Yty 3 2013 by YTY ry

y K S i T y i S a l o J e n e S i M i e H e T J a a S i a n T u n T i J aT y T y r y

3 2013

eSiMieHen채 yT-neuvoTTeluiSSa ryHTi채 HoMMiin, KoKouSv채Ki!

sUUnta

UUsi Uralla

[ TÄ S S Ä N U M E R O S S A ]

6 16

Ajankohtaista ............................................................................................................................4 Urapolun monet haarat .....................................................................................................6 Juristipalsta: Esimies yt-tilanteessa .......................................................................... 10 Yhdistykset YTYn jäsenenä .......................................................................................... 12 Johtaja, katse budjetista asiakkaaseen ................................................................ 14 Työttömänä osa-aikatöihin ........................................................................................... 16 Reaalipalkat on turvattava yleiskorotuksella .................................................... 18 Ytimestä: Miksi painostustoimenpiteitä käytetään?................................... 19 Palkkaturvan hakemisessa ei kannata viivytellä ............................................. 20

Ryhtiä hommiin, kokousväki! ..................................................................................... 22 Kesätyöntekijät piristävät toimistoarkea ............................................................. 24 Kirja-arvostelu: kauhukertomus kaikille veronmaksajille ......................... 26 YTYn golf-mestaruudet ratkottiin Pickalassa................................................... 27 YTYstä kysyttyä ..................................................................................................................... 28 YTYn syyskokous ja jäsenilta ....................................................................................... 29 Katso mitä allekirjoitat työsuhteen päättyessä!............................................. 30 Lämmin henki viileässä Porissa .................................................................................. 30 Vieraskynä: Intohimolla ja kiireesti.......................................................................... 31

yKSiTyiSaloJen eSiMieHeT Ja aSianTunTiJaT ry:n JäSenleHTi • 3 / 2 0 1 3 PääToiMiTTaJa Leena Vänni Puh. (09) 2510 1335

KoTiSivuT www.yty.fi

ulKoaSu Viestintänetti Oy, Jyväskylä

ToiMiTuS Ratavartijankatu 2 00520 HELSINKI

leHden ToiMiTuSKunTa 2013 Jaakko Kiiski, Kari Saarinen, Kyllikki Kivijärvi, Leena Vänni, Anu Aspiala, Pekka Potinkara

PainoTalo Forssa Print

SäHKöPoSTi yty@yty.fi

KanSiKuva Elise Kulmala

YTY 3/2013

PainoSMäärä 8 800 Seuraava numero ilmestyy 24.10.2013

ilMoiTuSHinnaT Ja KooT Takasivu .................................. 800 € 217 x 230 mm 1/1 sivu .................................. 700 € 217 x 280 mm 1/2 sivua pysty ................... 400 € 108 x 280 mm 1/2 sivua vaaka .................. 400 € 217 x 140 mm 1/4 sivua pysty ................... 250 € 54 x 280 mm

[ PÄ Ä K I R J O I T U S ]

yKSiTyiSaloJen eSiMieHeT Ja aSianTunTiJaT yTy ry postiosoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki KäYntiosoite Asemapäällikönkatu 12 b Puhelin (09) 2510 1310 Faksi (09) 2510 1399 sähköposti: yty@yty.fi henkilökohtaiset: etunimi.sukunimi@yty.fi JäSenreKiSTeri jäsensihteeri Tiina lappalainen Puh. (09) 2510 1310 JäSeneTuaSiaT toimistopäällikkö Kyllikki Kivijärvi Puh. (09) 2510 1320 JäSenyySaSiaT jäsenpalvelupäällikkö Kari Saarinen Puh. (09) 2510 1330 edunvalvonTa edunvalvontalakimies anu aspiala Puh. (09) 2510 1340 asiamies Pekka Potinkara Puh. (09) 2510 1375

toiminnanjohtaja Jaakko Kiiski Puh. (09) 2510 1360

vieSTinTä viestintävastaava leena vänni Puh. (09) 2510 1335 TyöSuHdeaSiaT päälakimies Heikki Meskanen

työsuhdeasiamies Heikki Kähkönen Puh. (09) 2510 1350 päivystys arkipäivisin klo 8.30 – 13.00

Keskitetty ratkaisu tukisi kansantaloutta

äkymät työehtosopimusmarkkinoilla ovat olleet synkkiä näin työntekijän katsantokannasta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja työnantajasektorin sisällä on muhinut sekava soppa, jonka yhteneväisyydestä ei ota helposti selvää. Yllätyksenä on kesän lopulla esille tulleet pienet myönteiset välähdykset keskitetyn mallin suuntaan. Helppoa ei TESrintamalla tule olemaan, mutta kansallisen edun vuoksi uskon järjen voittavan ja keskitetyn ratkaisun tulevan – oli malli uudelta nimeltään mikä tahansa. Palkkojen ostovoimaisena pysymisen lisäksi työurahaasteet eivät lopu. Monella työntekijällä on takaraivossa ajatus, kuinka selviää tehtävistään ja onko tätä työtä jatkossa. Voimme kukin vaikuttaa olemalla aktiivisia oman osaamisen ylläpitämisessä. Lisäksi työnantajan kanssa pitää yhteisesti tarkastaa riittävä osaamisen ja koulutuksen taso myös ylemmille toimihenkilöille. Myös koulutussuunnittelussa tarvitaan ylemmille toimihenkilöille laaja-alaisia jatkokoulutusmalleja. Edelleen päivittäin kerrotaan saneeraustarpeesta ja työvoiman vähentämisestä. Epäselväksi on jäänyt, mitkä alat todella kaipaavat lisää henkilökuntaa. Tämä on ratkaiseva tieto suunniteltaessa työuria ja keskusteltaessa työväestön liian varhaisesta eläkkeelle jäämisestä. Varhaiseen eläköitymiseen sisältyy monia asioita. Tutkimuksissa edelleen kärkitilaa pitää työssä jaksaminen. Näkemykset talouden tilasta ja tulevaisuuden kehityksestä ovat vaihdelleet alkuvuoden aikana rajusti. Arvioinneissa sekoittuvat totuus ja mielikuvat. Epäjohdonmukainen ryntäily ja ennakointi eivät ole hyväksi, sillä ne vaikuttavat koko kansantalouteen ja menestyvienkin toimialojen kehitykseen. Päättäjien on nyt aika seistä omillaan ja tehdä yhtenäiset ratkaisut kansantaloutemme tueksi. Me YTYn jäsenet olemme osa voimavaraa, jolla yhteiskuntaamme rakennetaan. Yhdessä Akavan ja YTN:n kanssa muodostamme osaavan ja vaikutusvaltaisen ryhmän. Pyydän Teiltä luottamustanne sopimusneuvotteluihin ja tukeanne edustajillenne tiukoissa tilanteissa. Kiitän Teitä, hyvät YTYn jäsenet, aktiivisuudesta ja toivotan syksyn myötä menestystä niin ammatillisessa kehityksessä kuin voimia oman työelämän hallinnassa. Juha harjunen puheenjohtaja

www.iaet.fi Postiosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, 4.krs

asiakaspalvelupiste palvelee: Ma ja Ke klo 10.00 – 15.00, Pe klo 10.00 – 13.00. Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600 Ma – To klo 10.00 – 15.00, Pe klo 10.00 – 13.00

YTY 3/2013

[ A J A N K O H TA I S TA ]

Facebookista uutiset ja tapahtumat

TaPaHTuMaKalenTeri

YTYn Facebook-sivuilta saat nopeimmin tietoa uusista tapahtumista, jäseneduista, koulutuksista ja kannanotoista. Tykkää YTYstä osoitteessa facebook.com/ytyfb

asiantuntijan työn vaatimukset 12.9. Helsinki

Yrittäjyys uravaihtoehtona 13.9. Helsinki

työhyvinvointi muutoksessa 17.9. Oulu, 15.10. Kotka, 17.10. Tampere, 21.11. Varkaus

asiantuntijasta esimieheksi -koulutuskokonaisuus

Palvelu TyönHaKuun:

2.10., 16.10. ja 13.10. Oulu

listaus avoimista työpaikoista

osaaminen näkyväksi 8.10. Helsinki, 7.11. Lappeenranta, 26.11. Mikkeli

esimies ja muutos 30.10. Helsinki, 13.11. Webinar

syyskokous ja jäsenilta 7.11. Helsinki

Lisätietoja ja ilmoittautuminen jäsensivujen kautta www.ytyintra.fi

Kokoamme YTYn jäsenten profiiliin sopivia työpaikkoja sekä jäsensivuille että omalle Facebook-sivulle www. facebook.com/ytytyopaikat. Työpaikkojen vaivaton seuraaminen saattaa tuoda esiin yllättäviä uramahdollisuuksia myös heille, jotka eivät aktiivisesti etsi töitä. Sovellus kerää tietoja esimiehien ja asiantuntijoiden avoimista työpaikoista eri lähteistä.

loma-asuntojen arvonnat 1.10.

suoraveloitus loppuu 2014

YTYllä on kolme jäsenten vuokrakäytössä olevaa loma-asuntoa: Villa Hilla Levillä, Putti Torppa Himoksella ja Kuntokanto Vierumäellä. Arvomme 1.10. viikot 2–18/2014. Voit osallistua arvontaan tekemällä ennakkovarauksesi YTYn jäsensivuilla 30.9. mennessä. Jokaisella loma-asunnolla on oma varauskalenterinsa. Ennakkovarausten määrää ei ole rajoitettu eli voit tehdä useammankin ennakkovarauksen. Omat varauksesi tallentuvat varauskalenteriin. Voit tarkistaa varauksesi ajankohdan tai perua varauksesi varauskalenterin kautta. Muistathan ennen arvontaa käydä perumassa ne ennakkovaraukset, jotka eivät enää sovi lomasuunnitelmiisi. Jäsensivuiltamme löydät myös paljon lisätietoa, vuokrahinnat ja valokuvia loma-asunnoistamme.

Kotimainen suoraveloitus korvataan vuoden 2014 alussa suoramaksulla ja e-laskulla. Maksajalle ei käytännössä aiheudu muutoksia, sillä suoraveloitusta käyttävät voivat siirtyä e-laskuun. Maksajan näkökulmasta kumpikin vaihtoehto muistuttaa nykyistä suoraveloitusta. Suosittelemme myös muita vaihtamaan e-laskuun. Arvomme kaikkien tämän vuoden puolella e-laskusopimuksen tehneiden kesken vuoden jäsenmaksujen arvoisen lahjakortin.

www.ytyintra.fi > etusivulla linkki > Loma-asuntojen varaukset

YTY 3/2013

[ A J A N K O H TA I S TA ]

Urapalvelu ansioluettelon hiomiseen

Koulutusohjelma työttömille etenee YTYn ja Markkinointi-instituutin rekrytointikoulutushanke on edennyt. Varsinaiseen hakuvaiheeseen päästään todennäköisesti syyskuussa, kun mukaan on saatu tarpeeksi työllistämishaluisia yrityksiä. Koulutuksen päämäärä on tuoda osallistujille monipuolista, syvällistä ja viimeisintä osaamista eri teemoista. Koulutus edistää työllistymään asiantuntija- ja esimiestehtäviin tutulle tai uudelle, kiinnostavalle alalle. Koulutuksen kokonaiskesto on 5 – 7 kk sisältäen yrityksessä tapahtuvan valmentautumisen. Koulutus pidetään pääkaupunkiseudulla ja se on jäsenelle maksuton. Lähetämme tietoa ohjelmasta työttömille jäsenille IAETkassan kautta. Lisäksi koulutuksesta tulee hakuilmoitus YTYn nettisivuille ja uutiskirjeeseen. Lisätietoja Markkinointi-instituutin asiakkuuspäälliköltä Liisa Nätkynmäeltä liisa.natkynmaki@markinst.fi, puh. 045 340 9360 tai YTYn viestintävastaava Leena Vänniltä leena.vanni@yty.fi, puh.(09) 2510 1335.

CV-klinikka on maksuton jäsenpalvelu työnhakuun. Palvelu pitää sisällään ansioluettelon sekä mahdollisesti työhakemuksen lukemisen ja sen jälkeen 20 minuutin puhelinkonsultaation. Konsultaation jälkeen uraneuvoja vielä lähettää korjausehdotukset sähköpostitse jäsenelle. CV-klinikassa ansioluetteloa hiotaan rehellisemmäksi ja siihen kiteytetään oma osaaminen. Esitystavassa on usein korjaamista, sillä ansioluettelo täytyy miettiä rekrytoijan näkökulmasta, ei omasta. palVelUn KäYttÖ • Mene sivulle www.urapalvelut.fi/yty • Voit varata ajan valmentajalta nimelläsi ja jäsennumerollasi. Tässä vaiheessa voit jo listata kysymyksiä, jotka sinua erityisesti askarruttavat. • Katso myös CV-video. Kun perusasiat on jo kerrattu etukäteen, voit keskittyä valmentajan kanssa paremmin ansioluettelon viimeistelemiseen. • Saat valmentajaltasi sähköpostia, johon vastaamalla lähetät hänelle ansioluettelosi • Varaamallasi ajalla valmentaja soittaa sinulle ja käytte läpi ansioluetteloasi • Valmentaja lähettää korjausehdotuksia sinulle sähköpostitse • Hyvin laadittu CV avaa uusia ovia uralla

tilaa taskukalenteri Olemme jälleen painattaneet YTY-taskukalentereita. Pohjana on Akavan kalenteri, johon on lisätty YTYn toimittamia sivuja. Kalenterissa on kätevä viikkoaukeama sekä rengassidonta, jolloin valittu viikko pysyy avattuna pöydällä. Jäsenet voivat tilata yhden kalenterin maksutta niin kauan kuin niitä riittää. Postitamme kalenterit marraskuussa. Tee tilauksesi jäsensivujen kautta www.ytyintra.fi

SyKSyllä neuvoTellaan TyöeHToSoPiMuKSiSTa -

ovathan yhteystietosi ajan tasalla? Valmistaudumme syksyn neuvotteluista tiedottamiseen ja toivomme, että päivität ajantasaiset tietosi jäsenrekisteriimme. Pitämällä työpaikkatiedon ajantasaisena saat neuvottelujen aikana juuri sinun alasi ja työpaikkasi tilannetta koskevaa viestintää. Tietojen päivitys onnistuu jäsensivuillamme, sähköpostitse yty@yty.fi tai puhelimitse (09) 2510 1310.

