YTY-lehti 5/2011 by YTY ry

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

5I2011

Harmaa talous on jokaisen asia Teknon luottamusmiehet tyytyväisiä yhteisiin tavoitteisiin Vaarallisesti viisissäkymmenissä

TAKTIIKKAA TÖISSÄ JA KENTÄN LAIDALLA

Tässä numerossa

4 12 20

18 14

5I2011 4 TAVOITTEITA KOHTI PUVUSSA TAI VERKKAREISSA

VAARALLISESTI VIISISSÄKYMMENISSÄ

16 ELÄKETIETOA AAMIAISTILASUUDESSA 17 PELKO ON ASEENI 18 VÄLISTÄVETÄJÄ VIE KAIKILTA

7 AMERIIKAN MALLIIN

20 KESKITETTY RATKAISU TURVAA PALKANSAAJIEN OSTOVOIMAA JA SUOMEN KILPAILUKYKYÄ

8 TEKNON LUOTTAMUSMIEHET TYYTYVÄISIÄ YHTEISIIN TAVOITTEISIIN

20 FINANSSIALAN SYKSYN NEUVOTTELUTILANNE

10 SUUNNITTELUALA SOPUUN

21 YTYN SYYSKOKOUS JA JÄSENILTA

11 AVAUSPOTKU JO ENNEN SARJAKAUTTA?

22 LYHYET

12 STORA ENSON YT-NEUVOTTELUT PÄÄTTYIVÄT HYVITYKSIIN

21 ÄLÄ OLE YLIHYGIEENINEN – SIEDÄT ENEMMÄN

Y K S I T Y I S A L O J E N E S I M I E H E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y R Y

5I2011

YKSITYISALOJEN ESIMIEHET JA ASIANTUNTIJAT RY:N JÄSENLEHTI

Harmaa talous on jokaisen asia Teknon luottamusmiehet tyytyväisiä yhteisiin tavoitteisiin

TAKTIIKKAA TÖISSÄ JA KENTÄN LAIDALLA

YTY 5 I 2011

Kannen kuva: Heli Hirvelä

Vaarallisesti viisissäkymmenissä

PÄÄTOIMITTAJA

SÄHKÖPOSTI

ULKOASU

Kari Saarinen Puh. (09) 2510 1330

yty@yty.fi

Viestintänetti Oy, Jyväskylä

KOTISIVUT

PAINOTALO

TOIMITTAJA JA TOIMITUSSIHTEERI

www.yty.fi

Leena Vänni

LEHDEN TOIMITUSKUNTA 2011

TOIMITUS

Jaakko Kiiski, Kari Saarinen, Kyllikki Kivijärvi, Ira Laitakari-Svärd, Leena Vänni, Anitta Valtonen

Ratavartijankatu 2 00520 HELSINKI

Forssa Print

PAINOSMÄÄRÄ 8 300 SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 15.12.2011

Pääkirjoitus

YKSITYISALOJEN ESIMIEHET JA ASIANTUNTIJAT YTY ry

POSTIOSOITE Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

Pitkittynyt synnytys toi tulosta

KÄYNTIOSOITE Asemapäällikönkatu 12 b Puhelin (09) 2510 1310 Faksi (09) 2510 1399 sähköposti: yty@yty.fi henkilökohtaiset: etunimi.sukunimi@yty.fi

JÄSENREKISTERI jäsensihteeri Tiina Lappalainen Puh. (09) 2510 1310

JÄSENETUASIAT toimistopäällikkö Kyllikki Kivijärvi Puh. (09) 2510 1320

JÄSENYYSASIAT jäsenpalvelupäällikkö Kari Saarinen Puh. (09) 2510 1330

EDUNVALVONTA asiamies Ira Laitakari-Svärd Puh. (09) 2510 1345 edunvalvontalakimies Anu Aspiala Puh. (09) 2510 1340

asiamies Pekka Potinkara Puh. (09) 2510 1375

toiminnanjohtaja Jaakko Kiiski Puh. (09) 2510 1360

TYÖSUHDEASIAT päälakimies Heikki Meskanen

työsuhdeasiamies Heikki Kähkönen Puh. (09) 2510 1350 päivystys arkipäivisin klo 8.30 – 13.00

VIESTINTÄ Leena Vänni Puh. (09) 2510 1335

IAET-kassa Postiosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, 4.krs sähköposti: iaet@iaet.fi

internet: www.iaet.fi

Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600 Ma – To 10.00 – 15.00 Pe 10.00 – 13.00

aamisopimus solmittiin 12.10. ja siinä on paljon elementtejä, jotka koskevat myös meitä ytyläisiä. Palkankorotusten lisäksi sopimus sisältää laajan paketin työelämän laatuun liittyviä asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi isien perhevapaan pidennys ja vuorotteluvapaakorvauksen heikennyksen peruminen. Raamisopimus tuo todennäköisesti ytyläisille paremman tuloksen kuin mitä liittokohtaiset työehtosopimukset olisivat yksin tuoneet. Toivottavaa ja todennäköistä on, että aikaisempaa useampi saa nyt sovitut palkankorotukset, vaikka ei olisikaan minkään työehtosopimuksen piirissä. Raamisopimuksen lopullinen tulos on nähtävissä vasta 25.11.2011, kun osapuolet ovat kokoontuneet arvioimaan sopimuksen kattavuutta. Tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan, miten raamisopimuksen asiat kullakin alalla toteutetaan. YTYlle erityisen tärkeitä sopimusaloja ovat rahoitusala sekä teknologiateollisuus. Näillä aloilla on neuvottelutavoitteina muitakin, kuin raamisopimuksen piirissä olevia asioita joten edessä on vielä kiihkeitä neuvotteluja ennen lopullisia tuloksia. On siis ennakoitavissa, että neuvotteluista ei tule helppoja. Vanhan sanonnan mukaisesti ”vielä kuluu paljon aikaa ja tupakkaa”, ennen kuin alojen neuvottelutuloksiin päästään. Neuvottelutoiminnassa neuvottelijoilla tärkeimpänä elementtinä on edustettavien tahtotilan ja työsuhde-ehtojen tuntemus. Tämän tietotaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi YTN, sopimusalat ja liitot tekevät jäsenten keskuudessa tutkimuksia ja kyselyitä. Tehdessämme täällä YTYssä näitä jäsentutkimuksia ja -kyselyitä pyrimme selvittämään, mitkä asiat ovat jäsenkunnalle tärkeitä ja millä keinoin niihin halutaan pyrkiä. Todenmukaisen kuvan saamiseksi on tärkeää, että jäsenkunta kertoo mielipiteensä mahdollisimman kattavasti. Toivomme siis, että kyselyihin vastattaisiin, vaikka aihe ei juuri sillä hetkellä vastaajaa kiinnostaisikaan. Sekin kiinnostaa meitä, jos jäseniä ei kiinnosta! Tärkeintä on saada selville koko jäsenkunnan tahtotila ja iso kysymysmerkki meille on, ovatko vastaamatta jättävien mielipiteet samanlaisia kuin vastanneiden. Päätökset esimerkiksi painostustoimenpiteistä tehdään pitkälti kuitenkin vastanneiden mielipiteen mukaisesti. Näin ollen herää puolestaan kysymys, sitoutuvatko vastaamatta jättäneet jäsenet riittävästi tehtyyn ratkaisuun. On siis erittäin tärkeää, että mahdollisimman moni vastaisi näihin tutkimuksiin ja kyselyihin. Puolet ytyläisistä ovat lähiaikoina saaneet tämän vuotuisen jäsenkyselyn. Jäsentutkimuksen tuloksia hyödynnetään palkkaneuvonnassa ja neuvottelutoiminnassa sekä jäsenpalveluiden ja -etujen kehittämisessä. Ytyläisten kunniaksi voin sanoa, että olemme melko ahkeria vastaajia. Aina on kuitenkin parantamisen varaa. Jos vielä useampi jäsen vastaisi jäsentutkimukseen, parantaisimme tutkimuksen tarkkuutta ja saisimme varmemman kuvan mm. palkka- ja työaika-asioissa. Vastaaminen ei vie kuin hetken ja onnistuu helpoiten kirjautumalla jäsensivuille. Ne jäsenet, jotka ovat saaneet jäsentutkimuslomakkeen postitse, saavat sisäänkirjautumisen yhteydessä linkin jäsentutkimuksen nettilomakkeelle. Toivottavasti vastaat siihen. Jaakko Kiiski YTYn toiminnanjohtaja

YTY 5 I 2011

Teksti Leena Vänni Kuvat Heli Hirvelä

Tavoitteita kohti

PUVUSSA TAI Jani Vaskola valmentaa vapaa-ajallaan käsipalloa mestaruussarjassa. Suurin valmentamisesta tuleva hyöty työelämässä on Vaskolan mielestä huomata, miten erilaisilla tavoilla pääsee hyvään lopputulokseen erilaisten ihmisten kanssa. – Voisi sanoa, että pukuhomma päivisin on hyvin samanlaista kuin verkkarityö iltaisin ja viikonloppuisin. Autan niin asiakkaita kuin pelaajiakin menemään eteenpäin, Jani vertailee. 4

YTY 5 I 2011

ani Vaskola on ollut YTYn jäsen täydet kymmenen vuotta. Sales Leader -tehtävänimikkeellä Jani vastaa päivätyössään IBM:n avainasiakkaille myytävistä palvelin- ja tallennusjärjestelmistä ja valmentaa illat ja viikonloput käsipallon naisten mestaruussarjassa pelaavaa Sparta IF:n joukkuetta. Joukkueella on tällä hetkellä suomenmestaruus hallussaan ja aikomus on pitää se jatkossakin. Käsipallon pariin Jani päätyi isänsä jalanjälkiä seuraten. Isä valmensi junioreita ja myös nuorta Vaskolaa ensimmäiset kymmenen vuotta. Pituutta ei miehelle kuitenkaan kertynyt pääsarjatason pelaajien mittoihin asti, joten innostus suuntautui aikaisin valmennuksen saralle. Valmennusvuosia on Janille kertynyt jo kaksikymmentä. Valmentamisesta ei kuitenkaan tullut ammattia, vaikka hilkulla oli. Ammattivalmentajaksi Vierumäellä kouluttautunut Jani pohti tosissaan valmentajan uraa ulkomailla, mutta perheenlisäyksen myötä uravalinnasta tuli toinen. Jäljelle jäi harrastus, joka vie tehokkaasti illat ja viikonloput. Motivaation lähteenä toimii otteluista saatava adrenaliini. – Kyllä valmentajatkin kilpailevat keskenään joukkueiden ja pelaajien kehittymisestä. Voitot ovat palkitsevia sillä ottelun lopputulokset kertovat miten hyvin työ on tehty, Jani sanoo. Konkreettisia muistutuksia onnistuneesta työstä ovat kaksi käsipallon Vuoden valmentaja -palkintoa, ensimmäinen vuonna 2009 ja toinen tänä vuonna. KILPAILU ON KAIKKIALLA

Valmentaminen harrastuksena tukee varsinaista työtä. – Jos vertaan valmentamista omaan työhöni,

Jäsen niin yhteistä on tavoitteellisuus. Kummassakin kilpaillaan, vaikka kilpailukenttä on erilainen. Valmentamisessa kilpaillaan joukkueen menestymisestä ja työelämässä yhtiön menestymisestä. Sekä työpaikalla että joukkueessa on erilaisia ihmisiä joilla kaikilla on kuitenkin yhteinen tavoite, Jani sanoo. – Valmentamisen kautta tulee hyvin ihmiskeskeiseksi ja oppii suhtautumaan erilaisiin asiakkaisiin sekä asiakastilanteisiin. Työpaikalla tar vitsee Janin mielestä olla tekemisen meininki kuten joukkueen valmentamisessakin. Organisaatio ei saa jäädä paikalleen makaamaan vaan pitää jatkuvasti yrittää kehittyä, sillä kilpailijat kehittyvät. Myös sattumalla on hyvin pieni merkitys sekä yritysmaailmassa että huippuurheilussa. Yksittäisiä voittoja voi toki tulla sattuman avulla, mutta muuten sen merkitys on pieni. – IBM on yrityksenä saavuttanut sadan vuoden iän jatkuvalla investoinnilla tulevaan tutkimuksen kautta ja kyvyllä mukautua tarvittaessa, Jani huomauttaa. VIERAILU JALKAPALLON PARIIN

Jani on valmentanut käsipalloa monessa ikäluokassa ja monella tasolla. Hän kävi myös hakemassa uusia tuulia jalkapallon parista HJK:n tyttöjen edustusjoukkueen fyysisenä valmentajana ja PK35:n naisten fyysisenä valmentajana. Maallikolle kuulostaa oudolta, että valmentaja vaihtaa lajista toiseen. – Fyysiset ominaisuudet kehittyvät pelaajilla lajista riippumatta samalla tavalla, joten laji on loppujen lopuksi vain yksi tekijä kokonaisvalmennuksessa. Hyvä valmentaja osaa valmentaa ja ymmärtää pelistä valmennuksen kannalta olennaiset asiat. Pelin syvempi ymmärtäminen tarvitsee tietysti

VERKKAREISSA

YTY 5 I 2011

Jäsen < Joukkueen ja organisaation pitää jatkuvasti kehittyä, toteaa käsipallon Vuoden valmentajaksi valittu Vaskola hallitsevien suomenmestareiden Sparta IF:n taktiikkakuvioita hioessaan.

