__MAIN_TEXT__

Page 1

Y k s i t y i s a l o j e n Es i m i e h e t j a As i a n t u n t i j at YTY

2 2015

Sopimuksettomat alat Irtisanomisajan käytännön kysymykset

Ensivaikutelma

ratkaisee


[ TÄ S S Ä N U M E R O S S A ]

6

Kevätkokouspäivänä jääkiekon Suomen mestari ei ollut vielä selvillä, mutta Tampereella patsaatkin pukeutuivat Tapparan väreihin.

Isa Karlssonilla on mm. vaatetusalan ja sisustussuunnittelun artesaanin tutkinnot.

4

Ajankohtaista

6

Valitse mitä viestit

11

Ennakonpidätys työttömyyspäivärahasta on suurempi kuin vastaavasta palkasta

12

Puheeksiottaja

14

Juristipalsta: Irtisanomisajan erityistilanteista

16

Eri tulokulmia

18

Lomalle lompsis!

EI KERROTA JUTUSSA

24

EI KERROTA JUTUSSA

16

EI KERROTA JUTUSSA

Kari Westergren harrastaa pienriistan metsästystä.

32

2

YTY 2/2015

20

Palveluksessanne

22

Sopimuksettomat

24

Keväinen kokous Tampereella

26

Jäsenmaksuun sisältyy vapaa-ajan tapaturmavakuutus ja matkustajavakuutus

27

Muista myös A-lomien mökki- ja lomatarjonta

28

Työttömyysturvan puolittaminen ei käy

30

Arvoisat esimiehet!

31

Jäsenedut.fi - rahanarvoisia jäsenetuja

32

Maailmanpyörä: Näin onnistut kansainvälisessä työhaastattelussa

34

Onko ystävässäsi YTYä

35

YTYn yhteystiedot


[ PÄ Ä K I R J O I T U S ]

Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTYn jäsenlehti 2 / 2015 päätoimittaja Leena Vänni Puh. 09 2510 1335

toimituS Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki

SähköpoSti yty@yty.fi

kotiSivut www.yty.fi

lehDen toimituSkunta Anu Aspiala, Jaakko Kiiski, Kyllikki Kivijärvi, Pekka Potinkara, Enni Räisänen, Kari Saarinen, Leena Vänni

kanSikuva Mikaela Löfroth

ulkoaSu Viestintänetti Oy, Jyväskylä

painotalo Forssa Print

painoSmäärä 9 800 Seuraava numero ilmestyy 3.9.2015

ilmoituShinnat ja koot takasivu 800 € 217 x 230 mm 1/1 sivu 700 € 217 x 280 mm 1/2 sivua pysty 400 € 108 x 280 mm 1/2 sivua vaaka 400 € 217 x 140 mm 1/4 sivua pysty 250 € 54 x 280 mm

HALLITUKSEN MUODOSTAMISTA JA SUURLIITON SELVITYSTÄ

T

ätä kirjoittaessani Suomessa on juuri pidetty eduskuntavaalit, joiden voittajaksi suoriutui ennusteiden mukaisesi Keskusta, koko Suomen äänikuninkaaksikin yltäneen puheenjohtajansa Juha Sipilän johdolla. Vihreät oli toinen suuri voittaja Perussuomalaisten menettäessä vain yhden paikan (vaikkakin yli 40 000 ääntä). Vaalien suuria häviäjiä olivat edellisen hallituksen Kokoomus ja Demarit. Tältä pohjalta Sipilä lähtee hallitusneuvotteluihin ja lähipäivät tulevat näyttämään minkälaisen koalition hän saa aikaiseksi. Suomalaisen yhteiskunnan puolesta pitää ainakin toivoa, että uusi hallitus olisi toiminta- ja päätöskykyisempi kuin edeltäjänsä, riippumatta sen kokoonpanosta. Suurinta mediahuomiota hallituksen muodostamisessa tullee saamaan, josko Perussuomalaiset nousisivat hallitukseen. Periaatteessa näin voisi odottaa käyvän, mutta kaikki riippuu lopulta siitä, kuinka tiukkoja reunaehtoja kukin puolue vie neuvotteluihin ja kuinka tiukasti niistä pidetään kiinni. Oma veikkaukseni tulevasta hallituksesta on porvaripohjainen Keskusta, Kokoomus, Vihreät ja RKP, jolla olisi 110 paikan myötä pieni mutta kuitenkin riittävä enemmistö. Lehden tullessa ulos, hallitus lienee jo perustettu ja saamme tietää osuiko ennusteeni kohdalleen vai menikö täysin metsään. Samanaikaisesti hallituksen muodostamisen kanssa jatkuu myös uuden keskusjärjestön eli ns. suurliiton selvitys. Sen tiimoilta olen saanut joitakin suoria yhteydenottoja sen puolesta, että myös YTYn tulisi olla selvityksessä mukana. Tämän suhteen YTYn kanta ei ole muuttunut. Akavassa pidettiin 12.1.2015 ennen tiedotustilaisuutta ylimääräinen liittojen kokous, jossa olivat läsnä lähes kaikkien liittojen edustajat, pois lukien Insinööriliitto. Keskustelussa oltiin yksimielisiä siitä, että tulevaisuuden rakentaminen tulee tehdä itsenäisenä Akavana. Mikäli uusi keskusjärjestö toteutuisi, siellä akavalaisten arvojen ja Akavan jäsenliittojen tavoitteita olisi erittäin vaikeata, ellei käytännössä mahdotonta saada läpi. Itsenäisenä toimijana Akava voi toimia jatkossakin aktiivisena osapuolena yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kun asiasta keskusteltiin aikanaan YTYn hallituksessa, oli päätös yksimielinen: YTYn tulee pysyä itsenäisessä Akavassa eikä ”selvitykseen” tule lähteä, koska jo siihen osallistuminen olisi Akavan yleislinjauksen vastaista ja siten rivejä hajottavaa. Tuleeko sitten uutta keskusjärjestöä vai ei, sen aika näyttää. Kevät on aina uuden alkua ja muutosten aikaa. Toivottavasti tämän kevään muutokset tulevat antamaan suomalaiselle yhteiskunnalle uskoa parempaan tulevaisuuteen. Omasta puolestani toivotan jokaiselle jäsenelle onnea ja menestystä näinä haastavina aikoina. YTYlle jokainen jäsen on tärkeä. mika vesterinen hallituksen puheenjohtaja YTY 2/2015

3


[  A J A N K O H T A I S T A  ]

Toimiston kesäaukioloajat Loma-asuntojen arvonnat 10.6. YTYllä on kolme jäsenten vuokrakäytössä olevaa loma-asuntoa: Villa Hilla Levillä, Putti Torppa Himoksella ja Kuntokanto Vierumäellä. Arvomme 10.6. viikot 40 – 01. Voit osallistua arvontaan tekemällä ennakkovarauksesi YTYn jäsensivuilla olevien varauskalentereiden kautta 9.6. mennessä. Jokaisella loma-asunnolla on oma varauskalenterinsa. Ennakkovarausten määrää ei ole rajoitettu eli voit tehdä useammankin ennakkovarauksen. Omat varauksesi tallentuvat varauskalenteriin ja voit tarkistaa varauksesi ajankohdan tai perua varauksesi varauskalenterin kautta. YTYn sivuilta löydät myös paljon lisätietoa, vuokrahinnat ja valokuvia loma-asunnoistamme.  ●

YTYn toimisto palvelee koko kesän normaalisti arkisin kello 8.30 –16. Työsuhdelakimiehen tavoitat arkisin kello 8.30 –13, poikkeuksena viikot 28 – 32. Silloin työsuhdeneuvonta palvelee maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 8.30–13.  ●

Tapahtumakalenteri Motoristien ajopäivä 6.6. Tuusula

YTY-Golf 7.6. Söderkulla, Nevas-golf

Pori Jazzin jäsenbrunssi 17.7. Pori Tapahtumista lähetetään myös tapahtumakutsu kohderyhmälle. Jos et saa kutsuja, päivitäthän sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriimme tai tarkista roskapostikansiosi.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen YTYn nettisivujen kautta www.yty.fi/koulutuskalenteri

Tarkista, että jäsentietosi ovat ajan tasalla Tiesithän, että voit tarkastella ja päivittää omia tietojasi YTYn nettisivujen jäsenosiossa osoitteessa www.yty.fi/paivita, sähköpostitse yty@yty.fi tai soittamalla (09) 2510 1310. Pitämällä tietosi ajan tasalla varmistat, että saat juuri sinua koskevat tärkeät tiedotteet ja voimme valvoa etujasi. Tärkeimmät tiedot ovat siten sähköpostiosoite ja työnantaja. Postiosoite päivittyy meille automaattisesti Postin kautta.  ●

4  YTY 2/2015


[ A J A N K O H TA I S TA ]

Seniorijäsenyys eläkkeelle siirtyessä Pysyvästi pois työelämästä esim. työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeelle siirtyneillä on mahdollisuus jäädä YTYyn seniorijäseneksi. Seniorijäsenmaksu tänä vuonna 72 euroa. Seniorijäsenellä on lähes samat edut kuin normaalijäsenelläkin. Työttömyyskassan jäsenyys sekä vastuu- ja oikeusturvavakuutus päättyvät seniorijäsenyyden myötä. Jäsenyyteen sisältyvä If:n vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus on voimassa sen vuoden loppuun, jolloin jäsen täyttää 68 vuotta. Seniorijäseneksi voit siirtyä vapaamuotoisella hakemuksella kirjeitse tai sähköpostilla yty@yty.fi. Hakemuksessa tulee mainita ero IAET-kassasta siitä päivästä lähtien, kun seniorijäsenyys alkaa. ●

Stipendejä ei tänä vuonna myönnetty YTYn stipendirahaston apurahoja tieteellisen tutkimustyön sekä julkaisutyön tukemiseen haki tänä vuonna kaksi henkilöä. Apurahoja ei tällä kertaa myönnetty, sillä hakemukset eivät täyttäneet stipendirahaston määrittämiä kriteereitä. ●

Antti Leino aloitti YTYn yhteiskuntasuhteiden päällikkönä Antti Leino on työskennellyt YTYssä maaliskuusta lähtien. Leinon vastuulla on YTYn ja sen jäsenyhdistysten, kuten liikennelentäjäyhdistysten, yhteiskuntasuhteiden kehittäminen. – Työn sisältöön kuuluu ytyläisten asioiden edistämistä poliittisessa kentässä, vaikuttajaviestintää ja perinteistä työmarkkinaedunvalvontaa, kuten toimimista YTN:ssä ja Akavassa, Leino kuvailee. Leino on mukana sosiaali- ja terveyspoliittisessa ryhmässä, jossa käsitellään esimerkiksi eläkeratkaisua ja sosiaaliturvan tulevaisuutta, elinkeinopoliittisessa ryhmässä ja Akavan aluetoiminnassa. Leino opiskeli maisteritutkintonsa kansainvälisistä työmarkkinoista ja henkilöstöjohtamisesta London School of Economicsissa. Hän on työskennellyt

Hae huokeille PHT:n perhelomille

aiemmin eduskunnassa avustajana ja Suomen Ekonomeissa työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittisena asiamiehenä. ●

Hae perheesi kanssa liikunnallisille 1.askel -hyvinvointijaksoille! Haut seuraavan syksyn ja joulunajan perhelomille ovat nyt avoinna osoitteessa www.pht.fi. Tarjolla on lapsiystävällisiä kylpylöitä ja liikuntakeskuksia eri puolella Suomea. Viiden vuorokauden jakso maksaa aikuisilta 125 euroa ja 6 – 16-vuotiailta lapsilta 75 euroa. Alle kuusivuotiaat vanhemman seurassa maksutta. Hinta sisältää majoituksen, ohjelman ja täysihoidon. ●

YTY 2/2015

5


Valitse mitä viestit Teksti  Ani Kellomäki    Kuvat  Mikaela Löfroth

6  YTY 2/2015


Imagokouluttaja Isa Karlsson on selkeän pukukoodin ystävä. Liikeelämässä vääränlainen ensivaikutelma voi maksaa maltaita.

