2/2014
VARSINAIS-SUOMEN TIETOJENKÄSITTELY-YHDISTYS RY
KORJAUSPAINOS
Score! Malta pysähtyä miettimään Innostu onnistumisista
PÄÄKIRJOITUS
JULKAISIJA Varsinais - Suomen Tietojenkäsittely - yhdistys www.vstky.fi
Mukava kohdata jälleen, hyvä lukijamme! Kesähelteiden alettua ja lomien Pääkirjoitus lähestyessä ajatukset harhailevat työnteosta jo leppoisiin kesäpäiviin. Silloin on oikeasti aikaa istahtaa alas vaikkapa lukemaan juuri postiluukusta kolahKevään kolkutellessa ovella ja herätellessä talviunilla olevia, on tiedotustoimikunta saanut tanutta Vätskäriä. melkoisen virtapiikin uusien toimikuntalaisten muodossa. Toimikunnan aktiivinen porukka Olle, Pia, Tero, Tommi ja Jesse ovat kuluneiden muutaman kuukauden aikana
pyöräyttäneet koko paletin uusiksi sellaisella voimalla, ettei perässä meinaa pysyä. Uunituoreessa lehdessä pohditaan tällä kertaa esimerkiksi, päteekö kengättömät suutarin lapset –ilmiö myös on IT-alalla, ehditkö työpäiväsi aikana pysähAlkaneena vuonna tiedotustoimikunta Teron johdolla jo suunnitellut ja käyttöönottanut Holvi -verkkokaupparatkaisun selkeyttämään ja helpottamaan jäsentilaisuuksiin tyä miettimään mihin ja miten aikasi käytät sekä käsitellään palautteen antailmoittautumista. Vätskyn verkkokauppa onkin jo saanut ansaittua ihastelua osakseen misen vaikeutta. Mielenkiintoisiavuoksi. aiheita kaikki. ulkoasun ja helppokäyttöisyytensä Uusi uutiskirjejärjestelmä on otettu käyttöön
täydentämään sosiaaliseen mediaan painottuvaa viestintää sekä tietysti tukemaan viime vuonna uuden ja virkeän ulkoasun saanutta Vätskäriä. Vätskäri itse on vuoden alusta Menneistä VSTKY:n järjestämistä tapahtumista energisin lehdessä. ja iloisin oli saanut uuden osaavan taittajan, jonka kädenjälki näkyyehkäpä tässä uunituoreessa
pienille tuleville jäsenille suunnattu Mehukattimaa –rieha, jossa vauhtia ja Alkurysäyksen jälkeen tiedotustoimikunnan on aika hetkeksi rauhoittua miettimään tulevia vaarallisia oliuusia riittämiin. muista on pienet asioita, tilanteita sisäistämään roolejaanMyös ja tietysti tutustuajäsentapahtumista toisiinsa. Vielä suunnitelmissa ja toiveissa on uudistaa ja modernisoida Vätskyn nettisivut, johon tämän hetkinen kuvakollaasit. julkaisujärjestelmä ei enää jaksa taipua. Toivomuksia ja ideoita olisi vaikka millä mitalla, joten katsotaan mihin rahkeemme riittävät.
Jäsentilaisuus - ja koulutustoimikunnat ovat niin ikään heränneet tohinalla auringon ensisäteisiin ja suunnitelleet tälle vuodelle todella mielenkiintoisia tapahtumia ja koulutuksia. Vauhdikas yhdistysvuosi siis tiedossa! Aurinkoista kesää ja antoisia lukuhetkiä Vätskärin parissa!
Puheenjohtaja Anne Koskinen-Kannisto Sähköposti puheenjohtaja@vstky.fi Päätoimittaja Pia Salopää Sähköposti tiedotus@vstky.fi Taitto Hanne Martelius
ILMESTYMINEN Vätskäri ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmestymiskuukaudet : 2014: maalis- , kesä- ,syys- ja joulukuu.
ILMOITUSMYYNTI tiedotus@vstky.fi
PAINOPAIKKA T. Nieminen Oy, Painotalo Painola Jousitie 2, 20760 Piispanristi www.painola.com Yhteyshenkilö Taisto Nieminen 02 274 9222 taisto.nieminen@painola.com
AINEISTO
Hyvää alkanutta kevättä kaikille lukijoille!
Aineisto lähetetään yhtenä PDF-tiedostona, joka sisältää kaikki ilmoitukseen kuuluvat elementit (kuvat, grafiikat, teksti fontit) Kuvat CMYK-muodossa, resoluutio min. 300dpi Ilmoitus aineisto lähetetään sähköpostilla päätoimittajalle. Isot aineistot lähetetään ZIP -pakattuna. Deadline kaksi viikkoa ennen ilmestymiskuukauden alkua.
REKLAMAATIOT
Pia Satopää Päätoimittaja
Ilmoitusten painoasua koskevat muistutukset 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä rajoittuu ainoastaan ilmoitushintaan.
MAKSUN SAAJA Saaja: VSTKY ry Pankkitili: Nordea FI45 2057 2100 0032 13
JAKELU JA PAINOS • • • • •
850 kpl Jäsenkunta Yhteistyökumppanit Oppilaitokset Erikois- ja liitenumerot sop.mukaan
KANSIKUVA Stockvault
2
KORJAUSPAINOS PAINOTEKNISTEN ONGELMIEN VUOKSI
Sisällys
4
7
8
IT - väärinymmärretty mahdollistaja
Score!
Puheenjohtajan tervehdys
10
12
14
TIVIA
Innostu onnistumisista
Malta pysahtyä miettimään
16
17
18
Terveisiä prosessipäiviltä
Mehukattimaa
PM Club Turku
18 22 Pakina Raapaleita
Vätskäri | 2/2014 Stockvault
VÄÄRINYMMÄRRETYT IT
O
ajan sisäinen toiminta tuo palvelun toteuttamiseen haasteita.
Valitettavan usein toistuu sanonta “suutarin lapsella ei ole kenkiä”: Keskitytään tuottamaan asiakkaille IT-ratkaisuja tavoitteena asiakaslähtöisyys ja asiakkaan strategisen ytimen tukeminen, mutta kaiken myynnin ja toiminnan keskellä oman organisaation kehittäminen ja strategian tukeminen myös ITn avulla jää usein liian vähälle huomiolle ja panostukselle.
Asiakkaiden vertaillessa palveluntarjoajia, vahvoilla ovat organisaatiot, jotka juostavasti kykenevät mukautumaan asiakkaiden tarpeisiin, ja yleensä tämä tarkoittaa vahvoja sisäisiä kehitysprosesseja ja järjestelmien kehittämistä prosessien tueksi eli mukautumiskykyä sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Näin ollen yrityksillä ei ole varaa olla kehittämättä sisäistä toimintaansa.
let IT-organisaatiossa ja käytät päivittäin paljon aikaa asiakkaille tuottamiesi IT-palveluiden kehittämiseen ja tarkasteluun, mutta entäpä oman organisaatiosi IT, kuinka paljon ehdit pohtia tai panostaa sen toimivuuden arviointiin? Milloin olet viimeksi pohtinut kuinka hyvin sisäinen IT tukee organisaationne strategiaa ja toimintaa? Entäpä milloin viimeksi olet pohtinut sisäistä asiakkuutta ja sen onnistumista omassa organisaatiossasi? Onko organisaatiosi sisäiset tarpeet huomioitu suunnittelussa ja toteutuksessa? Koetko suunnittelijana, toimitusjohtajana tai helpdeskinä olevasi sisäisen ITn asiakas?*
Oletko kuullut lauseita “Raha tulee vain asiakkaille tuotettavista innovaatioista”. “Asiakas ei maksa meidän sisäisestä kehittämisestä”. “ Ei ole aikaa ja/tai rahaa panostaa sisäiseen kehittämiseen”. Tuollainen ajatusmaailma on hyvin huolestuttava sekä organisaation itsensä että sen asiakkaiden kannalta. Tämä siksi, että organisaatio EI ole kyvykäs luomaan uusia innovaatioita ja hoitamaan niitä tehokkaasti tuotantoon, mikäli sisäiset prosessit ja sitä tukevat IT-ratkaisut eivät ole kunnossa.
