YTY 4/2015 by YTY ry

Y k s i t y i s a l o j e n E s i m i e h e t j a A s i a n t u n t i j at Y T Y

4 2015

Potkut saaneet microsoftilaiset eivät suostu masentumaan LinkedIN, video-CV, omat verkostot... Rekrytoinnin uudet kujeet

Lihasvoimin

töihin

[ TÄ S S Ä N u M E R O S S A ]

20 Mikään ei estä pyöräilemästä läpi talven, kunhan välineet ovat kunnossa, kuten Soile Koskelalla

6 Yli 20 vuotta Nokialla ja Microsoftilla vaihtui työttömyydeksi, mutta Kimmo iirolalla on paljon suunnitelmia.

Ajankohtaista

Murehtimaan ei pidä jäädä

”En ajatellut jäädä työttömäksi”

Miten hurmata rekrytoija?

Mieli virkeäksi, CV paremmaksi

Ei seiniä vaan kommunikointia

14 OP Vallila stailattiin kotimaisella designilla ja puupinnoilla.

2 YTY 4/2015

10 Pidä itsesi esillä kaikin keinoin - siinä yksi tärkeimmistä ohjeista työnhakijalle.

”Euroopan vahvin on turvallinen työpaikka”

Juristipalsta: Sovi koulutussopimuksen ehdot

Työmatkaliikuntaa: Satulaan ja menoksi!

liikenneruuhkat vetävät metsään

Työelämän normeja ei uhrata vapaakaupalle

YTYn arvotutkimus: Jäsenpalvelu kunnossa, jäsenmaksulle vastinetta

Korkeakoulutettujen työttömyys paheni

Henrik Dettmann: Menestysjoukkue rakennetaan kunnioituksella ja luottamuksella

Tuottavuus ei parane pakolla

Kirja: ”Ei tuota tyyppiä kestä!”

Ytimestä: Työmatka tehokkaaseen käyttöön

Maailmanpyörä: Aikakäsitykset ja tunteiden ilmaisu haastavat neuvottelijan

Kutsu YTYn syyskokoukseen

YTYn yhteystiedot

[ PÄ Ä K i R J O i T u S ]

Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTYn jäsenlehti 4 / 2015 Päätoimittaja Jaakko Kiiski

toimittaja Tuomo Tarvas Puh. 09 2510 1335

toimitus Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki

sähkÖPosti yty@yty.fi

kotisivut www.yty.fi

lehden toimituskunta Anu Aspiala, Jaakko Kiiski, Kyllikki Kivijärvi, Pekka Potinkara, Enni Nirhola, Kari Saarinen, Tuomo Tarvas

kansikuva Heli Hirvelä

ulkoasu Viestintänetti Oy, Jyväskylä

Painotalo Forssa Print

Painosmäärä 10 600 Seuraava numero ilmestyy 10.12.2015

ilmoitushinnat ja koot takasivu 800 € 217 x 230 mm 1/1 sivu 700 € 217 x 280 mm 1/2 sivua pysty 400 € 108 x 280 mm 1/2 sivua vaaka 400 € 217 x 140 mm 1/4 sivua pysty 250 € 54 x 280 mm

VAHVUUTENA KYKY SOPIA

uomen hallitus on keväästä asti pyrkinyt saamaan aikaiseksi yhteiskuntasopimuksen, jolla tavoitellaan viiden prosentin kilpailukykyhyppyä. Suomen työmarkkinajärjestelmän vahvuus on aina ollut kyky sopia. Tämä on todettu kansainvälisessäkin vertailussa. Suomalaiset näyttäisivät ymmärtävän, että tässä taloustilanteessa on välttämätöntä tehdä jotain kriisin ratkaisemiseksi. Talkoisiin ollaan valmiita silloin, kun toimet tilanteen korjaamiseksi ovat oikeudenmukaisia, perusteltuja ja koskevat kaikkia tasapuolisesti. Keskitetyillä palkkaratkaisuilla on kautta historian vastattu talouden kriisiin. Ennen niillä pystyttiin devalvoimaan ja revalvoimaan markkaa, nyt se ei ole EMUn myötä mahdollista. Siksi Suomen kilpailukykyä ja yritysten tilannetta täytyy parantaa muilla keinoin. Tuloksena ei kuitenkaan voi olla niin sanottu 6 – 0 tulos. Sopiminen ei saa perustua vain yhden osapuolen tavoitteiden toteutumiseen niin, että toisen osapuolen tavoitteet ja ajatukset jätetään huomiotta. Meidän on hyvä muistaa, että Elinkeinoelämän keskusliittokin on etujärjestö, ei yhteiskunnan kokonaisetua ajava organisaatio. Onko Elinkeinoelämän keskusliitolla todellista halua solmia yhteiskuntasopimusta, vai haluaako se kerätä pikavoittoja hallituksen runnoessa heidän tavoitteitaan läpi? Merkittävin asia meidän ytyläisten kannalta käynnissä olevissa on neuvotteluissa sopimusvapaus. Olisi erikoista eikä millään tavoin toivottavaa, jos hallitus estäisi lainsäädännöllä järkevien yrityskohtaisten ratkaisujen tekemisen. Paikallisen sopimisen tulee perustua siihen, että yhteisymmärryksessä yrityksen sisällä löydetään ratkaisuja, joissa mahdolliset säästöt koskevat sekä palkansaajia että työnantajaa. Esimerkiksi Saksassa työntekijät ja johto ovat sopineet väliaikaisista muutoksista ja palkanalennuksista. Vastineeksi yritys on taannut irtisanomissuojan. Näin on päästy ylös kriisistä. Me ytyläiset toimimme yritysten avainpaikoilla, tärkeissä esimies- ja asiantuntijatehtävissä. Meillä on selkeä käsitys siitä, miten omalla yrityksellämme menee. Kannustankin kaikkia ytyläisiä rohkeasti olemaan aktiivisia työpaikallaan – esimerkiksi yritysyhdistyksessä – jotta äänemme kantaisi myös yrityksen ylimmälle johdolle. jaakko kiiski toiminnanjohtaja

YTY 4/2015

[ A J A N K O H TA i S TA ]

Vuorotteluvapaan ehdot tiukemmiksi? Vuorotteluvapaan työhistoriavaatimus pitenee 16 vuodesta 20 vuoteen, jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen vuorotteluvapaalain muuttamiseksi. Vuorotteluvapaan kesto myös lyhenee 180 kalenteripäivään, eikä vapaata voi enää pitää useassa jaksossa. Korvaustaso on 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta ja mahdollisuus saada pitkän työhistorian perusteella parempaa korvausta poistuu. lain on määrä tulla voimaan 1. tammikuuta 2016. ●

Kaupan ala: Sitoutuminen suurta, vaikuttamismahdollisuudet huonot Kaupan alan asiantuntijat, esimiehet ja johtajat ovat hyvin sitoutuneita työnantajaansa ja he pitävät voittopuolisesti yrityksensä strategista suuntaa oikeana. Henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet yrityksen päätöksentekoon ovat kuitenkin melko huonot. Tulokset käyvät ilmi YTN:n kyselystä, joka on osa Kohti työehtosopimusta 2016 -kampanjaa. Selvästi tärkein syy olla töissä nykyisessä yrityksessä on työn sisältö. Näin kertoi 42 prosenttia vastaajista. Palkkauksen ilmoitti suurimmaksi motivaattoriksi 20 prosenttia ja työkaverit ja työilmapiirin 10 prosenttia kyselyyn osallistuneista. Lue lisää tuloksia sivulta www.kaupansopimus.fi

lle 200 Kahdelle ytyläise Superlahjakortti

euron

sken on arvottu en vastanneiden ke se uk kim ut ot arv YTYn rttia. Kortit ovat oista Superlahjako kaksi 200 euron arv nnassa onnisti Jyri elun tuotteita. Arvo Presentcard.fi-palv ut! i Hurstia. Onnittel Marttista ja Tom elo-syyskuussa tti teu to sen YTYn arvotutkimuk tässä lehdessä n tuloksia esitellään Taloustutkimus. Se sivuilla 24 – 25. ●

YTY 4/2015

koulutuskalenteri 3.11. Työsuhdeilta, Helsinki 13.11. Omasta pätevyyslisästä neuvotteleminen webinaari 16.11. Ansioluettelo uuteen iskuun webinaari Tapahtumista lähetetään myös tapahtumakutsu kohderyhmälle. Jos et saa kutsuja, päivitäthän sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriimme tai tarkista roskapostikansiosi.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen YTYn nettisivujen kautta www.yty.fi/koulutuskalenteri

Akava: Tutkimusleikkaukset uhkaavat Suomea Hallituksen tutkimus- ja kehitystoimintaan ja innovaatioihin suunnittelemat budjettileikkaukset kostautuvat Suomelle jo lähivuosina, Akava pelkää. Satojen miljoonien eurojen säästöt näkyvät väistämättä työmarkkinoille tulevan korkeakoulutetun työväestön osaamisessa. Niin sanottu aivovienti Suomesta on Akavan mukaan jo kiihtynyt. – Vaikutukset eivät tunnu kaikessa laajuudessaan vielä ensi vuonna, mutta hallituskauden loppuun mennessä voimme joutua nielemään katkeran kalkin monta kertaa, kun kansainvälisille markkinoille ilmestyy huipputuotteita ja -palveluita tärkeimmistä kilpailijamaistamme, elinkeinopolitiikan asiantuntija vesa vuorenkoski Akavasta varoittaa. ●

[ A J A N K O H TA i S TA ]

Työttömyyspäivärahan taso suojattiin 58 täyttäneillä Elokuussa tuli voimaan lakimuutos, jonka tavoitteena on tukea työurien pidentämistä. Muutos koskee 58 vuotta täyttäneitä. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa sovittiin muutoksesta ikääntyneiden työttömien päivärahan perusteena olevan palkan määrittelyssä. Tehdyllä uudistuksella halutaan kannustaa ikääntyneitä työttömiä työnhakijoita vastaanottamaan sellaistakin työtä, jonka palkkaus on selvästi aikaisempaa palkkatasoa alhaisempi. Nykyisin tällaisen työn vastaanottaminen ei pienennä maksettavaa päivärahaa. Työttömyysturvalain muutos takaa niille työttömille työnhakijoille, jotka täyttävät työssäoloehdon (26 viikkoa) uudestaan ja ovat silloin täyttäneet 58 vuotta, vähintään saman suuruisen

Mikä fiilis? houkuttelee nuoria liittoon lYhYesti: Työttömyyspäivärahaa ei määritellä uudestaan uuden työsuhteen alettua, vaikka työssäoloehto täyttyisi, jos • työnhakijan työssäoloehto (26 viikkoa) täyttyy, kun hakija on vähintään 58 vuotias • uusi palkka on pienempi kuin aikaisemmin määrittelyssä käytetty palkka

päivärahan kuin he aikaisemmin saivat. Kun uusi työsuhde alkaa, myös uusi työssäoloehto alkaa täyttyä. Kun 26 viikkoa on tullut täyteen, ja henkilö tulee uudestaan päivärahan hakijaksi, lasketaan päivärahan määrä uudestaan uuden palkan mukaan. ●

lokakuun puolivälissä käynnistyi taas palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen Mikä fiilis? -kampanja, jonka tavoitteena on houkutella ammattiliittojen jäseniksi mahdollisimman paljon uusia 20 – 35-vuotiaita työntekijöitä. Mikä fiilis? näkyy marraskuun loppuun saakka sekä netissä, televisiossa että radiossa. lyhyet tvspotit haastavat nuoria työntekijöitä parodioinnin, kärjistysten ja huumorin avulla miettimään, mitä työelämä olisi ilman mitään rajoituksia. Sosiaalinen media, erityisesti Facebook ja Youtube on otettu kampanjan ahkeraan käyttöön. ●

Tutkimus: Ikääntynyt saa potkut herkästi ikääntynyt työntekijä irtisanotaan Suomessa selvästi herkemmin kuin Ruotsissa. Eräänä syynä on ikääntyneiden länsinaapuria heikompi työsuhdeturva, Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuore tutkimus kertoo. Tutkijoiden mukaan maiden välinen ero on selvin tilanteissa, joissa yritys vähentää työntekijöiden kokonaismäärää, jolloin se joutuu tekemään päätöksen työpanoksen sopeutuksen rakenteesta. Ruotsissa ikääntyneiden työntekijöiden irtisanomissuoja on vahvempi kuin Suomessa. Pitkän työuran tehneillä ruotsalaisilla työntekijöillä on myös parempi palkka kuin saman yrityksen osaajilla Suomessa. ● YTY 4/2015

[ K A H D E N i R T i S A N O T u N TA R i N A ] Teksti ja kuvat Tuomo Tarvas

Murehtimaan ei pidä jäädä Microsoft ilmoitti heinäkuussa täysin yllättäen sulkevansa Salon tuotekehitysyksikön ja sen takia yli 2 000 iCT-alan huippuammattilaista menettää työnsä. ilmassa on pelkoja mutta myös optimismia ja uskoa tulevaan. Kaksi työnsä lopettavaa ytyläistä vakuuttaa, että suuri muutos voi tuoda mukanaan kokonaan uuden sivun elämään.

yyskuussa Piikkiössä vietettiin iltaa tunteikkaissa merkeissä. Lähes 80 ihmistä oli kokoontunut savusaunalle erään lammen rannalle saunomaan ja nauttimaan hyvästä ruoasta ja juomasta. Heitä yhdistivät Nokia ja Microsoft. Ensimmäiset heistä olivat tavanneet jo 1990-luvun alussa matkapuhelinten kokoajina ja pikku hiljaa mukaan oli tullut uusia ja uusia naamoja. Tänä iltana näitä 80:aa yhdisti yhden aikakauden päättyminen, se, että Microsoftin toiminta oli vastoin kaikkia odotuksia päättymässä Salossa. Osa saunojista oli jo lopettanut työnsä, osalla se oli vielä edessä. Eräs heistä oli salolainen kimmo iirola. – Se oli kuin luokkaretken viimeinen ilta, Iirola kuvailee. Koska kaikilla oli sama kohtalo, illan pimetessä ei niinkään surtu sitä, että yritys häipyy alta, vaan sitä, että tutut työkaverit lähtevät eri suuntiin. ”Höpö höpö, ei se ole totta!”