I 

magokouluttaja Isa Karlssonin ydinsanoma on selkeä: jos haluat olla uskottava ja tulla otetuksi vakavasti, opettele puhumaan kiinnostavasti ja pukeudu sanomaasi sopivalla tavalla. Ohjenuora pätee yhtä hyvin Karlssonin kaikille kurssitettaville misseistä ministereihin. Erityisen oleellista pätevän pukeutumiskoodin omaksuminen on liike-elämässä. Isojen rahojen kauppoja tehdään hektisessä rytmissä, eikä huonolle ensivaikutelmalle ole sijaa. Kouluttaja muistuttaa, että sanoilla on välittämässämme mielikuvassa vain pieni rooli. Perusteet löytyvät biologiasta. –  Ihmisen aivot ovat rakentuneet niin, että tunnistamme ensisijaisesti haasteita ja uhkia. Kyseessä on luontainen suojeluvaistomme. Se mitä näemme, vaikuttaa suoraan siihen mitä ajattelemme. Muodostaessamme mielikuvia kiinnitämme erityistä huomiota viestien ristiriitaisuuksiin. Jos näemme viestin välittäjän ulkomuodossa jotakin, joka ei ole linjassa tämän sanallisen viestinsä kanssa, epäilyksemme herää välittömästi. Syntynyttä vaikutelmaa on erittäin hankala

Isa Karlssonin TOP 5 -pukeutujat u.  Henna Virkkunen “Yksi parhaista naispukeutujista, jolla on aina jokin kiva idea pukeutumisessa, mutta ei tuo itseään liian räväkästi esiin.“ v.  Maija Lehmusvirta “MTV3:n uutisankkuri tyyli ei koskaan petä.” w.  Alexander Stubb ja  x. Timo Soini “Molemmat osaavat loistavasti tärkeimmän säännön, eli pukeutuvat taitavasti niin, ettei sanoma ole ristiriidassa ulkoasun kanssa.” y.  Paavo Arhinmäki “Satsaa laatuun ja käsityöhön etenkin upeissa jalkineissaan. Perustelee hankintansa myös julkisesti tarpeen vaatiessa.”

muuttaa jälkeenpäin, vaikka se olisikin virheellinen, Karlsson toteaa. Otetaan esimerkki. Johtoryhmän eteen astelee kovan luokan talousosaaja, jonka tarkoituksena on saada yritys tekemään iso, riskejä sisältävä kauppa. Asiantuntija on valmistanut presentaation ja hallitsee luvut unissaankin. Hänen takkinsa liepeellä on keltainen tahra. Mihin johtoryhmän huomio kiinnittyy ensimmäiseksi? Katseet, ja niiden johdattelemina ajatukset, kiinnittyvät käsiteltävän aiheen kannalta epäoleellisiin, häiritseviin yksityiskohtiin automaattisesti, vaikka ryhmän jäsenet yrittäisivätkin keskittyä asiaan. Päätös siitä, osaako juuri tämä huoneeseen astunut ihminen huolehtia tärkeästä sijoituksesta parhaalla mahdollisella tavalla, syntyy sekunneissa. Aikaa ei ole hukattavissa tahran alkuperän pohtimiseen, tai sen antaman mielikuvan oikeellisuuteen. –  Tutkimusten mukaan siirrymme seuraavaan aiheeseen, jos mielenkiintomme ei ole herännyt noin seitsemän ensimmäisen sekunnin aikana. Se on tolkuttoman lyhyt aika. Maksimoidakseen sanallisen viestinsä perillemenon mahdollisuuden, on siis syystä karsia olemuksestaan kaikki huomiota ja ajatusta harhapoluille vievät elementit, Karlsson toteaa. Karsi ärsykkeet

Siisti, huomiotaherättämätön pukeutuminen karsii turhat ärsykkeet työelämän kohtaamisista. Liike-elämässä pukukoodi elää väkevänä. Mitä suurempia rahoja liikutellaan, sitä konservatiivisemmat pukeutumissäännöt vallitsevat. Muutamat uuden ajan luovaa työtä ja digiosaamista yhdistävät alat saattavat poiketa vanhasta nyrkkisäännöstä, mutta etiketti muuttuu hitaasti, eikä rajoja kannata lähteä uskottavuutensa kustannuksella venyttelemään. Pukeutumiskoodi määräytyy myös aseman mukaan. Ylemmän johdon tulee imagokouluttajan mielestä olla erityisen tarkkana ulkonäköasioissa. Heidän huoliteltu olemuksensa välittää selkeän viestin odotetusta tasosta myös alaisille. –  Korkeimmissa asemissa oleville sallitaan kaikkein vähiten joustoja. He ovat käveleviä käyntikortteja, joiden tehtävä on viestiä sekä työpaikalla että etenkin ulkopuolisissa kohtaamisissa edustamansa yrityksen luotettavuutta ja pätevyyttä, kouluttaja toteaa. Karlsson kannustaa viestimään avoimesti työpaikan pukeutumiskulttuurista. Koska melkein jokaisella toimialalla vallitsee jonkinlainen ainakin ääneenlausumaton odotus siitä, millä tavoin työtehtävissä on aiheellista pukeutua, kannattaisi esimiesten kouluttajan mielestä panostaa ohjeistuksen esittämiseen alaisille hyvin YTY 2/2015  7


Korkeimmissa asemissa oleville sallitaan kaikkein vähiten joustoja. He ovat käveleviä käyntikortteja, joiden tehtävä on viestiä sekä työpaikalla että etenkin ulkopuolisissa kohtaamisissa edustamansa yrityksen luotettavuutta ja pätevyyttä selkeästi. Esimerkiksi lentoemännillä ja monilla palvelualan työpaikoilla on käytössä kirjallinen ohjeistus eri tehtävien ja tilaisuuksien vaatimuksista vaatetukselle. Yhtä perustellusti ohjeistuksen voi laatia liike-elämän tehtävissä toimivillekin. Sen voisi ojentaa uusille työntekijöille muun alkuohjeistuksen mukana. –  Kun pukeutumisohje on kirjattuna kaikkien näkyville, ei kenenkään tarvitse arvailla mikä on sopivaa, eikä synny kiusallisia tilanteita. Silloin on myös mahdollista perustellusti puuttua tilanteessa, jossa joku työntekijöistä ei täytä toivottuja vaatimuksia. Nuorelle työntekijälle, joka ehkä on juuri siirtynyt työelämään, selkeä ohjeistus on myös kullanarvoinen oppi tulevia työvuosia silmälläpitäen, Karlsson toteaa. Väistä tyylivirheet

Miesten siisti pukeutuminen liike-elämässä on verrattomasti yksinkertaisempaa, kuin naisten. Heidän ei tarvitse miettiä kaula-aukkojen syvyyksiä tai helman pituuksia tullakseen otetuksi vakavasti. Pukupaita, suorat housut, puvuntakki tai vapaamuotoisemmassa tehtävässä neulepaita tai -liivi, solmio, mah-

dollinen taskuliina ja siistit, nauhalliset nahkakengät käyvät Karlssonin mukaan vaatetukseksi tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. Naisten kannattaa kouluttajan mukaan ottaa pukeutumisessaan muutama seikka erityisen vakavasti, jotta johdonmukaisen ja korkeatasoisen uran luomiselle ei tulisi tarpeettomia esteitä, eikä huomio harhailisi epäolennaiseen. Erityisesti naisjohtajan kannattaa miettiä, kuinka voimakkaasti tahtoo ilmaista sukupuoltaan työtehtävissä, ja kuka kärsii eniten ylilyönneistä. –  Vaikka haluaisimme ajatella kuinka tasa-arvoisesti hyvänsä, on korostuneesta naisellisuudesta ammatillisissa kohtaamisissa useammin haittaa kuin hyötyä. Saksan liittokansleri Angela Merkel on hyvä esimerkki vaikutusvaltaisesta naisesta, joka työskentelee asia edellä. Hänen asiansa kuunnellaan tarkasti, koska mikään hänen pukeutumisessaan ei varasta huomiota. Silti hän on aina asiallinen ja tyylikäs. Liike-elämässä vaikuttavan naisen kaapista tulisi kouluttajan mukaan löytyä ainakin kauluspaita, suorat housut, polven alle ulottuva hame tai kotelomekko. Pelkistetty on parasta.

>>  Siisti, huomiotaherättämätön pukeutuminen vie huomion itse asiaan.

Leena Laakso, 52, Sales Manager

T 

yötehtäväni on yhteydenpito nykyisiin ja uusiin asiakkaisiin. Sovin puhelimitse tapaamisia yritysten avain- ja johtohenkilöille. Tapaamisissa kartoitan yritysten tarpeita ja myyn yrityksemme palveluita. Työpaikallani on selkeä pukeutumisohjeistus. Henkilöstön on oltava edustava ja siisti, koska tapaamme yritysten johtohenkilöitä päivittäin. Miehillä tulee olla tumma puku, siisti kauluspaita ja solmio, sekä mustat, nauhalliset ja lankatut pukukengät. Naisille ohjeissa on määritelty vain siisti bisnespukeutuminen. Ohjeita noudatetaan tarkasti. Omassa pukeutumisessani suosin hameita ja leninkejä jakun kanssa. Värit pidän melko neutraaleina. Käytän mustaa, sinistä, ruskeaa, beigeä ja valkoista. Ostan

8  YTY 2/2015

laadukkaita vaatteita ja suosin luonnonmateriaaleja, jotka ovat kestävämpiä ja mukavampia käytössä. Kun ostan hieman kalliimpia vaatteita, ne ovat käytössä pitkäikäisempiä ja istuvampia. Asusteina käytän huiveja ja hillittyjä koruja. Selkeästä pukukoodista on paljon hyötyä. Pukeutuminen on helppoa eikä tule ylilyöntejä. Kaikki työntekijät ovat siistejä työtehtävissään ja pystyvät tarvittaessa aina tapaamaan asiakkaan. Jos tulee kiireellistä menoa töiden jälkeen, siisti bisnespukeutuminen sopii lähes kaikkiin tilaisuuksiin. Pidän myös siitä, että työvaatteet ovat selkeästi erilaiset kuin vapaa-ajan vaatetus. Ainoana huonona puolena näkisin kesäajan, jolloin puku on kuuma käyttää ja tumma väri vetää aurinkoa puoleensa. ●


KOULUTTAJAN TYYLIKYMPPI u. Pukeudu siististi. Pidä vaatteet hyvin huollettuina. Ei puuttuvia ompeleita tai repsottavia nappeja. Harsi auki tukiompeleet puvuntakin taskuista! v. Älä pukeudu roolipukuun. Valitse asemaasi ja tehtävääsi sopiva vaate, jossa tunnet olosi ryhdikkääksi ja asialliseksi. w. Uskottavuus kärsii suorassa suhteessa paljastettavan ihon määrään. x. Valitse kengät tilaisuuden mukaan. Pidä varpaat piilossa ja vältä sipsuttelukorkoja. y. Suosi kauluksia. Tärkkää ne tarvittaessa ryhdikkäämmiksi! z. Tyylikäs ei välttämättä ole kallista. Laatu kestää vuosikymmeniä, joten huomioi kierrätyksen mahdollisuudet. {. Panosta päällysvaatteisiin. Toppatakki ei sovi puvun kanssa. Suosi kylmällä säällä mieluummin kerrospukeutumista. |. Älä juokse muotilehtien trendien perässä. Satsaa mieluummin kestäviin klassikoihin. }. Huolehdi loppusilauksesta. Huomioi parranajo ja trimmaa nenä- ja korvakarvoitus. ~. Jos teet kansainvälistä kauppaa, tutustu etukäteen kohdemaan etikettiin. Se avaa monia ovia.

bonusvinkki: Valitse solmio ja taskuliina saman, sävyisenä mutta eri kuosissa.

–  Naisosaaja haluaa sulautua johtokunnan suuren pöydän ääressä miesten joukkoon osana kokonaisuutta, ei kerätä tarpeetonta huomiota itseensä värikkäillä huiveilla, isoilla koruilla tai hyökkäävällä hajuvedellä. Särmikäs valkoinen kauluspaita ja avoimeksi jätetty kaulanseutu toimii parhaiten, Karlsson toteaa, ja vinkkaa vielä, että parhaat kaulukset löytyvät miestenosastolta. Jalkaan kannattaa valita siistit, kohtuullisella korolla varustetut kengät. Pienet korot nostavat imago-osaajan mukaan ryhtiä, mutta liian korkeat välittävät viestiä istumaan tarkoitetusta koristeesta, kevytkenkäisyydestä, eivät asiansa osaavasta, vahvasta vaikuttajasta. Suurten ja näyttävien merkkilaukkujen ja muotikorujen paikka on niin ikään vapaa-ajan käytössä. Muutama nykymuodissa esiintyvä tyylimoka kannattaa Karlssonin mielestä kiertää kaukaa, mikäli mielii antaa itsestään uskottavan asiantuntijan kuvan. –  Moni nainen kokee rakennekynnet ja tekoripset ulkoasuaan siistiväksi yksityiskohdaksi, mutta totuus on useimmiten ihan päinvastainen. Yleisilme muuttuu heti homssuiseksi, kun huoltoväli vähääkään pitenee. Siisti meikki ja hoidetut kädet riittävät hyvin antamaan asiallisen vaikutelman. Myös miesten tyyliin on uinut muutama asusteisiin liittyvä uuden ajan ilmiö, jotka kouluttaja karsisi mieluusti pois. –  Suurikokoiset urheilukellot ovat nyt muodissa, mutta selkeä tyylirikko. Rannekellon tulee mahtua pukupaidan rannekkeen sisään. Myöskään huumorisolmioille ei ole paikkaa työelämässä, Karlsson opastaa. Rentoile maltilla

Valtaosa liike-elämän ammattilaisista taitaa erinomaisesti erilaisiin päivä- ja iltatilaisuuksiin kuuluvan etiketin, mutta vuodenajan vaihtelu saa vielä pientä villiintymistä aikaan. Vuodenajat saavat Karlssonin mukaan kyllä näkyä konservatiivisessakin pukeutumisessa, mutta vain hillitysti. Hyvä keino keventää tyylikkäästi ulkoasua kelien lämmetessä on vaihtaa vaaleampiin sävyihin. Lyhythihaiset pukupaidat ja shortsit eivät sen sijaan kuulu liikeelämän pukeutumiseen koskaan. Karlssonin mukaan työtehtävissä ei koskaan myöskään ole kyllin kuuma sandaaleille. –  Aina välillä varsinkin politiikassa nähdään rohkeita pukukoodin venytyskokeiluja, kun nuoret ja hyväkroppaiset vaikuttajat ottavat vapauksia kesän tullen. Pukukoodi on kuitenkin sillä tavalla solidaarinen juttu, että säännöt ovat samat ikään ja kokoon katsomatta. Jos sallimme shortsit Alexander Stubbille, meidän tulee hyväksyä ne myös Timo Soinin yllä. Rosa Meriläisen roiskeläppä näyttäisi myös hyvin erilaiselta YTY 2/2015  9