Asiakaan silmissä lisäarvoa ei tuota tieto, kuinka vaikeaa tilatun palvelun tuottaminen toimittajalle on, vain siksi että palveluntarjo4
Anne Koskinen-Kannisto
Asiakas ei ole valmis maksamaan eikä asiakkaan kuuluisi maksaa tilaamastaan palvelusta lisää vain siksi, että palvelua tarjoavan yrityksen raskas ja tehoton organisaatio vaatii “raskaan ja kalliin” ylläpitokoneiston toimiakseen. Asiakasta ei houkuta ottaa käyttöön ja maksaa palvelusta, joka ei vastaa asiakasorganisaation tarpeita, vain siksi koska palveluntarjoaja ei kykene tuottamaan asiakkaan tarvitsemaa ratkaisua oman sisäisen toiminnan kypsymättömyyden vuoksi.
Harva yhden tuotteen tai palvelun yritys on pitkälle elänyt ilman toiminnan ja tuotteen tai palvelun kehittämistä. IT kulkee mukana kaikessa asiakkaalle tehtävässä toiminnassa, jokaisen yksittäisen asiakasprojektin toteuttamisesta kaikkiin yrityksen sisäisiin vaiheisiin, koko yrityksen olemassaolon ajan.
Onko tällaista merkittävää tekijää yhdelläkään organisaatiolla varaa toteuttaa vasemmalla kädellä, käyttäen ydinbisnekseen keskittymistä tekosyynä huonoon sisäiseen laatuun ja sisäisten IT-ratkaisuiden heikkouteen? Uskon että asiakkaalle tuotettava laatu on yhtä hyvää kuin sisäinen laatu. Joten kannus-
Alan ajankohtaiset
MAHDOLLISTAJAT
tan jokaista yritystä ja organisaatiota aloittamaan seuraava sisäinen palaveri kysymällä, mitäs meidän prosesseille tai ITlle kuuluu? Tukevatko ne asiakaslähtöisyyttä ja ketteryyttä, jolla tuotamme asiakkaillemme päivittäin lisäarvoa? Keskittyminen asiakkaalle arvontuottamiseen voi onnistua tehokkaasti vain silloin kun sisäiset prosessit ja IT tukevat tätä kokonaisuutta. Mikäli kehittämisessä panostetaan vain asiakkaalle tuotettavien IT-ratkaisuiden tuottamiseen, ei mene kauaa kun huomataan suuret vaikeudet, jotka heijastuvat työtyytyväisyyteen sekä ilmapiiriin ja ennen pitkää tulee kilpailija, joka porhaltaa ohitse kiinnittäessään asiakkaiden huomion kyvyllään adaptoitua ja reagoida nopeammin heidän tarpeisiinsa. Siinä vaiheessa aika on ajanut jo ohitse ja kilpailijat napanneet asiakaskun-
MARKKINOINTI
”
Tää on niin hyvä tuote, että kaikki varmasti tahtoo ostaa sen!” Kuulostaako tutulta? Ja miksi asiakkaat eivät sitten jonotakaan kaupan ovella tai tuki nettiyhteyksiä, kun heillä vihdoinkin olisi mahdollisuus parantaa elämäänsä? Koska tuote ei kiinnosta asiakasta.
Koska asiakas ei tiedä tuotteen olemassaolosta. Koska tuotteen hankkiminen on liian vaivalloista. Koska tuote on liian kallis. Tai epäilyttävän halpa.
nan itselleen. Hyvät osaajat ovat vaihtaneet uusille urille ja organisaatio epäonnistunut strategiansa toteuttamisessa. Välttyäkseen tällaisen skenaarion toteutumiselta, marssijärjestyksenä tulisi olla sisäinen asiakkuus ja tyytyväisyys, joka tarkoittaa yhtä kuin kyvykkyyttä tuottaa lisäarvoa ja asiakastyytyväisyyttä myös ulkoisille asiakkaille. * Ei kannata lopettaa lukemista vaikket olisi IT-talossa työskentelevä asiantuntija. Tämän tarkastelun voit tehdä toimiessasi missä roolissa tahansa organisaatiossasi, mikäli teillä käytetään IT-ratkaisuja osana työn tekemistä. Tämä EI siis koske pelkkiä IT-taloja, jotka suunnittelevat esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmiä J
Elina Toivanen Kaikki toki lähtee siitä, että firman sisällä innostutaan uudesta ideasta. Jos firman omat työntekijät eivät innostu omasta luomuksestaan, miksi asiakkaankaan pitäisi?
Tuote on kuitenkin myös paljon muuta kuin vain mainio idea. Tässä vaiheessa kuvaan astuu mukaan markkinointi. Ja ei, kyse ei ole myymisestä. Viisaampia lainaten: ”markkinoinnin tavoite on tehdä myyminen tarpeettomaksi”. Kyse ei myöskään ole siitä, että ostetaan mainostoimistolta hieno logo ja tehdään mainos televisioon. Eikä siitä, että innostutaan juuri ennen lanseerausta ostamaan summanmutikassa näkyvyyttä Googlelta tai Facebookilta –
Vätskäri | 2/2014
mitä sitä asiakaskuntaa turhaan miettimään, tämähän kiinnostaa kaikkia!
Tuo kaikki kuulostaa niin tutulta. Ja turhalta. Eikä siitä olekaan merkittävää hyötyä.
Markkinointi sen sijaan, se kulkee mukana koko tuotteen elinkaaren ajan: orastavasta ideasta tuotteen kehittämiseen ja markkinoille tuomiseen. Markkinointia on myös hyvän asiakassuhteen vaaliminen sen jälkeen, kun raha on jo vaihtanut omistajaa.
Mitä markkinointi sitten on käytännössä? Ensimmäinen markkinoinnin paikka on heti tuoteidean tultua mieleesi. Ennen toteuttamaan säntäämistä, niin kovasti kuin mielesi tekisikin, pidättele itseäsi vielä hetki. Mieti, onko mielessäsi oleva asia sellainen, jota asiakkaasi omasta mielestäänkin tarvitsevat. Otetaan vaikka esimerkiksi tablettitietokoneet. Niitä on ollut markkinoilla 90-luvun alkuvuosista lähtien, mutta vasta internetin käytön arkipäiväistyminen ja viihteellistyminen toistakymmentä vuotta myöhemmin loi suotuisan maaperän niiden yleistymiselle. Sitä ennen ihmiset olivat vallan tyytyväisiä elämäänsä ilmankin.
Kun olet löytänyt tuoteidean, josta myös asiakkaat innostuvat, kannattaa uhrata tovi sen pohtimiseen, miten tuote päätyy heidän käsiinsä. Ovatko asiakkaasi niin innoissaan luomuksestasi, että he saapuvat toiselta puolen suomenmaata ovellesi jonottamaan? Jos tuotteesi on Ferrari, voit odottaa, että ostajat matkustavat luoksesi Maranelloon noutamaan haluamansa. Muussa tapauksessa kannattaa harkita, olisivatko lähimarketti tai verkkokauppa sittenkin toimivampia tapoja saattaa tuote asiakkaasi saataville. Ferrarista kaikki ovat kuulleet – vai johtuuko tunnettuus siitä, että Ferrarin tuotemerkki tulee vastaan television auto-ohjelmissa, Formula 1:ssä, lelukaupoissa ja jopa lasten turvaistuimissa? Vähempikin julkisuus voi toki riittää, kunhan se saavuttaa juuri ne ih-
6
miset, jotka tahtovat saada aikaansaannoksesi itselleen. Miten tavoitat heidät?