”Valmentamisessa kilpaillaan joukkueen menestymisestä ja työelämässä yhtiön menestymisestä.” vuosien kokemusta, mutta lähtökohta ja perusajatus ovat palloilulajeissa liki samat: puolusta kovaa, hyökkää vauhdilla ja tee maali kun on paikka. Kilpaurheilu on kilpaurheilua lajista riippumatta. – Urheilijalla on kovat paineet, jotka tulevat hieman tasosta riippuen mediasta, yleisöstä, valmentajalta, seuralta… Joissain lajeissa nämä paineet ovat julkisempia kuin toisissa, mutta voittamisen paine on samanlainen kaikille, Jani toteaa. SUOMENRUOTSALAINEN KONTAKTILAJI

Käsipallo on pieni laji, mikä vaikuttaa käytössä oleviin resursseihin. Valmentajan arvostus oman osaamisensa ammattilaisena joukkuelajeissa ylipäätänsä on Janin mielestä heikkoa verrattuna yksilölajeihin. Varsinkin junioritasolla homma jää usein epätoivoisten vanhempien puuhasteluksi, vaikka seurojen pitäisi ottaa ammattimainen ote juniorivalmentajien uran kehittämiseksi ja tukemiseksi. – Kilpailulliset tavoitteet, säännölliset kehityskeskustelut, uraa tukevat koulutukset sekä korvattavat kustannukset ovat harvassa seurassa hyvin hoidettu tai niitä ei ole hoidettu lainkaan, Jani huomauttaa. Käsipallo ei ole kovin tunnettua suuren yleisön 6

YTY 5 I 2011

keskuudessa. Laji on Suomessa huomattavan paljon suositumpi ruotsinkielisen väestön keskuudessa. – Ruotsinkielisyys lajissa on osa identiteettiä, peleistä voi lukea ja kuulla Hufvudstadsbladetista ja FST:ltä, mutta ei Hesarista tai suomenkielisiltä kanavilta. Pelaajista noin puolet on ruotsinkielisiä ja suomenruotsalainen kulttuuriperimä on vahva. Lajin soisi leviävän laajempaankin suosioon myös suomenkielisen väestön keskuuteen, sillä kyseessä on hyvä, erittäin fyysinen kontaktilaji, jossa naiset ja miehet pelaavat samoilla säännöillä - toisin kuin vaikkapa jääkiekossa. OMAA AIKAA GOLFAAMASSA

YTYn tapahtumiin Jani ei ole kymmenen jäsenyysvuotensa aikana liiemmin osallistunut, vaikka aikomus on ollut. Mielenkiinnon kohteena on ollut varsinkin golftapahtuma, sillä golfin peluuta mies kuvailee henkireiäkseen. – Golfin pelaamisessa saa keskittyä omaan tekemiseen. Kentällä yksin oleminen on hyvää tasapainotusta työlle. ●

AMERIIKAN MALLIIN

tokorttia ei nuorena sinänsä tarvitsisikaan, luottohistoriaa tarvitsee hankkia jo hyvissä ajoin. Luottohistoria tarkoittaa maalaisjärjellä sitä, että jokainen pankin asiakas on epäluotettava, kunnes hän on riittävän ajan kuluessa toisin todistanut. Suomessa pankki luottaa, että asiakas, jolla on riittävät tulot luottoonsa nähden, hoitaa maksunsa. Jos amerikkalaista luottohistoriaa ei ole, luottokortin voi saada erityismenettelyin. Tällainen on esimerkiksi kirjoittaa pankille shekki luottoa vastaan. Kun uusi kortinhaltija käyttää isokorkoista luottokorttiaan tarpeeksi, hän voi jonakin päivänä saada ihan oikean luottokortin. Sitä odotellessa hän siis muiden luottokortin kulujen lisäksi antaa pankille shekkilainan. Onneksi itse pärjäsin suomalaisilla luottokorteilla, ja selvisin jopa melkein ilman shekkejä – viimeisellä viikolla jouduin kuitenkin lunastamaan pankissa autovakuutuksestani shekkinä palautetut rahat. Käteisenä dollarit ovat muuten euroja ärsyttävämpiä. Vaikka taskut olivat täynnä kolikoita, niillä ei saanut ostettua purkkapakettia kummempaa, sillä suurin kolikko on neljännesdollari. Lisäksi tasarahaa oli vaikea varata, kun hintaan lisät-

tiin verot vasta kassalla – vero taas luonnollisesti vaihteli osavaltioittain. Paluu Suomeen oli puolen vuoden jälkeen varsin kivutonta, mutta tietysti tauon jälkeen kiinnittää huomiota asioihin, joita ennen piti itsestäänselvyyksinä. Aamuisin on mukava katsella bussin ikkunasta yksin tai kavereiden kanssa kouluun käveleviä tai pyöräileviä lapsia. Töissä voi luottaa siihen, että palaverin jälkeen ihmiset tekevät mitä ovat luvanneet, eikä kyse ollut vain sanahelinästä ‒ amerikkalaisessa työelämässä kun on tärkeämpää tuoda omaa osaamistaan esille kuin käyttää sitä osaamistaan. Toisaalta taas Suomeen paluun jälkeen koulutukseen osallistuessa joutui pidättelemään naurua, kun iso määrä ihmisiä juo aamukahvia samassa tilassa välttäen katsekontaktia vieraisiin ihmisiin. Maassa maan tavalla, tuumin ja suuntasin itsekin katseeni kengänkärkiini. Leena Vänni Kirjoittaja on YTYn tiedottaja, joka asui Michiganissa Yhdysvalloissa kuusi kuukautta ja kertoo juttusarjassaan havaintoja erilaisesta työkulttuurista ja muusta elämisestä. Tämä on sarjan kolmas ja viimeinen osa.

Kuva: Fotolia.com

suin Michiganissa puoli vuotta. Sinä aikana en tavannut yhtäkään työkomennuksella olevaa suomalaista. Onneksi tämä aukko sivistyksessä paikkaantui viimeisellä työreissullani San Diegoon Kaliforniaan, mistä Nokian ekspatriaatteja löytyi suhteellisen helposti. Jututtamani expatit olivat ehdottoman tyytyväisiä päätöksestänsä asua Kaliforniassa, vaikkakin elämä on erilaista. Palkat ovat kovia, mutta kaikki maksaa. Vai mitä sanoisit lapsen päivähoitopaikasta 1600 dollaria kuussa, samalla kun on tietysti jo pitänyt aloittaa säästäminen lapsen tulevia opiskeluita varten. Suomalaisesta näkökulmasta verorahoilla ei saanut mitään vastinetta. Mutta kai sitä jonkinlaista hintaa on lapsiperhe valmis maksamaan pelkästään siitä, että kurahaalari on tarpeeton tuote. Kun suomalainen asettuu asumaan Amerikkaan, kulttuurieroja tulee vastaan odottamattomissa paikoissa. Verotuksen ja palkkojen lisäksi myös luotolla maksaminen on Amerikassa varsin erilaista. Luottokortti kannattaa hankkia mahdollisimman nuorena, toisin kuin meillä Suomessa ehkä ajatellaan. Vaikka luot-

YTY 5 I 2011

YTN

Teknon luottamusmiehet tyytyväisiä

YHTEISIIN TAVOITTEISIIN Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden luottamusmiesten seminaarissa 2.– 4.9. oli tunnelma korkealla: YTN:n, Metalliliiton ja Pron yhteistyötä neuvotteluihin valmistautumisessa tervehdittiin ilolla. 8

YTY 5 I 2011

Teksti ja kuva Marketta Harinen, YTN/TEK

uottamusmiesseminaariin osallistuneet saivat käsiteltäväkseen teknologiateollisuuden liittojen yhteisen tavoitelistan. Palkankorotusten tasoon ja tekstitavoitteisiin oltiin yleisesti tyytyväisiä. Tavoitteena oleva puolentoista vuo-

den sopimuskausi ja tämän vuoden palkankorotustavoite 110 euroa mutta vähintään 4 prosenttia sekä ensi vuoden tavoite 60 euroa mutta vähintään 2 prosenttia kelpasivat. Matka-ajan korvaaminen ja työssä jaksamisen kohentaminen työaikaa lyhentämällä ovat nekin ylemmille toimihenkilöille tärkeitä tavoitteita Patria Land Systemsin Johanna

< YTYn jäsenet, Merja Imponen Siemensiltä ja Ari Vähäkainu Nokia Siemens Networksiltä keskustelivat kokoustauolla seminaarin annista.

Kuitunen, Rolls Roycen Seija Meriläinen ja ABB:n Raimo Sillanpää kiittelivät seminaarin aamukahvilla joukolla liittojen yhteistyötä. Heidän työpaikoillaan eri henkilöstöryhmien yhteistyö on sujunut mainiosti muutenkin, joten myös liittotason yhteistyöltä odotetaan neuvotteluissa paljon. – Asetelma on nyt loistava. Hyvä tavoitteita on riittävästi ja kun pysytään yhtenä rintamana, saavutetaan myös tuloksia. Toivottavasti ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen kirjaukset saataisiin samalle tasolle muiden henkilöstöryhmien kanssa, YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmän jäsen Sillanpää sanoi. Kuitunen huomautti, että viime kierrosten sopimuskorotukset ovat jääneet pieniksi ja reaalipalkat tippuneet. – Jokainen tuntee sen kyllä tilipussissaan. – Kukaan ei ole ollut tyytyväinen aiempiin sopimuksiin. Minusta palkankorotustavoite olisi voinut olla suurempikin, Meriläinen tuumasi. Seminaarin yhteydessä koolla ollut taustaryhmä sitoutui yksimielisesti yhteisiin tavoitteisiin. Niin teki viikko seminaarin jälkeen myös YTN:n hallitus. Jo aiemmin liittojen yhteiset tavoitteet oli ehditty hyväksyä Metalliliiton ja Pron hallintoelimissä. Kullakin järjestöllä on myös joitain omia tavoitteita neuvottelupöytään vietäväksi. LUOTTAMUS AVAINSANA

Luottamusmiesseminaarissa päästiin kuulemaan sekä Metallin että Pron edustajien näkemyksiä yhteistyöstä ja sen onnistumisesta. Metalliliiton työehtosihteeri Heikki Holappa ja Pron sektorijohtaja Markku Palokangas uskoivat molemmat yhteistyön ja yhteisten tavoitteiden tuovan kaikille paremman ratkaisun. Samaa sanoi YTN:n teknologiateollisuuden pääneuvottelija Ismo Kokko. – Me olemme miettineet liittojen kesken yhteisiä tavoitteita ja niistä on tarkoitus pitää kiinni. Vain kimpassa pär-

jäämme. Luottamus on tässä avainsana, Kokko sanoi. NYT ON MEIDÄN VUORO!