Kimmo Iirola muistaa, missä oli, kun hän kuuli uutisen: autotallissa. – Puuhastelin autotallissa harrasteautoni parissa. Avovaimo tuli töistä ja kysyi, olinko kuullut tällaista. En uskonut hänen sanojaan. Ajattelin, että höpö höpö, ne ovat ehkä vain huhuja. Sitten menin katsomaan kello 17:n tv-uutisia ja pakko se oli uskoa. – Olo oli tyhjä ja pysähtynyt. Tuntui kuin olisi kuullut Estonian uppoavan. Ei kukaan uskonut, että Salo voitaisiin kokonaan sulkea. Microsofthan omisti Salon toimipisteen. Maalaisjärjellä ei tuntunut älykkäältä sulkea sitä, mutta maailma näyttää niin erilaiselta, kun sitä katsoo Atlantin takaa. Tuotantolinjalta ohjelmistokehitykseen

Kimmo Iirola aloitti Salossa Nokiassa matkapuhelinten tuotantolinjalla vuonna 1993. Puhelimien korjaamisesta hän eteni tuotantolinjan testaussuunnitteluun ja testaus6

YTY 4/2015

Maailma näyttää niin erilaiselta Atlantin toiselta puolelta. järjestelmien kehittämiseen ja siitä edelleen tuotekehitykseen ja projektipäälliköksi ohjelmistojen pariin. – Minua sekä pyydettiin että hain itse uusiin, mielenkiintoisiin tehtäviin, Iirola kertoo.

irtisanomisPommi Yllätti lomalaiset Microsoft yllätti koko Suomen parhaimpaan loma-aikaan heinäkuun alussa kertomalla, että se lakkauttaa Salon tuotekehitysyksikön ja irtisanoo Suomesta enintään 2 300 työntekijää. Moni oli varautunut leikkauksiin, mutta ei uskonut, että Salon toimintoja ajettaisiin alas kokonaan. Työttömyysaste oli Salossa jo entuudestaan korkea. Microsoftilla oli Suomessa ennen irtisanomisten alkamista noin 3 500 työntekijää. Heitä jää Salon alasajon jälkeen Tampereelle ja Espooseen. Osa Salon työntekijöistä on saanut uuden työn organisaation sisältä. Microsoftilla on maailmanlaajuisesti noin 118 000 työntekijää. ●

– Täytyy olla kiitollinen, että on saanut tehdä töitä näinkin pitkään upeassa porukassa, Kimmo iirola kehuu.

Iirolan viimeinen työpäivä oli syyskuun puolivälissä. Kuuden kuukauden irtisanomisajalla ei ole työvelvoitetta. Iirola kuului Microsoftin irtisanomisten ensimmäiseen aaltoon. Yhteensä aaltoja on kahdeksan.

– En ottanut vastaan työnantajan pakettia, koska laskin, että sen taloudellinen hyöty ei ollut tarpeeksi suuri. Kiitollinen menneistä, odottavainen uudesta

Vaikeinakaan hetkinä ei pidä jäädä liiaksi murehtimaan, Kimmo Iirola uskoo. Hän on muun muassa osallistunut aktiivisesti SmartSalon toimintaan. SmartSalo on työntekijöiden yhteisö, joka markkinoi heidän osaamistaan brändinimen alla. SmartSalo järjesti syyskuussa rekrytointimessut, ja paikalla oli satoja ihmisiä ja yli 50 yritystä. Ne halusivat huippuosaajia, microsoftilaiset taas uusia töitä. Lokakuussa yritykset kävivät bongaamassa haluamiaan ICTammattilaisia Salosta toisillakin messuilla. – Olen kuullut, että moni sai messuilla työsopimuksen suoraan käteensä. Messuilla oli hieno, eteenpäin katsova fiilis, Iirola kertoo. Iirola kävi kuuntelemassa kiinnostuneena myös YTN:n infotilaisuutta syyskuussa. Omien töiden etsiminen on ollut Iirolalla vähän aikaa jäissä SmartSalon takia, mutta syksyn edetessä hän on ajatellut viritellä verkkoja. Yrittäjyyskään ei ole hänelle vieras ajatus, onhan hän yrittäjäperheestä. – Nyt on aika aloittaa uutta, Kimmo Iirola summaa. ●

YTY 4/2015

[ K A H D E N i R T i S A N O T u N TA R i N A ]

”En ajatellut jäädä työttömäksi” Viimeisten joukossa Microsoftista lähtevä Anu Heikkilä ei halua jättää kotiseutuaan, mutta matkatyöhön hän on valmis.

einäkuun 8. päivän piti olla anu heikkilälle aivan tavallinen lomapäivä. Kevät oli ollut töissä todella rankka, ja sen takia Business Program Manager oli onnellinen, että oli päässyt aloittamaan kesälomansa normaalia aikaisemmin. Älä selaile lomalla työsähköposteja, oli Heikkilä luvannut itselleen. Lupaus oli kuitenkin pakko heittää romukoppaan. – Olin kuntosalilla ja sieltä kotiin lähtiessäni huomasin esimiehen lähettämän tekstiviestin ja Ilta-Sanomien lööpit. Pakko oli käydä vähän väliä katsomassa sähköpostia, että koskeeko tämä minuakin. Ja kyllähän se koski, sillä irtisanomisilmoitus oli tulossa 2 300:lle Salon työntekijälle. Ne, jotka eivät saisi töitä Microsoftin muista yksiköistä, joutuisivat lähtemään. – Kyllähän se oli epäuskoinen fiilis. Kuinkahan monet yt-neuvottelut meilläkin oli jo ehtinyt olla, ja olin selvinnyt niistä, mutta tästä en enää selvinnyt, Heikkilä sanoo. Työ jatkuu, projektit vähissä

Taloushallinnon kehitystehtävissä toimiva Anu Heikkilä kuuluu irtisanomisten kahdeksanteen eli viimeiseen aaltoon. Se tarkoittaa, että hänen työvelvoitteensa päättyy vasta 12. kesäkuuta 2016. Vaikka palkka juoksee vielä pitkään, irtisanomiset ovat jo nyt heijastuneet hänen työhönsä. – Kehitysprojekteja on normaalisti ollut työn alla todella paljon, mutta nyt ei ole mitään uutta. Töissä joutuu välillä olemaan melkein tyhjänpanttina, Heikkilä kertoo. 8

YTY 4/2015

Salon joukkoirtisanomisissa helpotti Anu Heikkilän mukaan se, että päätös koski kaikkia. – Se ei siis ollut mitään henkilökohtaista, hän sanoo.

Ytn auttoi microsoftilaisia Salossa järjestettiin syksyllä useita irtisanottujen tiedotustilaisuuksia. Niissä käsiteltiin muun muassa työttömyysturvaa, TE-palveluita, työterveyshuoltoa ja liittojen tarjoamia urapalveluita. YTYn ja YTN:n asiamiehet olivat paikalla infotilaisuuksissa. Asiamiehiltä kysyttiin ytprosessista ja sen seuraamuksista, irtisanomisajasta, työvelvoitteesta, paketeista, työttömyysturvasta ja yrittäjyydestä. Työnhakuun kaivattiin neuvoja ja tukea. Koska monella irtisanotuista oli jo uusi työpaikka odottamassa, myös muun muassa palkka-asiat kiinnostivat. YTYn tehtävä on tukea jäseniä silloin, kun työuralla on muutoksia. Erityisesti irtisanomistilanteessa pyritään antamaan jokaiselle jäsenelle henkilökohtaista tukea. On kysymys sitten työttömyysturvasta, paketista tai uuden työn vastaanottamisesta. Tarvittaessa YTYn henkilökunta tulee työpaikoille ytneuvottelujen aikana ja neuvottelujen päätyttyä. Enni Nirhola YTYn asiamies

Olen sopinut, että saan käyttää työaikaa MBA-opintojen loppuunsaattamiseen. Työntekoa on vaikeuttanut jo se, että talosta on irtisanomisten ensimmäisessä aallossa lähtenyt ihmisiä, joiden osaamiselle Heikkilällä olisi käyttöä. Opiskelut loppuun työaikana

Anu Heikkilä on optimistinen tulevaisuudestaan. – En ole ajatellut jäädä työttömäksi. Heikkilä oli juuri valmistunut merkonomiksi aloittaessaan Nokian Display Products -yksikössä vuonna 1997. Sen jälkeen hän hankki taloushallinnon tradenomin paperit Turun ammattikorkeakoulussa ja nyt meneillään ovat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (MBA) luvut. – Koska on hiljaisempaa, olen sopinut työnantajan kanssa, että saan käyttää työaikaa opintojen loppuunsaattamiseen. Tarkoitus olisi valmistua ensi keväänä, Heikkilä sanoo. Heikkilä ei ole vielä päättänyt, ottaako hän vastaan työnantajan tarjoamaa irtisanomispakettia vai haluaako hän tulla irtisanotuksi. – Jos on työpaikka, johon mennä, niin kannattaa paketti ottaa, mutta jos ei ole, niin ei välttämättä kannata. Jos jää työttömäksi, aika pitkään täytyy paketin kanssa elää ennen kuin ansiosidonnainen alkaa juosta. Heikkilä arvioi. ”Meiltä pääsee nopeasti Helsinkiin”

Anu Heikkilä unelmoi uusista töistä Salosta tai Turun seudulta. Se voi kuitenkin olla liikaa vaadittu, joten hän on valmis lähtemään ajamaan joka päivä töihin pääkaupunkiseudulle ja takaisin. Heikkilä asuu miehensä ja kahden lapsensa kanssa nykyään Saloon kuuluvassa Perttelissä kahdeksan kilometrin päässä Salon keskustasta. Heikkilä torjuu stressiä muun muassa koiria ulkoiluttamalla, kuntosalilla ja kesämökillä meren rannassa. – Talo ja sukulaiset ovat täällä. Meiltä on niin hyvät moottoritie- ja junayhteydet pääkaupunkiseudulle. YTN:n ja YTYn tiedotustilaisuudesta Heikkilä sai paljon uutta tietoa esimerkiksi irtisanomisajoista ja ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. – En ole nimittäin koskaan ollut työttömänä. – Uskon, että jotain työtä löytyy. Tunnelmat ovat toiveikkaat, hän arvioi. ● YTY 4/2015

Teksti Tuomo Tarvas

Kuva Fotolia.com

Miten hurmata rekrytoija? Työpaikat eivät ole maasta loppuneet. YTY-lehti listasi yhdeksän tämän hetken rekrytointitrendiä ja muistisääntöä, joilla menestyä työnhaussa.

Töitä on – lamasta huolimatta

Pitkittyneestä lamasta huolimatta työpaikat eivät ole kokonaan loppuneet, vaikka siltä joskus tuntuisikin. Töitä on tarjolla, tosin alakohtaiset erot ovat suuria. Hakijamäärät ovat kasvussa. Hakijalta vaaditaan siis sinnikkyyttä, kärsivällisyyttä ja uskoa itseensä. Määräaikaisuudet yleistyvät korkeasti koulutetuillakin. Kun Uudellamaalla toimivan, vertaistukiryhmätoimintaa järjestävän Työnhakuboosteriin osallistuneilta tiedusteltiin heidän työllistymistään, 44 prosenttia ilmoitti saaneensa toistaiseksi voimassa olevan työn ja 39 prosenttia määräaikaisen työn.

Älä unohda verkostoja

Entistä useampi työpaikka on ”piilossa”, ja siksi suhteiden ja verkostojen merkitys työnhaussa korostuu. Avoimilla hakemuksillakin voi tärpätä. Kannattaa laatia profiili itsestään muun muassa suurten rekrytointi- ja vuokrayritysten (Mercuri Urval, Barona, Opteam ym.) Omaehtoisen Työllistymisen Tuki OTTY ry:n kyselyssä vajaa 30 prosenttia Työnhakuboosteripalveluun osallistuneista oli löytänyt nykyisen työpaikkansa TE-palveluiden, Oikotien tai Monsterin kautta. Sen sijaan oman verkoston kautta töitä oli löytänyt 39 prosenttia ja jotain muuta kautta 27 prosenttia vastanneista.