Jos mahdollinen asiakkaasi viettää iltansa löhöten kotisohvallaan huomio tabletissaan, ei silloin kannata panostaa televisionäkyvyyteen. Paremman tuloksen tuottaa kohdistettu some-kampanjointi tai sopivien bloggaajien ja heidän seuraajiensa kiinnostuksen herättäminen. Kenties asiakkaasi on innokas lenkkeilijä ja huomaa viestisi pururadan reunalta tai sykemittarinsa verkkopalvelusta? Mielikuvitus kukkimaan: jos ainoa yhdistävä tekijä asiakasehdokkaillesi on se, että he raskaan päivän päätteeksi hiljentyvät iltaisin saunan lauteilla olutpullo kourassaan, yritä saada viestisi näkyviin sen olutpullon kylkeen. Eikä markkinointiin aina tarvita rahaa. Vesa Keskinen on saanut kyläkaupalleen valtavasti näkyvyyttä tuomalla yksityiselämänsä ja tempauksensa lööppijulkisuuteen. Vaikka markkinointiin käytetty raha ei asiakastasi kiinnostakaan, niin häntä kyllä kiinnostaa summa, joka hänen tarvitsee maksaa saadakseen myymäsi tuotteen omakseen. On varsin latistavaa, jos hän tuotteesta kiinnostuttuaan huomaakin, että sen hinta on hänelle liian korkea. Myös liian matala hinta saa hänet epäluuloiseksi: eihän halpa voi olla hyvä? Hinta ei ole vain rahasumma, jolla firman toiminnan kustannukset katetaan. Asiakkaan näkökulmasta hinta viestii tuotteen laadusta ja houkuttelevuudesta.
Jotta asiakkaasi päätyy asioimaan kanssasi, tarvitaan siis muutakin kuin pelkkä tuote. Tuotteen on oltava asiakkaallesi tarpeellinen. Asiakkaasi on tiedettävä, että se on olemassa. Asiakkaasi on koettava sen hankkiminen riittävän yksinkertaiseksi. Ja sen hinnan on oltava kohdallaan. Montako kertaa itse muistat ostaneesi jotain, josta ensimmäinen ajatuksesi on: ”Ihan kiva, mutta...”? Tämän kaiken kohdilleen miettimistä on markkinointi.
SCORE!
Koettua
MUSIC FROM VIDEO GAMES -PELIMUSIIKKIKONSERTTI Elina Toivanen Elina Toivanen
VSTKY lähti tutustumaan videopelien musiikkien maailmaan 20.3.2014. Ennen konserttia osallistuimme konserttitalon kahviossa järjestettyyn pre-talk-tilaisuuteen. Siellä konsertin toteuttanut parivaljakko - tuottaja ja teosten sinfoniaorkesterille sovittamisesta vastannut henkilö - kertoivat konsertin taustoista idean muodostumisesta kappaleiden valintaan ja konsertin toteutukseen asti. Yllättävää oli kuulla, että naapurimaassamme Ruotsissa vastaavia pelimusiikkikonsertteja on ollut parhaimmillaan kuuntelemassa yli 10 000 henkeä kerralla.
Konsertti oli viimeistä paikkaa myöten loppuunmyyty. Ikäjakauma oli tavallisesta Turun filharmonisen orkesterin konsertista poikkeava, selvästi nuorempaan suuntaan. Konsertti tempaisi meidät ensi tahdeista lähtien mukaansa. Ennen jokaista kappaletta meille jo tuttu tuottaja kertoi kyseisestä teoksesta hieman taustoja. Tämä auttoi videopeliummikkojakin pääsemään sisälle kappaleisiin. Itse tunnistin esitetyistä kappaleista ainoastaan Super Marion ja The Legend of Zeldan teemat. Tämä ei kuitenkaan estänyt nauttimasta konsertista: orkesterisovitukset oli toteutettu mainiosti – musiikki ei tosiaankaan kuulostanut alun perin videopeleistä lähtöisin olevalta – ja laulusolistin ääni sai ajatukset vaeltamaan aikakausien ja maailmojen välillä. Väliajalla löysimme edestämme teemaan täydellisesti sopivat tarjoilut: peliohjainleivoksen sekä muita makeita paloja. Aivan varmaksi emme tiedä, mutta epäilemme, että yksi niistä oli energiajuomasta loihdittu hyytelö...
Vätskäri | 2/2014
Yhdistys tiedottaa
Puheenjohtajan tervehdys Ihanaa alkanutta kesää rakas Vätskyläinen! Auringon säteet veden pinnassa, lämmin tuulen henkäys ja kesäntapahtumat täynnä iloa ja toimintaa. Sitä on kesä.
Ennen lomille lähtöä itse kukin pyrkii tyhjentämään pöydän hyvissä ajoin, jotta voi rennoin ja kevein mielin siirtyä nauttimaan kesästä, kukin omalla tavallaan.
Mikä on Sinun tapasi rentoutua? Oletko matkailija, mökkeilijä, kotoilija, seikkailija? Meillä jokaisella on varmasti tietyt vakiorutiinit ja kesänmerkit, joita odotamme tai teemme, jotta saamme luotua odottamamme kesäisen fiiliksen sekä voimme julistaa kesän ja loman alkaneeksi.
Itse muistan kun olen pyöräillyt töistä kotiin useana vuonna aina vesisateessa loman alkaessa. Kesäsade kasteellaan puhdisti samalla ajatukset työasioista ja antoi mahdollisuuden aloittaa loman täysin puhtaalta pöydältä. Se on toiminut minulle loman aloittajana. Moni va-
8
raa ulkomaanmatkan heti loman alkajaisiksi tai suuntaa suoraan mökkeilemään. Toiset jäävät kotiin ja nauttivat seuraavasta arkiaamusta kun herätyskello ei herätäkään, vaan aamukahvin saa nauttia rauhassa lehteä selaillen. Meillä yhdistysaktiivit kokoontuivat vielä ennen kesälomille lähtöä suunnittelemaan loppuvuoden tilaisuuksia ja hahmottelemaan tulevaa. Kesäsuunnittelukokouksesta, jota vietettiin kesäkuussa mukavan yhdessäolon ja suunnittelun merkeissä, alkoi yhdistysaktiivien kesäloma. Kesäsuunnittelukokouksen tuloksista pääsemme nauttimaan jälleen lomien viettämisen jälkeen. Toivon siis että näemme taas syksyllä. Sitä ennen oikein aurinkoista ja rentouttavaa kesää Sinulle rakas Vätskyläinen! Aurinkoisin kesäterveisin, Anne
Konferenssi
HUMAN CHOICE AND COMPUTERS 11 Kai Kimppa
Turun kauppakorkeakoulun tiloissa järjestetään heinä- ja elokuun vaihteessa 11:sta Human Choice and Computers (HCC) -konferenssi. Konferenssia edeltävänä iltapäivänä järjestetään myös ammattilaisseminaari, jonka teemana on: ”Miksi hyvät suunnittelijat tekevät pahoja virheitä”.
HCC sarjan konferenssi järjestetään joka toinen vuosi. Nyt se järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa. Aiempia järjestyspaikkoja ovat olleet mm. Hollanti, Slovenia, EteläAfrikka ja Australia.
Konferenssin tavoitteena on herättää IT-alan ammattilaisia ajattelemaan IT:n yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä kotimaassa että globaalisti. Millaisia vaikutuksia järjestelmät aiheuttavat käyttäjille, mitä suoria tai epäsuoria vaikutuksia niillä on niiden kohteille, kasvaako hiilijalanjälkemme pilvipalveluista vai säästetäänkö niillä aikaa, rahaa ja ennen kaikkea maapallon resursseja? Seminaarin näkökulma ei puolestaan ole käytettävyys- tai ohjelmistotestaus vaan asiaa tarkastellaan nimenomaan eettisestä näkökulmasta. Molemmat tilaisuudet on suunnattu sekä IT-alan ammattilaisille että suurelle akateemiselle yleisölle. Konferenssin teemana on laajasti tietojenkäsittely ja yhteiskunta. Sen alateemoja ovat puolestaan: • • • • • • • • • • •
Kai Kimppa
vällä sekä perjantaina yhdeksästä kolmeen. Konferenssia edeltävä seminaari pidetään 29.7.2014 klo 14 - 17. Konferenssiin osallistuminen maksaa 450 - 600 euroa osallistujakategoriasta riippuen. Ammattilaisseminaarin hinta on puolestaan 250 euroa. Jos osallistuu molempiin tapahtumiin, konferenssimaksusta saa 100 € alennuksen.