Viime vuosien sopimuskierroksilla palkansaajat ovat jääneet jalkoihin, ja joutuneet tyytymään varsin vaatimattomiin korotuksiin. Aina on ollut huono aika. – Nyt on meidän vuoro, YTN:n teknologiateollisuuden vastaava asiamies Jani Huhtamella totesi. Meidän vuoro -sloganiin kiteytyykin tänä syksynä YTN:n teknon kampanja ja kenttäkierros. LAAKERIT KUUMINA

Kokko muistutti seminaarissa, että palkat tai palkankorotukset eivät ratkai-

se yritysten ja Suomen kilpailukykyä. Kilpailukyvyn ratkaisevat energia ja raaka-aineet. Seminaarissa saatiin kuulla luottamusmiesten viestejä omien työpaikkojensa taloudellisesta tilanteesta. Työtä paiskitaan lähes kaikissa yrityksissä laakerit punaisina, väkeä palkataan lisää ja tilauskirjat ovat täynnä. Samaa kertoo kesäinen alan luottamusmiehille lähtenyt kysely. Noin 90 prosentissa alan yrityksistä taloudellinen tilanne ja työllisyys ovat vähintään hyvällä tasolla. Vain kolmasosassa yrityksistä ei tehdä ylitöitä. Kyselyyn vastasi yli 1 200 luottamusmiestä, joista 230 edusti ylempiä toimihenkilöitä. ●

Raamisopimuksen raha tultava yleiskorotuksena YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmä käsitteli välittömästi valtakunnallisen raamisopimuksen valmistuttua sen tuomia näkymiä teknologiateollisuuden neuvottelutilanteeseen. Taustaryhmä vaatii, että mikäli raamisopimus toteutuu, sen palkankorotus maksetaan kaikille tulevana yleiskorotuksena. Paikallisia eriä ei työehtosopimukseen hyväksytä. – Mistään neuvottelutavoitteista ei ole luovuttu raamisopimuksen vuoksi. Kaikki tavoitteet ovat edelleen neuvottelupöydässä, sanoo YTN:n teknologiateollisuuden pääneuvottelija Ismo Kokko. Neuvottelut Teknologiateollisuuden kanssa jatkuivat heti seuraavalla viikolla. YLITYÖKIELTO TEKNOLOGIATEOLLISUUDESSA JATKUU

Älkää paikatko ylityökiellossa olevien töitä! Teknologiateollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus ei koske suunnittelualalla tai tietotekniikan palvelualalla työskenteleviä ylempiä toimihenkilöitä, vaikka työnantajaliitto Teknologiateollisuus ry on niilläkin aloilla YTN:n sopimusosapuoli. Sekä suunnittelualalla että tietotekniikassa on omat työehtosopimukset, joiden soveltamisalalla työskenteleviä ylempiä toimihenkilöitä ylityökielto ei koske Ylityön tekeminen on aina vapaaehtoinen ratkaisu eikä työnantaja voi pakottaa jäämään ylitöihin. YTN edellyttää, että muiden työehtosopimusalojen ylemmät toimihenkilöt pitäytyvät omissa työtehtävissään, eivätkä ryhdy paikkaamaan teknologiateollisuuden ylityökiellon piirissä olevien ylempien toimihenkilöiden töitä. ● YTN:n teknologiateollisuuden neuvottelujen edistymistä voi seurata YTN:n nettisivuilla www.ytn.fi > sopimusalat > teknologiateollisuus

YTY 5 I 2011

YTN Teksti Marketta Harinen

Kuvat Jaakko Ilvonen ja Fotolia.com

SUUNNITTELUALA SOPUUN Suunnitteluala pääsi tänä syksynä siististi sopuun uudesta työehtosopimuksesta. Palkankorotukset on sidottu teknologiateollisuuden ratkaisuun, josta vielä kinataan.

lemmät toimihenkilöt YTN:n suunnittelualan taustaryhmän puheenjohtaja Piri Harju on tyytyväinen sopimukseen. – Tärkeintä on, että suunnittelualalla on edelleen oma työehtosopimus. Meillä on ollut käsitys, että työnantajan strategiaan kuuluisi kaapata suunnitteluala osaksi teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden sopimusta, kun meidänkin sopimuksestamme neuvotellaan nyt Teknologiateollisuus ry:ssä. Näin ei onneksi käynyt, Harju sanoo – Joka tapauksessa olisimme puolustaneet omaa hyvää sopimustamme tarvittaessa vaikka painostustoimin, jos pakko olisi ollut, hän lisää. Suunnittelualan työnantajaliitto Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL fuusioitui vuoden vaihteessa Teknologiateollisuuden jäseneksi. Teknologiateollisuus on hoitanut siitä lähtien suunnittelualan työmarkkinatoiminnan. – Meidän sopimuksessamme on sitovasti sovittu esimerkiksi matka-ajan korvaamisesta. Sitä ei ole vielä teknologiateollisuuden sopimuksessa eikä muillakaan YTN-aloilla. Piri Harjua ilahduttaa, että vapaa-aikana matkustamisen korvaukseen saatiin euron korotus. Muita muutoksia korvaamisen käytäntöihin ei tullut. – Työnantajakin on tavallaan hyväksynyt järjestelmän tarpeellisuuden näiden korvaukseen tulevien tarkistusten muodossa, vaikka kahden tunnin omavastuuajan poistaminen ei edennyt tälläkään kierroksella. Harjua ihmetyttää, miksi työnantajaliitot vastustavat kiven kovaan vapaa-aikana matkustamisen korvaamista ylemmille toimihenkilöille. – Suunnittelualalla korvataan melko laajasti vapaaaikana matkustamista yhden suhteen yhteen tuntipalkalla tai vastaavalla vapaalla ja vähintäänkin työehtosopimuksen korvaustason mukaan. Ei se ole vienyt suunnittelualan kilpailukykyä tai yrityksiä vaikeuksiin. Ensi vuoden alusta lähtien korvaus on 18 euroa matkavuorokauden aikana kaksi tuntia ylittävältä ajalta. Korvaus maksetaan työpäivinä enintään 8 tuntiin asti ja vapaapäivänä 10 tuntiin asti. Lisäksi työehtosopimukseen saatiin ammatillista koulu10

YTY 5 I 2011

Suunnittelualan taustaryhmän puheenjohtaja, Pöyryn luottamusmies Piri Harju on tyytyväinen suunnittelualan ratkaisuun: oma sopimus säilyi ja palkankorotukset tulevat teknologiateollisuuden korotusten mukaisina, joten jälkeen ei jäädä.

tusta koskeva kirjaus, jonka mukaan työnantaja varaa tarvittaessa toimihenkilölle mahdollisuuden osallistua vuosittain ammatilliseen koulutukseen ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. – Vaikka siinä on tuo sana ”tarvittaessa”, kirjaus on kuitenkin uusi avaus asiassa, jossa on vielä paljon puutteita, Harju huomauttaa. Myös työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen asemaan saatiin muutamia parannuksia. Molempien korvausta korotettiin hieman, ja lisäksi luottamusmies sai niin sanotun jälkisuojan. Sen mukaan luottamusmiehen työsuhdeturvan määräyksiä sovelletaan vielä kuusi kuukautta luottamuspestin jälkeen. Käytännössä se tarkoittaa, että luottamusmiehenä toiminutta ei voi sanoa irti tao lomauttaa puoleen vuoteen tehtävän päättymisen jälkeen. PALKANKOROTUKSET VIELÄ AUKI

Suunnitteluala joutuu odottamaan tietoa palkankorotuksista, sillä teknologiateollisuudessa ei ole vielä tätä kirjoitettaessa (10.10) syntynyt ratkaisua alan työehtosopimuksista. Joka tapauksessa työehtosopimuksen mukaan palkankorotukset maksetaan lokakuun alusta alkaneen sopimuskauden aikana siten kuin Teknologiateollisuus ja YTN myöhemmin sopivat teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa. – Suunnitteluala on sidottu työrauhaan samalla kun uusi työehtosopimus hyväksyttiin. Me emme osallistu mihinkään painostustoimiin, mutta emme myöskään tee painostustoimiin osallistuvien tehtäviä, Harju sanoo. ●

Ytimestä

AVAUSPOTKU JO ENNEN SARJAKAUTTA?

ääkiekon SM-liiga on taas pyörähtänyt käyntiin. Sarja on urheilumme selkein ammattilaissarja, suuren maailman tyyliin. Seuroja – tai organisaatioita – pyöritetään yhtiöinä, joiden bisnestä hoitamaan on palkattu ammattilaisia: seurajohtajia, valmentajia, pelaajia. Jääkiekko on lunastanut paikkansa suomalaisten sydämistä. Miesten maajoukkue ja myös SM-liiga on median lempilapsi, niin hyvässä kuin pahassa. Uutisointi jo ennen kotimaisen sarjakauden avausta oli laajaa, kun joukkueiden kokoonpanoja, menestyspotentiaalia ja sarjan tulevia vaiheita käytiin läpi. Liigan avauspäivän uutisoinnissa erityisesti yksi lähestymiskulma pisti silmään. Kun ennen sarjakauden ensimmäistä ottelukierrosta keskustelun aiheeksi nostettiin, kuka valmentajista ensimmäisenä saa potkut, tuntuu se ”Koko urheiluala oudolta. Esillä oli myös lista potentiaalisista elää parhaillaan ensimmäisistä lähtijöistä. Onkohan mitään muutosvaihetta muuta alaa, jossa työsuhteita retostellaan tällä tavalla? Edunvalvonnan näkökulmasta ja päätoimisten tämä tietysti todistaa sen, että paljon on ammattilaisten vielä tekemistä. Urheilualan työsuhteet, määrä kasvaa sen toimijoiden arvostus ja asenteisiin vainopeasti.” kuttaminen edellyttää kovaa työtä. No – valitettavasti kovin montaa ottelukierrosta ei sitten tarvittu ennen ensimmäisiä valmentajavaihdoksia, tätä kirjoittaessani jo kaksi jääkiekon SM-liigajoukkuetta on vaihtanut päävalmentajaansa. Koko urheiluala elää parhaillaan muutosvaihetta ja päätoimisten ammattilaisten määrä kasvaa nopeasti. Jo nyt seuroissa, urheilun lajiliitoissa ja liikuntakeskuksissa on muun muassa toiminnanjohtajia sekä talous-, henkilöstö- projekti- ja jäsenpalvelupäälliköitä. Esimiehiä ja asiantuntijoita alalla siis riittää, ja uusien suunnitelmien mukaisesti lisätarve on olemassa. Urheilualan kasvun ennusmerkit sopivat hyvin YTYn suunnitelmiin. Ytyläisissä on jo nyt lähes tuhat urheilutoimijaa, joiden asioiden parissa osaamista on ehtinyt alalta kertyä melkoisesti. YTYn ja sen palveluiden tunnettuuden lisäämiseksi urheilualalle on tehty oma toimenpideohjelma, jotta valmentajat ja muut urheilun esimiehet ja asiantuntijat saadaan saman sateenvarjon alle. On urheilun etu, että työsuhteet kestävät vertailun muihin aloihin. Asia on ajateltava myös siten, että on työmarkkinaedunvalvonnan etu, että urheilualan asiat ovat kunnossa. Pekka Potinkara YTYn asiamies, SAVALin toiminnanjohtaja pekka.potinkara@yty.fi

YTY 5 I 2011

Juristipalsta

Lakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350 Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00

STORA ENSON YT-NEUVOTTELUT PÄÄTTYIVÄT HYVITYKSIIN Päätökset tehtiin etukäteen, mikä toi korvauksia 254 työntekijälle. Teksti Heikki Meskanen, varatuomari Kuva

Fotolia.com

ällä kertaa käsittelen oikeustapausta Stora Enso Oyj:n tytäryhtiön yhteistoimintamenettelyn lainmukaisuudesta. Tapaus on loppuvuodelta 2007, jolloin Stora Enso Oyj suunnitteli laajoja tuotantokapasiteetin leikkaamisia ja henkilöstön vähentämisiä. Suurin kysymys lain kannalta oli, käytiinkö ytneuvottelut tytäryhtiössä loppuun ennen emoyhtiön varsinaisia päätöksiä tehtaiden lakkauttamisista ja henkilöstön irtisanomisista. Konsernin emoyhtiön Stora Enso Oyj:n hallituksen lokakuun 2007 kokouksessa käsiteltiin pöytäkirjan mukaan yhtiön uudelleenjärjestelysuunnitelmaa. Uudelleenjärjestelyn oli tarkoitus parantaa yhtiön kannattavuutta sulkemalla mm. tytäryhtiön Summan paperitehdas. Kokouksessa valtuutettiin toimitusjohtaja ja johtoryhmä ilmoittamaan uudelleenjärjestelytoimista ja ryhtymään mahdollisiin lisätoimenpiteisiin tuloksesta. Yhteistoimintaneuvottelut aloitettiin samana päivänä. Stora Enso julkisti myös myöhemmin samassa kuussa pörssitiedotteen, joka koski yhtiön tuotantokapasiteetin leikkaamista ja henkilöstön vähentämistä. Tiedotteen mukaan Stora Enso Oyj aikoi mm. sulkea pysyvästi Summan 12

YTY 5 I 2011

paperitehtaan vuo den 2008 ensimmäisellä neljänneksellä. Samana päivänä pörssitiedotteen julkaisun kanssa pidettiin henkilöstön tiedotustilaisuus. Toimitusjohtaja oli myös lähettänyt työntekijöille kirjeen, jossa hän selosti toimenpiteitä ja niiden syitä. Tiedotustilaisuuksien aineistoissa ja toimitusjohtajan kirjeessä tehtaiden sulkemisista oli ilmoitettu suunniteltuina toimenpiteinä. Niiden toteutumiseen ei toisaalta liitetty mitään ehtoja tai epävarmuutta, vaan toimitusjohtaja selvitti uudelleenjärjestelyjä ja niihin liittyviä henkilöstövähennyksiä väistämättöminä asioina. NEUVOTTELU ENNEN RATKAISUA

