Kotkan Keltakalliolla tapahtuu nro 4 | syksy 2025
Cursor: Tuoreen nokkamiehen pelikirja!
Kotkan kaupunki: Keltakallion liikennejärjestelyt
Lyhyesti: Ekami kouluttaa osaajia, Power Coast laajeni Loviisaan Keltakallion kuulumiset: Easpring rakennustyömaa ja Grafintec
Jukka Tani on myös intohimoinen suunnistaja. Power Coast on Kotka-Jukola-suunnistustapahtuman kumppani kesällä 2026.
Vuoden alussa Cursorin Invest In -johtajana aloittava Jukka Tani tietää, mikä on Kotka-Haminan supervoima: se on yhdessä tekeminen.
”ALUEELLINEN YHTEISTYÖ on se juttu, jonka avulla asioita saadaan aikaan. Yksin ei kukaan pärjää, vaan tarvitaan laaja verkosto, jos mielii onnistua”, Tani linjaa.
Hyvä – ellei peräti paras esimerkki – tiimityön tärkeydestä on Power Coast -kasvuverkoston synty. Unelma akkuklusterista on hypännyt PowerPoint-esitysten maalailuista toimeliaalle työmaalle Easpringin rakentaessa omaa katodimateriaalitehdastaan Keltakallioon. Tanille, joka on ollut sormet savessa muokkaamassa Power Coastia sen alusta asti, nykytilanne näyttäytyy erittäin mieleisenä: ”Hienoa nähdä, miten Power Coast on kehittynyt – ja jatkaa myös tästä eteenpäin”, Tani toteaa ja lisää, että Power Coastin tiimoilta töitä on tehty ”ihan laidasta laitaan”, jotta kasvun nimeen vannova verkosto on saatu siivilleen.
”Power Coast aloitti akkuarvoketjuna, mutta asiakkaiden pyynnöstä olemme laajentaneet sitä koskemaan myös muita kasvua ennakkoluulottomasti ja rohkeasti hakevia toimialoja.”
Teollisuusmies ruorissa
Lokakuussa 2023 Invest In -tiimin Senior Advisorina aloittanut Tani on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Ennen siirtymistään Cursorille hän toimi Sulzer Pumps Finland Oy:n toimitusjohtajana sekä tehtaanjohtajana –ja omaa muutenkin varsin laajan teollisen taustan, josta ammentaa Invest In -tiimin vetäjänä.
”Meillä on tiimissä kuusi kovaa ammattilaista ja erinomainen tekemisen meininki”, Tani kuvailee ja lupaa, että Invest In -yksikköön juurtuneista ”opinkappaleista” kuten poskettomasta kunnianhimosta ja poikkeuksellisesta asiakaspalvelusta tullaan pitämään kiinni jatkossakin.
”Isoa kuvaa kun ajatellaan, niin meidän ei tarvitse lähteä keksimään pyörää uudestaan, vaan pikemminkin miettiä, miten kehitetään palvelukonseptiamme vielä iskevämmäksi: haluamme edelleen antaa 100% asiakkaiden eteen – mikä on paras tapa tehdä se?”
Menestyksen salaisuus
Kotka-Haminasta saadaan niitä hyviä uutisia, joita koko valtakunta nyt janoaa. Eipä siis ihme, että yritykset varsin kaukanakin Kymenlaaksosta kyselevät Cursorilta, miten nekin voisivat päästä osaksi seudun menestystarinaa. Myös muiden alueiden elinkeinotoimijat ja muut pelurit ovat olleet kiinnostuneita siitä, miten temppu tehdään.
”Me sparraamme ja jaamme oppimaamme muiden alueiden kanssa mielellämme”, vahvistaa Tani, joka uskoo kansalliseen projektiin: kun Suomeen saadaan kovan luokan investointeja, pitkässä juoksussa kaikki voittavat.
Kotka, Hamina – ja Loviisa
Kotkan ja Haminan tiimitoveri kansainvälisen bisneksen rasteilla on Loviisa, joka on kuulunut Power Coastiin nyt kolmen vuoden ajan. ”Invest In palvelee myös Loviisaa ja yhdessä onkin saatu isoja projekteja käyntiin”, toteaa Tani, viitaten Loviisan datakeskushankkeisiin, joilta odotetaan paljon. Mutta olipa projekti sitten millainen tahansa paperilla, pikavoittoihin ei Tani usko. ”Parhaat tulokset saavutetaan sitkeydellä ja pitkäjänteisellä toiminnalla. Mikään sprintti tämä ei ole.”