Konferenssin hintaan sisältyy kolme kutsuttujen puhujien esitystä ja yli 30 muuta esitystä IT- ja yhteiskunta -aiheista. Lisäksi siihen sisältyy konferenssikirja, kahvit, lounaat sekä juhlaillallinen osallistujille Aboa Vetuksessa torstai-iltana. Ammattiseminaarin jälkeen tarjolla on kevyttä purtavaa ja koktaileja kauppakorkeakoulun aulassa. Lisätietoa löydät osoitteesta http://www.hcc11.net/, sähköpostitse kai.kimppa@utu.fi tai puhelinnumerosta 044 0601321.
Tervetuloa mukaan kuulemaan viimeisintä tutkimusta ITja yhteiskunta -aiheesta!
Tietokoneet ja työ Tietojenkäsittelyn etiikka Tietojenkäsittely ja sukupuolentutkimus Tietojenkäsittelyn historia IT ja yhteiskunta IT ja kestävä kehitys IT, rauha ja sota IT:n väärinkäyttö ja laki Yhteiskunnallinen vastuu ja tietojenkäsittely Tietokoneiden sosiaaliset vaikutukset kehitysmaissa Virtuaalisuus ja yhteiskunta
Konferenssissa on esityksiä kaikista em. aiheista. Konferenssipäivät ovat 30.7. - 1.8.2014 ja ne kestävät keskiviikkona ja torstaina aamuyhdeksästä viiteen iltapäi-
Vätskäri | 2/2014
Viesti TTL:n – nykyisen TIVIAn – hallituksen puheenjohtajalta
TIVIAn uusi ilme vauhdittaa muutoksia toiminnassa Tietotekniikan liitolla on uusi nimi ja ilme. Uusi nimemme, TIVIA, tuo mukanaan myös uudet toimintatavat. Koko maailma on digitalisoitumassa kovaa vauhtia ja ICT valtaa alaa myös muiden toimialojen sisällä. Ilman vahvaa ICT-osaamista eivät pärjää yksilöt eivätkä yritykset. Tavoittelemme jäseniksemme yhä enemmän myös uusia tietotekniikan ammattilaisia, jotka ovat päätyöltään ehkä jonkun muun toimialan osaajia, mutta joiden täytyy työssään hyödyntää tietotekniikkaa laajasti. TIVIAn, eli tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry:n päätehtäviä ovat tietotekniikan ja viestinnän ammattilaisten osaamisen kehittäminen, verkostoitumisen parantaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Nyt toimintatapoja muokataan uuden internet of everything -ajattelun mukaiseksi, sillä tulevaisuudessa kaikki ihmiset, esineet, prosessit ja data on kytketty verkkoon.
TIVIAn uusi suunta tuo uusia nuoria jäseniä, jotka eivät juuri arvosta perinteistä yhdistystoimintaa ja siihen kuuluvia kokouksia ja pöytäkirjoja. Siksi rakennammekin vahvan läsnäolon sosiaalisen median verkostoihin, ja luomme sitä kautta yhteistoimintaa. Muutosta ehdittiin kypsytellä pitkään. TIVIAn asema ja tehtävä ovat muuttuneet etenkin viime vuosina, mutta
10
myös käytännön asiat vaikuttivat päätökseen. Aiemmin käytetty lyhenne TTL sekoittui usein työterveyslaitokseen, ja hankaloitti siksi kommunikaatiota. Myös liitto-termin käyttö aiheutti sekaannuksia, sillä moni assosioi meidät ammattiyhdistyksiin.
Kattojärjestönä tehtävämme on edesauttaa jäsenyhdistystemme toimintaa ja tuottaa niille hyödyllisiä palveluita ja korkealaatuista sisältöä, jotta ne säilyvät elinvoimaisina ja saavat uusi jäseniä. Se on elinehtomme. Pyrimme edesauttamaan myös uusien yhdistysten perustamista, esimerkiksi pelialalle. Meillä on voimaa ja kykyä auttaa uusia aloja, ja haluamme tukea niiden kehitystä. Pidämme erityisesti ohjelmointiosaamisen kehittämistä tärkeänä, sillä suuren ulkoistusbuumin myötä ohjelmisto-osaaminen uhkaa hävitä Suomesta. Suomesta löytyy kuitenkin paljon potentiaalia olla ohjelmistokehittämisen luvattu maa, ja haluamme osallistua voimakkaasti sen mahdollistamiseen. Esa Korvenmaa General Manager, Cisco hallituksen puheenjohtaja, TIVIA
TIVIA
Tivia pakolliseksi peruskouluun Timo Knuutila Tietotekniikan liitto, nyt uudelta nimeltään Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry. päätti uudistua 60-vuotisen taipaleensa kunniaksi. Näkyvin merkki tästä uudistumisesta on yhdistyksen nimen päivittäminen Tiviaksi. Muutosta perusteltiin mm. halulla tehdä sidosryhmillemme selväksi, ettemme ole ammattiliitto. Toisaalta Suomessa toimii useita yleishyödyllisiä liittoja, joihin ei liity mitään tämänkaltaisia ennakkoasenteita, kuten esim. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Ehkäpä hyödyllisempi sivuvaikutus olikin pääsy eroon tekniikka-sanasta? Toimialaamme on jo pitkään kutsuttu vähemmän ytimekkäästi sanayhdistelmällä tieto- ja viestintätekniikka (TVT). Nimi on omiaan luomaan alaa tuntemattomalle siitä turhan rajoittuneen ja teknologiasuuntautuneen kuvan- jotakin, joka kiinnostaa vain nörttejä tai jotenkin muuten vinksahtaneita. Tieto- ja viestintätekniikan ala - Tivia - on verrattomasti vaikuttavampi ja monipuolisempi kuin pelkkä sen takana oleva tekniikka; ennen kaikkea siitä on tullut yleiskäyttöinen ja välttämätön väline. Tiviasta on tullut kansalaistaito, jota jokainen tarvitsee selviytyäkseen päivittäisistä tehtävistään. Kansalaistaidon lisäksi se on, paitsi oma laaja tieteenalansa, myös tärkeä menetelmätiede, jota tarvitaan kaikilla muilla aloilla tutkimuksen tekemiseen. Tiedonvälitys ja viestintä siirtyvät vääjäämättömästi perinteisistä medioista verkkoon. Niin päivittäiset toimet kuin monet vapaa-ajan huvitukset hoidetaan sähköisten menetelmien kautta, samaten niissä tarvittava tunnistautuminen. Koko yhteiskunta muuttuu, ja yhteiskunnassa mukana pysyminen edellyttää kansalaistaitoja. Kansalaistaitoja tulee opettaa kaikille kansalaisille — jos niitä ei ole, ihminen syrjäytyy. Keskeistä olisi ainakin ymmärtää, miten tietoyhteiskunta ylipäätään toimii. Tämän ymmärryksen pohjalta voi sitten opetella toimimaan tietoyhteiskunnassa sekä käyttämään tehokkaasti ja turvallisesti sen monia työkaluja.
Valtioneuvosto uudisti asetuksen perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta 28.6.2012. Uudessa asetuksessa, joka siis kiinnittää perusopetuksen ainevalinnat hamaan tulevaisuuteen, ei esitetty ainuttakaan uutta pakollista ainetta. Tivia toki koettiin tärkeäksi osaamisalaksi, mutta alan osaamisen vakuutellaan syntyvän “läpäisyperiaatteella” käyttämällä sitä aktiivisesti osana muuta opetusta. Millä perusteella tivia koetaan — kaikista muista aineista poiketen — niin eriskummallisen helpoksi, että sitä voi näin opettaa? Tivian valinnaisuus peruskoulussa, heikosti jos lainkaan määritellyt sisällöt ja tavoitteet, olemattomat opettajien pätevyysvaatimukset sekä kunnollisten oppikirjojen puute ovat johtaneet siihen, että eri koulujen oppilaat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa. Joissakin kouluissa on erittäin päteviä, vuosia alaa opiskelleita opettajia, joissakin puhtaasti harrastuspohjalta ponnistavia, ja joissakin ei lainkaan. Tilanne pitää korjata mahdollisimman pian aloittamalla systemaattinen tivian opettajakoulutus sekä valmistelemalla tivian lisääminen pakollisena aineena peruskouluihin seuraavassa tuntijakouudistuksessa. Tätä odotellessa on syytä varmistaa tivian opettaminen lukioissamme tieteenä kun niiden tuntijakouudistusta parhaillaan tehdään.