Yt-lain mukaan päätöstä tehtaan lakkauttamisesta ei voi tehdä, ennen kuin ytneuvottelut ovat käyty. Kun kysymyksessä on konserni, yt-neuvottelut on käytävä tytäryhtiössä loppuun ennen kuin emoyhtiössä tehdään ratkaisu tytäryhtiön tai sen osan lopettamisesta tai sen toiminnan olennaisesta supistamisesta. Yt-neuvotteluja varten työnantajalla on yt-lain nojalla velvollisuus laatia oma suunnitelmansa siitä, miten yritystoiminta on tarkoitus järjestää ja mitkä ovat sen vaikutukset henkilöstöön. Neuvotte-

don muutkin edustajat ovat kertoneet tehtaiden lakkauttamisesta. Yhtiö ei työtuomioistuimessa esittänyt vastanäyttöä, joka osoittaisi, että Summan tehtaan toiminnan jatkamista olisi jollakin tavoin harkittu. LAIMINLYÖNNISTÄ HYVITYKSIÄ

lujen käymisen helpottamiseksi suunnitelma voi ja saa olla yksityiskohtainen. Pelkästään tällaisen suunnitelman esittäminen ei merkitse, että asiassa olisi jo tehty ratkaisu, vaikka työnantajan päätös aikanaan olisikin suunnitelman mukainen. Työtuomioistuimen perustelujen mukaan päätös Summan tehtaan lakkauttamisesta tehtiin emoyhtiön hallituksen kokouksessa ennen yt-neuvotteluiden alkua. Pöytäkirjassa käytetään tässä yhteydessä ilmaisua uudelleenjärjestelysuunnitelma. Lopulliset päätökset on kuitenkin annettu toimitusjohtajan tehtäväksi neuvotteluiden jälkeen. Selvityksen mukaan toimitusjohtajan päätöksiä ei konsernissa erikseen kirjata, vaan ne ilmenevät esim. pörssitiedotteista, joiden sisällöstä toimitusjohtaja viime kädessä päättää. Stora Enson aikomuksesta sulkea pysyvästi muun muassa Kemijärven sellutehdas ja Summan paperitehdas on annettu pörssitiedote jo samana päivänä, kun yt-neuvottelut alkoivat. Neuvottelujen aikana annettiin myös toinen pörssitiedote. Sen mukaan Kemijärven ja Summan tehtaat suljetaan, ja neuvotteluissa etsitään vaihtoehtoisia toimintamuotoja tehtaille, joiden sellu- ja paperintuotanto aiotaan lopettaa. Työtuomioistuimen päätöksen mukaan viimeistään jälkimmäinen pörssitiedote osoittaa, että tehtaan sulkemispäätös on lopullisesti tehty. Tätä päätelmää tukee yhtiön muusta tiedottamisesta työtuomioistuimen käsittelyssä esitetty selvitys. Julkisuuteen antamissaan lausunnoissa toimitusjohtaja ja yhtiön joh-

Loppupäätelmänä työtuomioistuin katsoi, että emoyhtiön yt-neuvottelujen aikana antamat pörssitiedotteet samoin kuin yhtiön muu tiedottaminen tukivat päätelmää, jonka mukaan päätös tehtaan sulkemisesta oli tehty jo ennen kuin yt-neuvottelut oli saatettu päätökseen. Kysymyksessä on ollut paikkakunnalla merkittävänä työllistäjänä toiminut tytäryhtiö, ja ratkaisulla on ollut henkilöstön kannalta huomattavat vaikutukset. Kun neuvotteluvelvoitteen sisällöstä ei ole voinut olla epäselvyyttä, asia on vähintäänkin ilmeisestä huolimattomuudesta ratkaistu velvoitetta noudattamatta. Tytäryhtiö oli siten rikkonut työehtosopimuksen osana olevaa yt-lakia ja se velvoitettiin maksamaan hyvitystä irtisanotuille työntekijöille. Hyvityksen määrää korottavina perusteina työtuomioistuin piti sitä, että laiminlyöntiin on syyllistytty suureen konserniin kuuluvassa yhtiössä ja työntekijöillä ei ole enää ollut mahdollisuuksia vaikuttaa tehtaan lakkauttamiseen yt-neuvotteluiden aikana, koska työnantaja oli jo ratkaissut asian lopullisesti. Lisäksi lakkauttamishanke, johon ei sen julkistamisen jälkeen ole tullut muutosta, oli tullut työntekijöille täytenä yllätyksenä. Hyvityksen määrää alentavana seikkana työtuomioistuin piti toisaalta sitä, että neuvotteluja oli käyty yli laissa säädetyn vähimmäisajan ja niissä oli käsitelty perusteellisesti muun muassa henkilöstön asemaan vaikuttavia erilaisia tukitoimia. Lopullisena päätöksenä työtuomioistuin velvoitti Stora Enson suorittamaan 254 työntekijälle kullekin 17 000 euroa viivästyskorkoineen. Työtuomioistuimen arvion mukaan hyvitys vastaa paperityöntekijän palkkaa noin kuudelta kuukaudelta. ● YTY 5 I 2011

Akava Teksti Paula Launonen, Akava

Kuva Fotolia.com

VAARALLISESTI VIISISSÄKYMMENISSÄ Työmarkkinoilla vallitsee kummallinen ristiriita: työuria pitäisi pidentää, mutta kukaan ei halua viisikymppisiä töihin.

nyt muuta kuin kuskata lapsia harrastuksesta toiseen. Arvasit oikein. Hän on viisikymppinen kollegasi, jonka tekemisessä kokemuksen tuoma tehokkuus yhdistyy vahvaan motivaatioon ja intoon oppia uutta.

RISKINÄ SYRJÄYTYMINEN

loitetaan arvoituksella: Hän kuntoilee, syö terveellisesti ja noudattaa tasaista arkirytmiä. Potee lentsun kerran vuodessa, mutta on muuten terve ja hyvinvoiva. Hän osallistuu innokkaana ammatilliseen lisäkoulutukseen. Nauttii haasteista ja siitä, että voi keskittyä työhön täysipainoisesti. Kuntosalille kävellessään hän muistelee ruuhkavuosia, jolloin arki-iltoina ei ehti-

Vaikka hän on ammattilainen parhaasta päästä, juuri hänet työnantaja pistää ensimmäisten joukossa pellolle, jos firmassa aletaan irtisanoa porukkaa. Ja kun konkari ryhtyy hakemaan uutta työpaikkaa, haastattelukutsua ei koskaan kuulu. – Tutkimissani organisaatioissa irtisanomiset painottuivat yli 50-vuotiaisiin, erityisesti heihin, jotka voitiin ohjata työeläkeputkeen. Uusia ihmisiä palkattaessa valinta kohdistui nuoriin. Ei siis ihme, että viisikymppisen työnhakijan on vai-

Viiskytplus ja virtaa riittää • Yli 50-vuotiaita työikäisiä on Suomessa 1,1 miljoonaa. • Mielenterveyden häiriöitä 52-vuotiailla on vähemmän kuin muunikäisillä. • Sairauspäiviä 52-vuotiailla on vähemmän kuin nuoremmilla. • Sekä työnantajat että työntekijät katsovat työnsaannin vaikeutuvan 52 vuoden jälkeen. LÄHDE: TYÖTERVEYSLÄÄKÄRI TANJA VUORELA, TYÖTERVEYSTALO

YTY 5 I 2011

Lopetetaan turha tuhlaus • Suomalaiset jäävät eläkkeelle keskimäärin 59,6-vuotiaina. Erityisesti työkyvyttömyyseläkkeet painavat keskiarvoa alas. • Yhdessä menetetyssä työvuodessa haaskataan kolme miljardia euroa. • Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet nostamaan eläköitymisen keski-iän vähintään 62,4 vuoteen 2025 mennessä. • Akava vaatii, että työnantajien on otettava lisää vastuuta irtisanotun uudelleen kouluttamisesta ja työllistymisestä. • Akavan mielestä työpaikoilla on panostettava työhyvinvointiin, hyvään johtamiseen ja esimiestyöhön sekä työura- ja työaikajoustoihin. • Yli 70 prosenttia akavalaisista uskoo pysyvänsä työelämässä vähintään 63-vuotiaaksi.

”Suomalaisten työuria on pidennettävä, jotta julkisten palvelujen rahoituspohja voidaan turvata ja verorasitus pitää kohtuullisena.”

kea työllistyä, toteaa Anna Pärnänen, joka väitteli viime keväänä Jyväskylän yliopistossa työelämän ikäsyrjinnästä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan heinäkuun lopussa työtä vailla oli 94 000 50 – 54-vuotiasta eli 1 700 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 55-vuotiaita oli työttömänä 66 100, mikä on 1 400 enemmän kuin vuosi sitten. Keskimääräinen, kaikenikäisten työnhakijoiden työttömyysjakson pituus oli 38 viikkoa, kun se yli 50-vuotiailla oli 64 viikkoa. ASENTEET SUOSIVAT NUORIA

Akavan Erityisalojen parin vuoden takainen kysely osoitti, että 49-vuotiaiden unelmien eläkeikä on 63 vuotta, mutta moni jatkaisi mielellään pitempäänkin. Irtisanomiset, kiusaaminen ja työilmapiirin huononeminen kohdistuivat vastaajien mukaan vanhimpiin työntekijöihin enemmän kuin muihin ikäryhmiin. Noin joka viides kertoi myös, että työpaikalla oli suositeltu siirtymistä eläkeputkeen, johon sai vielä muutama vuosi sitten laittaa 55-vuotiaita. Ikärajan nostaminen 57 vuoteen vuonna 2005 on vähentänyt tämän automaatin käyttöä. Akavan lakimies Jarmo Pätärin mielestä viisikymppisten vieroksunta perustuu pitkälti asenteisiin. – Meillä vallitsee yleinen trendi, jossa nuoruutta ihaillaan ja nuoria pidetään itsestäänselvästi tehokkaampina kuin vanhoja. Joillakin työpaikoilla voi olla myös

kysymys sisäisestä ilmapiiristä. Kun pitkään talossa olleet konkarit nousevat pomoiksi, syntyy kitkaa, ja he alkavat savustaa muita. Anna Pärnäsen tutkimuksessa kävi ilmi, että nuorten suosiminen johtuu organisaatioiden ikäpolitiikasta. Yrityksissä oltiin huolissaan väen harmaantumisesta ja haluttiin varmistaa osaamisen siirtyminen nuoremmille ennen suurten ikäluokkien eläköitymistä. KALLIS LASKU YHTEISKUNNALLE

Työllä on tärkeä merkitys yksilölle, mutta Akavan mielestä työurien pidentämisen kansantaloudellista puolta ei tule väheksyä: suomalaisten työuria on pidennettävä, jotta julkisten palvelujen rahoituspohja voidaan turvata ja verorasitus pitää kohtuullisena. Akavan tavoitteena on, että palkansaajat siirtyvät eläkkeelle keskimäärin kolme vuotta nykyistä myöhemmin vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2010 joka kolmas työssä ollut suomalainen siirtyi eläkkeelle työkyvyttömyyden vuoksi keskimäärin 52-vuotiaana, ja työssä olevat 50–54-vuotiaat jatkavat töissä keskimäärin 3,9 vuotta tulevan viiden vuoden aikana. Työterveyslaitoksen mukaan vajaat työssäolovuodet aiheuttavat vuosittain noin 25 miljardin euron kustannukset, joista ennenaikaisten eläkkeiden osuus on 21 miljardia. KANNUSTEITA JA SANKTIOITA

– Työurat voivat pidentyä vain, jos ikäsyrjintä loppuu. Nyt irtisanomiset ja lomautukset painottuvat iäkkäisiin työntekijöihin, vaikka heillä olisi intoa ja halua sekä kykyä jatkaa työssä. Ikääntyneitä arvostetaan juhlapuheissa, mutta työelämän arki on heille karu, sanoo Akavan edunvalvontajohtaja Minna Helle. Helteen mielestä ikäsyrjinnän estämiseen on etsittävä keinoja kannusteista, mutta jos muu ei auta, myös sanktioista. – On lisättävä työnantajan vastuuta irtisanotun työllistämiseksi. Nyt uudelleenkouluttamisen ja muiden työllistymistä edesauttavien toimenpiteiden kustannukset jäävät yhteiskunnan harteille. ● YTY 5 I 2011

Eläkkeen määritelmä vuodelta 191 0

Vuotuinen apuraha, jonka esim . valtio, kunta työnantaja tahi isäntä suorittaa vanhuuden, sairauden t.m.s. takia työhön kyke nemättömäksi tulleelle palvelijalleen.