Esimerkkinä vaadittavasta pitkän tähtäimen ajattelusta Tani mainitsee oppilaitosyhteistyön: esimerkiksi akkuklusterin tuloa on jo vuosia pohjustettu tekemällä yhteistyötä Ekamin kanssa. ”Tehdasinvestointi on yksi asia – ja sopivien työntekijöiden varmistaminen on toinen.”
Monipuolisessa työssä ei pääse pitkästymään, vakuuttaa Tani. ”Invest In -tiimin tekemän työn vaikuttavuus myös näkyy ja kuuluu ja se on todella hienoa, päivästä päivään.” Onnistumiset – suuret ja pienet – ruokkivat intoa ja motivaatiota sekä siivittävät uusiin seikkailuihin. ”Kun kaiken saa jakaa omaa tiimin kanssa, se on hitsannut meistä aika tiiviin porukan”, päättää Tani.
Aino Vuopio infrapäällikkö Kotkan kaupunki
Keltakalliossa rakennetaan nyt isolla kädellä – mutta miten liikennejärjestelyt ja muu infra pysyy perässä? - Infrapäällikkö Aino Vuopio Kotkan kaupungin teknisistä palveluista kertoo, että ykkösprioriteetti suunnittelussa on liikenteen sujuvuus ja turvallisuus.
”ENSISIJAISTA LIIKENNEVERKON SUUNNITTELUSSA on ollut ohjata liikennevirrat pois Ristinkallion asuinalueelta. Teollisuusalueelle suuntaava läpiajoliikenne ohjataan Hurukselantielle ja Haminantielle, pois Ristinkallion alueelta.”
Keltakalliontietä ja Santavekselintietä rakennetaan parasta aikaa ja ne otetaan käyttöön vuoden loppuun mennessä. ”Molempien katujen varrelle rakennetaan myös jalankulku- ja pyöräilyväylä.”
Keltakalliontien-Hurukselantien liittymän rakentamissuunnittelu tullaan tekemään talven aikana. Tiesuunnitelma on hyväksytty ja rakentamaan pitäisi päästä 2026. ”Tässä ELY-vetoisessa hankkeessa parannetaan erityisesti raskaan liikenteen sujuvuutta ja mahdollistetaan erikoiskuljetukset teollisuusalueelle Hurukselantien kautta.”
Keltakalliontien itäisen päädyn saneerauksen ja Haminantien liittymäjärjestelyjen suunnittelu on myös käynnistymässä. ”Esisuunnitelma on tehty yhdessä ELY:n kanssa ja seuraavaksi katusuunnitelma tullaan kilpailuttamaan.” Haminantien liittymäjärjestelyjen uudelleenjärjestelyt parantavat toimivuutta ja Keltakalliontien itäpäätyyn tulee perusparannus.
Toivottu liikenneympyrä
Tikankatu-Hurukselantie-Tapiontie-liittymän suunnittelu starttailee sekin: liikenneselvitys ja yleissuunnitelma on tehty ja Kotkan kaupungin ja ELY:n tähtäimessä on liikenneympyrä liittymään. ”Liikenneympyrä parantaa ensi sijassa liikenneturvallisuutta, mutta myös joustavuutta”, toteaa Vuopio, joka tietää käydyn julkisen keskustelun perusteella, että kuntalaisia asia ilahduttaa varmasti. ”Liikenneympyrän tiesuunnitelma valmistuu keväällä 2026, jonka jälkeen se on tarkoitus laittaa nähtäville.” Tiesuunnitelman hyväksymisen jälkeen voidaan edetä rakentamissuunnitelmien laadintaan.
Lisäksi melu- ja maisemavallin rakentaminen jatkuu Keltakalliossa. ”Myös hulevesiallasrakenteita on toteutettu molemmin puolin kaava-aluetta ja niitä on valmius toteuttaa lisää teollisuusalueen hankkeiden edetessä.”
Kotkan Energian kaukolämpöurakka (sisältää katuosuuksia Kisällinkadulta, Sepänkadulta ja Vanhalta Viipurintieltä) koskettaa infrapuolta sikäli, että auki kaivetuille katuosuuksille ja katurakenteille tehdään samassa yhteydessä perusparannus.
