Proviisori 3 15

06

Kriisiapu

20

Palkkakysely

22

Apteekissa Englannissa

24

Tunnista vahvuutesi

28

Hallitusohjelma

30

PSi vie perille

35

ProMentor

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 3|2015

ammatista »»Ylpeyttä Kollegiaalisuutta ja kavereita »»Vaikutusmahdollisuuksia Asiantuntijuutta

Olen proviisori

Mitä se on? Jäsenet kertovat

Levitä ja hiero Voltaren Forte® -geeliä suoraan kipualueelle.

Geeli imeytyy nopeasti eikä tahraa vaatteita. Vaikutus kestää jopa 12 tuntia lievittäen tulehdusta, edistäen paranemista ja poistaen kipua – ja poistaen yhden tekosyyn jäädä vain loikoilemaan. Kissa vieköön!

Voltaren Forte (diklofenaakki) geeli lihas- ja nivelkipujen lyhytaikaiseen paikallishoitoon aikuisille ja yli 14-vuotiaille. Nivelrikon hoitoon vain yli 18-vuotiaille. Voltaren Fortea hierotaan kipeytyneelle alueelle 2 kertaa päivässä 12 tunnin välein. Vain terveelle iholle. Geelin joutumista silmiin tai limakalvoille tulee välttää. Jos olet allerginen diklofenaakille, muille tulehduskipulääkkeille tai jollekin valmisteen apuaineelle, älä käytä Voltaren Fortea. Jos olet raskaana tai imetät, keskustele hoidosta lääkärin kanssa. Ei saa käyttää raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkaukset ja hinnat 1.4.2015 (voh+alv): Itsehoitopakkaukset 50 g (16,90 €) ja 100 g (23,55 €). Novartis Finland Oy. FI1508369971

»sisältö 3/2015 5

PÄÄKIRJOITUS Ville-Matti Mäkinen kirjoittaa tavoitteiden saavuttamisesta.

6

AJASSA Avun tarve on suurempi kuin koskaan.

Kuituympyrä. Genomitieto kaikkien käyttöön. Kirjapalsta.

12

AMMATTI-IDENTITEETTI Helinä Minkkinen, Ville Oinio, Liisa Backas ja Manu Eeva pohtivat proviisorin ammatti-identiteettiä.

16

JÄSENYYDEN EDUT Timo Ovaska, Tiina Silén, Niina Mononen, Lauri Veijalainen ja Maria Laakko kertovat.

19 20 22

OTX 10 askelmerkkiä työhaastatteluun.

24 28

ASIANTUNTIJA Vahvuusalueelta innostusta työhön

PALKKAKYSELY Mitä tulokset kertovat?

ULKOMAILTA Ammatillisia apteekkipalveluja Englannin malliin.

12

LEHTI PORAUTUU proviisorina olemisen ytimeen. Neljä työelämässä ei aloilla toimivaa jäsentä pohtii proviisori-identiteettiään ja kuusi enemmän tai vähemmän aktiivista jäsentä kertoo, mitä Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenyys heille antaa. Yhdistyksessä tapahtuu jatkuvasti paljon; kuvauspäivänä toimistolla kokoontui ProMentor-työryhmä. Kansikuvaa varten poseerasi työryhmän jäsen, proviisori MARI SAVOLAINEN.

35

6

HALLITUSOHJELMA Marja Ritala ja Katere Sharifpour vastaavat viiteen kysymykseen.

30

VÄITÖKSET Dongfei Liu kehitti uuden tavan valmistaa syöpälääkkeitä.

33 34 35

JÄSENSIVUT Tule mukaan toimintaan!

36 38 39

JÄSENEDUT Kannattaa liittyä!

AJANKOHTAISTA ProMentor-ohjelman väliseminaari.

AVOAPTEEKKIPUOLELLE OLLAAN saamassa oma erikoistumiskoulutus. Varapuheenjohtaja CHARLOTTA SANDLER kertoo hankkeesta.

PAKOLAISTEN AVUN tarve on nyt suuri sekä Suomessa että maan rajojen ulkopuolella. Farah ja muut Irakista tulevat pakolaiset tulevat joka päivä Kosin poliisiaseman edustalle odottamaan rekisteröintinsä valmistumista. Farah ei pidä jonotuksesta, mutta vanhemmat pelkäävät kadottavansa hänet ihmismassaan.

KUVA STEPHEN RYAN PUNAINEN RISTI

VARAPUHEENJOHTAJALTA Charlotta Sandler kertoo uudesta SOTEerikoisproviisorin koulutuksesta.

SYYSKOKOUSKUTSU Koulutusta: talousseminaari YHTEYSTIEDOT

»toimittajalta »ULOS MUKAVUUSALUEELTA! Ilman rohkeita hyppyjä kylmään veteen ei synny mitään

uutta! Tuota on saatu kuunnella usein viime vuonna. Positiivisen psykologian käsitys ihmisen vahvuusalueesta on virkistävä. Luontaisia vahvuuksia on jokaisella, ja ne vahvistuvat, kun niitä harjoittaa. Vahvuusalueella toimiminen on innostavaa, nautinnollista ja myös tuloksellista. Lisää positiivisesta psykologiasta sivulta 24 alkaen.¢ PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA

3

NR1506344890

KAKSOISSUOJATTU MAITOHAPPOBAKTEERI. PALJON KEHITTYNEEMPI, 100 KERTAA KESTÄVÄMPI.*

Uuden sukupolven maitohappobakteerivalmiste, jossa on patentoitu kaksoissuojausmenetelmä.

*Kaksoissuojatut maitohappobakteerit säilyvät elossa ruoansulatuskanavassa jopa 100 kertaa paremmin kuin vastaavat suojaamattomat bakteerit.

Näin ne pääsevät vaikuttamaan siellä, missä pitääkin.

Cha et al.: Comparison of Dual Coated (Duolac™) and Uncoated Lactic Acid Bacteria from Potential Probiotics. DOI: 10.5504/bbeq.2011.0052

RIPULIN OIREISIIN

MATKALLE

PÄIVITTÄISEEN HYVINVOINTIIN

ANTIBIOOTTIKUURIN YHTEYDESSÄ

LAPSILLE

DUOLAC® -tuotteisiin on valittu juuri oikeat bakteerikannat erilaisten käyttötarkoitusten mukaan.

Apteekista!

www.duolac.fi

»pääkirjoitus JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.)

00100 Helsinki Puh. (09) 177 771 Gsm 050 352 0771 Fax (09) 6843 9911 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.net Gsm 050 352 0771 Toimitussihteeri Maija Rauha (OS/G Viestintä) maija.rauha@osg.fi Puh. 0400 630 065 www.osgviestinta.fi TAITTO Mikko Koistinen (OS/G Viestintä) mikko.koistinen@osg.fi Puh. 0400 630 083 AVUSTAJAT Antti Kivimäki, Tuula Kiuru-Ahvonen, Charlotta Sandler, Mari Savolainen, Saila Toukomies ja Pia Vilanen PAINO Kirjapaino Uusimaa, painos 4 500 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy Ville-Matti Mäkinen Gsm 050 352 0771 OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@proviisoriyhdistys.net Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä.

Alojensa huiput ovat aina tehneet menestyksensä eteen paljon työtä.

Harjoittelu tekee mestarin NYKYTIEDON MUKAAN huippusuoritukset ovat tarkoituksellisen systemaattisen harjoittelun ja valmennuksen tulosta, eivät synnynnäisen lahjakkuuden seurausta. Omien alojensa huiput ovat aina tehneet menestyksensä eteen paljon työtä1.

KUTEN SANONTA kuuluu, harjoittelu siis tekee mestarin. Vaikka tavoitteena ei olisikaan kansainvälisen tason huippusuoritus vaan tavoite olisi arkisempi, on kovalla työllä ja tahdolla sekä motivaatiolla suuri merkitys omien tavoitteiden saavuttamisessa.

OLETKO KUULLUT 10 000 tunnin säännöstä? Sen mukaan huipuksi tuleminen melkein alalla kuin alalla edellyttää vähintään 10 000 tuntia sinnikästä harjoittelua.

PROVIISORIYHDISTYKSEN JÄRJESTÄMÄT koulutustilaisuudet on tarkoitettu avuksi itseään jatkuvasti kehittävälle proviisorille ja proviisoriopiskelijalle. Kun osallistuu täydennyskoulutukseen, siitä kannattaa ottaa kaikki irti. Keskustelut muiden kanssa avartavat näkemyksiä, ja koulutustilaisuudet ovat myös hyviä verkostoitumismahdollisuuksia kollegoiden kanssa. Oppimaansa kannattaa myös säännöllisesti reflektoida omatoimisesti.

PÄÄSÄÄNTÖISESTI ON satsattava vuosikymmenen ajan sitoutuen harjoitteluun ja fokusoituen oman sen hetken tason ja oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Mitään oikotietä ei ole olemassa, vaan huipulle pääseminen vaatii kamppailua itsensä kanssa, uhrauksia, itsekuria ja kärsivällisyyttä sekä rehellistä ja usein piinallistakin oman itsen arviointia. Huipuksi kehittymiseen tarvitaan usein myös osaavaa valmentajaa, joka voi ohjata harjoittelemaan tarkoituksenmukaisesti ja auttaa harjoittelemaan omatoimisesti.

TYÖURAN ETEENPÄIN vieminen voi vaatia jossain vaiheessa myös valmentajaa tai mentoria. Yhdistyksen oma proviisorien mentorointiohjelma ProMentor tarjoaa oivallisen tuen proviisorille, joka haluaa saada neuvoja kokeneemmalta kollegalta.

