Cursor: Myyntitykin testamentti Kymen Yrittäjät: Elinvoimaa koko maakuntaan Power Coastilta: Googlen menestystarina ja Sunilan tulevaisuus
Potentiaali lukuina
yli 10 mrd. € investointeja
yli 3000 kpl
Power Coast – Suomen vilkkaimmin kehittyvä teollisuuden keskittymä.
Kotkan-Haminan seutu ja Loviisa tarjoavat yrityksille erinomaiset mahdollisuudet menestyä. Vain tunnin päässä Helsingistä sijaitseva elinvoimainen alue houkuttelee investointeja erinomaisen sijaintinsa ja infrastruktuurinsa ansiosta.
Suomen suurin yleissatama, taitava paikallinen työvoima ja eteenpäin katsova ilmapiiri varmistavat yritysten kehityksen. Tule mukaan menestystarinaamme ja hyödynnä alueen tarjoamat mahdollisuudet – täällä on tekemisen meininki!
suoria työpaikkoja yli 15000 htv kokonaistyöpaikkavaikutus
yli 25000 htv rakennusaikaisia työpaikkoja
Katso tuoreet kuulumiset powercoast.fi
Lapiota maahan, Power Coast!
Osallistuin elämäni ensimmäiseen peruskiven muuraustilaisuuteen 29. huhtikuuta Kotkan Keltakalliossa. Tuolloin juhlistettiin porukalla Suomen ensimmäisen litiumioniakkujen katodiaktiivimateriaalia valmistavan tehtaan rakentamisen lähtölaukausta.
EASPRING FINLAND NEW MATERIALS OY:N akkumateriaalitehtaan peruskiveä muuraamassa – tai ainakin kutsuvieraiden joukossa – oli mm. Suomen elinkeinoministeri, Kiinan suurlähettiläs ja Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Muuraustilaisuuden yhteydessä tehtaan perustuksiin haudattiin aikakapseli, joka sisältää esimerkiksi päivän Kymen Sanomat -lehden, suomalaisia eurokolikoita ja kiinalaisia vuoden 2025 juhlakolikoita – onnea tuomaan, ikivanhojen perinteiden mukaisesti.
Sokkeli kunnossa!
Pieni ajatusleikki. Jos ja kun aikakapseli aikanaan nostetaan jälleen päivänvaloon, millainen on ympäröivä Etelä-Kymenlaakso? Onnistuuko akkuklusteri lunastamaan siihen asetetut odotukset?
Ainakin pohjatyöt on tehty huolella. Kotkan-Haminan seudulla ja Cursorissa on varauduttu akkuklusterin rantautumiseen jo vuosia. Easpring Finlandin CAM-tehtaan tiimoilta pidettiin ensimmäiset palaverit jo helmikuussa 2019, joten rakennustöiden alkaminen on pitkän työn hedelmä. Kaikki merkit viittaavat nyt siihen, että Power Coast -akkuklusterilla on hyvä momentum päällä. Cursorin Invest In -yksikkö on keskittynyt kehittämään Power Coastia nimenomaan kokonaisuutena: mitkä ovat ne peliliikkeet, jotka hyödyttävät alan toimijoita mahdollisimman laajasti?
Ratkaisujen rannikko
Me Cursorilla uskomme, että Power Coastin ”brändilupaus” on tänä päivänä vahvempi kuin koskaan: työn alla – ja hyvässä vauhdissa – on akkuteollisuuden ratkaisukeskeinen rannikko Loviisasta aina itärajalle. Mutta vaikka akkuklusteri on Power Coastin ydin, se ei ole sen koko kuva.
Kun Power Coast -konseptia ryhdyttiin kehittämään viisi vuotta sitten, jätettiin tahallaan kasvunvaraa. Akkujen ympärille kehittyvässä ekosysteemissä on katto korkealla ja seinät leveällä. Power Coastin brändin sateenvarjon alle mahtuu monenlaisia toimijoita ja innovaattoreita energiantuotannosta datakeskuksiin – puhumattakaan erilaisista palvelutoimittajista, jotka pitävät Power Coast -pelurit täydessä iskussa.
Me Cursorilla uskomme, että juuri tätä arvoketjun luominen on parhaimmillaan: valjastetaan kuningasideat, kootaan paikalliset voimat ja tähdätään yhdessä timanttiseen lopputulokseen. ME OLEMME POWER COAST.