Teksti ja kuva Kari Saarinen

ELÄKETIETOA AAMIAISTILASUUDESSA (TIETOSANAKIRJA, HELSINKI, 1910)

YTY järjesti lokakuun alussa ensimmäisen eläkeaamiaisen otsikolla ”Millä eväin eläkkeelle?”. Eläkeasiat selvästi kiinnostavat jäseniä, koska tilaisuus täyttyi parissa päivässä.

1. joulukuuta. Voit ilmoittautua tilaisuuteen YTYn nettisivuilla.

ilaisuudessa eläkkeistä oli kertomassa Työeläkevakuuttajat TELA ry:n tiedottaja Lea Ala-Mononen. Osallistujamäärä on rajattu kolmeenkymmeneen, sillä pienehkön osanottajamäärän toivottiin herättävän keskustelua. Näin myös kävi, ja esimerkiksi eläkkeen kertyminen opiskeluaikana herätti useita kysymyksiä. Superkertymästä yleisö oli tyytyväinen, vaikka oli tiedossa, että työssä jatkaminen 63 vuoden jälkeen on hyvin harvoin työntekijän itsensä päätettävissä. Innostuneen vastaanoton seurauksena järjestämme vastaavia tilaisuuksia lisää myös jatkossa. Tänä vuonna pidetään vielä toinen tilaisuus Helsingissä

TYÖ KARTUTTAA ELÄKETTÄ

mukaan yksityisellä työnantajalla on velvollisuus ottaa eläkevakuutus 18 – 67 vuotiaille työntekijöille. Vakuuttamisen alaraja on 52,49 euroa/kk. Keskimääräinen maksu on 22,4 % palkkasummasta. Työnantaja tilittää eläkelaitokselle koko vakuutusmaksun ja pidättää työntekijän osuuden palkasta. Lakisääteisen työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat työnantajien lisäksi yrittäjät ja maatalousyrittäjät.

Työstä kertyy eläkettä kunkin vuoden ansioista henkilön iän mukaisen karttumaprosentin mukaan.

USEITA ERI LAKEJA – SAMAT PERUSPIIRTEET

T 16

YTY 5 I 2011

LYHYESTI TYÖELÄKKEISTÄ

Työeläke-etuuksien tavoitteena on turvata työuran jälkeen kohtuullinen toimeentulo vanhuuseläkkeelle siirryttäessä, 63 – 68 -vuotiaana. Työeläke on aktiivisen työuran jälkeistä jatkopalkkaa.

18 – 52 vuotiailla 1,5 % / vuosi 53 – 62 vuotiailla 1,9 % / vuosi 63 – 67 vuotiailla 4,5 % / vuosi

Työeläke koskettaa lähes koko työssä käyvää väestöä. Jos työuraa ei ole, vähimmäisturvan antaa kansaneläke. Työeläketurvaa ansainneita oli vuoden 2010 lopussa lähes 2,5 miljoonaa. TYÖELÄKE KATTAA KAIKEN ANSIOTYÖN

Työeläketurva kattaa lähes kaiken ansiotyön. Työntekijän eläkelain (TyEL)

Työeläke-etuudet ovat peruspiirteiltään samat. Pääsäännön mukaan työstä voi jäädä eläkkeelle joustavasti 63 – 68 vuotiaana. Yksityisen sektorin palkansaajien ja yrittäjien työeläketurvaa hoitavat pääasiassa työeläkevakuutusyhtiöt, eläkekassat, eläkesäätiöt. Julkisen sektorin eläkeasioita hoitavat Keva ja Valtiokonttori. KESKIELÄKE 1.370 EUROA

Eläkettä saa lähes 1,5 miljoonaa henkilöä ja keskimääräinen eläke on 1.370 euroa. Vuonna 2010 eläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen eläke oli 1.687 euroa. ●

Kolumni

PELKO ON ASEENI Otsikkoa voisi jatkaa lauseella: Ja valhe välineeni. Valehtelu ja pelko ovat voimakkaita vaikuttamisen välineitä, ja johtaminenhan tunnetusti on ihmisiin vaikuttamista.

”Lamalla pelotellaan, irtisanomisilla pelotellaan, tottelemattomuuden seurauksilla pelotellaan. Jos ette suostu työnantajan vaatimuksiin, niin työnantaja ”harkitsee” mihin toimenpiteisiin sen on ”pakko” ryhtyä.”

rehellisyyttä pidetty kautta aikain arvona ja sillä on kansainvälisissä yhteyksissä suorastaan ylpeilty. Suomalaiset ovat kuulemma rehellistä kansaa. Tätäkin taustaa vasten tietoinen valehtelu työelämässä asettuu outoon valoon. Valheesta kun jää yleensä aina ennemmin tai myöhemmin kiinni, ja luottamuksen voi menettää tasan yhden ainoan kerran. Joka kerran keksitään, häntä aina epäillään, sanoo sananlasku. Valeen lisäksi toinen arveluttava työelämän ase on pelko. Pelko kuulemma pitää väen nöyränä. Vihatkoot kunhan pelkäävät! Vanhanaikaista, kovin vanhanaikaista…. Emme elä enää 1800-lukua. Lamalla pelotellaan, irtisanomisilla pelotellaan, tottelemattomuuden seurauksilla pelotellaan. Jos ette suostu työnantajan vaatimuksiin, niin työnantaja ”harkitsee” mihin toimenpiteisiin sen on ”pakko” ryhtyä. Onneksi on valistuneita ja moraalisesti korkeatasoisiakin yritysjohtajia, mutta kelvottomiakin riittää ylitarjontaan asti. Eikö ole jo riittävän selvästi osoitettu, että pelokas työntekijä ei ole tuloksekas? Pelon ilmapiiri johtaa siihen, että väki voi pahoin ja hakeutuu muualle. Ehkä tämä on tarkoituskin – henkilöstökuluja säästyy – mutta usein lähtijät ovatkin niitä, joiden ei haluttaisi lähtevän. Paikoilleen jäävät ovat ikääntyviä tai muuten vaikeasti työllistyviä tai ainakin sellaisiksi itsensä kokevia. Pelon ja kaltoin kohtelun seuraukset ovat ikäviä. Mikäli epäasiallinen kohtelu on niin törkeää, että oikeus määrää siitä rangaistuksen, niin se on useimmiten työnantajan mittapuulla mitätön sakko, jota ei suinkaan tuomita väärin toimineen johtajan maksettavaksi. Sakon kuittaa yritys tai muu työnantajaorganisaatio. Entä jos lakia muutettaisiin siten, että rangaistus määrättäisiinkin lakia rikkoneelle johtajalle henkilökohtaisesti? Seppo Simola Ku va : Fo tol ia. co m

ttamatta mitenkään kantaa Kreikan tukien vakuusneuvotteluihin nostan esiin eräät asiaa koskevat ammattitoimittajien lehtikirjoitukset. Lehdissä on kehotettu poliitikkoja tiedostamaan, että vaalit ovat ohi ja vaalilupaukset voi vetää vessasta alas. Äänestäjien pettäminen alkakoon! Harvoin poliitikkoja kiitän, mutta nyt pitää nostaa vilpittömästi hattua siitä, että vaalilupaukset muistetaan myös tulosten laskennan jälkeen. Kaupallisella puolella on jo ajat sitten säädetty laittomaksi valheellisten tuotetietojen antaminen. Miksi se toimittajien mielestä pitäisi olla sallittua politiikassa? Yhteiskunnallisten asioiden hoidossa kun kaiken lisäksi on usein isommat ja kauaskantoisemmat panokset kuin yksittäisen tuotteen markkinoinnissa. Jos poliitikkojen lupauksissa pysymisen halu onkin osoittanut terveitä lisääntymisen oireita, niin valhe on valitettavan tavallinen keino työelämässä. Törmäsin hiljakkoin termiin ”rutiininomainen valehtelu”. Ilmiöön olen itsekin valitettavasti törmännyt osaamatta aiemmin nimetä sitä. Siihen törmääminen totisesti masentaa. Suomalaisessa yhteiskunnassa on

YTY 5 I 2011

Harmaa talous on jokaisen asia

VÄLISTÄVETÄJÄ VIE KAIKILTA

Teksti Ritva Siikamäki, Akava

Harmaa talous ei ole pientä vilunkipeliä, vaan miljardiluokan touhua. Harmaasta taloudesta seuraa musta tulevaisuus, muistuttaa laaja kampanja.

armaa talous ja talousrikollisuus merkitsee Suomen kansantaloudessa arviolta usean miljardin verotulojen menetystä vuodessa. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämän tutkimuksen mukaan harmaa talous ja talousrikollisuus maksavat suomalaisille jopa reilut kymmenen miljardia 18

YTY 5 I 2011

vuodessa, mikä vastaa 5,5 – 7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Arvio on tehty verotarkastuksiin perustuvaan laskentamenetelmällä. Harmaan talouden ongelmapesäkkeitä on erityisesti työvoimavaltaisilla aloilla, kuten majoitus- ja ravitsemus-, kuljetus-, sekä rakennusalalla. Harmaa talous ja talousrikollisuus ovat kansainvälistyneet. Harmaalla taloudella ja talousrikollisuudella on yhä useammin kytköksiä myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Harmaalla taloudella ansaitut tulot saattavat päätyä osaksi huume- ja ihmiskauppaa. Harmaan talouden selvitysyksikkö toimii verohallinnossa, mutta myös poliisi ja tulli ovat keskeisiä viranomaisia harmaan talouden torjumisessa. Talous-

Kuva Fotolia.com

rikokset ovat usein mutkikkaita selvittää ja talousrikollisuus muuttuu koko ajan. VIELÄ PARI MUISTIOTA JA MUUTAMA MEILI

Akava herättelee kampanjan yhteydessä huomaamaan, että harmaat ylityöt ovat osa harmaata taloutta. Vaikka yksittäinen työntekijä ei tuntisi kansantalouden huolia omikseen, oma talous ja oma aika lienevät jokaiselle läheisiä. Moni asiantuntija tekee silti harmaata ylityötä vähän epähuomiossa: ehkä muodostuu tavaksikin ottaa illalla läppäri esiin, kun ennen seuraavaa työpäivää on ”ihan pakko lukea pari muistiota ja viimeistellä esitys ja on melkein sata sähköpostia lukematta”. Liukuvan työajan säännökset voivat

”Harmaata ylityötä syntyy asiakasja tulospaineiden alla. Päivää joutuu jatkamaan, jos työt eivät tule tehdyiksi varsinaisen työajan nimissä.”

aiheuttaa hämminkiä ylitöiden suhteen. Kun ylityötä ei kirjata, syntyy ylikuormittumisen riski, palkat jäävät saamatta, eläkemaksut ja verot maksamatta. Työuran mittaan tästä kertyy pahimmillaan pitkä penni – joka jää saamatta. Verotulojen menetykset ovat yhteiskunnan tasolla merkittäviä. LUJAA TYÖNTEKOA JA TALKOOHENKEÄ

Harmaan talouden laajuus on vaikeasti mitattavaa, samoin harmaan ylityön määrä. Tarkkoja lukuja ei ole, koska pimeä työ, ohimyynti, kuittikauppa ja talousrikollisuus sekä harmaa ylityö tapahtuvat kirjojen ja kansien ulkopuolella. Monet akavalaiset liitot ovat kuitenkin kartoittaneet jäsenkyselyissään työaikakäytäntöjä. Esimerkiksi Tekniikan Akateemiset TEK arvioi jäsentutkimuksensa tulosten pohjalta, että keskiverto ylempi toimihenkilö, esim. diplomi-insinööri, menettää yli 300 000 euroa palkkatuloja uransa aikana, ellei hän peri ylityöstään korvauksia. Toisin

Mitä on harmaa talous ja talousrikollisuus? Harmaalla taloudella ja talousrikollisuudella tarkoitetaan yleensä yritystoiminnassa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa tapahtuvaa lakisääteisten maksujen ja velvoitteiden laiminlyömistä. Harmaata taloutta on muun muassa: pimeä työnteko sosiaalietuuksien väärinkäytökset piraattituotteiden ostaminen ja myyminen oman pankkitilin antaminen ulkopuoliseen käyttöön rahan alkuperän hävittämiseksi • yritystoiminta, jossa jätetään maksamatta verot ja muut lakisääteiset maksut