Easpringin akkumateriaalitehtaan rakennustyömaa on vaikuttava näky. Rakennustyöt Keltakallion tontilla etenevät hyvässä vauhdissa ja suomalais-kiinalainen yhteishanke vaikuttaa olevan kaikin puolin iskussa. Tehdasinvestoinnilla on myös muhkea hintalappu: 800 miljoonaa euroa.
SYYSKUUSSA PIDETYN MEDIAPÄIVÄN aikana toimittajat pääsivät kiertämään mittavaa rakennustyömaata ja jututtamaan niin suomalaisia kuin kiinalaisiakin isäntiä. Vaikutuksen teki paitsi tontin laajuus (27,8 hehtaaria), myös rakentajien hartioiden leveys: huhti–lokakuussa 2025 työmaalla on työskennellyt yhteensä 151 alihankkijayritystä. ”Suuri hyöty on ollut Cursorin ylläpitämästä alihankintarekisteristä”, totesi Easpring Finlandin ympäristö- ja työturvallisuusasioista vastaava Risto Kohvakka. Rekisteri löytyy osoitteesta powercoast.fi.
Alihankkijayritysten kotipaikat sijoittuvat ympäri Suomen maakuntia; kymenlaaksolaiset yritykset ovat mukavan vahvasti edustettuina 31 yrityksen voimin.
36 000 neliön tehdasrakennus
Rakennustyöt starttasivat keväällä 2025. Mediavisiitin aikaan tehtaan päärakennuksen runko alkoi hyvinkin hahmottua: massiivista runkoa kannattelevat yli 30-metriset
pilarit, jotka näkyvät kauas. Rungon odotetaan valmistuvan vielä tämän vuoden aikana. Valmiina päärakennus on kooltaan 36 000 neliömetriä. Lisäksi tehdastontille nousee varastoja ja muita apurakennuksia.
Paljon on Kymijoessa vettä virrannut siitä, kun valtion omistama Finnish Minerals Group kävi ensimmäisiä keskusteluja kiinalaisen Easpringin kanssa vuonna 2019. Nyt kaikki kuitenkin rullaa eteenpäin varsin vauhdikkaasti: tehtaan on määrä tuottaa ensimmäiset tuotenäytteet kesällä 2026 ja aloittaa kaupallinen tuotanto vuoden 2027 aikana, kertoo Easpring Finlandin kaupallinen johtaja Vesa Koivisto ”Teemme tarkasti räätälöityä tuotetta asiakkaiden tarpeiden mukaan”, Koivisto kuvailee bisneksen laatua.
Tuhannen kypärän työmaa?
Rakennustöiden kiireisin vaihe ajoittuu vuoden 2026 alkuun, jolloin tehtaalla tehdään laiteasennuksia. Työmaalla työskentelee tuolloin yhteensä noin 800–1000 henkilöä.
Ensivaiheen kapasiteetilla tehdas tuottaa vuodessa 60 000 tonnia katodiaktiivimateriaalia, mikä täyttää 750 000 sähköauton materiaalitarpeen. Tällä kapasiteetilla tehdas työllistää suoraan noin 270 työntekijää ja tuottaa arviolta noin 180 miljoonaa euroa uusia verotuloja Suomelle vuosittain.
Easpring Finlandin tähän mennessä julkistettuja asiakkaita ovat korealaiset SK On ja LG Energy, joilla on Euroopassa tehtaat Puolassa ja Unkarissa. ”Eurooppa tarvitsee lisää akkuja sähköautoihin –ja myös sähkön varastointiin”, Easpringin projektinjohtaja Zhang Junjie toteaa ja lisää, että Easpring uskoo markkinan kasvavan entisestään. Johtaja Vesa Koivisto on samoilla linjoilla: ”Me näimme markkinan heikentyneen hetkeksi, mutta nyt kysyntä on palannut ja kasvaa.”
Mediapäivässä esiteltiin myös lukuja työntekijöiden taustasta: yhtiön kirjanpidon mukaan työmaalla on toistaiseksi työskennellyt 773 suomalaista, 97 kiinalaista ja lisäksi 20 muita kansalaisuuksia edustavaa työntekijää. ”Töitä on tehty kaatosateessakin, meillä on kovia miehiä ja naisia työmaalla”, totesi Risto Kohvakka. Työkoneita työmaalla on 62 kpl.