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN-L 1798-680X ISSN 1798-680X

441 763 Painotuote

LAHJAKKUUS EI siis ole menestymisen edellytys. Harjoittelu sen sijaan on. Jos sattuu olemaan jossain suhteessa lahjakas ja on päässyt eteenpäin helposti sen ansiosta, voi olla syytä varoa, ettei tästä muodostu itselle sudenkuoppaa.

LAHJAKKUUS EI välttämättä riitäkään menestymiseen, kun vaatimustaso nousee, jollei fokusoidu oikeisiin asioihin ja tee menestymisensä eteen jatkuvasti riittävästi työtä.

Tsemppiä tavoitteiden saavuttamiseen!

VILLE-MATTI MÄKINEN

päätoimittaja

Ericsson, K. A., Prietula, M. J., & Cokely, E. T. (2007). The Making of an Expert. Harvard Business Review, 85 (7/8), 114–121.

1

5

»ajassa

KOONNEET MAIJA RAUHA JA VILLE-MATTI MÄKINEN KUVAT DREAMSTIME JA STEPHEN RYAN, KANSAINVÄLINEN PUNAINEN RISTI

»humanitaarinen apu

Kreikan saarille saapuu päivittäin tuhansia pakolaisia, jotka toivovat pääsevänsä rekisteröinnin jälkeen eteenpäin. Punainen Risti tarjoaa heille tilapäismajoitusta ja muuta apua. Kuvan perhe ystävineen on odottanut rekisteröintiä viisi päivää Lesboksella vastaanottokeskuksen ulkopuolella.

Avun tarve on suurempi kuin koskaan PUNAISEN RISTIN MUKAAN HUMANITAARISEN AVUN TARVE EI OLE KOSKAAN TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEEN OLLUT NIIN SUURI KUIN SE ON NYT. MAAILMASSA ON LÄHES 60 MILJOONAA KODEISTAAN PAENNUTTA, JA LUKU VAIN KASVAA.

Y

livoimaisesti suurin osa pakolaisista pakenee sotaa ja väkivaltaa.

Sotatoimet aiheuttavat aina hätää ja vaikuttavat siviilien elämään.

Väkivaltaa eivät kuitenkaan enää levitä vain valtioiden asevoimat, vaan aseiden käyttäjiä on muitakin. Useimmiten ihmiset ajetaan pakoon kodeistaan käyttämällä raakoja otteita.

Pitkäkestoiset konfliktit tuhoavat myös ihmisten peruspalvelut.

Humanitaarinen apu lievittää kärsimyksiä ja pelastaa ihmishenkiä. Sen tarkoituksena ei ole ratkaista konflikteja.

– Konfliktien ratkaisu on valtiollisten ja muiden poliittisten toimijoiden tehtävä, sanoo Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofivalmiuden päällikkö ANDREAS VON WEISSENBERG.

6

Weissenbergin mukaan konflikteihin liittyvän humanitaarisen toiminnan kenttä on muuttunut vaikeaksi hahmottaa ja hallita. Kriisit ja konfliktit ovat epämääräistyneet, ja niiden lukuisia osapuolia on joskus vaikea tunnistaa.

NYT APUA KREIKKAAN

Kansainvälinen Punainen Risti pyysi syyskuun alussa kiireellistä apua Kreikkaan, jonka kautta kulkevat kymmenet tuhannet pakolaiset Afganistanista ja Syyriasta kohti Eurooppaa. Heinäkuusta alkaen Kreikan saarille on saapunut päivittäin noin 1 000–1 500 ihmistä.

Punaisen Ristin vapaaehtoiset Lesboksen, Chiosin, Samosin ja Kosin saarilla ovat jakaneet pakolaisille ruokaa, vettä, hygienia- ja lastentarvikkeita. Resurssit ovat kuitenkin riittämättömät. Suomen Punainen Risti lähetti Kreikkaan asiantuntijan selvittämään avun tarvetta osana

kansainvälistä arviointiryhmää. Hätäapuvetoomuksia oli tulossa Kreikan lisäksi Makedoniaan, Serbiaan ja Unkariin.

– Vaikea ja hengenvaarallinen matka, johon suojaa etsivät joutuvat turvautumaan, lisää entisestään heidän kärsimystään. He ovat jo kokeneet väkivaltaa, menettäneet rakkaitaan tai nähneet kotiensa tuhoutuvan. On meidän yhteinen vastuumme auttaa heitä, Punaisen Ristin ja Puolikuun kansainvälisen liiton Länsi-Euroopan aluejohtajan SEIJA TYRNINOKSA vetosi.

Punaisen Ristin katastrofirahastoon voi lahjoittaa esimerkiksi tekstiviestillä: lähetä tekstiviesti SPR10 numeroon 16499, jolloin lahjoitat 10 euroa. Tekstiviestillä SPR numeroon 16499 lahjoitat 15 euroa. Osoitteesta www.punainenristi.fi löytyy useita muita tapoja auttaa. ¢ LÄHDE SUOMEN PUNAINEN RISTI

»verkkoapteekit

»verkkokauppa

Verkkoapteekeille yhteinen tunnus

Villin lännen malliin

EUROOPAN UNIONIN alueella toimivat lailliset verkkoapteekit on voinut tunnistaa heinäkuun alusta alkaen yhteisestä tunnuksesta.

Yhteisellä tunnuksella halutaan edistää turvallista lääkkeiden internetkauppaa. Tunnus on tullut käyttöön Euroopan komission asetuksen ja lääkelain mukaisesti ja sen käyttöönotosta on annettu Fimean määräys 1/2015. ¢

Lääkkeiden, terveys- ja luontais­tuotteiden osuus suomalaisten verkko­ kaupassa käyttämistä euroista oli

2%

vuonna 2014.

LÄHDE KAUPAN LIITTO

»kehitysyhteistyö Farmasia ilman rajoja -järjestö Suomeen!

SUOMEEN ON PERUSTEILLA Farmasia ilman rajoja – Pharmacies sans frontieres en Finlande -järjestö. Kaikkia kehitysyhteistyöstä farmasian alalla kiinnostuneita kutsutaan 8. lokakuuta 2015 Suomen Apteekkariliiton toisen kerroksen kokoustilassa klo 18 alkavaan järjestön perustavaan kokoukseen.

Tarkoituksena on keskustella toiminnan käynnistämisestä ja sisällöstä, tutustua sisarjärjestöjen toimintaan ja sääntöihin sekä valita väliaikainen hallitus. Ilmoittautumisia pyydetään sähköpostiin rajatonfarmasiasuomi@gmail.com. Koollekutsujat ovat SIRPA PEURA, KIA PEURA, ANNIINA PERTOVAARA, OUTI TALVIA ja EEVA TERÄSALMI. ¢

VERKKOKAUPASSA VALLITSEVAT PAHIMMILLAAN VILLIN LÄNNEN LAIT: KUKAAN EI VALVO TUOTTEIDEN TURVALLISUUTTA TAI TURVAA KULUTTAJAN OIKEUKSIA. VIRANOMAISET LÄHESTYVÄT KULUTTAJIA ISKULAUSEELLA ”TÄSSÄ KAUPUNGISSA EI OLE SERIFFIÄ”.

TIETO LISÄÄ TURVAA -kampanjassa annetaan käytännön vinkkejä verkko-ostamiseen ja neuvoja, miten vastuullisen kaupan ja luotettavan tuotteen voi verkossa tunnistaa. Kampanjan taustalla ovat Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV), Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi), Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, Säteilyturvakeskus (STUK), Tulli sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Kaupan liitto toimii kampanjan tukijana.

Kampanjalla muistutetaan, että ongelmatilanteissa suomalaiset valvontaviranomaiset voivat puuttua vain suomalaisten nettikauppojen tuotteisiin ja suomenkielisten verkkokauppojen markkinointiin ja sopimusehtoihin.

Verkkokauppatilaston mukaan suomalaiset ostivat viime vuonna vähittäiskaupan tuotteita verkosta yhteensä 3,6 miljardilla eurolla ja palveluita 5,7 miljardilla eurolla.

Käyttötavaroista jo iso osa ostetaan netistä. Viidessä vuodessa vähittäiskaupan tuotteiden verkkokauppa on kasvanut kolmanneksen. Ulkomaisiin verkkokauppoihin virtaa jopa 44 prosenttia kaikista vähittäiskaupan verkko-ostoksista.

Kuluttajaneuvontaan tulleista yhteydenotoista viime vuosina noin kymmenen prosenttia on liittynyt verkko-ostoksiin. Kuluttajat ovat kohdanneet ongelmia erityisesti

Ulkomailta tilattu paketti voi sisältää ikävän yllätyksen.

koettaessaan perua kauppaa tai irtisanoa sopimuksen. Aina tilattua tavaraa ei ole toimitettu tai tuotteet ovat olleet viallisia.

Ilmaisista tuotenäytteistä aiheutuneet sopimukset ja muut tilausansat ovat myös yleisiä.

Viranomaiset toivovat kuluttajilta valppautta myös tuoteturvallisuusasioissa. Aidon tuotteen sijasta paketista voi paljastua tuoteväärennös. Pahimmillaan tuote voi olla jossakin päin maailmaa poistettu myynnistä hengenvaarallisena. Tuote saattaa myös näyttää samalta kuin kivijalkakaupan tuote, mutta se voikin olla tarkoitettu muunlaisiin sääolosuhteisiin tai verkkojännitteeseen.

Kampanjalla on nettisivut osoitteessa www.tietolisääturvaa.fi. ¢ LÄHDE FIMEA

»sanottua

Suomeen odotetaan tänä vuonna 15 000–30 000 turvapaikanhakijaa. Se on ennennäkemätön haaste yhteiskunnallamme. Meidän on pystyttävä löytämään inhimillisyyttä itsestämme tukalasta taloustilanteesta huolimatta.

PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄ PUHEESSAAN 16.9.2015

7

»ajassa »genomi

»tapahtumakalenteri LOKAKUU 9.10.

VIII Joka proviisorin talousseminaari, Helsinki

MARRASKUU 13.–15.11.

Farmasian Päivät, Helsinki

JOULUKUU 3.12.

Pro Pharmacia, Helsinki

TAMMIKUU 13.–15.1.

Lääkäripäivät, Helsinki

MAALISKUU 19.3.

Proviisoripäivä 30 vuotta, Helsinki Ilmoita tapahtumasta: toimisto@proviisoriyhdistys.net ¢ Turvallisempi ja tehoavampi lääkitys sekä entistä yksilöllisempi hoito ovat genomitiedon tehokkaan hyödyntämisen etuja.

Geenitieto kaikkien käyttöön SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETTAMA TYÖRYHMÄ ON VALMISTELLUT GENOMISTRATEGIAN, JOKA VOI TEHDÄ SUOMESTA GENOMITIEDON HYÖDYNTÄMISEN MALLIMAAN. KANSALLISEN GENOMISTRATEGIAN tarkoitus on tukea ja ohjata terveydenhuoltoa valmistautumaan genomitiedon hyödyntämiseen tehokkaasti jo lähivuosina. Tavoitteena on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen genomitiedon avulla siten, että yksilön oikeusturva ja oikeudenmukainen kohtelu turvataan.

– Geeniperimään liittyvän tiedon avulla voidaan tehdä parempia yksilöllisiä valintoja, kohdentaa sairauksien varhaista diagnostiikkaa sekä valita parhaiten tehoava hoito, kuvaa johtaja LIISA-MARIA VOIPIO-PULKKI sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Tietoa perimästä on saatavissa joko yksittäisten geenien, geeniyhdistelmien tai koko genomin tasolla tulevaisuudessa rutiiniluontoisesti ja myös edullisesti. Genomitietoa myydään jo nyt suoraan yleisölle.

– Haluamme tämän uuden tiedon koko terveydenhuollon ja siten koko väestön käyttöön, Voipio-Pulkki sanoo.

AIVAN ARKINEN ASIA

Genomitiedosta on tulossa aivan tavanomaista terveydenhuollon käytettävissä olevaa taustatietoa ihmisen terveydestä sekä sairauksien riskeistä ja laadusta. Sen hyödyntäminen edellyttää muutoksia lainsäädäntöön, tietojärjestelmiin ja käytännön toimintaan. Työryhmä ehdottaa myös kansallisen genomikeskuksen perustamista. Sen tehtävänä olisi muun muassa valtakunnallisen genomitietokannan kehittäminen.

– Jos genomistrategian ehdotukset toteutuvat, yhteiskunta voi hyötyä terveydenhuollon kustannusten nousun taittumisesta ja resurssien paremmasta kohdentamisesta. Ehdotusten toteutuminen varmistaisi myös, että Suomi on kansainvälisesti houkutteleva tutkimusja liiketoimintaympäristö genomiikan alalla, toteaa johtaja ANTTI KIVELÄ Sitrasta. ¢ LÄHDE STM

8

»teknologia Tulostettu lääke sulaa suussa ENSIMMÄINEN 3D-TULOSTETTU lääke on saanut myyntiluvan Yhdysvaltain lääkeviranomaiselta FDA:lta. Kyseessä on epilepsialääke levetirasetaami. Tulostettu tabletti sulaa huokoisen rakenteensa ansiosta nopeasti suussa. Lääkkeen arvioidaan tulevan markkinoille ensi vuonna.

Käyttäjien kannalta uudessa valmistustavassa on se hyvä puoli, että se mahdollistaa suuren lääkeainemäärän nauttimisen hyvin pienen nestemäärän kanssa.

ZipDose-tekniikalla pystytään pakkaamaan jopa 1 000 mg vaikuttavaa ainetta yhteen tablettiin.

Uutuuden valmistaja on Aprecia Pharmaceuticals. Se aikoo tuoda markkinoille myös muita samalla tekniikalla valmistettuja lääkkeitä.

Tulostamalla voi olla mahdollista tehdä nykyistä pienempiä eriä lääkkeitä ja säätää annostusta nykyistä tarkemmin. Periaatteessa tulostuksen yleistyminen voi johtaa lääkkeiden valmistukseen nykyistä useammin paikan päällä apteekissa. ¢ LÄHTEET APRECIA JA LÄÄKÄRILEHTI

»työhyvinvointi

»hyvinvointi

Vielä ehdit koulutukseen työhyvinvoinnin johtamisesta APTEEKKIEN ELÄKEKASSA järjestää alueellisia, maksuttomia koulutuksia työhyvinvoinnin johtamisesta apteekkien esimiehille. Jäljellä ovat vielä tilaisuudet 6.10. Seinäjoella, 13.10. Porissa, 20.10. Joensuussa, 27.10. Jyväskylässä, 4.11. Lappeenrannassa, 26.1.2016 Kuopiossa, 4.2.2016 Helsingissä ja 18.3.2016 Oulussa. Kutakin tilaisuutta koskevat kutsut ja ilmoittautumisohjeet lähetetään apteekkeihin.

Apteekkarilla ja esimiehillä on keskeinen vastuu ja rooli työhyvinvoinnin johtamisessa, työkyvyttömyyden ehkäisyssä, ja sairauspoissaolojen vähentämisessä. Päivän aikana pohditaan, kuinka työhyvinvointia voidaan lisätä johtamalla, miten hyödyntää työterveyshuoltoa ja kuinka selviytyä haastavista tilanteista työpaikalla.

Koulutuksessa saa käyttöön maksuttoman työhyvinvointiarviotyökalun, jolla voi arvioida oman apteekkinsa työhyvinvoinnin nykytilan ja lähteä kehittämään työhyvinvointia yhdessä koko henkilöstön kanssa.

Kouluttajina toimivat asiantuntijat JARNA SAVOLAINEN ja HANNA PRATSCH Työturvallisuuskeskuksesta. ¢

»tapahtumat

Leipätiedotus on laatinut kuituympyrän, jonka avulla on helppoa hahmottaa kuitua sisältävät ruoat. Päivän kuidut kannattaa valita monipuolisesti ympyrän eri lohkoista.

Ota kuituympyrä avuksi

Kymppikymppi kannustaa kehumaan

HARVA SUOMALAINEN SYÖ RAVINTOKUITUJA SUOSITUSTEN MUKAAN, VAIKKA KUITU ALENTAA MONIEN SAIRAUKSIEN RISKIÄ JA VAIKUTTAA PAINONHALLINTAAN.

MAAILMAN MIELENTERVEYSPÄIVÄN 10.10. viettäminen on tänä vuonna aloitettu varhain. Sosiaalisessa mediassa on jo 15.9. lähtien ollut meneillään Kymppikymppi-kampanja, jonka teemoja ovat arvostaminen ja vahvuudet. Kavereitaan ja tuttujaan voi merkitä eli tägätä Mielenterveysseuran Facebook-sivuilla esimerkiksi kymppikuuntelijaksi tai -kahviseuraksi. Jokainenhan on hyvä jossakin.

Mielenterveysseura on kehittänyt myös Vahvuuskortit, jotka voi tulostaa sen nettisivuilta. Niitä voidaan käyttää työtiimeissä, keskusteluryhmissä, rekrytoinneissa tai urasuunnittelussa. Vahvuuskorttien tarkoitus on helpottaa vahvuuksista keskustelemista ja lisätä myönteistä itsetuntemusta. ¢ LÄHDE SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA

NYKYISEN RAVITSEMUSSUOSITUSTEN mukaan pitäisi syödä vähintään 25–35 grammaa kuitua päivässä. Harvalla suomalaisella tämä toteutuu. Kuitenkin ravintokuidun merkitys terveydelle on suuri: se muun muassa alentaa monien sairauksien riskiä ja vaikuttaa painonhallintaan sekä suoliston toimintaan. Energiaa ei kuidusta juurikaan saa, joten se ei lihota.

Uusi, ravitsemussuositusten mukaisesti kehitetty kuituympyrä auttaa arjen ruokavalinnoissa.

– Ympyrä auttaa hahmottamaan, mitkä ruuat sisältävät kuitua. Pelkillä kasviksilla, niin terveellisiä kuin ne ovatkin, on vaikea saada päivän kuituja kasaan, kertoo Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja KAISA MENSONEN. Mensosen mukaan on tärkeää saada sekä viljakuituja että kuituja kasviksista, marjoista ja hedelmistä. Niillä kaikilla on terveyden kannalta erilaiset vaikutukset.

Viljakuidut on helpoin koota täysjyvätuotteista, mutta niitä saa kohtuullisesti myös vaaleasta, vähempikuituisesta leivästä. Ruoat, jotka sisältävät runsaasti kasviperäistä kuitua, ovat myös hyviä vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteitä.

– Kuitumäärä on hyvä ruuan monipuolisuuden mittari. Lääkkeenomaisia kuituvalmisteita ei tarvitse syödä, kun syö joka päivä viljatuotteita ja kasviksia, toteaa Mensonen. ¢ LÄHDE LEIPÄTIEDOTUS

9

»ajassa »kirjat

»talousarvio

Kannattaako apteekki?