Ilkka Hasanen Johtaja, Invest in, Cursor
Easpring Finland New Materials Oy:n tulevan CAM-tehtaan peruskivi muurattiin Kotkan Keltakalliolla 29.4.2025 mukanaan aikakapseli. KUVA: Kotkan kaupunki
Keltakallion CAM-tehtaan eteneminen
2019
→ Paikan valinta
2021
→ YVA (Ympäristövaikutusten arviointi)
2020
→ Maanvuokrauksen esisopimus
2023
→ Easpring–FMGosakassopimus
2022
→ Kannattavuusselvitys
2024
2025
→ Maanvuoraussopimus allekirjoitettu
→ Ensimmäinen rakennuslupa myönnetty
→ Rakentaminen alkaa
→ Easpring Finland yhtiö perustettu
→ Ympäristölupa saatu
2027
→ Kaupallinen tuotanto alkaa
2026
→ Ensimmäisen näytetuotteen toimitus
Keltakallion CAM-tehdas on herkullinen haaste suomalaiselle projektijohdolle
Suomen ensimmäisen litiumioniakkujen katodiaktiivimateriaalia valmistavan tehtaan rakentaminen on päässyt hyvään vauhtiin Kotkassa.
”OLEMME ALKUKIIHDYTYSVAIHEESSA ja se rullaa hyvin”, vahvistaa Heikki Schemeikka, tehdashankkeen suomalaisesta projektijohdosta vastaavan Rego Oy:n toimitusjohtaja. Keltakallioon nousee tehdas, joka tuottaa markkinoiden himoitsemaa katodiaktiivimateriaalia (cathode active material, CAM). Jauhemaista ainetta tarvitaan litiumioniakuissa – ja sen kysyntä tulee lähivuosina kasvamaan merkittävästi liikenteen sähköistymisen vuoksi. Kotkan tehtaalla tuotettua materiaalia käyttävät tulevaisuudessa akkuvalmistajat Euroopassa ja ympäri maailmaa.
Tähtäimessä on huipputeknologiaa käyttävä tehdas, joka vastaa globaaliin korkealaatuisen katodimateriaalin tarpeeseen ja korottaa rimaa akkualan vastuullisuus- ja innovaatiotyössä. Rakennuttaja Easpring Finlandin mukaan Kotkan CAM-tehdas on merkkipaalu Euroopan akkumateriaalituotannon vahvistamisessa – ja samalla tärkeä askel kotimaisen akkuarvoketjun kehittämisessä.
Projektinjohto kahden lipun alla
Easpring valitsi tehtaan pääurakoitsijaksi China Harbour Engineering Companyn (CHEC) huhtikuussa 2025. Suomalaisen Rego Oy:n rooli on toimia pääurakoitsijan yhteistyökumppanina, vastaten hankkeen projektijohdosta yhdessä
CHEC:n oman organisaation kanssa, kertoo Schemeikka. Hänen mukaansa kyseessä on tavallaan kaksi työmaaorganisaatiota, jotka nivoutuvat keskenään. ”Me toimimme ikään kuin suomalaisena apukätenä ja pidämme osaltamme hanketta liikkeellä”, Schemeikka kuvailee. ”Toistaiseksi Regon projektinjohtoa on kentällä kymmenkunta, mutta määrä nousee 20-30 henkilöön.”
Toimitusjohtajan mukaan kansainvälinen yhteistyö on startannut hyvin positiivisissa merkeissä. ”Kun on mahdollisuus oppia jotain toisesta kulttuurista ja sen tavoista, se on myös henkilökohtaisella tasolla hyvin palkitsevaa.”
Rego Oy on vuonna 2022 perustettu projektinjohtopalveluja tuottava asiantuntijayritys, jonka päämaja on Helsingissä. Toimitusjohtaja myöntää, että jättimäinen CAM-hanke on saanut regolaisetkin haalimaan lisäresursseja: ”Rekrytointi on päällä ja lisää porukkaa etsitään”, vahvistaa Schemeikka.