Some mullistaa

Jos et ole LinkedINissä, sinua ei ole olemassa. Tämä on kylmä fakta muun muassa teknisen ja kaupallisen alan rekrytoinneissa. Perusta siis oma LinkedIN-tili ja päivitä sitä säännöllisesti, myös ollessasi työsuhteessa. Jos työ

YTY 4/2015

menee alta, et enää välttämättä muista kaikkia työtehtäviäsi, projektejasi, taitojasi tai saavutuksiasi. Kerro profiilissasi selvästi, että haet uutta työtä tai olet avoin uusille mahdollisuuksille. Ole rohkea ja pidä itseäsi esillä. Verkostoidu ja osallistu LinkedINin alakohtaisiin keskustelufoorumeihin. Myös Facebookin ja Twitterin kautta voi löytää kiinnostavia työtarjouksia.

Älä unohda CV:tä

Vaikka LinkedIN olisi digitaalinen käyntikorttisi, älä unohda päivittää perinteistä CV:täsi. CV kannattaa tehdä sekä englanniksi että suomeksi. Ylipitkä CV pistää silmään, väärällä tavalla. Sopiva pituus noin 2–3 sivua. Valokuvan voi liittää ja iän mainita, mutta ne eivät ole välttämättömiä tietoja. Harrastusten mainitseminen ei ole pahasta ja luottamustehtävien listaaminen antaa ahkeran vaikutelman, ellei tuorein listaus ole oppilaskunnan puheenjohtajuus Kekkosen ajalta.

y. Karsi pois kirjoitusvirheet Hakija voi olla vaikka kuinka kovan luokan ammattilainen, mutta jos hakemus tai CV vilisee kirjoitus- ja kielioppivirheitä, hänen pelinsä voi olla menetetty. Lue siis paperit moneen kertaan läpi ja luetuta ne ystävälläsi, niin saat hiottua nolot virheet pois. Virheen voi tehdä myös muun muassa väärällä fonttivalinnalla. Times New Romanilla tai Arialilla ei voi mennä vikaan, Comic Sansilla voi – ja pahasti.

Yli 50-vuotias saa töitä

Moni työnhakija havaitsee tien nousevan pystyyn, jos ikää on yli 50 vuotta. Joillain aloilla jopa 40-vuotias voi kokea itsensä yli-ikäiseksi. Voiko ”kokenut kettu” saada töitä? Kyllä voi, ja saakin. Suurten rekrytointi- ja konsulttiyritysten edustajat kertoivat Työnantajien rekrytointipaneelissa palkanneensa toimeksiannoissaan useita kuusikymppisiäkin osaajia aivan viime aikoina. Jos on juuri sellaista työkokemusta, osaamista, kielitaitoa, persoonaa ja muita henkilökohtaisia ominaisuuksia, joita työnantaja tarvitsee, ikä ei ratkaise. Se ei tietysti poista tosiseikkaa, että ikäsyrjintää esiintyy.

Persoona voi ratkaista

Persoonalla on merkitystä, ei pelkällä koulutuksella tai työuralla. Jos pääset loppumetreille työnhaussa, saatat saada ratkaisevat pisteet siitä, että luonteesi täydentää sopivasti muuta työporukkaa. Moni työnhakija tuskailee, miten oikein on mahdollista täyttää kaikki ilmoituksessa listatut taidot ja ominaisuudet. Ei hätää. Konsulttien mukaan työtehtäviä täytetään kahdella tapaa: joko etsitään henkilö, joka parhaiten sopii ennalta määritettyihin vaatimuksiin, tai sitten valitaan paras tyyppi tai persoona ja muokataan sen jälkeen työnkuvaa hänen osaamisensa perusteella.

Älä ole mitä et ole

Erottuakseen joukosta moni työnhakija yrittää olla mahdollisimman myyntihenkinen, reipas ja dynaaminen. Älä kuitenkaan tekeydy joksikin, mitä et ole. Kokenut rekrytoija huomaa viimeistään työhaastattelussa, jos yrität huijata tai näytellä. Pahinta on valehtelu. Eräs keino yrittää jäädä työnantajan tai rekrytointikonsultin mieleen on soittaa tai kysyä tarkentavia kysymyksiä sähköpostilla. Älä kuitenkaan pirauta, jos sinulla ei ole oikeaa asiaa. Sinua ei välttämättä muistella lämmöllä, jos viet konsultin arvokasta työaikaa pitämällä lipevän mainospuheen itsestäsi. ”Paljonks tässä on palkka” -kysymys voi taas kuulostaa siltä, että sinua ei kiinnosta muu kuin raha.

Opettele esiintymään videolla

Videohaastattelut ovat yleistymässä ja video-CV:iden tekemisestä järjestetään koulutuksia. Monen rekrytointiyrityksen omalle profiilisivulle voi ladata oman videoesittelyn, ja konsulttien mukaan sillä voi erottua myönteisesti joukosta. Jos osaa esiintyä luontevasti kameran edessä, taito ei mene hukkaan työelämässäkään. ● TYÖNHAKUVETURIN JÄRJESTÄMÄSSÄ TYÖNANTAJIEN REKRYTOINTIPANEELISSA SYYSKUUSSA PUHUIVAT:

vesa sahlman (konsultti / Mercuri Urval), anu säilä-kiukas (seniorikonsultti, partneri / Psycon Oy), arja martikainen (Senior Consultant – Games Talent Acquisition, Games Jobs Finland / Barona IT), mikko Puonti (asiakkuusjohtaja, psykologi / Opteam Oy), mirva Puranen (Specialist, Job Seeker Services Monster.fi).

www.tyonhakuveturi.fi YTY 4/2015

tYÖnhakuveturin taPahtumia sYksYllä Teksti Tuomo Tarvas

28.10.

Kuva Pasi Autio

Informaatiotilaisuus yrittäjäuraa harkitseville

Mieli virkeäksi, CV paremmaksi Puolisen vuotta työttömänä ollut Tuija Koski on pitänyt mielensä virkeänä lukuisten koulutusten avulla. Hän on saanut apua muun muassa CV:nsä parantamiseen.

iisikymppisellä Tuija Koskella ei ole vielä onnistanut työnhaussa, mutta hän on pitänyt päänsä pinnalla koulutusten ja ahkeran verkostoitumisen avulla. Koski jäi kuluvan tämän vuoden alussa työttömäksi erikoiskaupan alalta. Kilpailu työpaikoista on kiihtynyt, potentiaalisia työpaikkoja on aiempaa vähemmän tarjolla ja osa rekrytoijista on sitä mieltä, että viisikymppinen on jo liian vanha. – Olen työskennellyt muun muassa myynnin, HR-asioiden, tuotehallinnan, markkinoinnin ja viestinnän parissa. Jos olisin työskennellyt vain jollain tietyllä alalla, se voisi näyttää rekrytoijien mielestä jotenkin selkeämmältä, Koski epäilee. CV lyheni ammattilaisten avulla

Työnhakuveturin CV-syyshuolto-tapahtuma keräsi elokuussa Helsingissä keskustan historiallisen Balderin salin täyteen uusmaalaisia, ja Tuija Koski oli eräs paikalla olleista. Koski kiersi läpi kuulemassa vinkkejä eri järjestöjen ura-asiantuntijoilta ja sai pal-

YTY 4/2015

KEllO 9 –12 HElSiNKi

Balderin sali, Aleksanterinkatu 12 (Helenankatu 4), Helsinki

12.11. Miten piilotyöpaikkoja löydetään, luodaan ja lähestytään? Tuija Koski harkitsee alan vaihtamista. Hän neuvotteli syyskuussa erään alan ammattitutkinnon suorittamisesta ja työssäoppimisjaksosta.

jon hyyödyllistä palautetta CV:stään. – Ennen tapahtumaa CV:ni oli kolmen A4:sen mittainen, ja sain palautetta, että se on liian pitkä. Nyt olen tiivistänyt CV:n kahteen liuskaan. Lisäksi kirjoitin CV:n alkuun lyhyen tiivistelmän siitä, kuka olen ja mikä on tärkeintä osaamistani. Koski käytti myös tilaisuuden hyväkseen ja kuvautti CV-tapahtumassa itsensä ammattivalokuvaajalla. – Kuva on kuitenkin aika staattinen, koska olen eläväinen persoona. Sen takia olen tehnyt eräässä toisessa koulutuksessa itsestäni videoesittelyn. Viisikymppisillekin töitä

Tuija Koski epäilee, miten hänen ikänsä vaikuttaa työnsaantiin. Koski osallistui myös Työnhakuveturin järjestämään Työnantajien rekrytointipaneeliin. Siellä paikalla olleet suurten rekrytointi- ja konsulttiyritysten edustajat muistuttivat, että töitä on tarjolla myös yli 50-vuotiaille. Se valoi uskoa. – Toinen asia tietysti on, tietävätkö työnantajat tämän, vaikka konsultit näin sanovatkin, Koski toteaa. ●

KEllO 13.00 –16.00

Balderin sali, Aleksanterinkatu 12 (Helenankatu 4), Helsinki

26.11. LinkedIn-työpaja (vasta-alkajille) KEllO 9.00 –12.00

insinöörit – Ekonomit -toimitalon Seminaariluokka, Ratavartijankatu 2, 3 krs. (kävelytaso, sisäänkäynti Junailijanaukiolta), Helsinki.

26.11. LinkedIn- työpaja (jo LinkedIniä käyttäville) KEllO 13:00 –16:00

insinöörit – Ekonomit -toimitalon Seminaariluokka, Ratavartijankatu 2, 3 krs. (kävelytaso, sisäänkäynti Junailijanaukiolta), Helsinki.

15.12. Näin onnistut työhaastattelussa KEllO 9.00 –12.00

Balderin sali, Aleksanterinkatu 12 (Helenankatu 4), Helsinki. Lisätietoja: www.tyonhakuveturi.fi

elämyksiä elämyksiä elämyksiä

yhdessäoloa yhdessäoloa yhdessäoloa

liikunnaniloa liikunnaniloa liikunnaniloa

PeRHEIDEn PeRHEIDEn PeRHEIDEn1.asKel-HyVINVOinTIJAKSOT 1.asKel-HyVINVOinTIJAKSOT 1.asKel-HyVINVOinTIJAKSOT2016 2016 2016 Liikunnallisilla Liikunnallisilla Liikunnallisilla perheiden perheiden perheiden 1.askel-hyvinvointijaksoilla 1.askel-hyvinvointijaksoilla 1.askel-hyvinvointijaksoilla ollaan ollaan ollaan aktiivisesti aktiivisesti aktiivisesti yhdessä, yhdessä, yhdessä, liikutaan, liikutaan, liikutaan, syödään syödään syödään terveellisesti, terveellisesti, terveellisesti, levätään levätään levätään ja virkistytään! ja virkistytään! ja virkistytään! Yhdessäoloa Yhdessäoloa Yhdessäoloa ja elämyksiä ja elämyksiä ja elämyksiä perheen perheen perheen arkeen arkeen arkeen mukavalla mukavalla mukavalla tavalla. tavalla. tavalla. Eväitä Eväitä Eväitä arjessa arjessa arjessa jaksamiseen jaksamiseen jaksamiseen sekä sekä työn sekä työn ja työn perheen ja perheen ja perheen yhteensovittamiseen yhteensovittamiseen yhteensovittamiseen lapsiystävällisissä lapsiystävällisissä lapsiystävällisissä ja luonnonja luonnonja luonnonläheisissä läheisissä läheisissä kohteissa kohteissa kohteissa ympäri ympäri ympäri Suomen. Suomen. Suomen. • Hauskat • Hauskat • Hauskat lajikokeilut lajikokeilut lajikokeilut • Ohjattua • Ohjattua • Ohjattua toimintaa toimintaa toimintaa lapsille lapsille lapsille ja aikuisille ja aikuisille ja aikuisille yhdessä yhdessä yhdessä ja erikseen ja erikseen ja erikseen • Vinkkejä • Vinkkejä • Vinkkejä perheiperheiperheidenden hyvään den hyvään hyvään oloon oloon oloon • Uusia • Uusia • Uusia kokemuksia kokemuksia kokemuksia • Onnistumisen • Onnistumisen • Onnistumisen iloailoa • Yhdessäoloa iloa • Yhdessäoloa • Yhdessäoloa • Uusia • Uusia • Uusia ystäviä ystäviä ystäviä • • •

HiNnAt HiNnAt HiNnAt

täRKEä täRKEä täRKEä tieTää tieTää tieTää

Aikuinen: Aikuinen: Aikuinen: 125125 €125 /5 € /5 vrk € /5 vrkvrk Lapsi Lapsi Lapsi 6-16-v: 6-16-v: 6-16-v: 7575 € /5 75 € /5 vrk € /5 vrkvrk Lapsi Lapsi Lapsi allealle 6-v: alle 6-v: maksutta 6-v: maksutta maksutta Työtön/lomautettu Työtön/lomautettu Työtön/lomautettu aikuiaikuiaikuinen: nen: 62,50 nen: 62,50 62,50 € /5 € /5 vrk € /5 vrkvrk

Jaksot Jaksot Jaksot onon tarkoitettu on tarkoitettu tarkoitettu perperperheille, heille, heille, joilla joilla joilla onon yksi/useamon yksi/useamyksi/useampi alle pi alle pi17-vuotias alle 17-vuotias 17-vuotias perheeperheeperheeseen seen seen kuuluva kuuluva kuuluva lapsi. lapsi. lapsi.

HiNtAan HiNtAan HiNtAan sisältyy sisältyy sisältyy ohjelma, ohjelma, ohjelma, perhemajoitus perhemajoitus perhemajoitus sekä sekä täysihoito. sekä täysihoito. täysihoito.