Suomessa säästät selvää rahaa
Kiinalainen Easpring on maailman johtava katodimateriaalin toimittaja – mutta Kotkan tehdas on ensimmäinen kerta, kun yhtiö rakentaa tuotantolaitoksen Kiinan ulkopuolelle. Easpringin projektinjohtaja Zhang Junjie kertoo, että Keltakalliossa rakennetaan etupäässä kolmesta syystä. ”Suomen energiahinnat ja -portfolio ovat hyvin houkuttelevat. Kartoitimme energiatilannetta ja saimme selville, että joutuisimme maksamaan energiasta 50-100 % enemmän jossain muualla Euroopassa”, Zhang totesi ja lisäsi, että akkuja sähköautoihin tekevä yhtiö on osa vihreää siirtymää – ja hyödyntää mielellään Suomen uusiutuvaa energiaa. Toinen syy on se perinteinen: sijainti, sijainti, sijainti. ”Logistiikka toimii Kotkassa hyvin. Satama on lähellä, tieverkosto hyvä ja Kotkan kaupunki on tukenut meitä hienosti”, Zhang kiitteli, viitaten tontista tehtyyn 50 vuoden vuokrasopimukseen. ”Yleensä tontti on ostettava omaksi, joten olemme hyvin tyytyväisiä tähän ratkaisuun.”
Akkuarvoketju kiihdyttää
Zhangin tarjoama kolmas peruste liittyy Kiinan ja Suomen hyvään yhteistyöhön. ”Me koemme, että suomalaiset ovat hyvin ystävällisiä – ja yhteistyömme täällä on parempaa kuin missään Euroopassa.”
Zhang pitää tärkeänä myös kohisten nousevaa Power Coast -akkuekosysteemiä: ”Täällä on kunnianhimoa ra-
kentaa pitkä akkuarvoketju. Me olemme ensimmäinen iso teollinen toimija Power Coastissa, mutta lisää tulee”, hän uskoo.
Easpringillä on Kiinassa jo kolme akkumateriaalitehdasta – miten Kotkan operaatio tulee eroamaan niistä? –Kotkan tehtaasta tulee automaatiota paremmin hyödyntävä älytehdas, vastasi Zhang.
Pääurakoitsija taitaa akkutehtaat
Myös pääurakoitsija China Harbour Engineering Companyn (CHEC) edustaja, projektipäällikkö Lin Tao antoi nopean päivityksen töiden edistymisestä. Linin mukaan työt ovat sujuneet hyvin ja aikatauluissa on pysytty. ”Meillä on kokemusta vastaavista akkuteollisuuden projekteista Kiinasta”, Lin totesi. Suomen talven suhteen hänellä oli silti erikoistoive: ”Lämmintä, kiitos.”
Tehtaan rakennustöihin liittyvät urakat kilpailutetaan – ja on kilpailutettu – Suomessa. Suomalainen Rego Oy toimii pääurakoitsijan yhteistyökumppanina ja vastaa hankkeen projektijohdosta yhdessä CHEC:n oman organisaation kanssa.
Vaativa aikataulu
Rego Oy:n toimitusjohtaja Heikki Schemeikka kertoi, että tehdashanke sisältää paljon ”ihan perusrakentamista”, mutta tiiviissä aikataulussa pysyminen asettaa omat haasteensa. ”Ihmis- ja materiaalivirtojen koordinointiin on kiinnitettävä erityistä huomioita, jotta työt sujuvat”, Schemeikka totesi.
Työmaalogistiikka on isossa roolissa hankkeessa, vahvistaa Risto Kohvakka. ”Onneksi meillä on täällä tilaa – tilanne olisi toinen, jos pitäisi rakentaa keskustassa.” Nykyisen vajaan 30 hehtaarin päälle onkin varattu vielä 50 hehtaaria mahdollista laajenemista varten.
toimitusjohtaja
Kotkan Keltakallio on Euroopan akkujen arvoketjun nouseva keskus. 260 hehtaarin teollisuusalueelle mielii myös Grafintec Oy, joka allekirjoitti tontin varaussopimuksen Kotkan kaupungin kanssa heinäkuussa 2025. Brittiläis-ruotsalaisen Beowulf Miningin suomalainen tytäryhtiö Grafintec haluaa perustaa tontille grafiittianodimateriaalitehtaan.
KYSEINEN TONTTI on noin 13 hehtaarin suuruinen ja sijaitsee suoraan Easpring Finland New Materials Oy:n huhtikuussa 2025 aloittaman katodimateriaalitehtaan rakentamisalueen lounaispuolella.
