolitiikka tekee rahastojen tulevan käytön arvioinnista selkeää ja läpinäkyvää, tukien yliopiston operatiivista vuosisuunnittelua ja lahjoittajaviestintää sekä asettaa sijoitusstrategialle selkeän tavoitteen, mukaan lukien sijoitussalkun strategisen riskija tuottoprofiilin.
Yleinen yliopistorahasto
Lue lisää varainhankintapolitiikasta.
Sidotut rahastot Pääomittavat
Sidotut rahastot Hybridit
Käytön enimmäistaso on 2,5 % salkun arvosta. Reaalituottotavoite on 3,0 % ja pitkän aikavälin tavoite pääoman reaalikasvulle on 0,5 %. Pitkän aikavälin reaaliarvon tavoite parantaa todennäköisyyttä reaaliarvon säilymiseen.
Kiinteän reaalituoton sääntö: kiinteä tuotto on 5 %, josta 2,5 % on pääoman inflaatiosuojausta ja 2,5 % rahaston arvosta on käytettävissä.
Kiinteän nominaalituoton sääntö: pääoman kiinteä nominaalituotto on 5 % ja pääoma käytetään ennalta määriteltynä aikana.
Sidotut rahastot Tulouttavat Koko pääoma käytetään, ei tuottoa (ei sijoiteta osana sijoitussalkkua).
Sanasto
Aalto-yliopiston rahastot
Yliopistolle lahjoitettu varallisuus, jonka tuottoa ja pääomaa käytetään yliopiston tarkoituksen edistämiseen.
Hybridirahasto
Rahasto, joka koostuu lahjoituksista korvamerkittyyn käyttöön ennalta määrätyksi ajaksi, jonka aikana pääoman tuotto ja itse pääoma käytetään. Näiden rahastojen pääoma sijoitetaan rahoitusmarkkinoille osana yliopiston sijoitussalkkua. Esimerkkinä lahjoitusprofessuurirahasto, joka mahdollistaa 20-vuotisen tenure track -professuurin avaamisen.
Kassavarallisuus
Tulouttavien rahastojen lyhyeen ja keskipitkän aikavälin käyttöön tarkoitettuja varoja hallinnoidaan osana kassavarallisuutta.
Käyttöpolitiikka
Määrittelee kuinka paljon Aalto-yliopiston rahastoista voidaan ohjata rahoitusta yliopiston varsinaiseen toimintaan.
Lahjoitus
Lahjakirjalla tai verkkolomakkeella annettu vastikkeeton suoritus yliopiston toiminnan tukemiseen.
Pääomittava rahasto
Rahasto, jossa pääoman reaalituottoa käytetään rahaston tarkoitukseen ja pääoman reaaliarvo säilytetään yli ajan. Näiden rahastojen pääoma sijoitetaan rahoitusmarkkinoille osana sijoitussalkkua.
Sidottu rahasto
Lahjoitusrahasto, jolla on lahjoittajan antama korvamerkintä tai käyttörajoitus.
Sijoitussalkku
Pääomittavien ja hybridirahastojen pitkäaikaiset varat sijoitetaan rahoitusmarkkinoille tuottamaan reaalituottoa.
Sisäinen rahoitusmalli
Yliopiston käyttämä resurssien allokointimalli, jolla ohjataan valtionrahoitus ja yleisen yliopistorahaston käyttö yliopiston tutkimusja koulutustoimintaan.
Tulouttava rahasto
Rahasto, joka koostuu lahjoituksista yliopiston tämänhetkisiin tarpeisiin lyhyellä käyttöhorisontilla. Varoja hallinnoidaan osana yliopiston kassavarallisuutta.
Valtion vastinrahoitus
Vuosibudjetin ulkopuolinen julkinen rahoitus yliopiston rahastoihin.
Vapaa rahasto
Rahasto, joka on perustettu yliopiston hallituksen päätöksellä yliopiston kertyneistä, varsinaisen toiminnan voittovaroista tiettyä käyttötarkoitusta varten.
Varainhankinta
Prosessi lahjoitusten keräämiseksi yliopistolle.
Yleinen yliopistorahasto
Rahasto, joka koostuu valtion vastinrahoituksesta, lahjoituksista ilman käyttörajoituksia ja kertyneistä sijoitustuotoista. Kertyneet tuotot sisältävät inflaatiokorjauksen, jolla pääoman arvo säilytetään yli ajan ja reaalituoton, jota käytetään yliopiston rahoittamiseen käyttöpolitiikan mukaisesti.
Liite 1: Aalto-yliopiston rahastojen talous 2024
Rahastojen uudet lahjoitukset ja käyttö M€
Rahastot taseessa M€
sijoitustuottojen rahasto
Sijoitustoiminnan tulos tilivuodelta 152 102
Sidotut rahastot (pääomittavat ja hybridit) 65 62
Sidotut rahastot (tulouttavat) 19 19
Vapaat rahastot (hallituksen päätöksellä) 24 24
* Pääoma 733 M€ ja kertyneet tuotot 658 M€, josta 258 M€ inflaatiosuojausta ja 399 M€ reaalituottoa.
Vuosi
Taiteiden koulutusalan rahastot
Pääomittavat
Taiteiden koulutusalan rahasto
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun rahasto
Tulouttavat
Taiteiden koulutusalan rahasto
YRITTÄJYYS JA INNOVAATIOT
Pääomittavat
JA TAITEEN KEIHÄÄNKÄRJET
Aallon laajuiset rahastot
Tulouttavat
Aalto auttaa -rahasto
koulutusalan rahastot
Kemian tekniikan korkeakoulun rahastot
Pääomittavat ja hybridit (*)
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun rahastot
Pääomittavat ja hybridit (*)
Humanitäärisen arkkitehtuurin työelämäprofessuurirahasto*
Luovuuden tutkimuksen vierailijaprofessuurirahasto*
Professori Nils Erik Wickbergin rahasto
Elokuvataiteen (ELO) rahasto
Muotoilun alan väitöskirjatyön rahasto
TULEVAT KYVYT
Yliopistonlaajuiset lahjoitusrahastot
Tulouttavat
Kauppakorkeakoulun rahastot
Pääomittavat
Tekniikan koulutusalan rahastot
Pääomittavat Alumnirahasto
Kemian tekniikan korkeakoulun rahastot
Pääomittavat
Aleksander ja Lucie Lampénin rahasto
Rahastojen sijoitusvarallisuus M€
* Aalto-korkeakoulusäätiö sijoittaa vain rahastoihin, joiden kotipaikka on sitoutunut automaattiseen verotietojen vaihtoon OECD:n (CRS) tai Yhdysvaltojen (FATCA) raportointistandardien mukaan.