Mikäli Mikäli Mikäli perheesssä perheesssä perheesssä ononon 0-16 0-16 -vuotiaiden 0-16 -vuotiaiden -vuotiaiden lasten lasten lasten lisäksi lisäksi lisäksi 17-18 17-18 17-18 -vuotiaita, -vuotiaita, -vuotiaita, hehehe pääsevät pääsevät pääsevät mukaan mukaan mukaan aikuisen aikuisen aikuisen hinnalla. hinnalla. hinnalla.

KaTso KaTso KaTso lISätiEdot lISätiEdot lISätiEdot jajaHaE jaHaEHaE jakSOllE: jakSOllE: jakSOllE: www.pHT.fI www.pHT.fI www.pHT.fI

ota ota otaensimmäInEn ensimmäInEn ensimmäInEnaskel askel askelpErheeSi pErheeSi pErheeSiHyvinVOinTiIN. HyvinVOinTiIN. HyvinVOinTiIN. Palkansaajien Palkansaajien Palkansaajien hyvinvointi hyvinvointi hyvinvointi ja terveys ja terveys ja terveys PHTPHT ry PHT Lintulahdenkatu ry Lintulahdenkatu ry Lintulahdenkatu 10 10 00500 10 00500 Helsinki 00500 Helsinki Helsinki www.pht.fi www.pht.fi www.pht.fi asiakaspalvelu@pht.fi asiakaspalvelu@pht.fi asiakaspalvelu@pht.fi Puhelin Puhelin Puhelin 020020 144020 144 1310 144 1310 1310

Teksti Tuomo Tarvas Kuvat OP Ryhmä ja Tuomo Tarvas

Ei seiniä vaan

kommunikointia

Kukaan ei tarvitse enää omia huoneita tai kiinteitä työpisteitä, koska työnteon tavat ovat muuttuneet. Siksi uudet toimitilatkin täytyy rakentaa avoimiksi. Näistä ajatuksista lähdettiin liikkeelle, kun OP Ryhmän uutta toimitilaa alettiin suunnitella.

P Ryhmän viime keväänä valmistuneet uudet toimitilat Helsingin Vallilassa laittoivat korttelin aivan uuteen uskoon ja kokosivat yli 3 000 työntekijää saman katon alle. Arkkitehti Asmo Jaaksin ja JKMM Arkkitehtien suunnittelema kiinteistö Teollisuuskadulla näkyy kauas ja erottuu melkoisesti naapurirakennuksista. OP Ryhmän uudisrakennus oli ehdolla Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi.

Käytävillä olevissa pöytäryhmissä voi pitää vaikkapa pikapalaverin.

OP Ryhmässä toivotaan, että spontaanit tapaamiset työpäivän aikana saavat aikaan uusia ideoita ja yhteishenkeä. Kuva: OP Ryhmä

Toivelistalla ei ollut ainoastaan uusi ”pääkallopaikka” vaan työtapojen kokonaisvaltainen uudistaminen. – Koska työnteon tavat muuttuvat, täytyy myös työympäristön muuttua, johtaja Ari Loukkola Henkilöstön ja organisaation kehittäminen -yksiköstä kertoo. Finanssialan asiantuntijat ja esimiehet tekevät entistä enemmän liikkuvaa työtä. Heille on arkea vastata sähköposteihin tien päältä ja osallistua verkkoneuvotteluihin kesken työmatkan. Tavoitteena oli myös rahan säästäminen: toimitilakustannukset putoavat 25 prosenttia ja tilantarve 30 prosenttia. Yhteen OP Vallilan korttelin rakennuksista muuttaakin vuodenvaihteessa vuokralle Verohallinto. Ei omia työpisteitä tai huoneita

Ari Loukkolan mukaan noin puolella Vallilan työntekijöistä ei ole lainkaan omaa työpistettä. Yhteiskäyttöisiä työpisteitä käyttävät esimerkiksi palvelukehittäjät, esi14 YTY 4/2015

Katutasossa sijaitsee kuusi erilaista ravintolaa henkilöstön käyttöön. Pöydät ja tuolit ovat OP Ryhmän brändivärin mukaisesti oransseja.

OP Vallila OP Ryhmän uudessa pääkonttorissa Helsingin Vallilassa on noin 63 000 neliömetriä uutta toimitilaa ja 27 000 neliötä vanhoja, saneerattuja tiloja. Päärakennuksen uusi osoite on Gebhardinaukio Suomen osuustoiminnan isän, Hannes Gebhardin mukaan. Arkkitehtuurissa on haettu inspiraatiota Suomen luonnosta, ja julkisivussa on käytetty Viitasaaren keltaista graniittia. Puuta on käytetty runsaasti lattioissa, huonekaluissa ja verhoiluissa. Sisustuksessa ja kalustevalinnoissa on suosittu suomalaista designia. Katutason aulatilojen ja auditorioiden seinillä on esillä OP Ryhmän taidesäätiön omistamaa taidetta. ●

Teollisuuskadun toimipisteessä on perinteisiäkin työpisteitä, mutta kenelläkään ei ole omaa paikkaa. Töihin tullessaan voi siis varata sen työpisteen, joka on vapaana. Kuva: OP Ryhmä

miehet, tukitoiminnot, myynti ja markkinointi. Kun he tulevat töihin, he voivat valita, valtaavatko he sohvannurkan olohuonemaisesta, designhuonekaluin sisustetusta avotilasta, asettavatko läppärinsä yhteistyöpisteen telakkaan tai ottavatko kahvilan pöydästä Skype-yhteyden kollegoihinsa. Erottavia seiniä ja suljettavia ovia ei tarvita, ja työhuoneita ei ole kenelläkään. – Finanssiala on aika konservatiivinen, ja alalla on eletty pitkien käytävien ja omien huoneiden työkulttuuria. Sen aika on ohi monella tapaa, Loukkola toteaa. Suunnitteluvaiheessa kävi ilmi, että enemmistö työpisteistä oli suuren osan päivästä tyhjinä. – Tästä päättelimme, että kaikki eivät tarvitse omia työpisteitä, Loukkola sanoo. Tuoko avoimuus luovuutta?

Huoneettomuuden ja seinättömyyden on tarkoitus rohkaista ihmisiä avoimuuteen, juttelemaan keskenään, tapaamaan uusia ihmisiä ja vaihtamaan ideoita.

Myös kokouskäytännöt muuttuvat. Ari Loukkolan mukaan kokoukset varataan nykyään aina onlinekokouksina. – Voi olla, että kaksi ihmistä osallistuu kokoukseen Vallilassa ja loput virtuaalisesti. ● YTY 4/2015 15

OP Taidesäätiön omistamaa kuvataidetta on esillä muun muassa auditorioiden seinillä.

Teksti ja kuvat Tuomo Tarvas

”Euroopan vahvin on

turvallinen työpaikka” Maanosan huippua

Johtaja Pekka Piispanen Akavasta ja OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen saivat mukaansa pohjalaisen lahjan.

Vuosijuhla aloitettiin perinteisten skoolausten merkeissä.

P Esimiehet ja Asiantuntijat ry:n (OEA) 40-vuotisjuhlaa vietettiin 18. syyskuuta Helsingissä OP Ryhmän uusissa toimitiloissa, jotka valmistuivat keväällä. OEA perustettiin syyskuussa 1975 Osuuspankkiesimiehet ry:n nimellä Kuopiossa. Kaikista YTN:n yritysyhdistyksistä OEA:ssa on eniten ytyläisiä jäseniä. Paikalla juhlassa oli myös yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja, Seppo Yli-Antola. Perustamisen jälkeen OEA:n toiminta on muuttunut paljon ja mukaan ovat tulleet asiantuntijat. Nykyinen puheenjohtaja Pekka Rintala vitsaili juhlapuheessaan, että vaikka nelikymppisellä nuoruuden kujeet ovat yleensä takana, 40-vuotiaan yritysyhdistyksen täytyy jatkaa alati kujeitaan, koska muutos finanssialalla on jatkuvaa. 16 YTY 4/2015

OP Ryhmässä on käyty lukuisia yt-neuvotteluita, mutta toisaalta sen taloudellinen tilanne on nyt hyvin vahva. Taloustietotoimisto Bloombergin mukaan OP Ryhmä on Euroopan vahvin finanssiyritys ja maailmanlistallakin kahdeksas. Pekka Rintala ja muut puhujat ovat syystä tilanteeseen tyytyväisiä. – Kulukuureista huolimatta saamme työskennellä kohtuullisen turvallisessa työpaikassa, Rintala kiitteli esimiesten ja asiantuntijoiden tilannetta. Rintala piti kuitenkin tärkeänä, että OEA:n toiminnan jatkumiseksi yhdistykseen saataisiin houkuteltua nykyistä enemmän nuoria jäseniä. ●

[ J u r i st i pa l sta ]

Lakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350. Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00

Teksti Heikki Meskanen, varatuomari Kuva Fotolia.com

Sovi koulutussopimuksen ehdot Jos työntekijä haluaa tärkeänä pitämäänsä koulutukseen, joka ei ole hänen työnsä kannalta välttämätön, hän voi sopia työnantajan kanssa koulutussopimuksesta. Sisällöstä täytyy sopia mahdollisimman yksityiskohtaisesti, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä.

yönantajalla on velvollisuus perehdyttää ja kouluttaa työntekijää siten, että työntekijä asianmukaisesti selviää hänelle annetuista työtehtävistä. Työsopimuslaissa olevan yleisvelvoitteen mukaan työnantajan on lisäksi huolehdittava siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Myös työturvallisuuslaki voi velvoittaa työnantajaa perehdyttämään tai kouluttamaan työntekijää esimerkiksi koneiden, laitteistojen tai työmenetelmien muuttuessa. Tällaisten työnantajan velvoitteisiin kuuluvien koulutusten kustannuksista työnantaja vastaa yksin itse eikä työnantaja voi yleensä vaatia työntekijää osallistumaan tällaisten koulutusten kustannuksiin tai vaatia työntekijää sitoutumaan työsuhteeseen tietyksi ajaksi tällaisen koulutuksen jälkeen (ns. koulutussopimus). Poikkeuksena tästä on muun muassa liikennelentäjille usein asetettu lentokoneen tyyppikoulutuksesta aiheutuva koulutussitoumus (bondi) pääsääntöisesti työsuhteen alussa. Yleensä koulutussopimuksen tarve havaitaan myöhemmin työsuhteen aikana, mutta se voi siis olla, lähinnä poikkeustilanteissa, myös jo työsopimuksen ehtona. Koulutussopimuksen kohteena on tyypillisesti usein kallis ja/tai pitkäkestoinen koulutus (esimerkki MBA).

18 YTY 4/2015

Koulutussopimuksen perusteet

Jos työntekijä on kiinnostunut koulutuksesta, joka voi edesauttaa hänen työskentelyään nykyisessä työtehtävässään, mutta jota työnantaja ei pidä työtehtävään nähden tarpeellisena tai välttämättömänä, on mahdollista laatia koulutuksesta ja muun muassa sen kustannuksista sopimus työntekijän ja työnantajan kesken. Koulutussopimuksessa sovitaan esimerkiksi siitä, mitkä kustannukset työnantaja maksaa ja kuinka paljon palkallista työaikaa työntekijä saa koulutukseensa käyttää. Vastineeksi työntekijä sitoutuu pysymään työnantajan palveluksessa tietyn ajan yleensä koulutuksen päättymisestä lukien. Jos työntekijä irtisanoutuu ennen sovitun ajan täyttymistä, hän joutuu korvaamaan sopimuksessa sovitun mukaisesti työnantajan maksamat kustannukset joko kokonaan tai tavallisemmin osittain työnantajalle. Koska edellä kuvatuissa koulutussopimuksissa ei ole kyse työsopimuslain sääntelemästä ja rajoittamasta kil-

Jos työntekijä irtisanoutuu ennen sovitun ajan täyttymistä, hän joutuu yleensä korvaamaan työnantajan maksamat kustannukset joko kokonaan tai osittain.

pailukieltolausekkeesta, työntekijä voi tämän sitoumuksen estämättä milloin tahansa siirtyä vaikka kilpailijan palvelukseen maksamalla vanhalle työnantajalle sopimuksessa sovitut työnantajan maksamat koulutuskustannukset. Näin ollen tällaisten sopimusten käyttöä tai sisältöä ei työsopimuslaki sääntele tai rajoita, vaan asiasta voidaan sopia vapaasti ainoana rajoituksena sopimusehtojen mahdollinen oikeustoimilain vastaisuus tai kohtuuttomuus. Koulutussopimuksen kohtuullisuus