Kirjoittaja on TIVIAn hallituksen jäsen ja toimii tutkimusjohtajana Turun yliopiston Technology Research Centerissä (Artikkeli on julkaistu myös 14.4.2014 Tietoviikossa)
Vätskäri | 2/2014
innostu onnistumisista
Kun työkaverisi lähettää projektitiimin palaveriin innostavan kutsun, mitä teet?
Jos et kehu kaveria, toimit kuten suurin osa ihmisistä. Jos sen sijaan kerrot hänelle, että pidit kutsua innostavana ja vielä perustelet kehusi, toimit kuten hyvä työkaveri tekee: autat häntä tiedostamaan, mitä hän teki ja miten hänen tekonsa vaikutti sinuun. Samalla autat häntä näkemään, että hänen tekemisillään on merkitystä. Jos tämä tuntuu sinusta omituiselta, mieti tätä: Emme ole tietoisia läheskään kaikesta, mitä teemme. Siksi pidämme helposti taitojamme itsestään selvinä ja kuvittelemme niiden kuuluvan niin sanotusti toimenkuvaan.
Koko työyhteisö hyötyy
Koko työyhteisölle on hyödyllistä, jos joku huomaa minun tekevän jotakin, josta en ole ollut tietoinen. Kun hän kertoo havaintonsa minulle, hän pukee sen sanoiksi ja nostaa tekemiseni meidän molempien tietoisuuteen. Silloin voimme kumpikin soveltaa samaa tapaa tiedostaen, tahallamme, tuohon työhön tai johonkin toiseen asiaan. Voimme kertoa hyvästä työtavasta muillekin, jolloin he voivat soveltaa sitä omaan työhönsä. Näin hyvät käytännöt leviävät koko työyhteisöön.
Kannusta viidesti, korjaa kerran
Myönteiseen keskittyminen tekee arjesta mukavan, kielteiseen keskittyminen ikävän. Onnistumisten huomaaminen auttaa työyhteisöjä oppimaan niistä. Yhden henkilön onnistuminen saadaan parhaimmillaan koko työyhteisön yhteiseksi käytännöksi. Onnistumisista oppiminen parantaa työpaikan ilmapiiriä – ja myös tulosta – huomattavasti paremmin kuin epäonnistumisista oppiminen.
12 12
Epäonnistumisilta ei silti pidä sulkea silmiään, päinvastoin: silmät kannattaa avata apposen auki, jotta ne näkevät varmasti kaiken, mitä ympärillämme tapahtuu eli juuri sen, että suurin osa meistä onnistuu joka päivä paljon useammin kuin epäonnistuu. Koska me ihmiset onnistumme työssämme paljon useammin kuin epäonnistumme, monissa tutkimuksissa ehdotetaan, että palautetta tulisi antaa viisi kertaa useammin onnistumisista kuin virheistä. Silloin palaute heijastaa todellisuutta edes jossain määrin.
Asenne ratkaisee
Onnistumisten näkeminen on asennekysymys.
Kun päätämme nähdä onnistumisia, alamme nähdä mukavia asioita ympärillämme ja osaamme ja viitsimme ottaa ne puheeksi. Pienet virheet tai mitättömät harmin aiheet voimme jättää huomiotta. Onnistumisen osoittaminen luo lisää onnistumisia, koska hyvin ja suoraan annettu palaute kertoo täsmällisesti ja perustellusti, mitä tein oikein.
Silloin voin toistaa suorituksen. Ja kun näen, että toinen on havainnut edistysaskeleeni, koen tulleeni kannustetuksi jatkamaan samaan tapaan ja samaan suuntaan. Ilman palautetta en tiedä, milloin, miksi ja missä olen onnistunut.
Kehu kehitystä
Erityisen tärkeä palaute on silloin, kun alan opetella jotain. Ensi alkuun innostus kompensoi puuttuvia taitojani. Kun huomaan tehtävän olevan vaikeampi kuin luulin, in-
Risto Ahonen ja Sirke Lohtaja-Ahonen
nostukseni hiipuu. Silloin tarvitsen erityisen paljon kannustavaa palautetta siitä, minkä olen tehnyt hyvin.
Tarvitsen kannustusta myös, kun olen oppinut tehtävän edellyttämät taidot, mutta en vielä luota itseeni. Vasta kun osaan tehtävän ja luotan osaamiseeni, pystyn tekemään tehtävän itsenäisesti ja jakamaan osaamistani muille.
Jokainen meistä voi auttaa toista henkilöä oppimaan ja kehittymään! Auttaminen ei ole pelkästään esimiehen tai tiimin vetäjän tehtävä. Kun tunnen työkaverini, esimieheni tai alaiseni jonkin työtehtävän, voin avata silmäni näkemään, mitä hän teki siinä oikein. Sen jälkeen voin kertoa havaintoni ja sen vaikutuksen hänelle. Silloin hän ei vain oleta onnistuneensa, vaan tietää onnistuneensa.
Asiantuntija-artikkeli
Tarkka palaute vai väljä kehu?
Kannustava palaute auttaa palautteen saajaa ymmärtämään, mitä hän teki ja miten hänen käyttäytymisensä vaikutti sinuun. Silloin saaja pystyy ottamaan käyttäytymisestään vastuun ja tekemään tietoisen päätöksen siitä, miten hän aikoo toimia vastaisuudessa. Kannustavan palautteen tulee sen vuoksi olla täsmällistä, selvää ja rehellistä. Kannustavassa palautteessa on kaksi osaa, havainto ja vaikutus. Havainto kertoo, mitä toinen teki. Vaikutus taas kertoo, miten teko vaikutti sinuun. Hyvän mielen palautetta kannattaa sitäkin antaa aina kun siihen on aihetta. Voit kehaista toisen paitaa, tukkaa tai hänen hyviä juttujaan. Silloin ei tarvitse olla kovin täsmällinen. Tarkoituksena ei ole auttaa toista kehittymään, vaan luoda mukavaa ilmapiiriä. Kiitos on palautteen puolikas mutta sanana tärkeä. Sano kiitos aina kun mahdollista. Kiitoksella osoitat arvostavasi toista ihmistä ja hänen tekemisiään.
Riston ja Sirken mielestä palaute on lahja ja onnistumisen edellytys. Heidän yrityksensä Valmennus oy Liitos tekee työpaikoista parempia palautteen, johtamisen ja viestinnän keinoin. Teksti pohjautuu Riston ja Sirken kirjaan Palaute kuuluu kaikille, josta otettiin juuri 4. painos.
Huipputiimit näkevät onnistumisia – ja kertovat niistä Huipputiimien jäsenet kannustavat toisiaan huomattavasti useammin kuin moittivat. Suorituskyvyltään parhaiden tiimien kannustavan ja korjaavan palautteen suhde on hieman yli 5:1. Sama suhde vallitsee onnellisissa avioliitoissa. Tarvitsee vain nähdä jokainen ilonaihe ja sanoa se ääneen.
Vätskäri | 2/2014
Malta pysähtyä miettimään
M
Pasi Lehmus
eidän firmassa on sovittu kansanomaisia toimintaperiaatteita, jotka ohjaavat koko henkilöstöä. Yksi periaatteista on ”malta pysähtyä miettimään”.
Ajattelepas omille kohilles – teetkö työpäiväsi aikana niitä asioita, joita ajattelit aamulla tekeväsi? Saitko oikeasi aikaan haluamiasi tuloksia, vai teitkö vastaantulevia asioita kädestä suuhun? Listasin joitakin omakohtaisia havaintoja, liittyen toimistotyön muuttumiseen ja asioiden kyseenalaistamiseen.
Ole ajoissa
Työterveyslääkäri ja kirjailija Juhani Seppänen antoi aikanaan stressinhallintaan vinkin, jota olen koettanut noudattaa vaihtelevalla menestyksellä. Vinkki oli kaikessa yksinkertaisuudessaan: ”Ole ajoissa”.