YTY 3/2013

Teksti Leena Vänni Kuvat Elise Kulmala

Urapolun monet haarat Nykypäivän tyypillinen ura on täynnä suunnanmuutoksia. Inna Sinkkonen on vaihtanut alaa jo moneen otteeseen alle parinkymmenen työvuoden aikana.

6 YTY 3/2013

erivartija, hankintapäällikkö, myymäläpäällikkö. Inna Sinkkosen ura ei ole edennyt määrätietoisesti yhtä polkua yhdessä yrityksessä – tai edes yhdellä alalla. Harvalla urapolku nykyään onkaan luotisuora. Jos aikaisemmin YTYn jäsenille oli tyypillistä pitkä ura yhdessä yrityksessä, nykyään suunnanmuutokset ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Lisäksi osa työurasta saattaa sisältää epätyypillisiä työsuhteita eli osa- ja määräaikaisia työsuhteita sekä uusia työnmuotoja yrittäjyyden ja palkkatyön välimaastossa. Inna Sinkkonen kouluttautui armeijan käytyään merivartijaksi. Työpaikka löytyi Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastuksesta, jossa naisvirkailijoista oli pulaa. Tähtäimessä oli paikka laivalla tai asemalla, mutta sellaista ei auennut. Muutaman vuoden jälkeen Sinkkonen päätti vaihtaa alaa. Opiskelupaikaksi valikoitui Hämeen Ammattikorkeakoulu ja koulutusalaksi hortonomi. Tähtäimessä siinsi golfkenttämestarin pesti, syventävät opinnotkin keskittyivät urheilunurmituotantoon. Opiskeluaikana työkokemusta karttui yhden golf-kentällä vietetyn kesän lisäksi Backas-puutarhakeskuksesta

Toisia yt-neuvotteluja edelsi melkoinen turbulenssi, esimieheni vaihtui kolme kertaa lyhyen ajan sisällä. Irtisanomisilmoitus tuli juhannuksen jälkeen, jolloin työnhaku oli mahdollisimman vaikeaa. ja Agrimarketista. Opiskelun loppuaikana Sinkkonen haki ja pääsi S-ryhmän kaupalliseen kenttäkoulutukseen. Kenttäkoulutuksen loppuvaiheilla Sinkkoselle aukeni paikka S-ryhmän ketjuohjauksen piha ja puutarha -tuoteryhmäpäälliköksi ja urheilunurmet saivat toistaiseksi jäädä muiden hoitoon. Kesää vasten työnhakuun

Muutaman vuoden työskentelyn jälkeen Inna Sinkkonen koki ensimmäiset yt-neuvottelut, joiden myllerryksessä hän päätyi silloisen S-ryhmän hankintayhtiön Inexin hankintapäälliköksi tekemään sisäkukkien valikoimia, hinnoittelua, hankintaa ja analysointeja.

Kavahtaako työnantaja uranvaihtajaa

os työmahdollisuuksia ei omalta alalta löydy, työnhakijan pitää vakavasti harkita alan vaihtoa. Uusi toimiala tuo lisää vaihtoehtoja. Moni pystyy vaihtamaan alaa ilman kouluttautumista tai hyvin pienellä lisäkoulutuksella, kunhan vaan osaa käyttää hyväkseen ja tuoda esiin aiemmin karttunutta osaamista. Pitkäkään koulutus huonosti työllistävälle alalle ei takaa töitä. – Moni pohtii uutta uraa, mutta todellisuudessa radikaalit uravaihdokset ovat harvinaisia. Toki ne yleistyvät pakon edessä. Yleensä kuitenkin entinen työhistoria antaa suuntaa tulevaan työhön, UP Partners urapalveluiden Heidi Viljamaa toteaa. Työnantajan unelmarekrytointi on ihminen, joka hallitsee jo työnkuvan ja on valmis tuottavaan työhön välittömästi. Uranvaihtajat saattavat epäilyttää rekrytoijaa. Työssä kartutettu osaaminen ei useimmiten ole kovin sidonnaista vain yhteen työpaikkaan, mutta taitojen esilletuonti on hankalaa. Heidi Viljamaa kertoo, että työnhakija saattaa ansioluettelossaan kertoa työnkuvaan kuuluneen tietojärjestelmän käyttöönoton. Jutellessa kuitenkin selviää, että hakija on vastannut taloushallintoon suunnatun tietojärjestelmän lanseerauksesta ja käyttäjien koulutuksesta, jolloin osaamisesta tulee konkreettisempaa. Toinen tyypillinen ongelma on yritysslangi, jolloin ulkopuolinen ei ymmärrä, mitä toimenkuvaan on kuulunut. Ansioluettelon kirjoittajalle yrityksen omien käyttöjärjestelmien nimet ovat itsestäänselvyyksiä. – Tärkeintä on, että osaa kertoa oman työhistoriansa tarinana. Harvoin ihmiset poukkoilevat työstä toiseen ilman suuntaa, vaan ura kehittyy loogisesti. Uravalmennuksessa autamme kaivamaan tämän tarinan esiin, Viljamaa kertoo. ● YTYn urapalveluihin kuuluu UP Partnersin CV-klinikka.

YTY 3/2013 7

Urheilunurmet jäivät jonkun muun hoidettavaksi, vaikka työ golfkentällä oli Inna Sinkkosen suunnitelmissa.

Yt-neuvottelut saivat pohtimaan työpaikan pysyvyyttä ja YTYn jäsenyyskin tuli ajankohtaiseksi. Seuraavat ytneuvottelut toissakesänä eivät enää olleetkaan Sinkkoselle suosiolliset. – Toisia yt-neuvotteluja edelsi melkoinen turbulenssi, esimieheni vaihtui kolme kertaa lyhyen ajan sisällä. Irtisanomisilmoitus tuli juhannuksen jälkeen,

8 YTY 3/2013

jolloin työnhaku oli mahdollisimman vaikeaa, Sinkkonen kertoo. Kesän ja alkusyksyn työnhaku ei tuottanut tulosta. Pori Jazzeilla laskettelurinteistä tuttu kaveri ehdotti myymälänpäällikön paikkaa Aste Brandstore -liikkeeseensä Leville. Kun syyskuussa uutta paikkaa ei ollut löytynyt ja kaveri palasi asiaan vielä uudestaan, Sink-

konen pakkasi tavaransa Helsingistä viikon varoitusajalla ja muutti Sirkan kylään Kittilään. Harrastus auttoi kotiutumaan

Nyt Sinkkonen on kotiutunut Lappiin niin, että alkuperäinen vuoden pesti Asteen tiimissä jatkuu toistaiseksi. – Kotiutumisessa Lappiin auttoi se, että lasketteluhommat ovat lähellä sydäntä. Leviltä on lyhyt matka niin moniin suomalaisiin laskettelukeskuksiin samoin

kuin Ruotsiin ja Norjaan, Sinkkonen kertoo. Vaihto kukka-alalta vaatekaupan pariin on sujunut saumattomasti. Muutos omasta työhuoneesta myymälän vilinään oli tervetullut muutos. Työ itsessään on palkitsevaa, mukavat esimiehet ja työkaverit pitävät hyvää fiilistä yllä. Toistaiseksi vaatteiden parissa työskentely kiinnostaa, mutta jotain pieniä haaveita kukkaalallekin vielä on. – Unelma olisi joskus perustaa harrastusmielessä pieni kukkakauppa. ●

Repaleinen työura yleistyy

yöpaikan- ja alan vaihtamisen lisäksi myös työn muodot työuran varrella vaihtelevat. Kokopäiväisen palkkatyön sijaan työura koostuu epätyypillisestä työstä. Käsitteellä kuvataan osa- tai määräaikaista palkkatyötä ja uusia työn muotoja yrittäjyyden ja palkkatyön välimaastossa. Naiset työskentelevät miehiä harvemmin jatkuvassa kokoaikaisessa palkkatyössä. Kun verrataan mihin tahansa palkansaajaryhmään, korkeakoulutettujen alle 35-vuotiaiden naisten osuus määräaikaisista työntekijöistä on suurin. Osa määräaikaisista työsuhteista on perusteltuja, mutta joukossa on myös määräaikaisuuksia, joille ei ole perustetta. Määräaikaisuuksien ketjuttamisesta puhutaan, kun työsuhde on vähintään kolmas perättäinen samalla työnantajalla. Akava vaatii, että määräaikaisten neuvotteluasemaa on parannettava. Keinona tähän esitetään, että työntekijä voisi irtisanoa kuutta kuukautta pidemmäksi määräajaksi tehdyn työsopimuksen kuuden kuukauden kuluttua. Tämä antaisi määräaikaiselle

Akava on kannattanut jo pitkään 6+6+6-mallia. Lisäksi esitämme, että äitiysvapaasta aiheutuvat palkkakustannukset korvataan työnantajille sataprosenttisesti.

paremmat mahdollisuudet hakea vakituista tai parempaa työtä. – Muutos vähentäisi määräaikaisuuksien käytön houkuttelevuutta, esittää johtaja Maria Löfgren Akavasta.

Vanhemmuuden vaikutuksia tasattava Eniten määräaikaisuuksia tekevät alle 35-vuotiaat koulutetut naiset, heitä on Tilastokeskuksen tuoreiden tilastojen mukaan 36 prosenttia. Samanikäisiä miehiä on määräaikaisina 21 prosenttia, kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. – Akava on kannattanut jo pitkään 6+6+6-mallia. Lisäksi esitämme, että äitiysvapaasta aiheutuvat palkkakustannukset korvataan työnantajille sataprosenttisesti nykyisen 90 prosentin sijaan, Löfgren sanoo.

Määräaikaisuus madaltamaan kynnystä Kaikki määräaikaisuudet eivät toki ole laittomia tai epätoivottuja. Määräaikaisuus voisi myös madaltaa työnantajien kynnystä työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan tässä yli vuoden työttömänä olleita. – Pitkäaikaistyötön voitaisiin palkata vähintään kymmeneksi kuukaudeksi ilman muuta perustetta määräaikaisuudelle, kuitenkin kunnon työehdoin. Pyrkimyksenä olisi, että mahdollisimman moni vakinaistettaisiin tämän jälkeen. Poikkeusmahdollisuus voisi olla käytössä rajatun ajan, ja tämän ajan kuluessa pitäisi selvittää mallin toimivuutta ja työllistävyyttä, Löfgren ehdottaa. ●

YTY 3/2013 9

[ J U R I S T I PA L S TA ]

Lakimiesten puhelinpalvelu (09) 2510 1350. Puhelinaika arkisin klo 8.30 –13.00

teksti Anu Aspiala, edunvalvontalakimies

Kuva Fotolia.com

esimies yt-tilanteessa Yt-neuvottelut koskettavat YTYn jäseniä monella tapaa – irtisanomisuhkana, työnantajan edustajana tai henkilöstöryhmän edustajana. Milloin voin joutua yhteistoimintaneuvotteluihin työnantajan edustajaksi?

Työnantajan edustajista yhteistoimintamenettelyssä ei ole laissa tarkempia määräyksiä. Jokainen yhtiö tai muu organisaatio siis päättää itse, ketkä edustuvat sitä neuvotteluissa. Yleensä edustajana toimii se esimies, jonka hoitoon asia organisaatiossa lähinnä kuuluu, sekä henkilöstöhallinnon edustaja. Jos siis omalla vastuualueellasi käydään ytneuvottelut, edustat hyvin todennäköisesti neuvotteluissa työnantajaa. Neuvotteluihin voi osallistua myös useampia esimiehiä asian niin vaatiessa. Pienemmissä yrityksissä pöydässä on usein yrityksen ylin johto. Voinko joutua edustamaan neuvotteluissa työnantajaa ja olla itse silti irtisanomisuhan alla?

Teoriassa kyllä, mutta harvoin käytännössä. Laki mahdollistaa tilanteen, että kaikkien henkilöstöryhmien kanssa käydään erikseen neuvottelut, vaikka henkilöstöryhmien yhteinen yt-asioiden neuvottelukunta on tyypillisempi. Jos neuvottelut käydään henkilöstöryhmittäin, voisi olla mahdollista, että edustat työnantajaa esimerkiksi toimihenkilöiden kanssa käytävissä neuvotteluissa, mutta ylempien toimihenkilöiden kanssa

YTY 3/2013

käytävissä neuvotteluissa olet itse irtisanomisuhan alla ja työnantaja edustaa ylimpään johtoon kuuluva henkilö. Yleensä työnantajat kuitenkin valitsevat samat edustajat kaik-

kiin neuvotteluihin, eikä irtisanomisuhan alla itse olevia esimiehiä velvoiteta työnantajan edustajiksi toisten henkilöstöryhmien neuvotteluihin. Alaiseni kyselevät minulta tietoja yt-neuvotteluiden kulusta. Mitä voin kertoa?