Melkein miljardin kakku
Tehdasinvestoinnin suuruus on noin 800 miljoonaa euroa. Rakennustöiden aktiivisimmassa vaiheessa noin 800 henkilön odotetaan työskentelevän työmaalla. Schemeikka kertoo odottavansa eniten juuri piikkivaiheen tekemi -
sen meininkiä. ”Tämä hektisin hetki on perinteisesti se, jolloin hommat saadaan sykkimään”, virnistää Schemeikka, joka myöntää nauttivansa kiperien haasteiden selättämisestä. ”Yhdessä toimimalla löydetään ne parhaat ratkaisut”, hän tietää. Mistä rakentajat sitten tulevat? – Schemeikan mukaan CAM-projektissa hyödynnetään etupäässä paikallista ja kotimaista työvoimaa. ”Tämä on ollut tilaajan tahtotila alusta asti, eikä mitään muuta ole linjaksi harkittukaan”, toteaa alkujaan Imatralta kotoisin oleva toimitusjohtaja. ”Lisäksi työntekijöillä pitää olla Suomessa hyväksytyt pätevyydet, että ylipäätänsä pääsee työmaalle.”
Kaksi vuotta tehtaan avajaisiin?
Kun tehdas lopulta pyörii tuotannon ensivaiheen 60 000 tonnin vuosikapasiteetilla, sen odotetaan työllistävän suoraan noin 270 henkilöä. Tehtaan tuotantokapasiteettia voidaan kasvattaa merkittävästi kysynnän kasvaessa tulevaisuudessa. Kaupallinen tuotanto on tarkoitus aloittaa vuoden 2027 aikana – ja kotimainen projektinjohto tuntee tervettä painetta hartioillaan. ”Kiire on, mutta tehdään hyvää jälkeä ja loppupeleissä hieno tehdas. Meillä on vaadittava kokemus ja osaaminen tähän työhön”, Schemeikka linjaa.
Konsulttiyhtiö Rambollin vuonna 2024 tekemän talousvaikutusarvion mukaan tehdas tuo (ensivaiheen kapasiteetilla) Suomelle yli 180 miljoonaa euroa uusia verotuloja vuodessa. Suomen bruttokansantuotetta se piristää lähes 400 miljoonalla eurolla vuosittain.
Schemeikka katsoo, että nouseva kotimainen akkuteollisuus voi olla kova luu myös kansainvälisessä katsannossa – ja samalla se tuo suomalaiseen teollisuuspalettiin paljon kaivattua dynamiikkaa ja diversiteettiä. ”Me tarvitsemme ison mittakaavan teollisuutta lisää, emme me pärjää ihan pelkkänä palveluyhteiskuntana”, Schemeikka toteaa.
Haluatko mukaan CAM-tehdasta rakentamaan?
Easpring Finland Oy on linjannut, että Keltakallion CAM-tehtaan rakennushankkeessa tullaan tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä paikallisten alihankkijoiden kanssa.
Yhteistyön tehostamiseksi Cursor Oy ylläpitää verkossa urakoitsijarekisteriä, jossa alueen suurhankkeista kiinnostuneet yritykset voivat ilmoittautua mukaan hankkeiden toteutukseen.
Easpringin tehtaan rakennustöistä kiinnostuneet urakoitsijat voivat ilmoittautua rekisteriin Cursorin verkkosivujen kautta.
Skannaa QR-koodi tai klikkaa urakoitsijarekisteriin osoitteessa: powercoast.fi.
AIKAJANA: Easpring Finland New Materials Oy.
Rakennustöitä Keltakallion tontilla 12.5.2025.
Yksi asia ylitse muiden on luottamus. Meidän on pitänyt rakentaa sitä, ylläpitää sitä – ja viime kädessä ansaita se.
"MR. POWER COAST"
Myyntitykin testamentti
Akkuteollisuuden rantautuminen Etelä-Kymenlaaksoon on ollut Harri Eelan haaveena ja työsarkana jo vuosien ajan. Kun Suomen ensimmäisen litiumioniakkujen katodiaktiivimateriaalia valmistavan tehtaan peruskivi viimein muurattiin Kotkassa huhtikuun lopussa, saattoi työmies huokaista helpotuksesta – tehtävä suoritettu. Tämä on ”Mr. Power Coastin” exit-haastattelu.