• • • •

Harmaa talous vahingoittaa rehellisten yrittäjien toimintaa. Se vääristää yleistä hintatasoa ja vaikuttaa muun muassa tarjolla olevien työpaikkojen määrään. Palvelujen ja hyödykkeiden turvallisuus ja laatu kärsivät. Pimeää työtä tehdessä ei kerry eläkettä. Työnantaja ei ole vakuuttanut työntekijää tapaturmien varalta, eikä tämä ole oikeutettu esimerkiksi ansiosidonnaiseen sairauspäivärahaan tai työttömyyskorvaukseen. ●

sanoen kokonaiset kolme vuotta ilmaista työtä työuran aikana. KAIKKIHAN SITÄ TEKEE

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n selvityksen mukaan jäsenliittojen jäsenet tekevät keskimäärin yli neljä tuntia harmaata

Mitä voit tehdä? Jokainen kohtaa harmaata taloutta useilla eri elämänalueilla ja erilaisilla toimialoilla. Jokainen voi valita näissä tilanteissa rehellisen tien. Tee ja teetä työt rehellisesti verokortilla. Pyydä kuitti ostoksista. Tunne oikeutesi työelämässä. Kysy neuvoja ja apua omalta liitoltasi tai henkilöstöedustajalta työpaikallasi. • Jos toimit esimiestehtävissä tai omassa yrityksessä, ota selvää laillisista työaikakäytännöistä ja noudata vain niitä. • Voit vaikuttaa itsekin työpaikan toimintakulttuurin! • Muista liukuvan työajan säännökset: ylityö ei ole liukuvaa työaikaa eikä liukuva työaika ylityötä. ● • • • •

ylityötä viikossa. Rahoitusalalla oli korkein alakohtainen harmaan työajan keskiarvo, 4,9 tuntia viikossa. Ongelma on tuttu YTN:n finanssialan taustaryhmän puheenjohtaja Pekka Rintalalle, joka toimii OP-Pohjolassa asiakasvastuullisena rahoitusjohtajana Etelä-Pohjanmaan Osuuspankissa ja YTN-yhteyshenkilönä. Hän katsoo, että elämänmenoa finanssialalla värittävät toimintojen tehostaminen ja asiakaspaineet. – Harmaata ylityötä syntyy asiakasja tulospaineiden alla. Päivää joutuu jatkamaan, jos työt eivät tule tehdyiksi varsinaisen työajan nimissä. Jotkut asiat vaan on tehtävä, ja ne odottavat, kun päivän aikana tulee asiakkaita. Esimiestehtävissä toimiessa esimiehen töihin pääsi vasta, kun konttorin ovet suljettiin, Rintala toteaa. TYÖAIKAA EI SEURATA

Rintalan mielestä rahoitusalan työaikakäytännöt ovat ylemmillä toimihenkilöillä joustavia ja samalla pulmallisia: kun työaikaa ei seurata, ylitöiden korvattavuus on sopimus- ja luottamuskysymys. – Esimies ei ehkä nimenomaisesti YTY 5 I 2011

”Moni asiantuntija tekee harmaata ylityötä vähän epähuomiossa.”

vaadi tai määrää tekemään ylityötä. Mutta aikatauluihin ja asiakaspalveluodotuksiin on sisäänrakennettu oletus, että ylityötä tehdään. Hän kertoo itse voivansa lähteä joskus aikaisemmin tai pitävänsä vapaapäivän korvauksena ylityöstä. Mutta kaikissa alan yrityksissä ja työpaikoissa ei ole yhtä hyvä tilanne. – Yhteiset selkeät pelisäännöt ovat tärkeitä. Organisaation johtamismalli ohjaa talon tapoja. Kokemus on tuonut Rintalalle varmuutta töiden priorisointiin ja suunnitteluun. Hän arvostaa, että YTN on koulutuksissaan pitänyt esillä ylityökysymyksiä ja harmaan ylityön haittapuolia. Rintala kertoo kannustaneensa luottamusmiehenä esimiehiä pohtimaan, ovatko työmäärät tasapainossa ja miten ylitöiden korvattavuus järjestetään. KAMPANJA SÄPSÄHDYTTI

Rintala kiittelee harmaan talouden torjuntakampanjan rohkeaa ilmettä ja viestiä. – Ensisäikähdyksen jälkeen on tullut mietittyä harmaan ylityön merkitystä osana harmaata taloutta. On hyvä, että kampanja panee pohtimaan harmaata ylityötä eri tavalla kuin aikaisemmin. KENEN ETEEN TÖITÄ TEKEE

Ylityön merkitystä voi mitata laskemalla todellisen tuntiansion kaikkien työtuntien pohjalta. Kun ottaa laskelmassa huomioon ylityötunnit, tuntipalkka voi yllättää pienuudellaan. Sitten voikin pysähtyä sen ajatuksen ääreen, mitä menettää. Mitä tekisikään niillä tuloilla tai sillä ajalla, joka kului ylitöissä? Mitkä yhteiskunnan palvelut olisivat paremmassa jamassa, jos harmaan talouden tulovirta saataisiin verotuksen piiriin? Ehkä se verotuskin vähän kevenisi. ● www.mustatulevaisuus.fi www.akava.fi/harmaat_ylityot 20

YTY 5 I 2011

Keskitetty ratkaisu turvaa

PALKANSAAJIEN OSTOVOIMAA JA SUOMEN KILPAILUKYKYÄ Työmarkkinajärjestöt saavuttivat lokakuussa keskitetyn työmarkkinaratkaisun. Maan hallitus tukee sopimusta alentamalla ansiotuloveroa ja yhteisöveroa sekä muilla toimilla. Teksti Akava

Kuva Fotolia.com

aksivuotinen sopimus perustuu valtaosin neuvoteltuun kokonaisuuteen palkankorotuksista ja työelämän laadun kehittämisestä. Uutena elementtinä on kertaeränä maksettava palkankorotus työ- ja virkaehtosopimusten piirissä oleville palkansaajille. Lisäksi koulutus- ja työhyvinvointipanostuksia tuetaan jatkossa uudella tavalla kaikilla sektoreilla. Myös Akavan hallitus hyväksyi neuvotteluratkaisun. – Sopimuksen taustalla on vahvasti ostovoima-ajattelu: korotukset ja verohuojennukset muodostavat kokonaisuuden, joka lisää palkansaajien ostovoimaa. Sopimuskauden molempina vuosina nettoreaaliansiot nousevat reilusti yli prosentin. Tässä saavutetaan teknologiateollisuuden tavoittelema korotustaso nettoreaaliansioissa ja ostovoiman kasvussa. Samalla yhteisöverohuojennukset ja energiaveroleikkurin aikaistaminen parantavat yritysten kilpailukykyä. Talouteen saadaan näin vakautta ja ennakoitavuutta, kiittelee Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. – Keskitetty ratkaisu tuo mahdollisimman monelle akavalaisille alalle

paremman tuloksen kuin liittokierros. Lisäksi kertaeränä maksettava korotus merkitsee solidaarisuutta eri alojen ja sektorien kesken, toteaa Fjäder. Hän korostaa, että sopimus mahdollistaa inhimillisen pääoman kehittämisen uudella ja tervetulleella tavalla. – Työnantajia kannustetaan erityisellä verovähennyksellä lisäämään koulutuspanostuksia henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Työntekijä voi työnantajan määräämällä tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulutukseen. Näitä päiviä voidaan yli 55-vuotiaiden kohdalla käyttää työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Järjestelmän käyttöönotto valmistellaan kolmikantaisesti ja se otetaan käyttöön vuoden 2013 alussa. Ratkaisuun sisältyy laaja työelämän laatupaketti, joka tuo palkansaajille konkreettisia uudistuksia, kuten isien perhevapaiden pidentäminen kahdella viikolla ja parannuksia työttömyysturvaan. Lisäksi lomautustilanteisiin liittyvä

pitää valitsemanaan ajankohtana siihen saakka kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Nykyisinhän isävapaiden pitäminen on kytköksissä vanhempainvapaan päättymiseen, mikä on hankaloittanut isävapaiden käyttöä. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2013 alussa, toteaa Akavan edunvalvontajohtaja Minna Helle. Helle painottaa, että työlainsäädäntöön on luvassa parannuksia. Ne koskevat muun muassa joustavien työaikojen käyttöönottoa, työaikasuojelua, määräaikaisten palvelussuhteiden perusteiden läpikäyntiä työpaikoilla ja vuokratyöntekijöiden oikeuksia. Työelämän lainsäädännön kehittäminen on ollut vuosia jäissä, mutta nyt saadaan vihdoin tehokkaampia keinoja käyttöön moniin työelämän ikuisuusongelmiin puuttumiseksi. – Vuorotteluvapaajärjestelmään suunnitellut leikkaukset perutaan. Järjestelmä säilyy elinvoimaisena, mikä on voitto työssä jaksamisen kannalta, toteaa Helle. ● Valtiovalta tekee sopimuksen mukaiset päätöksensä, mikäli riittävä määrä liittoja on sitoutunut siihen 24.11. mennessä.

työttömyysturva on jatkossa parempi. – Akava on tyytyväinen siihen, että isien perhevapaiden pidentäminen nyt-

kähtää taas eteenpäin. Tärkeä edistysaskel on myös se, että isävapaan ajankohta on jatkossa joustava. Vapaan voisi

YTN:n eri sektorien neuvottelujen tilanteista ajankohtaiset tiedotteet julkaistaan YTN:n nettisivuilla www.ytn.fi

FINANSSIALAN SYKSYN NEUVOTTELUTILANNE Teksti Anu Aspiala

Kuva Fotolia.com

okakuussa työmarkkinajärjestöjen sopima keskitetty ratkaisu raamittaa finanssialankin ratkaisuja. Keskitetyn ratkaisun neuvottelu hidasti muita työehtosopimusneuvotteluja, joten lehden mennessä painoon sopimuksia rahoitus- tai vakuutusalalla ei vielä ole. Rahoitusalan nykyisen työehtosopimuksen voimassaolo päättyy 31.10.2011. Jos sopimukseton tila tulee, työehtosopimusmääräyksiä noudatetaan ns. jälkivaikutuksen nojalla. Rahoitusalalla neuvottelupöydässä istuvat YTN, Ammattiliitto

Pro, Nordean Nousu ja työnantajapuolelta Finanssialan Keskusliitto. Vakuutusalan työehtosopimus päättyi syyskuun lopussa ja sopimukseton tila alkoi lokakuun lopussa. Vakuutusväen Liitto on julistanut alalle ylityökiellon 1.10.2011 alkaen. YTN eli myöskään YTYn jäsenet eivät kuulu ylityökiellon piiriin. ● Lisää neuvottelutilanteesta löydät YTN:n nettisivuilta www.ytn.fi/finanssiala Finanssialasta enemmän www.ytnfinanssiala.fi YTY 5 I 2011

YTYN SYYSKOKOUS JA JÄSENILTA HELSINGISSÄ YTYn sääntömääräinen syyskokous ja jäsenilta järjestetään Helsingissä 22.11.2011. Syyskokouksen aiheina ovat mm. toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012 sekä uuden hallituksen valinta. Kokouksen jälkeen ilta jatkuu iltapalan ja näytelmän merkeissä. Olemme varanneet 60 lippua ”Ulkomaalainen” -näytelmään Studio Pasilassa. KOKOUSPAIKKA: AKAVA-TALO, LASIPIHA, KELLOSILTA 7, HELSINKI I AIKA: TIISTAI 22.11.2011 Ohjelma

klo 16.30 klo 17.00 klo 17.40 klo 18.30 klo 19.00

teatterilippujen lunastus sääntömääräinen syyskokous iltapala ja vapaata seurustelua siirrymme kävellen Studio Pasilaan ”Ulkomaalainen”, kesto noin 2 t 40 min (väliaikatarjoilu)

Ennakkoilmoittaudu syyskokoukseen ja jäseniltaan netissä

Teatterilippuja on rajoitettu määrä. Ilmoittaudu tilaisuuteen etukäteen nettilomakkeella, joka löytyy YTYn jäsensivuilta www.ytyintra.fi > iYTY > Tilaisuuksiin ilmoittautuminen.