Edustat omiin alaisiisi päin työnantajaa, joten suosittelemme sinua noudattamaan työnantajan yleistä yt-tiedottamispolitiikkaa. Jotkut työnantajat haluaisivat rajata neuvottelujen aikaisen tiedottamisen minimiin, mutta laki antaa neuvottelujen kohteen olevalle henkilöstölle verrattain laajan tiedonsaantioikeuden. Työntekijät voivat kuitenkin kysellä näitä tietoja omalta edustajaltaan. Alaiseni edustaa työntekijöitä neuvotteluissa. Pitääkö hänen työtehtäviään järjestellä tai antaa hänelle niistä vapautusta?

Henkilöstön edustajalle on annettava vapautusta työtehtävistä yt-neuvottelujen hoitamista varten. Vapautus käsittää osallistumisen neuvotteluihin, niihin valmistautumisen henkilöstön kanssa sekä perehtymisen annettuun neuvotteluesitykseen tai –aloitteeseen ja neuvottelujen aikana saatuun aineistoon. Isojen yritysten satoja ihmisiä koskevissa yt-neuvotteluissa henkilöstön edustaja saattaa olla oikeutettu jopa lähes täydelliseen vapautukseen varsinaisista työtehtävistään. Töiden järjestelystä kannattaa joka tapauksessa keskustella hänen kanssaan pienempienkin neuvottelujen aikana. Jos henkilöstön edustaja osallistuu työaikansa ulkopuolella, esimerkiksi työvuoronsa päättymisen jälkeen yt-neuvotteluihin tai suorittaa muun työnantajan kanssa sovitun yhteistoimintaan liittyvän tehtävän, on hänelle maksettava korvaus, joka vastaa hänen säännöllisen työaikansa palkkaa.

Mitkä ovat tyypillisiä tilanteita, joissa yt-neuvotteluissa menetellään väärin?

Yt-lain muotomääräykset (esimerkiksi määräajat) tunnetaan nykyisin kohtalaisen hyvin. Neuvottelujen oikea-aikaisuus tuottaa kuitenkin yhä ongelmia. Neuvottelut tulee käynnistää jo silloin, kun työnantaja harkitsee sellaista toimenpidettä, joka voi johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamisen tai osa-aikaistamiseen tuotannollis-taloudellisella perusteella. Edellä sanottu tarkoittaa sitä, että jo se päätös, joka voi myöhemmin johtaa irtisanomisperusteeseen, saadaan tehdä vasta yt-neuvottelujen jälkeen. Esimerkki: Päätetään tuotteen lakkauttamisesta, mutta ei osata arvioida miten se vaikuttaa henkilöstöön. Tuotteen lakkauttamispäätöstä ei voida tehdä ilman sitä edeltävää yt-neuvotteluja, jos lopettaminen voi johtaa yllä mainittuihin henkilöstövaikutuksiin. Varsinaista lain rikkomista tyypillisempi valituksen aihe on, että neuvotteluprosessi ja varsinkin niistä tiedottaminen hoidetaan heikosti. Henkilöstö kokee helposti, että tietoa pantataan, perusteita ei selvitetä kunnolla eikä vastaehdotuksia oteta vakavasti. Voinko joutua henkilökohtaiseen vastuuseen, jos yt-menettelyssä, jossa olen työnantajan edustaja, rikotaan lakia?

Rikoslaissa on säädetty työnantajalle tai tämän edustajalle sakkorangaistus joidenkin yhteistoimintalain velvoitteiden rikkomisesta. Tällaisia määräyksiä ovat esimerkiksi työstä vapautuksen laiminlyönti. Sakkorangaistus voi seurata, jos työnantajan edustaja tahallaan tai huolimattomuudessaan jättää noudattamatta tai rikkoo näitä määräyksiä. Yksittäisiä henkilöitä harvoin kuitenkaan viedään oikeuteen yt-lain rikkomisesta, vaan vastuun kantaa yleensä työnantaja esimerkiksi hyvitysmaksujen muodossa. ●

YTY 3/2013

Teksti Leena Vänni Kuvat Fotolia.com ja Leena Vänni

Yhdistykset YTYn jäsenenä YTYllä on kolme, keskenään hyvin erilaista jäsenyhdistystä.

sa jäsenistä kuuluu YTYyn jäsenyhdistyksen kautta. Jäsenyhdistyksiä ovat Suomen Ammattivalmentajat SAVAL, Ylen Päällikköyhdistys YPY ja Flybe Airline Pilot Association FAPA. Jäsenmaksu on jäsenyhdistyksiin kuuluvilla hieman YTYn jäsenmaksua korkeampi, sillä se sisältää yhdistyksen osuuden. YTYltä tulevat palvelut jäsenelle

ovat yleensä samat, mutta palveluita toki räätälöidään tarpeen mukaan – esimerkiksi SAVALin jäsenlehti on Valmentaja, ei YTY-lehti. Yhdistyksen liittyminen YTYn jäsenyhdistykseksi yleensä lähtee siitä, että yhdistys haluaa taustatukea toiminnalleen. Jäsenyhdistykset voivat tehdä omia työehtosopimuksia. YTY antaa yhdistyksilleen neuvotteluja lakitukea työehtosopimustilanteissa. ●

Molemminpuolista hyötyä

SAVALin asiat hoituvat YTYn toimitiloissa. YTYn jäsenpalvelupäällikkö Kari Saarinen pohtii urheilualan jäsenhankintaa SAVALin toiminnanjohtaja Pekka Potinkaran kanssa.

12 YTY 3/2013

Suomen Ammattivalmentajat SAVAL liittyi YTYyn vuonna 2011. SAVAL muutti YTYyn liittymisen jälkeen samoihin toimitiloihin ja SAVALin toiminnanjohtaja toimii myös YTYn asiamiehenä. – Jäsenpalvelu tehostui huomattavasti, koska liittymisen myötä savalilaisten jäsenpalvelua hoidetaan isommalla porukalla. SAVALin jäsenmäärällä henkilöstön palkkaaminen on taloudellisesti haastavaa, mutta nyt jäsenpalvelut hoituvat saman henkilöstön kautta kuin muidenkin YTYn jäsenten, SAVALin toiminnanjohtaja Pekka Potinkara kertoo. YTY puolestaan hyötyy SAVALin kymmenen vuoden kokemuksesta ja kontakteista urheilualalta ja on suunnannut vahvemmin urheilualan toimintaan. – Ammattivalmentajien lisäksi urheilualalla on paljon YTYyn sopivia esimiehiä ja asiantuntijoita, jotka hyötyvät siitä, että urheiluala on YTYn toimijoille tuttu, Potinkara huomauttaa. ●

lentäjät sopivat joukkoon Uusin jäsenyhdistys on vuoden alusta liittynyt Flybe Airline Pilot Association FAPA. FAPA toi tullessaan n. 150 lentokapteenia ja lentoperämiestä, mikä nosti YTYn kokonaisjäsenmäärän yli yhdeksään tuhanteen.

FAPA on tällä hetkellä ainoa suuremmista suomalaisista lentäjäyhdistyksistä, joka on järjestäytynyt keskusjärjestöön. – Järjestäytymistavoitteenamme on tarjota mahdollisimman kattavat työsuhde- ja työttömyysturvapalvelut jäsenillemme, FAPAn puheenjohtaja Timo laihanen sanoo. – Lentäjillä on ollut hieman vaikeuksia löytää omaa lokeroaan ammattijärjestöissä. Koulutuksellisesti ammattialamme katsotaan kuuluvan keskiasteeseen, mutta jo lainsäädännöllisestikin tehtäviemme vastuut ja velvoitteet asetetaan huomattavasti korkeammalle tasolle. Myös lentäjien palkkataso on yhteneväinen YTYn jäsenien palkkatason kanssa. YTYn kautta FAPA odottaa saavansa koko lentäjäyhteisön äänen selkeästi kuulumaan. – Odotamme tukea asioiden hoitamiseen sekä kansallisella että Euroopan tasolla, koska EU:n myötä merkittävä osa päätöksistä lentäjien työskentelyolosuhteiden osalta tullaan tekemään muualla kuin Suomessa. Tähän valtavaan eurooppalaiseen koneistoon pääsee vaikuttamaan vain olemalla osa isoa ja vaikutusvaltaista järjestöä, Laihanen toteaa viitaten Akavaan. ●

YpYstä se lähti YTYn ensimmäinen yhdistysjäsen oli Ylen Päällikköyhdistys, joka liittyi YTYyn 2007. Puheenjohtaja Timo Säynätkarin mukaan YTYyn liittyminen toi hyvän keskusteluyhteyden muihin järjestötoimijoihin ja lisäsi yhdistyksen uskottavuutta myös työnantajan silmissä. Lähivuosina YPYn jäsenmäärä on pysytellyt noin 160 jäsenen tuntumassa. ●

YtYssä on 9252 jäsentä, joista Suomen Ammattivalmentajien jäseniä .................................. 816 YLEn päällikköyhdistyksen jäseniä ............................................. 163 Flybe Airline Pilot Association FAPAn jäseniä ..................... 143 Jäsenyhdistykseksi hallitus voi hyväksyä yhdistyksen, jonka henkilöjäsenistä vähintään puolet toimii ylemmän toimihenkilön tai tähän rinnastettavissa tehtävissä. Hallitus voi erottaa jäsenyhdistyksen, jos jäsenyhdistys ei täytä enää sääntöjen jäsenyysedellytyksiä. Jäsenyhdistyksen äänioikeutta käyttävät ne sen henkilöjäsenet, jotka jäsenyhdistys on kirjallisesti ilmoittanut YTYn henkilöjäseniksi. Näillä kullakin on yksi ääni. ●

YTY 3/2013

Teksti Anssi Kaarlo Koskinen, Akavalainen-lehti 3/2013 Kuva Fotolia.com

Johtaja, katse budjetista asiakkaaseen Kuluja kyttäävä johtaja on mennyttä maailmaa. Vai onko?

rganisaatioita ei voi johtaa niin, että vain talous määrää tahdin. Tätä mieltä on brittiläinen johdon konsultti ja psykologi John Seddon, jonka mukaan vain taloudellisissa vaikeuksissa oleva yritys voi keskittyä kulujen minimoimiseen. Perinteinen tapa budjetoida on Seddonin mukaan melko hyödytön apuväline. Budjetti on mittari, joka katsoo taaksepäin. Se kertoo mitä on tapahtunut ja miten taloudenpito on sujunut. Johtamisen pitäisi perustua eteenpäin katsoviin mittareihin, jotka perustuvat asiakkaiden tarpeisiin. Lisäksi johtajan olisi tärkeää ymmärtää organisaatiossaan tehtävää työtä. Organisaatio tulisi nähdä kokonaisuutena, eikä vain yksittäisinä toimintoina. Suuri osa nykyjohtajista toimii Seddonin mukaan väärin. He johtavat organisaatioitaan käskyttämisen ja kontrolloimisen kautta. Heidän johtamisessaan keskeistä ovat numerot, talous kulkee edellä ja johtaminen keskittyy kulujen karsimiseen. – He tietävät miten tämä tehdään, mutta heillä ei ole mitään käsitystä siitä, mikä siinä on pielessä. Jos heidän näkemyksiään haastaa, he pitävät sinua hulluna, Seddon sanoo. Onko Seddonin puheissa perää? Voisiko tosiaan olla niin, että yritys voi menestyä ilman tiukkaa kulukuria? Suomalaiset asiantuntijat ovat Seddonin kanssa hieman eri linjoilla. Johtaja tasapainoilee

Aalto-yliopiston johtamisen professorin Janne Tienarin mukaan johtaminen on tasapainoilua. – Toisessa vaakakupissa on työn tekemisen mielekkyys, ja toisessa kupissa ovat 14 YTY 3/2013

omistajien ja analyytikkojen vaatimukset. He katsovat menestystä numeroiden kautta. Tasapainon löytäminen on haaste, Tienari sanoo. Seddonin mukaan organisaation systeemin suunnittelu ja varsinaiseen työhön keskittyminen tuovat lopulta kustannuksetkin matalammalle kuin jos johtajan ensisijaisena tehtävänä olisi kulujen karsiminen. Eikö tällainen voisi lepyttää osakkaat ja analyytikotkin? Tienarin mielestä ajatus kuulostaa hyvältä, mutta hän epäilee, voiko sitä yleistää jokaiseen organisaatioon ja jokaiseen tilanteeseen. – Yleisten väitteiden aika on ohi. Niin monet asiat kuitenkin vaikuttavat kokonaisuuteen.

Organisaation systeemin suunnittelu ja varsinaiseen työhön keskittyminen tuovat lopulta kustannuksetkin matalammalle. Seddon sanoo johtajien keskittyvän koviin lukuihin, ja jossain määrin tämä on ollut todellisuutta Suomessakin. Tienarin mukaan Suomessa on ollut pitkään vallalla teknokraattinen johtaminen, mutta tämä on muuttunut viime vuosikymmeninä. Aikaisemmin johtajiksi edettiin useimmiten teknisen koulutuksen kautta ja monet johtajista olivat diplomi-insinöörejä. – Ulkomaisten omistajien merkitys on lisääntynyt, minkä ansiosta jotkut johtajien erityispiirteet ovat hioutuneet. Nykyään on enemmän ammattijohtajia, Tienari sanoo.