HARRI EELA, 64, JÄÄ ELÄKKEELLE Cursor Oy:n palveluksesta toukokuun lopussa. Vapaaherran kalenteriin on merkitty mm. vaellusta Huippuvuorilla ja poikain pitkään suunniteltu Kalifornian-reissu – mutta puhutaan vielä hetki työasioista. Eela on onnellinen ja ylpeä siitä, että viitisen vuotta sitten lanseerattu Power Coast -akkuklusteri on saanut siivet alleen. ”Akkutoimialalla oli tuolloin isoja odotusarvoja ja aloimme etsiä jonkinlaista yhtenäistä tapaa rakentaa kokonaisuutta.” Tuloksena oli Power Coast -brändi, jota taottiin kasaan työpajojen ja yritysyhteistyön avulla.
”Alun perinkin meillä oli idea, että Power Coastia voi laajentaa akkupuolelta myös muille toimialoille.” Näin myös kävi: olipa sitten kysymys datakeskuksista, vetytaloudesta tai biopolttoaineista, Power Coast on passeli kattobrändi kaikelle eteenpäin katsovalle kasvubisnekselle Kotkan-Haminan seudulla.
Luottamus ansaitaan joka päivä
Akkuklusterin rakennustyössä on ollut ylä- ja alamäkiä, mutta yksi on pysynyt – ja sen mukana kaikki: ”Yksi asia ylitse muiden on luottamus. Meidän on pitänyt rakentaa sitä, ylläpitää sitä – ja viime kädessä ansaita se”, tiivistää Power Coastin tulisieluisin puolestapuhuja.
Menestyksen ”konehuoneesta” löytyy Cursorin kahdeksanhenkinen Invest in -tiimi: tiivis nippu ammattilaisia, jotka elävät ja hengittävät bisnestä. ”Meidän tiimissä on avoimia, toisiaan tukevia ihmisiä. Asenne on se ykkösjuttu ihan kaikilla”, Eela kiittelee.
Maailmanluokan momentum
Eelan mukaan Invest in -tiimi on kasvanut koko ajan suurempiin saappaisiin – kiitos pitkälti Googlen. Kun hakukonejätti alkoi miettiä, olisiko Suomi hyvä paikka datakeskusinvestoinnille, Cursorilla loikattiin kansallisesta sarjasta
pelaamaan Mestarien Liigaa. ”Tajusimme, että kun meillä on tarkka fokus ja riittävä panostus, niin mehän voidaan pärjätä tässä kisassa.”
Google avasi palvelinkeskuksen Summan vanhaan paperitehtaaseen vuonna 2011 ja on sittemmin laajentanut toimintojaan tasaiseen tahtiin. ”Nythän on menossa jo seitsemäs laajennus”, Eela huomauttaa. Googlen tulo Summaan oli aikoinaan liki valtionsalaisuus. ”Yhden vuoden ajan asiasta tiesi Cursorilla kaksi ihmistä ja Haminan kaupungillakin vain pari”, hän vahvistaa.
Kehittäjän työkalupakki
Googlen – ja myöhemmin Power Coastin – parissa Eela pääsi pelaamaan unelmapeliä. Väsymätön työmyyrä rakensi verkostoja, etsi ratkaisuja ja rohkaisi uskossaan horjuvia. Myyntimies Eela osaa koota paketin, joka saa kaikki sidosryhmäläiset nyökkäilemään hyväksyvästi. ”Tämä on kehittämistyötä. Olen luottanut siihen, että työkalupakista kyllä löytyy ratkaisu aina lopulta.”
Eelan pelikirjassa todetaan myös, että megatrendiä ei kannata silittää vastakarvaan. Informaatiovallankumous – jonka uusin ykkösnyrkki on tekoäly – ja vihreä siirtymä ovat esimerkkejä megatrendeistä, joita vastaan on turha pullikoida. ”Pitää tunnistaa kasvussa olevat trendit ajoissa ja mennä mukaan omilla vahvuuksillamme”, hän linjaa.
Vauhdikkaita peliliikkeitä
Eelan 15 Cursor-vuoden aikana trendit ja syklit ovat kuitenkin kiihdyttäneet vauhtiaan niin, että Invest in -yksikkö saa olla tarkkana. ”Kun projektit ennen etenivät pikkuhiljaa, niin nyt meno on paljon hektisempää. Onneksi meidän tiimi on nopealiikkeinen”, Eela kuittaa. ”Eikä tätä työtä kukaan tee yksin, vaan aina on joku tukena.”
Jukka Vainonen Johtaja, Google, Summan palvelinkeskus
Googlen menestystarina Summassa hakee vertaistaan
Google jatkaa kasvuaan Haminassa. Nyt työn alla oleva laajennus on lajissaan jo seitsemäs. Valmista tulee loppukesästä.
