YTY 5/2015

Y K S i T Y i S A L O J e n e S i M i e H e T J A A S i A n T u n T i J AT Y T Y

5 2015

JO 80 pROSenTTiA TYÖpAiKOiSTA ”piiLOSSA” peLKKÄ KÄTTeLY VAi KunnOn KeKKeRiT - KAnSAinVÄLiSTen JuHLApeRinTeiDen TunTeMiSeSTA On HYÖTYÄ OnKO pOMOLLA SAnOMiSTA SiVuBiSneKSeen?

Puheeksiottaja

[ TÄ S S Ä N U M E R O S S A ]

6

18

Jättääkö järkevä laman aikana kertomatta, että työ ei palkitse? Entä onko lopputilin ottaminen sulaa hulluutta? YTYlehti listaa viisi lamaajan tabua, joista ei monen mielestä uskalla edes puhua.

Stina Lindberg päivitti LinkedIn-profiilinsa ja pari tuntia myöhemmin hän oli jo työhaastattelussa.

Piilotyöpaikat lisääntyvät vauhdilla.

26

Uusia palveluita IAET-kassassa

28

Teatterimuseo hurmasi syyskokousvieraat

4

Ajankohtaista

6

Lama-ajan tabut

10

Pelastettu nuori on paras palkinto

13

Työpaikat vyöryvät LinkedIniin

14

Verkostotyö haastaa johtamisen

16

Piilotyö, missä oikein luuraat?

18

Unelmatyö löytyi aivan sattumalta

20

Kirjavinkkejä lukutuoliin

22

Juristipalsta: Saako työnantajan kanssa kilpailla?

24

Kun tuolit vähenevät ympäriltä

2 YTY 5/2015

28 Virpi Boström ja Tarja Onnela sovittivat Teatterimuseon hattuja ennen YTYn syyskokousta.

30

Pitkäaikaistyöttömyys kiusaa jo korkeakoulutettujakin

32

Maailmanpyörä: Juhlat lujittavat liikesuhdetta

[ PÄ Ä K I R J O I T U S ]

Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTYn jäsenlehti 5 / 2015 pÄÄTOiMiTTAJA Jaakko Kiiski

TOiMiTTAJA Tuomo Tarvas Puh. 09 2510 1335

TOiMiTuS Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki

SÄHKÖpOSTi yty@yty.fi

KOTiSiVuT www.yty.fi

LeHDen TOiMiTuSKunTA Anu Aspiala, Jaakko Kiiski, Kyllikki Kivijärvi, Pekka Potinkara, Enni Nirhola, Kari Saarinen, Tuomo Tarvas

KAnSiKuVA Mikael Ahlfors

uLKOASu Viestintänetti Oy, Jyväskylä

pAinOTALO Forssa Print

pAinOSMÄÄRÄ 9 800 Seuraava numero ilmestyy helmikuussa 2016.

iLMOiTuSHinnAT JA KOOT Takasivu 800 € 217 x 230 mm 1/1 sivu 700 € 217 x 280 mm 1/2 sivua pysty 400 € 108 x 280 mm 1/2 sivua vaaka 400 € 217 x 140 mm 1/4 sivua pysty 250 € 54 x 280 mm

SEKASORTOISESTA SYKSYSTÄ JOULUUN

E

nsimmäinen YTYn puheenjohtajuuden kaksivuotiskausi alkaa olla tätä kirjoittaessani lopuillaan ja jos vuosikokous on suonut jatkomandaatin, alkaa toinen kausi vuoden vaihtuessa. Tuon kauden jälkeen minun onkin YTYn sääntöjen mukaisesti astuttava syrjään, koska kyseinen kausi olisi minulle kolmas hallituskausi peräjälkeen.

Tällä säännöllä on haluttu varmistaa vaihtuvuus YTYn johdossa, mutta säännöllä on kielteinenkin vaikutus. Yleensä kierto kulkee siten, että jäsen valitaan hallitukseen, jossa ensimmäinen kausi menee jäsenenä, toinen varapuheenjohtajana ja kolmas puheenjohtajana edeltäjän väistyessä.

Tällä ruletilla YTYllä on aina kokematon puheenjohtaja yhdistyksen johdossa, sillä ensimmäisen puheenjohtajuuskauden jälkeen voin todeta, että vasta tässä asemassa pääsee riittävän syvälle yhdistyksen toimintaan. Jos sitten yhden kauden jälkeen joutuu eroamaan, tapahtuu se tilanteessa, jossa on vasta saavuttanut riittävän näkemyksen, ja yhteistyö toimiston kanssa on päässyt hyvään vauhtiin.

Olisi siis varsin perusteltua miettiä tämän säännön sisältöä uusiksi. Toimiva vaihtoehto voisi olla, että rajataan hallituskaudet edelleen kolmeen, mutta jos valitaan puheenjohtajaksi, voisi myös siinä toimessa olla kolme kautta riippumatta aikaisempien hallituskausien määrästä. Näin toiminnanjohtajalla voisi olla pidempään aisaparina puheenjohtaja, jolla on ollut myös itsellään mahdollisuus kehittyä tehtävän vaatimuksiin.

YTYn hallituksen toiminnan ulkopuolella maailma on muuttunut tänä syksynä varsin sekasortoiseksi. Kansainvälinen terrorismi on muuttunut monta askelta järkyttävämpään suuntaan. Kaiken kaikkiaan tämän vuoden raaimmissa terrorismi-iskuissa on kuollut jo lähes 500 ihmistä. Kaikkien näiden tekijäksi on ilmoittautunut terrorismijärjestö ISIS. Pariisin iskut olivat eräänlainen rajapyykki, joka avasi globaalisti ihmisten silmät ja johti myös massiivisiin vastaiskuihin.

Kotimaassa ollaan rajoittamassa perustuslaissa, Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimuksissa määritettyä työntekijöiden ja työnantajien järjestöjen vapautta sopia keskenään työehdoista määrittämällä työehtosopimuksille rajat. Nämä ongelmat ovat toki kansainväliseen terrorismiin verrattuna lähinnä marginaalisia mutta toimintamalli on kansainvälisestikin ennenkuulumatonta.

Kaikesta huolimatta toivotan kaikille YTYn jäsenille hyvää loppuvuotta! Toivottavasti teillä on joulun koittaessa aikaa rauhoittua yhdessä perheen ja muiden läheisten kanssa.

YTYlle jokainen jäsen on tärkeä, Mika Vesterinen hallituksen puheenjohtaja

YTY 5/2015

3

[ A J A N K O H T A I S T A ]

Tekemätön työ maksaa miljardeja Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden takia yritykset ja kansantalous menettävät joka vuosi noin viisi miljardia euroa.

Kokonaiskustannukset olivat vuonna 2014 keskimäärin 2 650 euroa palkansaajien henkilötyövuotta kohti. Tiedot ilmenevät Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015 -raportista.

Tekemättömän työn kustannuksilla tarkoitetaan summaa, joka saadaan laskemalla yhteen sairaus- ja tapaturmapoissaolojen palkkakustannukset, lakisääteiset tapaturmavakuutusmaksut, työeläkevakuutuksen työkyvyttömyysmaksut sekä panostukset työterveyshuoltoon.

Raportin mukaan kustannustaakkaa voisi keventää muun muassa johtamista parantamalla ja panostamalla aiempaa enemmän palkansaajien työhyvinvointiin ja työkykyyn.

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015 -raportin toteuttivat yhteistyössä Terveystalo, Työterveyslaitos, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, tilintarkastusyhtiö PwC sekä työeläkevakuutusyhtiöt Elo, Etera, Ilmarinen, If, Varma ja Veritas. ●

Kolme ytyläistä voitti lahjakortin Kolme ytyläistä on voittanut 200 euron lahjakortin jäsentutkimuksen jälkeen pidetyssä arvonnassa. Siihen osallistuivat kaikki YTYn jäsentutkimukseen netissä vastanneet.

Onnekkaat voittajat ovat Marita Luoto, Jari Salminen ja Liisa Karppinen. YTY onnittelee! ●

Akavan yrittäjäpalkinto Antellille Tämänvuotinen Akavan yrittäjäpalkinto on myönnetty Annukka Lantolle ja Tomi Lantolle Antell-konsernista.

Tomi Lantto toimii Antell-konsernin toimitusjohtajana ja Annukka Lantto varatoimitusjohtajana ja he ovat sisaruksia.

Lanton perhe on omistanut vuonna 1880 perustetun Antellin perheyrityksen vuodesta 1976 alkaen Konserniin kuuluu emoyhtiön lisäksi Antell-Kahvilat Oy, leipomotuotteiden valmistukseen keskittynyt Antell-Leipomot Oy ja noin sadan henkilöstöravintolan Antell-Ravintolat Oy. – Lantot ovat onnistuneet luomaan menestyvän yrityksen sekä hyvän ja toimivan yrityskulttuurin, jossa kannetaan vastuuta liiketoiminnan ja tuloksen ohella henkilöstön hyvinvoinnista sekä ympäröivästä yhteisöstä, Akavan yrittäjäpalkintoryhmän puheenjohtaja Jarmo Hyvärinen perustelee voittajan valintaa.

Akavalaisista yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimii noin 24 000 henkilöä. ●

Koulutustarjonta julkistetaan pian Ytyläiset osallistuivat jälleen aktiivisesti jäsenkoulutuksiin vuonna 2015. Ensi vuonna koulutustarjonta jatkuu monipuolisena ja tarjolla on koulutusta muun muassa ansioluettelon päivittämisestä, piilotyöpaikoista ja viestintä- ja vuorovaikutustaidoista.

Alkuvuoden koulutustarjonnasta tiedotetaan muun muassa YTYn kotisivun koulutuskalenterissa, Facebookissa ja uutiskirjeessä. Seuraa ilmoittelua! ● 4 YTY 5/2015

[ A J A N K O H TA I S TA ]

Naisjohtajien määrä kasvoi pörssiyhtiöissä

Klassisen joulupöydän ilmastotaakka pienehkö Joulupöydän antimia suunnitellessa kannattaa lisätä kasvisruokien, kalan, sianlihan ja kanan määrää ja vähentää naudanlihan ja juustojen osuutta, jos haluat tehdä ilmastotekoja keittiössä.

Muuttamalla ruokailutottumuksiaan kasvispainotteisemmiksi on mahdollista vähentää perheen ruokakorin ilmastovaikutuksia jopa puoleen nykyisestä, Luonnonvarakeskus (Luke) toteaa tutkimuksessaan.

Ruoka lohkaisee noin neljänneksen kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä. Joulupöydän antimia suunnitellessa Luke suosittelee lisäämään ruokavalioon kasviproteiineja, kuten papuja, herneitä, linssejä, pähkinöitä ja siemeniä. Kotimaista härkäpapua saa jo useista hyvin varustetuista ruokakaupoista.

Perinteiseen joulupöytään kuuluvat lanttu-, porkkana- ja perunalaatikot, keitetyt perunat, herneet ja ruisleipä ovat varsin ekologista ruokaa. Kinkku ja kalkkuna pesevät myös hiilitaakkansa puolesta naudan sisäfileen, ja pähkinät ja mantelit ovat ympäristöystävällisempää naposteltavaa kuin juustolajitelma.

Ruoka-aineiden ilmastovaikutukset (hiilidioksidia per tuotettu kilo)

Naudanliha ..............................................15 kg Juusto ...........................................................13 kg Sika .................................................................... 5 kg Broileri ............................................................. 4 kg Tomaatti, kurkku (kasvihuone talvella) ............................. 5 kg Riisi..................................................................... 5 kg Kasviöljy ......................................................... 3 kg Kananmuna ........................................... 2,5 kg Kala .............................................................. 1,5 kg Ruisleipä.................................................... 1,3 kg Sokeri .......................................................... 1,1 kg Kuiva papu.............................................. 0,7 kg Marjat, vihannekset, peruna........................................................ 0,2 kg Lähde: Suomen ympäristökeskus (2010)

Vaikka jouluun kuuluu mässäily, kannattaa pitää ruokakaupassa kohtuus mielessä. Paras ruoka päätyy suuhun, ei biojätteisiin, ja suurin osa ruokahävikistä syntyy kotona, ei ravintoloissa tai valintamyymälöissä. ●

Naisjohtajien määrä Suomessa on kasvussa, Keskuskauppakamari arvioi. Tällä hetkellä pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä 24 prosenttia ja johtoryhmien jäsenistä 21,5 prosenttia on naisia.

Pienissä ja keskisuurissa naisten osuus on hieman suurempi kuin suurissa pörssiyhtiöissä.

Kaikkein nopeimmin on tänä vuonna kasvanut 41– 45-vuotiaiden naisten osuus, jopa lähes 10 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Eniten naisjohtajia on energia-alalla ja terveydenhuollossa, vähiten teollisuustuotteiden ja palvelujen alalla.

Tiedot ilmenevät Keskuskauppakamarin Nuoret naiset nousevat johtoryhmiin -selvityksestä.