Maailma on hankala ennustettava

Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen maailmasta on tullut niin hankala ennustettava, että budjetti ei voi enää ohjata toimintaa, sanoo konsulttiyritys Psyconin toimitusjohtaja Tapani Haavisto. – Yritysten pitää nykyään reagoida mahdollisimman nopeasti, ja budjetoinnin merkitys on pienentynyt. Perinteinen budjetti on useimmissa yrityksissä korvattu rullaavalla ennustamisella, Haavisto sanoo. Hänen mukaansa pelkästään kuluja kyttäävä johtaja on mennyttä maailmaa. Tämän päivän palveluorganisaatio rakentuu asiakkaiden varaan. Yritysten täytyy olla selvillä asiakkaan tilanteesta, tarpeista ja tulevista muutostrendeistä, jotta ne kykenevät tuottamaan asiakkaalle sopivia ratkaisuja. Taloudellisia laskelmia toki tarvitaan, että voidaan analysoida liiketoiminnan kannattavuutta ja palvelujen hinnoittelua. Talouden on oltava tasapainossa. – Kulut ovat aina suhteessa johonkin eli pystytäänkö palvelua tai tuotetta tuottamaan niin, että siinä on kannattavan liiketoiminnan edellytykset. Jos kysyntä putoaa, kuluja joudutaan karsimaan.

Haaviston mukaan kustannuksista puhuminen on tälle ajalle ominainen piirre. Talouden alavireisyys tuo painetta kustannusten karsintaan. Tämä näkyy vahvasti julkisessa keskustelussa. – Kulujen karsinta on arkea, kun kysyntä romahtaa ja tilanteeseen yritetään reagoida mahdollisimman nopeasti. Asiantuntija hallitsemaan kokonaisuutta

Seddon painottaa, että johtajien on hallittava organisaationsa varsinainen työ. Haaviston mukaan tämä on nykyisin yleinen käsitys. Nykyjohtajalla on erityisesti asiantuntijaorganisaatioissa oltava vankka tuntemus toimialasta ja toimialan logiikasta. – Toisaalta, ei aivokirurgeja johtamaan tarvita aivokirurgia, Haavisto huomauttaa. Syvä asiantuntemus ei aina tue kokonaisuutta, vaan saattaa saada aikaan sen, että johtaja ei näe kokonaisuutta ja hän korostaa jotain kohtaa liikaa. – Jos johtaja tietää paremmin kuin muut, hän ei käytä porukan asiantuntemusta riittävästi, eikä osaa tehdä ratkaisuja, joita häneltä odotetaan. ●

Tulevaisuuden johtaja on vastuullinen

konomiliiton toiminnanjohtajan Aija Bärlundin mukaan tulevaisuuden johtaja johtaa yritystään vastuullisesti, kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Bärlund on hiljattain kirjoittanut Sitran tutkijan Susanna Perkon kanssa kirjan ”Kestävä johtajuus”, joka tarkastelee kestävää kehitystä liiketoiminnan arvonluonnin näkökulmasta. Bärlundin mukaan Suomessa ollaan tällä hetkellä heräämässä vastuulliseen johtamiseen. Kaikkialla se ei vielä näy. – Saneeraminen tuntuu olevan johtajien ydinosaamista. He oikein kilpailevat sillä, kuka saneeraa rankimmin. Se on hirveän lyhytnäköistä. Bärlund peräänkuuluttaa vastuullisuutta yritysten koko toimintaan. – Palkansaajat maksavat veronsa Suomeen, mutta yritykset eivät. Yritykset eivät osallistu yhteiskunnan ylläpitoon ja kehittämiseen. Kovin aggressiivinen verosuunnittelu voi vaarantaa yrityksen maineen. Vaikka Suomessa ollaankin nykyään ongelmissa talouden kanssa, muutamat yritykset ovat osanneet kääntää tilanteen edukseen. Ne ovat muuttaneet koko ansaintalogiikkaansa kestävämmäksi. Bärlund toteaa menestystarinoiden poikivan muutosta muuallakin. – Johtajat oppivat toisiltaan, kun he kertovat toisilleen menestystarinoitaan. Bärlund mainitsee menestyneinä yrityksinä muun muassa Outotecin, jonka toimitusjohtaja on Pertti Korhonen sekä Konecranesin, jonka toimitusjohtajana toimii Pekka Lundmark. Lisäksi hän mainitsee perheyritykset. – Perheyritysten kvartaali on 25 vuotta. He voivat pitää työntekijöistään kiinni, vaikka menisi hetkittäin huonomminkin. ●

YTY 3/2013 15

Kaikki hyöty osa-aika- tai pätkätöistä ei ole vain välitöntä rahallista hyötyä. Lyhyidenkin työjaksojen tai osa-aikatyön tekeminen lisää todennäköisyyttä työllistyä kokopäiväisiin töihin, ylläpitää ammattitaitoa ja kerryttää eläkettä.

teksti Leena Vänni

Kuva Fotolia.com

työttömänä osa-aikatöihin Jos kokopäiväistä työtä ei ole tarjolla, työnhakija voi ottaa vastaan osa-aikatyön ja hakea soviteltua työttömyyspäivärahaa.

oviteltua päivärahaa voi saada, jos tekee osa-aikatyötä, jonka osa-aikaisuus ei perustu työntekijän aloitteeseen. Soviteltu päiväraha on mahdollinen myös, kun työaikaa on lyhennetty lomautuksen vuoksi tai saa tuloa sivutoimesta. Enintään kaksi viikkoa kestävät kokoaikatyöt menevät tähän samaan kategoriaan. Soviteltua päivärahaa ei makseta, jos työaika ylittää 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Työnantajan pitää pystyä valvomaan työaikaa, jotta soviteltua päivärahaa voidaan maksaa. Esimerkiksi provisiopalkkaisella työntekijällä ei yleensä ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, jos työskentely tapahtuu muualla kuin

YTY 3/2013

työnantajan tiloissa. Ainoastaan työtulojen vähyys ei oikeuta soviteltuun päivärahaan. Lyhennettyä työviikkoa tekeville lomautetuille maksetaan täysiltä työttömyyspäiviltä täyttä päivärahaa. Lomautus on parempi saada kokonaisina päivinä, ei lyhennyttyinä työpäivinä. Jos henkilöllä on samalla viikolla sekä kokonaisia lomautuspäiviä että vajaita työpäiviä, tulee koko viikolta maksaa normaalia soviteltua päivärahaa. sovitellun päivärahan suuruus

Sovitellun päivärahan määrä lasketaan siten, että puolet (50 prosenttia) sovittelujakson aikana ansaitusta tulosta vähennetään täysimääräisestä päivärahasta. Esimerkiksi jos täysi päivärahasi on 1800 euroa, ja saat osa-aikaisesta työstä palkkaa 800 euroa, kokonaistulosi on 1800–0,5 x 800 + 800 = 2200 euroa. Sovitellun päivärahan määrää rajoittaa sääntö, jonka mukaan soviteltu päiväraha mahdollisine lapsikorotuksineen ja tulo sovittelujakson aikana voi yhteensä olla enintään 90 prosenttia ansiopäivärahan perusteena olevasta palkasta, kuitenkin vähintään niin paljon kuin henkilöllä olisi oikeus saada peruspäivärahana ilman korotusosia. Jos hakijalla on oikeus korotettuun tai muutosturvan ansio-osaan, voi soviteltu päiväraha lapsikorotuksineen ja tulo sovittelujakson aikana yhteensä olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen, kuitenkin vähintään niin paljon kuin hänellä olisi oikeus saada peruspäivärahana ilman korotusosia. Työttömyyspäivärahaa ei makseta, jos kuukaudelta maksettava määrä olisi pienempi kuin 50 prosenttia peruspäivärahasta.

un ja hyödy alvelu nnä alveluun Kirjaudu p etusi! audu p etu ä j n si! n y r d ja hyö Ki

huomioitava työtulo

Soviteltavaksi työtuloksi katsotaan ainakin seuraavat veronalaiset erät: • palkkatulo luontaisetuineen tai siihen verrattava henkilökohtainen tulo • lomaraha ja osa-aikatyöhön perustuva loma-ajan palkka sekä lomakorvaus • työaikapankkiin siirretty tai sieltä nostettu tulo • tulospalkkio ja bonus • immateriaalioikeuksiin perustuva korvaus esim. tekijänoikeuskorvaus ja rojalti • yritystoiminnasta ja omasta työstä saatava ansiotulo ja osinkotulojen ansiotulo-osa • metsässä tapahtuneen hankintatyön arvo • maatalouden ansiotulona verotettava tulo • porotalouden työn arvo • muut ansiotulot (esim. stipendit, apurahat jne.) • ulkomailta saadut vastaavat tulot Työtulo huomioidaan pääsääntöisesti ansaintaperiaatteen mukaisesti eli sovittelujakson aikana ansaittu tulo huomioidaan riippumatta siitä, milloin tulo on maksettu.

Poimintoja etujen Jäsenetujen lisäksi käytettävissäsi on Jäsenedut.fi -palvelun Oman liiton Muita uusimpia jäsenetuja: kevään hemmottelutarjouksista: tarjoamat jäsenedut. Tässä muutamia esimerkkejä tarjonnasta. RekisHärmän Kylpylä: Fashionstoren teröidykylpyläpaketti palveluun www.jäsenedut.fi, jottaverkkokaupasta näet tarkemmat tiedot tar55 €/hlö/vrk –10 % Ikaalisten Kylpylä: keväinen kylpyläloma Lentolupakirja jouksista ja pääset hyödyntämään nettikauppojen kautta tulevat edut. 114 €/huone (1–2 henk.)/vrk TT-Aviationilta –10 % Kankaanpää: PlusTerveys-hammaslääkäreiltä TarkistaKuntoutuskeskus aina edut ja niiden voimassaoloajat ostoksille lähtöä, pääsiäispaketti täysihoidolla 63 €/hlö/vrk palvelujaennen jäsenetuhintaan Kylpylä: Cruises sillä neNaantalin vaihtuvat koko ajan ja niitä tuleeKristina päivittäin paratiisiloma kahdelle 130 €/vrk -lomaristeilyistä –10lisää. % Rauhalahden kylpylähotelli: Hyvän olon loma 245 €/hlö/3 vrk Ruissalon Kylpylä: kylpyläpaketti kahdelle 90 €/vrk Siuntion Hyvinvointikeskus: viikonloppu kahdelle 110 €/vrk Lisäksi tuntuvia alennuksia mm. Flamingo Spasta ja Elegia Day Spasta!

Hotelli Ylläs Saagan majoituksesta –20 % Viking Line -risteilyjä jäsenetuhintaan Jämerä-talon ostajalle sisustussuunnittelupaketti (arvo 1500 €) Muuttopalvelu Niemen kotimuuton muuttolaatikot puoleen hintaan Kansallisteatterin Isän tyttö -oopperaan kaksi lippua yhden hinnalla Helsingin Kulinaarisen Instituutin teemakurssien lahjakorteista –20 %

Tässä muutamia esimerkkejä tarjonnasta

Akavan Erityisalat ry:n jäsenenä pääset hyödyntämään liiton omien jäsenetujen lisäksi akavalaista Jäsenedut-palvelua. Rekisteröitymällä palvelun käyttäjäksi osoitteessa jäsenedut.fi näet lisätietoja jäseneduista ja hinnoista. Jäsenedut-sivu löytyy myös Facebookista. Seuraa ja hyödynnä parhaimmat edut heti!

Jäsenetu, jota ei ole vielä olemassa? Jäsenedut-palvelussa halutaan tuottaa tapahtumia, palveluja ja tarjouksia jäsenten tarpeiden pohjalta. Jokainen jäsen voi ehdottaa toiveensa esim. palvelun Facebook-sivulla. Palvelun idea on, ettei se ole ikinä valmis, vaan se etsii jatkuvasti akavalaisia kiinnostavia uusia ja laadukkaita jäsenetuja.