GOOGLEN SUMMAN palvelinkeskuksen johtaja Jukka Vainonen kertoo, että laajennusosan ensimmäinen luovutus tapahtuu elo-syyskuussa 2025 ja lopullinen luovutus loka-marraskuussa. Toukokuussa 2024 julkistetun seitsemännen laajennuksen rakentaminen on ollut sangen työvoimaintensiivistä: ”Rakennusaikana työmaalla on ollut tuhansia työntekijöitä. Operointivaiheessa laajennusosaan tarvitaan noin 100 uutta työntekijää”, kuvailee Vainonen. Tällä hetkellä Google työllistää Haminassa noin 400 henkilöä.
Uusi halli on noin jalkapallokentän kokoinen. Vanhaan malliin se tullaan täyttämään etupäässä servereillä. Palvelimet tarvitsevat ylläpitäjiään, mutta tämän lisäksi hommiin tarvitaan mm. sähköasentajia, siivoojia ja vartijoita.
Tieto vaatii infransa
Google kasvaa vaikuttavaa vauhtia, koska tekoäly ja yhteiskunnan digitalisoituminen vaativat koko ajan ketterämpää datanhallintaa. Halpaa ei informaatioajan lysti ole: ”Tämä laajennus tulee maksamaan noin miljardi euroa”, kertoo Vainonen. Seitsemännen laajennuksen valmistuttua Google on investoinut Haminan datakeskukseen jo hulppeat 4,5 miljardia euroa.
Vainonen itse oli rakentamassa jo ihan ensimmäistä palvelinkeskusta – mutta tuolloin vielä alihankkijan riveissä. ”Olin työmaan alihankkijan vuoro-operaattorina kesällä 2011”, Vainonen virnistää. Googlen vetovoima oli kuitenkin sellainen, että mies liittyi mahtiyhtiön vahvuuteen pari vuotta myöhemmin. ”Aika on mennyt nopeasti. Meillä on mahtava porukka tekemässä ja hyvää yhteistyötä eri puolille.”
Huomenlahja Haminalle
Vainosen mukaan Hamina – ja Suomi ylipäätään – ovat loistavia paikkoja datakeskukselle. ”Täällä on hyvät sähköverkot ja muu infra ja yhteiskunnassa sitä vakautta, jota tämmöinen toimintaa vaatii.” Lisäarvoa Summan palvelinkeskukselle tuo meren läheisyys: Google hyödyntää merta serveriensä jäähdytyksessä.
Seitsemäs laajennus sisältää ei-aivan-pienen ”huomenlahjan” haminalaisille: datakeskus lahjoittaa jatkossa ylimääräisen hukkalämpönsä Haminan Energialle. Vainonen kertoo, että datakeskuksen alueen sisäisesti hukkalämpöä on käytetty jo kymmenen vuoden ajan – mutta nyt on sitä luovutetaan ensimmäistä kertaa talon ulkopuolisille. ”Olemme laskeneet, että hukkalämpö tulee kattamaan noin
Google aloitti toimintansa Summan entisessä paperitehtaassa
80 prosenttia Haminan kaukolämmöntarpeesta.” Vainonen mukaan yhtiö ei tarvitse lämpöä itse, joten on luontevaa antaa se yhteisölle. ”Haluamme olla hyviä naapureita, ja palvella paikallisia asukkaita ja laajemminkin yhteiskuntaa.”
Ei enää hiljainen jättiläinen
Googlen outreach-toiminta on kypsynyt ja kehittynyt hitaasti mutta varmasti. Vainonen myöntää, että alkuvuosina korostunut varovaisuus johti hys-hys-linjaan tiedottamisessa ja monessa muussa asiassa – mutta sittemmin datajätti on ottanut asiakseen integroitua ympäristöönsä. ”Käymme esimerkiksi paikallisissa ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa kertomassa, miten datakeskus toimii ja esittelemässä eri työtehtäviä.” Googlella on myös oma harjoittelijaohjelma ja se on yksi Kymenlaakso Summit -seminaarin perustajista.
Kansalaisia tavataan nykyään eri tapahtumissa, turuilla ja toreilla. ”Esimerkiksi toritapahtumissa moni Summan tehtaan entinen paperityöläinen on tullut juttelemaan”, Vainonen kertoo.
