Suomea vaivaa pula osaavasta työvoimasta ”

Hoiva-ala, opetusala, ravintola-ala, matkailu. Monella alalla ja paikkakunnalla on Suomessa valtava pula osaavasta työvoimasta. Samalla meillä on jopa 300 000 työikäistä kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella. Miksi työ ja tekijät eivät kohtaa?

Suomen Yrittäjien koulutusasioiden asiantuntija Marja Vartiainen ei osaa antaa yhtä yksittäistä syytä osaajapulaan.

– Osaajapula näkyy monella tapaa; on pulaa uusista työntekijöistä, mutta myös olemassa olevan henkilöstön osaamista pitää jatkuvasti kehittää ja päivittää johtuen yhteiskunnassa tapahtuvista valtavista muutoksista, Vartiainen sanoo.

Parhaassa tapauksessa osaamista syvennetään työn ohessa.

– Yhteiskunta ei kestäisi sitä, että suuri joukko nykyisiä toimijoita lähtisi opintovapaille suorittamaan tutkintoja.

Osaamisen syventäminen ja kehittäminen on välttämättömyys, jotta Suomi pysyy kehityksen rattailla mukana. Toisaalta uusi osaaminen myös luo uusia mahdollisuuksia.

– Digivihreästä siirtymästä syntyy varmasti uusia liike- ja tuoteideoita. Tässä Suomella on mahdollisuus edelläkävijyyteen.

Koulutustarjonta ja työmarkkinoiden tarpeet eivät kohtaa

Ideaalitilanteessa kykenisimme ennakoimaan, millä alalla osaajia tulevaisuudessa tarvitaan. Koulutuksen kohdentaminen onkin iso yhteiskunnallinen kysymys.

– Koulutusajat ovat usein melko pitkiä ja kun opiskelija kolmen, neljän vuoden päästä valmistuu, työmarkkinoiden tarve on voinut kääntynyt täysin päälaelleen, Vartiainen sanoo.

Ja vaikka koulutus osuisikin juuri sille alalle, jolla on osaajapula, se ei takaa hakijalle työpaikkaa. Tai työpaikalle tekijää –kohtaanto-ongelma on monitahoinen. Esimerkiksi työvoimapulasta kärsivillä tekniikan aloilla yli viidennes ammatillisen loppututkinnon suorittaneista on työttömänä vuosi valmistumisensa jälkeen.

– Voi olla, että nuoret eivät heti valmistuttuaan täytä työelämän kaikkia osaamisvaateita, tai asuvat ehkä väärällä puolella maata, Vartiainen luettelee syitä kohtaantohaasteeseen. – Ehkä valittu alakaan ei enää tunnu siltä oikealta. Monella henkilökohtaiset syyt saattavat jarruttaa työllistymistä.

Vartiainen peräänkuuluttaa vahvempaa ohjausta oppilaiden valintavaiheisiin. Työelämälläkin olisi skarpattavaa.

– Ammatteja ja eri alojen mahdolli- suuksia voisi käydä esittelemässä vielä aidommin.

Meidän pitää hyödyntää kaikki reservit!

Lisää joustavuutta alan ja ammatin vaihtoon

Kun halutaan siirtyä alalta ja ammatista toiseen, jo suoritettuja opintoja pitäisi Vartiaisen mukaan voida hyödyntää joustavammin. Hän puhuu osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, eli siitä että oppilaan hankkima osaaminen ja ammattitaito olisi mahdollista sisällyttää suoraan uuteen tutkintoon.

– Kenenkään ei tarvitsisi lähteä nollasta liikkeelle, jos on juuri suorittanut kolmevuotisen ammatillisen tutkinnon tai viisivuotisen maisterintutkinnon, ja huomaakin ettei se syystä tai toisesta olekaan se oma juttu, Vartiainen selittää.

Tämäntyyppinen jousto edellyttää kaikkien tahojen yhteistyötä. Vartiainen kertoo, että valmisteilla on sabluunoita ja viitekehyksiä osaamisen tunnistamiseen. Työelämässä pitäisi myös miettiä minkälaisilla valmiuksilla työntekijöitä ote- taan töihin, oletetaanko aina että tutkinnot ovat suoritettu täysimääräisenä myös kakkostutkinnon osalta.

– Työelämään siirtymistä voitaisiin myös nopeuttaa täsmätyyppisillä koulutusratkaisuilla, joissa toinen tai kolmas tutkinto olisikin tutkinnon osa tai ihan tiettyä erityisosaamista kehittävää.

Työperäinen maahanmuutto välttämätöntä tulevaisuudessa

Työperäinen maahanmuutto herättää poliittisessa keskustelussa tunteita. Vartiainen pitää sitä kuitenkin ikäluokkaennusteiden valossa välttämättömänä; Suomi vanhenee ja työikäisten ikäluokat kutistuvat. Vaikka kaikki suomalaiset saataisiin työn pariin, työmarkkinoilla tarvitaan lisää käsipareja. Kansainvälisen rekrytoinnin haasteeksi näyttäisi pk-yrityksissä muodostuvan heikko kielitaito. Pelätään, ettei työntekijöillä ja työnantajalla ole yhteistä kieltä.

– Osa taas ei tiedä mitä väyliä pitkin lähtisi etsimään työntekijöitä, Vartiainen sanoo.

Ulkomaille suuntautuvassa palkkauksessa korostuu eri toimijoiden yhteistyö. Hyvänä esimerkkinä Vartiainen nostaa esiin Seinäjoen, jossa yritysten ja oppilaitosten yhteistyö on osoittautunut hedelmälliseksi.

– Monesti ulkomaalainen työntekijä tarvitsee myös täydennyskoulutusta voidakseen työskennellä Suomessa.

Osaavan työvoiman varmistamiseksi kaikki väylät on Vartiaisen mukaan jatkossa tutkittava. Työnantajien on oltava valmiita palkkaamaan nuoria vastavalmistuneita, joilta ehkä puuttuu osaamista, mutta peräänkuuluttaa myös valmiutta hyödyntämään ikähaitarin yläpään työhakijoiden osaamista

– Ikärasismi on vielä yllättävän yleistä. Nuorilla pitäisi olla monen vuoden kokemus, kun taas iäkkäämpiä ei huolita, vaikka on varmasti paljon hyväkuntoisia eläkeläisiä, jotka haluavat jatkaa työelämässä täysillä. Meidän pitää hyödyntää kaikki reservit!

Teksti: Katja Hautoniemi Kuva: Suomen Yrittäjät