Jos tulet aina muutaman minuutin myöhässä sovittuihin palavereihin tai tapaamisiin, olet jatkuvasti jäljessä. Ja enemmän tai vähemmän pihalla siitä, mistä pitäisi kulloinkin olla perillä. Sen sijaan, jos tulet tapaamisiin muutaman minuutin ajoissa, ehdit asettua ja asennoitua etukäteen tulevaan teemaan. Tuntuu lapselliselta vinkiltä, mutta ”toimii kuin buickki”. Kokeile joskus – on kummallista yht´äkkiä huomata, että tilanne onkin koko ajan hallinnassa. Vain muutaman hassun minuutin ansiosta.
Ajoissa oleminen toki edellyttää, ettei kokousten välillä voi olla 0 minuuttia. Oma pomoni tekee kaikki kokousvaraukset päättymään 10 vaille. Kätevä tapa, alkaa levitä meidän firmassa kulovalkean lailla. Ja miksei toimisi – onhan kouluissakin välitunnit.
Varaa puolipäiväisiä
Muistan, kun opiskeluaikana Töölössä piti lukea tenttiin. Tein mitä tahansa muuta, pesin jopa ikkunoita. Mitä tahansa hyödyllistä, jonka varjolla pystyi välttämään tenttiin lukemisen. Lukeminen lykkäytyi, stressi lisääntyi, ja tenttiin luettiin sitten kaksi viimeistä päivää silmät ristissä. 14
Niinpä niin. Isoon asiaan on hankala tarttua. Kun ei oikein tiedä, kauanko se kestää. Eikä alkuun oikein tahdo päästä. On helpompaa lukea sähköposteja, hyväksyä laskuja, tai tehdä mitä tahansa muuta suoraviivaista. Kannattaa silti tarttua isoonkin asiaan ajoissa. Välillä on pakko pysähtyä ajattelemaan, vaikka ajatteleminen se vasta onkin raskasta. Varaan itselleni yleensä kaksi puolipäiväistä per viikko, ilman mitään erillistä ohjelmaa. Sitten pohdin aamulla, mitä hankalaa on rästissä. En sorru sähköposteihin, ja puhelin on äänettömällä. On pakko ajatella.
Yleensä se tuottaa tulosta. Puolen tunnin päästä on täysi vauhti päällä, ja puolilta päivin olo on kuin maratonin jäljiltä. Ja iltapäivän voi sitten verrytellä sähköpostien ääressä.
Prime time
Minun tehokkainta työaikaani on aamupäivä, välillä 8-12. Silloin ajatus lentää, ja pystyn paneutumaan asioihin. Luomaan jotain uutta, keskittymään. Olen aamupäiväihminen.
On tosi hyödyllistä tunnistaa oma prime timensa, mutta myös lähimpien kontaktien vuorokausirytmi. Erityisesti pomon, mutta myös asiakkaiden. Itse käytän nykyään pikaviestintää ilmapuntarina. Jos chat-vastaus on positiivinen, niin sitten on hyvä hetki soittaa. Ja päinvastoin.
Big data
Tietoa on paljon, ja sitä myös löytää nykyään tosi helposti. Tämän huomaa päivittäin käyttäjille tarjottavassa it-tuessa. Käyttäjä on yleensä hyvin perillä asioista, ja erityisesti nimenomaisesta ongelmastaan. Hän on jo kokeillut netistä löytämiään ratkaisuvaihtoehtoja, ja soittaa vasta viime hädässä it-tukeen. Siitä syystä vaatimukset it-tuen ykköstasolla nousevat aina vain kovemmiksi.
Asiantuntija-artikkeli
It-tuki on kuin terveyskeskuksen yleislääkärin vastaanotto. Potilailla on laidasta laitaan, samoin erilaisia sairauksia. Yhteistä on se, että pääosa potilaista on hakenut netistä jo kaiken sairauteensa liittyvät tiedon sekä yleisimmät hoitovaihtoehdot. Vaatii asiantuntijalta kanttia hakea netistä vastaavat lähtötiedot, mitkä asiakkaalla on jo valmiiksi. Ja ansaita samalla asemansa edellyttämä auktoriteetti.
Ajan ja paikan merkitys?
Kannattaako aina ajaa aamuruuhkassa töihin, ja iltaruuhkassa takaisin? Minusta ei kannata. Mitä isommasta firmasta on kysymys, sitä todennäköisemmin toimistoon tulevat työntekijät eivät tee töitä keskenään. Tiimien jäsenet tulevat eri paikkakunnilta, usein myös eri maista. Yhteyksiä pidetään puhelimitse tai videolla. Toimiston rooli on enemmänkin sosiaalinen, se vahvistaa saman firman työntekijöiden yhteenkuuluvuutta. Oikea nykyaikainen toimistotyö ei – nimestään huolimatta - perustu juurikaan fyysiseen toimistotilaan. Teet työsi missä haluat, kunhan saat tuloksia aikaiseksi. Ja yhteenkuuluvuus voidaan hoitaa vaikka aina perjantaisin. Viikon päätteeksi kokoonnutaan yhteen, ja silloin keskitytään nimenomaan yhteiseen tekemiseen ja yhdessäoloon.
Itse käyn päiväsaikaan uimahallissa, koska silloin siellä on hyvin tilaa. Ja se keskeyttää mukavasti työnteon. Silti on vähän huono omatunto, mutta tulihan kumminkin tunnustettua.
Kyseenalaista
Ja lopuksi tositarina ajalta, jolloin olin töissä teleoperaattorilla. Laajakaista ja kännykät elivät nousukauttaan, ja asiakaspalvelu oli täysin tukossa. Sähköposteja oli avaamatta usean viikon ajalta. Yksi asiakaspalvelija uskalsi ehdottaa: ”entäs, jos alkaisimmekin vastata aina uusimpiin sähköposteihin?”. Ehdotus oli täysin hullu, mutta silti sitä päätettiin kokeilla.
Tulokset ylittivät kaikki odotukset. Asiakkaat olivat ihmeissään, kun saivat parissa minuutissa vastaukset ongelmiinsa. Vanhimmat asiat olivat joko ratkenneet itsekseen, naapurin poika oli hoitanut, tai aika oli hoitanut. Tai sitten asiakas otti uudelleen sähköpostilla yhteyttä, ja sai saman tein vastauksen. Jono ”suli” muutamassa viikossa, ja asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyys nousi ihan uudelle tasolle. Muistathan siis aina välillä kyseenalaistaa, tai ainakin pysähtyä miettimään. Kirjoittaja toimii Fujitsulla Tampereen aluejohtajana
Vätskäri | 2/2014
Jäsentapahtuma
Terveisiä Prosessipäiviltä! 10.-11.4.2014 Helsingissä vietettiin pohjoismaista Prosessi- ja palvelujohtamiseen keskittyvää kaksipäiväistä konferenssia teemana Johda kokonaisuutta. Ohjelmassa oli neljä eri osa-aluetta people, processess, projects ja products. Minulla oli kunnia olla puhumassa ihmisten johtamiseen liittyvässä osakokonaisuudessa tilannetietoisuuden merkityksestä johtamisessa. Puheenvuoroni yhteydessä käydyt mielenkiintoiset keskustelut olivat ehdottomasti itselleni parasta antia – olla vuorovaikutuksessa, vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia eri asiantuntijatahojen kanssa. Paikalla oli n. 450 asiantuntijaa ja uskon että jokainen sai Prosessipäiviltä sekä esityksistä että keskusteluista paljon uusia ajatuksia ja ”kotiinvietävää” - ideoita, joita varmasti jaettiin ja joista keskusteltiin tulevina viikkoina johtoryhmissä ja kokouksissa. Tällaiset verkostoitumistapahtumat ovat mahtava tilaisuus jakaa ajatuksia ja tavata uusia potentiaalisia yhteistyökumppaneita, miksei myös asiakkaitakin. Mikäli haluat saada tarkempaa tietoa, minkälaisesta tapahtumasta oli kyse, käy kurkkaamassa sivuilta prosessipaivat.fi lisätietoja. Ainoa miinuspuoli tilaisuudessa oli se että tilaisuus järjestettiin Helsingissä. Siispä…
ETSINTÄKUULUTUS: kaivataan!
yhteistyökumppaneita
Tilaisuuden jälkeen aloin pohtia, kuinka olisi hienoa jos voisimme toteuttaa vastaavanlaisen seminaarin myös Varsinais-Suomessa. Seminaarin, jossa IT-ammattilaiset kohtaavat päivän polttavien kysymysten äärelle esimerkiksi juuri johtamisen näkökulmasta.