Vuoden 2015 alussa Keskuskauppakamari arvioi, että naisjohtajien euro on 95 senttiä, eli naisjohtajat saavat vastaavista tehtävistä jonkin verran pienempää palkkaa kuin miehet. ●

YTY 5/2015

5

Teksti Elina Venesmäki, Tuomo Tarvas Kuvitus Annukka Leppänen

Lama-ajan tabut Talousuutisten yleiskuva on tyrmäävä: työttömyys voi vain pahentua ja työntekijän osana on pelätä potkuja sikiöasennossa. Väärin, väärin, väärin!

Kulisseissa moni yritys ja toimiala kasvaa ja pitää huolta osaajistaan.

YTY-lehti tyrmää viisi työelämän lamatabua.

: Tabu u

Tylsästä työstä ei valiteta S aaraa kyllästyttää. Hän on jatkanut kehityspäällikkönä jo niin pitkään, ettei työ anna hänelle enää mitään.

Mutta uskaltaako kyllästymisestä valittaa? Pomohan voi tulkita sen seuraavissa yt-neuvotteluissa niin, että Saara voisi parhaiten ”kehittyä” kilometritehtaalla.

Tylsistynyttä työntekijää uhkaa boreout, johon liittyy samanlaisia oireita kuin burnoutiin: väsymystä, aloitekyvyttömyyttä ja saamattomuutta.

Innovaatiojohtamisen professori Liisa Välikangas Aalto-yliopistosta rohkaisee ottamaan työhön tylsistymisen esiin töissä. Välikangas neuvoo miettimään, olisiko mahdollista ottaa entistä suurempia tai erilaisia haasteita tai lähestyä omia työtehtäviä eri tavalla.

Kuka tahansa voi Välikankaan mukaan piristää omaa ja muiden työpäivää pienillä teoilla, esimerkiksi tuomalla kahvikupin väsyneen oloiselle kollegalle. Myös kehuminen luo positiivista ilmapiiriä.

– Jos työpaikalla on sellainen normi, että työn on oltava kurjaa ja on käyttäydyttävä kuin hiirulainen, se normi on rikottava kaikkien tähden.

6 YTY 5/2015

: Tabu v

Potkut saanut kärvistelköön Rahoituspäällikkönä pitkään työskennellyt Matti sai potkut. Pitkän työuran ansiosta hänellä on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Siinä ajassa ehtisi vaikka kiertää maailmaa; kyllähän töitä ehtii hakea myöhemminkin. Mutta hetkinen: saako pienen sapattivapaan jälkeen enää töitä?

Sehän voi näyttää rekrytoijien silmissä laiskottelulta.

– Totta kai levätä saa, sanoo konsultti Vesa Sahlman konsulttiyritys Mercuri Urvalista.

Sahlman neuvoo kuitenkin perustelemaan lomailun kunnolla, jos sitä kysytään esimerkiksi työhaastattelussa.

– Selitys voi olla vaikka, että kaipasit lepotaukoa elämään.

Irtisanomisajalla voi myös esimerkiksi tehdä vapaaehtoistyötä. Se voi näyttää seuraavan työnantajan silmissä hyvältä, olethan käyttänyt vapaan johonkin hyödylliseen ja itseä kehittävään.

Kun ei vaan nappaa

E

niten työssä tylsistymisestä kärsivät Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan alle 36-vuotiaat. Miksi juuri he? Työuransa alussa olevien luulisi olevan erityisen motivoituneita.

Syy voi löytyä kärsimättömyydestä ja perspektiivin lyhyydestä, tutkija Lotta Harju Työterveyslaitokselta arvioi.

– Ollaan kouluttauduttu, mutta sitten alkumetreillä uudessa työpaikassa ei välttämättä saada heti sellaisia tehtäviä, joihin ajatellaan omien kykyjen riittävän, Harju sanoo.

Satunnainen töissä tylsistyminen ei ole vakavaa eikä vaarallista, mutta jos innottomuus ja kiinnostuksen puute työtehtäviä kohtaan hallitsevat työpäiviä, pitäisi tilanteelle jo tehdä jotain, Harju sanoo.

Tylsistyminen voi johtua siitä, ettei pääse riittävästi käyttämään työssään omia kykyjään.

– Tylsistyminen voi aiheuttaa ahdistusta, passivoitumista ja kokemuksen välttelyä esimerkiksi uppoutumalla sosiaaliseen mediaan töiden sijaan, Harju kertoo.

Jos työ ei huvita, juttele asiasta esimiehelle – ainakin, jos luottamus pelaa molempiin suuntiin. Jos luottamus on heikko, puhu vaikka ulkopuoliselle ammattilaiselle.

Tutkimusprofessori Guy Ahonen Työterveyslaitoksesta sanoo, että motivaatio on pitkän työuran edellytys.

– Jos motivaatio on hukassa, tilannetta ei kannata jäädä hautomaan liian pitkäksi aikaa. Esimerkiksi sapattivapaa voi auttaa paljon.

– Motivoitunut, uutta osaava työntekijä tekee myös parempaa tulosta, Ahonen lisää. ●

YTY 5/2015 7

: Tabu w

Opintovapaa katkaisee uraputken Leo on jatkanut projektijohtajana suuressa lääkealan yrityksessä jo kymmenen vuotta, ja nyt olisi hienoa pitää tauko ja opiskella jotain uutta.

Ehkä puoli vuotta opintovapaata, niin mielikin piristyy?

Hyvä juttu, arvioi Alma Career Oy:n toimitusjohtaja Marja Pylkkänen. Hän sanoo, että on tärkeää, että yrityksessä on töissä parhaat osaajat, etenkin kun moni ala muuttuu koko ajan.

– Taloustilanne voi näyttää hankalalta, mutta ihmisiin investoimista ei voi ajatella vasta sitten, kun laiva joskus kääntyy. Silloin kilpailija on ehkä jo poiminut kirsikat kakun päältä.

Se, että yritys on valmis investoimaan ihmisiin myös vaikeina aikoina, viestii henkilöstölle, että yritys sitoutuu heihin. Tämä parantaa myös heidän sitoutumistaan yritykseen.

– Jos ihminen kokee oman osaamisensa olevan riittämätöntä, hän menettää helposti hallinnan tunteen ja stressaantuu, jolloin töissä käydään vain työn vuoksi.

Pahimmillaan hän ajautuu sairauslomakierteeseen.

Yritykselle säästöä voivat tuoda esimerkiksi sisäiset mentorointiohjelmat.

– Talon sisältää löytyy yleensä aina osaamista, joka on kiinnostavaa myös muille työntekijöille, Pylkkänen toteaa.

8 YTY 5/2015

: Tabu x

Lisääntyminen kostautuu Erityisasiantuntijana työskentelevän Maijan raskaustesti näyttää positiivista. Hän on riemuissaan, mutta ilouutista ei uskalla heti kertoa. Ties vaikka palkkaisivat uuden tilalle, kun olen poissa, Maija ajattelee.

No, sellainen riski on olemassa, mutta laitonta se olisi.

YTYn lakimies Anu Aspiala sanoo, että työsopimuslaki on yksiselitteinen. Laki kieltää irtisanomasta ketään sen takia, että hän käyttää perhevapaitaan. Lapsen kanssa saa olla kotona, kunnes hän on kolmevuotias. Irtisanomissuoja koskee äitiys-, isyys- ja hoitovapaalaisia – vaikkakin suoja vuotaa useimmin naisten kohdalla, koska naiset pitävät pitkiä perhevapaita enemmän kuin miehet. Heitä ei luultavasti irtisanota perhevapaiden aikana, mutta välillä heti heidän palattuaan töihin.

Joskus käy niin, että töihin palaava äiti pitäisi kouluttaa uudestaan, koska työ on vauvavapaan aikana muuttunut niin paljon. Työnantaja ei saa kuitenkaan irtisanoa töihin palaavaa äitiä sillä perusteella, että hän tarvitsee lisäkoulutusta.

– Sopuun näistä päästään aina, vaikka rahalla. Paras

kuitenkin olisi, jos irtisanomissuoja kestäisi puoli vuotta töihin palaamisen jälkeen, niin työntekijää ei voisi heittää yli laidan noin vain, Aspiala sanoo.

Vaikka työtehtävä olisi lakkautettu kokonaan, työnantajan pitää tarjota palaajalle jotain muuta hänelle sopivaa, jos sellaista vain on.

: Tabu y

Loparit – taloudellinen itsemurha Jarkko on vetänyt konserniviestintää jo kymmenen vuotta, mutta joka aamu ajatus muhii päässä: mitä jos ottaisi loparit? Uutta työtä ei ole tiedossa, ja vaikka oma osaaminen on korkea, niin olisi se aika uhkarohkeaa lähteä tyhjän päälle.

Konsultti Vesa Sahlman Mercuri Urvalista sanoo, että kannattaa uskaltaa, jos oma tilanne ja stressinsietokyky sen kestävät. Olemme kaikki erilaisia, ja yhdelle tuollainen stressitila ei sovi, toiselle hyvinkin.

– On aina henkilökohtainen riski irtisanoutua ilman tietoa tulevasta. Joskus töissä ahdistaa kuitenkin niin, että on paras repäistä irti.

Jos tekee mieli lähteä, Sahlman neuvoo puhumaan asiasta jo ennen irtisanoutumista työpaikalla.

Ehkä esimies keksii muutoksen toimenkuvaan, ja saa vanhan työn nykyistä kiinnostavammaksi.

Uutta alkua voi pohjustella jo ennen lähtöä. Kannattaa aktivoida omat verkostot, siis puhua aikeista kaikille.

He saattavat hyvinkin osata suositella uutta, mielenkiintoisempaa työpaikkaa. ●

YTY 5/2015 9

Teksti Tuomo Tarvas Kuvat Mikael Ahlfors

10 YTY 5/2015

Pelastettu

nuori on paras palkinto Hyvinkääläinen Henrik Norrena pyrkii polttamaan teini-ikäisten päihdekokeilut heti ensimmäiselle pesälle.

T

erve, minä olen Norrenan Henkka ja tulin puhumaan teidän kanssa vähän päihteistä ja ajanhallinnasta.

Täysi luokallinen 17–18-vuotiaita Hyvinkään yhteiskoulun lukion (HYK) Uskonto 3 -kurssin oppilaita katselee luokan edessä ryhdikkäästi seisovaa miestä, jonka olemuksesta näkee, että hän on kuin kotonaan eli teini-ikäisten parissa.

Lukiolaiset vilkuilevat varovasti toisiaan, mutta Norrena saa lämmitettyä heidät puolelleen. Hän ei ole ensimmäistä kertaa vierailulla HYKissä. Mies on kiertä-

Elämäni Sankari ry perustettiin vuonna 1998. Sen toimintaa pohjustettiin jo edellisvuonna, kun pesäpalloseura Hyvinkään Tahko aloitti päihteiden vastaisen projektinsa. Tahkossa pidettiin tärkeänä, että nuorten päihdeasenteisiin voidaan vaikuttaa mahdollisimman varhain.

Vuosien varrella yhdistys on järjestänyt noin 4 700 päihdeoppituntia. Niillä on tavoitettu yli 100 000 nuorta suomalaista.

Toiminnan painopiste on Hyvinkäällä ja Lappeenrannassa, mutta kouluttajat tekevät yksittäisiä kouluvierailuja tilauksesta ympäri Suomen.

Työntekijät kouluttavat jatkuvasti itseään muun muassa THL:n ammattilaiskoulutuksissa ja alan seminaareissa.

– Parhaat mentorini ovat olleet entisiä huumeidenkäyttäjiä, joita on myös ollut meillä työharjoittelussa, Henrik Norrena kertoo. ●

nyt jo 17 vuoden ajan Suomen kouluja tekemässä ehkäisevää päihdetyötä ala- ja yläkoululaisille ja lukiolaisille.

Norrena pyytää nuoria hakemaan salkustaan pienet, langattomat äänestyslaitteet, joilla voi vastata nimettömästi valkokankaalle heijastettaviin kysymyksiin. Niiden pohjalta Norrena vie keskustelua eteenpäin. Ensimmäisenä Norrena on kysynyt vireystilasta. 70 prosenttia ryhmästä vastaa olevansa juuri nyt väsynyt.

– Onkos siihen joku erityinen syy? Kellohan on jo 10. Aika monella syynä on se, että viihde-elektroniikkaa käytetään liian myöhään. Moniko oli vielä iltakymmeneltä koneen ääressä?

Neljä, viisi kättä nousee epäröiden. Nuoret arastelevat selvästi paikalla olevaa toimittajaa ja valokuvaajaa.

Vielä puoliltaöinkin oli koneella kukkunut pari teiniä.

– Tämä on melko yleistä. Viihde-elektroniikan, kuten läppärien, tablettien tai älypuhelinten selailun takia yöunet jäävät monella liian vähäisiksi, Norrena kertoo ja hyppää seuraavalla dialla suoraan pääasiaan.