Toimitusjohtaja Rasmus Blomqvist kertoo, että Grafintec tekee parhaillaan tiivistä yhteistyötä Kotkan kaupungin ja keskeisten sidosryhmien, kuten paikallisten ympäristöviranomaisten, kanssa ympäristövaikutusten arvioinnin edistämiseksi. ”YVA-ohjelma on nyt loppusuoralla ja vuoden alussa valmis”, arvioi Blomqvist marraskuun alussa. Myös sidosryhmät ja rahoittajat ovat aktiivisesti mukana, joten Grafintec on toimitusjohtajan mukaan ”hyvissä asemissa” viemään anodimateriaaliprojektiaan eteenpäin. Tuotantolaitoksen rakennusaika on noin kaksi vuotta ja se tuo aikanaan merkittäviä työllistymismahdollisuuksia ja laajempia taloudellisia hyötyjä Kotkan alueelle.
Keltakallio on rautainen kokonaispaketti
Keltakallion teollisuusalue valittiin laajan arvioinnin perusteella, jossa tarkasteltiin useita potentiaalisia kohteita Suomessa ja sen ulkopuolella. Blomqvist toteaa, että Keltakallio hyötyy poikkeuksellisesta infrastruktuurista, strategisesta sijainnista ja erinomaisesta logistiikasta.
”Alueella on suora yhteys Suomen suurimpaan konttisatamaan Kotka-Haminaan, mikä takaa raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden tehokkaan kuljetuksen. Alueella on myös luotettava ja kustannustehokas uusiutuvan energian ja veden saanti, mikä tukee Grafintecin sitoutumista kestävään ja vastuulliseen toimintaan”, hän toteaa.
”Kokonaispaketti on täällä erittäin vahva ja odotamme saavamme synergiaetuja toimiessamme yhteistyössä Easpringin ja muiden toimijoiden kanssa. Olemme erityisen iloisia siitä, että tämä alue on nimenomaan tarkoitettu akkuteollisuudelle.”
Oma lukunsa on yhteistyö paikallisen elinkeinoyhtiön kanssa. ”Olemme saaneet Cursorilta todella paljon apua tämän hankkeen joka vaiheessa. Sillä on ollut iso merkitys”, kiittelee Blomqvist.
Pienemmällä pilotilla liikkeelle
Blomqvistin mukaan tonttivaraus on uusi, tärkeä askel Grafintecin strategiassa, jonka tavoitteena on vakiinnuttaa johtava asema Euroopan nopeasti kasvavassa akkujen arvoketjussa. Ennen teollisen mittakaavan laitoksen rakenta-
mista Keltakallioon yhtiö haluaa kuitenkin toteuttaa pilotin testatakseen tuotantokonseptiaan: ”Etsimme parhaillaan kiinteistöä Kotkasta pilottia varten”, paljastaa Blomqvist. Grafintec haluaa asemoitua tulevaisuuden johtavaksi anodimateriaalien tuottajaksi, joka tukee Euroopan litiumioniakkujen teollisuuden nopeaa kasvua. Yhtiö kehittää kustannustehokasta ja ympäristön kannalta kestävää prosessiteknologiaa, joka perustuu Suomen runsaaseen ja edulliseen uusiutuvaan energiaan.
Toisin kuin perinteisissä menetelmissä, Grafintecin Graphite Anode Materials Plant (GAMP) -prosessissa vältetään erittäin myrkyllisten reagenssien käyttöä ja energiaintensiivisiä toimintoja. Sen sijaan prosessissa käytetään helposti saatavilla olevia kemikaaleja, alhaisissa tai kohtalaisissa lämpötiloissa.
Kotiläksyt tehty huolella
Vuoden 2025 alussa Grafintec sai valmiiksi esiselvityksen (Pre-Feasibility Study, PFS), joka osoitti hankkeen teknologisen ratkaisun vahvaksi ja taloudelliset edellytykset poikkeuksellisen lupaaviksi. Rasmus Blomqvist toteaa, että tulokset olivat erittäin rohkaisevia. ”Emme me olisi tekemässä tätä laitosta ellemme siihen myös uskoisi, mutta hankkeen nettonykyarvo ja tuottoaste olivat vielä kovempia kuin mitä olimme odottaneet.”