Koska koulutussopimuksen perusteena oleva koulutus lähtökohtaisesti tapahtuu työntekijän tahdosta, ja samalla työnantaja saa koulutuksesta sen kustannuksia vastaavaa hyötyä koulutuksen päättymisen jälkeenkin,

on varsin pitkiäkin, jopa 4 –5 vuoden, sitouttamisaikoja pidetty oikeuskäytännössä kohtuullisina. Sitouttamisaikojen kohtuullisuutta pidentää muun muassa se, että työnantajan katsotaan saavan varsinaista vastinetta maksamilleen koulutuskorvauksille pääsääntöisesti vasta koulutuksen päätyttyä. Näin ollen varsinainen kouluttautumisaika, joka itsessään saattaa kestää jopa 2 – 3 vuotta, pidentää merkittävästi kokonaissidonnaisuusaikaa. Asiallista ja kohtuullista ei ole se, että takaisin maksettava määrä missään tilanteessa on suurempi kuin työnantajalle aiheutuneet todelliset kustannukset. Koulutussopimuksissa onkin erittäin tärkeää sopia yksityiskohtaisesti niistä kustannuksista, jotka työntekijä joutuu korvaamaan työnantajalle vaihtaessaan työpaikkaa ennen koulutussopimuksessa sovitun sidonnaisuusajan päättymistä. Epäselvyyttä syntyy usein muun muassa siitä, sisältääkö työntekijän takaisinmaksuvelvollisuus esimerkiksi pelkät koulutusmaksut vai myös koulutuksen ajalta maksetut palkkakustannukset (sivukuluineen) ja mahdollisesti myös matka- ja päivärahakulut. Yleensä työntekijän korvausvelvoite alenee sopimuksissa lineaarisesti siten, että korvattavaa määrää pienentää jokainen kuukausi, jonka työntekijä on ehtinyt koulutuksen jälkeen olla työnantajan palveluksessa. Lähtökohtaisesti menettelyä, jossa korvausvelvoite säilyy samansuuruisena sitoumusajan loppuun asti, ei voida pitää asiallisena ja kohtuullisena. ●

YTY 4/2015 19

Teksti Tuomo Tarvas Kuvat Heli Hirvelä ja Tuomo Tarvas

Satulaan ja menoksi! Työmatkaliikunnan avulla saa pirtsakan potkun päivään sekä kevennystä vyötärölle. Kaksi ytyläistä kertovat, miksi he mieluiten ajavat pyörällä töihin.

oile Koskela ei tunne sanaa pyöräilykausi. Olipa sää tai vuodenaika mikä tahansa, hän vetää aamulla ylleen säänmukaisen pyöräilyasunsa, laittaa jalkaansa kovapohjaiset pyöräilykengät ja kiinnittää kypärän. Työmatka voi alkaa. Sadekaan ei kyytiä estä. Talvikeli on korkeintaan hidaste. Koskela asuu Pajamäessä lähellä Talin perinteikästä golfkenttää, ja työmatkaa Helsingin keskustaan kertyy noin 10 kilometriä. Alkumatkasta Koskela voi taittaa matkaa Keskuspuiston kautta, mutta noin puolet matkasta kuluu Mannerheimintien tai sen suuntaisten katujen hyörinässä. Koskela on toiminut syyskuun alusta lähtien Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n tiedottajana. Aiempi työpaikka sijaitsi vain parin korttelin päässä. – Pyöräilen töihin käytännössä joka päivä, ellei ole jotain palaveria tai muuta menoa. Työmatkapyöräily on ollut minulla tapana oikeastaan koko työurani ajan, Koskela sanoo. Koskelan ajopeli on maastopyörä. – Se on kätevä ympäri vuoden, vaikka ajaisi asvaltilla. Lumi ja sohjokaan eivät haittaa. Talveksi ei tarvitse lopettaa

Soile Koskela arvostaa sitä, että työnantaja tarjoaa työntekijöilleen lukollisen pyöräparkin. Sinne hän voi pysäköidä polkupyöränsä aamuisin. Työpaikalla on suihku ja pukuhuone vaatteiden vaihtamista varten. Koskela ei löydä työmatkapyöräilystä oikeastaan mitään huonoja puolia. – Töihin pyöräillessä on mahtavaa saada happihyppy ja virkistyä ja iltapäivällä, kun ajaa takaisin, pystyy nollaamaan työpäivän ja aloittamaan puhtaalta pöydältä. Pyöräily on rentouttavaa, eipä tarvitse ruuhkabussissa ja -junissa kärvistellä. Koskela kehottaa ainakin kokeilemaan, miltä työmatkaliikunta maistuu. Hänen mielestään pyöräilyä ei tarvitse lopettaa talveksi. 20 YTY 4/2015

Moni miettii, miten pyöräily onnistuu talvella, mutta kokeiltuaan pari kertaa huomaa nopeasti, että se ei niin rasittavaa olekaan.

– Kerran kun ottaa asiakseen, niin ei se toisella kerralla enää ole hankalaa. Moni miettii, miten pyöräily onnistuu, kun tulee syksy ja talvi, mutta nopeasti huomaa, että ei se niin rasittavaa olekaan. Muista: Pakkaa vaihtovaatteet

Pyörän selkään hyppääminen vaatii Soile Koskelan mukaan pientä ”etukäteissäätämistä” joka aamu. Vaihtovaatteet täytyy muistaa ottaa mukaan ja sadesäällä ei pidä unohtaa goretexia. – Tai jos lähtee iltapäivällä kotiin suoraan palaverista, täytyy kantaa repussa vaihtovaatteita, Koskela lisää. Työmatkapyöräily ei ole ainoa tapa, jolla Koskela nostattaa pulssiaan. Hän käy myös juoksemassa, melomassa ja kuntosalilla. – Työmatkat tulevat ekstraksi muun päälle. Koskelan mukaan kovin moni hänen työkavereis-

soilen Plussat ja miinukset: + aamulla liikunta virkistää, illalla auttaa nollaamaan työpäivän + liikenneruuhkat eivät haittaa + saa raitista ilmaa - kotoa lähtiessä täytyy muistaa vaihtovaatteet

taan ei pyöräile töihin ainakaan ympäri vuoden. Joillakin työpaikoilla on käytössä bonusjärjestelmä, joka kannustaa liikkumaan enemmän. – Meillä ei sellaista bonusjärjestelmää ole, mutta kyllähän sellainen minulle sopisi, Koskela naurahtaa. ●

Liikenneruuhkat vetävät metsään

iinä ajassa, kun helsinkiläinen janne virtala pyöräilee kotoaan Pakilasta Postin pääkonttoriin Ilmalaan, hän köröttelisi saman matkan henkilöautolla. Autossa hän jäisi kuitenkin paitsi tervetulleesta happihypystä, hermolevosta Keskuspuiston luonnossa ja lintujen laulusta. Sen takia hän yleensä valitsee pyöräilyn. Neljän kilometrin työmatkaan aikaa kuluu yleensä reilu kymmenen minuuttia. – Pyöräily on nopeaa ja vaivatonta, Virtala summaa. Säännöllinen liikunta parantaa kuntoa, polttaa kaloreita ja voi pudottaa painoa. Virtalan mukaan pyöräily ei ole vaikuttanut hänen painoonsa mitenkään, koska kilometrejä kertyy niin vähän. > Minuutissa Janne Virtala on ajanut Postin pääkonttorilta Keskuspuistoon, jossa hän pääsee taittamaan suurimman osan työmatkastaan.

YTY 4/2015

Tiedän muutamia tyyppejä, jotka kilpailevat, moniko ajaa töihin yli 200 päivää vuodessa vieläpä aika pitkien matkojen takaa. – Minä saan enemmän liikuntaa golfista ja juoksemisesta. Olen juossut yhdeksän maratonia ja viimeisimmän juoksin syksyllä Tallinnassa. Bensarahan säästyminen on myös mieleistä. – Pääkaupunkiseudulla motivoivat ruuhkat. En koe mielekkääksi istua jonoissa, kun on vaihtoehto, Virtala sanoo. Tappio fillarihirmuille

Janne Virtala toimii Postissa tuotepäällikkönä pakettija logistiikkapalveluissa. Hänellä ei yleensä ole erillisiä pyöräilyvaatteita vaan hän ajaa kotimatkan arkikamppeissaan. Hänen ajopelinsä on kymmenkunta vuotta vanha hybridipyörä. – Se on lähinnä pienimmän riesan tie. Minulta on varastettu niin monta pyörää, että mieluiten käytän tällaista varkaiden torjuntamenetelmää. Ajomäärissään Janne Virtala häviää kirkkaasti Postin todellisille pyöräilyintoilijoille. – Tiedän muutamia tyyppejä, jotka kilpailevat, moniko ajaa töihin yli 200 päivää vuodessa vieläpä aika pitkien matkojen takaa. Rauta nousee omalla salilla

Janne Virtala käy myös pari, kolme kertaa viikossa työpaikan kuntosalilla.

enerGian kulutus eri liikuntalajeissa Työmatkaliikunnan energiankulutukseen vaikuttaa moni tekijä, kuten vauhti, sääolosuhteet, liikkujan ikä ja sukupuoli sekä maastonmuodot. Miehillä energiankulutus on samalla matkalla ja vauhdilla suurempaa kuin naisilla, ja painavampi henkilö kuluttaa samassa rasituksessa enemmän energiaa kuin kevyempi. Alla olevaan taulukkoon on listattu kävelyn, pyöräilyn ja rullaluistelun keskimääräisiä energiankulutuslukuja tunnin liikuntasuoritusta kohti eri painoisilla henkilöillä ja eri keskinopeuksilla. Jos työmatkasi pituus on puoli tuntia, kulutuksesi on noin puolet alla olevista luvuista ja niin edelleen. Laji

Keskinopeus

Energiankulutus kcal/h (60 kg)

Energiankulutus kcal/h (80 kg)

Kävely

5 km/h

258 kcal

344 kcal

Juoksu

8 km/h

480 kcal

640 kcal

Juoksu

10 km/h

600 kcal

800 kcal

Pyöräily

16 –18 km/h

408 kcal

544 kcal

Pyöräily

19 –21 km/h

480 kcal

640 kcal

Rullaluistelu

14 –15 km/h

450 kcal

600 kcal

300 kcal

400 kcal

54 kcal

72 kcal

Skeittilaudalla ”kohtalaisella vauhdilla” Vertailun vuoksi:

Nukkuminen istuminen

60 kcal

80 kcal

Kevyt siivoaminen

120 kcal

160 kcal

Puutarhatyöt

180 kcal

240 kcal

Lähde: Ari-Pekka Rauttola / Työterveyslaitos, Duodecim

jannen Plussat ja miinukset: + nopeus, vaivattomuus ja helppous + saa liikkua luonnon helmassa, pää tuulettuu + välttyy liikenneruuhkilta - syksyllä ja talvella vaatii erillisen kerrospukeutumisen - talvella ei voi ajaa missä vaan, koska kaikkia teitä ei aurata

YTY 4/2015

– Meitä on muutaman työkaverin porukka ja olemme monesti miettineet, kuinka paljon rautaa on vuosien varrella noussut. Meillä on kaksi todella hyvää kuntosalia työntekijöiden käytettävissä. Helposti näkee ne salin ryhtiliikkeet aina vuodenvaihteessa ja kesälomien jälkeen, kun ihmiset tekevät liikuntalupauksiaan, Virtala naurahtaa. Eräänä päivänä Janne Virtala sai yllättävän puhelun Helsingin yliopiston maantieteen laitokselta. Soittaja kysyi, saisiko hän käyttää tutkimuksessaan Virtalan netissä julkisesti olevaa Sports Tracker -sovelluksen dataa pyöräilymatkoista, -reiteistä ja -ajoista. – He tutkivat Keskuspuiston käyttöä, ja annoin heille luvan käyttää gps-dataani. ●

Työelämän normeja ei uhrata vapaakaupalle Teksti Tuomo Tarvas

Kuva Fotolia.com

Akava kannattaa TTiP-vapaakauppasopimusta mutta ei ehdoitta.

kava, STTK ja SAK suhtautuvat myönteisesti EU:n ja Yhdysvaltain väliseen TTIP-vapaakauppasopimukseen muun muassa siksi, että järjestöjen mukaan sopimus kiihdyttäisi kaupankäyntiä ja lisäisi tuottavuutta. Kansainvälisten asioiden päällikkö markus Penttinen Akavasta kertoo nähneensä ”koko joukon selvityksiä” TTIP-sopimuksen talous- ja työllisyysvaikutuksista. – Enemmistössä on se lopputulos, että TTIP:llä olisi EU-valtioille myönteisiä työllisyysvaikutuksia. Monen reunaehdon toteuduttava

Varauksetta keskusjärjestöt eivät kuitenkaan vapaakauppasopimusta kannata. Ensimmäinen Suomen palkansaajaliikkeen kynnyskysymyksistä on, että julkiset palvelut täytyy sulkea siitä pois. – Tästä on jo nimet alla EU:n komission ja Yhdysvaltain välillä, eli julkista sektoria ei sopimukseen tule, Markus Penttinen sanoo. Toinen keskusjärjestöjen vaatimus on, että TTIPsopimuksessa täytyy olla vahva ”työelämän asioiden osio”. Sopimuksen täytyy siis olla kansainvälisen työjärjestön ILOn periaatteiden mukainen. – Lisäksi työelämän normien rikkomuksista täytyy tulla todellisia seuraamuksia. Tämän kohdan keskeltä neuvottelut vielä kesken, Penttinen toteaa. Riitojenratkaisu puhuttaa

Kolmanneksi ay-liike painottaa ISDS-riitojenratkaisumenettelyn merkitystä. ISDS on ollut eniten julkisuudessa. Lopullista ratkaisua ei riitojenratkaisumenettelystäkään ole vielä tehty. – Sen tarkoituksena on tarjota riitojenratkaisukanava yritysten ja valtioiden välille siltä varalta, että valtio yrittää pakkolunastaa jonkun yrityksen toimintoja, Akavan Markus Penttinen kertoo. Epäillyt kiistat tuskin kuitenkaan liittyvät pakkolunastuksiin. Kuuluisin esimerkki on Penttisen mukaan

USA:n presidentinvaalit saattavat hidastaa TTIP-prosessia.