– Kuinkas moni teistä joi alkoholia viime viikonloppuna? Voitte äänestää.

Yli 12 000 nuorta vuodessa

Suuressa salkussa kulkevat Henrik Norrenan tärkeimmät työvälineet: läppäri ja äänestyslaitteet. Norrena ja Jarno Saarinen käyvät jututtamassa lähinnä yläkoululaisia ja lukiolaisia, mutta he vierailevat myös alakouluissa.

Hyvinkäällä toimiva Elämäni Sankari pitää vuosittain noin 450 päihdeoppituntia ala- ja yläkoululaisille sekä lukiolaisille, ja tunneille osallistuu noin 12 000 nuorta. Ehkäisevän päihdetyön konkarijärjestö näkyy siis pitkälle.

Henrik Norrena aloitti Elämäni Sankarin kokopäiväisenä työntekijänä heti vuonna 1998, kun yhdistys perustettiin. Aiemmin hän toimi muun muassa pesäpalloseura Hyvinkään Tahkon miesten superpesisjoukkueen valmentajana ja hän on yhä YTYn jäsen.

YTY 5/2015

11

Valtaosa nuorista ei käytä mitään huumeita. Täysin raittiita on entistä enemmän.

– Alussa keskityimme urheiluseuroihin mutta toiminta levisi nopeasti kouluihin. Niissä nuoret parhaiten tavoittaa.

Nykyään yhdistyksellä on kolme palkattua työntekijää, Norrenan lisäksi Jarno Saarinen ja Sanni HusariKunttu.

– Neljännellekin olisi käyttöä, jos rahoituksen puolesta olisi mahdollista. Toiminnan selkärankana oleva RAY:n rahoitus on katkolla joka vuosi, Norrena toteaa. ”Teinit aidosti kiinnostuneita”

Teinit ovat laiskoja, epäkohteliaita, he eivät jaksa keskittyä koulunkäyntiin ja käytöstavatkin puuttuvat. Päihdevalistus ei heitä ainakaan kiinnosta. Väärin, Henrik Norrena sanoo. Melkein ryhmän kuin ryhmän saa houkuteltua vähintään juttelemaan päihteistä.

– Kokemukseni mukaan suurin osa teineistä on melko tai erittäin kiinnostuneita päihdeaiheista. Eivät ne nuoret minua ”dissaa” ja pois vihellä. Itselläni on neljä lasta, ja heistä nuorin on 13-vuotias. Kokemusta siis on, Norrena naurahtaa.

Norrena vie tuntia eteenpäin sillä perusteella, mitä oppilaat vastaavat.

– Pidän tunteja yleensä vain yhdelle luokalle kerrallaan, koska silloin ryhmä on tarpeeksi pieni ja oppilaat tuntevat toisensa. Joskus työnnän opettajankin pois ovesta, niin nuoret juttelevat avoimemmin.

Täysin raittiita entistä enemmän

Aiempaa enemmän Norrenaa huolestuttaa teiniikäisten yleistyvät huumekokeilut. Teini-ikäisten huumekokeilut ovat jonkin verran lisääntyneet, ja etenkin kannabista on Norrenan mukaan tarjolla paljonkin, myös Hyvinkään kaltaisen pienen kaupungin kaduilla.

– Nuorten asenne kannabista kohtaan on muuttunut myönteiseksi.

Pidämme kahdeksasluokkalaisten kanssa vuosittain teemakeskusteluita, joissa oikaistaan vääriä tietoja huumeista.

Norrenan mukaan moni nuori vetoaa siihen, että kannabis on täysin haitaton ja sitähän käytetään myös lääkkeenä. Ja kaikkihan sitä käyttävät. Se ei pidä paikkaansa.

– Valtaosa nuorista ei käytä mitään huumeita. Eikä kannabis todellakaan ole haitatonta, Norrena sanoo.

12 YTY 5/2015

Päihdeongelmilla on taipumus kasaantua jo nuorten keskuudessa.

– Ne, jotka juovat runsaasti alkoholia, käyttävät usein myös kannabista ja lääkkeitä, mutta vastaavasti on entistä enemmän täysin raittiita nuoria, Norrena sanoo.

Päihdekierteen katkaisu palkitsee

Henrik Norrenan on helppo sanoa, mikä hänen työssään palkitsee kaikkein eniten: tulokset. Kymmenessä vuodessa nuorten päihteiden käyttö on selvästi vähentynyt.

– Hyvinkään ja Lappeenrannan yläasteilla tehdyistä kyselyistä ilmenee, että nuorten tupakointi on vähentynyt jonkin verran ja alkoholin humalajuominen on vähentynyt selvästi. Nuorten kokema huumetarjonta on pysynyt suurin piirtein samana, Norrena kertoo.

Nuoret eivät kerro tunneilla nimiään.

Näin keskustelu pysyy luottamuksellisena. Jos Norrenalla kuitenkin herää tunnilla epäilys, että jolla kulla oppilaalla on riski ajautua päihteiden käyttäjäksi tai hänen asiansa ovat jo huonosti, Norrena voi ottaa sen puheeksi opettajan kanssa. Melkein aina koulun henkilökunta arvaa, kenestä on kysymys.

– Olemme saaneet ohjattua päihteitä käyttäviä nuoria hoitoon ja avanneet keskusteluyhteyksiä. Niiden tärkeyttä on vaikea rahassa mitata, Norrena alleviivaa. ●

Kun kysyn tunnin päätteeksi, moniko on saanut uutta tietoa päihteistä, 80 – 90 prosenttia vastaa kyllä, Henrik Norrena iloitsee.

Teksti Tuomo Tarvas

Kuvat Tuomo Tarvas ja Fotolia.com

Työpaikat vyöryvät LinkedIniin LinkedInissä on oltava, jos haluaa tulla nähdyksi, etenkin jos hakee töitä, ”Suomen verkostoitunein mies” Tom Laine muistuttaa.

L

inkedIn-profiilin tekeminen kannattaa, hakipa töitä tai ei. Siinä missä Facebook on tarkoitettu yhteydenpitoon ystävien ja kaverien kanssa, LinkedIn on ammatillinen kohtauspaikka, jossa ei tarvitse paljastaa mitään yksityiselämästään.

Yrittäjä ja kouluttaja Tom Laine tuntee LinkedInin. Hänellä on peräti yli 30 000 LinkedIn-kontaktia.

Laine ei edes kuvittele tuntevansa kaikkia ihmisiä, jotka hän hyväksyy kontaktikseen eikä pidä heihin yhteyttä, ellei ole erityistä asiaa. Laine kertoo ajattelevansa insinöörimäisesti, että hän auttaa uskomattoman laajan verkostonsa avulla muitakin ihmisiä ”tulemaan löydetyksi”.

– Mitä useampi ihminen teillä on verkostossa, sitä useampi teidät voi löytää, Laine kertoi akavalaisten liittojen jäsenille Helsingissä pitämässään koulutuksessa.

Vilkasta työnvälitystä

Lisää Tom Laineen ajatuksia voit lukea YTYn verkkosivulla olevasta haastattelusta.

sä L in k e d in is n u u lk a t e s nä in p ä ä inuutissa. aa viidessä m

y). ään (summar fiilin perust n ja tiivistelm ro ää t.

-p tt nu In en ta ed ok ut nk kk av u. Li n otsi olet sa en alla olevaa aisia tuloksia m ill ni m n ti je ja es t tju is aa ke ity os er stiikka rkkaan, mitä v. Panosta ittämieni logi llisimman ta a, että ”keh no ” kuin sanoa sa sa pi es Kerro mahdo m od re n säästöt vu tiaan: on pa re ro nk eu 0 ko 00 ty 0 ki Kes nut 20 s on saavutta tai ansiosta yrity ja. ta oh king for job” tij projek ja ovat ”loo se aa fr iä olevansa hyvä yv ssa. H se heti otsiko töitä, kerro et ha ”. s es Jo iti an moneen . un w w opport ahdollisimm ne m r P fo SA a ng ki na ”loo ista sa SAP-guru, to aa. Jos olet ut ra a olla on i. to st is onteva x. To ea. Kuva ei sa elmässä – lu t ole hyvä id vä olla ei a at sa uv ei kertaan tiivist ak sä kkaa. Pääs . Bile- ja lom pa va tu ku i lo ta va lia na n an alkoho ofiiliin aina i kuva ei liioi ä saa näkyä y. Laita pr n tai liian pien ettu, eikä siin an. ne ot ka ui tt en aa su se uk ä, uk ka liian työhakem ä. Epäteräv ta rä is pä lla ky se i t ta si ittai aurinkolaseja aa – tuskin la sta vaikutelm ammattimai

Työnhakijoille LinkedIn on Tom Laineen mukaan aivan ehdoton. Se on selvästi yleisin sosiaalisen median kanava rekrytointien tekemiseen. LinkedInissä on Suomessa joka päivä noin 1 500 työpaikkailmoitusta, vain noin tuhat vähemmän kuin esimerkiksi Oikotiellä.

– Isoista yrityksistä 81 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa rekrytoinneissaan, ammattirekrytoijista vieläkin suurempi osa. Kuitenkin vain noin 15 prosenttia suomalaisista on LinkedInissä. Se on paljon vähemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa, Laine sanoo.

Suorahaut ovat yleistymässä LinkedInissä. Suurista yrityksistä niitä tekevät Laineen mukaan muun muassa Yleisradio ja Nokia. Yleistymään päin on myös töiden hakeminen suoraan omalla LinkedIn-profiililla.

Niin voi tehdä esimerkiksi Elisan kotisivulla. Jos sivustolla on Apply with LinkedIn -kuvake, se tarkoittaa, että klikkaamalla kuvaketta yritys saa oikeuden tutustua profiiliisi ja tarjota sen perusteella töitä. ●

Laine Lähde: Tom

YTY 5/2015

13

Teksti Katri Pajusola Kuva Fotolia.com

Verkostotyö haastaa johtamisen Verkostomainen työ on monille arkipäivää. Siinä korostuvat vuorovaikutus, ennakoimattomuus ja yhteinen päätöksenteko. Tällaista työtä ei johdeta perinteisillä johtamismalleilla.

14 YTY 5/2015

O

sa työpaikan henkilöstöstä saattaa olla ulkoistettua työvoimaa eli keikkatyöläisiä. Silloin toimitaan saman katon alla, vaikka virallisesti edustetaan eri organisaatioita. Verkoston voivat muodostaa myös organisaation omat sisäiset projektit, joiden kesken tehdään yhteistyötä. Työyhteisöt lohkoutuvat ja muuttuvat. Miten löydetään parem-

– Tähän asti verkostotyyppistä työtä on yritetty hallita massatuotannosta perityin menetelmin, mutta se ei enää toimikaan.

Ero on Heikkilän mielestä siinä, että verkostossa projektit ovat kaikkien verkoston jäsenten vastuulla, ei vain projektipäälliköiden. Ongelmanratkaisu täytyy tehdä solmukohdissa työryhmän kesken.

– Verkoston sisällä on huomattavissa yhteiskehittelyn tapaista toimintaa, joka vaatii nopeaa projektinaikaista reagointia. Yhteiskehittelyä olisi hyvä vahvistaa, koska se tulee olemaan yritysten kilpailuetu, Heikkilä korostaa.

Minna Janhonen kertoo, että yhteisöllisyys koetaan työyhteisöissä nykyisin erilaisena kuin ennen.

– Verkostotyö tuottaa rihmastollista yhteisöllisyyttä.

Yhteisöt ovat episodimaisia, vaihtuvia ja ehkä myös virtuaalisia. Kaikki tutkimuksen koehenkilöt kokivat kuuluvansa useaan eri työyhteisöön ja kokemus oli myönteinen.

Jokainen on osa kokonaisuutta

pia toimintaedellytyksiä esimiestyöhön, johtamiseen ja yhteisöllisyyteen? Miten koko homma pysyy hanskassa?

Työterveyslaitoksen tutkijat Minna Janhonen, Anu Järvensivu ja Heli Heikkilä esittelivät marraskuussa tuloksia tutkimusprojektistaan Rajoja rikkova työ.

Tutkimuksen kohteena oli ollut kaksi niinkin erilaiselta kuulostavaa työpaikkaa kuin ison sairaalan ensiapupoliklinikka ja insinööritoimisto. Yllättävää kyllä, kummastakin löytyi verkostoitumisen suhteen samanlaisia piirteitä.

Järvensivun mielestä ensiapuyksikön organisaatiorakenne lähentelee kaaosteoriaa.

– Työ ensiavussa on jatkuvaa ongelmanratkaisua ja työryhmät hyvin vaihtelevia. Työprosessit kulkevat akuuttikohtaamisesta toiseen ja niiden ennakoitavuus on vaikeaa, Järvensivu kuvaa.