Markus Saviaro, 42, Sales Engineer

T 

yöni sisältämät asiakastilaisuudet edellyttävät siistiä pukeutumista. Tyypillinen työasu on silloin vähintään kulmahousut, kauluspaita ja puvuntakki, sekä joskus solmio. Normaalina konttoripäivänä voin työskennellä rennommin farkuissa ja paidassa. Naiset noudattavat samaa linjausta, rennommin konttorilla ja asiakkaiden edessä jotakin muodollista jakkupuvusta leninkiin. Jos isot pomot vierailevat konttorilla, on kaikilla ykköset yllä. Olen työskennellyt monenlaisia pukeutumisvaatimuksia sisältävillä aloilla. Selkeintä vapaa-ajan ja työn erottaminen oli puolustusvoimien palveluksessa, jossa työskenneltiin univormussa. Edellisen liike-elämän työ-

paikkani melko kireä pukukoodi myös konttoripäiviin tuntui aavistuksen ahdistavalta, mutta tämä nykyinen sujuu luontevasti. Saamme usein ennakkoon vähän osviittaa asiakastilaisuuden pukeutumisvaatimuksista, ja se auttaa varautumaan sopivalla kokonaisuudella. Kollegani ovat kaikki jo enemmän tai vähemmän kokeneita, ja osaavat itse sovittaa oman pukeutumisensa tilaisuuksien vaatimuksiin. Omakin tuntuma tulee jo aika luonnostaan. Pukeutumissilmä karttuu virkaiän mukana. Nuorempia työntekijöitä kannattaa ohjeistaa ja kannustaa asiallisen työpukeutumisen suuntaan, mutta kauemmin liike-elämässä olleet taitavat sen kyllä.  ●

Moni nainen kokee rakennekynnet ja tekoripset ulkoasuaan siistiväksi yksityiskohdaksi, mutta totuus on useimmiten ihan päinvastainen. Sirkka-Liisa Anttilan yllä. Pitäkäämme siis puntit ja helmat pitkinä ja varpaat poissa näkyvistä. Mikäli kesällä tulee liian lämmin, voi pukupaidan hihoja kääriä siististi ylös. Imagokouluttaja muistuttaa pysyttäytymään hyvän maun rajoissa myös sellaisten ulkomailta rantautuneiden trendien kuin ”casual Friday” kohdalla. Myös kaikki firman juhlatilaisuudet pikkujouluista kesäjuhliin ovat työaikaa, ja kysyvät kävijältään tarkkuutta. –  Työelämässä kannattaa noudattaa mieluummin vähän liiallistakin harkintaa, kuin vaarantaa uskottavuutensa hillittömillä revittelyillä. Tämä on erityisen totta näinä pidäkkeettömän somettelun ja kännykkäkameroiden aikoina, Karlsson muistuttaa. Imagokouluttaja kannustaa lopuksi ottamaan työelämän kohtaamisissa selkeän vastuun herättämästään mielikuvasta. Jos panostaa näyttävään portfolioon, mutta tuhahtaa pukeutumiskysymyksille, voi vakuuttavakin viesti jäädä vaille kuulijaa. –  Koska vaikutelma sinusta muodostuu joka tapauksessa, päätä itse millaisen haluat välittää, Karlsson kehottaa.  ● 10  YTY 2/2015

<<  Maltilliset korot parantavat ryhtiä, mutta korkeat korot sopivat paremmin vapaa-aikaan.

Isa Karlsson kouluttaa myös YTYn jäseniä imagosta ja pukeutumisesta työelämässä. Seuraava YTYn järjestämä koulutus on Helsingissä 24.9. Tilaisuuteen voi ilmoittautua nettisivujen kautta.


Teksti Kari Saarinen, jäsenpalvelupäällikkö

Kuva Fotolia.com

Ennakonpidätys työttömyyspäivärahasta on suurempi kuin vastaavasta palkasta

J

äsenpalveluumme tulee usein tiedusteluja, miten työttömyyspäivärahan verotus määräytyy. Työttömyyskassan maksamat etuudet ovat ennakonpidätyksenalaista tuloa. Ennakonpidätys työttömyysetuudesta määritellään hieman erilailla palkkaan verrattuna. Pidätysprosentin korotukset johtuvat siitä, että sosiaalietuuksista ei varsinaisessa verotuksessa saa tehdä kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä eikä tulonhankkimisvähennystä. Ennakonpidätyksessä voidaan käyttää joko verokorttia, portaikkoverokorttia tai muutosverokorttia. Palkansaajan verokortti

IAET-kassa saa ennakonpidätystiedot suorasiirtona verottajalta. Mikäli haluat, että kassa käyttää näitä tietoja, ei verokorttia tarvitse erikseen toimittaa kassaan.

IAET-kassa voi käyttää suorasiirtona tulleiden verokorttien ennakonpidätyksen toimittamistapana vain palkkakauden tulorajaan perustuvaa ennakonpidätystä

Jos olet hakenut kesken vuotta muutosverokortin palkkaa varten, uusi verokortti palkkakertymätietoineen tulee toimittaa IAET-kassalle etuutta haettaessa. Huomioithan, että voit hakea uuden muutosverokortin puhtaasti etuutta varten. Verokortin voi toimittaa kassaan sähköisesti eAsiointi-palvelun kautta.

mikäli iAET-kassalla ei ole ennakonpidätyksen toimittamista varten tarvittavia tietoja eikä hakijalta verokorttia, ennakonpidätys toimitetaan 2015 seuraavasti: TYÖTTÖMYYSTURVALAIN MUKAINEN KORVAUS EUROA / PÄIVÄ

0,17 € 26,01 € 39,01 € 51,01 € 66,01 € 100,01 € 156,01 €

Ennakonpidätys on aina vähintään 20 prosentin suuruinen. Kun palkkaa varten määrättyä verokorttia käytetään työttömyysetuuksien ennakonpidätyksessä, on pidätys 2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkan ennakonpidätyksessä. Jos hakija saa korotettua ansio-osaa, korotetaan pidätystä 4 prosenttiyksiköllä.

ENNAKONPIDÄTYSPROSENTTI

– 26 €.................................................................................................................... 20 % – 39 €.................................................................................................................... 25 % – 51 €.................................................................................................................... 30 % – 66 €.................................................................................................................... 35 % – 100 €.................................................................................................................... 40 % – 156 €.................................................................................................................... 45 % – ..................................................................................................................................... 50 %

Portaikkoverokortti

Portaikkoverokortti lähetetään alkuperäisenä kassalle.

Ennakonpidätys on aina vähintään 20 prosenttia huolimatta portaikkoverokortin tiedoista.

muutosverokortti etuutta varten

Omaa ennakonpidätystään voi tarkistaa pitkin verovuotta. Mikäli niihin tarvitaan muutosta, pyydä verottajalta muutosverokortti työttömyysetuuksien pidätystä varten.

YTYn palkansaaja-asemassa oleville jäsenille sisältyy jäsenyyteen myös IAET-kassan jäsenyys. IAET-kassa on Suomen toiseksi suurin työttömyys. kassa. YTYn jäseniä kassaan kuuluu noin 10 000 ja kaikkiaan siinä on noin 200 000 jäsentä.

IAET-kassa tekee ennakonpidätyksen etuutta varten myönnetyn muutosverokortin mukaisella prosentilla. Tällöin ei tehdä kahden tai neljän prosenttiyksikön lisäystä.

IAET-kassa maksoi etuuksia helmikuussa 2015 yhteensä yli 10 000 jäsenelle. Keskimääräinen maksettu ansiopäiväraha vuonna 2013 oli 91,40 euroa. IAET-kassa maksoi etuuksia kaikkiaan tuona vuonna 182.000.000 euroa.

Verohallinto suosittelee hakemaan muutosverokortin etuutta varten, jolloin ennakonpidätys tehdään aina muutosverokortin mukaisella prosentilla, eli siihen ei tehdä palkkaverokortteihin liittyviä korotuksia eikä alennuksia. ●

www.iaet.fi

YTY 2/2015

11


Teksti  Leena Vänni    Kuva  Heli Hirvelä

Puheeksiottaja Ainokaisa Saarinen on saanut kymmeniä ja taas kymmeniä uusia jäseniä liittymään YTYyn ja muihin akavalaisiin järjestöihin. Miten ammattijärjestö tulee puheeksi ja miksi?

A 

inokaisa Saarisen mielestä ammattijärjestön jäsenyydestä puhuminen on helppoa. –  Suomessa ammattijärjestön jäsenyys on yleisesti hyväksyttyä kaikilla organisaatiotasoilla. Myös ylin johto kuuluu usein akavalaisiin järjestöihin. Se on tapa, millä sopimusyhteiskunta toimii. Esimerkiksi jäsenmaksun verovähennyskelpoisuus kuvastaa sitä, kuinka Suomessa perinteisesti kannustetaan järjestäytymään, Saarinen sanoo. Saarinen työskentelee kehitysjohtajana TeliaSoneralla ja toimii TeliaSoneran Ylemmät Toimihenkilöt -yritysyhdistyksen puheenjohtajana. Häneen osataan ottaa yhteyttä edunvalvontaan liittyvissä asioissa. –  Ihmisten kanssa tulee puhuttua käytävillä ja kahvihuoneessa, missä vaan tilanteessa. Kun taloon tulee uusia ylempiä toimihenkilöitä, on luontevaa kysyä, onko työttömyyskassa- ja liittoasiat kunnossa. Ihmiset keskustelevat aiheesta mielellään. On myytti, että ihmisiä ei kiinnostaisi omien ja yhteisten etujen valvonta. Toki aina yksittäisiä sellaisiakin ihmisiä on, joita ei todellakaan kiinnosta, mutta aika harvassa. Kysymys on siitä, mitä ammattijärjestöjen katsotaan tarjoavan, sillä ajat ja ihmiset muuttuvat. Jos tarjotaan sellaista, mikä ei ole enää ajassa, niin voi tietysti katsoa itse peiliin, Saarinen sanoo.

S 

aarinen kertoo ihmisten miettivän paljonkin, olisiko syytä kuulua johonkin ammattijärjestöön ja mihin olisi syytä kuulua. –  Käyn usein keskusteluja siitä, miten kannattaa varautua odottamattomiin tilanteisiin. Ihmiset saattavat ajatella tarvitsevansa vain työttömyysturvaa, mutta on hyvä kertoa, mitä eroa pelkän työttömyyskassan ja ammattijärjestön jäsenyydellä on. Silloin kysyjä saattaakin huomata tarvitsevansa myös muita palveluita. Hyödyt riippuvat myös siitä, minkä työehtosopimuksen piirissä ihminen on. Kehotan aina miettimään, mikä 12  YTY 2/2015

oma identiteetti on, kokeeko itsensä asiantuntijaksi vai toimistotyöntekijäksi. Ammattijärjestö kannattaa valita sen mukaan, mihin asemaan tähtää ja minkä viiteryhmän kokee omakseen. Minulta saa tietoa eri ammattijärjestöistä, mutta päätös valinnasta on jokaisen oma. Sen voi toki myös myöhemmin muuttaa. Kun Saarinen ottaa ammattijärjestöt puheeksi, ihmiset kertovat omista ajatuksistaan ja työhistoriastaan. Keskusteluissa selviää kaikenlaista, esimerkiksi yrityksessä korkeassakin asemassa työskentelevät saattavat edelleen olla työntekijäliittojen jäseniä uran alkuajan peruilta.

V 

arsinaiseen edunvalvontaan Saarinen lähti aloitettuaan työskentelyn TeliaSonerassa, mutta on ollut läpi työuransa tekemisissä ihmisten hyvinvoinnin kanssa toimiessaan henkilöstön kehitystehtävissä ja esimiestehtävissä. –  Takana on 12 vuotta TeliaSonerassa ja kymmenen vuotta edunvalvontatyössä, mutta arvot ja ajatukset juontavat paljon pidemmältä. TeliaSonerassa oli muutamia samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa heräsi tarve tehdä jotain ylempien eteen. TeliaSonera on iso yritys, jossa on paljon ylempiä ja paljon akavalaisten järjestöjen jäseniä, mutta ilman yritysyhdistystä meillä ei ollut mitään yhtymäkohtaa toisiimme eikä minkäänlaista asemaa yrityksen neuvottelujärjestelmässä. Tartuimme toimeen ja perustimme yhdistyksen. Nyt yritysyhdistys palvelee lähes tuhatta YTN-liiton jäsentä. Henkilöstöedustajat ovat tietysti itse jonkun ammattijärjestön jäseniä, mutta työpaikalla he edustavat kaikkia Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n jäsenliittoihin kuuluvia. Saarinen on ollut YTYn jäsen vuodesta 1996. –  Onneksi Akavassa on paljon järjestöjä mistä valita, joten jokainen löytää itsellensä sopivan. TeliaSoneran Ylempiin Toimihenkilöihin kuuluu jäseniä kahdestatoista eri ammattijärjestöstä.