Australiassa oikeudenkäyntiprosessi. Australia halusi tupakka-askeihin varoitustarran tupakoinnin vaaroista, mutta eräs tupakkayhtiö haastoi valtion oikeuteen, koska se pelkäsi lainsäädännön haittaavan liiketoimintaansa. – Oikeusjuttu on edelleen kesken, ja se on maksanut Australian veronmaksajille jo 35 miljoonaa euroa, Penttinen kertoo. Salainen valmistelu ihmetyttää

Neljänneksi Akava, STTK ja SAK haluavat avoimuutta kauppapolitiikan neuvotteluihin. TTIP-neuvotteluita on kritisoitu julkisuuden puutteesta. Europarlamentaarikot saavat tutustua vain tiettyihin asiakirjoihin ainoastaan suljettujen ovien takana tarkasti valvottuina, ilman kameroita ja muistiinpanovälineitä. Penttinen arvioi, että TTIP-neuvottelut etenevät tämän syksyn ja alkuvuoden aikana, mutta on vaikea sanoa, millä vauhdilla. Yhdysvaltain ensi vuoden presidentinvaalikilpa saattaa Penttisen mukaan hidastaa prosessia. ● YTY 4/2015

[ YTYN ARVOTuTKiMuS ]

Jäsenpalvelu kunnossa, jäsenmaksulle vastinetta

Teksti Tuomo Tarvas

Kuva Fotolia.com

YTYn jäsenet arvostavat etenkin jäsenpalveluita, jäsenetuja ja yksilöllistä edunvalvontaa.

tyläiset ovat tyytyväisiä erityisesti jäsenpalveluihin ja jäseneduista tiedottamiseen: 87 prosenttia jäsenistä arvioi, että YTY on onnistunut niissä vähintään melko hyvin. Jäsenet myös katsovat, että järjestö on keskittynyt hänelle tärkeisiin asioihin. YTYn jäsenmaksu on jäsenten mielestä sopiva. Jäsenmaksua pidetään sopivana: 77 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että jäsenmaksu vastaa vähintään melko hyvin järjestön tarjoamia palveluita. Sen sijaan YTYn yhteiskunnalliset vaikutusmahdollisuuksissa ja yleisessä tunnettuudessa olisi parantamisen varaa. Tulokset ilmenevät YTYn tuoreesta arvotutkimuksesta. Parhaan arvosanan edunvalvonnasta ja jäsenmaksun tuomista hyödyistä antoivat 50 vuotta täyttäneet. Jäsenpalveluun olivat erityisen tyytyväisiä yli 60-vuotiaat. Siinä YTYn internetissä toteutettuun arvotutkimukseen osallistui

1 819

jäsentä elokuun lopussa.

Kyselylomake lähetettiin

7 707

ytyläiselle, joten vastausprosentti oli

23,6%

Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy. Tutkimustulosten avulla YTY voi parantaa entisestään edunvalvontaansa.

YtY on kiinnostunut sinusta! Jäsentutkimus on jälleen käynnissä ja toivomme, että käyt vastaamassa siihen 2.11. mennessä.

Mitä enemmän vastaajia, sitä paremmin voimme palvella myös Sinua palkkatasoon, jäsenetuihin ja oman alasi neuvottelutyöhön liittyvissä asioissa. Olet saanut vastauslinkin jäsentutkimukseen sähköpostiisi viikolla 42.

YTY 4/2015

[ A K A V A ] missä 76 prosenttia yli 60-vuotiaista jäsenistä oli melko tai erittäin tyytyväisiä jäsenpalveluun, kaikista alle viisikymppisistä noin kolmannes ei osannut ottaa kantaa jäsenpalveluiden tasoon. Ammatillista järjestäytymistä pitää erittäin tai melko tärkeänä 82 prosenttia kaikista ytyläisistä. Suurin piirtein yhtä moni pitää jäsenyyttään YTYssä tärkeänä. Vain 17 prosenttia ilmoitti, ettei järjestäytyminen ole hänelle lainkaan tärkeää. Kaikkein korkeimmalle ammatillisen järjestäytymisen nostivat niin sanotut kotirakkaat, jotka arvostavat elämässään muun muassa perhettä, huolenpitoa ja yhteenkuuluvuutta, kannattavat kotimaisuutta ja luomua ja pitävät eettisiä periaatteita tärkeinä elämässään. Uskalikot ja elämykselliset erottuivat

Suurimmiksi ”arvoluokiksi” nousivat uskalikot ja elämykselliset. He painottavat elämässään materiaalisia arvoja ja ovat luonteeltaan pragmaattisia. Uskalikot ovat yrittäjä-henkisiä, uusista asioista innostuvia, haasteista pitäviä ja aktiivisia ottamaan käyttöön uutta teknologiaa. He arvostavat innovaatioita, taloudellista menestystä ja kiinnostuneita vallasta. Elämykselliset puolestaan pyrkivät rationaalisiin, käytännöllisiin ja mahdollisesti teknisiin ratkaisuihin, ja ovat kiinnostuneita teknologiasta, viihde-elektroniikasta ja penkkiurheilusta. He ovat tee-se-itse-miehiä tai -naisia, jotka tekevät päätöksiä perusteellisten vertailujen ja faktojen avulla. ●

Vastaaminen kestää vain 10 –15 minuuttia. Perinteinen paperilomake on postitettu puolelle jäsenistöstä. Netissä vastanneiden kesken arvomme kolme 200 euron arvoista lahjakorttia.

Kiitos!

Korkeakoulutettujen työttömyys paheni

Teksti Tuomo Tarvas Kuva Fotolia.com

Alakohtaiset erot ovat valtavia: elokuussa oli työttömänä yli 7 000 insinööriä mutta vain 31 hammaslääkäriä.

orkeakoulutettujen työttömyystilanne on vaikeutunut entisestään kuluneen vuoden aikana. Elokuussa oli työttömänä 50 282 korkeakoulutettua, kun elokuussa 2014 työttömiä työnhakijoita oli 44 062. Työttömyys on kasvanut vuodessa siis noin 14 prosenttia, Akavan syyskuun työttömyyskatsauksesta ilmenee. Kehitystrendi oli tukalampi kuin koko väestöllä, sillä kaikkien työttömien määrä kasvoi vuodessa noin yhdeksällä prosentilla. Koko maassa oli elokuussa 327 276 työtöntä työnhakijaa. Luvuissa ei ole mukana lomautettuja. Pitkäaikaistyöttömyys yleistyy myös korkeakoulutetuilla. Keskimäärin 28 prosenttia työttömistä korkeakoulutetuista oli ollut elokuun lopussa työttömänä vähintään vuoden.

Korkeakoulutettujen työttömyys:

Vrt. kaikki työttömät:

+14,1% + 8,9% Pitkäaikaistyöttömiä korkeakoulutetuista:

2 8 %

Korkeakoulutettuja työttömiä:

5 0 282

Eniten työttömänä insinöörejä, tradenomeja ja filosofian maistereita.

Myös vastavalmistuneiden tulevaisuudennäkymät ovat kehnommat kuin ennen. Juuri tutkinnon suorittaneista työttömänä oli elokuussa 4 613 henkilöä, vuosi sitten noin 4 000. Koulutusaloittain laskettuna eniten ilman työtä oli insinöörejä (7 025), toiseksi eniten tradenomeja (4 440), kolmanneksi eniten filosofian maistereita (3 564) ja neljänneksi eniten diplomi-insinöörejä (2 969). Paras työtilanne on arkkitehdeillä, lääkäreillä, farmaseuteilla ja hammaslääkäreitä. Elokuussa työttömänä oli koko Suomessa ainoastaan 31 hammaslääkäriä. ● YTY 4/2015 25

Teksti Anssi Kaarlo Koskinen Kuva Ville Vuorinen

Henrik Dettmann:

Menestysjoukkue rakennetaan kunnioituksella ja luottamuksella Henrik Dettmann on valmentaja, joka luottaa pelaajiinsa aukottomasti. Harjoituksissa valmentaja johtaa, mutta pelissä Dettmann pysyy taka-alalla ja antaa pelaajien toteuttaa osaamistaan.

26 YTY 4/2015

000-luvun Suomi matelee lamassa, ja tunnelmat ovat ankeat. Yksi harvoista valtakunnan valopilkuista on ollut koripallo. Tällä vuosituhannella miesten maajoukkue, Susijengi, on onnistunut nousemaan maanosan parhaimpien joukkoon. Henrik Dettmann on valmentanut joukkuetta nyt yhtäjaksoisesti vuodesta 2004.

Hän on tehnyt suomalaisesta joukkueesta menestyjän yhdellä maailman kilpailluimmista aloista. Miten Dettmann onnistui? – Kaikista tärkeintä on kunnioitus. Pelaajien osaamista on arvostettava, ei kannata yrittää olla heitä parempi siinä missä he ovat huippuja. Toinen tärkeä tekijä on kommunikointi, Dettmann sanoo. Hän mainitsee yhdysvaltalaisen tutkimuksen, joka jakoi valmentajan ammattitaidon prosenttiosuuksiin. Kunnioituksen osuus oli yli 40 prosenttia, kommunikoinnin osuus oli 37 prosenttia, 13 prosenttia annettiin tietotaidolle ja seitsemisen prosenttia motivaatiolle. – Kunnioitus ja vuorovaikutus ovat oikeastaan sama asia, ja niiden yhteenlaskettu osuus on lähes 80 prosenttia, Dettmann toteaa. Dettmann on valmentaja, joka luottaa pelaajiinsa aukottomasti. Harjoituksissa valmentaja johtaa, mutta pelissä Dettmann pysyy taka-alalla ja antaa pelaajien toteuttaa osaamistaan. – Luottamus on kaiken a ja o. Koko kulttuuri pohjautuu luottamukseen. On tärkeä tunnistaa ne tekijät, jotka synnyttävät luottamusta. Oma pelitapa yhdistää

Suomen koripallomaajoukkue on rakentanut oman toimintakulttuurin, oma pelitavan, joka yhdistää kaikkia ikäkausimaajoukkueita. Joukkueille on suuri etu siitä, että pelaajat ja valmentajat tietävät miten toimitaan. Dettmannin sanoin oma pelitapa tarkoittaa sitä, että tiedetään mitä halutaan. Oman pelitavan kehittäminen on uteliaisuutta. Ja ilman uteliaisuutta ei ole tulevaisuutta. – Jos itse ei yritä kehittyä, niin sitten joku muu tekee sen. Ainoastaan motivoitunut voi menestyä urallaan, tekemiseen pitää olla palo. Dettmann toteaa, että ihmistä ei voi motivoida, mutta motivaatiotekijöihin voi vaikuttaa. – Pitää varmistaa, että kaikki tarpeellinen on kohdallaan. Valmennus yrittää auttaa joukkuetta siinä, että kaikki oleellinen on kunnossa, että pelaajilla on edellytykset onnistua. Dettmannin mielestä urheilussa on se etu, että se on viime kädessä leikkiä, josta on tullut myös työ. Tulosta ei ilman intohimoa

Jos koripallo olisi vain työtä, puurtamista eikä mukana olisi leikin intohimoa, tulosta ei syntyisi. Valmentajan tehtävä on koota joukkueeseen oikeat yksilöt, ei parhaita, vaan ne, jotka tekevät parhaan joukkueen. Yksilöiden osaamisalueet pitää osata yhdistää, jotta saadaan maksimitulos. Valmentajan tehtävä on myös auttaa pelaajia kehit-

tymään. Dettmann sanoo, että vaikka pelaajia pitää haastaa oman mukavuusalueen ulkopuolelle, tähänkin on aika ja paikka. – Tiukassa paikassa on pysyttävä omalla mukavuusalueella, jossa on hyvä olo ja jossa tulee onnistumisia. Aina ei kannata tehdä asioita, jotka ärsyttävät. Suomalaiset koripalloilijat eivät ole yksilöinä maanosan huippuja, ehkä takamies Petteri Koposta lukuun ottamatta. Maajoukkue on kehittynyt tilanteeseen, jossa se on enemmän kuin osiensa summa. Susijengi on tunnettu joukkuehengestä. Dettmannin mukaan joukkuehenkikin syntyy toisen arvostamisesta. – Joukkuehenki murtuu, jos joku ei halua kehittyä ja jos ei välitetä yhteisestä tuloksesta. Urheilija pitää kilpailemisesta

Joukkuehenki voi olla hankalasti saavutettava asia työssä, joka on läpikotaisin kilpailun määrittämä. Urheilujoukkueessa kilpaillaan vastustajien lisäksi joukkuetovereita vastaan – vain parhaat pääsevät pelaamaan. – Tämä voi joillekin olla ahdistavaa, mutta niille, jotka ovat mukana, tämä on jännää ja haastavaa, Dettmann sanoo. Urheilijat kisaavat koko ajan itseäänkin vastaan. Dettmann muistuttaa tämän olevan se tärkein kilpailu. – Toista pelaajaa toki autetaan, mutta pelaajasta voi tulla ryhmään riippakivi, jos oma suorittamisen taso häiriintyy. Omaa identiteettiä pitää suojella. Dettmannin mielestä kilpailu on osa meidän maailmaamme, pidimme siitä tai emme. Kilpailemisen kanssa voi oppia elämään. Se on taito, jota voi harjoitella. – Tappiot pitää tunnistaa ja hyväksyä, se on osa oppimisprosessia. Siitä on viime kädessä kysymys: pelissä tulee tappioita ja niistä pitää oppia. Eri persoona, erilaiset ohjeet

Kilpailu on olennainen osa urheilua, mutta toisten kanssa kilpailun ei pitäisi olla koko ajan läsnä. Dettmann kritisoi suomalaista urheiluyhteisöä, joka on nykyään ainoastaan kilpailuyhteisö, vaikka välillä pitäisi keskittyä harjoitteluun, koulutukseen. – Erityisesti nuorten kohdalla tämä pelimäärien yliihannointi on mennyt älyttömyyksiin. Aivan kuin olisi koulussa ja olisi joka päivä kokeet. Dettmannin mukaan esimerkiksi introvertti, rationaalinen pelaaja tarvitsee tarkat ohjeet, selitykset ja harjoitteet siitä, mitä tehdään. Tunteikkaalle ja ekstrovertille pelaajalle tarvitsee vain näyttää suunta mihin mennään, minkä jälkeen hän kokeilee itse. ● Juttu on alun perin julkaistu Akavalainen-lehdessä 11.9.2015. Alkuperäistä juttua on hiukan lyhennetty. YTY 4/2015 27

Teksti Antti Leino, yhteiskuntasuhteiden päällikkö Kuva Fotolia.com

Tuottavuus ei parane pakolla Monilta kärkipoliitikoiltakin menevät termit sekaisin, kun he puhuvat työn tuottavuudesta. Kuulija ei aina tiedä, puhutaanko sittenkin kilpailukyvyn parantamisesta tai työajan lisäämisestä. Mistä tuottavuudessa sitten on kyse?