Jos sinulla ei ole nettiyhteyttä, voit ilmoittautua myös puhelimitse (09) 2510 1310. Muista kertoa, tuletko yksin vai seuralaisen kanssa ja mahdollinen erikoisruokavaliosi. Jäsenille maksuton

Voit halutessasi ottaa mukaan yhden seuralaisen. Seuralaisille, jotka eivät ole YTYn jäseniä myönnettäneen läsnäolo-oikeus syyskokoukseen. Jäsenille tilaisuus on maksuton, seuralaisen iltapalasta ja teatterilipusta veloitamme 20 euroa. Maksu suoritetaan käteisellä tilaisuuden yhteydessä. ●

Kutsu YTYn syyskokoukseen Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry:n syyskokous pidetään tiistaina 22.11.2011 kello 17.00. Paikkana on Akava-talo Rautatieläisenkatu 6 (käyntiosoite Kellosilta 7) Helsinki. Ilmoittautuminen ja mahdollisten valtakirjojen tarkastus alkaa kello 16.30. Valtakirjojen tarkistus koskee vain niitä jäseniä, jotka edustavat itsensä lisäksi myös toista kokoukseen ilmoittautunutta YTYn jäsentä. Kokouksen esityslistalla ovat sääntömääräisen syyskokouksen asiat kuten toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012, jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2011 sekä hallituksen valinta vuosille 2012 – 2013. YTYn henkilöjäsenen tai YTYn jäsenyhdistyksen henkilöjäsenen tulee ilmoittaa osallistumisestaan kokoukseen viimeistään tiistaina 15.11.2011 kello 16.00 mennessä YTYn jäsensivujen www.ytyintra.fi kautta, puhelimitse (09) 2510 1310 tai postiosoitteeseen YTY ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki.

YTY 5 I 2011

Lyhyet Kuva: Helsingin Kaupunginteatteri / Tapio Vanhatalo

MARJO MATIKAINEN-KALLSTRÖM TEKIN PUHEENJOHTAJAKSI

ULKOMAALAINEN Teatteristudio Pasilan ”Ulkomaalainen” on harmittoman tuntuisesta tilanteesta kasvanut pähkähullu kokoelma väärinkäsityksiä. Näyttämölle marssitetaan ennakkoluulojen koko kirjo, ja kaiken keskellä kiemurtelee Charlie-parka, joka haluaisi vain olla omissa oloissaan. Tapahtumat sijoittuvat 1970-luvun alun Georgian osavaltioon. Dekkarimaisia piirteitä saava Ulkomaalainen on hulvaton ja yllättävä komedia, joka nauraa surutta ennakkoluuloille ja erilaisuudenpelolle. Ensi-ilta oli 17.2.2011. Rooleissa: Riitta Havukainen, Ville Keskilä, Santeri Kinnunen, Hannes Suominen, Pertti Sveholm, Vappu Nalbantoglu, Mikko Pörhölä. ●

Ehdokkaat YTYn hallituksen jäseniksi tulee ilmoittaa ja heidän suostumuksensa tehtävään tulee toimittaa kirjallisesti tiistaina 08.11.2011 kello 16.00 mennessä yhdistyksen hallitukselle, postiosoite YTY ry, Hallitus, Ratavartijankatu 2 b, 00520 Helsinki Tervetuloa! Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry hallitus

Tekniikan akateemiset TEK valitsi kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallströmin TEKin hallituksen luottamustoimiseksi puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Espoolainen Matikainen-Kallström on diplomi-insinööri, eMBA sekä moninkertainen hiihdon olympiamitalisti. Ennen valintaansa europarlamenttiin 1996 ja eduskuntaan 2004 hän ehti työskennellä Ovakolla, Nesteellä, IVOssa, ja Posivassa.

Kuva: Antonin Halas

TAVOITTEENA REILU TYÖELÄMÄ

TEKin uuden hallituksen ohjelmassa tärkeäksi tavoitteeksi asetetaan reilu ja kannustava työelämä. Yhteiskunnan päätöksentekoon halutaan myös vaikuttaa siten, että Suomen tulevaisuus voidaan turvata korkealla osaamisella muuttuvissa olosuhteissa ja kansainvälistyvässä työnjaossa. Yhtenä tärkeimmistä jäsenten työelämän edunvalvonta-asioista Mati-

kainen-Kallström pitää ylempien toimihenkilöiden ylitöiden ja työasioissa vapaa-aikana matkustamisen korvaamista lain mukaisesti. – Suomessa on tapana noudattaa lakia. Miksi ei näissä asioissa?, puheenjohtaja Matikainen-Kallström kysyy. ●

VUOKRATYÖ LEVIÄÄ Vuokratyöntekijöitä käytetään joissakin maissa paljon. Belgia ja Hollanti, josta tosin täysin vertailukelpoisia tietoja ei ole saatavissa, ovat vuokratyön käytön kärkimaita. Suomessakin yli 40 prosentilla yli kymmenen hengen työpaikoista käytettiin vuokratyöntekijöitä vuonna 2009. Puolassa vuokratyöntekijöitä tapaa työpaikalla harvoin. Siellä sen sijaan määräaikaiset työntekijät ovat jopa yleisempiä kuin Suomessa. Heitä oli puolessa yli kymmenen hengen työpaikoista. Tanskassa määräaikaisia työntekijöitä on vain muutamalla prosentilla työpaikoista. Mutta siellä vakinaistenkin työntekijöiden irtisanominen on Tanskan mallin mukaan helppoa. ● (Lähde: Eurofound)

YTY 5 I 2011

Lyhyet

J P 1953–2011

YTYn hallituksen jäsen Jarmo Pynnönen menehtyi elokuun lopulla pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana. Jarmo toimi YTYn hallituksessa vuodesta 2008 alkaen. Sairaudestaan huolimatta hän jatkoi luottamustehtäviään sekä siviilityötään Patria Aviation Oy:n palveluksessa aina kesäkuuhun saakka. YTYn hallitus ja henkilökunta esittävät lämpimän osanottonsa sekä toivottavat voimia ja jaksamista Jarmon omaisille.

MUISTA VASTATA JÄSENTUTKIMUKSEEN 1.11. MENNESSÄ Lokakuussa noin 3500 ytyläisen postiluukkuun kolahti jäsentutkimuslomake vastauskuorineen. Jos olet tänä vuonna vastausvuorossa, vastaathan 1.11 mennessä Mitä hyötyä jäsentutkimuksesta on juuri Sinulle? • Saat tarvittaessa YTYstä palkkaneuvontaa, joka pohjautuu

YTYn ja muiden YTN-liittojen jäsentutkimukseen. • Vaikutat omien jäsenpalvelujesi ja -etujesi laadunparantamiseen

ja kehittämiseen • Autat oman toimialasi neuvottelutyötä

Totta vai tarua Väittämä: Kannattaa vastata netissä. Vastaus: Totta. Säästämme pitkän pennin vastauslähetysten postikuluissa ja tietojen tallennuskuluissa. Väittämä: Voin tehdä jäsentietomuutoksia jäsentutkimuslomakkeella. Vastaus: Tarua. Mikäli et liitä mukaan myös henkilötietojasi, emme pysty huomioimaan muutoksia. Kätevimmin päivität jäsentietosi jäsensivuillamme www.ytyintra.fi > Omat tiedot. Väittämä: Työttömän, osa-aikatyöläisen tai äitiyslomalla olevan jäsenen vastauksilla ei ole merkitystä. Vastaus: Tarua. Kaikilla vastauksilla on meille merkitystä. Paitsi että lomakkeella kysytään työsuhdeasioita, voit vastaamalla vaikuttaa YTYn palvelujen kehittämiseen. Kaikkia vastaajia koskevat kysymykset ovat 1– 6, 18 – 19, 30 – 32 ja 37 – 44. ●

YTY 5 I 2011

YTYN TASKUKALENTERI 2012 Olemme perinteiseen tapaan tilanneet YTYlle taskukalentereita. Pohjana on Akavan kalenteri, johon on lisätty YTYn toimittamia sivuja. Toteutuksesta vastaa CC Kalenteripalvelu Oy. Kalenterissa on kätevä viikkoaukeama sekä rengassidonta, jolloin valittu viikko pysyy avattuna pöydällä. Teetämme kalenterit kahdella vaihtoehtoisella kannella, perinteisen muovikannen rinnalla on ekologinen pahvikansi. Jäsenet voivat tilata yhden oman YTY-kalenterin maksutta, niin kauan kuin niitä riittää. Ilmoita tilatessasi kumman kannen haluat. ● Tilauslinkki löytyy YTYn intrasivuilta, www.ytyintra.fi > ajankohtaista. Jos Sinulla ei ole nettiyhteyttä, voit tilata kalenterin puhelimitse (09) 2510 1310.

Lyhyet

PUTTI TORPAN ARVONTA 31.10.2011 YTYN KOULUTUKSIA JA TAPAHTUMIA

Vielä ehdit mukaan Himoksen Putti Torpan mökkiarvontaan, joka suoritetaan 31.10. mennessä tulleiden ennakkovarausten kesken. Arvomme silloin varaukset ajalle 6.1. – 4.5.2012. Mökkivaraukset tehdään YTYn jäsensivujen kautta. Omat varauksesi tallentuvat varauskalenteriin ja voit tarkistaa varauksesi ajankohdan tai perua sen varauskalenterin kautta. Jäsensivuiltamme löydät myös paljon lisätietoa, vuokrahinnat ja valokuvia mökeistämme. www.ytyintra.fi > Jäsenedut > Mökit

10.11. 16.11. 19.11. 22.11 29.11. 1.12.

Jääkiekko jäsenilta, Itä-Pasila, Helsinki Työsuhdeilta, Helsinki Reilupeli-koulutus, Helsinki YTYn vuosikokous, Helsinki Osaamisen tunnistaminen -ilta (TJS), Helsinki Eläkeaamiainen, Scandic Marski, Helsinki *

11.1. 17.1.

LEVIN VILLA HILLA

28.1.

Työsuhdeilta, Tampere * Yhteisöllistä mediaa kahdelta kantilta, aamiaistilaisuus, Helsinki * Työnhakupäivä, Helsinki *

Levillä sijaitsevassa Villa Hillassa on muutama tammi- ja helmikuun viikko vapaana. ●

Lisätiedot sekä ilmoittautumiset www.ytyintra.fi > iYTY > tilaisuuksiin ilmoittautuminen tai YTYn toimiston puhelinnumeroon. * Ilmoittautumislinkit avataan myöhemmin.

PÄIVITÄ TAI TARKISTA JÄSENTIETOSI NETISSÄ Olemme parantaneet ”Omat tiedot” -sivustojen toiminnallisuutta. Tiesithän, että voit päivittää itse muuttuneet yhteys- ja työpaikkatietosi YTYn nettisivuilla? Siellä voit myös tarkastaa ja maksaa jäsenmaksusi. Toimi näin 1. Kirjaudu YTYn jäsensivuille www.ytyintra.fi. Jos et ole aiemmin käynyt jäsensivuillamme, sinun tulee ensin tilata salasana joko sähköpostiisi tai kännykkääsi. Salasanan tilaaminen onnistuu, mikäli nämä tiedot ovat ajan tasalla rekisterissämme. Jos näin ei ole, ota yhteyttä jäsensihteeriin yty@yty.fi tai (09) 2510 1310. 2. Mene jäsensivujen kohtaan Omat tiedot. 3. Voit tarkastella jäsentietojasi ja tehdä niihin tarvittavat muutokset 4. Jäsenmaksut näkyvät omalla välilehdellään. 5. Sieltä löytyvät myös ohjeet jäsenmaksutavan muuttamisesta.