S 

aariselle luottamustehtäviä on kertynyt pitkä lista niin yritysyhdistyksessä, YTN:ssä kuin Akavassakin. Mikä luottamustehtäviin motivoi? –  Olen lähtenyt mukaan sen vuoksi, että pidän ihmisiä tosi tärkeinä. Yrityksen kaikki menestys lähtee niistä ihmisistä, joita siellä työskentelee. Puitteiden on oltava hyvät. Olosuhteiden on mahdollistettava se, että ihminen voi tehdä valintoja, menestyä ja voida hyvin siinä yrityksessä, missä työskentelee. Sen takia yrityksessä vaikuttaminen yritysyhdistyksen ja edunvalvonnan kautta on oma kiinnostuksen kohde. Henkilöstöedustajiin otetaan yhteyttä usein silloin,

kun käsiteltävät asiat koskettavat itseä – oli aihe sitten yt-neuvottelut, firman strategia tai vaikkapa autopaikkojen jakoperusteet. –  Henkilöstöedustajilta myös kysytään ja saadaan sparrausta vaikkapa uraan ja palkkaan liittyen. Meillä on - kuten nimi luottamushenkilökin viittaa - vaitiolovelvollisuus, joten keskustella voi luottamuksellisesti, Saarinen toteaa. Vaikka kiinnostusta yhteisiin asioihin löytyy monelta, aikaa ei. Miten aika riittää useisiin luottamustehtäviin? –  Itselle tästä vaikuttamisesta on tullut elämäntapa, Saarinen kuvailee. – Vaikka luottamustehtäviä on paljon, työtaakkaa keventää, kun niistä saa ristiin tietoa ja osaamista, mitä taas pystyy hyödyntämään toisessa roolissa.  ●

YTY 2/2015  13


[ J U R I S T I PA L S TA ]

Lakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350. Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00

Teksti Heikki Meskanen, YTYn päälakimies, varatuomari

Kuva Fotolia.com

Irtisanomisajan erityistilanteista Työsuhteen päättymiseen ja siihen liittyvään irtisanomisaikaan liittyy monia käytännön kysymyksiä.

T

ässä artikkelissa käsitellään irtisanomisajan muutamia kenties yleisimpiä tilanteita, joista kysellään myös työsuhdeneuvonnassa.

Työsuhteen päättyminen ja vuosiloma

Työsuhteen päättyessä lomien pitäminen aiheuttaa lukuisia kysymyksiä. Jos työnantaja on irtisanonut työsuhteen (varsinkin taloudellisella perusteella), haluaisi työnantaja usein myös, että työntekijä pitäisi kaikki lomansa irtisanomisaikana. Työnantaja voi kuitenkin määrätä pidettäväksi ainoastaan ne lomat, jotka ovat kertyneet edellisen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä, eli ennen 31.3. Tämän jälkeen kertyneitä lomia työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä pidettäväksi ennen kuin vasta seuraavan vuoden 2.5. jälkeen, jos irtisanomisaika jatkuisi niin pitkään. Näitä ennen 31.3. kertyneitä lomia (normaalisti 30 lomapäivää eli 5 lomaviikkoa) työnantaja voi määrätä ns. lomakauden aikana pidettäväksi vain 24 lomapäivää. Vuosilomalain mukaan lomakausi on vuosittain 2.5. – 30.9. Näin ollen viidennen lomaviikon (talviloma) voi työnantaja määrätä pidettäväksi vasta 1.10. jälkeen. Työnantaja ei voi myöskään määrätä työntekijää lomalle heti, vaan loman ajankohdasta tulee ilmoittaa aina pääsääntöisesti kuukautta ennen, tai jos tämä ei ole mahdollista, niin kuitenkin aina vähintään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Laajempi lomien pitäminen irtisanomisaikana on mahdollista, jos työnantaja ja työntekijä siitä sopivat, mutta tämä ei ole työntekijän kannalta yleensä järkevää, koska työnantaja joutuu joka tapauksessa maksamaan pitämättömät lomat lomakorvauksena työsuhteen päättyessä. Toisaalta lomarahan maksaminen lomakorvauksen/lomapalkan lisäksi edellyttää useimpien työehtosopimusten mukaan loman pitämistä. Lomakorvaukseen lomarahaa ei enää yleensä lisäksi makseta, jos-

14

YTY 2/2015

kin tähänkin vaikuttaa se, mitä työehtosopimusta työnantaja noudattaa. Jos työnantaja ei ole sidottu mihinkään työehtosopimukseen, lomarahaakaan ei ylipäänsä tarvitse yleensä maksaa. Toisinaan taas työntekijä haluaa lopettaa työnteon yrityksessä heti irtisanouduttuaan ja vaatii päästä pitämään kertyneet lomansa välittömästi, jolloin voisi lopettaa työnteon nopeammin tai peräti heti. Työntekijällä ei kuitenkaan ole oikeutta pitää lomia haluamanaan ajankohtana edes irtisanomisaikana, vaan lomien ajankohdasta pitää sopia. Viime kädessä työnantaja määrää loman ajankohdan vuosilomalain määräämissä puitteissa (ks. edellä). Lomien pitämisajankohta myös irtisanomisaikana kuitenkin yleensä sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä, ja vuosilomalaki mahdollistaa jopa sen, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia kaiken työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen aikana. Työntekijän kannattaa kuitenkin miettiä, onko tämä taloudellisesti kannattavaa.


Uuteen työpaikkaan meneminen

Työttömyysturva

Työntekijällä ei ole pääsääntöisesti oikeutta mennä irtisanomisaikana uuden työnantajan palvelukseen ilman vanhan työnantajan lupaa. Näin siitäkin huolimatta, että henkilöllä ei olisi työntekovelvollisuutta tai hän olisi vuosilomalla irtisanomisajan loppuun asti, koska vanhaan työsuhteeseen liittyvät lakisääteiset velvoitteet, mm. lojaliteettivelvoite ja kilpaileva toiminnan kielto, ovat voimassa työsopimussuhteen viralliseen päättymiseen saakka.

Työsuhteen päättämissopimuksista on hyvä muistaa, että niistä aiheutuu työttömyysturvaan yleensä aina kolmen kuukauden karenssi. Ainoastaan, jos työnantaja ensin irtisanoo työsuhteen tuotannollis-taloudellisella perusteella ja sitten sen jälkeen tehdään sopimus päättymiseen liittyvistä asioista, ei karenssille yleensä ole perustetta. Toisaalta, jos päättämissopimuksella sovitaan vähintään kolmen kuukauden erokorvauksesta, ei karenssilla ole työttömälle pääsääntöisesti taloudellista merkitystä, koska työvoimatoimiston määräämä karenssi ja työttömyyskassan erokorvauksesta määräämä hylkäysaika alkavat molemmat työsuhteen päättymisestä ja kuluvat siten samanaikaisesti päällekkäin. Työsuhteen päättämistilanteessa työnantaja ehdottaa joskus myös irtisanomisajan lyhentämisestä sopimista. Työnantajaa sitova työehtosopimus voi sinänsä tämän sopimisen estää, mutta jos sopiminen on mahdollista, tulee kuitenkin huomioida työttömyysturva-aspekti, jos henkilö on työsuhteen päättymisen jälkeen joutumassa työttömäksi. Työttömyysturvalain mukaan työttömällä ei nimittäin ole oikeutta työttömyyskorvaukseen siltä ajalta, jolta henkilö on luopunut oikeudestaan irtisanomisajan palkkaan tai vastaavaan etuuteen.

Työsopimuksessa oleva kilpailukieltoehto

Jos työsopimuksessa on sovittu nimenomaisesta työsuhteen päättymisen jälkeisestä kilpailukiellosta, on syytä muistaa sen velvoittavuus. Jos kilpailukieltosopimus on sovittu pidemmäksi kuin kuusi kuukautta (joka lähtökohtaisesti on kilpailukiellon maksimipituus) tai jäsen epäilee, että kilpailukiellolle ei ole lainmukaisia perusteita, kannattaa ottaa yhteyttä YTYn työsuhdeneuvontaan. Lähtökohtana kuitenkin on se, että allekirjoitettu sopimus on sitova, vaikka itse ei sitä täysin asiallisena pitäisikään. Kilpailukieltosopimus menettää pääsääntöisesti kokonaan merkityksensä vain silloin, kun työsuhde päättyy tuotannollis-taloudellisella perusteella tai jos työntekijällä on ollut lainmukainen työnantajasta johtuva peruste purkaa työsuhde.

Työtodistus

Työntekijällä on lain mukainen oikeus pyynnöstään saada työtodistus työsuhteen päättyessä. Laissa on myös määräyksiä siitä, mitä tietoja työtodistuksessa saa olla ja mitä ei. Vähimmillään työtodistuksessa on oltava mainittuna työsuhteen kestoaika sekä työntekijän työsuhteen aikana tekemien eri työtehtävien laatu. Työsuhteen päättymissyyn sekä/tai arvion työtekijän työtaidosta ja käytöksestä työnantaja saa merkitä työtodistukseen vain työntekijän pyynnöstä. Sen sijaan työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa lopullista työtodistusta tai edes ns. väliaikaista työtodistusta työsuhteen kestäessä eli esimerkiksi irtisanomisaikana. Yleensä työnantaja luonnollisesti antaa nimenomaan ns. väliaikaisen työtodistuksen pyydettäessä jo irtisanomisaikana tai aiemminkin, koska se helpottaa henkilön työnhakua ja muun muassa asiointia työvoimatoimistossa. Juridista velvoitetta tähän ei työnantajalla kuitenkaan ole. ●

YTY 2 /2015

15


Teksti ja kuva Leena Vänni

Eri tulokulmia Kari Westergren on nähnyt rahoitusalan edunvalvontaa monesta roolista ja pitkällä aikavälillä.

K

ari Westergren on YTYn entinen ja pitkän tauon jälkeen myös nykyinen hallituksen jäsen sekä YTYn entinen toiminnanjohtaja. Edunvalvontatyö alkoi OPryhmän yritysyhdistyksessä, nykyisessä OPPohjolan Esimiehet ja Asiantuntijat OEA:ssa. Westergren liittyi OEA:n hallitukseen varapuheenjohtajaksi, mutta päätyi puheenjohtajaksi kun varsinainen puheenjohtaja jäi yllättäen pois. – Minua on aina kiinnostanut se, että asiat hoidetaan fiksusti molempien puolien tavoitteet ja näkökulmat huomioon ottaen sen sijaan, että niitä puolin tai toisin yritetään sanella. Jotta asioista voi sopia, tarvitaan neuvotteluosapuolet. Järjestäytyneen tahon on helpompi keskustella asioista kuin yksilön. Yksi yksittäinen henkilö on aina heikoilla, ellei toimi järjestäytyneen tahon kanssa yhdessä. Jos järjestäytynyttä tahoa ei ole, asia on käytännössä neuvoteltava henkilön ja hänen esimiehensä välillä, Westergren sanoo.

R

ahoitusalalla 90-luvun alkupuolella työntekijät olivat hyvin järjestäytyneitä, ylemmät toimihenkilöt puolestaan eivät. – Nykyään neuvottelukulttuuri ja ylempien edustus on merkittävästi parempi kuin mitä se on ollut koskaan aikaisemmin. 90-luvun loppupuolella vielä neuvoteltiin siitä, saako ylemmillä toimihenkilöillä olla sopimusoikeutta neuvottelupöydässä. Kun ylempien neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n suurimmat liitot perustivat YTYn vuonna 1992, YTYn suurin jäsenryhmä tuli pankeista. Kari Westergren tuli hallitukseen OEA:n edustajana. 16

YTY 2/2015

Viisi vuotta myöhemmin Westergren valittiin YTYn toiminnanjohtajaksi. – Silloin YTYn toiminta oli tietysti pienempää, mutta se oli puuhakasta, vahvan kasvun aikaa. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:ää vielä rakennettiin ja toimintatavat olivat osin kehittymättömiä. Kaikessa sai olla mukana, vaikka YTY vielä pieni tekijä olikin muiden liittojen rinnalla, Westergren kertoo.

K

olmen vuoden toiminnanjohtajana toimimisen jälkeen Westergren palasi rahoitusalalle perustamalla oman yrityksen. Nopeatempoisuus ja työn tulosten näkyminen kiinnosti. – YTYssä tehtiin kovasti töitä, mutta edunvalvontatyössä tulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Rahoitusalalla oman työn tulokset näkyvät nopeasti, ja se motivoi palaamaan alalle. Omasta yrityksestä Westergren siirtyi henkilöstöpuolelle uudelleensijoituskonsultiksi, kunnes palasi pankkiin töihin vuonna 2006 yhdeksän vuoden tauon jälkeen. Nyt hän on asiakkuusjohtaja Osuuspankin yhteisöpankissa asiakkaanaan yleishyödylliset yhdistykset, yhteisöt ja säätiöt. Osuuspankkiin palatessa hän palasi myös yritysyhdistystoimintaan ja on taas OEA:n hallituksen jäsen. Viime vuonna Westergren valittiin YTYn hallitukseen. Edunvalvontatyö on Westergrenille edelleen tärkeää. – Yritysyhdistyksissä tehdään tärkeää työtä, ja tekijöitä ei ole niin hirveästi. Kun on tälle tielle aikanaan lähtenyt, olisi tekopyhää jossain vaiheessa antaa olla. Se tuntuisi samalta, kuin ei enää itse uskoisi tämän toiminnan tarpeellisuuteen. ●

>> Kari Westergren pitää tärkeänä, että yksipuolisen sanelun sijaan asioista neuvotellaan.


henkilöStöeDuStajakSi? Henkilöstöedustajaksi ei tarvitse syntyä. Riittää, kun olet kiinnostunut yhteisistä asioista ja valmis ottamaan vastuuta. Koulutukset, verkostot ja ylemmän toimihenkilön työtehtävästä saatu kokemus auttavat alkuun. Henkilöstöedustajat toimivat työpaikoilla monissa eri rooleissa: •

luottamusmiehet toimivat paikallistason neuvottelijoina ja neuvonantajina

työsuojeluvaltuutetut tekevät töitä hyvinvoinnin edistämiseksi työpaikoilla

yritysyhdistysten aktiivit toimivat sekä järjestävät toimintaa ja tapahtumia omien yhdistystensä jäsenten edunmukaisesti

näiden henkilöstöedustajien lisäksi on muita henkilöstöedustustehtäviä yrityksestä riippuen

Jos olet kiinnostunut ajamaan yhteisiä asioita, älä arkaile, kun sinua kysytään mukaan. Myös itse kannattaa olla aktiivinen. Jos työpaikallasi ei vielä ole luottamusmiestä, valitseminen tapahtuu helposti vaaleilla. Henkilöstöedustajana pääset kuulemaan ensimmäisten joukossa yrityksen kehityksestä sekä saat koulutusta ja tukea YTN:ltä ja YTYltä. Kiinnostaako sinua toimia henkilöstöedustajana? Ole yhteydessä YTYn Enni Räisäseen, enni.raisanen@yty.fi, 09 2510 1345.