Yritystoiminta

Sivutoimisesta yritystoiminnasta saatu tulo sovitellaan yleensä viimeisimmän vahvistetun verotuksen tietojen perusteella. Sivutoimisesta yritystoiminnasta ja omasta työstä saatu tulo voidaan sovitella myös silloin, kun toiminnasta kertyy tuloa toiminnan harjoittamisen päättymisen jälkeen (esimerkiksi tekijänoikeuskorvaukset). sovitellun päivärahan hakeminen ja maksaminen

Soviteltua työttömyyspäivärahaa haetaan takautuvasti kuukaudelta tai neljältä peräkkäiseltä kalenteriviikolta palkanmaksujaksosta riippuen. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan palkkatodistus tai palkkalaskelma vastaavalta ajalta. Työsuhteen alkaessa tulee kassalle toimittaa kopio työsopimuksesta tai työnantajan selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista. Myös soviteltua päivärahaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa. työllistyminen helpottuu

Sovitellut työttömyyspäivärahat kuluttavat 500 päivän enimmäisaikaa ansiosidonnaisella päivärahalla. Kaikki hyöty osa-aika- tai pätkätöistä ei kuitenkaan ole vain välitöntä rahallista hyötyä. Lyhyidenkin työjaksojen tai osa-aikatyön tekeminen lisää todennäköisyyttä työllistyä kokopäiväisiin töihin, ylläpitää ammattitaitoa ja kerryttää eläkettä. ● Tarkempaa tietoa IAET-kassan nettisivuilta www.iaet.fi

Vattenfall-sähkösopimukset jäsenetuhintaan, katso kulloinkin voimassa olevat hinnat Jäsenedut.fi -palvelusta. CDON.COM, Fujitsun kannettavat tietokoneet huippuhinnoin alk. 399,- ja kaupan päälle 50 euron alennuskoodi, tietokonelaukku (arvo 9,99) sekä F-Securen antivirus -ohjelmisto (arvo 49,99). Tarjous voimassa 30.9.2013 saakka tai niin kauan kuin varastoa riittää. Tilauskoodi xY3YnyAk. BEST WESTERN PREMIER Hotel Katajanokka, 15 %:n alennus päivän hinnasta sekä 15 %:n alennus Á la carte -listan pääruoista illalla majoituksen yhteydessä. Scandic Oscar Varkaus, 12 %:n alennus päivän hinnasta sekä 20 %:n alennus Á la carte -ruokailusta. Apteekkituotteet.fi, 5 euron alennus yli 50 euron ostoskorista koodilla EDUTVIISIEUR. Lääkkeeksi rekisteröidyt valmisteet eivät ole mukana kampanjassa. Vaihtoehtoinen jäsenetu: ilmainen toimitus koodilla jasenedut13. Tarjoukset voimassa 31.12.2013 saakka. Kontio-hirsitalot ja -huvilat, yli 25 000 euron huvila- tai talotilauksen yhteydessä Kontio myöntää 20 %:n alennuksen Piha-malleistaan. Edun arvo jopa 3000 euroa. Helsingin Kaupunginorkesterin konsertit Musiikkitalossa, alennus 20 % normaalihintaisista kertalipuista Helsingin Kaupunginorkesterin Musiikkitalon konsertteihin, jäsenhinta 16,- (norm. 20,-), jäsenhinta 20,- (norm. 25,-). Tarjous voimassa vuoden 2013 loppuun. Liput Lippupisteestä soittamalla puh. 0600 900 900 tunnuksella Akava-jäsenetu. Vianor, 16 erilaista jäsenetutarjousta. Katso Jäsenedut.fi -palvelusta.

Teksti Birgitta Suorsa / UP-uutispalvelu, Akavalainen-lehti 3/2013 Kuva Fotolia.com

Reaalipalkat on turvattava yleiskorotuksella Akavan neuvottelujärjestöt valmistautuvat syksyllä liittokierrokselle.

uleva palkkaratkaisu voi akavalaisten neuvottelujärjestöjen mukaan sisältää sekä prosentti- että europohjaisia korotuksia. Reaalipalkat pitää neuvottelujärjestöjen mukaan ainakin taata, toisin sanoen korotusten pitää pysyä inflaation tahdissa. Sen sijaan paikallinen sopiminen palkoista jakaa mielipiteet. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöllä JUKOlla on pitkä kokemus paikallisesta sopimisesta kuntasektorilla. Ylemmät Toimihenkilöt YTN sekä Tekniikka ja Terveys KTN katsovat, että palkoista voisi yksityisellä sektorilla sopia ilman paikallisia eriä. YTN lähtee tavoittelemaan kaikille ostovoiman kehittymisen takaavaa yleiskorotusta. Paikallisesti neuvotellut palkkaerät eivät sovi ylemmille toimihenkilöille. – Kun jaettavaa on vähän ja sekin paloitellaan, voi käydä niin, että joidenkin reaalipalkat laskevat. Se aiheuttaa luonnollisesti närää työpaikoilla, YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari muistuttaa. – YTN:läiset menevät töihin yleensä sopimuspalkoilla. Uran edetessä referenssit ja osaaminen kasvavat, joten palkkojenkin pitäisi nousta. Tällöin työnantaja vetoaa siihen, ettei paikallisten erien jälkeen jää rahaa henkilökohtaisten palkkojen korottamiseen. Porokari muistuttaa, että uran alkupalkat eivät vastaa työmäärää ja vastuuta. Työajat ja liittokanne solmukohtia

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tavoitteena on pitäytyä mahdollisimman alhaisessa palkkaratkaisussa ja jättää asiakysymykset sik18 YTY 3/2013

seen. YTN haluaa työaikapankit käyttöön laajasti. Sen mukaan työajoissa, niiden seurannassa ja ylitöissä on noudatettava lakia ja työajan ylitykset tulee voida tallettaa pankkiin. Toinen merkittävä hanke on ammattiliittojen kanneoikeus, jota teollisuusliitot ajavat yhdessä yli keskusjärjestörajojen. Porokari muistuttaa, että liittojen kan-

neoikeus on jo käytössä esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa. – Se ehkäisisi työnantajan väärinkäytöksiä ja suoranaisia laittomuuksia sekä vähentäisi siten palkansaajapuolen mielenilmauksia, Porokari perustelee. – Lisäksi se estäisi epäreilua kilpailua työehdoilla. Kanneoikeus hyödyttäisi työnantajaakin. ●

[ Y T I M E S TÄ ]

anu aspiala, edunvalvontalakimies

miksi painostustoimenpiteitä käytetään?

ätä palstaa kirjoittaessani ilma on sakeanaan arvauksia tulevasta palkkaratkaisusta. Lehden tullessa painosta tilanne saattaa jo olla selkiytynyt – yhtä todennäköisesti ei. Päädymme sitten liittokierrokselle tai keskitettyyn ratkaisuun, varmaa on, että tämänkään syksyn työmarkkinatanssista ei taivutuksia puutu. Helposti löytyvään ratkaisuun ei usko juuri kukaan. Ammattiyhdistysliikettä on viime vuosina kritisoitu jämähtäneeksi. Kovimpien syytösten mukaan palkansaajajärjestöt ovat kansantaloudellinen jarru ja epädemokraattinen ylivallan käyttäjä. Ensimmäistä väitettä ei voi väistää, järjestöt eivät aivan ole päivittäneet tietojaan nykyaikaisesta työn tekemisestä. Jälkimmäisiä väitteitä emme suostu purematta nielemään. Halusimmepa tai emme, työmarkkinaneuvottelut ovat aina tavalla tai toisella järjestövoiman katselmus. Tämä asia ei ole muuttunut 50 vuodessa, vaikka työelämä itsessään onkin heittänyt häränpyllyä. Elinkeinoelämä on lähes täysin järjestäytynyt ja sen toimintaa koordinoi erittäin vahva etujärjestö. Neuvottelujen aikana työntekijäpuoli on jatkuvan arvioinnin kohteena: miten seisomme asettamiemme tavoitteiden takana ja kuinka osoitamme työpaikoilla valmiutemme puolustaa tavoitteitamme. Ehdoton pyrkimyksemme on aina ratkaista asiat neuvotteluteitse sopimalla. Tavoitteemme on saada jäsenillemme mahdollisimman hyvät työehtosopimukset ja kilpailukykyinen palkkakehitys. Elämme kuitenkin reaalimaailmassa: taloudellinen tilanne määrittelee yritysten palkanmaksukyvyn. Meidän tulee asettaa tavoitteet siten, että tämä ei vaarannu. Tavoitteiden kohtuullisuus ei silti takaa niiden saavuttamista. Työnantajapuolen tärkeimpänä intressinä on saada työrauha, mieluiten ilmaiseksi. Jos työrauhan saavuttaminen näyttää todennäköiseltä ilman, että sitä tarvitsee vaihtaa palkankorotuksiin ja parempiin työehtoihin, miksi suostua mihinkään vaatimuksiin. Tästä syystä neuvotteluja joudutaan joskus vauhdittamaan painostustoimenpiteillä. Lakon uhka tai muu työtaistelutoimenpide ei koskaan ole itsetarkoitus, mutta toisinaan välttämätön paha. Ylempien toimihenkilöiden yleisimmin käyttämä painostustoimi on ylityökielto. Ylityökiellolla on vaikutusta, kun sitä noudatetaan, koska tilastojen mukaan jäsenemme tekevät keskimäärin 3–5 tuntia ylitöitä viikossa. Lakko on aina viimeinen keino saada sopimus solmituksi. Jo pelkkä lakon uhka riittää lähes aina, kunhan jäsenistö osoittaa sitoutumisensa siihen. Näin neuvottelujen alla muistuttaisinkin teitä ytyläiset, että pitäkää ääntä työnpaikoillanne! Nostakaa esiin kehityskohtia ja kertokaa mielipiteenne neuvottelutavoitteista. Jos tällaista keskustelua ei työpaikalla käydä, työnantaja olettaa, että todellisia kehityshaluja ei ole. Myös henkilöstön edustajan on tärkeää tietää, mitä jäsenkunta haluaa ja että hänellä on muiden tuki. ●

YTY 3/2013

Teksti Kari Saarinen Kuva Fotolia.com

Palkkaturvan hakemisessa

ei kannata viivytellä Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työnantajan maksukyvyttömyyden varalta.

alkkaturvana voidaan maksaa työsuhteeseen perustuvat saatavat, jotka työnantaja olisi velvollinen maksamaan työntekijälleen. Palkkaturvaa maksetaan vain työsuhteisille työntekijöille. Sitä ei makseta yrittäjälle tai toimitusjohtajalle.

Työnantajan maksukyvyttömyys

Palkkaturvan saamisen edellytyksenä on työnantajan maksukyvyttömyys. Tällainen tilanne on muun muassa silloin, kun työnantaja on asetettu konkurssiin, on laiminlyönyt ennakonpidätykset tai työnantajamaksut, ei pysty maksamaan ulosotossa olevia velkojaan tai jos työnantajan maksukyvyttömyys on muutoin selvästi todettavissa. Palkkaturvan hakijan ei tarvitse esittää selvitystä työnantajan maksukyvyttömyydestä. Työnantajan maksuhaluttomuus, esimerkiksi jos ylitöitä koskeva palkkasaatava on hänen mielestään perusteeton, ei oikeuta työntekijää saamaan saataviaan palkkaturvan kautta. Tällaisia riidanalaisia palkkasaatavia on vaadittava käräjäoikeudessa. Enimmäismäärä 15 200 euroa

Palkkaturvana voidaan maksaa kaikki sellaiset työsuhteesta johtuvat saatavat, jotka työnantaja olisi velvollinen maksamaan työntekijälleen. Saataville maksetaan vaadittaessa korkoa aikaisintaan eräpäivästä lukien. Palkkaturvana voidaan maksaa esimerkiksi seuraavia saatavia: • • • • • • • • •

varsinainen palkka lomapalkka tai -korvaus lomaltapaluuraha tai lomaraha työajan lyhennyskorvaus (pekkaspäivät) irtisanomisajan palkka odotusajan palkka päivärahat, kilometrikorvaukset ja muut matkakustannusten korvaukset työsuhteeseen perustuva vahingonkorvaus työaikapankkisaatava

Palkkaturvan enimmäismäärä yhtä työntekijää kohden samalle työnantajalle tehdyn työn perusteella on 15.200 euroa. Työaikapankkisaataville on palkkaturvassa oma enimmäismäärä, joka on samalle työnantajalle tehdyn työn perusteella kuuden kuukauden palkkaa vastaava määrä. 20 YTY 3/2013

Kolmen kuukauden hakuaika

Palkkaturvan kautta saatavaa on haettava kolmessa kuukaudessa sen erääntymisestä. Jos hakemusta ei ole tehty määräajassa, ei saatavaa voida palkkaturvana maksaa. Jos esimerkiksi työsopimukseen on kirjattu, että palkka maksetaan seuraavan kuukauden 10. päivä, toukokuun maksupäivä on 10.6. Jos palkkaa ei silloin tule, palkkaturvahakemus jätettävä viimeistään 10.9.

palKKatUrVana maKsettU määrä 1998–2009 40 000 000 €

35 000 000 €

30 000 000 €

25 000 000 €

20 000 000 €

15 000 000 €

10 000 000 €

5 000 000 €

0€ 1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

hoitaja toimii yleensä palkkaturvan hakijana työntekijän puolesta. Tällöin hakemus käsitellään nopeutetussa menettelyssä. Jos palkkaturvahakemus myöhästyy ja työnantaja päätyy konkurssiin, on kyseinen palkkaerä menetetty. se vaikuttaa myös ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, sillä päiväraha perustuu todellisuudessa maksettuun palkkaan. palkkaturvan kautta saatu palkka puolestaan huomioidaan päivärahaa määriteltäessä. ●