Esiselvityksen mukaan nettonykyarvo (NPV8) verojen jälkeen on 924 miljoonaa euroa ja sisäinen tuottoaste (IRR) verojen jälkeen 37 prosenttia 25 vuoden ajalta ykkösvaiheen tuotannolle, joka on 25 000 tonnia vuodessa päällystettyä pallomaista grafiittia (CSPG). ”Me olemme kaavailleet, että ykkösvaiheen laitos voisi olla toiminnassa 2029 ja kakkosvaiheen laajennus tapahtuisi sitä seuraavina vuosina”, Blomqvist toteaa ja lisää, että akkumarkkinan kehitys luonnollisesti ohjaa aikataulua.
Ykkösvaiheen investointi liki neljännesmiljardi
Nykytiedon valossa Vaihe 1 edustaa 225 miljoonan euron suunniteltua investointia ja luo 85 suoraa työpaikkaa. Vaihe 2 kasvattaa kokonaisinvestoinnin 675 miljoonaan euroon ja työvoiman noin 250 henkilöön. ”Uskomme, että seudulta löytyy paljon osaavaa työvoimaa meidän käyttöömme, koska täällä on pitkät perinteet esimerkiksi prosessiteollisuudessa.”
Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekami on paljon vartijana Power Coastin mahdollistajana. Akkuklusteri nimittäin tarvitsee etenkin suorittavan portaan työntekijöitä: arvioiden mukaan tehtaiden rekrytointitarpeista 80 % kohdistuu nimenomaan sinikaulustyöntekijöihin.
EKAMIN KUNTAYHTYMÄN johtaja, rehtori Sami Tikkanen pitää akkuteollisuuden rantautumista Etelä-Kymenlaaksoon valtavana mahdollisuutena ja on erityisen tyytyväinen, että Easpringin akkumateriaalitehdasta jo rakennetaan täyttä päätä. ”Nyt on saatu Power Coast -verkostolle startti, josta voi olla ylpeä”, toteaa Tikkanen, joka on ollut Power Coast -palavereissa mukana alusta asti.
”Meillä on erinomaiset näkymät saada seudulle työpaikkoja, niin suoria kuin epäsuoriakin – ja parantaa paikallisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia hyvin laajasti.”
Tikkanen myöntää, että Easpringin ripeä rakennusstartti on yllättänyt. ”Vaikka sitä aina haluaa ajatella positiivisesti, niin lähtökohta kuitenkin on, että tämän luokan teollisissa hankkeissa voi mennä paljonkin aikaa ennen kuin päästään rakentamaan.”
Toiminnanohjauksen kokeilu avaa mahdollisuuksia
Kuntayhtymän johtajaa sykähdytti myös lokakuun lopulla saatu uutinen: opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Ekamille luvan osallistua ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeiluun ajalla 1.1.2026–31.12.2033. Ministeriö valitsi toiminnanohjauksen kokeiluun 40 koulutuksen järjestäjää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) toteuttaman hakemusten pisteytyksen perusteella. ”Toiminnanohjauksen kokeiluun pääseminen on Kotkan-Haminan seudun elinvoiman, työllisyyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta strateginen ja merkittävä asia”, hehkuttaa Tikkanen.
Kokeiluluvan myötä Ekami pystyy vastaamaan entistä ketterämmin ja vaikuttavammin toiminta-alueen työvoima- ja osaamistarpeisiin. Kokeiluluvalla saa järjestää kaikkia ammatillisia perustutkintoja, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, oppisopimuskoulutusta, vankilaopetusta sekä työvoimakoulutusta, tietyin rajauksin kokeilulain ja asetuksen mukaisesti. ”Pystymme nyt tarjoamaan myös englanninkielistä koulutusta, mistä voi olla paljon hyötyä akkuklusteria ajatellen – meillä on ikään kuin kaikki työkalut käytössä.”
Akkujen ABC
Ekami on myös lisännyt paikallisesti tarjottavan tutkinnon osan ”Akkualan perusteet” omaan koulutusportfolioonsa. Akkualan perusteissa opiskellaan akun toiminnan ja akku-
Sami Tikkanen johtaja, rehtori EKAMI
materiaalien perusteita, sähkö- ja akkukemiaa, akkuturvallisuutta sekä akkutuotannon, tuotantoautomaation ja akun kierrätyksen perusteita. ”Akkualan perusteet on suunniteltu yhdessä työnantajien kanssa ja se on jo osoittautunut hyvin suosituksi.”