Miten sitten sujuvoittaa työtä kaaoksen keskellä? Järvensivun mukaan kaaos ei onneksi tarkoita epäjärjestystä vaan monimutkaista järjestystä. Perinteiset organisaation johtamismallit, jotka korostavat ennakoitavuutta, toistettavuutta, hallittavuutta ja pysyvyyttä eivät nykyisessä verkostomaisessa työssä kuitenkaan toimi.

– Kannattaa kiinnittää huomio verkoston eri osia linkittäviin tekijöihin ja sitä kautta saada toimintaan järjestystä ja hallinnantunnetta, Järvensivu painottaa.

Verkoston yhteispeli ratkaisee

Heli Heikkilä huomauttaa, että verkostotyön projektit ovat tavallisimmin monimuotoisia ja muuttuvia, jolloin niiden pitkälle menevä etukäteissuunnittelu ei ole mahdollista.

Vahanen-yhtiöiden projektinjohtaja Atte Stambej kertoo, että kaikki apu projektien hallintaan on oikein tervetullutta, joten päätös lähteä mukaan Työterveyslaitoksen tutkimukseen oli helppo. Hän kokee verkostomaisen työn olevan arkipäivää.

– Rajapintoja on vaikka kuinka paljon, ja työni vaikuttaa monen organisaation ja ihmisen elämään. Vuorovaikutusta on nykyään enemmän kuin vielä 10 – 15 vuotta sitten. Työhön liittyviä sidosryhmiä kuunnellaan enemmän ja esimerkiksi putkiremonteissa asukkaiden mielipiteet otetaan aiempaa paremmin huomioon.

Stambej organisoi omaa ja projektiin osallistuvien työtä esimiehenä ja projektipäällikkönä. Samanaikaisia projekteja on käynnissä useita ja kullakin on oma asiantuntijatiiminsä.

– Nykyään yhä useampi ihminen haluaa vaikuttaa projektin lopputulokseen, joten keskusteluja käydään monen tahon kanssa ennen kuin oikea toimintatapa löydetään. Verkostot ovat nykyään kaiken a ja o. Ilman niitä ei pärjää, Stambej sanoo.

Vahanen-yhtiöille tutkimusprojektin merkittävin tulos oli ymmärrys siitä, kuinka tärkeä rooli ihmisten henkilökohtaisella ajankäytöllä on työn onnistumiseen.

– Eli miten aikatauluttaa se, mitä tekee ja milloin.

Jokaisen täytyy ymmärtää olevansa osa kokonaisuutta.

Lisäksi verkoston suuruus oli yllätys. Oli silmiä avaavaa ymmärtää, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, kun asioita viedään eteenpäin, Stambej toteaa. ● Juttu on alun perin julkaistu 20.11.2015 Akavalainen-verkkolehdessä.

YTY 5/2015 15

Teksti Tuomo Tarvas

Kuvat Fotolia.com

Piilotyö,

missä oikein luuraat?

Selvä enemmistö työpaikoista on nykyään ”piilossa”. Uuden työn etsijän kannattaa siis kohdistaa energiansa niiden hakemiseen, mutta onko se helpommin sanottu kuin tehty?

J

os olet sitä mieltä, että suurin osa työpaikoista löytyy lehti-ilmoituksista ja verkosta, kalenterisi vaatii päivittämistä tälle vuosikymmenelle. Työpaikoista 80 prosenttia, joillain aloilla jopa 90 prosenttia on niin sanottuja piilotyöpaikkoja. Ne työnhakijan täytyy löytää aivan itse: sosiaalisen median, verkostojensa, suhteiden, tuurin ja kovan työn avulla. Rekryportaaleissa näkyvät työpaikat ovat vain jäävuoren huippu.

Piilotyöpaikkoja on aina ollut olemassa, mutta nyt niiden määrä on kasvussa. Mitä piilotyöpaikat oikein ovat?

16

YTY 5/2015

en HAKuun iD Ö T O L ii p iÄ K K u u S i V in K kiinnostavat

oja, jotka nosu. Hae vain paikk oihin, jotka aidosti kiin

Keskity niihin työpaikk ksestasi oija näkee hakemu tavat. Ammattirekryt tävätkö riit sti kiinnostunut ja nopeasti, oletko oikea myös ti he puutteen kuulee taitosi. Innostuksen kyy nä n ski ellinen kiinnostu puheesta. Toisaalta tod kauas. kouei pysty peittelemään, – Intohimon roihua oo. luttaja Pilvi Nybom san ono ys ei haittaa, mutta hu my – Pitkäkään työttö o. rto ke en ntaja Riikka Pajun asenne haittaa, valme

n v. Soita aina perää

haken yritykseen avoimen Jos lähetät kiinnostavaa aina aa att stitiedustelun, kann muksen tai sähköpo eltu ist lm ää lyhyt, huolella va soittaa perään ja pit heluu kk n yhteydenottosi hu myyntipuhe. Muute sit oli a ikk stipaljouteen, va posti HR-osaston vie antuntija. kuinka vakuuttava asi tteluita

uhaasta w. Tee tiedonkeru t erityiyrityksestä, joista ole

Tee lista kymmenestä ystäväsi, selvää, onko kukaan sen kiinnostunut. Ota asi niissä si tai kumminkaim kaverisi, ex-kollega pirauttaa yhteyttä. Voit myös töissä, ja ota heihin e. rohkeasti HR-osastoll

aljastaa, onko sinun osa Hyvä tuttu saattaa pa tuau av tävä avautunut tai mistasi vastaava teh kotisitoa saa tietysti myös massa. Hyödyllistä tie e-kanavista. vulta tai yrityksen som eäsi

yväsi its x. Älä ajattele my tahansa, on vaikeaa kenelle

i Itsensä markkinoint vennä ille suomalaiselle. Ke ert rov int en hit eikä vä ttele aja ajattelutapaasi. Älä taakkaa muuttamalla keko t na vaan kerro, että ole soittoa myyntipuhelu tä. tei a joka saattaisi kiinnosta nut ammattilainen, u Jok at. tilanteet muuttuv – Ole sinnikäs, sillä yri n aa ukauden kuluttua asi voi palata kahden ku m bo Ny i ollut yhteydessä, Pilv tyksestä, johon olet jatkaa.

oja y. Hanki tukijoukk ukkoja: perheenjäseniä, ystä-

Pyydä tueksesi tukijo t sinua isiä, jotka kannustava viä ja muita sellaisia ihm pilapa keittiön oviin tsemp eteenpäin. Laita vaikk ja hanki laisista urapalveluista puja. Pyydä apua eri vertaistukea. kaasi

utaktiik z. Muuta työnhak työttöettä monen kohdalla

, Riikka Pajunen arvioi senttia si, että hakee 80 pro sik ri juu tyy kit myys pit julkisesti ttia töistä, jotka ovat ajasta niitä 20 prosen auki. töitä ku toisinpäin, niin – Keikauta suhdelu aupunastikin varsinkin pääk alkaa löytyä tosi nope kiseudulla. ●

YTY 5/2015

17

Määritä itsellesi omat vahvuutesi se, mitä osaat, mitkä ovat intohimosi ja mitä voisit tarjota kyseiselle yritykselle.

Valmistele hissipuhe eli lyhyt myyntipuhe itsestäsi ennen yhteydenottoja.

– Oikeastaan kaikkia niitä työpaikkoja, joista ei ilmoiteta lehdissä tai internetissä, valmentaja Riikka pajunen summaa.

Aikaa ja rahaa säästyy

Miksi yritykset sitten laittavat työpaikkansa piiloon?

Syitä on monia.

– Se on palkkaavalle yrityksille usein nopeampaa, joustavampaa ja kustannustehokkaampaa. Rekrytointi voi kestää jopa kolme, neljä kuukautta, jopa kauemminkin. Perinteinen rekrytointi voi olla työmäärällisesti yritykselle järjettömän iso rupeama, kouluttaja pilvi nybom InCoaching Oy:stä kertoo.

Teksti ja kuva Tuomo Tarvas

Ön T p i i LOT Y

Y YpiT

n ilmoisen kotisivu iaan yk n it n yr u k in io va kijät voierkiksi Puskarad an työnte taan esim rm e fi a h li e iä , p a ss yp dio Parasta ty tai puskara nkilöitä. sopivia he nkedInissä n Li a , a lla st o se k st tu verko lla omasta vat suosite usta ei ole ukkaa tta ilmoit kiirettä p u a m tt y, u tt m te ilö soittaa on pää Tarve on inen henk lo ttämisestä u y u tä k ”. n n ä a v s sopiv tiskin alta Työtehtä issään. Jo da työn ” m a sa ta is lla a ri lk u llä tu ehditty ju n voi hyvä etkellä, hä oikealla h kittä työnte n korvata hakijalle e a n ö ta ty lu a ä m k i h lin se lkkais ie Vanha on hanka ijään ja pa k to te h n e ö sto ty ru ih e n aa isp Tämä va ätön vanh a irtisanom s on tyytym ei voi, kosk a rätät tt e u h m s , jälle. Yrity n Jo oittaa. un toise k ilm n i jo vo i lle e la a lle lellään ti työpaikast sella, sinu . Sen takia hakemuk lla e im . tetta ei ole vo u a u pa uutt sen vaikka s tilanne m kiinnostuk emmin, jo h yö m a soitta saatetaan

Unelmapaikka löytyi vahingossa Stina Lindbergin uravaihdos sujui kuin elokuvissa. Hän nappasi niin sanotun piilotyöpaikan – ja hämmästelee vieläkin, miten helposti kaikki tapahtui.

18

YTY 5/2015

Myy itsesi sisää n Myyntihenkise n, dynaamisen työnhakijan un nopeasti kasv elma. Esimerki avassa start up ksi issa johdon kä täynnä, että he det ovat niin eivät ole huom anneet tarvits kiksi ICT-eksper evansa esimer ttiä tai henkilö stöpäällikköä. seen, johto taju Kun soitat yrity aa tarpeensa ja khaluaa ehkä pa lkata sinut.

Sattuma palk itsee Haet viestintäpä älliköksi ja sinul la on vertaansa asiantuntemus vailla olevaa ta Kaukoidän m arkkinoista. Tä tintäyksikkö ei tä osaamista vie painota mutta snimesi jää mie on suunnitellu leen, koska yrity t valtaavansa al s aa Ki inasta. Pari kuuk hemmin yritys autta myöpäättää kutsua sin ut uuteen haas neuvotella kans tatteluun ja sasi kansainväl isten asioiden sista. päällikön vaka nsLähde: Riikka Pajunen

V

< Rightwaressa lähes kaikki uudet työntekijät on löydetty LinkedInistä, Stina Lindqvist kertoo.

älillä uuden työn löytäminen on kuukausia tai jopa vuosia kestävä taakka. Toisin kävi espoolaisella Stina Lindbergillä, joka vaihtoi lennosta finanssialalta ohjelmistomaailmaan, vaikka ei edes ehtinyt kunnolla aloittaa työnhakua.

Psykologiaa Englannissa opiskellut Lindberg oli työskennellyt yli seitsemän vuotta controllerina Accenturella, kun hän huomasi kaipaavansa vaihtelua työhönsä. Eräänä päivänä viime keväänä hän päätti päivittää LinkedIniin osaamis- ja työkokemuksensa.

Lindberg ehti hädin tuskin painaa enteriä, kun ruutuun jo ilmestyi päivitetty lista suositelluista työpaikoista. Niiden joukossa oli Office Managerin pesti helsinkiläisessä Rightware Oy:ssä. Yritys suunnittelee käyttöliittymäratkaisuja muun muassa autoteollisuudelle.

Vielä samana päivänä Lindberg lähetti hakemuksensa Rightwareen, vaikka yritys oli hänelle täysin tuntematon. Vain viisitoista minuuttia myöhemmin hän sai sähköpostia. Viesti tuli Rightwaren käyttämältä yhdysvaltalaiselta rekrytoijalta.

– Hän kysyi, ehtisinkö osallistua puhelinhaastatteluun vielä tänään ja ehdinhän minä.

Haastattelu sujui niin hyvin, että Lindberg pääsi seuraavaan vaiheeseen.

Kun ilmoitus julkaistaan vain esimerkiksi LinkedInissä, Facebookissa ja Twitterissä, sen kautta hakevat tuntevat yleensä paremmin kyseistä organisaatiota ja ovat usein keskimääräistä motivoituneempia.

Hakuammunta menee hukkaan

No, miten niitä piilotyöpaikkoja oikein haetaan? Esimerkiksi puhelimitse ja sähköpostilla. Pilvi Nybomin mukaan aluksi hakijan täytyy määritellä tarkkaan oma osaamisensa ja vahvuutensa. Muuten työnhaku on yhtä hakuammuntaa. Ammattirekrytoijat rankkaavat nopeasti pois ne, jotka hakevat ilman suurta paloa ”kaikkea, mikä liikkuu”.