28 YTY 4/2015

yön tuottavuus on leimannut viime aikojen julkista keskustelua. Taloutta seuraava mediakaan ei ole osannut kovin purevasti puuttua julkisuudessa esitettyihin virhepäätelmiin, muutamaa päivystävää ekonomistia lukuun ottamatta. Puheissa menevät sekaisin esimerkiksi kilpailukyky, tuottavuus, työn tuotos ja työajan lisääminen. Kilpailukykypuheissa onkin jäänyt hieman epäselväksi, mitä poliittiset päättäjät oikeasti tavoittelevat kilpailukyvyn parantamisella. Hallituksen alkuperäisessä pohjaesityksessä yhteiskuntasopimukseksi eräs keskeinen keino parantaa Suomen kilpailukykyä oli työajan pidentäminen. Kantavana argumenttina oli se, että kansantalous kyllä tervehtyy, jos kaikki tekisimme vähän enemmän. Jos korkea tuottavuuden taso nähdään Suomelle tärkeänä, parantaisiko työajan pidentäminen tuottavuutta?

Innovoisitko sinä paremmin, jos istuisit toimistossa 20 minuuttia kauemmin?

Tuottavuus on yksinkertaistettuna työhön asetetun panoksen ja työn tuotoksen suhde. Niissä työtehtävissä, joissa suorite perustuu puhtaasti siihen käytettyyn aikaan, kuten perinteisessä tehdastyössä, tuon tuotos lisääntyy kun työaikaa (panosta) lisätään. Jos siis teoriassa työn tuotos lisääntyy samassa suhteessa työhön käytetyn ajan kanssa, pysyy tuottavuus samana. Työn tuottavuuteen työajan määrällä ei siis ole paljoakaan suoraa vaikutusta. Pitkä työaika voi haitata

Ihminen ei ole taloustieteellinen funktio. Sen takia työajan lisäämisellä voi olla negatiivisia seurauksia, jotka jopa vähentävät tuottavuutta. Etenkin henkisesti tai fyysisesti raskaissa töissä sairastelu voi lisääntyä ja työmotivaatio heikentyä. Paras tilanne olisikin se, että työaikaa voitaisiin lyhentää pienentämättä työn tuotosta tai vastaavasti parantaa tuotosta samalla työajalla. Tämä on mahdollista nimenomaan tuottavuuden kasvattamisella. Monet ytyläiset tekevät jo nyt viikossa enemmän töitä kuin hallitus esitti työajanpidennyssuunnitelmissaan. Menneessä maailmassa tuottavuutta lisättiin ainoastaan koneilla ja paremmilla työvälineillä. Asiantuntija- ja esimiestyössä työn tuottavuuden mittaaminen on vaikeaa. Työn varsinaisen tuotoksenkin arvioiminen on usein hyvin tulkinnanvaraista. Hyvän esimiehen onnistumisia ja epäonnistumisia on vaikea mitata etenkin projektien tai prosessien aikana. Yritykset ovat kehittäneet paljon erilaisia mittausmenetelmiä, mutta nekään eivät koskaan voi olla aivan täydellisiä. Jatkuva mittaus ja arviointi voivat myös helposti heikentää työmotivaatiota, jos työntekijät tuntevat olonsa jatkuvasti valvotuiksi. Asiantuntijatyössä tuottavuutta parannetaan pitkällä aikajänteellä panostamalla osaamiseen ja jatkuvaan oppimiseen koko työuran ajan. Prosessien ja menetelmien jatkuva parantaminen, joustavat ja monipuoliset työaikajärjestelyt, perhe- ja työelämän yhteensovittamisratkaisut, oikeudenmukainen ja kannustava palkkaus, turvalli-

set ja hyvät työolosuhteet ovat erinomaisia keinoja. Veroprogressio kahlitsee

Tasa-arvoinen yhteiskunta on myös tuottava yhteiskunta. Myös hyvin toimiva paikallinen sopiminen voi parantaa yrityskohtaista tuottavuutta. Tuon tuottavuutta parannetaan innovaatioilla, eli kehittämällä esimerkiksi uusia teknologioita ja keinoja, joilla samassa ajassa saadaan tehtyä enemmän. Tuottavuutta parannetaan keskittymällä Suomen kilpailuvaltteihin sekä etsimällä jatkuvasti uusia keinoja ja toimintatapoja. Innovaatioiden ei välttämättä tarvitse olla Supercellin kaltaisia ICT-jättimenestyksiä; pienet muutokset toimiston arkirutiineissakin voivat auttaa paljon. Myös verotuksen täytyy pysyä kohtuullisella tasolla. Suomalaisen tuloverojärjestelmän jyrkkä progressio ei kannusta kehittymään, menestymään eikä etenemään uralla. Vastaavasti jos yrityksiä verotetaan voimakkaasti, niiden mahdollisuudet sijoittaa tuottavuuden parantamiseen, investointeihin ja henkilöstöön heikentyvät. Työvoimakustannukset eivät ratkaise

Ideat uusille innovaatioilla ovat harvoin aikaan ja paikkaan sijoitettuja. Innovoisitko sinä paremmin, jos istuisit toimistossa 20 minuuttia kauemmin, kuten on esitetty? Työvoimakustannukset eivät pitkällä aikavälillä tule koskaan olemaan Suomelle kilpailuetu. Kustannukset on pidettävä jossain suhteessa hyvinä lähimpiin kilpailijamaihin, mutta lopulta Suomi ei edes halutessaan pärjää globaalissa palkkakilpailussa. Aina löytyy joku, joka on valmis tekemään halvemmalla. Nopeat heikennykset kotimaiseen palkkatasoon johtaisivat ainoastaan hallitsemattomaan kotimaisen kysynnän heikentymiseen ilman todellisia pitkän aikavälin hyötyjä kansantaloudelle. Meidän täytyy keskittyä laatuun ja siihen, että osaamisemme osataan myös myydä. Osaaville esimiehelle ja asiantuntijoille on aina kysyntää ja tarvetta. ● YTY 4/2015 29

[ KiRJA ]

Teksti Tuomo Tarvas

”Ei tuota tyyppiä kestä!” Olipa vastassa sitten ärhäkkä manipuloija, kielteisen ajattelun kuningas tai armoton hötkyilijä, esimiehen täytyy osata johtaa häntä työpaikalla. ikävät ihmiset voivat pilata koko työyhteisön tunnelman, Satu Kaski ja Vesa Nevalainen muistuttavat.

ohtaminen ei aina suju kuin valssi suviyössä. Vaikka ihmisten leimaaminen heidän persoonallisuutensa perusteella ei ole kovin tuloksekasta, vaikeimpia ihmistyyppejä voi kutsua vaikka ”ikäviksi ihmisiksi”, kuten satu kaski ja vesa nevalainen saman nimisessä kirjassaan tekevät. Miten hankaluus sitten määritetään? Kaski ja Nevalainen antavat esimerkkejä: hankala tyyppi juonittelee selän takana, kieroilee, vehkeilee, unohtaa lupauksensa, syyttää muita turhaan ja saa toisten olon tuntumaan huonolta. Päälle päin hankaluus ei välttämättä näy. ”Haastava yksilö” saattaa pukeutua hyvin, hymyillä ja olla sosiaalinen tietyssä seurassa, mutta näyttää todellisen karvansa työpaikalla. Miten hankalaksi sitten tullaan? Kuten psykoterapeutit yleensä, Kaski ja Nevalainen lähtevät etsimään syitä lapsuudesta, sen kiintymyssuhteista ja nuoruudesta. Tutkijoiden mukaan ”hankalaksi opitaan”; synnynnäinen piirre se ei ole. 30

YTY 4/2015

Perfektionisteja ja pessimistejä

Hankalia tyyppejä on moneen eri junaan, tosin Satu Kaski ja Vesa Nevalainen muistuttavat, että harvoin tyyppijaot ovat mustavalkoisia, ja joku henkilö kuuluisi vain yhteen kategoriaan. Perfektionistit tekevät hyvää jälkeä, mutta kääntöpuolena on, että he eivät salli lainkaan virheitä itselleen tai muille. Marttyyrit taas vetävät huomion aina itseensä. ”Minä väänsin tätä projektia läpi yön, että saataisiin homma valmiiksi, kun muut laiskottelivat”, hän manailee. Joka paikan höylät ovat todennäköisesti hyvin innokkaita, mutta eivät osaa delegoida. Kasken ja Nevalaisen mukaan joka paikan höylän erottaa marttyyristä

Hankala tyyppi juonittelee selän takana, kieroilee vehkeilee, unohtaa lupauksensa, syyttää muita turhaan ja saa toisten olon tuntumaan huonolta. Päälle päin hankaluus ei välttämättä näy.

se, että he eivät tee mitään kunnolla loppuun saakka. Hötkyilijät ovat sukua joka paikan höylille. Jumittajat ovat taas joka paikan höylien vastakohtia. Jumittajaa ei toivo esimiehekseen, sillä hän syyllistää alaistaan menneistä mokista ja myöhästymisistä. Yltiöpositiiviset ja negatiiviset ovat ristiriitaisia ääripäitä. Yltiöpositiiviset näkevät kaikessa hyvää ja kaunista, mutta he saattavat sulkea silmänsä tympeiltä tosiseikoilta. Negatiiviset taas eivät näe juuri missään hyvää. Hän voi pilata koko työyhteisön ilmapiirin. Laman aikaan tähän leiriin on helppo hypätä, kun otsikot huutavat kriisiä ja tappiokierrettä. Itsekeskeiset ja manipuloijat tekevät niin ikään ”tuhojaan” työyhteisössä. Hankaliin tyyppeihin voi työpaikoilla puuttua päättäväisellä esimiestyöllä ja suoralla työnohjauksella. Myös työterveyshuolto, konsultit tai ystävät voivat auttaa. Pahimmillaan täytyy käyttöön ottaa joko varoitus tai jopa potkut, jos mikään muu ei auta, Kaski ja Nevalainen toteavat. ● Kaski, Satu&Vesa Nevalainen: Ikävät ihmiset. Kuinka selviytyä hankalien tyyppien kanssa. (Kirjapaja, 2015)

[ Y T i M E S TÄ ]

Pekka Potinkara asiamies, SAVAlin toiminnanjohtaja

Työmatka tehokkaaseen käyttöön

uomalaisten vapaa-ajan liikunnan harrastus on lisääntynyt, mutta siitä huolimatta vain joka kymmenes työikäisistä liikkuu kansallisten terveyssuositusten mukaisesti. Puoli tuntia päivittäistä liikuntaa tuntuu olevan suurelle osalle työikäisistä vaikea tavoite. Tämä siitä huolimatta, että liikunnan tiedetään nostavan elämänlaatua yleiskunnon kohotessa ja nostavan työvireyttä. luulisi hyvän kunnon olevan sekä työtekijän että työnantajan etu. Mistä sitten järjestyy se puolituntinen liikkumiseen kiireiseen päivään, kun työ on hektistä ja aika on kortilla? Näppärä tapa on työmatkaliikunta.