Kemian laboratorion upgrade
Ekami on panostanut myös opiskeluympäristöihin. Talosta löytyy nyt uusi ja nykyaikainen kemian laboratorio, johon on hankittu akkuteknologiateollisuuden opiskeluun liittyviä laitteita. ”Näillä voidaan harjoitella muun muassa akkumateriaalien tuotantoprosessiin liittyviä työvaiheita kuten jauhatusta sekä toteuttaa akkujen sähkökemiaan liittyviä harjoituksia, puhdastilatoimintaa unohtamatta”, kuvailee Tikkanen. Kemian laboratorio on rakennettu siten, että sitä voidaan hyödyntää myös akkualan yritysten koulutustarpeisiin.
Sähkö- ja automaatiolabratkin päivitetty
Samalla on nykyaikaistettu sähkö- ja automaatioalan laboratorioita vastaamaan akkuteknologiateollisuuden tuotannollisia tarpeita. Laboratorioihin lisättiin mm. logiikkaharjoituspisteitä, konenäkö- ja AI-kameroita, anturitekniikkaa sekä mekaanisen kunnossapidon harjoituspiste. ”Esimerkiksi laaduntarkkailussa hyödynnetään konenäköä, mikä huomaa sen, mitä ihmissilmä ei”, kertoo Tikkanen mahdollisimman käyttäjälähtöiseksi rakennetusta oppimisympäristöstä.
Opettajat kartalla!
Myös opettajille on järjestetty akkualaan ja laitteistoihin liittyviä koulutuksia. Näin on varmistuttu siitä, että opetuksessa on hyvä tietotaitotaso. ”Meillä on kymmenkunta opettajaa, jotka ovat akkuteollisuuden teemojen kanssa tekemisessä.”
Tikkanen muistuttaa, että ison akkumateriaalitehtaan kaltaisessa kokonaisuudessa on monta osaa: tehtaalla on tietysti prosessinhoitajia, mutta lisäksi tarvitaan kunnossapitoa, sähkötekniikan ja automaation osaajia, laadunvarmistusta, laboratoriohenkilöstöä… ”Tämän päälle tulevat vielä ainakin kiinteistö-, turvallisuus- ja logistiikkapalvelut. Eri alojen ammattilaisia tullaan siis varmasti tarvitsemaan hyvin monipuolisesti.”
Saadaanko kahdesta datakeskuksesta riittävästi hukkalämpöä koko Loviisan lämmittämiseen?
– Ainakin kasvava kansainvälinen databisnes tuo rutkasti työpaikkoja ja vuokra- ja verotuloja paikkakunnalle.
LOVIISA LIITTYI OSAKSI Power Coast -kasvuverkostoa reilut kolme vuotta sitten – ja on kunnostautunut etenkin datakeskuspuolella. Dubailais-kiinalaistaustainen Hyperco ja singaporelaisyhtiö Nova Complex haluavat rakentaa omat datakeskuksensa seudulle.
Loviisan kaupunginvaltuusto päätti syyskuussa vuokrata 26 hehtaaria Hypercolle. Noin 26 hehtaarin kokoinen alue 10. kaupunginosasta luovutetaan vuokralle 50 vuodeksi datakeskuksen rakentamista varten. Vuosivuokra on 610 995 euroa ja se on sidottu elinkustannusindeksiin. ”Tontti vuokrataan osto-optiolla”, toteaa kaupunginjohtaja Tomas Björkroth
Björkrothin mukaan rakennustyöt ovat alkamassa. ”Ennen joulua alueelta on puut saatu pois.” Vuokra-alueen rakennusoikeus on 105 800 kerrosneliömetriä. Hyperconilla on myös tilaa kasvaa, sillä kaavoitus mahdollistaa 20 lisähehtaarin rakentamisen.
Nova iskee moottoritien kylkeen
Nova Complex puolestaan on varannut kuuden hehtaarin tontin omalle datakeskushankkeelle. Tontti sijaitsee E18-moottoritien Loviisan itäisen liittymän läheisyydessä. Hankkeen varmistamiseksi Loviisan kaupunginhallitus on myöntänyt Nova Complexille oikeuden hakea hankkeen vaatimia viranomaislupia ja aloittaa esirakentamisen tontille. Tontin vuokra- ja ostosopimusten neuvottelut jatkuvat samanaikaisesti esirakentamisen kanssa. Investointi on arviolta yli 400 miljoonan euron arvoinen ja työllistämisvaikutus noin 100 henkilötyövuotta.