Käsittelyaika kuukausia

Palkkaturvajärjestelmän tarkoituksena ei ole turvata niiden työntekijöiden palkkasaatavia, jotka tietoisesti jatkavat työskentelyään maksukyvyttömän työnantajan palveluksessa. Palkkaturvasta huolehtivat ELY-keskukset. Hakemuksia ottavat vastaan ELY-keskukset ja TE-toimistot. Niistä saa myös neuvoja palkkaturvaan liittyvissä kysymyksissä. Päätöksen palkkaturva-asiassa tekee ELY-keskus, joka pyytää työnantajalta lausuntoa palkkaturvahakemuksen johdosta. Samanaikaisesti selvitetään työnantajan maksukyvyttömyyttä mm. eri viranomaisilta. Hakemusten käsittelyaika on pääsääntöisesti 3 – 4 kuukautta. Käsittelyaikaan vaikuttavat mm. tiedoksiantomenettelyyn kuluva aika sekä palkkasaatavien selvyys. Työnantajan joutuessa konkurssiin pesänhoitaja on velvollinen viipymättä laatimaan luettelon maksamatta olevista palkkasaatavista. Työntekijällä on oikeus tarkastaa omat saatavansa luettelosta. Pesänhoitaja selvittää TE-keskuksen kanssa, mitkä saatavista voivat tulla maksettavaksi palkkaturvana ja pesän-

maksaminen

Palkkaturva maksetaan pankkitilille viikon kuluessa päätöksen antamisesta. Palkkaturvana maksettavista saatavista toimitetaan ennakonpidätys, joka on 5.000 euroon asti 30 prosenttia ja sen ylittävältä osalta 50 prosenttia. Lisäksi palkkaturvana maksettavasta määrästä vähennetään työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksu. Verottajalta voi pyytää verokortin kyseistä palkkaturvamaksua varten, mikäli henkilökohtainen veroprosentti on selvästi alhaisempi. Palkkaturvana maksetut saatavat korkoineen peritään työnantajalta tai tämän konkurssipesältä takaisin valtiolle. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa vuosittain jälkikäteen valtiolle palkkaturvana maksettujen määrien ja työnantajilta takaisin perittyjen pääomamäärien erotuksen. Tähän tarvittavat varat kerätään työnantajien työttömyysvakuutusmaksuina. Kiistatilanteet

Palkkaturvana haettu saatava voi tulla hylätyksi, jos työnantaja on kiistänyt saatavat kokonaan tai osittain. Jos palkkaturvana haettu saatava on hylätty sen vuoksi, että työnantaja on riitauttanut saatavan, työntekijän on säilyttääkseen oikeutensa palkkaturvaan nostettava kanne käräjäoikeudessa työnantajaa vastaan. Jos saatava on hylätty sen vuoksi, ettei palkkaturvaviranomainen ole kyennyt selvittämään sen perustetta ja määrää, mutta työnantaja ei ole sitä kiistänyt, työntekijän on nostettava kanne käräjäoikeudessa valtiota vastaan. Mikäli työnantaja on konkurssissa, kannetta ei voida nostaa, vaan työntekijän on valvottava saatavansa konkurssissa. Oikeudenkäynnin jälkeen työntekijän on tehtävä uusi palkkaturvahakemus kolmen kuukauden kuluessa tuomion lainvoimaiseksi tulosta. ● YTY 3/2013

Teksti Anssi Kaarlo Koskinen, Akavalainen-lehti 3/2013 Kuvitus Juha Saari

Ryhtiä hommiin, kokousväki! Kehnot ja turhat kokoukset syövät kallisarvoista työaikaa. Siellä se taas pitää yksinpuhelua – ja etupäässä asian vierestä. Ei ihme, että kaikki näpräävät kännyköitään. Jaahas, meillä ei ole asialistaa. Eipä silti, ei kukaan näytä edes valmistautuneen mitenkään. Miksi me olemme täällä, vaikka kenelläkään ei ole mitään asiaa? Ja juuri nyt,kun olisi sata deadlinea päällä!

uulostaako tutulta? Mietteitä kokouksissa, kenties? Huonot kokouskäytännöt nousivat esiin Jyväskylän yliopiston vararehtorin, professori Kaisa Miettisen Jyväskylän yliopiston rehtoraattiblogissa. Hänen mukaansa kehnoja kokouksia ei tarvitse sietää, eikä kallisarvoista työaikaa pidä uhrata kaikkiin mahdollisiin kokouksiin. Miettisen kirjoitus herätti huomiota. – On tullut palautetta, että onko siinä mitään järkeä, kun on kokouksia kokousten perään niin, ettei ehditä edes muistiota tehdä, Miettinen kertoo. Muka-kokoustaminen pannaan

Miettinen vaatii kokoustamiseen jämäkkyyttä. Kokous on valmisteltava huolella ja materiaalin on tultava ajoissa osallistujille. Jos ei tule, kokous perutaan. Osallistujille on tehtävä selväksi päätetäänkö kokouksessa jotain vai onko tarkoitus vain vaihtaa näkökantoja. Osallistujienkin on valmistauduttava. Lisäksi heidän on ennen kaikkea oltava varmoja, että kokous on oikeasti heitä varten. Ettei 22 YTY 3/2013

tule kesken kaiken tarvetta näprätä kännykkää tai tablettitietokonetta. – Moinen muka-kokoukseen osallistuminen pitäisi laittaa mielestäni pannaan. Jos kokous ei kiinnosta ketään, miksi se pidetään? Miettinen kysyy. Kun kaikki ennakkovalmistelut on tehty huolella, on keskityttävä itse kokouksen sujuvuuteen. Puheenjohtajan on vietävä keskustelua eteenpäin ja pidettävä puhujat aiheessa. Hän kokoaa asiat selkeästi yhteen. Kokousta ei pidä pitkittää tarpeettomasti. On tärkeää sopia miten päätöksiä seurataan ja miten ne käytännössä toteutetaan. Kokouksen jälkeen laaditaan pöytäkirja. Muuten saattaa käydä niin, että samat asiat ovat esillä uudestaan seuraavassa kokouksessa. – Se, että kerrasta toiseen puhutaan samoista asioista, on epämotivoivaa, eikä mikään kunnolla kehity, Miettinen sanoo. Hän on joutunut urallaan ajoittain huonoihin kokouksiin. Ne voivat yllättää milloin vain. – Kun olin aikanaan opiskelijajäsenenä laitosneuvoston kokouksissa, pöytäkirjasta piti lukea jälkikäteen, mitä kokouksessa päätettiin. Vilkasta keskustelua ei miten-

kään vedetty yhteen. Monesti olen poistunut kokouksesta miettien, että ajan olisi voinut käyttää paljon paremmin. Suurella joukolla on pähkäilty asiaa, joka olisi etukäteisvalmistelulla ollut helposti hoidettavissa, Miettinen kertoo. Työryhmiin tehokkuutta

Miettinen arvelee ahkeran, mutta tehottoman kokoustamisen olevan ajan henki. Kokouksista tulee illuusio, että jotain oikeasti syntyisi, mutta tosiasiassa kaikki vaan turhautuvat. Työajan hukkaaminen kokouksissa istumiseen on myös kallista. Miettinen ihmettelee, miten aikana, jolloin yliopistojen pitää karsia kuluja, isopalkkaisia professorejakin on varaa istuttaa kokouksissa, joissa ei synny mitään hyödyllistä. Hallintoon liittyvät pakolliset kokoukset ovat yliopistomaailmassa Miettisen mukaan vähentyneet viime vuosina, kun esimerkiksi laitosneuvostot on lakkautettu. Tilalle on tullut lukematon määrä erilaisia työryhmiä kokouksineen ja tapaamisineen. Viedäänkö työryhmien työtä loppuun vai jääkö asia vain loppuraporttiin?

Miten tällaisen hölmöilyn sitten saisi loppumaan? Mitä pitää tehdä, että joutava istuminen turhissa kokouksissa loppuisi? – Jos kukaan ei mene huonosti valmisteltuun kokoukseen, luulisi sillä olevan jotakin vaikutusta. Työmotivaatio on tärkeää. Kokoukset voivat olla antoisia ja hyödyllisiä tilaisuuksia, jolloin niihin osallistuu mielellään. En siis julista pannaan kokouksia vaan huonot kokoukset, Miettinen painottaa. Saa tapella

Hyvän kokouksen tuntomerkit • Materiaali ajoissa. • Tarkoitus on ilmaistava – päätetäänkö vai keskustellaanko. • Paikalle, jos läsnäolo on tarpeellinen. • Kaikki osallistujat valmistautuvat hyvin. • Alkamis- ja päättymisaika ilmoitettava. Ei liian pitkä. • Puheenjohtaja on tärkeä – hän johtaa keskustelua, pitää kokouksen asiassa ja tekee yhteenvedot. • Lopuksi sovitaan jatkotoimenpiteistä. • Tehdään pöytäkirja. Huonoa kokousta ei tarvitse tiivistää. Sen kyllä huomaa ja tuntee nahoissaan.

– Toisinaan vaikeat asiat poistetaan päiväjärjestyksestä ainakin hetkeksi nimeämällä työryhmä pohtimaan niitä. Aina ei muisteta palata työryhmän tuloksiin, vaan asia ikään kuin haudataan työryhmän nimeämisen jälkeen. Työryhmä ei välttämättä edes kokoonnu ja saattaa kestää aikansa ennen kuin se huomataan, Miettinen sanoo. Turhaa näennäisdemokratiaa

Turhia kokouksia järjestetään monesta syystä, motiivina voi olla esimerkiksi näennäisdemokratia. Tällöin asiat on käytännössä jo päätetty, mutta kokouksella osallistujille annetaan näennäinen tilaisuus vaikuttaa. Mitään palautetta ei kuitenkaan oikeasti oteta vastaan. Kokouksissa turhautuminen voi Miettisen mukaan olla osaltaan kulttuurinen ongelma. Kokouksissa saattaa istua eritaustaisia ihmisiä, eikä toisen tapa kommunikoida ja työskennellä tunnu luontevalta. Miettinen on matemaatikko, ja nämä ovat hänen mukaansa luonnostaan napakoita. Asioiden hoitaminen pitkällisten keskustelujen kautta saattaa tuntua heistä turhalta.

Sisäministeriön ylitarkastaja Panu Artemjeff on ahkera kokoustaja. Hänellä kuluu kokouksissa joka työpäivä kahdesta kolmeen tuntiin. – Kokousten muoto vaihtelee. Paljon on sellaisia kokouksia, joissa työstetään yhdessä jotain prosessia, kuten tekstiä, Artemjeff kertoo. Kehnojakin kokouksia sattuu kohdalle. Artemjeff mietiskelee erilaisia esimerkkejä. – Jos kokouksen syy on vain muodollinen, sillä ei ole relevanttia tarvetta. Tai jos käsiteltävien asioiden määrää ei ole osattu hahmottaa, jolloin niitä on liikaa tai liian vähän. Kokouksen ei tarvitse aina olla tiukka ja päämäärätietoinen. Artemjeff huomauttaa, että työnteolla on sosiaalinenkin puoli. Ihmisten on pystyttävä vaihtamaan ajatuksia keskenään, ja kokous mahdollistaa dialogin. Menestyvä kokouskulttuuri voi olla monen muotoista. Artemjeff kertoo esimerkin Kosovosta, jossa hän oli hiljattain työmatkalla. – He kutsuvat yhteiskuntaansa ”macchiato societyksi”, nimitys viittaa kahviin. Kun väki tulee työpaikalle, se lähtee usein saman tien kahville. Epämuodollisissa kahvilatiloissa voi puhua suoraan, siellä asiat päätetään. Artemjeffin määritelmä huonosta kokouksesta on myös sellainen, jossa ihmiset eivät keskustele. Hyvässä kokouksessa ihmiset vaikka suuttuvat asiansa puolesta. – Jos kokouksessa oikein tapellaan, asia on tosi merkityksellinen. En kuitenkaan kannata tappelua. Ja jos ihmiset puhuvat kokouksessa koko ajan asian ohi, puheenjohtaja on epäonnistunut tehtävässään. ● YTY 3/2013 23

teksti ja kuva Leena Vänni

Kesätyöntekijät piristävät toimistoarkea

uluneena kesänä toimistollemme Pasilaan tuli toista kertaa Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelija. Ensimmäisenä kesänä otimme harjoittelijoita kaksi, emmekä oikein osanneet hahmottaa, kuinka nopeasti ja näppärästi nuoret suunnitelluista työtehtävistä selviytyivät. Nyt toisella kerralla tehtävälistan laadinta oli jo helpompaa ja muutenkin kaikki käytännön asiat työsopimuksista tarvittaviin käyttäjätunnuksiin mietittynä valmiiksi ensimmäistä kertaa paremmin. Tavoitteemme on antaa näille nuorille hyvä kuva työelämästä: asiat hoidetaan kunnolla työnantajan puolelta ja vas-

Opin, mitä työsopimuksen pitää sisältää ja mitä ei kannata allekirjoittaa. Työtodistus pitää myös saada, siinä voi pyynnön mukaan joko olla arvio suoriutumisesta tai vain maininta työsuhteen kestosta ja tehtävien laadusta.