Y RY I A N T U N T I J AT Y T ESIMIEHET JA A S YKSITYISALOJEN

4I20 11

YKSITYISALOJEN ESIMIEH E T J A A S I A N T U N T I J AT Y T Y RY

Työeläkelain säätämisestä 50 vuotta

Paikallinen sopiminen vaatii tahtoa, osaamista ja luottamusta

4I2011

KAKSI YTY-LEHTEÄ Jos perheessäsi on kaksi YTYn jäsentä, eikä teillä ole tarvetta kahdelle lehdelle, voit perua toisen.

maan Paula Viljanen auttaa pukeutu

Lehden perumisen voit tehdä sähköpostilla yty@yty.fi tai puh. (09) 2510 1310. ● N

NYT UNOHDETAA HARMAA

Paula Viljanen auttaa pukeutumaan

NYT UNOHDETAAN HARMAA

YTY 5 I 2011

Teksti Eva Loikkanen, Deski

Kuva Elina Lukka

Älä ole ylihygieeninen –

SIEDÄT ENEMMÄN Normaali lika ja kotieläimet saattavat pelastaa allergioilta. Jos allergia on jo puhjennut, kannattaa miettiä siedätyshoidon aloittamista. Aikuinen voi kokeilla siedätystä myös kotikonstein esimerkiksi syömällä luomuhunajaa, johon on lisätty siitepölyä.

llergiat tuntuvat rajoittavan aina vain useamman perheen elämää. Ja totta onkin, että yhä suurempi osa väestöstä kärsii allergiasta. Osasyynä on liika hygieenisyys, joka on vaikuttanut mikrobiympäristöömme siten, että allergiat lisääntyvät. Myös diagnostiikka on parantunut, joten allergiat tunnistetaan helpommin. – Monet nuhat tunnistetaan nykyään siitepölyallergiaksi, kun ennen vanhaan jokakeväistä nenän valumista pidettiin tavallisena nuhana, toteaa allergologian erikoislääkäri Timo Helin. Allergiaa kannattaa epäillä, jos potilaan silmät ja nenä kutisevat nuhan lisäksi. Ja varsinkin, jos oireet toistuvat aina keväisin tai kesäisin. Joskus vaikuttaa siltä, että murrosikä puhkaisisi 26

YTY 5 I 2011

allergioita. Helinin mukaan allergian puhkeamiselle ei kuitenkaan ole tyypillistä ikää. – Allergia saattaa päinvastoin lievittyä murrosiässä, ja tulla sitten taas vanhemmalla iällä takaisin. Sen voi sanoa, että harvemmin lapsella on ensimmäisenä tai toisena keväänään allergiaa, sillä puhkeamiseen tarvitaan toistuvia altistumisia. SIEDÄTYSTÄ KOTIKONSTEIN

Niin sanotuissa ylihygieenisissä maissa on allergioita selvästi enemmän kuin niissä maissa, joissa eletään maalla ja ollaan enemmän esimerkiksi eläinten kanssa tekemisissä. Maalla on enemmän bakteereita ja muita tekijöitä, jotka ovat suotuisia terveen immuunivasteen syntymiselle. – Navettakissan rapsuttelu on aikaisemmin ollut Suomessakin tehokas tapa siedättyä, Helin naurahtaa. Monta vuotta neuvottiin, että allergisten pitää välttää kaikkea allergisoivaa. Vuonna 2008 julkaistu allergiaohjelma opastaa kuitenkin altistukseen, koska ihmisen elimistö kaipaa immunologisia haasteita. – Mitä enemmän lapsi on eläinten kanssa kos-

”Allergiaa kannattaa epäillä, jos potilaan silmät ja nenä kutisevat nuhan lisäksi. Ja varsinkin, jos oireet toistuvat aina keväisin tai kesäisin.”

< Mitä enemmän lapsi on eläinten kanssa kosketuksissa, sitä epätodennäköisemmin hän saa allergioita.

ketuksissa, sitä epätodennäköisemmin hän saa allergioita. Ja toisaalta allergia saattaa hyvinkin puhjeta, mikäli lapsi myöhemmin on pidempään ilman allergianaiheuttajia eli käytännössä siedätystä. Siitepölyoireista kärsivät voivat kokeilla siedätyshoidoksi luomuhunajaa, jota on terästetty mehiläisten keräämällä siitepölyllä. LÄÄKETIEDE APUUN

Ihmisen elimistössä on Th1 ja Th2 -lymfosyytteja. Mikäli Th2-lymfosyytit hallitsevat, ne saavat aikaan IgE-tuotannon ja allergisen tulehduksen. IgE-luokan vasta-aineita alkaa muodostua harmittomia valkuaisaineita vastaan ja tästä seuraa allerginen reaktio. – Aikoinaan, kun ihmisellä oli paljon loisia, olivat IgE:t tärkeitä, mutta nyt ne ikään kuin ”toimettomina” keksivät itselleen uusia tehtäviä, kertoo Timo Helin. Allergioiden hoitomuodoksi on kehitetty lääkkeiden lisäksi myös siedätyshoito. Siedätyshoito kestää kolmesta viiteen vuotta ja perustuu siihen, että elimistön virheellinen reaktiomalli käännetään painottumaan Th1:n suuntaan. – Käytännössä siedätyshoito toteutetaan antamalla potilaalle toistuvasti allergeenia uutteena joko

pistoksena tai tabletteina. Siedätyshoitoa annetaan, mikäli potilas työnsä vuoksi joutuu olemaan eläinten kanssa kosketuksissa, mutta ei lemmikkieläimen pitämistä varten. Mikäli saa siedätyshoitoa julkisen terveydenhoidon puolella, selviää pelkällä sarjahoitomaksulla, joka on alle kymmenen euroa pistokselta. Yksityiseltä hankitun siedätyshoidon hinnaksi tulee kolmessa vuodessa halvimmillaan noin 1600 euroa, mutta kulut voivat nousta jopa 3400 euroon. Hintaan vaikuttaa se, kuinka monta allergeenia potilaalle annetaan samanaikaisesti. – Siedätyshoitoa kannattaa harkita, sillä 85 – 90 prosenttia saa siitä hyvän tai erinomaisen avun, jolloin potilas voi selvitä jopa täysin ilman allergialääkkeitä 5 – 15 vuotta. Muillakin teho on kohtalainen, ja vain äärimmäisen harvoin siedätyksestä ei ole mitään apua, toteaa Helin. Suomessa siedätyshoitoa voidaan antaa ainakin koivun, timotein, pujon, kissan, koiran, hevosen ja pölypunkin sekä ampiaisen ja mehiläisen myrkyn aiheuttamiin allergioihin. Koivusiedätyshoito suojaa myös leppäallergialta ja vastaavasti timoteisiedätys antaa suojan muille heinäkasveille. Siedätyshoitoa ei anneta alle 5-vuotiaille. ●

NETISTÄ

-10 %

AJATTELE MUITA. VAKUUTA ITSESI. NYT VOIT SAADA HENKI- JA TAPATURMAVAKUUTUKSEN JOPA 50 % EDULLISEMMIN. www.henkivakuutuskuntoon.fi Tiesithän, että järjestömme jäsenenä voit saada itsellesi ja perheellesi henki- ja tapaturmavakuutuksen jopa puoleen hintaan. Tutustu vakuutukseen osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi

Samalla voit tehdä laskelman siitä, kuinka perheesi pärjäisi jos et olisi huolehtimassa heistä. Kun ostat vakuutuksen verkkokaupasta, säästät ensimmäisen vuoden maksusta 10 % lisää.

pa du u rja Ki

lveluun ja hyödynn äe tus i!

alveluun p u d u a j Kir tusi! e ä n n y d ja hyö Poimintoja Jäsenetujen

Oman liiton etujen lisäksi käytettävissäsi on Jäsenkevään hemmottelutarjouksista: edut.fi -palvelun tarjoamat jäsenedut. Tässä muutamia Härmän Kylpylä: esimerkkejä tarjonnasta.kylpyläpaketti Rekisteröidy palveluun www. 55 €/hlö/vrk Ikaalisten Kylpylä: keväinen kylpyläloma jäsenedut.fi, jotta näet 114 tarkemmat tarjouksista €/huone (1–2tiedot henk.)/vrk Kuntoutuskeskus Kankaanpää: pääsiäispaketti täysihoidolla 63 €/hlö/vrk Naantalin Kylpylä: paratiisiloma kahdelle 130 €/vrk Rauhalahden kylpylähotelli: Hyvän olon loma 245 €/hlö/3 vrk Ruissalon Kylpylä: kylpyläpaketti kahdelle 90 €/vrk Kisakallion Urheiluopisto Lohja, 10 % alennus kaikista Siuntion Hyvinvointikeskus: kahdelle 110 €/vrk perheille suunnatuista viikonloppu liikuntakursseista. Lisäksi tuntuvia alennuksia mm. Flamingo Spasta ja Elegia Day Spasta! K1 Katsastajat, henkilöja pakettiauton katsastus 35 €

ja pääset hyödyntämään Muita uusimpia jäsenetuja: nettikauppojen kautta tulevat edut. Tarkista aina edut ja niiden voimassaoloajat Fashionstoren ennen ostoksille–10 lähtöä, sillä ne vaihtuvat koko ajan verkkokaupasta % Lentolupakirja ja niitä tulee päivittäin lisää. TT-Aviationilta –10 %

PlusTerveys-hammaslääkäreiltä palveluja jäsenetuhintaan Kristina Cruises -lomaristeilyistä –10 % Hotelli Ylläs Saagan majoituksesta –20 % Viking Line -risteilyjä jäsenetuhintaan Uniq Car Center Helsinki, alle 40 000 € arvoisen auton ostaJämerä-talon ostajalle sisustussuunnittelupaketti (arvo 1500 €) 000 € arvoisen jalle 500 € matkalahjakortti, yli 40 Muuttopalvelu Niemen kotimuuton auton ostajalle 1000 hintaan € matkalahjakortti. muuttolaatikot puoleen Kansallisteatterin Isän tyttö -oopperaan AutoDent kestopinnoite autosi maalipinnan suojaksi kaksi lippuaEspoo, yhden hinnalla Helsingin Kulinaarisen Instituutin € sekä autonpesu ja kevyt sisäsiivous yht. 40 €. 150 teemakurssien lahjakorteista –20 %

Löydät nämä ja paljon muita etuja: www.jäsenedut.fi

(norm. 49,50 €), lisäksi 15 % alennus rekisteröinti- ja muutoskatsastuksista ja jälkitarkastuksista. Gigantti, ilmainen kotiinkuljetus yli 100 € ostoihin kaikkialle Suomeen. Akavan Erityisalat ry:n jäsenenä

pääset hyödyntämään liiton omien Vianor, öljynvaihtotarjous 35 €, ilmastoinnin etujen lisäksi akavalaista Jäsenedut-palvelua. täyttöhuolto 89 jäsen € sekä 13 muuta tarjousta. Rekisteröitymällä palvelun käyttäjäksi osoitteessa

näet lisätietoja jäseneduista ja hinnoista. Fenno Optiikka,jäsenedut.fi 20 % alennus normaalihintaisista Jäsenedut-sivu löytyy myös Facebookista. linsseistä, kehyksistä Seuraaja ja aurinkolaseista. hyödynnä parhaimmat edut heti!

Isku Koti, 15 % alennus normaalihintaisista tuotteista (ei Tempur eikä Kaani).

Thehandbagsuperstore.fi, 10 % alennus kaikista tuotteista, myös jo alennetuista.

Jäsenetu, jota ei ole vielä olemassa? Jäsenedut-palvelussa tapahtumia, MPH Fashionhalutaan Outlet tuottaa City, Guess, Calvin Klein Jeans, Nike palveluja ja tarjouksia jäsenten tarpeiden pohjalta. Helsinki jaehdottaa fashionstore.fi 10 % kaikista tuotteista. Jokainen jäsen voi toiveensaalennus esim. palvelun Facebook-sivulla. Palvelun idea on, ettei se ole ikinä Santa´s Hotel Santa Claus Rovaniemi, Santa´s Hotel valmis, vaan se etsii jatkuvasti akavalaisia kiinnostavia uusia ja laadukkaita jäsenetuja. Tunturi Saariselkä sekä Santa´s Hostel Rudolf Rovaniemi,

15 % alennus majoitukseen listainnoista.

Hairlekiini Kampaamot, tuotetarjous ota 3 maksa 2 (ei Redken eikä Kerastase).

Matkailukeskus Rauhalahti, arkisin liikemiespaketti huvilamajoituksella 115 € (norm. 170,60 €), vapaa-aikaan huvilavuokrista 10 % alennus (ei viikot 51-1 ja 8).

Villin Pohjolan kämpät, 10 % alennus, varaukset netin kautta (kampanjakoodit löytyvät Jäsenedut.fi -sivulta).

Hotelli Crowne Plaza ja Hotelli Seurahuone Helsinki, viikonlopun yö -tarjoukset, etusi jopa -27 %.

IVT Lämpöpumpuista alennus 50 € – 150 € kaikilta jälleenmyyjiltä.

Helsingin Kulinaarisen Instituutin lahjakortti avoimelle teemakurssille 160 € (norm. 200 €), hyvä lahjavinkki.

Apollomatkoilta, vaihtuvia tarjouksia, alennukset koskevat aina koko perhettä.

Rukatonttu Kuusamo, 10 % alennus majoituksesta, ravintolapalveluista, saunapalveluista ja moottorikelkkasafareista.

Menolipulta, vaihtuvia tarjouksia erilaisiin tilaisuuksiin.

Todella paljon tarjouksia hotelleista ja kylpylöistä. Katso kaikista eduista varaustunnukset ym. tärkeät tiedot nettisivuiltamme www.jäsenedut.fi

Turun Kaupunginteatterista, Vaarallinen harmonikka -musiikkinäytelmän liput 30 €/hlö (norm. 37 €). Vaunula Hyvinkää ja Hämeenlinna, uuden Fordin ostajalle 300 € polttoainelahjakortti, katso myös huoltotarjoukset Hyvinkää, Hämeenlinna ja Helsinki.