– Määritä itsellesi omat vahvuutesi se, mitä osaat, mitkä ovat intohimosi ja mitä voisit tarjota kyseiselle yritykselle. Valmistele hissipuhe eli lyhyt myyntipuhe itsestäsi ennen yhteydenottoja, Nybom sanoo.

Suomalaisille tyypillinen itsensä vähättely ei kannata.

– Ei pidä ajatella, että ”ette te varmaan mua palkkaa” ja ”mä olen varmaan liian vanha teille”. Noin viisikymppiset työllistyvät erittäin hyvin, jos oma asenne on kunnossa, Riikka Pajunen lupaa. ●

– Toimitusjohtajan haastattelun jälkeen tuleva esimieheni tuli sisään, työsopimus kädessään, Lindberg muistelee ilahtuneena.

Koko prosessi kesti vain pari viikkoa, ja Lindberg aloitti Rightwaressa viime kesäkuussa. Hänen vastuulleen kuuluvat muun muassa toimiston hallinto ja ylläpito, henkilöstö- ja palkkahallinto sekä tapahtumajärjestelyt. ”Vanhat rekryt tuntuvat nyt jäykiltä”

Puoli vuotta myöhemmin Stina Lindberg on yhä yllättynyt, miten mutkattomasti kaikki sujui. Hän ei ehtinyt kokeilla mitään muuta rekrytointikanavia tai esimerkiksi liittyä LinkedInin ammattiryhmiin.

Kokemuksensa perusteella Lindberg suosittelee LinkedIniä ehdottomasti uutta työpaikkaa etsiville.

Lindberg muistuttaa, että LinkedIn-asetuksia voi muuttaa niin, että profiiliin tehdyt merkinnät kuten ”etsii uusia töitä” tai ”looking for new opportunities” eivät näy sellaisille henkilöille, joiden ei toivo niitä näkevän.

– Perinteiset rekryprosessit tuntuvat tämän kokemuksen jälkeen kauhean hitailta ja jäykiltä, Lindberg kertoo.

– Olen motivoituneempi kuin aiemmassa työssäni. Töihin on erittäin mukava mennä, Lindberg summaa. ● YTY 5/2015

19

[ K I R J A t ]

Teksti Tuomo Tarvas Kuvat Fotolia.com ja kustantajat

Kirjavinkkejä lukutuoliin

Haveri nousee pintaan menneisyydestä

Finanssivelhon muotokuva

Kudelma saaren arvoituksesta

Leena Landerin liki 500-sivuinen trilleri liikkuu kahdessa aikatasossa: vuodessa 1895 ja 2012. Jouluaattona 1895 fregatti Palme joutuu merihätään Irlannin merellä.

Pelastustöihin lähteneet paikalliset kuolevat mutta suomalainen miehistö jää eloon.

Tarinan nykytasossa onnettomuutta tutkii Palmen kajuuttapalvelijaksi päätyneen salamatkustajan pojantyttärentytär yhdessä miehensä kanssa. Mitä hän saa selville? Ihmismielen syvyyksiin sukeltava romaani perustuu tositapahtumiin.

Suomen kahdesta julkkis-Liikasesta tunnetumpi eli konkaripoliitikko Erkki Liikanen rynnisti 21-vuotiaana kansanedustajaksi ja on siitä lähtien pysynyt otsikoissa. Brysselin kauden jälkeen Liikanen palasi kotimaisen talouselämän vallan huipulle Suomen Pankin pääjohtajaksi. Entinen Kauppalehden vastaava päätoimittaja Hannu Leinonen on Savon mafiaankin kuuluvaksi väitetyn Liikasen elämäkerran takana.

Emmi Itärannan esikoisteos Teemestarin kirja palkittiin Suomessa ja maailmalla.

Toisessa romaanissaan Itäranta ottaa kirjallisen luuppinsa alle mystisen Seittien Talon nuoren kutojan, Elianan, joka lähtee selvittämään pihastaan löytämänsä verisen naisen arvoitusta ja sitä, miksi outo sairaus lähtee yhtäkkiä leviämään hänen asuinsaaressaan.

Itärannan maailmasta on betoninharmaa realismi Suomi-realismi kaukana. Hän rakentaa vaihtoehtoisia maailmoja runollisella, kielellisesti rikkaalla ja monisyisellä tyylillään. Myös Kudottujen kujien kaupunkia kannattaa lukea tekstistä nautiskellen ja ajan kanssa.

Leena Lander: Kuka vartijoita vartioi.

Siltala 2015.

Hannu Leinonen: Erkki Liikanen. Euron herttua.

WSOY 2015.

Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki.

Teos: 2015.

400 sivua valokuvan aarteita Tom Angin kirja on harvinaisen perusteellinen mutta samalla havainnollinen ja mielenkiintoisia yksityiskohtia tarjoava valokuvauksen historiikki camera obscurasta digivallankumoukseen. Kirjassa on valtavasti esimerkkejä valokuvauksen uranuurtajista ja uudistajista 1800-luvun alusta lähtien sekä satoja sivuja upeita kuvia. Kirja inspiroinee niin historian ja kuin valokuvauksenkin harrastajaa.

Tom Ang:Valokuvan historia. Docendo 2015.

20 YTY 5/2015

Pizzasta pieteetillä

Nyrjähtänyt poliisi Kari Hotakaisen romaaneja voisi verrata keskustaravintolan pizzoihin: raaka-aineita on vähän mutta ne on tarkkaan valikoitu ja ne ovat laadukkaita. Hotakaisen ”täytteet” eli päähenkilöt ovat myös näennäisen arkisia, mutta niissä riittää makusteltavaa.

Tällä kertaa pääosissa on nimetön rikosylikomisario; ensimmäistä kertaa ei ole Hotakainen tarinoihinsa poliisia valinnut.

Muita päähenkilöitä ovat samassa kuorossa poliisin kanssa laulavat Suntio ja Parturikampaaja, joiden arjesta löytyy mutkalle taipuneita palapelin palasia. Hotakaiselle tyypillisesti loppukäänne on varsin yllättävä.

Henkireikä oli ehdolla kirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi.

Kari Hotakainen: Henkireikä. Siltala 2015.

Mitä suomalaiset oikein söivät ennen pizzaa? Sellaista taajamaa ei olekaan, josta ei saisi pizzaa ja kebabia.

Saku Tuominen on kuitenkin sitä mieltä, että noutopöperöjen sijaan kannattaa kokata laadukkaasti kotona. Tuomisen ja Luca Platanin uutuuskirjassa on toista sataa reseptiä, jotka soveltuvat leivottavaksi kotikeittiössä. Ja kuten ruokakirjoissa aina, näyttävät valokuvat ovat vähintään yhtä tärkeässä osassa. Pizzen kuvamaailmasta vastaa Kimmo Kivilahti.

Saku Tuominen & Luca Platania: Pizze. Otava 2015.

Vanhojen huoneiden lumoa Rakkaudesta vanhaan asuntoon -kirja sopii vanhojen rakennusten ystävän ja sisustusharrastajan käteen – tai suuren kokonsa takia pikemminkin syliin.

Valokeilassa ovat nimen mukaisesti kokonaiset asunnot, joita usein esitellään lähinnä lehdissä. Tarinat sijoittuvat lähinnä Helsingin kantakaupunkiin ja niissä historiallisesti arvokkaiden, näyttävien asuntojen omistajat kertovat minä-muodossa, miksi he rakastavat juuri vanhoja taloja, huoneita, porraskäytäviä ja esineitä.

Valokuvaaja Niclas Wariuksen suuret interiöörivalokuvat ovat kirjan keskeisessä osassa. Teksti olisi tosin paikoin vaatinut lisää toimittamista: muutamia kirjoitusvirheitäkin oli jäänyt mukaan.

Pia Maria Montonen&Niclas Warius: Rakkaudesta vanhaan asuntoon.

Kustannusosakeyhtiö Auditorium 2015.

YTY 5/2015 21

[ J U R I S T I PA L S TA ]

Lakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350. Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00

Teksti Anu Aspiala, neuvottelupäällikkö

Kuva Fotolia.com

Saako työnantajan kanssa kilpailla?

Useimmiten sivutoiminen työ on sallittua, kun olet työsuhteessa, mutta kilpaileva toiminta on asia erikseen. Joskus kilpailukieltoa jatketaan sopimuksella työsuhteen päätyttyäkin.

M

oni palkansaaja hoitaa työnsä lisäksi pientä sivutointa, kuten toimii jalkapallotuomarina tai pyörittää nettikauppaa. Sivutoimesta saa pientä lisätienestiä ja mielenvirkistystä, mutta pitäisikö työnantajalle kertoa keikkahommistaan ja onko työnantajalla oikeus puuttua niihin?

Useimmiten ei, sillä työntekijä ei ole työsopimuslain mukaan velvollinen ilmoittamaan työnantajalleen sivutoimistaan tai pyytämään siihen lupaa. Virkamiesten täytyy tämä lupa pyytää.

Sivutoimeen on oikeus

Lähtökohtaisesti työntekijällä on oikeus tehdä vapaa-aikanaan toista työtä tai toimia sivutoimisena yrittäjänä. Työsopimuslaki kieltää kuitenkin sellaisen työn tai yritystoiminnan harjoittamisen, joka voisi vahingoittaa työnantajaa. Tällaisena voidaan pitää kilpailevaa toimintaa ja sen valmistelua. Työnantaja voi kieltää sivutoimen myös siinä tapauksessa, että se haittaa päätoimen harjoittamista. Näin voi olla esimerkiksi, jos sivutoimi edellyttää jatkuvaa puhelimeen vastaamista päätyön työaikana.

Työnantaja ja työntekijä voivat päte-

22

YTY 5/2015

västi työsopimuksella rajoittaa, minkälaisia ja miten pitkiä sivutoimia työntekijällä voi olla päätyönsä kanssa. Sivutoimen harjoittamisen rajoituksia voi olla myös työehtosopimuksissa. Näin on esimerkiksi toimittajilla.

Tavallisemmin sivutoimen ilmoitusvelvollisuudesta tai luvanvaraisuudesta sovitaan työsopimuksessa. Jos harkitset sivutoimisen työn tai yrittäjyyden aloittamista, on suositeltavaa noudattaa tarkasti mahdollisen työehtosopimuksen tai työsopimuksen kirjauksia. Jos työnantaja kieltää sivutoimisen työn, pyydä perustelut kirjallisena, niin voit halutessasi pyytää YTYn lakimiestä arvioimaan, ovatko ne oikeudellisesti pätevät.

Kilpaileva toiminta kielletty

Työsopimuslaki kieltää sellaisen työsuhteisen työn ja yritystoiminnan harjoittamisen, joka voidaan katsoa kilpailevaksi toiminnaksi. Kilpailevasta toiminnasta on kyse esimerkiksi silloin, kun autoliik-

SiVuTOiMi Sivutoimella tarkoitetaan sivutoimista työtä tai liikkeen, ammatin tai elinkeinon harjoittamista. Lähtökohtaisesti työnantaja ei voi estää toisen työn tekemistä vapaa-ajalla tai sivutoimisena yrittäjänä toimimista. Sivutoimen harjoittamisesta on saatettu kuitenkin rajoittaa työsopimuksella tai työehtosopimuksella. Sellainen sivutoimi, joka kilpailee työnantajan harjoittaman toiminnan kanssa, on työsopimuslaissa kielletty.

KiLpAiLeVA TOiMinTA Kilpailevaa toimintaa on esimerkiksi IT-konsultin keikkatyö toisessa ohjelmistotalossa. Kilpailevan toiminnan kielto koskee sekä työsuhteista työtä että yrittäjätoimintaa. Kilpailevan toiminnan kielto on voimassa vain työsuhteen ajan, ellei erillistä kilpailukieltosopimusta ole tehty. ●

keen myyntipäällikkö myy ja ostaa autoja myös omaan lukuunsa.

Kiellon voidaan katsoa koskevan myös välillistä toimintaa. Se tarkoittaa, että työntekijä ei voi olla esimerkiksi kilpailevassa yrityksessä äänettömänä yhtiömiehenä tai hallituksen jäsenenä. Kiellettyä on myös

kilpailevan toiminnan valmistelu. Kilpailevasta toiminnasta ei ole kyse silloin, kun työntekijä on passiivisena osakkeenomistajana työnantajan kanssa kilpailevassa pörssiyrityksessä.

Työsopimuslain perustelujen mukaan kilpailukielto on osa työntekijän lojaliteettivelvoitetta. Työntekijä ja työnantaja voivat keskinäisellä sopimuksella rajata tai tarkentaa kilpailukieltoa.

Käykö kilpailukieltosopimus?

Kilpailukielto on voimassa lähtökohtaisesti vain työsuhteen keston ajan. Kun työsuhde on päättynyt, kilpailevan toiminnan aloittaminen on mahdollista, paitsi jos työnantaja ja työntekijä ovat tehneet erityisen kilpailukieltosopimuksen. Sopimus voidaan tehdä vain, jos työnantajalla on todellinen kilpailurajoitustarve ja erityisen painava syy.