Tämän vuoksi lähetän Helsingin tuliaisten ja terveisten ohessa siis pyynnön kaikille yhdistyksemme jäsenille, tukijoille ja yhteistyökumppaneille: tehdään yhdessä ITammattilaisten seminaari mahdolliseksi myös Turussa ja näytetään, kuinka meillä Varsinais-Suomessakin osataan tehdä hyvää yhteistyötä tärkeän asian eli verkostoitumisen ja ammatillisen kehittymisen eteen. Näytetään että
16
Wakaru Petri Kultaranta
haluamme myös edistää johtajuuden kehittymistä ja olla suunnan näyttäjiä tulevaisuudessa verkostoitumisen saralla.
Mitä mieltä olette, tehdäänkö yhdessä siitä totta? Toimin itse henkilökohtaisesti mielelläni ideoiden ja henkilöiden yhteensaattajana, samaisessa roolissa kuin mihin yhdistyksenä pyrimme, nyt hakusessa aiheet, mahdollistajat ja tekijät. Kesästä ja kärpäsistä huolimatta minut tavoittaa sähköpostitse puheenjohtaja@vstky.fi. Odotan innolla ajatuksianne, joita syksyllä voimme lähteä yhdessä työstämään. ”IT-johtamisen seminaari Turkuun vuodelle 2015” – terveisin, Anne
MEHUKATTIMAA Vauhdikas ja värikäs tapahtuma sai VSTKY:n pikkuväen touhukkaalle tuulelle Leaf Arenan Mehukattimaassa. Pallomeret, liukumäet , labyrintit ja trampoliinit kutsuivat tutkimusmatkalle sisäseikkailupuiston monipuoliseen maailmaan.
Pia Satopää Pia Satopää
Vätskäri | 2/2014
PM Club
PROJEKTINHALLINTATYÖKALU ARKIRUTIINIEN AVUKSI? Elina Toivanen
Elina Toivanen
Organisaatiot hallitsevat projektejaan kalliilla ohjelmistoilla – tai sitten työkalu puuttuu kokonaan. Voisiko projektinhallintatyökalusta olla apua myös kotona tai yhdistystoiminnassa? Mahdollisuuksia ainakin löytyy, se kävi selväksi PM Club Turun viimeisimmässä tapaamisessa 23.4.2014. Erilaisia työkaluja erilaisiin tarpeisiin Projektinhallinnan työkalut olivat tämänkertaisen PM Club Turun teemana. Meille oli aiheesta saapunut esitelmöimään Simo Salminen Cerion Solutions Oy:stä.
timetodologioita, kuten vaikkapa Prince2:a tai Scrumia. Lisäksi ohjelmistojen toiminnallisuuksissa on eroja: osa ohjelmistoista integroituu toisia paremmin toiminnanohjausjärjestelmiin, osassa on paremmat projektisalkunhallintaominaisuudet ja osa soveltuu muita paremmin ketteriin menetelmiin. Tarpeista valintaan Pohjustuksen jälkeen pääsimme miettimään ryhmissä, minkälaisia projektien hallintaan liittyviä tarpeita meillä on. Mitä ongelmia ratkomaan tarvitsemme työkalua? Oma ryhmämme päätyi hyvin samankaltaisiin ajatuksiin kuin muutkin ryhmät: toivomme työkalun voivan auttaa meitä resurssien – niin ajan, ihmisten kuin rahankin – hallinnassa, raportoinnissa ja tehtävien hallinnassa.
Salminen aloitti tilaisuuden herättelemällä meidät ajattelemaan, kuinka monella eri tapaa projektinhallintatyökaluja voi luokitella. Näkökulma voi olla esimerkiksi tekninen: onko ohjelmisto asennettava, pilvipalvelu vai näiden yhdistelmä. Toinen vaihtoehto on tarkastella ohjelmistoja siitä näkökulmasta, minkä kokoisen organisaation käyttöön ne on suunniteltu.
Osa ohjelmistoista tukee toisia paremmin eri projektimalleja. Toiset soveltuvat paremmin perinteistä vesiputousmallia hyödyntäviin organisaatioihin, toiset taas ketterien menetelmien avuksi. Eroa syntyy myös siitä, minkälaisia projektityyppejä ohjelmiston on ensisijaisesti suunniteltu tukevan. Yksi voi olla loistava tuotekehityksen avuksi, toinen IT-toimituksiin ja kolmas palveluliiketoimintaan. Näiden luokittelujen lisäksi ohjelmistoja erottaa myös se, miten ne tukevat organisaatioissa käytettyjä projek-
18
Tarpeista keskustelun jälkeen keskustelu eteni luontevasti siihen, miten valinta eri työkalujen välillä kannattaa tehdä. Kiteytetysti ensimmäisenä on järkevää selventää itselleen, millaista muutosta nykytilaan tavoitellaan työkalun käyttöönotolla. Tarvekartoitus ja vertailukriteerien laatiminen auttavat hahmottamaan tilannetta ja kaventamaan mahdollisten työkalujen joukkoa. Jo tästä vaiheesta alkaen on tärkeää dokumentoida koko valintaprosessi. Myöhemmin voi nousta esille esimerkiksi tarve resursointiohjelmalle, jolloin tästä vertailusta ja läpi käydyistä työkaluista saa sen valintaan hyvän pohjan ja jopa ideoita sopiviksi tuotteiksi.
Seuraavaksi vaiheeksi valintaprosessissa Salminen esitti 15–25 mahdollisen työkalun valitsemista pitkälle listalle.
Näille työkaluille annetaan pisteitä valittujen vertailukriteerien perusteella. Paras olisi, jos arvioijia olisi ainakin kaksi ja pisteytys suoritettaisiin kahdesti: ensin tuotteita listalle valittaessa ja myöhemmin, kun kaikki tuotteet on jo kertaalleen käyty läpi.
Pitkältä listalta karsitaan seuraavaksi työkaluja niin, että lopulta jäljellä on enää 3–5 lupaavinta ehdokasta. Karsimisen apuna ovat työkaluille annetut pisteet, mutta myös intuitio sekä tuotteen yhteensopivuus organisaatioon ja sen osaamistasoon. Tuotteen saamia arvosteluja ei niitäkään kannata jättää huomioimatta.
Näin muodostuneen lyhyen listan työkaluihin tutustutaan yksityiskohtaisesti. Työkaluja voidaan koekäyttää, niiden kokonaiskustannukset laskea ja tutustua toimittajiin. Näin syntyy vähitellen hyvä tuntuma siihen, mikä tuote vastaa parhaiten organisaation tarpeita. Mikäli näyttää siltä, että kaikki vaihtoehdot ovat huonoja, kannattaa harkita mahdollisuutta jatkaa vielä jonkin aikaa vanhalla työkalulla tai ottaa käyttöön aluksi joku hyvin yksinkertainen työkaluvaihtoehto. Salmisen mukaan tällä hetkellä projektinhallintatyökalut ja erityisesti niiden pilviversiot kehittyvät nopeasti ja vuodessakin voi tapahtua merkittäviä muutoksia.
Työkaluja laitaan
tinhallintajättiläisistä ja päätyen keveisiin organisointityökaluihin, kuten Trello tai Basecamp.
Joukossa oli niin komponenteittain lisensoitavia ja kasvatettavia tuotteita, kuten Citrixin Podio, kuin myös pakettihintaan myytäviä sekä täysin ilmaisiakin vaihtoehtoja. Ilmaiseksi voi käyttää esimerkiksi perusversiota Redminesta ja Trellosta. Olipa joukossa suomalainenkin vaihtoehto: Improlity.
Salmisen esittelystä kävivät mainiosti ilmi eri työkalujen vahvuudet ja heikkoudet. Saimme myös hyvän tuntuman ohjelmistojen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja niiden käyttökustannuksiin. Itseäni alkoivat kiinnostaa esitellyistä työkaluista erityisesti Podio ja Trello. Selväksi kävi myös, että esille nostettujen ohjelmistojen lisäksi saatavilla on runsaasti muitakin vaihtoehtoja.