Yhdessä tekemällä tuloksiin
Matkan varrella toimiva yhteistyö Haminan ja Kotkan kaupunkien sekä Cursorin kanssa on vain korostunut. Hyvä yhteistyö on ollut ensiluokkaisen tärkeää alusta asti. Välit ovat lämpimät ja kynnys lähestymiseen – puolin ja toisin –olematon. Asiat saadaan hoidettua hienosti”, kehaisee Vainonen.
Power Coast -yhteisön esiinmarssia Vainonen on seurannut vaikuttuneena: ”Tulokset puhuvat puolestaan. Akkuklusterin investoinnit tuovat uutta virtaa Kymenlaaksoon – ja jo yksin työllisyysvaikutukset ovat kovia.”
Googlen rakettikasvun vuodet:
9/2011: palvelinkeskus aloittaa Summan entisessä paperitehtaassa.
12/2013: 2. halli valmistuu, myöskin vanhan paperitehtaan tiloihin.
6/2014: 3. halli valmistuu, datakeskuksen ensimmäinen uusi rakennus.
4/2015: 4. halli valmistuu.
9/2015: 5. halli valmistuu.
5/2021: 6. halli valmistuu.
Loppukesä 2025: 7. halli valmistuu.
2011. KUVAT: Juha Metso
Carbonscape haluaa kirittää akkuteollisuutta
Uusiseelantilainen biotalousyhtiö Carbonscape suunnittelee Sunilan tehdasalueelle biografiitin tuotannon koelaitosta. Koelaitoksen jälkeen on tarkoitus rakentaa täysimittainen, kaupallinen tuotantolaitos.
YHTIÖ ARVIOI ENSIMMÄISEN VAIHEEN kokonaisinvestoinnin olevan noin 40–50 miljoonaa euroa. Koelaitos työllistää arviolta kokonaisuudessaan 40 operaattoria ja tuotantoinsinööriä sekä joitain hallinnollisia esihenkilöitä ja suunnittelijoita. ”Viimeistelemme tällä hetkellä koelaitoksen teknistä suunnittelua, aina kesään asti”, kertoo Carbonscapen EU-alueen projektijohtaja Antti Liukko, joka vastaa sekä koelaitoksen että kaupallisen laitoksen toteutuksesta.
Koelaitoksen rakentaminen voisi mahdollisesti alkaa ensi vuonna, jolloin koelaitoksen tuotanto käynnistyisi vuoden 2027 alussa. Innovatiiviseen hankkeeseen on kohdistunut laajaa mielenkiintoa, eikä vähiten siksi, että Sunilan alueen entinen omistaja Stora Enso on yksi Carbonscapen vähemmistöomistajista.
Biografiittia akkuihin!
Carbonscapen visio on iso. Yhtiö kertoo kehittäneensä edullisen ja hiilinegatiivisen puubiomassasta valmistettavan biografiitin, jota hyödynnetään akkumateriaalina. Vallankumoukselliseksi kuvatun aineen tarkoituksena on korvata litium-ioniakuissa kaivannaisena saatava grafiitti tai fossiilinen synteettinen grafiitti. Samalla Carbonscape sovittelee itselleen soppea jostain metsäteollisuuden ja akkuteollisuuden rajapinnasta yhdistämällä suomalaista biotalousosaamista sekä edistyksellistä akkumateriaalien valmistusteknologiaa.
”Olemme aktiivisesti mukana Power Coast -yhteisössä ja haluamme omalta osaltamme lisätä ymmärrystä synergioista ja siitä, mikä on mahdollista toteuttaa kaupallisessa mittakaavassa”, toteaa Liukko.
Carbonscapen tiimi on toistaiseksi pieni: Suomessa kolme henkeä ja Uudessa-Seelannissa hieman yli kolmekymmentä henkeä. Sunila valikoitui koelaitoksen kotipaikaksi mm. valmiin infrastruktuurin, lähellä sijaitsevan puuraaka-aineen, hyvien liikenneyhteyksien sekä osaavan työvoiman saatavuuden takia. ”Täällä on hyvät valmiudet kehittää tämäntyyppistä toimintaa”, linjaa Liukko.
Oik.: Process Technology Manager Gabriel De Klerk, Project / Process Engineer Oscar Reid ja projektijohtaja Antti Liukko.