YTY 2/2015

17


Teksti  Anu Aspiala ja Kari Saarinen    Kuva Fotolia.com

Lomalle lompsis! Oikeus kesälomaan perustuu vuosilomalakiin. Vuosilomalaki on yleislaki, joka koskee pääsääntöisesti kaikkia työsuhteessa olevia.

T 

 yönantajan on annettava työntekijälle vuosiloma vapaana. Työntekijä ei siis voi sitovasti sopia työnantajan kanssa siitä, ettei hänelle kertyisi vuosilomaa lainkaan. Työntekijä ja työnantaja eivät voi myöskään sopia siitä, että työntekijä on vuosilomansa aikana töissä ja saa siitä erillisen korvauksen. Vuosilomaa ansaitaan työssäolokuukausien mukaan ja sen pituuteen vaikuttavat työssäolovuodet. Jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ansaitaan vuosilomaa kaksi arkipäivää kuukaudelta. Jos työsuhde on lomakautta edeltävän maaliskuun loppuun mennessä jatkunut vähintään vuoden, ansaitaan lomaa 2,5 arki18  YTY 2/2015

päivää kultakin täydeltä työssäolokuukaudelta, eli yhteensä 30 päivää vuodessa. Puolikkaat lomapäivät pyöristetään aina ylöspäin. Joidenkin työehtosopimusten ja talokohtaisten sopimusten perusteella lomaa voi kuitenkin kertyä enemmän, esim. kolme arkipäivää kultakin täydeltä työssäolokuukaudelta. Lomaraha- tai lomaltapaluurahaoikeus, joista sovitaan työehtosopimuksessa, saattaa silti olla sidottu vain vuosilomalain mukaiseen lomaan. Lomapäiviksi luetaan kaikki arkipäivät. Arkipäiviä ovat muut viikonpäivät kuin sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, joulu- ja juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Kokonaiseen lomaviikkoon kuluu siis lähtökohtaisesti kuusi lomapäivää, eli myös


Muistaa pyytää vuosiloman siirtämistä jos sairastut Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman siirtämiseen, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Sama oikeus on, jos henkilö sairastuu tai muutoin menettää työkykynsä vuosiloman aikana. Oikeus loman siirtämiseen koskee lakisääteisiä vuosilomia. Lakisääteinen vuosiloma tarkoittaa vuosilomalain mukaan määräytyvää lomaa.

Työkyvyttömyys ei automaattisesti siirrä vuosilomaa. Vuosilomalain mukaan loman siirtämisen edellytyksenä on työntekijän nimenomainen pyyntö. Työnantajan ei tarvitse oma-aloitteisesti tehdä päätöstä loman siirtämisestä. Siirtoa on pyydettävä ilman aiheetonta viivytystä.

Jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ansaitaan vuosilomaa kaksi arkipäivää kuukaudelta. Jos työsuhde on lomakautta edeltävän maaliskuun loppuun mennessä jatkunut vähintään vuoden, ansaitaan lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä työssäolokuukaudelta.

Vuosilomapalkan määrä voi yllättää Lomapalkka lasketaan lähtökohtaisesti lomallelähtöhetken kuukausipalkasta. Jos työaika ja palkka muuttuvat ansaintavuoden (1.4.– 31.3.) aikana, lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti. Jos työaika muuttuu lomanmääräytymisvuoden jälkeen, lomapalkka lasketaan ansaintavuoden työaikaa vastaavasta kuukausipalkasta. Matti on jäänyt osa-aikaeläkkeelle 1.9.2014. Hänen kesällä 2015 pitämänsä vuosiloman palkka lasketaan prosenttiperusteisesti, eli se on 11,5 % hänen 1.4.2014 – 31.3.2015 ajalta maksetusta palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta.

Esimerkki 1.

Maija jää osittaiselle hoitovapaalle 1.6.2015 lukien. Hänen kesän 2015 vuosilomapalkkansa lasketaan lomanmääräytymisvuoden eli 1.4.2014 – 31.3.2015 aikaisen työajan perusteella määräytyvän viikko- tai kuukausipalkan mukaan.

Esimerkki 2.

Huomaathan, että sovellettavassa työehtosopimuksessa saattaa olla yllä olevasta poikkeavia määräyksiä.

Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Luotettavalla selvityksellä tarkoitetaan lähtökohtaisesti joko kyseisessä työsuhteessa sovellettavan työehtosopimuksen määrittämää tai sen puuttuessa yrityksen omaa käytäntöä työkyvyttömyyden perusteiden toteamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä lääkärintodistusta tai muuta työnantajan hyväksymää luotettavaa selvitystä.  ●

lauantai, vaikka työntekijä tekisikin viisipäiväistä työviikkoa. Vuosilomalain mukaan työnantaja päättää loman ajankohdasta lomakauden aikana. Vuosilomasta on annettava 24 päivän osuus 2.5. – 30.9.välisenä aikana. Loman 24 päivää ylittävä osuus annetaan talvilomana ennen seuraavan lomakauden alkua, eli 1.10. – 30.4. välisenä aikana. Loma voidaan antaa myös muuna laissa säädettynä ajankohtana, mutta vain työntekijän suostumuksella. Työnantaja päättää, työntekijää kuultuaan, vuosiloman ajankohdan. Loman ajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Ilmoitus vuosiloman ajankohdasta sitoo työnantajaa, joka joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingon, esimerkiksi matkan peruuntumiskulut, muuttaessaan yksipuolisesti loman ajankohtaa. Loman tulee lain mukaan olla pääsääntöisesti yhdenjaksoinen. Loman 12 päivää ylittävä osuus voidaan kuitenkin antaa osissa, jos työntekijä suostuu tai jos se on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä. Työnantaja ja työntekijä saavat myös työntekijän aloitteesta sopia 24 päivää ylittävän loman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisesti. Työntekijällä on mahdollisuus säästää osa vuosilomastaan pidettäväksi myöhempänä ajankohtana. Työntekijällä on aina oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan pidettäväksi säästövapaana, mikäli siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Sen sijaan silloin, kun työntekijä haluaa säästää yli 18 päivää ylittävän osan lomastaan myöhemmin pidettäväksi säästövapaaksi, siitä on sovittava erikseen työnantajan kanssa.  ● YTY 2/2015  19


Teksti YTY

Kuvat Fotolia.com ja Niina Stolt / Studio Onni

Palveluksessanne Anna Tapio on työskennellyt YTYn työsuhdeneuvonnassa viime syksystä alkaen. kuvaile tyypillisimpiä tapauksia, miksi ytyn jäsen ottaa yhteyttä lakipalveluun? Yhteyttä otetaan useimmiten työsuhteen päättämistilanteissa tai työsuhteen ehtoja, niiden tulkintaa ja niiden muuttamista koskevissa kysymyksissä. Työsuhteen päättämistilanteessa kysymykset koskevat tyypillisesti sitä, onko työnantaja menetellyt oikein työsuhteen päättäessään eli onko päättämiselle lainmukaiset perusteet. Lisäksi kysymyksiä herättävät toki työsuhteen päättämistilanteisiin liittyvät erityiskysymykset, kuten muun työn tarjoamis-, uudelleensijoitus-, koulutus- ja takaisinottovelvollisuuden sisältö sekä kilpailukielto- ja salassapitosopimusten merkitys. Neuvoja kysytään myös tilanteessa, jossa työnantaja ja työntekijä ovat yhdessä neuvottelemassa työsuhteen päättämisestä ja siihen liittyvistä ehdoista, kuten tukipaketeista. Työsuhteen ehtojen sisältöä ja tulkintaa koskevat kysymykset nousevat usein esiin jo työsopimuksesta neuvoteltaessa esimerkiksi siten, että jäsenet pyytävät meiltä työnantajalta saamaansa työsopimusluonnokseen liittyviä neuvoja ja kommentteja. Toki näitä kysymyksiä nousee esiin myös työsuhteen aikana. Tyypillisiä ovat esimerkiksi työtehtäviä, työaikaa (etenkin lisä- ja ylityöt ja niistä suoritettavat korvaukset) ja palkkausta (erilaiset taloudelliset edut, kuten luontoisedut, tulospalkkiot ja lomaraha mukaan lukien) sekä niissä tapahtuvia muutoksia koskevat kysymykset. 20

YTY 2/2015

työskentelit aikaisemmin teollisuusalojen työntekijöitä edustavassa ammattiliitossa. miten ytyn jäsenkunnan kysymykset eroavat heidän kysymyksistään? Aikaisemmassa työssäni jäsenistön henkilöstöasema ja tehtävät poikkesivat merkittävästi YTYn jäsenistön vastaavista, mikä heijastuu toki selvästi myös työsuhteissa tyypillisesti esiintyviin oikeudellisiin ongelmiin ja jäsenten kysymyksiin. Aikaisemmassa työssäni toistuivat tiuhaan tahtiin muun muassa erilaiset työehtosopimusten tulkintaa, esimerkiksi työaikoja, työaikajärjestelmiä, palkkausta ja olosuhdelisiä koskevat kysymykset. Myös työn fyysisestä kuormittavuudesta seuraavat erityisongelmat, kuten työkyvyttömyys ja ammattitaudit olivat useammin esillä.


toistuvat yhtälailla jäsenistön tehtävistä ja henkilöstöasemasta riippumatta, mutta yksittäistapausten arviointiin liittyvät ominaispiirteet poikkeavat jonkin verran toisistaan. Muuttuvatko aiheet vuodenaikojen mukana? En ole kiinnittänyt tähän erityistä huomiota. Toki esimerkiksi vuosiloma-asioista tiedustellaan tyypillisesti keväällä ja kesällä, mutta muuten erilaiset kysymykset kiertävät kyllä aika tasaiseen tahtiin vuodenajasta riippumatta.

Lisäksi teollisuusalat ovat olleet jo pidemmän aikaa merkittävän rakennemuutoksen kohteena, joten yt-neuvotteluja sekä henkilöstövähennyksiä koskevat kysymykset olivat tyypillisiä. Toki vastaavat rakennemuutokset ja vallitseva taloustilanne vaikuttavat myös YTYn jäsenkuntaan. Teollisuudessa erilaiset eropaketit eivät ole muutostilanteissa niin tyypillisiä kuin YTYn jäsenkunnan keskuudessa. YTYn jäsenkuntaan kuuluu myös paljon esimiestyötä tehneitä tai muuten itsekin työsuhdeasioita tuntevia henkilöitä, joten jäsenistön kysymykset ovat keskimäärin hiukan haastavampia. Yleisesti ottaen monet työsuhteeseen liittyvät peruskysymykset (työsuhteen ehdot, työsuhteen päättäminen, perhevapaat jne.)

Onko eri jäsenryhmillä kovin erilaisia kysymyksiä? Tähänkään en ole kiinnittänyt erityistä huomiota näin lyhyessä ajassa. Monet työsuhteessa ilmenevät ongelmat koskevat yhtälailla eri aloilla toimivia ja eri asemassa olevia työntekijöitä, joskin ala, työntekijän asema ja työnkuva tuovat omat erityispiirteensä kuhunkin tapaukseen ja sen oikeudelliseen arviointiin. Toki tietyillä jäsenryhmillä kuten isännöitsijöillä ja valmentajilla työn erityinen luonne ja ominaispiirteet vaikuttavat siten, että tietyt kysymykset saattavat nousta esiin hieman tavallista useammin ja hankalia rajanvetokysymyksiä ja tulkintaongelmia on tavallista enemmän. Vaikkapa isännöitsijöillä työaikakysymykset ja kokouspalkkioiden huomioiminen esimerkiksi sairausajan palkassa ja vuosilomapalkassa herättävät kysymyksiä. Eri aloilla vallitseva toimintakulttuuri vaikuttaa sekin omalla tavallaan tilanteiden arviointiin.

Työsuhteen päättämistilanteessa kysymykset koskevat tyypillisesti sitä, onko työnantaja menetellyt oikein työsuhteen päättäessään eli onko päättämiselle lainmukaiset perusteet.