Säästöt uhkaavat kasvua

TUTUSTUMALLA PROVIISORI HELENA JALOSEN apteekkifarmasian erikoistumisopintojen (PD) projektityön osana syntyneeseen kirjaan Kan­ nattava apteekki (PharmaPress) pystynet vastaamaan otsikon kysymykseen ja mahdollisesti myös vaikuttamaan asiaan. Tämä kirja kuuluu jokaisen apteekkityöstä kiinnostuneen proviisorin kirjahyllyyn – ei pölyttymään vaan aktiivisesti arkityössä hyödynnettäväksi.

Perusteellinen ja selkeälukuinen teos on tutustumisen arvoinen. Se selvittää apteekin taloutta omistajan eli apteekkarin kannattavuusajattelun näkökulmasta. Kirjassa käydään havainnollistavin esimerkein läpi niin talouden tunnuslukuja kuin kannattavuuden laskemista.

Se tarjoaa myös hyödyllisiä neuvoja eri apteekkien talouden vertailuun esimerkiksi oman apteekin hakuvaiheessa oleville.

Kirja antaa erityisen paljon uraansa aloitteleville proviisoreille, mutta toimii varmasti hyvänä lähdeteoksena kokeneemmallekin. Kirjasta voit esimerkiksi tarkistaa, mitä sinun tulee huomioida tarjouskampanjoinnissa tai apteekin markkinointiviestinnässä kuluttajansuojalain näkökulmasta. Ja kun innostut talousasioista enemmänkin, löydät kirjan lähdeluettelon avulla runsain mitoin aiheeseen liittyvää luettavaa. 125 sivua.ESITTELY HENNA KYLLÖNEN

Rakkauden resepti ONKO LÄÄKÄRI EMILIA VUORISALMI löytänyt rakkauden reseptin? Kenties. Hän esittelee ainekset kirjassaan Sekaisin lovesta (Otava), mutta mikstuuran vaikuttavuus jää jokaisen itse kokeiltavaksi.

Vuorisalmi esittelee kiinnostavasti uusimpia rakkautta ja parinvalintaa käsitteleviä tutkimuksia ja teorioita. Mitä on rakkaus tieteellisesti? Keneen rakastumme? Miksi puolet liitoista päättyy eroon? Miten hormonit ja stressi ohjailevat rakkauselämäämme? Näitä kysymyksiä moni pyörittelee mielessään, ja niin taisi tehdä Vuorisalmikin, kunnes otti selvää.

Lääkärin työssään Vuorisalmi havaitsi, miten suuri vaikutus tunteilla ja elämäntilanteilla on vointiin.

Kirjallaan hän haluaa auttaa lukijoita ymmärtämään, millainen fysiologinen pohja tunteilla on. Kriisinkin keskellä voi auttaa, jos tietää, mitä aivoissa parhaillaan tapahtuu ja miksi. Huonoa oloa voi myös parantaa, kun tietää keinot.

Kepeästi kirjoitettu kirja, mutta taustalla on vakavaakin asiaa. Suosittelen erityisesti ensimmäistä puolisoaan etsiville sekä jo rakkaudessa karille karahtaneille. 168 sivua.ESITTELY MAIJA RAUHA

MUISTA MYÖS TÄMÄ: PÄIVI MARIA MAYOR ja MARJO RISKU kertovat kirjassaan Opas yksilölliseen motivointiin (Talentum) käytännön esimerkein, miten yksilöllistä motivaatio on ja miten eri asioista motivoituvia ihmisiä johdetaan parhaiten. Kirja pohjautuu STEVEN REISSIN motivaatiotutkimukseen. 256 sivua. sivua.

10

LÄÄKETEOLLISUUS RY on huolissaan suunniteltujen lääkesäästöjen vaikutuksista tutkivan lääketeollisuuden mahdollisuuksiin tuottaa kasvua ja uusia työpaikkoja Suomeen.

– Lääketeollisuuden mahdollisuuksia tuoda uusia tutkimus- ja tuotekehityshankkeita ei pidä vaarantaa, painottaa toimitusjohtaja JUSSI MERIKALLIO. Valtiovarainministeriön esityksessä vuoden 2016 talousarvioksi aikaistetaan osa vuodelle 2017 kaavailluista 150 miljoonan euron leikkauksista lääkekorvauksiin.

Lääketeollisuus odottaa nyt hallituksen toimenpideohjelmalta täsmennyksiä toimista terveysalan eli lääketeollisuuden ja terveysteknologian kasvumahdollisuuksien parantamiseksi.

– Lääketeollisuus voi tuottaa merkittävää talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja Suomessa. Suomalainen tutkimus on kansainvälisesti arvostettua ja sille on kansainvälisesti kysyntää, jos Suomi pystyy tarjoamaan vakaan ja ennakoitavissa olevan toimintaympäristön, Merikallio toteaa Lääketeollisuus ry:n tiedotteessa. ¢ LÄHDE LÄÄKETEOLLISUUS RY

»tietotekniikka

IBD-potilaille oma puhelinsovellus LÄÄKEYHTIÖ TAKEDA on tuonut sovelluskauppoihin ilmaisen Olotila-mobiilisovelluksen tulehduksellisia suolistosairauksia eli IBD:tä (Inflammatory Bowel Disease) sairastaville. Sovelluksen avulla voi pitää kirjaa päivittäisistä oireistaan ja olotilastaan. Sovellus on kehitetty yhteistyössä potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Lisätietoja sovelluksesta löytyy uudesta, IBD-potilaille suunnatusta verkkopalvelusta osoitteessa www.reunapaikka.fi. Sivustolta IBD-potilas saa tietoa, vertaistukea ja vastauksia kysymyksiin. Sivustolla on gastroenterologian erikoislääkärin ylläpitämä lääkäripalsta sekä potilaiden ylläpitämä blogi. ¢

»proviisorit

4 proviisoria

ammattiidentiteetin jäljillä 12

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT MARKKU OJALA JA HAASTATELTAVAT

PROVIISORIT TOIMIVAT PALJONKIN TOISISTAAN POIKKEAVISSA TEHTÄVISSÄ. MILLAINEN AMMATTI-IDENTITEETTI HEILLÄ ON? KEIHIN HE KOKEVAT KUULUVANSA JA MIKSI? ASIAN­ TUNTIJAPROVIISORI HELINÄ MINKKINEN, TOHTORIOPISKELIJA VILLE OINIO, LAATUKOORDINAATTORI LIISA BACKAS JA SIVUAPTEEKINHOITAJA MANU EEVA VASTAAVAT. MIKÄ ON TÄMÄNHETKISEN TYÖSI PUNAINEN LANKA? HELINÄ: Toimin sairaalaympäristössä, joten po-

tilaat ovat työn keskiössä. Tärkeintä on, että potilas saa oikeat lääkkeet turvallisesti ja oikeaan aikaan. Se antaa työlle myös merkityksen.

VILLE: Tutkijan työssäni punainen lanka on mielenkiinto tutkittavana olevaa ilmiötä kohtaan. Pyrin selvittämään rahapeliriippuvuuden taustalla vaikuttavien riskipäätöksentekoprosessien neurobiologista perustaa, ja tavoitteena-

ni on löytää keinoja, joilla kyseisiä prosesseja kyettäisiin säätelemään farmakologisesti. Tämän lisäksi teen jonkin verran apteekkityötä yrityksen kautta. Haluan pysyä mukana apteekkimaailman menossa, oppia mahdollisimman paljon erilaisten apteekkien toiminnasta sekä harjoittaa ja pitää yllä apteekkialan perusammattiosaamista.

LIISA: Teen töitä toiminnan kehittämisen parissa. Sekä laatukoordinaattorina että vastuunalaisena johtajana minun on huolehdittava

Proviisorius antaa kokonaisuuksien hallintaa.

HELINÄ

HELINÄ MINKKINEN, 31 Suomen Proviisoriyhdistys pyrkii vahvistamaan proviisorien ammatti-identiteettiä, jotta proviisorit ottaisivat entistä rohkeammin paikkansa muiden terveydenhuollon ammattilaisten rinnalla. Kuvassa on meneillään yhdistyksen ProMentor-työryhmän kokous. Vasemmalta Mari Savolainen, Liisa Kanninen, Susanna Partti ja Tiina Silén.

ASIANTUNTIJAPROVIISORI, HUS APTEEKKI

• Vuodesta 2009 HUS Apteekissa eri tehtävissä. Tällä hetkellä lääketoimituksen asiantuntijaproviisorina eri projekteissa, lisäksi perehtymässä työhön syöpätautien klinikan solunsalpaajalaboratoriossa.

• Valmistui proviisoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2010. Pääaine farmakologia, koska kiinnostuksen kohteena olivat lääkkeiden vaikutukset ihmiseen.

• Motto: Jos ei taidolla, niin tuurilla – ilon kautta.

13

»proviisorit VILLE OINIO, 32 TOHTORIOPISKELIJA, HELSINGIN YLIOPISTO JA VIERAILEVA TUTKIJA, THL

• Vuodesta 2013 tohtoriopiskelija Helsingin yliopistossa sekä vieraileva tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

• Yrittäjä ja osakas farmaseuttista henkilöstövuokrausta harjoittavassa yrityksessä nimeltä GreenPill Oy. • Aiemmin työskennellyt asiakaspalveluproviisorina sekä -päällikkönä Yliopiston Apteekissa.

• Valmistui proviisoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2010.

• Tärkein ammatillisen kiinnostuksen kohde neurofarmakologia sekä käyttäytymisfarmakologiaan liittyvä tutkimus.

• Motto: Kaiken voi oppia, jos haluaa, paitsi lentämään.

Yhdistystoiminta on avannut silmäni monen asian suhteen, ja samalla ammatti-identiteettini on vahvistunut.