Nova Complexilla on lisäksi varaus nyt kyseessä olevan tontin pohjoispuolella sijaitsevaan noin 20 hehtaarin alueeseen sekä suunnitteluvarauksia etelässä sijaitseviin noin 70 hehtaarin alueisiin, jotka ovat vielä kaavoituksen alaisia. Nämä varaukset kuvastavat yhtiön kasvuvisiota ja sitoutumista tutkia laajentamismahdollisuuksia Loviisassa.
Datakeskukset keihäänkärkenä kasvuun
Datakeskushankkeet parantavat merkittävästi Loviisan elinvoimaa ja luovat uusia työpaikkoja kaupungin ja sen lähiseutujen asukkaille. Investoinnit ja rakentaminen tukevat talouskasvua, lisäävät yritystoimintaa ja vahvistavat
Tomas Björkroth kaupunginjohtaja Loviisan kaupunki
Loviisan asemaa houkuttelevana sijoittumispaikkana sekä asukkaille että uusille yrityksille, arvioi kaupunginjohtaja.
”Me olemme vihreän siirtymän toteuttajia. Hyvä myös huomata, että mikään kunta ei yksinään tee tätä muutosta, vaan tarvitaan verkosto”, Björkroth hehkuttaa ja toteaa olevansa erityisen iloinen siitä, että Loviisan ja Cursorin pitkäjänteinen yhteistyö vihreän siirtymän hankkeissa tuottaa nyt tulosta.
”Cursor on esitellyt hankkeen toimijoita toisilleen ja ollut tukena pitkin matkaa”, Björkroth kiittelee ja lisää, että datakeskus on erinomainen tapa hyödyntää alueella tuotettua päästötöntä energiaa ja nostaa sen arvoa osana kestävää kehitystä. ”Power Coast saa tästä ison sulan hattuun.”
Datakeskuksista toivotaan myös vetoapua asuntojen lämmittämiseen. ”Jos datakeskusten hukkalämpö saadaan talteen kaukolämpöverkostoon, se kattaa jo lähes koko paikallisen lämmitystarpeen.”
E18 on kasvukäytävä
Kaupunginjohtaja huomauttaa, että E18-moottoritien varrella riittää tonttimaata jatkossakin. Jahka Atomitien jatketta lähdetään rakentamaan itäisestä liittymästä nykyiselle Atomitielle, lisää yritystontteja on varmasti kaavoitettavissa tien molemmille puolille, Björkroth katsoo. Padassa porisee muutakin. Kantaverkkoyhtiö Fingrid suunnittelee uuden Loviisassa sijaitsevan Skogbackan sähköaseman liittämistä kantaverkkoon lähivuosina ja Fortumilla on omat nuottinsa liittyen lisäydinvoiman kehittämiseen. Lisäksi Fortumilla on vetykoelaitos Källassa. ”Ykkösidea energian suhteen on tuottaa päästötöntä energiaa seudulla ja käyttää ja jatkojalostaa sitä arvoketjussa korkeammalle täällä.”
Loviisassa on vireillä myös 10 aurinkovoimalahanketta, joista kaksi lähestyy ”lapiovaihetta”. ”Yksi hanke on saanut rakennusluvan ja toinen lupa on tulossa”, tietää Björkroth. Reilun vuoden kaupunginjohtajana toiminut Björkroth toteaa, että Loviisa on nyt mukavasti myötätuulessa, monellakin tapaa. ”Meillä on hyviä hankkeita ja hienoa yhteistyötä moneen suuntaan.”
Power Coast – Suomen vilkkaimmin kehittyvä teollisuuden keskittymä.
Kotkan-Haminan seutu ja Loviisa tarjoavat yrityksille erinomaiset mahdollisuudet menestyä. Vain tunnin päässä Helsingistä sijaitseva elinvoimainen alue houkuttelee investointeja erinomaisen sijaintinsa ja infrastruktuurinsa ansiosta.
Suomen suurin yleissatama, taitava paikallinen työvoima ja eteenpäin katsova ilmapiiri varmistavat yritysten kehityksen. Tule mukaan menestystarinaamme ja hyödynnä alueen tarjoamat mahdollisuudet – täällä on tekemisen meininki!
yli 10 mrd. € investointeja
yli 3000 kpl
suoria työpaikkoja
yli 15000 htv
kokonaistyöpaikkavaikutus
yli 25000 htv
rakennusaikaisia työpaikkoja
Katso tuoreet kuulumiset powercoast.fi