YTY 3/2013

teksti Salla Mattila

Kesätöissä

llessani kesätöissä myyjänä mansikkakojussa, kohtasin monia erikoisia asiakkaita. Joku halusi ostaa herneitä, mutta kun rahaa ei ollut, hän tarjosi maksuksi olutta. Eräs nainen tarvitsi apua avokadojen ostoon kaupassa. Hän myös nosti hirveän haloon luullessaan, että työkaverini oli varastanut minulta suklaalevyn. Minua pyydettiin seuraksi niin Ruisrockiin kuin latotansseihin. Päivittäin myös 12-vuotiaat pojat pyörivät potkulaudoillaan ympärilläni litkien samalla äidiltä salaa energiajuomaa ja kiroillen kovaan ääneen. YTYssä työskenteleminen on hyvin erilaista. Täällä ei tulla kyselemään lähimmän Alkon sijaintia eikä huudella lippis päässä ohikulkijoille. Täällä ei silti varmasti tule tylsää iloisen ja yhtenäisen työporukan takia. Työilmapiiri on mukavan rento, eikä kukaan ota itseään (tai muita) liian vakavasti vaan asioille voidaan nauraa. Juuri tämä on parasta YTYssä. Myös työtehtävät ovat vaihtelevia. Minulla on ollut paljon erilaisia työtehtäviä, kuten sopimusten ja kuvien skannaus, kuvien etsintä ja käsittely, mapitus, jäsenrekisterin tarkastelu. Pääsin myös mukaan viettämään toimintapäivää Kisakallion urheiluopistolla. Nyt kun olen ollut kaksi viikkoa kesätöissä YTYssä, voin aloittaa lomailun. Sitten en enää joudu nousemaan seitsemältä tai stressaamaan. Tai no, ei täällä oleminen mitenkään stressaavaa ole ollutkaan. Kirjoittaja Salla Mattila oli kesätöissä YTYssä kaksi viikkoa kesällä 2013.

tineeksi odotamme reipasta työntekoa sovittuun kellonaikaan. Ensimmäiset työpaikat luovat mielikuvan koko tulevasta työurasta. Minkälainen kuva työnteosta jää? Voiko työpaikalla esittää omia ideoita ja olla oma itsensä? Onko esimies tai ohjaaja tarvittaessa apuna, mutta antaa tilaa tehdä itse? Voiko työpaikalla viihtyä, vai vilkuillaanko siellä vaan kelloa? Tällä kertaa hakijajoukosta valikoitui 16-vuotias Salla Mattila. Salla oli työrupeaman alussa juuri saanut peruskoulun päätökseen ja on nyt aloittanut Etu-Töölön lukiossa. Kaksiviikkoisen työjakson päätyttyä kyselin, mitä hän oppi ammattiyhdistystoiminnasta. Kesätöitä hakiessaan Salla tiesi, että YTY on ammattiliitto, mutta muuten hän ei toimintaa tuntenut. Melko hyvin kahdessa viikossa selvisi, mitä YTYn toimistossa kenenkin vastuualueeseen kuuluu, mikä on Ylemmät Toimihenkilöt YTN (neuvottelujärjestö) ja kenen asioista huolehtii Suomen Ammattivalmentajat (urheiluvalmentajien). Työpäiviin YTYssä kuului monenlaisia tehtäviä. – Skannasin ja nimesin sopimuksia ja kuvia, katsoin listoista suosittelukorttien lähettäjiä, siirtelin huonekaluja kun työhuoneiden järjestystä muutettiin ja etsin yhteystietoja valmentajien markkinointikampanjaa varten, kuvailee Salla työpäivien sisältöä. Uutta Salla oppi kuvankäsittelyohjelman ja puhelinkeskuksen käytöstä. Lisäksi oppia tuli ammattiliitossa tehtävästä neuvonnasta. – Opin, mitä työsopimuksen pitää sisältää ja mitä ei kannata allekirjoittaa. Työtodistus pitää myös saada, siinä voi pyynnön mukaan joko olla arvio suoriutumisesta tai vain maininta työsuhteen kestosta ja tehtävien laadusta. Itse halusin arvioinnin mukaan. ●

YTY 3/2013

[ K I R J A - A R V O S T E L U ]

Teksti Seppo Simola

KAUHUKERTOMUS KAIKILLE VERONMAKSAJILLE Kirjan viesteistä surullisin on, että henkilötyövuosien vähentämisvelvoitteen myötä julkisesta hallinnosta ulkoistetaan ydinosaaminen ja asioiden ymmärtäminen. Hiljainen tieto häviää siinä sivussa. Sitten kun omassa organisaatiossa ei enää ole osaamista, niin se hankitaan konsulteilta usein paljon kalliimmalla.

irja kuvaa menettelyä lähinnä julkisessa hallinnossa, mutta se on silti erittäin aiheellinen opus myös yrityselämässä työskenteleville. Me kaikkihan maksamme veroja, joilla julkishallinnon konsulttirumbaa pyöritetään, eikä konsulttirumba ole vierasta yrityspuolellekaan. Sielläkään sitä ei välttämättä toteuteta yhtään fiksummin. Kirja kiinnostaa varmasti myös niitä, jotka ovat aikeissa työllistää itsensä konsultteina, koska sivuilta saa oivallisia vinkkejä, kuinka hivuttautua julkishallinnon budjettien syrjään kiinni. Tiedotusvälineitä seuraavalle lukijalle kirjan viesti on tuttu, mutta kirjaa lukiessa sanoma konkretisoituu: ihan oikeasti lehdistä luettu on totta! Konsulttipalveluissa ei sinänsä ole mitään tuomittavaa tai vielä vähemmän hämärää. Kirja kritisoi konsulttien käytön taitamattomuutta ja julkisen sektorin suoranaista avuttomuutta. Konsulttidemokratiaan on päädytty esi-

26 YTY 3/2013

Hanna Kuusela – Matti Ylönen: Konsulttidemokratia – miten valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton Gaudeamus, 2013, 183 s.

merkiksi sen vuoksi, että konsulttiyritysten taito myydä on paljon parempi kuin julkisen sektorin taito ostaa. Julkisiin organisaatioihin pitäisi kiireesti palkata ”bisnesymmärtäjiä”, jotka tajuaisivat konsulttiyritysten bisneslogiikan ja sitä kautta osaisivat torjua härskeimmät vedätykset. Samalla logiikalla ajatteleva ostaja ja myyjä hyödyttäisivät parhaimmillaan kumpaakin osapuolta. Entäs sitten palkkiokonsultit? He tienaavat rahansa sillä, että todistavat vuoroin kullekin julkisen sektorin organisaatiolle, että johdon palkat ovat jääneet jälkeen. Kun organisaatiossa A saadaan johdon palkat ylös, niin myydään palkkatutkimus ja konsulttiapua organisaatioon B ja kas – sielläkin johdon palkat nousevat! Konsultti kerää mainetta ja saa lisää toimeksiantoja. Ja veronmaksajat kuittaavat laskun. Vaikka lukukokemus oli monin paikoin hiuksia nostattava kaikessa karmeudessaan, niin herätti se myös hilpeyttä. Tai surkuhupaisuus taitaisi olla kuvaavampi ilmaisu. Sisäänpäin hymyillen kehittelin julkishal-

Teksti Kari Saarinen Kuva Fotolia.com

Kun kilpailuttamispakon raja on 30.000 euroa, niin jostakin kumman syystä konsulttien ”aloituspakkaus” maksaa usein 29.990 euroa.

Kuva: Fotolia.com

lintoon uuden virkanimikkeen: konsulttientorjuntakonsultti. Hänen tehtävänään olisi toimia projektin järkenä ja ampua alas kaikkein villeimmät (eli kalleimmat) utopiahankkeet. Mikään IT-hanke ei voi maksaa miljardia. Ei vain yksinkertaisesti voi! Sellainen konsultti tienaisi nopeasti leipänsä julkisella puolella ja säästäisi aimo tukun veroeuroja parempaan käyttöön. Ymmärtämättömyyksien ohella julkishallinnon konsulttien käytössä esiintyy suoranaisia laittomuuksia. Hankkeiden pilkkominen ja ketjuttaminen ovat nimenomaisesti kiellettyjä, mutta silti sitä tapahtuu koko ajan. Kun kilpailuttamispakon raja on 30.000 euroa, niin jostakin kumman syystä konsulttien ”aloituspakkaus” maksaa usein 29.990 euroa. Tällainen ysiysi-hintakin on kirjan mukaan hankintalainsäädännössä kielletty. Konsulttidemokratiassakin pätee vanha totuus: sitä saat, mitä mittaat. Jos julkishallinnon tehokkuuden mittarina ovat henkilötyövuodet, niin niitähän on helppo ajaa alas. Mutta mikään mittari ei hälytä, jos samat henkilötyövuodet tilataan ulkoiselta palveluntarjoajalta kolminkertaiseen hintaan. Raha on kuitenkin vain rahaa, mutta tuhoisinta pitkällä tähtäyksellä on se, että julkisten organisaatioiden ydinosaaminen ulkoistetaan konsulttiyritysten liikesalaisuudeksi. Sieltä sitä ei enää saa takaisin omaksi edes rahalla. ●

YTYn golf-mestaruudet ratkottiin Pickalassa YTYn golf-kisat pelattiin kesäkuussa jo yhdettätoista kertaa. Pelipaikkana oli Pickalan Seaside-kenttä ja keli ihanteellinen. Paikalla oli ennätysmäärä jäseniä, yhteensä 46 pelaajaa. Näistä kolmannes oli ensimmäistä kertaa mukana YTYn golf-tapahtumassa. Naisten sarjoissa oli valitettavasti pelaajia edellisiä kesiä huomattavasti vähemmän. Miesten lyöntipeli-sarja oli tasainen ja 81 lyönnillä kentän kiertäneen kärkikaksikon järjestys selvisi vasta sisääntulon perusteella. Kun viimeiset yhdeksän väylää oli tasan, otettiin tarkasteluun viimeiset kuusi. Nuo reiät Matti Miettinen pelasi 26 lyönnillä kun David Powney tarvitsi lyönnin enemmän. ●

IF Vahinkovakuutusyhtiön lahjoittamat väyläpalkinnot Pisin avaus, miehet....................... Teuvo Tuominen, 227 metriä mukavaan vastatuuleen Pisin avaus, naiset......................... Sol-Britt Raj, 178 metriä Lähimmäs lippua, miehet......... Kari Kauppinen, 2,18 metriä Lähimmäs lippua, naiset............ Raili Peltonen, arvonnalla

Tulokset: Miehet lyöntipeli, ilman tasoituksia 1. Matti Miettinen, Hyvinkää, HyG.............................................. 81 2. David Powney, Pertteli, WGCC................................................ 81 3. Toni Rintala, Hyvinkää, HyG....................................................... 83 4. Kari Kauppinen, Vantaa, SHG................................................... 84 5. Tero Alen, Helsinki, VGH............................................................. 89 6. Ari Niiniviita, Klaukkala, NGK................................................... 90 7. Jukka Rämö, Porvoo, PBG.......................................................... 90 8. Heikki Castrén, Vantaa, ERG..................................................... 90 Miehet pistebogey 1. Pekka Potinkara, Helsinki, ERG................................................. 38 2. Tero Alen, Helsinki, VGH............................................................. 36 3. Tom Roth, Espoo, VGC................................................................ 35 4. Otto Puttonen, Vantaa, KyG..................................................... 34 5. Reijo Karhu, Oulu, OGK.............................................................. 33 6. Petri Ahonen. Tampere, PirG..................................................... 33 7. Hannu Koskinen, Helsinki, VGC.............................................. 32 8. Hannu Saintula, Espoo, ERG..................................................... 32 9. Matti Heikkilä, Orimattila, ViGS............................................... 32 Naiset lyöntipeli, ilman tasoituksia 1. Merja-Leena Tamminen, Pori, PGK......................................... 94 2. Raili Peltonen, Hyvinkää, HYG.................................................. 97 3. Leena Kokko, Espoo, VGC.......................................................104 Naiset pistebogey 1. Raili Peltonen, Hyvinkää, HyG................................................... 36 2. Merja-Leena Tamminen, Pori, PGK......................................... 28 3. Kati Björkroth, Helsinki, SHG.................................................... 26

YTY 3/2013 27

YtYstä kysyttyä Saamme kysymyksiä ja kommentteja toimintaamme liittyen paitsi arkipäivän työssä ja jäsentilaisuuksissa, myös jäsentutkimuksen kautta. Jäsenmaksukysymyksiin vastauksia antaa jäsenpalvelupäällikkö Kari Saarinen. Unohdin maksaa jäsenmaksuni. Onko työttömyysturvani jo katkennut? YTYn jäsenmaksu tosiaan sisältää myös työttömyyskassan jäsenmaksun (IAET-kassa). Jos jäsenmaksun jättää maksamatta, voi YTYn hallitus sen vuoksi päättää jäsenyyden. Tämän jälkeen IAET saa YTYltä tiedon, että jäsenmaksut ovat maksamatta ja työttömyyskassankin jäsenyys päätetään takautuvasti. Pidämme jäsenistämme huolta ja lähetämme useita laskuja sekä kirjallisia muistutuksia, ennen kuin jäsenyys katkaistaan. Jäsenen tehtävänä on kuitenkin pitää huolta, että meillä on ajan tasalla olevat osoitetiedot. Olethan huomannut, että voit tarkistaa jäsenmaksutilanteesi YTYn jäsensivuilta. Sieltä selviää, mitä olet maksanut edelliset vuodet mukaan lukien, sekä mitä olisi pitänyt maksaa. Sieltä on myös helppo siirtyä suoraan omaan verkkopankkiin maksamaan mahdollinen rästi. Helpoin tapa hoitaa jäsenmaksut on tehdä e-laskusopimus YTYlle. Se tehdään jäsenen omassa verkkopankissa. E-laskutietoihin voi lisätä automaattihyväksynnän, esim. mikäli laskuttaja on YTY ja summa alle määrätyn määrän. Pankkien suoraveloitusjärjestelmä päättyy tulevan vuoden alussa. Varsinkin kaikkien suoraveloitusta käyttävien kannattaa tehdä e-laskusopimus YTYn nimelle (Laskuttaja löytyy nettipankistasi nimellä Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat).