Mikä on ollut sinulle itsellesi mielenkiintoisinta YTYn jäseniä neuvottaessa? Koen kyllä jokaisen päivän työssäni erittäin mielenkiintoiseksi, sillä työoikeus oikeudenalana on ylipäätään todella kiehtova sekä itse neuvontatyö ja jäsenten avustaminen palkitsevaa. YTYn jäsenten kysymykset ovat vaihtelevia ja toisinaan varsin haastaviakin, joten jokainen tapaus vaatii aina oman selvittelynsä ja päivät ovat väistämättä erilaisia. Yleisemmin työn kiinnostavuutta lisää toki sekin, että YTYn jäsenistö työskentelee niin vaihtelevasti eri aloilla, joten työssä tutustuu hyvin monenlaisissa tehtävissä oleviin ja koulutus- ja työtaustaltaan erilaisiin ihmisiin.  ● YTY 2/2015  21


Teksti ja kuva Leena Vänni

SOPIMUKSETTOMAT Kaupan ala, elintarvikeala ja metsäala - siinä kolme suurinta Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n työehtosopimuksetonta toimialaa.

T

yöehtosopimus on alalla työskentelevälle aina etu, sillä se takaa työntekijälle lainsäädäntöä paremmat edut. Kuinka paljon paremmat nämä edut ovat, riippuu sitten työehtosopimuksesta. Normaalisitova työehtosopimus sitoo niitä työnantajia, jotka kuuluvat sopimuksen allekirjoittaneeseen työnantajaliittoon. Lisäksi on yleissitovia työehtosopimuksia. Yleissitovat sopimukset sitovat myös järjestäytymättömiä työnantajia ja näiden palveluksessa työskenteleviä työntekijöitä. Työehtosopimus voi myös olla yrityskohtainen. Ylemmät Toimihenkilöt YTN:ssä neuvottelutoiminta tapahtuu pääosin sopimusalojen taustaryhmien kautta, hieman toimialasta riippuen. Myös sopimuksettomilla aloilla on taustaryhmät tai jotain muuta vastaavaa, esimerkiksi kaupan alalla on tällä hetkellä taustaryhmän sijaan projektiryhmä, jonka tavoitteena on työehtosopimus vuoden 2016 neuvotteluissa. Metsäala kampanjoi näkyvästi Sopimalla eteenpäin -kampanjallaan kun taas elintarvikeala on valinnut reitikseen suorat tapaamiset yritysjohdon kanssa. Rohkaiseva vastaanotto

Elintarvikealalla taustaryhmässä on jäseniä kahdeksasta yrityksestä. Ryhmän puheenjohtajana toimii YTYn jäsen, Fazer Makeisilla työskentelevä aku lipsanen. – Elintarvikeala on työehtosopimuksen kannalta vaikea ala, sillä siellä on paljon pieniä perheyrityksiä, joissa työskentelevät perheen ja suvun jäsenet. Varsinaisia ylempiä toimihenkilöitä näissä yrityksissä on palkattuna vähän. Alalla on kuitenkin myös isoja pörssiyrityksiä. Voisi olla järkevää soveltaa työehtosopimusta niissä yrityksissä, joissa ylempien määrä olisi esimerkiksi yli kymmenen, Lipsanen pohtii.

22

YTY 2/2015

Elintarvikealan taustaryhmä on lähestynyt alan isoimpia yrityksiä. Nyt takana on vierailut ja keskustelut yrityksen johdon kanssa kahdeksassa yrityksessä, tarkoituksena on vierailla vielä muutamassa lisää. Vastaanotto on Lipsasen mukaan ollut erittäin hyvä ja rohkaiseva. Tehdyillä yritysvierailuilla taustaryhmä on kuullut, millä tavoin asiat on missäkin yrityksessä hoidettu. Hyvistä käytännöistä tuodaan oppia muihin yrityksiin. – Nämä isot yritykset ovat myös neuvottelukumppanimme Elintarviketeollisuusliitto ETL:n päättävissä elimissä, joten hyvällä keskusteluyhteydellä yrityksiin saamme ymmärrystä tavoitteitamme kohtaan ETL:ssä. ETL:llä on muiden henkilöstöryhmien kanssa ollut hankalia, lakkoon johtaneita neuvotteluita, joten uusi neuvottelukumppani ei ehkä historian valossa houkuta. Elintarvikealalla on YTN:n ja ETL:n välillä ollut aiemmin perussopimus, jota myös palkkapöytäkirjaksi kutsutaan. Sopimusta ei edellisellä neuvottelukierroksella uusittu, joten se ei ole tällä hetkellä voimassa. Luottamusmiesjärjestelmä vaatii työehtosopimusta, mutta työsopimuslaki mahdollistaa luottamusvaltuutetun valinnan. – Aktiivinen luottamushenkilö on yritykselle arvokas, mutta osa yrityksistä ei osaa hyödyntää henkilöstön edustajia. Tässä olisi iso parannuksen paikka, Lipsanen huomauttaa. Koko porukan asialla

Yritysyhdistyksiä on vielä melko harvassa elintarvikealan yrityksessä, edes kaikissa taustaryhmässä mukana olevissa yrityksissä ei sellaista ole. – Yritysyhdistyksen suurin hyöty on siinä, että sen kautta asioita hoidettaessa yksittäiset ihmiset eivät leimaannu. Asiat sitä paitsi harvoin koskevat vain yhtä ihmistä. Esimerkiksi meillä Fazerilla yksi valmistuspäällikkö otti puheeksi päivystyksen ilman korvausta. Asia koski kuitenkin kaikkia valmistuspäälliköitä, ja kun se vietiin eteenpäin, saatiin sovittua korvaus ajasta, minkä joutuu olemaan saatavilla, Lipsanen kertoo. ●


Aku Lipsanen on huomannut, että elintarvikealan ylemmät ovat tulleet tietoisemmiksi työehtosopimuksen eduista.

YTY 2/2015

23


Keväinen kokous Tampereella

Teksti ja kuvat Leena Vänni

Kevätkokous pidettiin huhtikuun lopussa Tampereella. Paikalla Tampereen Teatterissa oli 37 jäsentä sekä lisäksi jäsenten seuralaisia.

K

okouksessa käsiteltiin sääntöjen mukaisesti edellisen vuoden toimintakertomus, tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille. Ohjelmassa oli myös vaalitoimikunnan valitseminen. Vaalitoimikunnan tehtävä on valmistella syksyksi esitys jäsenistä toimikauden 2016 – 2017 hallituk-

Timo Kärnä esitti vaalitoimikuntaan tamperelaista Jaana Jääheimoa.

24

YTY 2/2015

sen jäseniksi. Lisäksi vaalitoimikunta tekee esityksen hallituksen kokouspalkkioista sekä tilintarkastajista. YTYn paikalla olleet toimihenkilöt pääsivät jo innostumaan vaalin toimittamisesta, kun vaalivaliokuntaan oli ehdotuksen mukaan tarkoitus valita viisi henkilöä ja henkilöitä ehdotettiin kuutta. Vaalin sijaan asia kuitenkin ratkaistiin valitsemalla vaalitoimikuntaan kaikki kuusi ehdotettua henkilöä, joten äänestyslipukkeet jätettiin käyttämättä. Vaalitoimikunnan kokoonkutsuja on aku lipsanen ja jäsenet Sami halme, jaana jääheimo, irma romoSalonen, jaana Sopanen ja pirjo tiainen. ●


akava myönSi vuoDen 2015 anSiomerkit

Kokouksen avasi varapuheenjohtaja Timo Laihanen. Kevätkokouksen puheenjohtajana toimi Leena Laksola.

Akava myönsi ansiomerkkejä tunnustuksena ansioituneesta toiminnasta Akava-yhteisössä. Ehdotukset ansiomerkkien saajiksi tekevät jäsenjärjestöt. Ansiomerkin saa tänä vuonna yhdeksän ytyläistä, joita myös YTY haluaa kiittää aktiivisesta toiminnasta. Ansiomerkit luovutetaan saajilleen jäsenjärjestöjen ja Akavan tilaisuuksissa. PRONSSINEN ANSIOMERKKI

Sami Halme

Mikko Lintunen

Anja Lönnroos

Tapio Mäkinen

Ari Nieminen

Seppo Simola

PRONSSINEN ANSIOMERKKI HOPEISIN LEHVIN

Markku Wächter

HOPEINEN ANSIOMERKKI

Jari Hiirola

Jari Korpela

YTY 2/2015

25


Teksti YTY & IF

Kuva Fotolia.com

Jäsenmaksuun sisältyy vapaa-ajan tapaturmavakuutus ja matkustajavakuutus Vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen perusteella korvataan vapaa-aikana sattuneet tapaturmat. Vakuutusmäärät (2015): • tapaturman hoitokulut 2.923 € (omavastuu 0 €) • korvaus pysyvästä haitasta 12.086 € • kuolemantapauskorvaus 6.045 € Vakuutus ei ole voimassa jäsenen osallistuessa urheiluliiton tai -seuran järjestämiin kilpailuihin, otteluihin ja harjoituksiin.

Matkustajavakuutus on voimassa kaikilla vapaa-ajan matkoilla, jotka eivät yhtäjaksoisesti ole kestäneet yli 45 vuorokautta. Vakuutetun vanhempansa mukana samalla matkalla matkustavat alle 20-vuotiaat lapset sisältyvät vakuutukseen, kuitenkin samanaikaisesti vain yhden vakuutuksen perusteella. Lapsilla on vakuutuksessa samat turvat kuin jäsenelläkin, ja lisäksi korvaus tapaturman aiheuttamasta kuolemasta on 2 000 euroa ja tapaturman aiheuttamasta täydellisestä pysyvästä haitasta 10 000 euroa.

keSälomakauSi liSää matkuStamiSta

Vakuutuksesta korvataan tapaturmasta ja matkasairaudesta aiheutuvat seuraavat kustannukset siltä osin kun niitä ei korvata jonkin lain perusteella: • matkasairauden aiheuttamat hoitokulut ilman ylärajaa, kuitenkin korkeintaan 90 päivän ajalta • tapaturman hoitokulut enintään kolmen vuoden ajalta tapaturman sattumisesta • matkan peruuntumisesta tai keskeytyksestä aiheutuvat kulut • Ifin hyväksymä sairauskuljetus kotimaahan Tarkemmat tiedot vakuutuksesta ja vakuutusehdoista löydät Ifin YTY-sivuilta www.if.fi/yty

Suomalaiset matkustavat yhä enemmän ja kauemmas. Samalla myös matkoilla sattuvat vahingot lisääntyvät. – Mitä kauemmas matkustaa ja mitä lämpimämpää on, sitä suurempi riski on sairastua, henkilökorvausten asiantuntija Anne koivisto Ifistä kertoo. – Useimmiten matkalaisia kiusaavat flunssa, auringonpistokset, allergiset reaktiot ja virtsatientulehdukset. Tapaturmiin johtavat puolestaan erityisesti äärimmäiset urheilulajit, liikenteessä sattuvat vahingot sekä alkoholin runsas käyttö. Ulkomailla jo pienempien vahinkojen kulut saattavat karata käsistä ilman vakuutusta. – Jos ajat esimerkiksi Thaimaassa moottoripyörällä päin puuta, ei kukaan korvaa hoitoa, mikäli vakuutus ei ole ollut kunnossa. Tätä moni ei tule ajatelleeksi. Matkalla on hyvä muistaa, että esimerkiksi riskialttiit harrastukset kuten esimerkiksi benjihyppy eivät sisälly automaattisesti matkavakuutukseen. Vakuutukseen ja sen eri turviin kannattaakin tutustua kunnolla ennen matkaa, jotta välttyy ikäviltä yllätyksiltä. ● 26

YTY 2/2015


Muista myös A-lomien

Teksti Leena Vänni

Kuva Fotolia.com

mökki- ja lomatarjonta

YTYn omien loma-asuntojen lisäksi myös yhteistyökumppanimme tarjoavat edullisia lomavaihtoehtoja. Akava-järjestöjen lomayhdistys A-lomat omistaa mökkejä ja lomaosakkeita, joita se vuokraa akavalaisille. Toukokuussa arvotaan syksyn ruskaviikkojen ja koulujen syyslomien mökkiviikot. Vapaita mökkiviikkoja löytyy vielä läpi kesän ja ne löytyvät mökkien varauskalenterista.