Painavina syinä voidaan pitää esimerkiksi sitä, että työntekijän työt liittyvät tuotekehitys-, tutkimus- ja muuhun vastaavaan toimintaan, ja työntekijä on saanut töissä sellaista tietoa, jota kilpailijoilla ei ole yleisesti.

Kilpailunkieltosopimuksella voidaan yleensä rajoittaa kilpailevaa toimintaa enintään kuusi kuukautta työsuhteen päättymisestä. Poikkeuksellisesti kilpailukielto voidaan tehdä enintään yhdeksi vuodeksi, jos työntekijälle maksetaan kohtuullinen korvaus sidonnaisuudesta aiheutuvasta haitasta.

Kilpailukieltosopimusta ei tule tehdä ilman perusteellista harkintaa. Vastoin työsopimuslain säännöksiä tehty kilpailukielto on mitätön, vaikka sellaisen olisikin allekirjoittanut. Jos epäilet, että kilpailukieltosopimus voisi olla lainvastainen, pyydä riskiarviota YTYn lakimieheltä ennen kuin aloitat kilpailevaa toimintaa. Jos työsuhteesi päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, kilpailukieltosopimus raukeaa. ●

YTY 5/2015

23

Kun tuolit vähenevät ympäriltä Teksti Tuomo Tarvas Kuva Fotolia.com

Yt-neuvottelut tyhjentävät myös niiden takin, jotka saavat pitää työnsä. ”Eloon jääneen syyllisyyteen” tuovat helpotusta aika, ystävät ja vertaistuki.

Y

t-neuvotteluissa työpaikkansa säilyttänyttä piiskaa sama syyllisyys kuin auto-onnettomuudesta selvinnyttä. Toisaalta olo on huojentunut, kun potkuja ei tullut, mutta samalla päässä velloo syyllisyys: miksi juuri minä sain jäädä?

Miksi tutut kaverit joutuvat pakkaamaan tavaransa? Miten he selviävät kriisistä?

Hurtti huumori on oikein hyvä tapa käsitellä vaikeita asioita. Välillä on hyvä nauraa niin kovaa, että ihan itkettää.

24 YTY 5/2015

– Puhutaan eloon jääneen syyllisyydestä. Se johtuu siitä, että on yhtä aikaa ristiriitaisia ja hämmentyneitä tunteita, iloa ja helpotusta ja toisaalta samalla surua työkaverien puolesta, työterveyspsykologi Heli Hannonen Työterveyslaitokselta kertoo.

Yt-prosessi on jo sinällään usein hermoja raastava ja väsyttävä, ja sen jälkeen olo on turta. Työt kuitenkin jatkuvat heillä, jotka saivat pitää paikkansa. ”Jäljelle jääneiden” toipumiseen vaikuttaa Hannosen mukaan moni seikka.

Joskus työvelvoite loppuu saman tien, joskus se kestää koko irtisanomisajan. Jos irtisanotut jatkavat työpaikalla koko irtisanomisajan, he voivat siirtää muille omaa tietoaan, mutta perehdyttäminen ei ole henkisesti helppoa.

– Pois lähtevä ei ole välttämättä kovin motivoitunut perehdyttämään heitä, jotka saavat jäädä, Hannonen muistuttaa.

– Perehdytyksen pyytäminen ei ole helppoa, jos irtisanottu on kovassa kriisissä, mutta sitä kannattaa kuitenkin pyytää.

Naura niin että sattuu

Miten yt-neuvotteluiden jälkihoito saataisiin hoidettua mahdollisimman hyvin?

Jos irtisanotut työskentelevät irtisanomisajalla, on vaarana, että syntyy kaksi leiriä, selviytyneet ja lähtijät, joiden välille nousee näkymätön muuri. Heli Hannonen kehottaa työpaikalla avoimuuteen ja keskusteluun.

Vaikka ei osaisi irtisanotuille mitään innostavaa, niin kannattaa kuitenkin jutella.

Hiljaisuus on Hannosen mukaan vielä kamalampaa.

– Osoita myötätuntoa ja rohkaise irtisanottuja. Yhdessä kannettu murhe on helpompi kantaa.

– Yt-neuvotteluissa ei ole työntekijän vika, kuka tulee irtisanotuksi. Ei tarvitse hävetä, vaikka siltä tuntuisi, Hannonen lisää.

Huumori helpottaa ihmeesti, jos siihen on voimia.

– Hurtti huumori on oikein hyvä tapa käsitellä vaikeita asioita. Välillä on hyvä nauraa niin kovaa, että ihan itkettää, Hannonen suosittelee.

Vitsailussa kannattaa tosin olla tarkkana.

Rankat vitsit voivat loukata herkkiä, ja irtisanotut saattavat kokea vitsit ilkeilynä, ei-

– On hyvä katsoa, millaiseksi työnkuva on muotoutunut ja onko töitä mahdollista järjestää niin, että tulee parempia kokonaisuuksia.

Kuinka kauan sitten kestää päästä yli ytneuvotteluiden stressistä ja jännityksestä?

Se on yksilöllistä, Hannonen huomauttaa.

– Se voi kestää yllättävän kauan, kuukausia tai jopa vuosia. Joskus voi tulla mieleen pitkänkin ajan jälkeen, että voiko tämä outo tunne vielä johtua yt-neuvotteluista, mutta usein voi.

Opas stressaavaan tehtävään Irtisanomistilanteet eivät ikinä ole helppoja, mutta valmistautumalla hyvin esimies voi hoitaa ne mahdollisimman tyylikkäästi. vähemmän kolhuja syntyy irtisanottaville, työssä jatkaville, työnantajalle ja yritykselle, sen parempi.

Staffan Kurtén ja Anu Waaralinna ovat kirjoittaneet noin 300-sivuisen oppaan irtisanomistilanteisiin työnantajan edustajille. Kurtén ja Waaralinna kirjoittivat ensimmäisen painoksen kirjasta noin kymmenen vuotta sitten, mutta työelämän nopea muutos on pakottanut päivittämään oppaan.

Kirja ilmestyy joulukuussa.

Staffan Kurtén& Anu Waaralinna: Kun joudut irtisanomaan.

Talentum 2015.

vätkä kykene nauramaan ahdistavalle tilanteelle.

– Jos ei ole varma, niin turvallisinta on aina vitsailla itsestään, Hannonen sanoo.

Stressi hellittää hitaasti

Työtehtävät pitää yleensä jakaa uusiksi jäljelle jääneiden kesken. Jatkajat saavat vanhojen tehtäviensä päälle uusia vastuita. Kun tilanne tasaantuu, Heli Hannonen suosittelee, että työpaikalla arvioidaan, että työkuormat eivät ole kasvaneet liian suuriksi.

Jaa taakka kollegasi kanssa

Esimiehet voivat joutua yt-neuvotteluissa kaksoisrooliin. Työnantajan edustajina he kenties ovat suunnittelemassa leikkauslistoja ja mahdollisesti he joutuvat irtisanomaan hyviä, pitkäaikaisia työkavereitaan.

Pahimmillaan ystävyys on koetuksella, kun tutulle ihmiselle joutuu antamaan irtisanomisilmoituksen.

– Irtisanomiset ovat esimiesten hankalin tehtävä, Heli Hannonen vahvistaa.

Jos tilanne ahdistaa, Hannosen mukaan parasta apua esimiehille on vertaistuki.

– Samassa asemassa olevien esimiesten kannattaa keskustella ja jakaa taakkaa keskenään.

Jos vertaistukea ei voi saada tai se ei auta, Hannonen kehottaa hakemaan apua tarpeen tullen hakea työterveyshuollosta. ”Ohjelmassa: puoli tuntia suremista”

Yt-rumbasta selviämistä helpottaa Hannosen mukaan se, että pitää itsestään hyvää huolta vapaa-ajalla. Liikunta pitää mielen virkeänä ja rakkaat harrastukset karkottavat päästä synkkiä ajatuksia.

– Muista nukkua hyvin, syödä hyvin ja liikkua, tehdä asioita, jotka tuottavat mielihyvää. Tupakointi ja alkoholin käyttö helposti lisääntyy, mutta ne eivät vie pois itse murhetta, Hannonen muistuttaa.

Jos surun tunne ei helpota, Hannonen suosittelee varaamaan itselleen vaikkapa puoli tuntia päivässä murehtimiseen.

– Kirjoita vaikea asia lapulle ja totea itsellesi päättäväisesti, että palaan tähän mielessäni puoli kuudesta kello kuuteen. Tämä voi tuntua erikoiselta, mutta sen on todettu toimivan. ● YTY 5/2015 25

Teksti Kari Saarinen

Uusia palveluita IAET-kassassa

Kuvat Fotolia.com

Mikä muuttuu vuonna 2016?

Takaisinsoittopalvelu puhelinpalvelussa ja maksuilmoitus tekstiviestillä helpottavat asiointia. YTYn jäsenten työttömyysturva on hoidettu IAET-kassan kautta.

Vuorotteluvapaan ehdot kiristyvät

Maksuilmoitus tekstiviestillä Paperipostia voi vähentää merkitsemällä IAET-kassan eAsioinnin omissa asetuksissa, että haluaa maksuilmoitukset tekstiviestillä. Tekstiviesti lähtee heti, kun hakemus on käsitelty. Maksuilmoitukset tallentuvat tietysti myös jäsenen eAsiointi-palveluun. ●

Hallitus esittää, että vuorotteluvapaan lakimuutos tulisi voimaan 1. tammikuuta. Muutokset eivät vaikuttaisi vuorotteluvapaan pitämiseen, jos sopimus vuorotteluvapaasta on tehty viimeistään 31.12.2015 ja vuorotteluvapaa aloitetaan viimeistään 31.3.2016.

Esityksen mukaan vuorotteluvapaalle jääminen edellyttäisi jatkossa 20 vuoden työhistoriaa, vuorotteluvapaan enimmäiskesto lyhenisi 180 päivään ja vuorottelukorvauksen suuruus olisi kaikilla vuorottelijoilla 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta. Lisäksi poistettaisiin mahdollisuus pitää vuorotteluvapaa osissa.

Vuorotteluvapaalle voi nykyisin jäädä, kun työhistoriaa on kertynyt 16 vuotta. 360 päivän mittaisen vapaan voi pitää vähintään 100 päivän mittaisissa jaksoissa. Vuorotteluvapaan ajalta maksettavan vuorottelukorvauksen suuruus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Jos työhistoriaa on kertynyt yli 25 vuotta, korvauksen suuruus on 80 prosenttia päivärahasta. ●

Takaisinsoittopalvelu IAET on ottanut käyttöön puhelinpalveluissaan takaisinsoittopalvelun. Jos kaikki palveluneuvojat ovat varattuja, voit jättää soittopyynnön. Jäsenelle soitetaan takaisin mahdollisimman pikaisesti samana päivänä kello 15:een mennessä. Jos jäsen ei vastaa ensimmäisellä kerralla, kassan henkilökunta yrittää tavoittaa uudestaan vielä kaksi kertaa.

IAET-kassan puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma-to klo 10 – 15, pe klo 10 –13.

26

YTY 5/2015

pÄÄTOiMinen YRiTTÄJÄ Työ- ja elinkeinotoimisto tutkii, työllistyykö henkilö päätoimisesti yritystoiminnassa. Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta ansiopäivärahaan.

Oletko yrittäjän puoliso?

Sosiaalisessa mediassa on viime aikoina keskusteltu vilkkaasti yrittäjyyden vaikutuksesta perheenjäsenten työttömyysturvaan. Mukana on ollut osaksi virheellistä tietoa. Jos haluat tarkistaa oman perustilanteesi, voit ottaa yhteyttä YTYn toimistoon (09) 2510 1330 tai kari.saarinen@yty.fi.

YTYn liittymislomakkeella kysytään jäseneksi hakevalta, onko hänellä tai hänen perheellään yritystoimintaa. Jos tähän kohtaan vastaa kyllä, olemme henkilökohtaisesti yhteydessä ja varmistamme millaisesta yrittäjyydestä on kyse. Emme kuitenkaan saa tietoa, mikäli jäsenyyden aikana tapahtuu muun muassa yrittäjyyteen vaikuttavia muutoksia. Siksi muistutamme tästä työttömyysturva-asiasta säännöllisesti eri viestintäkanavillamme.

Ansiopäivärahan YTYn jäsenille maksaa IAET-kassa. Sen toiminta perustuu lakeihin ja toimintaa valvovat viranomaiset. IAETkassa maksaa työttömyysetuuksia TE-toimiston lausuntoihin perustuen. Työttömyyskassa ei tee tulkintoja YTYn jäsenten tai heidän perheenjäsentensä asemasta. Tulkinta kuuluu työvoimaviranomaisille eivätkä kassan etuuskäsittelijät voi tehdä poikkeuksia tai muutoksia TE-toimiston antamiin työvoimapoliittisiin lausuntoihin. ●

Huom.! Perheyrityksessä työskentelevä puoliso voi olla päätoiminen yrittäjä, vaikka hänellä ei olisikaan omistusosuutta.