YTY 3/2013

Jäsenmaksuni on työnantajaperinnässä. Siirtyykö se automaattisesti, kun vaihdan työpaikkaa? YTYn jäsenmaksun voi hoitaa myös työnantajaperinnän kautta. Silloin jäsen antaa omalle palkkakonttorilleen valtuutuksen veloittaa jäsenmaksu kuukausittain palkasta. Tämän jälkeen palkkakonttori välittää summan YTYlle. Koska tuo perintäsopimus on jäsenen ja palkkakonttorin välinen sopimus, se ei siirry automaattisesti jos jäsen vaihtaa työpaikkaa. Työnantajaperintää käyttäessä jäsenen pitää myös muistaa maksaa jäsenmaksu itse mahdollisten palkattomien jaksojen ajalta (vanhempainvapaa, vuorotteluvapaa jne.) Huomaa edellä mainittu e-laskun kätevyys.

Haluaisin olla YTYn jäsen ilman työttömyyskassan jäsenyyttä ja kuulua yleiseen työttömyyskassaan, joka on halvempi. Onko se mahdollista? Ensiksi haluaisin korjata tuon virheellisen maininnan edullisuudesta. YTK-kassan vuosimaksu on 99 euroa vuodessa. YTYn jäsenet kuuluvat IAET-kassaan, jonka vuosimaksu on tänä vuonna 75 euroa. YTYn jäsenyyteen kuuluu normaalisti myös IAETkassan jäsenyys. Liittymislomakkeessa on kohta, jossa ko. jäsenyyteen otetaan kantaa. YTYn jäsenenä voit olla myös ilman kassajäsenyyttä, jos ei siihen alunperinkään liity tai jos eroamisesta ilmoittaa meille kirjallisesti. Tällöin jäsenmaksustamme vähennetään kassan osuus, tänä vuonna siis 6,25 euroa kuukaudessa. ●

yTyn syyskokous ja jäsenilta YTYn sääntömääräinen syyskokous ja jäsenilta järjestetään marraskuussa Helsingissä. Syyskokouksen aiheina ovat mm. toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2014 sekä uuden hallituksen valinta. Kokouksen jälkeen ilta jatkuu iltapalan ja Venäjä-Suomi -jääkiekko-ottelun merkeissä. Kokouspaikka: Yle-keskus, Ison Pajan auditorio, Radiokatu 5 A, Helsinki

ennakkoilmoittaudu syyskokoukseen ja jäseniltaan netissä

ohjelma klo 15.15 Läsnäoloilmoittautuminen syyskokoukseen ja jääkiekkolippujen jako

Ilmoittaudu tilaisuuteen etukäteen nettilomakkeella, joka löytyy YTYn jäsensivuilta www.ytyintra.fi > Tapahtumat ja koulutukset tai puhelimitse (09) 2510 1310.

klo 15.30 Sääntömääräinen syyskokous, jonka alussa Ylen ja Ylen päällikköyhdistyksen tervehdykset

Syyskokoukseen tulee ilmoittautua 31.10. klo 16 mennessä.

Jääkiekkoliput ja hinta Jääkiekkoliput on varattu ainoastaan syyskokoukseen osallistuville YTYn jäsenille. Jääkiekkolippuja on rajoitettu määrä (70), emmekä voi taata, että niitä riittää kaikille syyskokoukseen ilmoittautuneille. Liput jaetaan ennakkoilmoittautumisjärjestyksessä. Tilaisuus tarjoiluineen on maksuton.

Aika: torstai 7.11.2013

Kuva: Pasi Mennander/Suomen Jääkiekkoliitto

Tervetuloa seuraamaan huippujääkiekkoa tulevia olympiakisaisäntiä vastaan! – Erkka Westerlund, päävalmentaja, SAVALin perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja

klo 17.00 Siirtyminen Hartwall Areenalle, iltapala ja vapaata seurustelua klo 18.30 Karjala-turnauksen Venäjä-Suomi -jääkiekko-ottelu, Hartwall Areena Pidätämme oikeuden muutoksiin syyskokouksen jälkeisen ohjelman osalta.

Kutsu YtYn syyskokoukseen Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry:n syyskokous pidetään torstaina 7.11.2013 kello 15.30. Paikkana on Ylekeskus, Ison Pajan auditorio, Radiokatu 5 A, Helsinki. Ilmoittautuminen ja mahdollisten valtakirjojen tarkastus alkavat kello 15.15. Valtakirjojen tarkistus koskee vain niitä jäseniä, jotka edustavat itsensä lisäksi myös toista kokoukseen ilmoittautunutta YTYn jäsentä. Kokouksen esityslistalla ovat sääntömääräisen syyskokouksen asiat kuten toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2014, jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2014 sekä hallituksen valinta vuosille 2014 – 2015. YTYn henkilöjäsenen tai YTYn jäsenyhdistyksen henkilöjäsenen tulee ilmoittaa osallistumisestaan kokoukseen viimeistään torstaina 31.10.2013 kello 16.00 mennessä YTYn jäsensivujen www.ytyintra.fi kautta, puhelimitse (09) 2510 1310 tai postiosoitteeseen YTY ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki. Ehdokkaat YTYn hallituksen jäseniksi tulee ilmoittaa ja heidän suostumuksensa tehtävään tulee toimittaa kirjallisesti torstaina 24.10.2013 kello 16.00 mennessä yhdistyksen hallitukselle, postiosoite YTY ry, Hallitus, Ratavartijankatu 2 b, 00520 Helsinki tervetuloa! Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry Hallitus

YTY 3/2013

Katso mitä allekirjoitat työsuhteen päättyessä! teksti Anu Aspiala Kuva

Fotolia.com

yösuhteen päättyessä työnantaja usein pyytää irtisanomisilmoitukseen tai muuhun työsuhteen päättyessä laadittavaan asiakirjaan työntekijän kuittauksen. Kyseinen asiakirja on syytä lukea läpi huolellisesti ja rauhassa ennen allekirjoitusta. Ilmoi-

tuksessa saattaa olla kirjauksia, joiden mukaan työntekijä on hyväksynyt tai sopinut irtisanomisen työnantajan kanssa tai luopunut kaikista vaatimuksista työnantajaa kohtaan. Tässä tapauksessa ilmoitus on syytä jättää allekirjoittamatta. Allekirjoittamalla asiakirjan työntekijä todella menettää mahdollisuuden riitauttaa irtisanominen vaikka se olisi ilmeisen laitonkin. Yllättävämpänä seurauksena on lisäksi mahdollisen korotetun ansiopäivärahan menettäminen. Vakuutusoikeuden vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan korotettua ansiopäivärahaa pitkän työuran perusteella ei voida maksaa, jos henkilö työsuhteen päättyessä luopuu oikeuksistaan, jotka esimerkiksi olisivat oikeuttaneet hänet riitauttamaan irtisanomisen perusteen. Korotettu ansiopäiväraha 4500 euron tulotasolla on noin 500 euroa ansiopäivärahaa suurempi kuukaudessa. Vaikka henkilö olisi ensin irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä, vakuutusoikeus on katsonut, että oikeutta korotettuun ansio-osaan pitkän työuran perusteella ei ole, mikäli henkilö on luopunut oikeuksistaan riitauttaa työsuhteen päättyminen. ●

teksti ja kuva Kari Saarinen

lämmin henki viileässä porissa

TYn jäsentapaaminen järjestettiin heinäkuussa Porissa brunssin merkeissä. YTY on järjestänyt alueellisia jäsentapahtumia eri vuosina suurimmissa kaupungeissa, yleensä vuosikokousten yhteydessä. Ensimmäistä kertaa järjestimme tapaamisen kesällä, Pori Jazzien ja Suomi Areenan yhteydessä. Odotuksemme tilaisuuteen osallistuvien jäsenten määrästä oli aivan alimitoitettu, ilmoittautuneita Porin Suomalaiselle klubille oli yli 80 eli puolet arvioitua enemmän. Osallistujista kolmannes oli Porista tai lähiympäristöstä. Loput olivat matkanneet Poriin, useimmat Jazz-viikon tapahtumien vuoksi. – Tapaamiset ovat tärkeitä verkostoitumistilaisuuksia ja niillä luodaan me-henkeä. Näin hyvin onnistunut tapahtuma on syytä uusia myös tulevana kesänä, toiminnanjohtaja Jaakko Kiiski pohti. Jazz-viikon ilmat olivat varsinkin viikon lopussa 30 YTY 3/2013

poikkeuksellisen viileät, jolloin terassibrunssi jouduttiin siirtämään talliravintolan tiloihin. Tilaisuudesta muodostui, säästä poiketen, hyvin lämminhenkinen. Koko parituntisen tapahtuman ajan puheensorina täytti Klubin talliravintolan salin ytyläisten tutustuessa toisiinsa. ●

Viileä keli siirsi brunssin terassilta tiiviisti sisätiloihin.

[ VIERASKYNÄ ]

intohimolla ja kiireesti

räs yliopistomies kertoi kevättalvella lukeneensa tutkimustuloksia arvostetuimmista ammateista. Mainosmies oli kuulemma pahnanpohjimmaisten joukossa. Vai niin. Me päätimme tutkia, mitä mieltä alalla työskentelevät itse ovat. Kiristääkö aamulla pipo töihin tullessa, ja onko naama nurin päin? Ei kiristä ja kasvotkin ovat iloisessa virneessä. Kysyimme noin tuhannelta markkinointiviestintäalan ihmiseltä heidän työfiiliksistään. Noin viidennes vastasi. Vastausten mukaan markkinointiviestintäalan ammattilaiset viihtyvät työssään, saavat siitä kicksejä ja aikovat olla alalla pitkään. Markkinoinnin ja viestinnän ammattilaiset nauttivat tilanteista, joissa saavat ratkaista asiakkaan ongelmia. Mikään ei motivoi paremmin kuin hyvät tulokset, onnellinen asiakas ja häneltä saatu kiitos. Mainos-, viestintä-, media-, tapahtuma- ja digitoimistoissa pääse tutustumaan moniin toimialoihin, monenlaisiin asiakkaisiin ja yrityksiin. Kuulostaahan se kliseeltä, mutta oikeasti yksikään päivä ei ole samanlainen kuin eilinen. Alalla työskentelevät ovat ammatistaan ylpeitä ja heidän ammattiylpeytensä on viime vuosina kasvanut edelleen, vaikka ajat eivät ole olleet kaikkein ruusuisimpia. Yli 60 prosenttia tutkimukseen vastanneista kertoi ammattiylpeytensä vahvistuneen hieman tai selvästi viime vuosina siitäkin huolimatta, että Suomen talous kulkee kuin täi tervassa. Erityisesti viestintäalan ihmiset kokevat elävänsä yhteiskunnan näköalapaikoilla ja saavat siitä ronskisti uutta motivaatiota. Viestintätoimistojen bisnes on ollut viime vuodet vakaassa nousukiidossa. Tiedottajien määrä lisääntyy organisaatioissa. Vihdoinkin on ymmärretty, että asiat ovat sitä, miltä ne näyttävät eikä sitä, mitä ne juridisesti ovat. Mainostoimistoissa luovan suunnittelun tehtävissä

työskentelevät sanovat ammattiylpeytensä heikentyneen jonkin verran. Tämä on ymmärrettävää, koska perinteinen mainonta on tullut tiensä päähän. Luovia ja komeita printtimainoksia ei enää osteta eikä yrityskuvakampanjoita taida kukaan enää tehdä. Mainonta on siirtynyt verkkoon, se on taktista ja sen tehokkuutta mitataan koko ajan. Myös jatkuva mahdollisuus oppia uutta, vastuulliset tehtävät sekä haasteet ja onnistumisen kokemukset nostavat rintaa rottingille. Ja tietysti mahdollisuus saada lisää natsoja sekä alan nopea kehittyminen lisäävät hyviä fiiliksiä töissä. Sitten se kolikon kääntöpuoli. Siellä kiiltää kiire ja jatkuva stressi. Asiakas haluaa nopeasti tuloksia eikä turhia resursseja ole yhdelläkään toimistolla varaa pitää. Siksi kiireen tuntu on kroonista ja aiheuttaa paineita. Varsinkin markkinointiala on suhdanneherkkää ja ylireagoi suhdannekäyrien molemmissa päissä. Kun taloudessa menee lujaa, markkinointiviestinnässä menee vielä lujempaa. Ja päinvastoin. Työ vaatii myös jonglöörin taitoja. Erityisesti viestintätoimistoissa on pystyttävä pitämään montaa palloa ilmassa yhtä aikaa ja tekemään monenlaisia töitä. Summa summarum: positiivisia puolia oli kuitenkin enemmän kuin negatiivisia. Kyllä intohimo aina kiireen voittaa. Tarja virmala, toimitusjohtaja Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL

YTY 3/2013

i o t n o m e R . i s e s k u t u u kotivak If Kotivakuutus korvaa vähintään sen, minkä nykyinen kotivakuutuksesi. If Kotivakuutus kattaa kerralla kaiken mitä pitääkin. Voit olla varma, että koko koti on vakuutettu etkä maksa turhasta. Jos jotain sattuu, saat korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Alle 27-vuotiaana pääset Iﬁ n keskittäjäalennusten piiriin jo yhdellä vakuutuksella. Soita 010 19 19 19, käy lähimmässä Iﬁssä tai osoitteessa

Verkkokau

if.fi 010 19 19 19

pasta

-10 %

if.fi/kotivakuutus