M

ökkejä vuokrataan ensisijaisesti kokonaisiksi viikoiksi. Vapaita mökkejä vuokrataan myös lyhyemmiksi ajoiksi. Nämä varaukset vahvistetaan vasta kuukautta ennen loma-ajankohtaa. – Pohjoisen kohteista voisin ytyläisille nostaa esiin Jerisjärven Muoniosta. Se on ihana luontokohde, josta on helppo tehdä pieniä päiväretkiä pihapiiristä käsin. Vuokatin paritalohuoneistojen remontti valmistuu kesäkuuhun mennessä, joten silloin kohteet ovat viimeisen päälle kunnossa upouusilla keittiöillä ja pinnoilla. Molempiin kohteisiin löytyy vielä vapaita viikkoja, A-lomien toiminnanjohtaja mervi luostarinen vinkkaa. Teemalomia Huhmarissa ja Fiskarsissa

A-lomat tarjoavat teemalomia yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa Huhmarin lomakeskuksessa. Lomat ovat teemoitettu perheille, työttömille ja eläkeläisille. Hakuajat vaihtelevat loma-ajankohdan mukaan. Lisäksi vaihtoehtona on perheloma Urheiluopisto Kisakeskuksessa Fiskarsissa hei-

näkuussa. Sinne haku päättyy 18.5. Näihin lomiin kuuluu täysihoito ja monipuolinen lomaohjelma. Lomat maksavat aikuisilta ja yli 16-vuotiailta 100 euroa / henkilö, työttömiltä 50 euroa. Alle 16-vuotiaat lomailevat maksutta. Lomalaisten valinnassa noudatetaan STM:n ja RAY:n ohjeita. Intervac-kodinvaihto

A-lomilla on kansainvälisen lomapalvelujärjestön Intervacin edustus eli jäseneksi voi liittyä A-lomien kautta. Intervackodinvaihdossa koteja vaihdetaan vaihtokumppanin kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Koteja voivat vaihtaa perheet, sinkut ja eläkeläiset. Kodinvaihtoa on monenlaista. Kodinvaihto voi olla samanaikaista tai vaihtajat voivat sopia eriaikaisesta vaihdosta. Loman ajaksi voi sopia myös autojen vaihdosta. Voit lähteä maksavaksi vieraaksi johonkin perheeseen tai ottaa itse maksavan vieraan luokseen. Vierasvaihtoa voi myös saada tai tarjota maksuttomasti. Keston vaihdolle voi päättää itse. ● www.a-lomat.fi YTY 2/2015

27


Teksti UP / Birgitta Suorsa

Kuva Fotolia.com

Työttömyysturvan puolittaminen

EI KÄY S Korkean työttömyyden aikana tarvitaan kunnon turvaa.

uomessa on noin 360 000 työtöntä työnhakijaa. Jotkut uskovat työnhaun maistuvan paremmin, jos työttömyysturvan ehtoja kiristettäisiin. Palkansaajakeskusjärjestöissä ollaan eri mieltä. – Ansioturvan leikkaus ei ole lääke työllisyyden parantamiseen. Se ei tuo uutta työtä. Ihmisten syyllistäminen työttömyydestä on täysin väärää politiikkaa, Akavan työelämäasioiden johtaja maria löfgren painottaa. Myös STTK:n sosiaaliasioiden päällikkö heli puura ja SAK:n ekonomisti ilkka kaukoranta sanovat, että tässä taloustilanteessa työttömyysturvan leikkaaminen olisi väärä ratkaisu. Työttömyysturvan keston puolittamista esitettiin alkuvuodesta Sitran julkaisemassa Ansioturvareformi-raportissa. Samalla korvausta esitettiin nostettavaksi työttömyysjakson alussa. STTK:n Puuran mukaan ansioturvan kestoa ei ole syytä puolittaa. – Ihmiset joutuisivat työmarkkinatuelle ja muulle sosiaaliturvalle nykyistä useammin. Se lisäisi köyhyyttä. Työttömyysturvaa pitää kuitenkin arvioida aika ajoin uudelleen. Työttömyysturvan riittävyydestä on huolehdittava tulevallakin vaalikaudella. – Ratkaisu ei ole, että työttömyysturvaetuuksia leikataan. Olemme toki valmiit kehittämään nykyjärjestelmää aktivoivampaan ja kannustavampaan suuntaan, Akavan Löfgren sanoo. Hänen mielestään pohdinta pitäisi kiepauttaa toiseen asentoon: – Täytyy keksiä erilaisia keinoja ihmisten työllistämiseksi. Jossain kohtaa voidaan joutua tinkimään saavutetuista eduista, tilanne on niin vakava. Akava on esittänyt helpotusta määräaikaisuuden ehtoihin. Pitkäaikaistyötön tulisi järjestön mukaan voida palkata määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä. 28

YTY 2/2015

Taso ja kesto kohdallaan

STTK:n Heli Puura pitää nykyistä ansioturvan tasoa ja kestoa oikeina, samoin SAK:n Kaukoranta. Puura huomauttaa, että työttömyysturvaa on muutettu viime vuosina moneen kertaan. Tarvittaisiin malttia, ettei työttömyysturvasta tule entistä vaikeaselkoisempi. – Reilu vuosi sitten luovuttiin työttömyyden alun korkeammasta päivärahasta ja leikattiin ansioturvan kestoa. Ansioturvan tasoa ei ole enää varaa pienentää, Puura sanoo.


Peruspäivärahan taso on STTK:n ja SAK:n mukaan matala. – Ylipäätään Suomessa työttömyyspäivärahat eivät ole Pohjoismaihin verrattuna mitenkään korkealla tasolla, Kaukoranta sanoo. Puuran mukaan erilaiset työnteon muodot, kuten palkka- ja yritystulon päällekkäisyys, pitäisi ottaa huomioon työttömyysturvassa. Karenssit ajan tasalle

– Työttömän kannattaa hakea aktiivisesti työtä ja osallistua aktiivitoimiin, STTK:n Puura sanoo.

Hän on ollut työttömyysturvalautakunnan jäsen vuodesta 2008. Karenssikäytäntö on hänen mukaansa vakiintunut. – Työttömyysturvan maksatukseen tulee yleensä katkos, jos henkilö kieltäytyy työstä tai aktiivitoimista tai irtisanoutuu työstä. Linja on aika tiukka. Ainakaan sitä ei ole syytä kiristää. Karenssit tulisi SAK:n Kaukorannan mukaan saattaa ajan tasalle. Kun nollatuntisopimuksella oleva irtisanoutuu, hänelle tulee kolmen kuukauden karenssi, vaikka työtunteja ei olisi ollut lainkaan tarjolla. – Karenssisäännöksiä pitää miettiä kolmikantaisesti. Aktiivitoimiin enemmän rahaa

SAK:n Kaukorannan mukaan työttömien aktivoinnissa Suomi on jäänyt muista jälkeen. Työllistämistoimista on leikattu rahaa ja palveluja on heikennetty samaan aikaan, kun työttömyys on kasvanut. – Jokaisen työttömäksi joutuvan pitäisi saada kunnollista henkilökohtaista palvelua työttömyyden alkaessa. Kaukoranta nimittää Suomen mallia halpamalliksi. Kuvitellaan, että tuloksia saadaan ilman asiallisia työllisyysmäärärahoja. – Esimerkiksi palkkatuen rahat tuntuvat loppuvan kesken. Homma tuntuu hölmöläisten peiton jatkamiselta. Kun yhdelle ryhmälle, esimerkiksi nuorille, osoittaa palkkatukea, toiset jäävät ilman. Irtisanovalle työnantajalle ”koulutusmaksu”

Ihmiset joutuisivat työmarkkinatuelle ja muulle sosiaaliturvalle nykyistä useammin. Se lisäisi köyhyyttä.

Akavan Löfgrenin mielestä nyt tulisi miettiä keinoja, joilla ihmiset pidetään töissä. – Irtisanotaanko Suomessa väkeä liian helposti. Irtisanominen on aika helppoa ja halpaa tuotannollis-taloudellisilla syillä. Jopa voitolliset yritykset irtisanovat aika kevein perustein. Muita vaihtoehtoja ei aina edes mietitä. Työnantajan vastuuta työttömiksi joutuvista työntekijöistään tulisi Löfgrenin mukaan lisätä. – Tärkeintä olisi säilyttää ihmisten työmarkkinakelpoisuus. Pitäisi keksiä keinoja, kuinka ammattitaitoa pidetään yllä ja kehitetään, jos työttömällä ei ole siihen itsellä varaa. Ratkaisuksi kävisi muutosturvan tarkistaminen. – Työnantajan pitäisi osallistua esimerkiksi jollain tietyllä prosenttiosuudella työttömäksi jäävän työntekijänsä koulutukseen. Kun löytyy koulutus, joka pitää osaamisessa kiinni ja joka sopii työttömän työllistymissuunnitelmaan, työnantaja maksaisi osan kustannuksista. ● YTY 2 /2015

29


[ Y T I M E S TÄ ]

Anu Aspiala, neuvottelupäällikkö

Arvoisat esimiehet! Teitä ytyläisiä esimiehiä on noin 4000, jäsenkunnastamme 42 %. Välittömiä alaisia teillä on keskimäärin noin 10, ja alaisten määrä yhteensä on keskimäärin 41. Johdatte siis yhdessä noin 164 000 työntekijää!

E

simiehille asetetaan loppumaton lista vaatimuksia, kieltoja ja kehotuksia. Työskentelette monien roolien ristitulessa: esimiehenä, alaisena, kollegana sekä yrityksen ulkopuolella oman yrityksenne edustajana. Teidän tulisi olla nöyriä, mutta saada aikaan tuloksia kovenevassa kilpailussa, kohdella ihmisiä yksilöllisesti mutta ottaa samalla huomioon organisaation kokonaisetu, kyetä antamaan aina rakentavaa palautetta mutta pystyä vastaanottamaan itse tyynesti mitä tahansa. Teidän tulisi olla asiajohtajia, ihmisjohtajia, valmentajia, ongelmanratkaisijoita, muutosjohtajia, alaistenne palvelijoita, visiönäärejä – kaikkea tätä yhtä aikaa.

itsellänne olisi työsuhteeseen liittyviä oikeuksia. Toimitusjohtajaa lukuun ottamatta kaikkea työlainsäädäntöä noudatetaan johtajiin ja esimiehiin organisaatiotasosta riippumatta, ainoana poikkeuksena työaikalain soveltaminen johtoryhmään. Muistakaa myös, että kaikkeen ei tarvitse suostua. Jos teille tarjotaan uutta johtaja- tai työsopimusta, käyttäkää se YTYn työsuhdepäivystyksessä tarkistettavana. Uskaltakaa puhua omasta palkastanne ja palkkakehityksestänne. Annamme YTYssä myös palkkaneuvontaa.

Me YTYssä haluamme muistuttaa teitä esimiehiä, että…

Vertaisverkot auttavat. Älkää jääkö yksin vaan etsikää ihmisiä, kollegoita ja muita esimiestyöstä tietäviä, joiden kanssa voitte jakaa kokemuksianne. Jollei omalla työpaikalla tai tuttavapiirissäsi ole samassa asemassa olevia, kannattaa tutustua Akavan Esimiesverkostoon. Toiminta on kaikille avointa, koulutustilaisuuksia on ympäri Suomen ja ne ovat maksuttomia.

myös teillä on oikeutenne. Esimiehinä olette roolissanne luonnollisesti työnantajan edustajia. Teette päätöksiä työntekijöiden palkkaamisesta ja erottamisesta ja käytätte päivittäin työnjohto- eli direktiovaltaa. Työnantajan edustajana toimiminen ei kuitenkaan tarkoita, ettei myös teillä

30

YTY 2/2015


Jäsenedut.fi

- rahanarvoisia jäsenetuja

Teidän tulisi olla asiajohtajia, ihmisjohtajia, valmentajia, ongelmanratkaisijoita, muutosjohtajia, alaistenne palvelijoita, visiönäärejä – kaikkea tätä yhtä aikaa.

Opetelkaa delegoimaan. Esimiehenä teidän ei tarvitse olla kaikkien töiden asiantuntijoita. Pyrkikää keskittymään omiin esimiestehtäviinne ja opetelkaa luottamaan alaisiinne niin, että voitte jakaa heille heidän työtehtäviinsä kuuluvaa valtaa ja vastuuta. Elämässä on muitakin asioita kuin työ. Ajan henki on se, että töitä tehdään yhä enemmän toimistotyöajan ulkopuolella aamuisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Moni teistä lukee kännykällään sähköpostit ensimmäiseksi herätessään ja viimeiseksi illalla nukkumaan käydessään. Työn läikkyminen vapaa-ajalle voi kuitenkin pitkällä aikavälillä näkyä ylikuormituksena, työuupumuksena, sairauspoissaoloina ja pahimmillaan ennenaikaisena työkyvyttömyyseläkkeenä. Perusperiaatteena on se, että työn ja niin sanotun oman ajan kesken pitäisi säilyä tasapaino. Jos jokin asia korostuu liikaa, vie se tilaa muilta. Tämän takia muistakaa, että vaikka työ on tärkeää, elämässä on muitakin tärkeitä asioita, kuten esimerkiksi perhe, ystävät ja harrastukset. ●

YTYn jäsenet saavat alennusta Jäsenedut.fi -palvelun sadoista tuotteista ja palveluista. Jos haluat alennushinnat käyttöösi, toimi näin: • • •

Mene osoitteeseen www.jasenedut.fi Rekisteröidy Jos haluat tarjouksia sähköpostiisi 1–2 kertaa kuussa, tilaa Jäsenedut.fi -uutiskirje

Esimerkkejä tämän hetken tarjouksista:

tekniikan historia 4 nroa tutustumishintaan 19,90 € (norm. 43,60). Tekniikan Historia kertoo keksinnöistä, jotka muuttivat maailmaa Suomessa ja maailmalla ja siitä, miten uudet koneet ja laitteet ovat muokanneet ihmisten elämää. Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän lehden tekemisestä vastaa Tekniikka&Talouden toimitus. Zalando.fi 10 % alennus normaalihintaisista tuotteista. Zalando.fi on Suomen suurin muodin verkkokauppa, joka tarjoaa laajan valikoiman tuotteita niin naisille, miehille kuin lapsillekin. polarn o.pyret ympäristöystävälliset eCo-tuotteet -15 %. Polarn O. Pyret on ruotsalainen lastenvaatebrandi, joka tunnetaan korkeasta laadusta, persoonallisesta designista sekä käytännöllisistä vaatteista. kodin1.com 10 euron alennus 100 euron ostoksista, koskee myös alehintaisia tuotteita. Kodin1.com on Suomen laajin ja monipuolisin kodin ja sisustamisen verkkokauppa. taloon.com-verkkokaupasta timburgin autotallit ja katokset 300 euron alennuksella. Taloon.com on rautakauppa netissä, josta saat rakennustarvikkeet, ikkunat, ovet, LVI- ja sähkötarvikkeet, kylpyhuonekalusteet, valaisimet, piharakennukset ja monet muut tuotteet kodin ja pihan rakentamiseen ja remontointiin sekä sisustamiseen. hifiStudio.fi 10 % alennus ostoskorin loppusummasta verkkokaupassa, myös jo alennetuista tuotteista. HifiStudion verkkokauppa palvelee kellon ympäri, lisäksi liikkeet Helsingissä, Turussa, Oulussa, Tampereella, Kuopiossa ja Jyväskylässä. hobby hall -10 % normaalihintaisista tuotteista. Hobby Hall tarjoaa verkkokaupassaan ja myymälässään laadukkaan valikoiman kodinsisustusta, kodinkoneita, elektroniikkaa sekä vapaa-ajan tuotteita. prima-mausteista 15 % alennus koko ostoskorin loppusummasta. Prima-mausteiden valikoimasta löydät korkealaatuiset, Suomessa pakatut mausteet, ainutlaatuiset maustesekoituksemme, pähkinät, herkut ja kaikkea keittiöön sekä hyvinvointiin. ●

YTY 2/2015

31


[ MAAILMANPYÖRÄ]

Teksti Marjut Nieminen

Kuva Fotolia.com

Näin onnistut kansainvälisessä työhaastattelussa Työnantaja haluaa rekrytoida kansainvälisiin tehtäviin pätevän ja sopivan asiantuntijan. Lisäksi kaikki hakevat hyvää tyyppiä. Miten osoitat olevasi hyvä tyyppi kansainvälisessä työhaastattelussa?