SiVuTOiMinen YRiTTÄJÄ Työ- ja elinkeinotoimisto tutkii, työllistyykö henkilö yritystoiminnassa pää- vai sivutoimisesti. Sivutoiminen yrittäjyys ei ole este ansiopäivärahan maksamiselle, jos muut edellytykset täyttyvät. Jos sivutoimisesta yritystoiminnasta on ansiotuloa, ansiopäiväraha maksetaan soviteltuna.

SOViTeLTu AnSiOpÄiVÄRAHA Osittain työllistyneelle voidaan tietyin edellytyksin maksaa soviteltua ansiopäivärahaa. Sovitellussa ansiopäivärahassa huomioidaan työtulon vaikutus. ●

Ansiopäiväraha laskee hieman Ansiopäivärahan suuruus laskee muutamilla euroilla kuukaudessa kansaneläkeindeksin tarkistuksen seurauksena.

Ansiopäivärahan perusosa pienenee 0,4 prosenttia. Esimerkiksi 4 000 euron palkkatulolla vaikutus on -4,30 euroa/kk. Muutos vaikuttaa kaikkiin ansiopäivärahan saajiin. ●

Lisätietoa saat soittamalla YTYn toimistoon tai IAET-kassan nettisivulta, www.iaet.fi.

YTY 5/2015

27

Helsingin Kaapelitehtaan Teatterimuseo on viime aikoina muuntunut myös juhlien ja kokousten pitopaikaksi.

Pekka Potinkara äänestää hallituksen kokoonpanosta, toimitsijana Kari Saarinen. Taustalla ääntenlaskijoiden sihteeri Enni Nirhola.

Historiallinen ääntenlaskenta menossa. Kuvassa (vas.) ääntenlaskijoiden sihteeri Enni Nirhola, Ari Nieminen, Kari Saarinen, Kyllikki Kivijärvi ja Jukka Rämö.

Teksti ja kuvat Tuomo Tarvas

YTYn uuden hallituksen ensimetrejä olivat todistamassa Ida Aalbergin, Aku Korhosen, Tauno Palon ja muiden taiteilijalegendojen henget. Sääntömääräinen syyskokous nimittäin pidettiin Teatterimuseossa Helsingin Kaapelitehtaalla.

28 YTY 5/2015

Teatterimuseo

N

oin 60 syyskokouksen osanottajaa kokoontuivat vanhojen valokuvien, teatterijulisteiden, näyttämökuvien pienoismallien ja ajan patinaa tihkuvien, aitojen roolivaatteiden keskelle.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Ari Aaltonen ja sihteerinä toimi Heikki Meskanen. YTYn vaalitoimikunnan puheenjohtaja Aku Lipsanen esitteli toimikunnan esitykset uusiksi hallituksen jäseniksi. Toimikunta

YTYn hallitus 2016-17: Puheenjohtaja:

Mika Vesterinen, EJL-Keskijohdon yhdistys Varapuheenjohtaja:

Timo Laihanen, Flybe Airline Pilot Association Varsinaiset jäsenet:

Pirkko Haapala, Suomen Ammattivalmentajat SAVAL Syyskokoukseen osallistui noin 60 ytyläistä. Etualalla vasemmalta Elina Anttonen, puheenjohtajana toiminut Ari Aaltonen ja Keijo Hyvärinen.

Ralf Holmlund, Wärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt WYT Risto Lehtilahti, Nokian Oulun Seudun Ylemmät Toimihenkilöt Marko Pyy, Tiedon Asiantuntijat TAS Kari Westergren, OP Esimiehet ja Asiantuntijat OEA Varajäsenet kutsujärjestyksessä:

u. Irene Aintio, Nesteen Ylemmät Toimihenkilöt v. Aarne Palin, Danske Bankin Esimiehet ja Asiantuntijat w. Katri Vänttinen, Ylen päällikköyhdistys

Syyskokouksen osanottajat seuraavat keskustelua.

hurmasi syyskokousvieraita halusi, että hallitus jatkaa seuraavalla kaksivuotiskaudella mallilla 5+3 eli puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi valittaisiin viisi varsinaista ja kolme varajäsentä.

Ensimmäistä kertaa YTYn historiassa hallituksesta jouduttiin äänestämään, sillä kokouksessa tuli esitys myös seitsemästä varsinaisesta jäsenestä. Vaalitoimikunnan esitys kuitenkin voitti. Varsinaisiksi jäseniksi oli alun perin seitsemän ehdokasta, mutta yksi heistä vetäytyi kokouksen aikana. Syyskokous äänesti suljetussa

lippuäänestyksessä kuudesta ehdokkaasta viittä suosikkiaan, ja valituksi tulivat yllä olevat henkilöt. Varajäsenistä ei tarvinnut äänestää.

Syyskokous päätti pitää YTYn jäsenmaksun normaalimaksun vuonna 2016 ennallaan eli 24,75 eurossa per kuukausi.

Syyskokouksen jälkeen viitisenkymmentä innokasta jatkoi iltaa Teatteri Hurja Ruuthin Talvisirkus Matkalla -esityksessä, joka pidettiin niin ikään Kaapelitehtaalla. ● YTY 5/2015 29

Työttömyys pysynyt aisoissa Vaikka akavalaisilla aloilla pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut, kokonaistyöttömyys on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla kuin vuosi sitten. Näin voi päätellä IAET-kassan työttömyystiedoista, jotka koskevat lokakuuta.

IAET-kassan laskennallinen työttömyysaste oli lokakuussa 5,0 prosenttia, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin lokakuussa 2013. Käytännössä tämä tarkoittaa muutamia satoja tuensaajia. Koko kuluvan vuoden ajan IAET-kassasta korvauksia saavien määrä on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 2014.

Vajaa 80 prosenttia tuensaajista oli kokonaan työttömiä.

Ytyläisistä ansiopäivärahaa sai IAET-kassasta lokakuussa 6,6 prosenttia jäsenistä, vuosi sitten suurin piirtein yhtä moni.

Korkeasti koulutettujen pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut Akavan mukaan peräti 60 prosenttia kolmessa vuodessa. Joka kolmas korkeasti koulutettu on ollut työttömänä yli vuoden.

Yhteensä vailla työtä oli lokakuussa 47 000 korkeakoulutettua, kun heitä oli vielä ennen finanssikriisiä vuonna 2008 alle 20 000. ●

Teetkö vapaaehtoistyötä?

YTY-lehti etsii haastateltavaksi myös vapaaehtoistyötä tekeviä jäseniään. Sadat tuhannet suomalaiset tekevät päivätyönsä lisäksi säännöllisesti jotain vapaaehtoistyötä: auttavat autoilijoita tiepalvelussa, kerävät rahaa syöpälapsille, tarjoavat seuraa yksinäisille vanhuksille tai valmentavat urheiluseurassa.

Mitä sinä teet?

Ota yhteyttä tuomo.tarvas@yty.fi tai (09) 2510 1335.

30

YTY 5/2015

Onko sinulla kokemusta ulkomaankomennuksista?

Oletko tahkonnut thain tai hindin kielen alkeita voidaksesi pitää vakuuttavamman presentaation asiakkaille? Oletko odottanut Sao Paulossa muuttokuormaa tai etsinyt väliaikaiskämppää Lontoosta? Tunnetko japanilaisen liikelounaan pelisäännöt tarkistamatta Googlesta?

YTY-lehti etsii vuoden 2016 ensimmäiseen, ensi helmikuussa ilmestyvään numeroon haastateltavia ytyläisistä, joilla on kokemusta kansainvälisestä työstä. Kokemus voi liittyä ulkomaankomennukseen tai työhön hyvin monikulttuurisessa työympäristössä Suomessa.

Jos haluat kertoa kokemuksistasi, ota yhteyttä YTYn viestinnän asiantuntijaan, Tuomo Tarvakseen: tuomo.tarvas@yty.fi tai (09) 2510 1335.

Uma só língua nunca basta!

[ Y T I M E S TÄ ]

Enni Nirhola asiamies

Älä laita päätäsi piiloon

U

utisissa työelämä näyttää melko lohduttomalta. Työttömyys kasvaa, talous ei kasva, hallitus kaavailee pakkolakeja, työsuhteet epävakaistuvat, nuoret pelkäävät perustaa perheitä ja työmarkkinoiden uhataan muuttuvan niin nopealla tahdilla, ettei perässä pysytä.

Tässä lehdessä kerrotaan muun muassa yt-neuvotteluiden jälkeisestä elämästä ja piilotyöpaikkojen löytämisestä. Työpaikkoja siis on, mutta ne ovat usein piilossa.

Onkohan työhakemusten kasvanut määrä pelästyttänyt työnantajat niin pahasti, että sopiva työntekijä haetaan kaikessa hiljaisuudessa? Odottaako työnantaja, että sopiva työntekijä tulee vastaan sosiaalisessa mediassa, lähettää avoimen hakemuksen tai nykyinen työntekijä suosittelee hyvää tyyppiä omista verkostoistaan?

Ilmiö on melko selkeä. Sosiaalisen median takia olemme jatkuvasti suurennuslasin alla. Tekemisiämme, osaamistamme ja kiinnostuksen kohteitamme on helppo seurata, kun kaikki on tai ainakin tulisi olla kaikkien nähtävissä. Työnantaja voi kuoria kermat päältä, valita juuri omaan yritykseensä ja työyhteisöön sopivat hyvät tyypit. Onkin syytä pohtia kertooko minun LinkedIn-profiilini sen, mitä osaan? Entäpä Twitter-päivitykseni – minkälaisen kuvan ne minusta antavat?

Vaikka mediassa käyty keskustelu työmarkkinoiden suhteen on varsin negatiivista, älä laita päätäsi piiloon, vaan lähesty rohkeasti niitä Tekemisiämme, työpaikkoja, jotka kiinnostavat osaamistamme ja sinua. Juuri sinä olet se hyvä kiinnostuksen kohteitamme tyyppi, jota etsitään, kunhan vain on helppo seurata, kun tuot osaamisesi esille. Älä odota, kaikki on tai ainakin tulisi että sinua kiinnostava paikka tulee olla kaikkien nähtävissä. auki, vaan ehdota itse, mitä työtä haluaisit tehdä.

Päivitä LinkedIn-profiilisi ja pyydä siihen ammattilaisten, ystävien ja verkostojesi apua. Pyri tuomaan sosiaalisessa mediassa esille osaamistasi ja kerro rohkeasti, millainen tehtävä tai työyhteisö sinua kiinnostaa. ●

YTY 5/2015

31

[ MAAILMANPYÖRÄ]

Teksti Marjut Nieminen

Kuva Fotolia.com

Juhlat lujittavat liikesuhdetta Jouluna yritykset lahjoittavat usein joulutervehdysrahat hyväntekeväisyyteen. Liike-elämässä kannattaa kuitenkin muistaa, että henkilökohtainen tervehdys vahvistaa liikesuhdetta, mutta vastapuolen uskonnollista vakaumusta ei pidä unohtaa.

J

oulu on tärkeimpiä juhlia länsimaissa. Kansainvälisessä liikeelämässä yleisin toivotus on Season’s Greetings! Toinen tavallinen tervehdys on Happy Holidays! Joulutervehdykseen ei ole sopivaa yhdistää liike-elämässä uskonnollisia sanontoja tai symboleja.

Perinteinen Merry Christmas on sovelias vain silloin, kun liikekumppanin uskonnollinen vakaumus on tiedossa ja kun välit ovat läheiset tai ollaan jopa ystäviä.

Halutessaan toivotukseen voi liittää monenlaisia tunteikkaita sanontoja, jotka käsittelevät erinomaista yhteistyötä, hyvää terveyttä sekä muita pienempiä onnenpotkuja ja yhteisiä iloja. Vaikka onkin kysymyksessä liikesuhde, toivotukset on tarkoitettu usein koko perheelle.

32

YTY 5/2015

Kohteliaisuutta puhelimessa ja meilissä

FM Marjut Nieminen on kansainväliseen yhteistyöhön erikoistunut valmentaja.

Hänen erikoisalaansa ovat esimiestaidot, asiakastyö, monikulttuurinen presentaatio ja vuorovaikutuksen parantaminen. www.internationalskills.net/

Gregoriaanista kalenteria noudattavissa maissa uusi vuosi alkaa tammikuun ensimmäisenä päivänä. Uudenvuodenpäivä on yleensä pyhä- ja vapaapäivä.

Liike-elämässä on tapana tervehtiä yhteistyökumppania vuodenvaihteessa.

Silloin kiitetään hyvästä yhteistyöstä sekä toivotetaan onnea ja menestystä uudelle vuodelle. Vaikka joulun aikaan olisi jo toivotettu hyvää uutta vuotta, myös vuoden-

Yleisiä joulutoivotuksia

•

Season’s Greetings and best wishes throughout the New Year

•

At the heart of your holiday season, may there be joy.