Sunilan ”vanha isäntä” Stora Enso jatkaa ligniinikoelaitoksen pyörittämistä
alueella
Stora Enso myi Kotkassa sijaitsevan Sunilan tehdasalueen kiinteistökehitysyhtiö Aalto Development Oy:lle marraskuussa 2024. Metsäjätti ei kuitenkaan ole kokonaan jättänyt aluetta.
STORA ENSON LIGNODE-AKKUMATERIAALIN KOELAITOS jatkaa toimintaansa Sunilassa, vahvistaa Stora Enson viestintäjohtaja Ingrid Peura. ”Koelaitoksella on tällä hetkellä noin 10 henkilöä töissä”, Peura kertoo. Nykykuviossa Stora Enso on Aalto Development Oy:n vuokralainen. Lisäksi Stora Enso on osaomistajana Sunilassa majaa pitävässä Carbonscapessa.
Mistä sitten on kysymys Lignode-koelaitoksessa?Yhtiön mukaan Lignode® by Stora Enso on biopohjainen anodivaihtoehto litiumioni- ja natriumioniakuille, jotka perinteisesti valmistetaan louhituista tai fossiilisista raaka-aineista.
Lignode® by Stora Enso on ligniinistä valmistettua kovahiiltä. Ligniiniä puolestaan syntyy selluntuotannon sivuvirtana. Stora Enso on kertonut tavoitteekseen kehittää ligniinistä ”maailman vastuullisin anodimateriaali” akkuteollisuutta mullistamaan. ”Lignode-koelaitos kuuluu meillä Biomaterials-yksikköön”, kertoo Peura.
Kaupanteon jälkeen Stora Enso on purkanut omaa kalustoaan Sunilasta läpi talven ja kevään. Hommaa riittää vielä: ”Muun muassa turvallistamistyötä, dokumentointia ja sellulaitteiden purkua tehdään vielä vuoden mittaan”, vahvistaa Peura. Stora Enson Sunilan sellun- ja ligniinintuotanto loppui vuonna 2023.
Aalto Development aikoo
tehdä Sunilasta tukikohdan vihreän siirtymän toimijoille
Sunilan vanhan tehdasalueen uusi isäntä Aalto Development Oy on suomalainen yksityinen kiinteistökehitysyhtiö, jonka ominta sarkaa on korkealaatuinen arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu.
SUNILAN AIKAISEMPI OMISTAJA STORA ENSO jatkaa kiinteistökehitysyrityksen vuokralaisena. Yritysten yhteistyö alkoi jo vuonna 2016, kun Aalto Development osti Stora Enson Pateniemen saha-alueen, josta on rakentumassa uusi asuinalue noin 3 000 asukkaalle.
Stora Enson Sunilan sellu- ja ligniinintuotanto lopetettiin vuonna 2023. Sen jälkeen Stora Enson prioriteetti on ollut löytää Sunilalle omistaja, joka tuo alueelle uusia, kannattavia liiketoimintoja ja työpaikkoja – alueella olevaa infrastruktuuria ja suotuisaa sijaintia hyödyntäen.
Aalto Developmentin toimitusjohtaja Sami Somero kertoo, että yhtiö kiinnostui alueesta monestakin syystä. ”Logistinen sijainti on erinomainen ja toimintaympäristö kunnossa. Uskomme Sunilan kiinnostavan juuri niitä vihreän siirtymän toimijoita, joita haluamme alueelle houkutellakin”, linjaa Somero. Uuden omistajan tavoitteena on säilyttää vanhaa rakennuskantaa, mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi Sunilan maamerkkinä toimiva tehtaan piippu säilynee vastaisuudessakin.
Energiamurroksen ytimeen!
Sunilassa eletään vielä haltuunottovaihetta. Vähitellen osakokonaisuuksien hallinta on siirtymässä kiinteistökehitysyhtiölle. Somero kertoo, että Aalto Development tavoittelee Sunilan muuttamista kestävän energiamuutosteknologian keskittymäksi. ”Yhteydenottoja on tullut paljon, joten Sunila tuntuu kiinnostavan toimijoita”, Somero ker-
too ja muistuttaa, että vuokralaisneuvottelut ovat tyypillisesti pitkiä ja aikaa vieviä prosesseja.
Tällä erää vuokralaisia Sunilassa on kolme: Stora Enson Lignode-koelaitos, uusiseelantilainen startup Carbonscape ja päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja, pörssiinkin listattu Enersense.