Pää pyörällä projektinhallintatyökaluista siirryimme PM Club Turun osalta kesälomalle. Seuraavan kerran tapaamme 27.8.2014 kello 15 alkaen – seuraa keskusteluja LinkedIn-ryhmässämme tai käy klubin sivuilla osoitteessa http://tinyurl.com/pmcturku.
laidasta
Tilaisuuden jälkipuoliskolla Salminen kertoi meille laajalti esimerkkejä eri projektinhallintatyökaluista. Läpi käytiin vaihtoehtoja lähtien Microsoft Project ja Genius Project -projek-
Vätskäri | 2/2014
Syysmaraton
4.
Lauantaina 25.10.2014
Syysmaraton juostaan noin 10,3 kilometrin kierroksella, joka kulkee kauniissa ja tasaisessa maastossa Kaarinassa ja Piikkiössä.
Maratonin lisäksi tapahtumassa juostaan ½ maraton ja 10 km. Kaikki matkat on virallisesti mitattu. Nyt myös kympin maali on ruusupuiston kaaren alla.
* € 5 -
Jopa tuhansien eurojen arvosta lahjakortti- ja tavarapalkintoja! Tule nauttimaan upeasta tapahtumasta! *VSTKY:n jäsenille 5 € alennus maksusta! Voit vähentää maksun ilmoittautumishinnasta ilmoittautumisen yhteydessä. Kilpailun järjestäjä Finnish Marathon Runners ry.
20 kuva: IngImage
www.kaarinansyysm araton.fi
Kaarinan
Yhdistys tiedottaa
Tietohallinnon johtaminen -tutkimus – Katso TIVIAn tuoreet tutkimustulokset netistä
http://www.ttlry.fi/tutkimus/tietohallinto
Vätskäri | 2/2014
Raapale
Raapaleita Otteita Millan ja Meren elämästä, kahdesta tytöstä, joiden käsissä todellisuus on kuin vahasta valmistettu leikkikalu ja joiden kanssa heidän isänsä on jossain määrin helisemässä.
Siivousurakka ”Tämä autotalli täytyy siivota. Turhaa tavaraa joka paikassa. Milla ja Meri, te saatte auttaa.” Katselen epämääräisiä kasoja päätäni pudistellen. Uskomatonta ryjää. ”Te voitte jo aloittaa. Minä haen lainaan kuormurin.” ”Mitä meidän pitää tehdä?” Milla kysyy. Meri tökkii jalallaan sanomalehtipinoa. ”Kaikki tämä materia on saatava katoamaan”, puuskahdan. ”Aloittakaa mistä vain.” Kun ajan kuorma-autolla kotia kohti, näen kirkkaan välähdyksen. Hetken kuluttua kumea pamaus täräyttää autoa. Kaasutan täysillä viimeisen kaksi kilometriä. ”Mitä te taas olette keksineet?” huudahdan ja katselen kraateria. ”Me käytettiin antimateriaa!” huudahtaa Milla. ”Ja kaikki materia meni!” vahvistaa Meri. Nyökkään hitaasti. Sinänsä hyvin keksitty, säästyy jätemaksut. Mutta autotalli pitää rakentaa uudelleen.
22
Simo Suntila
Pääsiäissaalis ”Mitäs te tytöt nyt puuhaatte?” Lattialla on epäilyttävä vyyhti köyttä. ”Me otetaan pääsiäispupu kiinni”, kertoo Milla. ”Ja pyydetään siltä paljon munia, kaikki huoneet täyteen”, täsmentää Meri. ”Kiva että olette aktiivisia, mutta nyt hammaspesulle.” Myöhemmin piilotan saappaisiin neljä munaa kummallekin. Varmuuden vuoksi vältän tyttöjen huonetta. En halua kompastua johonkin köysihärdelliin. Yöllä herään pieneen kolinaan. Kuuntelen hetken. Meri puhuu taas unissaan. Erotan sanat ”päästetään sinut” ja ”päästään kyllä sopimukseen”. Lopulta havahdun iloiseen kiljahteluun. Ovat huomanneet saapaansa. Päätän nousta ja pukea. Melkein astun jonkin päälle. Suklaamunia. Koko lattia on täynnä suklaamunia. Sama juttu joka huoneessa. ”Sovitaanko tytöt, että jätetään edes jouluna ansat virittämättä?”
Maauimala Kesäkuumalla maauimala on loistoajatus. Kun astumme portista, pysäytän tytöt ja varmistan pari perusasiaa. ”Mitä piti sitten muistaa?” ”Ensin suihkuun”, sanoo Milla. ”Eikä juosta”, sanoo Meri. Odotan kysyvän näköisenä. ”Eikä merenneitoja”, Meri lisää. ”Ja jätskiä saa kotona”, Milla murahtaa. Nostan katseeni kirjasta huokaisten, kun paniikinomainen huuto alkaa. Taisin tosiaan sanoa, että pikkupojat eivät edes pidä merenneidoista. Ei pitäisi sukupuolistaa. Nyt altaasta nousee valtavia lonkeroita. Lonkerohirviöt sopivat kaikille. Muiden paettua käännähdän selälleni ja vedän lipan silmille. Tytöt ovat turvassa, Kraken on tullut vain leikkimään. Kokemus sanoo myös, että armeijalta kestää ainakin varttitunti saapua paikalle. Ehdin hyvin ottaa pienet torkut ennen puiston evakuointia.
Piha ilman sadettajaa Olen tehnyt halkoja jo pari tuntia. Kasa pölkyn vieressä kipuaa vaarallisiin mittoihin. Klapit voisi kantaa liiteriin, mutta yksin siinä menee ikä ja terveys. Päätän turvautua lapsityövoimaan. ”Milla! Meri! Tulkaahan auttamaan.” Napiseva apu saapuu. Puut alkavat siirtyä sisätiloihin, mutta vauhti ei huimaa päätä. ”Isi, minuun osui pisara”, Milla sanoo. ”Täällä sataa”, vahvistaa Meri. ”Kaikki puut on vietävä, ei niitä kastumaan jätetä. Jos pidetään kiirettä, ehkei kastuta itsekään.” Se tehoaa ja kolmistaan raijaamme klapit paikoilleen ennätysvauhtia. Koko ajan pisaroi hieman. Kun urakka on ohi, Meri käy etupihalla. Ja tulee pian takaisin. ”Milla, missä meidän sateentekijä on?” Minun taitaakin olla aika hipsiä tieheni.
Vampyyrisuolaa Ripottelen ranskalaisteni päälle chilillä ja habanerolla maustettua suolaa. Helpompaa näin, ei tarvitse peippailla nagan ja hupsis-efektin kanssa. ”Mitä se on?” Meri kysyy. ”Vampyyrisuolaa”, vastaan. ”Mitä siinä on?” Milla kysyy silmät isoina. Päätän jekuttaa vähän. «Kuivatettua ja jauhettua vampyyriä. Otatteko?» Kumpikaan ei halua maistaa. Seuraavana päivänä kokkausta aloitellessani kurkkaan jääkaappiin. ”Jauhelihaa?” sanon ääneen. ”Oliko meillä sellaistakin?” Kun ruoka on valmista, käyn tyhjentämään omaa lautastani hyvällä ruokahalulla. Tyttöjä hihityttää. ”Mikäs nyt on?” Alan aavistella. ”Ruokana on ihmissusijauhelihaa!” ”Kai se oli sentään susimuodossa?” kysyn vakavana. Tytöt nyökyttävät. ”Syökäähän sitten.” Parempi kyllä olla mainitsematta mitään chilimaustetuista karkeista, napalminalleista. Kulmakarvani toipuvat vielä fuusiogrillin käytön jäljiltä.
Vätskäri | 2/2014
Olethan huomannut, että VSTKY löytyy myös yhteisönä Facebookissa. Kirjoita hakukenttään ”vstky” niin löydät meidät. Lehtien ilmestymisten välillä kerromme täällä kaikki viimeisimmät uutiset ja julkaisemme kutsut järjestämiimme tilaisuuksiin. Pysy ajan tasalla ja seuraa meitä myös FB:ssa.
Tässä muutamia esimerkkejä viimeaikaisista tilaisuuksistamme (otos 9.5.2014):