VILLE

siitä, että yrityksen laatujärjestelmä on kunnossa. Sen avulla varmistutaan, että säädellyssä toiminnassa vaaditut asiat tulevat tehdyiksi. Laatujärjestelmä auttaa myös toiminnan jatkuvassa parantamisessa. Olen koko työurani ajan ollut kehittämässä jotain uutta, tavalla tai toisella ”parantamassa maailmaa”.

MANU: Tehtäväni Tervajoen sivuapteekinhoitajana ei ole pelkästään reseptilääkkeiden toimittamista ja itsehoitovalmisteiden myymistä. Jo puolessa vuodessa olen oppinut tuntemaan paikkakuntalaiset aika hyvin, ja koen tehtäväkseni hoitaa heidän lääkehuoltoaan kokonaisvaltaisesti. Lääkäripalveluiden heikko saatavuus maaseudulla näkyy työssäni, ja koen olevani konkreettisesti avuksi ja hyödyksi monille ihmisille.

MILLAINEN AMMATTIIDENTITEETTI SINULLA ON? HELINÄ: Proviisorina olen lääkehuollon asiantun-

tija. Koen olevani sataprosenttisesti proviisori.

Tietenkin on osattava muutakin kuin lääkealaa, mutta lääkkeet ovat aina toiminnan keskiössä.

VILLE: Proviisorius ei korostu kovinkaan paljon tutkimustyössäni, vaikka se toki luo vankan farmakologisen tietopohjan, jota kyseinen työ edellyttää. Aiemmin apteekissa esimiehenä

14

työskennellessäni huomasin proviisorin ammatti-identiteettini olevan huomattavasti vahvempi ja selkeämpi.

LIISA: Toimin asiantuntijatehtävissä, enkä koe proviisorin ammatti-identiteettiäni välttämättä kovin vahvasti. Proviisorin koulutus on kuitenkin ollut tehtävissäni eduksi vahvan alan tuntemuksen vuoksi, ja olen ylpeä proviisorin ammatistani.

MANU: Farmasian ala on minussa hyvin syvällä, sillä aloitin apteekkityön 15-vuotiaana Kauvatsan sivuapteekissa. Myös tärkeimmät harrastukseni eli oman alan historia ja farmaseuttisten kirjojen kerääminen liittyvät farmasiaan. Olen proviisori koko ajan, haluan sitä tai en. On vaikeaa kuvitella olevansa jotakin muuta.

MITEN AMMATTIIDENTITEETTISI MUODOSTUI? HELINÄ: Pikkuhiljaa, kun työskentelin apteekis-

sa opintojen ohella. Alussa toi haasteita tunne, että proviisorin rooliin kuuluu tietää kaikki heti. Seurasin proviisorien työtä ja tarkkailin, miten he toimivat. Myös nykyisessä työssäni olen omaksunut paljon kokeneemmilta kollegoilta, ja olen ollut mukana HUS:n mentorointiohjelmassa, joka liittyi esimiestaitoihin.

VILLE: Proviisorin identiteetin omaksuminen tapahtui apteekkityössä ensisijaisesti vastuunottamisen ja esimiehenä toimimisen kautta. Proviisorin identiteettini vahvistui huomattavasti, kun sain luottamusta kykyyni ratkaista eteen tulevia ongelmia. Tutkimustyössä identiteetti on muodostunut pikkuhiljaa asiantuntemuksen kehittymisen kautta.

LIISA: Uskoisin, että ammatti-identiteetti muotoutuu osaksi sattuman kautta – riippuen siitä, millaiseen työpaikkaan ajautuu tai pääsee.

Tässä erityisesti työuran alkumetrit ovat ratkaisevia, vaikka toki suuntaa voi vaihtaa myöhemmin. Ammatti-identiteetti muuttuu ja kypsyy ajan kanssa työsektorin, työtehtävien ja karttuvan työkokemuksen (iän) mukana.

MANU: Minulla on ollut etuoikeus saada hyvää opetusta niin apteekkimaailmassa, teollisuudessa kuin yliopistollakin. Näiden esimerkillisten ihmisten vaikutusta ammatti-identiteettini muodostumiseen ei voi liikaa korostaa.

Farmasia tarjoaa niin laajan, poikkitieteellisen kentän, että tunnen itseni edelleen oppipojaksi, vaikka olen proviisori jo kolmattakymmenettä vuotta.

KUN TOIMIT PROVIISORIN IDENTITEETISTÄ LÄHTIEN, MITEN TOIMIT? HELINÄ: Proviisorius antaa kokonaisuuksien hal-

lintaa. Jos jokin asia menee pieleen, proviisori ei takerru yksityiskohtiin, vaan ajattelee koko prosessia ja varmistaa, ettei sama virhe toistu.

Myös työn hyvä suunnittelu ja priorisointi liittyvät proviisorina olemiseen.

VILLE: Proviisorina toimin rohkeasti vastuuta ottaen ja sekä tehden harkittuja, tietoon perustuvia päätöksiä. Tutkimustyössä proviisorius näkyy opintojen aikana kehittyneenä tapana suhtautua asioihin niiden vaatimalla tarkkuudella.

LIISA: Ajattelen, että proviisorit ovat tyypillisesti pikkutarkkoja. Minustakin se ominaisuus löytyy. Asiantuntijaroolissa siitä on etua, kunhan muistaa välillä nostaa katsettaan pikkuasioista laajempiin kokonaisuuksiin. Proviisorit ovat tyypillisesti hyviä asiantuntijatyöhön.

MANU: Totta kai se tuo asioiden hallintaa.

Proviisorius on kuitenkin myös avoimuutta. Minulle ei ole ongelma sanoa asiakkaalle, etten tiedä jotakin, mutta osaan ottaa selvää. Kun olemme tekemisissä ihmisten terveyden ja hengen kanssa, olisi vaarallista toimia toisin. Tiedon hankinta on minulla aika lailla verissä. Tiedän, miten asioista otetaan selvää.

MIKÄ OSUUS PROVIISORIYHDISTYKSELLÄ ON AMMATTI-IDENTITEETTISI KEHITTYMISEEN? HELINÄ: Toki sillä on ollut merkitystä. Monet opiskeluaikaiset ystäväni ovat mukana yhdis-

MANU EEVA, 45 VÄHÄKYRÖN APTEEKIN TERVAJOEN SIVUAPTEEKIN APTEEKINHOITAJA

• Aloitti tehtävässään maaliskuun alussa.

• Työskenteli aiemmin pitkään ratiopharmilla, jonka farmaseuttinen johtaja oli irtisanoutuessaan viime syksynä.

• Valmistui proviisoriksi vuonna 1994 ja väitteli farmasian tohtoriksi vuonna 2010.

• Tiesi nuoresta pitäen haluavansa lääkealalle.

• Motto: There is no darkness but ignorance (William Shakespeare).

LIISA BACKAS, 43 LAATUKOORDINAATTORI, ALGOL PHARMA

• Työskentelee Algol Pharman Farmaseuttiset palvelut -yksikössä, jossa aloitti syyskuussa 2013, laatukoordinaattorina ja eilääkkeellisten tuotteiden rekisteröintiasiantuntijana.

Toimii lisäksi lääketukkukaupan vastuunalaisena johtajana asiakasyrityksissä sekä tekee apteekeille laatuauditointeja.

• Aiempia työnantajia muun muassa Farmasian oppimiskeskus ja Suomen Apteekkariliitto. Tehnyt myös apteekkitöitä Norjassa noin vuoden ajan.

• Valmistui proviisoriksi Helsingistä vuonna 1997. Harmittelee, ettei tuolloin ollut sosiaalifarmasian oppiainetta, jota hänen lähes koko työuransa sivuaa.

• Motto: Liikunnasta energiaa ja hyvää mieltä.

tyksen toiminnassa, ja olen itsekin ollut hallituksen varajäsenenä ja koulutusvaliokunnassa. Sillä tavoin pysyy hyvin kärryillä koko alan tapahtumista.

VILLE: Yhdistystoiminta on avannut silmäni monen asian suhteen, ja samalla ammattiidentiteettini on vahvistunut. Olen huomannut, että proviisorit pystyisivät tarjoamaan nykyistä paljon suuremman panoksen terveydenhuollolle, ja vaatii vielä työtä, että proviisorien asiantuntemusta saadaan enemmän kentälle ja päätöksentekoelimiin.

LIISA: Toimiminen Proviisoriyhdistyksen hallituksessa työuran alkuvaiheissa tuki varmasti eniten proviisori-identiteettini kasvamista. Proviisori on usein työpaikallaan vähemmistöryhmänä, ellei yksin ammattikuntansa edustajana. Tällöin on etua verkostoitumisesta kollegojen kanssa. Olen itse saanut työskennellä pääasiassa työpaikoissa, joissa on ollut useita muitakin proviisoreita, mutta yhdistyksen kautta olen saanut näkökulmia myös muunlaisiin työtehtäviin ja proviisorin rooleihin.

MANU: En ole koskaan ollut yhdistyksen aktiivi, mutta pidän sen tavasta toimia. Voin suurelta osin allekirjoittaa sen, miten yhdistys on viime aikoina näkynyt farmaseuttisessa kentässä.

MIHIN SUUNTAAN TOIVOT PROVIISORIEN AMMATTI-IDENTITEETIN KEHITTYVÄN?

Avoimempaan ja rohkeampaan suuntaan. Meidän proviisorien pitäisi ymmärtää, että todellakin tiedämme usein lääkkeistä enemHELINÄ:

Olen proviisori, halusin tai en. On vaikeaa kuvitella olevansa jotakin muuta.

MANU

män kuin muiden ammattiryhmien edustajat.

Oman osaamisen arvoa on joskus vaikea ymmärtää.