Sunilassa saatetaan nähdä myös vetyyn liittyviä peliliikkeitä. Gen-H Oy on päästötön paikallisten energiajärjestelmien kehittäjä, joka toimii Suomessa ja Espanjassa – ja Aalto Developmentilla ja Gen-H:lla on osittain samoja omistajia. ”Molemmat yritykset ovat sitoutuneet edistämään uusiutuvan energian ratkaisuja ja tukemaan Sunilan kehitystä”, vahvistaa Somero.
Power Coast tuo elinvoimaa koko maakuntaan
Kymen Yrittäjien uusi aluejohtaja Sirpa Kantola-Pakkanen katselee Power Coastin rakentumista ilahtuneena. ”Peruskiven muuraaminen Keltakallion CAM-tehtaalla on tärkeä virstanpylväs. Odotamme nyt rakentuvan tehtaan tuovan mahdollisuuksia pk-yrityksille niin rakentamisvaiheessa kuin myöhemmin tuotantovaiheessa”, hän linjaa.
”AKKUKLUSTERI TARVITSEE TOIMIAKSEEN alihankintaketjuja. Näemme, että investointi tuo alueelle lisää työpaikkoja ja vaikutukset ulottuvat laajalle palveluiden, asumisen, rakentamisen ja logistiikan aloille”, toteaa Kantola-Pakkanen. Kymen Yrittäjät odottaa investoinnin poikivan lisää jatkoa ja huomattavia kerrannaisvaikutuksia koko Kymenlaakson talouteen.
Kantola-Pakkanen aloitti Kymen Yrittäjien aluejohtajana joulukuussa 2024. Ennen tehtävää hän toimi yrittäjänä ja edelleen perheyrityksen toisena omistajana paperi- ja selluteollisuuden asiantuntijapalveluita tuottavassa kotkalaisessa Cadre Oy:ssä. Kantola-Pakkanen on myös toiminut erilaisissa elinkeinoelämän vaikuttamistehtävissä, kuten Kotkan Yrittäjien hallituksen puheenjohtajana ja Kymenlaakson kauppakamarissa, sekä liike-elämän johto- ja kehittämistehtävissä Suomessa, kansainvälisellä työkentällä sekä julkisella sektorilla.
Muutoksesta menestyksen avain
Kantola-Pakkanen haluaa tehdä työtä sen puolesta, että Kymenlaakso olisi ”Suomen paras paikka yrittää”. Oma tausta yrittäjäsuvussa sekä itse myös yrittäjänä ovat vain vahvistaneet paloa vahvistaa yrittäjyyttä alueella, hän kertoo. ”Ainoa pysyvä asia lienee muutos, ja se täytyy ottaa haltuun. Suunnitelmallisuudella voidaan rakentaa kestäviä väyliä tulevaisuuteen”, hän toteaa ja mainitsee Power Coast -brändin olevan hyvä esimerkki pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta otteesta, joka kantaa hedelmää. ”Cursor on tehnyt erinomaista työtä Power Coastin vetäjänä”, hän kehaisee.
Sirpa Kantola-Pakkanen muistuttaa, että kokonaisen ekosysteemin luominen ei onnistu hetkessä – vaikka intressit olisivat samansuuntaiset, niiden yhteen sovittelu voi silti olla työlästä. Tarvitaan vahvaa yhteistä tahtoa, näkemystä, tekemistä ja myös hyvän yhdessä tekemisen viestintää ulospäin, hän listaa. ”Tämä pätee koko maakunnan menestyksen rakentamisessa. Kun takana on riittävästi yksituumaisuutta, voidaan saavuttaa positiivinen kierre koko Kymenlaaksolle.”
Kymen Yrittäjät – alueen yrittäjien asialla
• Yksi Suomen Yrittäjien 21 aluejärjestöstä
• Kymenlaakson suurin elinkeinoelämän järjestö, noin 1 700 jäsenyritystä eri toimialoilta
• Toiminta kattaa paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen vaikuttamisen
• Mukana 9 paikallisyhdistystä: Anjalankoski, Hamina, Jaala, Kotka, Kouvola, Kuusankoski, Pyhtää, Valkeala ja Virolahti-Miehikkälä
• Verkostossa noin 100 aktiivista luottamushenkilöä