•

vaihteessa on kohteliasta toivottaa vielä uudelleen menestystä ja muuta hyvää.

Tervehdys sanotaan puhelimessa tai tavattaessa henkilökohtaisesti. Sähköpostit alkavat tai päättyvät kohteliaisiin toivotuksiin. Esimies saattaa myös lähettää tiimilleen pidemmän viestin, joka sisältää erityismaininnat saavutetuista tavoitteista, kiitokset hyvästä yhteistyöstä ja onnekkaan uuden vuoden toivotukset.

Yleisiä uudenvuoden toivotuksia

•

May the New Year bring joy, peace, and happiness to you and your entire family.

•

As the New Year makes its way through the cold winter, I want to send you a warm Hello and wish you a Happy New Year!

•

May the New Year bring you delight, health and happiness in all your endeavors.

Venäjällä joulu 7. tammikuuta

Venäjällä ja Kiinassa juhla-ajat ovat hieman erilaiset. Vuoden vaihtumista juhlitaan Venäjällä ensimmäinen tammikuuta.

Pakkasukko ja Lumityttö tuovat silloin lahjoja. Sen jälkeen venäläiset viettävän vapaa-

Best wishes for a warm and wonderful Holiday Season and a New Year full of health and happiness

viikkoa. Joulua vietetään kuitenkin vasta 7. tammikuuta gregoriaanisen kalenterin mukaisesti.

Kiinalaisten tärkein juhla on uusivuosi.

Ajankohta vaihtelee, koska se määräytyy kiinalaisen kuukalenterin mukaan. Länsimaisen kalenterin mukaan kiinalaisten uusi vuosi alkaa tammikuun lopussa tai helmikuun aikana. Seuraava kiinalainen uusivuosi on 8.2.2016 ja vapaapäivät ovat työpaikan mukaan 8.–13.2.2016.

Kiinalaista uuttavuotta juhlitaan myös muualla kuin Kiinassa. Esimerkiksi Malesiassa ja Singaporessa on vahvat kiinalaisperinteet, ja näissä maissa vietetään yleisesti kiinalaista uuttavuotta.

Syntymäpäivä on tärkeä juhla

Syntymäpäivää juhlitaan monissa maissa näyttävämmin kuin Suomessa. Myös työpaikoilla on tapana muistaa syntymäpäiväsankaria. Jos yrityksessä ei ole erillisiä sääntöjä syntymäpäivän vietosta, onnittelutapa määräytyy kulttuurin ja tuttavallisuuden mukaan.

Suomessa yleensä päivänsankari järjestää työtovereilleen kakkukahvit. Kansainvälisesti etiketti on päinvastainen: työtoverit tarjoavat juhlasankarille lounaan, hankkivat hänelle syntymäpäiväkakun tai ojentavat pienen lahjan.

Suomen kommunikaatiokulttuuri on onnitteluissakin lyhyttä ja asiallista, mutta kansainvälisissä toivotuksissa suositaan sen sijaan värikästä ja tunteikasta kieltä. Onnittelut ovat monisanaisia ja polveilevia.

Kirjoitettu syntymäpäiväonnittelu sisältää lyhimmillään seuraavan toivotuksen: I want to wish you a very Happy Birthday. I hope you are having a wonderful day. ●

YTY 5/2015

33

ud ri ja K

lveluun ja hyödynn a p ä u

etu si!

Kirjaudu palveluun nä ja hyödyn etusi! liiton etujen lisäksi käytettävissäsi on Jäsenedut.fi -palvelun PoimintojaOman Jäsenetujen tarjoamat jäsenedut. Rekisteröidy palveluun www.jäsenedut.fi, jotta Muita uusimpia jäsenetuja: kevään hemmottelutarjouksista: näet tarkemmat tiedot tarjouksista ja pääset hyödyntämään netti-

Härmän Kylpylä: Fashionstoren kauppojen kautta tulevat edut. Tarkista aina edut ja niiden voimassakylpyläpaketti 55 €/hlö/vrk verkkokaupasta –10 ja % niitä oloajat ennen ostoksille lähtöä, sillä ne vaihtuvat koko ajan Ikaalisten Kylpylä: keväinen kylpyläloma Lentolupakirja tulee päivittäin lisää.

114 €/huone (1–2 henk.)/vrk TT-Aviationilta –10 % Kuntoutuskeskus Kankaanpää: PlusTerveys-hammaslääkäreiltä pääsiäispaketti täysihoidolla 63 €/hlö/vrk palveluja jäsenetuhintaan alv 24 %). Jäsenetusi Naantalin Kylpylä: Kristina Cruises 56,-! MF126K/A AppleCare Protection paratiisiloma kahdelle 130 €/vrk -lomaristeilyistä –10 % Plan APP MBPro13”/MBAir/MB12” 36 kk 193,- sis. alv 24 % Rauhalahden kylpylähotelli: Hotelli Ylläs Saagan (norm.

249,sis. alv 24 %).

Beddit Sleep Tracker -unimitHyvän olon loma 245 €/hlö/3 vrk majoituksesta –20 % tausjärjestelmä, Ruissalon Kylpylä: Viking Line valkoinen. Tarjoushinta 129,- sis. alv 24 % kylpyläpaketti kahdelle 90 €/vrk (norm.-risteilyjä 149,-). jäsenetuhintaan Tuotteet voit tilata soittamalla meille numeSiuntion Hyvinvointikeskus: Jämerä-talon ostajalle roon 0400 589247/Timo Ovaska. viikonloppu kahdelle 110 €/vrk sisustussuunnittelupaketti (arvo 1500 €) Lisäksi tuntuvia alennuksia mm.

Muuttopalvelu Niemen kotimuuton Beddit Flamingo Spasta ja Elegia Day Spasta! muuttolaatikot puoleen hintaan Kansallisteatterin Isän tyttö -oopperaan Sleep kaksi lippua yhden hinnalla Tracker Helsingin Kulinaarisen Instituutin teemakurssien lahjakorteista –20 %

YSTÄVÄMYYNTI

-50

KAIKKI Akavan Erityisalat ry:n jäsenenä SILMÄLASIT pääset hyödyntämään liiton omien

%

jäsenetujen lisäksi akavalaista Jäsenedut-palvelua.

Rekisteröitymällä palvelun käyttäjäksi osoitteessa jäsenedut.fi näet lisätietoja jäseneduista ja hinnoista.

Jäsenedut-sivu löytyy myös Facebookista.

Seuraa ja hyödynnä parhaimmat edut heti!

Silmäasema tarjoaa joulukuussa huippuedun – kaikki silmälasit nyt -50 % (sis. kehykset ja linssit). Siis ihan kaikki silmälasit! Voit valita mitkä tahansa kehykset kaikista kehysmalleistamme. Valitaan lisäksi yhdessä juuri sinulle sopivat linssit. Etu on voimassa 31.1.2016 asti Silmäaseman myymälöissä.

Uusi MacBook

Jäsenetu, jota ei ole vielä olemassa?

Jäsenedut-palvelussa halutaan tuottaa tapahtumia, palveluja ja tarjouksia jäsenten tarpeiden pohjalta.

Jokainen jäsen voi ehdottaa toiveensa esim. palvelun Facebook-sivulla. Palvelun idea on, ettei se ole ikinä valmis, vaan se etsii jatkuvasti akavalaisia kiinnostavia uusia ja laadukkaita jäsenetuja.

Zalando Normaalihintaiset tuotteet -10 %! Etu on voimassa 31.12.2015 asti, tilauksen vähimmäisarvo 50,00. Edun voi käyttää vain kerran ja se on lunastettava ennen tilauksen vahvistamista. Etua ei voida vaihtaa rahaksi tai yhdistää muihin etukuponkeihin. Etu ei koske jo alennettuja tuotteita eikä välttämättä koske kaikkia tuotemerkkejä. Tilaukset tehtävä kirjautuneena Jäsenedut.fi -palveluun, koodilla ei saa tilata muuta kautta.

Flamingo Spa 20 %:n alennus päivän hinnasta Kylpylän sisäänpääsystä ja Vesipuiston perhelipuista. Tarjous voimassa 28.7.2016 asti.

Ibas Kroll Ontrack Maailman johtavat tietojen palautuspalvelut käytössäsi helposti ja nopeasti! Jäsenetuna tallennusvälineen Economy-analyysi veloituksetta (edun arvo 150,-). Katso lisätiedot Jäsenedut.fi -palvelusta. Tarjous voimassa 31.1.2016 asti.

1Store Uusi MacBook tarjoaa täysimittaisen käyttökokemuksen kaikkien aikojen pienimmässä ja kompakteimmassa Mac-kannettavassa. Uusi näppäimistö, Force Touch -ohjauslevy, 12 tuuman Retina-näyttö, USB-C-portti, akku ja emolevy. Näillä teimme laitteesta sekä ohuemman että entistä paremman. Värivaihtoehtoina Silver, Space Grey ja Gold. Samalla saat laitteeseesi hankittua AppleCare-takuulaajennuksen 3 vuodelle huippuedullisesti. Jäsenetusi 115,-!

MF855KS/A MacBook 12-inch Retina Core M 1.1GHz/8GB/ 256GB/Intel HD 5300 1384,- sis. alv 24 % (norm. 1499,- sis.

HifiStudio-verkkokaupasta kaikki tuotteet -10 % koodilla JÄSENEDUT (myös tarjoushintaiset). Verkkokaupasta tilatut tuotteet voi noutaa myymälästä ilman toimituskuluja. Tarjous voimassa 31.12.2015 asti.

[ YHTEYSTIEDOT ]

YKSiTYiSALOJen eSiMieHeT JA ASiAnTunTiJAT YTY RY postiosoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite Asemapäällikönkatu 12 b puhelin 09 2510 1310

Sähköposti yty@yty.fi

Henkilökohtaiset etunimi.sukunimi@yty.fi

www.yty.fi Vakuutamme jäsenemme akavalaisessa IAET-kassassa, joka maksaa ansiosidonnaista päivärahaa työttömille, lomautetuille ja omaehtoisessa tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa oleville sekä vuorottelukorvausta.

Työttömyyskassan jäsenmaksu sisältyy YTYn jäsenmaksuun. postiosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, 4.krs

JÄSenYYSASiAT

jäsensihteeri Tiina Lappalainen Puh. 09 2510 1310

JOHTO

toimistopäällikkö Kyllikki Kivijärvi Puh. 09 2510 1320

jäsenpalvelupäällikkö Kari Saarinen Puh. 09 2510 1330

toiminnanjohtaja Jaakko Kiiski Puh. 09 2510 1360

yhteiskuntasuhteiden päällikkö Antti Leino Puh. 09 2510 1325

asiamies enni nirhola Puh. 09 2510 1345

asiamies pekka potinkara Puh. 09 2510 1375

www.iaet.fi palvelunumero: 09 4763 7600 ma-to klo 10 – 15 ja pe klo 10 – 13

eDunVALVOnTA

Pidä tietosi ajan tasalla Voit tarkastella ja päivittää jäsentietojasi YTYn nettisivujen jäsenosiossa. Toivomme, että päivität tietosi, kun jokin seuraavista muuttuu:

neuvottelupäällikkö Anu Aspiala Puh. 09 2510 1340

• sähköpostiosoite • puhelinnumero • työnantaja • tehtävänimike

TYÖSuHDeASiAT Puh. 09 2510 1350, päivystys arkipäivisin klo 8.30 – 13.00 Sähköposti: tyosuhdeneuvonta@yty.fi

VieSTinTÄ- JA uRApALVeLuT

työsuhdeasiamies Heikki Kähkönen

viestinnän asiantuntija Tuomo Tarvas Puh. (09) 2510 1335

Postiosoitetiedot päivittyvät automaattisesti Postin tietokannasta. Jos haluat paperipostin muuhun kuin viralliseen kotiosoitteesi, ilmoitathan siitä meille.

päälakimies Heikki Meskanen

viestintä- ja ura-asiantuntija Leena Vänni (perhevapaalla)

YTY 5/2015

35

YTY toivottaa kaikille jäsenilleen oikein hyvää joulua!

Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy.

Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa, Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa.

Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta.

Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta.

Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä, Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä!

Joulumaasta kuvitellaan paljon kaikenlaista, Kuinka toiveet toteutuu ja on niin satumaista.

Voi, jos jostain saada voisin suuren puurokauhan, Sillä antaa tahtoisin mä maailmalle rauhan!

Joulumaa on muutakin kuin pelkkää toiveunta, Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta.

Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä, Joulumaa, jos jokaiselta löytyy sydämestä.

Joulumaasta uskoo moni onnen löytävänsä, Mutta sepä kätkeytyy tai narraa etsijänsä.

Onnea kun mikään mylly valmiiksi ei jauha – Itsestään on löydettävä ihmisen vain rauha.

Joulumaa

säv. Katri Helena Kalaoja san. Juha Vainio