VILLE: Näen proviisorien ammatti-identiteetin vahvistuvan tulevaisuudessa. Ensisijaisesti muutos näkyy varmasti apteekkisektorilla sitä mukaa kun apteekit integroituvat yhä tiiviimmin muuhun terveydenhuoltoon.

LIISA: Toivon, että proviisorit ovat ylpeitä ammatistaan ja osaamisestaan. Pienenä alana joudumme jatkossakin taistelemaan näkyvyydestä terveydenhuollon osaajina lääkäreiden ja hoitajien rinnalla. Proviisoreilla on valtavasti monipuolista osaamista ja hyvä, laaja-alainen koulutus, josta voi suuntautua hyvin monenlaisiin työtehtäviin. Proviisoreiden olisi hyvä hakeutua entistä enemmän myös epätyypillisiin tehtäviin, joihin proviisorin koulutus ei välttämättä ole pääsykriteerinä.

MANU: Proviisoriaatetta voidaan parhaiten kehittää ja viedä eteenpäin olemalla ajassa kiinni, seuraamalla, mitä yhteiskunnassa ja maailmassa tapahtuu ja välttämällä kuppikuntaisuutta. ¢

Ammatti-identiteetti muuttuu ja kypsyy ajan kanssa työsektorin, työ­tehtävien ja karttuvan työ­kokemuksen mukana.

LIISA

15

»jäsenyys TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT MARKKU OJALA JA HAASTATELTAVAT

Mitä Proviisoriyhdistyksen jäsenyys antaa?

LUETTELO YHDISTYKSEN JÄSENEDUISTA JULKAISTAAN SILLOIN TÄLLÖIN PROVIISORILEHDEN TAKAOSASSA, MUTTA MITÄ JÄSENET OIKEASTI YHDISTYKSELTÄ SAAVAT? ONKO SE JOTAKIN IHAN MUUTA?

TIMO OVASKA

Uusia näkökulmia OLEN TOISTA VUOTTA mukana yhdistyksen hallituksessa. Työuraa minulla on takana yli 20 vuotta lääketeollisuuden asiantuntija- ja esimiestehtävissä. Nyt tittelini on Medical Science Manager ja työnantajani Sobi eli Swedish Orphan Biovitrum.

Liityin yhdistykseen jo opiskeluaikana, ja mitä paremmin aloin ymmärtää järjestöjen eroja, sitä luontevammalta valinta on tuntunut.

Haen yhdistykseltä pääasiassa verkostoitumista, en esimerkiksi työttömyysturvaa.

Ajattelimme yhdistyksen strategiaryhmässä noin vuosi sitten, että olisi hyvä, jos meillä olisi epämuodollinen ryhmä teollisuudessa töissä oleville jäsenille. Meitähän on melko paljon. Siitä se sitten lähti. Toiminta etsii ehkä vielä muotoaan ja mahdollisuuksiaan, mutta mielestäni olennaisinta on verkostoituminen ja mahdollisuus ajatusten vaihtoon sekä kollegiaaliseen tukeen. Poolin ja jäsenten asiantuntemusta myös käytetään hyväksi, kun yhdistykselle tulee esimerkiksi jokin myyntilupiin tai lääketeollisuuteen liittyvä lausuntopyyntö.

16

Toivon, että pääsen poolissa ravistelemaan luutuneita ajatusmallejani. Tapaan paljon ihmisiä muutenkin, mutta on aina kiinnostavaa tavata proviisoreja, jotka katsovat alaa hieman eri näkökulmasta. Löydämme eettisen ja korrektin tavan toimia. Teemmehän kuitenkin kaikki töitä lopulta potilaiden hyväksi, ja se on kaikkein tärkeintä.

Proviisoriyhdistyksen arvot hyödyllisyys, vastuullisuus, avoimuus ja yhteisöllisyys toteutuvat mielestäni hyvin yhdistyksen hallituksen työskentelyssä. Arvot ovat jatkuvasti mukana toiminnan suunnittelussa ja tekemisessä. Moni hallituksen jäsen ja etenkin puheenjohtajisto tekee todella paljon töitä jäsenistön hyväksi.

Suosittelen jäsenyyttä kaikille proviisoreille jo senkin takia, että yhdistyksen vaikutusvalta on sitä suurempi, mitä enemmän sillä on jäseniä. Meitä pidetään jo nyt varteenotettavana toimijana ja meiltä pyydetään paljon lausuntoja, mikä on ollut ilo huomata. Myös rivijäsenyys on tärkeä asia, mutta tervetuloa toimimaan kaikki, joilla on siihen mahdollisuus ja joita se kiinnostaa! ¢

Timo Ovaska toivoo, että Lääketeollisuuspooli kohoaa siivilleen.

Toivon, että pääsen poolissa ravistelemaan luutuneita ajatusmallejani.

TIMO

TIINA SILÉN

Innostavaa tekemistä OLEN PROMENTOR-TYÖRYHMÄN jäsen ja

Tiina Silén halusi jakaa eteenpäin hyvät kokemuksensa ProMentor-vuodesta.

Olen oppinut paljon näiden parin vuoden aikana.

TIINA

mukana myös viestintä- ja talousvaliokunnassa sekä yhdistyksen hallituksessa. Työskentelen tällä hetkellä Farentalla apteekkiproviisorin tehtävissä.

Kun liityin Proviisoriyhdistyksen jäseneksi valmistumiseni jälkeen noin kaksi vuotta sitten, tavoitteenani oli päästä mukaan silloin ensi kertaa järjestettyyn ProMentor-ohjelmaan. Se onnistuikin. Mentorini kannusti minua osallistumaan myös muuhun yhdistyksen toimintaan.

Halusin olla perillä alamme tapahtumista ja luoda uusia kontakteja alan ihmisiin.

ProMentor-työryhmään päädyin, koska halusin jakaa hyvät kokemukseni mentorointivuodesta ja olla näin mukana kehittämässä ohjelmaa entistä paremmaksi.

Työryhmämme suunnittelee ja toteuttaa koko ProMentor-ohjelman alusta asti. Hankimme yhteistyökumppaneita, pyydämme mentoreita mukaan ja muodostamme sopivat mentorointiparit. Lisäksi olemme suunnitelleet ja toteuttaneet ProMentor-oppaan sekä järjestä-

neet ohjelman alku- väli- ja loppuseminaarit.

Työmme tuloksena jäsenten on mahdollista saada kokeneemman kollegan ohjausta uransa eri vaiheissa, laajentaa näkemystään alasta sekä luoda uusia kontakteja. Ohjelma tuo yhteen ihmiset urapolun eri vaiheilta ja lähentää näin ammattikuntaa.

Parasta on, kun näkee ohjelmaan osallistuvien innostuksen ja sen, että he kokevat ohjelman tärkeäksi, kuten itsekin koin. On myös hienoa olla osana työryhmää, jossa jokainen on täysillä mukana ja haluaa tehdä parhaansa. Onnistunut ohjelma innostaa niin osallistujia kuin työryhmääkin.

Olen oppinut paljon näiden parin vuoden aikana. Yhdistyksen toiminnan myötä myös ammatti-identiteettini on vahvistunut ja koen työni yhä tärkeämmäksi proviisorina. Mielestäni meillä kaikilla on yhteinen vastuu omasta ammattikunnastamme, ja on hienoa olla mukana edistämässä proviisorien asemaa. Myös ProMentor-työryhmä etsii koko ajan aktiivisia ja innostuneita jäseniä joukkoonsa. ¢

NIINA MONONEN

Vaikutus­mahdollisuuksia OLEN OLLUT Proviisoriyhdistyksen jäsenenä

reilut viisi vuotta, joista viimeiset kolme vuotta olen toiminut aktiivisesti koulutusvaliokunnassa. Tällä hetkellä työskentelen yliopistolla opettajana ja tutkijana. Lähdin aikoinaan yhdistyksen toimintaan, koska minulla oli tuttuja yhdistyksessä ja koin, että se oli aktiivinen ja dynaaminen joukko innostuneita kollegoita. Se ei ole itsestään selvää ammattiyhdistystoiminnassa.

Kiinnostus valiokuntatyöskentelyyn heräsi, kun menin kuunteluoppilaaksi koulutusvaliokunnan kokoukseen kaverini kutsusta. Ihmiset keskustelivat avoimesti ja tuntui, että siellä pystyy oikeasti vaikuttamaan siihen, millaisia koulutuksia yhdistys tarjoaa jäsenilleen. Valiokuntatyöskentelyyn osallistumisen kynnys on mielestäni hyvin matala. Minäkin lähdin tuon käynnin perusteella mukaan toimintaan.

Koulutusvaliokunta kokoontuu noin kerran kuussa, mutta kaikkiin tapaamisiin ei välttämättä tarvitse osallistua, vaan jokainen voi itse valita sen perusteella, mitä koulutuksia haluaa kehittää. Isoin koulutuspäivämme on tietenkin jokakeväinen Proviisoripäivä, ja syksyn ohjelmassa on muun muassa Joka proviisorin talousseminaari. Järjestämme myös syys- ja kevätko-

koukset ja paljon muita proviisoreille ja apteekkareille suunnattuja tapahtumia ja koulutustilaisuuksia. Valiokuntamme on ketterä ja aktiivinen sekä avoin ottamaan vastaan uusia ideoita.

Yhdistyksemme tilaisuuksissa on mukavaa tuulettaa ajatuksia muilla aloilla toimivien proviisorien kanssa ja tavata kavereita. Omat suosikkini yhdistyksen tapahtumista on ehdottomasti Proviisoripäivä. Myös kevät- ja syyskokoukset ovat mukavia tilaisuuksia kuulla yhdistyksen toiminnasta, tavata kollegoita ja kouluttautua.