Työmatkaliikunnalla on suuri merkitys terveydelle, vaikka matkat olisivat suhteellisen lyhyitä. Parhaisiin puoliin kuuluu myös se, että työmatka tulee käytettyä tehokkaasti esimerkiksi pyörän selässä. Terveyshyötyjä alkaa kertyä, kun työmatkaliikunta kestää kerrallaan vähintään kymmenen minuuttia suuntaansa, mieluiten kuitenkin vähintään 15 – 20 minuuttia. Puolen tunnin työmatkaliiTyömatkakunta yhteen suuntaan on terveyden kannalta jo liikunnalla erinomainen suoritus. Kuinkahan moni istuu sen on suuri merkitys ajan joka päivä ruuhkassa omassa autossaan? terveydelle, vaikka Mitä vauhdikkaampaa työmatkan pyöräilematkat olisivat minen tai käveleminen on, sitä tehokkaampaa se suhteellisen lyhyitä. on myös terveyden edistämisen kannalta. Miten työnantaja voisi lisätä työmatkaliikuntaa? Ainakin takaamalla liikkujille peseytymis- ja vaatteidenvaihtomahdollisuuden. Myös liikuntaan rohkaisevilla kampanjoilla on positiivinen vaikutus. Ympärivuotisessa työmatkaliikunnassa varusteiden on myös oltava kunnossa ja turvallisia. Myös hyvä työterveyshoitaja tai -lääkäri muistuttaa liikunnan hyödyistä. Niin, ja kyllähän työmatkaliikunta voi myös pudottaa painoa. laihduttamista yrittävien kannattaisi jättää auto kotiin ja alkaa kulkea työmatkat julkisilla, polkupyörällä tai kävellen. Eräässä tutkimuksessa työmatkaliikkujilla paino tippui kahdessa vuodessa noin kaksi kiloa niillä, joiden työmatka kesti kymmenisen minuuttia, mutta jopa seitsemän kiloa, jos matkaan meni yli puoli tuntia. Työmatka-autoilun aloittaneet alkoivat puolestaan vähitellen lihoa. Onneksi YTY-lehden lukijat tiedostavat liikunnan edut, ja myös liikkuvat työmatkansa. Kannustetaan muitakin tekemään samoin! ●

YTY 4/2015

[ MAAilMANPYÖRÄ]

Teksti Marjut Nieminen

Kuva Fotolia.com

Aikakäsitykset ja tunteiden ilmaisu haastavat neuvottelijan Suoraan puheeseen ja tiukkoihin aikatauluihin tottuneiden suomalaisten kannattaa muistaa, että esimerkiksi Aasiassa kasvojen menettäminen voi olla suurempi häpeä kuin lupauksen pettäminen. Kulttuurierojen tunnistaminen auttaa liikeneuvotteluissa.

uomalainen aikakäsitys on usein niin tiukka, että jos yhteistyökumppani myöhästyy tai ei noudata sovittuja määräaikoja, hän on epäluotettava ja ammattitaidoton. Suuressa osassa maailmaa vallitsee toisenlainen aikakäsitys, ja siksi väärinkäsitykset ovat yleisiä. Pohjoismainen tarkka aikakäsitys on monissa Aasian ja Afrikan maissa tuntematon käsite. Suomalainen liittää usein luotettavuuden ja ankaran aikakäsityksen toisiinsa. Luotettava ihminen on täsmällinen ja noudattaa aikatauluja tinkimättä. Koska aika ei ole tehokkuuden mittari monessakaan maassa Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolella, aikarajat työn tekemisessä voivat olla vain viitteellisiä. Jos määräajat ylittyvät, vastapuoli ei välttämättä ole ammattitaidoton, epäluotettava

YTY 4/2015

FM Marjut Nieminen on kansainväliseen yhteistyöhön erikoistunut valmentaja. Hänen erikoisalaansa ovat esimiestaidot, asiakastyö, monikulttuurinen presentaatio ja vuorovaikutuksen parantaminen. Lisätietoja: www.internationalskills.net

tai välinpitämätön. Hänen aikakäsityksensä vain on erilainen. Lineaarinen haastaa syklisen

Länsimaissa vallitsee lineaarinen aikakäsitys, jossa erottuu selkeästi mennyt aika, nykyisyys ja tulevaisuus. Aikaa mitataan tarkasti ja sitä voidaan kontrolloida. Aika on rahaa, jota voidaan ostaa ja myydä. Työssä ja vapaa-aikana laaditaan tarkkoja suunnitelmia ja aikatauluja. Syklinen aikakäsitys on yleinen Afrikassa, Etelä-Afrikkaa lukuun ottamatta. Se on tavallinen myös niissä Aasian maissa, joissa kansainväliset yhteydet ovat vähäiset. Aika mielletään kehäksi, jossa tietyt tapahtumat toistuvat. Määräajoista voidaan sopia, mutta niiden tarkkaa noudattamista ei pidetä ehdottomana. Esimerkiksi afrikkalainen liikekumppani on kohtelias ja myöntää, että suomalaisen tähdentämä määräaika on ehdottoman tärkeä. Kuitenkin määräajan lähestyessä hänen ihmissuhteissaan saattaa tapahtua jotakin tärkeää, eikä määräpäivällä ole enää merkitystä.

Aasialaiset saattavat hymyillä ja vastata myöntävästi kaikkiin kysymyksiin tai ehdotuksiin. Heidän tavoitteenaan on harmonia ja kasvojen säilyttäminen. Keskitytään yhteen tai moneen asiaan

Aikakäsitys voidaan luokitella myös monokroniseksi tai polykroniseksi. Suomessa on suhteellisen ankara monokroninen eli yksiaikainen aikakäsitys. Monokronisen aikakäsityksen maissa aikaa voi kontrolloida. Suomalainen pyrkii yleensä suunnittelemaan etukäteen aikataulut ja työtehtävät tarkasti. Hän edellyttää jokaisen yhteistyökumppanin toimivan samojen periaatteiden mukaisesti. Pohjoismaissa, Saksassa, Sveitsissä, Hollannissa, pääosin Britanniassa ja Pohjois-Amerikassa on monokroninen aikakäsitys. Polykroninen eli moniaikainen aikakäsitys vallitsee muun muassa Venäjällä, pääosin Kiinassa sekä Etelä-Euroopan ja Latinalaisen Amerikan maissa. Määräaikoja pyritään noudattamaan, mutta ne eivät ole ehdottomia. Ihmissuhteet menevät aina aikataulujen edelle. Neuvotteluissa käsitellään samanaikaisesti monia asioita ilman yksityiskohtaista suunnitelmaa. Globaalissa liike-elämässä jokainen pitää omaa aikakäsitystään tehokkaimpana. Kaikissa kulttuureissa on piirteitä kaikista aikakäsityksistä tilanteen mukaan. Lisäksi henkilökohtaiset aikakäsitykset saattavat vaihdella suuresti, koska käsitys täsmällisyydestä ja epätäsmällisyydestä on myös persoonallisuuteen liittyvä tekijä. Kieltävä ja myöntävä vastaus

Suomessa kieltävä vastaus ilmaistaan suhteellisen suorasti. Jos tilanne vaatii, vastaus voidaan aloittaa selkeästi sanalla ei. Negatiivisten asioiden esille ottaminen tarkoit-

Monokroninen aikakäsitys • Aika on rahaa eikä sitä pidä tuhlata.

•

Keskity enemmän asiaan kuin ihmisiin.

Polykroninen aikakäsitys • Määräajat eivät ole lopullisia. Aina on jätettävä aikaa muutoksille.

•

Keskity enemmän ihmisiin kuin asiaan.

Kyllä vai ei? • Vaikka vastaus olisi myöntävä, varmista silti.

•

Esitä yksityiskohtaisia ja kohteliaita tarkistuskysymyksiä.

Nyt vai myöhemmin? • Korosta moneen kertaan aikataulun tärkeyttä.

•

Esitä tarkentavia kysymyksiä.

•

Valvo välitavoitteet.

•

Tarkista vielä kerran ja seuraa tilannetta.

taa yleensä, että välit ovat luontevat, luottamukselliset ja avoimet. Vastaava menettely koetaan monissa Aasian maissa kuten Japanissa epäkohteliaaksi, huonotapaiseksi ja lähes käsittämättömän töykeäksi. Tapana on hymyillä ja vastata myöntävästi kaikkiin kysymyksiin tai ehdotuksiin. Tavoitteena on harmonia ja kasvojen säilyttäminen. Aasialainen tai eteläamerikkalainen liikekumppani saattaa ilmaista kieltävän vastauksen ilmiselvästi, vaikka ei käyttäisikään puheessaan kieltoilmauksia. Seuraavat sanonnat ovat joko selkeitä kieltoja tai ne sisältävät ainakin vahvan varauksen esimerkiksi määräajan noudattamisesta: That would be hard to do. Tai: It might be difficult. Varovaiset yes-vastaukset liittyvät vahvasti kulttuuriin ja kommunikaatiotapaan. Suomalainen asian ytimeen pureutuva viestintä herättää yhtä lailla hämmennystä kuin esimerkiksi aasialaisen monitulkintainen kiertely ongelman ympärillä. ●

YTY 4/2015

6.00 ten llo 1 ahdollis vat e k 5 usta ja m 201 .11. minen jotka ed 5 2 iä, : ke autu Aika Ilmoitt itä jäsen io, s u i n sarv i. ko u k o n i o n k l a i s a s v t el syy ee a ja ry:n u 1 G, H us kosk elm t Y i t T n t s i Y inka suun ijat tark jäsentä. inta 2017. tunt Tallberg irjojen n m n i a Y i o t T ak 6– s, As aan tta Y hda uten lle 201 Valt t ja e u e k . t i h n isest ta, 0 t l e i a u 3 e i i s . m t s p o 5 u u m a a t i u 1 a s ut oitta n Es seo, K ello salli ujen ka ksen alinta v e m k o u j l i o t o a l u a k a v v seen oitt lkav tyisa sen erim ysko ttisi ki. Yksi : Teatt kastus a kokouk n sy hallituk e ilm TYn ne Helsin e e s l i u ä a t r k a ta äär Yn en 520 sä Y Paik irjojen t yös tois lee jäsen mennes tu 2, 00 ntöm sekä YT ä ö l ä k i m s n tu a k i ä t t a s 6 ä n 0 a k k e 1 v v 0 val , ä ä n h o s a 6. 20 teht tukselle sä li artij talla odelle ksen kello 1 a n s v s y i e a t l s n i t s s l t i e a l i u uks yhd 015 Y ry, R esity us v n ha stum istykse jäsen 18.11.2 T ksen n suuru o u Y n u o s Y n d Kok aksuje ona esee i YT idän essä yh m n ta skiviikk iosoitte n a he e j n n e n e a s e a t e m s jä oitt löjäs i. än k .00 i po enki imeistä e ilm ello 16 Helsink 0 ta e h 1 l 3 u n t i 1 k Y v i 0 0 s 5 T 2 k Y seen 9) 251 seni .11.201 b, 005 ouk n jä 2 1 e 1 s u kok mitse (0 k t n nka llitu koo eli n ha eskiviik tavartija puh Y T a aat Y llisesti k litus, R okk l Ehd taa kirja ry, Ha t Y i T toim soite Y Y ry io t YT post a j i t ntun Asia a j ehet simi E n loje tyisa Yksi us lit Hal

s t u K

n Y T uY

k o k s syy

oa! l u t e Terv

34 YTY 4/2015

e e s k ou

[ YHTEYSTiEDOT ]

Vakuutamme jäsenemme akavalaisessa IAET-kassassa, joka maksaa ansiosidonnaista päivärahaa työttömille, lomautetuille ja omaehtoisessa tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa oleville sekä vuorottelukorvausta. Työttömyyskassan jäsenmaksu sisältyy YTYn jäsenmaksuun. Postiosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

YksitYisalojen esimiehet ja asiantuntijat YtY rY Postiosoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki käyntiosoite Asemapäällikönkatu 12 b Puhelin 09 2510 1310

sähköposti yty@yty.fi

henkilökohtaiset etunimi.sukunimi@yty.fi

www.yty.fi

jäsenYYsasiat

johto

käyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, 4.krs

www.iaet.fi Palvelunumero: 09 4763 7600 ma-to klo 10 – 15 ja pe klo 10 – 13

Pidä tietosi ajan tasalla Voit tarkastella ja päivittää jäsentietojasi YTYn nettisivujen jäsenosiossa. Toivomme, että päivität tietosi, kun jokin seuraavista muuttuu:

jäsensihteeri tiina lappalainen Puh. 09 2510 1310

toimistopäällikkö kyllikki kivijärvi Puh. 09 2510 1320

jäsenpalvelupäällikkö kari saarinen Puh. 09 2510 1330

toiminnanjohtaja jaakko kiiski Puh. 09 2510 1360

asiamies Pekka Potinkara Puh. 09 2510 1375

asiamies enni nirhola Puh. 09 2510 1345

yhteiskuntasuhteiden päällikkö antti leino Puh. 09 2510 1325

edunvalvonta

• sähköpostiosoite • puhelinnumero • työnantaja • tehtävänimike Postiosoitetiedot päivittyvät automaattisesti Postin tietokannasta. Jos haluat paperipostin muuhun kuin viralliseen kotiosoitteesi, ilmoitathan siitä meille.

neuvottelupäällikkö anu aspiala Puh. 09 2510 1340

tYÖsuhdeasiat Puh. 09 2510 1350, päivystys arkipäivisin klo 8.30 – 13.00

viestintä- ja uraPalvelut

Sähköposti: tyosuhdeneuvonta@yty.fi

päälakimies heikki meskanen

työsuhdeasiamies heikki kähkönen

työsuhdeasiamies anna tapio

viestintä- ja ura-asiantuntija leena vänni (perhevapaalla)

viestinnän asiantuntija tuomo tarvas Puh. (09) 2510 1335

YTY 4/2015

Sinäkin voit vaikuttaa tulevaisuuden työelämään, sillä sehän menee näin: Ammattiliitot neuvottelevat työelämän pelisäännöistä. Jos ammattiliittoja ei olisi, tuskinpa olisi perhevapaitakaan. Olisihan se aika liittyä ammattiliittoon. Mikäfiilis.fi

ammattiliittolaiset sak • akava • sttk