L FM Marjut Nieminen on kansainväliseen yhteistyöhön erikoistunut valmentaja. Hänen erikoisalaansa ovat esimiestaidot, asiakastyö, monikulttuurinen presentaatio ja vuorovaikutuksen parantaminen. Lisätietoja: www.internationalskills.net

32

YTY 2/2015

iike-elämän tavat yhdenmukaistuvat, koska yhteydet eri maiden ja yritysten välillä ovat nykyisin tiiviit ja yhteistyötä tehdään vuorokaudet ympäriinsä. Monilla yrityksillä on selkeät prosessit rekrytoinnissa. Työhaastattelu etenee tietyn mallin mukaan. Siitä huolimatta kulttuuri- ja maakohtaiset erot ovat kuitenkin olemassa. Sekä haastattelija että haastateltava noudattavat omia tapojaan ja heijastavat omia arvojaan. Kulttuurierot tuovat myös työhaastatteluun lisätekijöitä, toisinaan jopa pulmia. Kirjoittamattomat säännöt ja pinnanalaiset erot säätelevät sitä, miten työhaastattelussa käyttäydytään. Työhaastattelu on työnhaussa tärkein ja ratkaiseva vaihe. Siinä tilanne kääntyy työnhakijan eduksi tai häntä vastaan. Valtaosa työpaikoista täytetään henkilökohtaisten haastattelujen perusteella. Onnistunut haastattelu tuottaa onnistuneen loppuratkaisun sekä työnantajan että työntekijän kannalta. Nykyisin haastattelussa ei enää kartoiteta hakijan ammattitaitoa, vaan haastatteluun valikoituvat ne ammattiosaajat, joiden muita ominaisuuksia halutaan selvittää: millaiset ovat hakijan

vuorovaikutustaidot, johtamiskyvyt, ryhmätyötaidot jne. Haastattelussa tunnustellaan tietysti myös hakijan motivaatiota ja sitoutumista sekä erityisesti hänen taitoaan innostaa ja motivoida muita ihmisiä.

Tell me about yourself. Jokaisen perushaastattelun peruskysymys tarjoaa heti oivan mahdollisuuden kiteyttää suotuisat ydinasiat. Siksi jokaisen työnhakijan pitää hallita muutama erilainen kehupuhe eli elevator speech. Lyhyt nyrkkisääntö on se, että puolen minuutin kehupuhe on käyttökelpoinen esimerkiksi puhelimessa ja kahden minuutin kehupuhe sopii varsinaiseen haastatteluun. Kehupuheen ydin rakentuu sen kysymyksen ympärille, mikä on olennaista tietoa työnantajalle eli mitä työnantaja haluaa kuulla. Jaaritukset pitää unohtaa ja säästää kuvaukset jokaisesta uroteosta muihin tilanteisiin. Vanhan sanonnan mukaan harjoittelu tekee mestarin. Perushaastattelussa on noin 20 peruskysymystä kielestä ja kulttuurista riippumatta. Kun olet harjoitellut vastauksia etukäteen, toisto tuo varmuutta erityisesti vieraan kielen puhumiseen.

What accomplishments are you most proud of? Kulttuurierot tulevat esille jo aivan peruskysymyksissä. Kysymys voi olla yrityksen eri toimipisteissä sama, mutta vastaus


kuunnellaan eri puolilla maailmaa eri tavalla. Käytä yksilökulttuurissa minä-muotoa (I have accomplished…). Mainitse tosin myös tiimin tai yrityksen panostukset ja taustatuki. Ryhmäkulttuurissa vastaa ensin me-muodossa (our team, in our company), ja tuo myöhemmin esille jokin yksityiskohta, jonka voit nimetä omaksi ansioksesi. Esitä konkreettisia esimerkkejä, jotka voit todistaa oikeiksi selkeillä numeroilla. Jos kysymys esitetään monikkomuodossa (accomplishments), vastaukseen voi sisällyttää myös jonkin maininnan yksityiselämästä. Senkin pitää olla sidoksissa jollakin tavalla työssä vaadittaviin ominaisuuksiin, esimerkiksi sisu ja kunto (maraton), pitkäjännitteisyys (uuden kielen opettelu) tai kansainvälisyys (toiminta globaalissa järjestössä).

Describe the best manager you ever had. Luettele niitä taitoja ja ominaisuuksia, joita olet oppinut joltakin esimieheltä. Mainitse käytännön esimerkkejä arkisesta työstä, ei ainoastaan tunteisiin vetoavia luonnehdintoja esimiehen erinomaisuudesta. Samalla voit kuvata rivien välissä, millainen itse olisit johtajana. Jos kysymys esitetään matalan hierarkian maassa, voit korostaa myös hedelmällistä yhteistyötä esimiehen kanssa. Jos kysymyksessä on korkean hierarkian kulttuuri, ota selvää ennakkoon yrityksen johtamistavoista ja arvostetuista johtajista. Voit silloin sitoa oman vastauksesi yrityksen johtamiskulttuuriin. Erittäin hierarkkisessa kulttuurissa voit jopa viitata maan arvostettuun johtajaan hyvänä esimerkkinä. Pysy kuitenkin kohtuudessa, älä kosiskele.

Thank you for taking time to meet with me. Kansainvälisessä työhaastattelussa muodollisuudet ovat tärkeitä. Siksi esimerkiksi englanninkielisessä haastattelussa lausutaan enemmän kohteliaisuuksia kuin suomalainen on tottunut käyttämään vastaavassa suomalaisessa tilanteessa. Kansainvälisessä työhaastattelussa ei milloinkaan voi tähdentää liiaksi kiitoksen ja kohteliaisuuden merkitystä. Voi olla suositeltavaa turvautua jopa kliseisiin ja kiittää esimerkiksi mielenkiintoisesta kysymyksestä tai haastattelusta, jos mieleen ei tule muuta yksityiskohtaisempaa kiitosta. Näin voit samalla ostaa hitusen lisäaikaa vastauksen miettimiseen. Erilaisia kiitosvirkkeitä pitää olla mielessä käytettäväksi yllättävissä tilanteissa. Kansainvälisen yrityksen hakema hyvä tyyppi on vaikeasti määriteltävä moniosaaja. Yksi on kuitenkin varmaa: globaaleilla markkinoilla turha vaatimattomuus ei kaunista ketään. Lisäksi hyvä tyyppi hymyilee lämpimästi ja kiittää vuolaasti myös haastattelussa. ●

Jo näillä pärjää • asiallinen ammattitaito • innostunut ja positiivinen asenne • yleinen kohteliaisuus Selvitä kulttuuri • asia- vai suhdekeskeinen kommunikaatio • korkea vai matala hierarkia • yksilö- vai ryhmäkulttuuri Harjoittele ääneen • pari erilaista kehupuhetta • 20 tyyppivastausta • omat kysymykset haastattelijalle

YTY 2/2015

33


SuoSitteluarvonta Kun suosittelet YTYä nettisivuiltamme löytyvällä video- tai kuvakortilla, osallistut suositteluarvontaan. Kaikkien uusia jäseniä hankkineiden suosittelijoiden kesken arvotaan 500 euron arvoiset lahjakortit yhdelle suosittelijalle ja hänen suosittelustaan liittyneelle uudelle jäsenelle. Lisäksi kaikkien suosittelukortin lähettäneiden kesken arvotaan kaksi 250 euron arvoista lahjakorttia.

yty.fi/suosittele.php

Onko ystävässäsi YTYn jäsenenä tunnet toimintamme ja olet liittyessäsi tehnyt hyvän valinnan tulevaisuuttasi ajatellen. Kutsu myös ystäväsi mukaan YTYn tarjoamien etujen ja palveluiden piiriin.

YTYä? YTYä voi suositella yksityissektorilla työskenteleville esimiehille ja asiantuntijoille. Koulutustausta voi olla mitä tahansa peruskoulusta korkeakoulututkintoon. Jos ystävällesi löytyy akavalainen koulutuspohjainen liitto, se on ensisijainen järjestäytymiskanava. Ohjaamme myös tarvittaessa YTYstä eteenpäin koulutuspohjaisiin liittoihin.


[ YHTEYSTIEDOT ]

ykSityiSalojen eSimiehet ja aSiantuntijat yty ry Vakuutamme jäsenemme akavalaisessa IAET-kassassa, joka maksaa ansiosidonnaista päivärahaa työttömille, lomautetuille ja omaehtoisessa tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa oleville sekä vuorottelukorvausta. Työttömyyskassan jäsenmaksu sisältyy YTYn jäsenmaksuun.

postiosoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki käyntiosoite Asemapäällikönkatu 12 b puhelin 09 2510 1310

Sähköposti yty@yty.fi

henkilökohtaiset etunimi.sukunimi@yty.fi

www.yty.fi

vieStintä- ja urapalvelut

jäSenyySaSiat

postiosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki käyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, 4.krs

www.iaet.fi palveluajat: Päiväraha-asiat: ma-to klo 10 – 15, pe klo 10 – 13 puh. 09 4763 7600

Jäsenyysasiat: ma-to klo 12 – 14 puh. 09 4763 7610

jäsensihteeri tiina lappalainen Puh. 09 2510 1310

toimistopäällikkö kyllikki kivijärvi Puh. 09 2510 1320

jäsenpalvelupäällikkö kari Saarinen Puh. 09 2510 1330

viestintä- ja ura-asiantuntija leena vänni Puh. 09 2510 1335

asiamies pekka potinkara Puh. 09 2510 1375

asiamies enni räisänen Puh. 09 2510 1345

yhteiskuntasuhteiden päällikkö antti leino Puh. 09 2510 1325

eDunvalvonta

Asiakaspalvelupiste: ma ja ke klo 10 – 15, pe klo 10 – 13

Pidä tietosi ajan tasalla Voit tarkastella ja päivittää jäsentietojasi YTYn nettisivujen jäsenosiossa. Toivomme, että päivität tietosi, kun jokin seuraavista muuttuu: •

sähköpostiosoite

puhelinnumero

työnantaja

tehtävänimike

Postiosoitetiedot päivittyvät automaattisesti Postin tietokannasta. Jos haluat paperipostin muuhun kuin viralliseen kotiosoitteesi, ilmoitathan siitä meille.

neuvottelupäällikkö anu aspiala Puh. 09 2510 1340

työSuhDeaSiat Puh. 09 2510 1350, päivystys arkipäivisin klo 8.30 – 13.00

johto

päälakimies heikki meskanen

toiminnanjohtaja jaakko kiiski Puh. 09 2510 1360

työsuhdeasiamies heikki kähkönen

työsuhdeasiamies anna tapio

YTY 2/2015

35


8EZEXEER OIWnPPn 6.6.

MOTORISTIEN AJOPÄIVÄ

Motoristit kokoontuvat nyt toista kertaa. Viime kesänä mukana oli viidentoista pyörän komea jono. Tällä kertaa ajamme reittiä Tuusula - Orimattila - Artjärvi - Myrskylä - Porvoo - Tuusula.

7.6.

YTY-GOLF

YTYn golf-mestaruus ratkaistaan nyt 13. kerran tällä kertaa Nevas Golfin kentällä.

17.7.

JÄSENBRUNSSI PORISSA

Jo perinteeksi muodostunut Pori Jazz Jäsenbrunssimme katetaan jälleen Porin Suomalaiselle Klubille. Jäsenbrunssilla tapaat muita ytyläisiä samalla kun nautit runsaista brunssiherkuista. Voit tuoda mukanasi yhden seuralaisen.

Lue lisää kesän tapahtumista YTYn nettisivuilta ja ilmoittaudu mukaan! www.yty.fi/jasentapahtumat

Profile for YTY ry

YTY 2 2015  

YTY-lehti nro 2/2015

YTY 2 2015  

YTY-lehti nro 2/2015

Profile for ytylehti
Advertisement