Yhtenä tärkeimmistä hyödyistä yhdistyksen toiminnassa näkisin ajankohtaiset koulutustilaisuudet. Yhdistyksen vastuullisuus toteutuu aktiivisena tiedottamisena jäsenkunnalle. Proviisori-lehti petraa koko ajan, sen haastattelut ovat kiinnostavia ja sen kautta pysyy ajan tasalla alan tapahtumista. Yhdistys kokoaa yhteen proviisorit eri toimialoilta, sen keskusteluilmapiiri on avoin ja se pystyy toteuttamaan uusia ajatuksia nopeastikin, kuten ProMentor-ohjelmakin osoittaa.

Näillä perusteilla suosittelisin yhdistyksen jäsenyyttä kollegalle. Suosittelen lämpimästi myös lähtemistä mukaan valiokuntiin.¢

Niina Mononen nauttii asioiden tuuletuksesta kollegojen kanssa.

Koulutus­ valiokunta on ketterä ja aktiivinen.

NIINA

17

»jäsenyys LAURI VEIJALAINEN

Kollegiaalisuutta MENIN TÖIHIN lääketeollisuuteen melko pian proviisoriksi valmistu-

Lauri Veijalainen tiedostaa, että on asioita, joita voi ajaa vain yhdistyksenä.

On kiva lukea Proviisorista, mitä tutuille kuuluu.

miseni jälkeen, vuonna 2006. Tällä hetkellä työskentelen Baxalta Finland Oy:ssä hinta- ja korvattavuusasioiden parissa.

Liityin yhdistykseen samoihin aikoihin kuin valmistuin, koska ajattelin, että johonkin ammattijärjestöön on hyvä kuulua. Ajattelin silloin lähinnä mahdollisuutta saada lakiasioihin ja edunvalvontaan liittyvää tukea. Tällä hetkellä olennaisinta on, että yhdistys on vain proviisoreille eli sille ryhmälle, johon kuulun. Sekin on myönteistä, että yhdistys jättää jäsenelle tilaa.

Olen ajatellut sitäkin vaihtoehtoa, etten kuuluisi mihinkään ammattijärjestöön, koska olen aika reipas ja pidän itsekin huolta asioistani. On kuitenkin asioita, joita on mahdollista ajaa vain järjestönä. Yksi esimerkki on proviisorien reseptinuusimisoikeus.

Arvostan yhdistyksen pyrkimystä kollegiaalisuuteen, sillä on varmasti haastavaa tuoda yhteen niin eri aloilla toimivia ihmisiä. On hyvä, että yhdistys ainakin yrittää.

Kaksi tärkeintä jäsenetua ovat koulutus ja etenkin Proviisoripäivä sekä Proviisori-lehti, vaikka ei matkavakuutuskaan huono asia ole. Kun piirit ovat aika pienet, löydän Proviisorin sivuilta usein tuttuja. On kiva lukea, mitä heille kuuluu. Lisäksi on mukava tietää, että jos tarvitsee apua tai neuvoja työsuhdeasioissa, niitä on mahdollista saada yhdistyksen kautta.

En tykkää tuputuksesta enkä tuputtaisi yhdistyksen jäsenyyttäkään kenellekään, mutta jos joku tulisi kysymään, suosittelisin Proviisoriyhdistystä. Jos haluaa kuulua ammattijärjestöön, on hyvä olla samassa yhdistyksessä muiden proviisorien kanssa. ¢

LAURI

MARIA LAAKKO

Koulutusta ja kavereita OPISKELEN HELSINGIN yliopistossa kuudetta vuotta, ja toimin Provii-

soriyhdistyksen opiskelijayhdyshenkilönä. Liityin melkein heti, kun aloitin proviisoriopinnot. Yhdistys oli aika näkyvästi esillä Kuopiossa, joten kiinnostuin siitä jo farmaseuttiopintojen aikana. Kun sitten näin tuttuni JOONAS SALON Farmasian päivillä esittelemässä yhdistystä, hänen ei ollut vaikeaa houkutella minua jäseneksi. Täytin kaavakkeen saman tien.

Yhdistyksen järjestämät tapahtumat ja koulutukset ovat olleet hyviä.

Esimerkiksi esimiesvalmennus, johon jokainen opiskelija voi osallistua kerran, tarjoaa samalla mahdollisuuden tutustua muihin samassa tilanteessa oleviin. Proviisoripäivillä tapasin vanhoja kurssikavereita ja sain uusia tuttavuuksia. On hyvä, että luentojen lisäksi on mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen. Se oli kokonaisuutena kiva päivä.

Työttömyyskassa on hyvä etu, ja arvostan myös yhdistyksen kautta saatavaa matkavakuutusta. Proviisori-lehti on hyvä tietopaketti, josta on ollut kiva lukea esimerkiksi mahdollisista urapoluista. Uutena proviisorina toivon saavani yhdistyksestä vinkkejä ja apua työelämään siirtymiseen. Olen myös ajatellut hakea myöhemmin ProMentor-ohjelmaan.

Suosittelen kyllä yhdistystä. Jäsenetujen ja -palveluiden lisäksi yhdistyksessä on tärkeää kollegiaalisuus, jota se vaalii. Sitä ei korosteta turhaan. ¢

18

Ensimmäiset Proviisoripäivät olivat opiskelijajäsen Maria Laakolle kiva kokemus.

Minua ei ollut vaikeaa houkutella jäseneksi.

MARIA

»otx

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME

10 askelmerkkiä työhaastatteluun TULOSSA TYÖHAASTATTELU? NÄILLÄ VINKEILLÄ ONNISTUT.

10

Kun saat kutsun työhaastatteluun, VASTAA NOPEASTI, mutta asiallisesti. Älä innostu liikaa. Varmista aika, paikka ja sen henkilön nimi, jota menet tapaamaan. Voit kysyä jotakin täsmentävää, mutta älä kysele tyhmiä eli asioita, jotka löytyvät ensi vilkaisulla tulevan työnantajasi nettisivuilta.

9

TUTUSTU YRITYKSEEN tai organisaation viimeistään nyt.

Lue sen nettisivut läpi. Jos tehtäviisi tulee kuulumaan kehittämistä, mieti organisaation vahvuuksia, heikkouksia, voimavaroja ja kehittämiskohteita.

Mitä uudistaisit? Mitä kysyttävää sinulla on? Oletko varma, että haluaisit sinne töihin? Miksi?

8

Mieti vastauksia haastattelukysymyksiin. Lista yleisistä kysymyksistä löytyy esimerkiksi osoitteesta te-palvelut. fi osiosta Työnhakijalle Ò Löydä töitä.

Harjoittele HISSIPUHE eli lyhyt esittely, jossa kerrot kokemuksestasi, vahvuuksistasi ja miksi sinut kannattaa valita.

7

Valmistaudu kysymykseen HEIKKOUKSISTASI. Jos tunnistat itsessäsi vaikkapa taipumuksen lykätä vaikeiden asioiden hoitamista, kerro, miten hallitset heikkouttasi. Muista myös, että heikkoudet ovat usein vahvuuksia, jotka tulevat esiin väärässä tilanteessa. Heikkoutesi voi olla tässä tehtävässä vahvuus.

6

Tutki palkkatilastoja ja ota tarvittaessa yhteyttä ammattijärjestöön, jotta osaat asettaa PALKKATOIVEEN oikein.

5

Jos JÄNNITÄT niin paljon, että se uhkaa työnsaantia, tutustu menetelmiin, joilla ongelmaan voi vaikuttaa. Googlaa esimerkiksi NLP. Myös käynti ratkaisukeskeisellä terapeutilla voi auttaa.

3

Tulosta cv:si ja OTA MUKAAN kopiot todistuksista ja työtodistuksista.

Mieti, onko sinulla jotakin näytettävää, kuten artikkeleita tai julkaisuja, jotka liittyvät asiaan. Ota myös hyvä kynä ja

4

Johtajan paikkaa haetaan puku tai jakkupuku päällä, muihin tehtäviin riittää astetta tai kahta rennompi PUKEUTUMINEN. Sovita asua etukäteen ja varmista, että se on oikean kokoinen, siisti ja puhdas. Älä laita tennareita, vaan valitse nahkakengät. Miehen edustavasta ulkonäöstä ei ole todettu olevan haittaa rekrytointitilanteessa, mutta jos olet hyvin kaunis nuori nainen, laittaudu erittäin hillitysti.

paperia.

2

Järjestä kalenterisi niin, että pääset haastatteluun virkeänä ja LEVÄNNEENÄ. Juo lasi vettä ja syö banaani tai omena aivojen ravinnoksi ennen lähtöä. Hengitä muutama kerta syvään. Olet oma itsesi, ja se riittää.

1

Ota huomioon, että saatat juuttua ruuhkaan tai juna voi olla myöhässä, joten LÄHDE AJOISSA. Jos jokin menee matkan aikana näkyvällä tavalla pieleen, kerro syy, mutta älä dramatisoi. Aloita tilanne aina ottamalla luonnollinen, rauhallinen katsekontakti haastattelijaan.

19

»palkkakysely 2015 TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVA DREAMSTIME LÄHDE PROVIISORIYHDISTYKSEN PALKKAKYSELY 2015

Proviisorin palkka vastaa tehtäviä PROVIISORIN MEDIAANIPALKKA ON NOIN 4 380 EUROA.

S

uomen Proviisoriyhdistys järjesti tämän vuoden keväällä palkkakyselyn.

Kyselyssä selvitettiin proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden palkkoja sekä proviisorien työllistymistä, työtehtäviä, koulutustaustaa, työkemusta sekä esimerkiksi sitä millaista vastuuta proviisoreilla on työssään. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 278 proviisoria ja proviisoriopiskelijaa. Seuraavassa on yhteenveto kyselyn tuloksista.

PALKKA

Kyselyn mukaan proviisorin (n = 211) mediaanipalkka on välillä 4 251–4 499 euroa. Samalla välillä on myös apteekkiproviisorien mediaanipalkka. Lääketeollisuuden mediaanipalkka on välillä 4 500–4 750 euroa. Kaikista vastaajista 86 prosenttia saa mielestään työtehtäviä vastaavaa palkkaa (täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa).

Kokoaikaisesti työskentelevän proviisorin mediaani­ bruttopalkka kaikkien vastaajien osalta oli 4 251– 4 499 e/kk. Apteekkiproviisoreilla tämä luku osui myös sektoriin 4 251–4 499 e/kk ja vastaavasti lääketeollisuudessa 4 500–4 750 e/kk.

Tulospalkkauksesta on sopinut 22 prosenttia vastaajista. Apteekkiproviisoreilla tämä osuus oli 11 prosenttia ja lääketeollisuuden proviisoreilla 52 prosenttia.

Kyselyssä selvitettiin myös muita aineellisia palkitsemistapoja. Näitä olivat esimerkiksi ilmaiset liikuntasetelit (46 prosentilla), kulttuurisetelit (34 prosentilla), puhelinetu (34 prosentilla), lounassetelit (24 prosentilla), työpaikkalounas (6 prosentilla), työsuhdeauto (5 prosentilla) ja työsuhdeasunto (1 prosentilla). Muita esille tulleita etuja olivat esimerkiksi ilmainen laajakaista, työmatkaliput sekä liikunta- ja hierontaedut. 28 prosenttia vastaajista ei saa palkkaan rinnastettavia työsuhde-etuja.

ETÄTYÖN TEKEMINEN

Etätyö ja joustavat työajat voivat olla yrityksen aineettomia palkitsemiskeinoja.

Etätyötä tekee säännöllisesti 20 prosenttia ja ajoittain 21 prosenttia. Vastaajista 3 prosenttia ei halunnut tehdä etätyötä. Muissa tapauksissa etätyö ei ollut mahdollista tai työnantaja ei mahdollistanut sitä.

Proviisorit työskentelevät yleensä täyspäiväisesti (77 prosenttia vastaajista). Osa-aikaisista valtaosa (84 prosenttia) työskentelee osaaikaisesti vapaaehtoisesti.

Säännöllisesti ylitöitä (yli 40 tuntia viikossa) tekee noin 10 prosenttia, ja 2 prosentilla vastaajista ei ole määritelty työaikaa.

94 prosenttia vastaajista tekee päätoimista työtä suoraan työnantajalle.

20

5000–5250 €/kk

4751–4999 €/kk

4500–4750 €/kk

4251–4499 €/kk

4000–4250 €/kk

3751–3999 €/kk

3500–3750 €/kk

TYÖLLISTYMINEN

Proviisorit ovat usein saaneet töitä pian valmistuttuaan. 77 prosenttia ei ole ollut kertaakaan koko uransa aikana työttömänä. Kahdella kolmesta (65 prosenttia) työttömänä olleesta proviisorista työttömyysjakso on kestänyt alle puoli vuotta.

80 prosenttia vastaajista kertoi työllistyneensä heti valmistumisen jälkeen koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Noin 6 prosentilla meni tähän yli vuosi. 4 prosenttia vastaajista ei ole arvionsa mukaan toiminut koulutustaan vastaavissa tehtävissä.

Apteekkiproviisoreiden työssä korostuu vastuu tietojen välittämisestä ja laadusta.

VASTUULLISET TEHTÄVÄT

Osa kysymyksistä oli laadittu taustoittamaan työn vaativuutta, kuten kysymykset, joilla kartoitettiin sitä, millaisissa tehtävissä proviisori työskentelee.

Lähes jokaisen proviisorin työnkuvaan kuuluu oleellisesti asiantuntijatyö, mutta kaksi kolmesta proviisorista toimii myös esimies- ja johtotehtävissä. Pelkästään asiatuntijatyötä tekee kolmannes (37 prosenttia) proviisoreista.

Asian­tuntijatyön ohella esimies- ja johtotehtäviä puolestaan on kolmella viidestä (60 prosenttia) proviisoreista. Yksinomaan esimies- ja johtotehtävissä työskentelee noin 5 prosenttia proviisoreista.

Vastuu on yksi työn vaativuuteen liittyvä kriteeri. Kyselyssä kartoitettiin, kuinka proviisorit kokevat työhönsä liittyvän vastuun. Kysymyksessä pyydettiin vastaajaa painottamaan (asteikolla 0–5) tehtäväänsä liittyviä yleisiä vastuita. Kaikkien proviisorivastaajien kesken vastuualueet painottuivat työssä seuraavasti:

5,7 % 17,5 % 10,0 %

Vastuu tietojen välittämisestä 3,9 Vastuu laadusta (asiakaspalvelu, lääkeneuvonta tai tuotteet) 3,7 Koulutus-, ohjaus- ja työnopastusvastuu 3,4

21,3 %

Vastuu projektijohtamisesta 3,2 Vastuu sidosryhmäyhteistyöstä 3,0 Maine- ja yhteiskunnallinen vastuu 2,8

25,1 %

19,4 %

Vastuu henkilöstön tai toimialan johtamisesta 2,7 Vastuu työhyvinvoinnista ja -turvallisuudesta 2,6 Vastuu myynnistä ja markkinoinnista 2,5 Vastuu työyksikön resursseista 2,4 Vastuu yrityksen strategisesta kehittämisestä 2,3 Vastuu materiaalien ja laitteiden hankinnoista ja ylläpidosta 2,1 Talousvastuu 1,9 Jokin muu vastuualue 1,5

PALKKAKYSELYVASTAAJIEN IKÄJAKAUMA, PROVIISORIVASTAAJAT (N=211)

¢ ¢ ¢ ¢ ¢ ¢ ¢ ¢

19–24 v. 0,5 % (1) 25–29 v. 17,5 % (37) 30–34 v. 25,1 % (53) 35–39 v. 19,4 % (44) 40–44 v. 21,3 % (45) 45–49 v. 10,0 % (21) 50–59 v. 5,7 % (12) 60– v. 0,5 % (1)

14,5 % 4,5 % 5,5 % 51,0 % 24,5 %

Nämä vastuualueet painottuivat eniten eri sektorien proviisoreilla: APTEEKKIPROVIISORIT: Vastuu tietojen välittämisestä, vastuu laadusta ja koulutus-, ohjaus- ja työnopastusvastuu SAIRAALA-APTEEKISSA: Vastuu tietojen välittämisestä, vastuu henkilöstön tai toimialan johtamisesta, vastuu työhyvinvoinnista ja -turvallisuudesta, vastuu laadusta, työnopastusvastuu LÄÄKETEOLLISUUDESSA: Vastuu tietojen välittämisestä, vastuu laadusta, vastuu sidosryhmäyhteistyöstä ja vastuu projektijohtamisesta YLIOPISTOLLA JA TUTKIMUKSESSA: Vastuu tietojen välittämisestä, koulutus-, ohjaus- ja työnopastusvastuu ja vastuu projektijohtamisesta Työskentelysektorin lisäksi esimerkiksi ikä ja kokemus vaikuttivat siihen, kuinka vastuut painottuivat. Kokeneemmilla ja iäkkäämmillä vastaajilla korostui esimerkiksi vastuu henkilöstön tai toimialan johtamisesta enemmän kuin nuoremmilla vastaajilla.

Muita kyselyssä esille tulleita yksittäisiä vastuita tai vastuualueita olivat esimerkiksi apteekin hoitaminen, laatutyö, asiakaspalvelu, kotisivujen ylläpito ja some, lääkevalmistuksesta vastaaminen, prosessijohtaminen, päivittäisjohtaminen, tietoturva, tietosuoja sekä verkkoapteekkitoiminta.

SEKTORI VAIKUTTAA

Palkkakyselyn tuloksiin vaikuttavat työskentelysektori sekä eri sektorien vastanneiden suhteelliset osuudet. Myös monet muut taustatekijät, kuten vastaajien ikä, työkokemus, koulutustausta ja työhistoria, vaikuttivat tuloksiin.

Proviisoriyhdistys julkaisee yksityiskohtaisempia tietoja palkkakyselystä erikseen ja soveltaa palkkakyselyjensä tuloksia myös proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden työsuhdeneuvonnassa. ¢

JÄSENKYSELYYN VASTANNEISTA PROVIISOREISTA (N=211) TYÖSKENTELEE:

¢ ¢ ¢ ¢ ¢

Avoapteekissa 51,0 % Lääketeollisuudessa 24,5 % Jatkotutkimuksen parissa ja yliopistossa 5,5 % Sairaala-apteekki/kunta 4,5 % Muut (esim. päätoiminen opiskelija) 14,5 %

21

»ulkomailta

Ammatillisia apteekkipalveluja Englannin malliin

Bell Farm Roadin apteekki Uckfieldissä palvelee moderneissa tiloissa terveysaseman yhteydessä.

SAIN KIINNOSTAVAN TILAISUUDEN KURKISTAA ENGLANTILAISEN APTEEKKITYÖN ARKEEN APTEEKKIFARMASIAN PD-OPINTOJEN MYÖTÄ. ERITYISEN VAIKUTUKSEN TEKIVÄT JULKISESTI RAHOITETUT AMMATILLISET APTEEKKIPALVELUT. TEKSTI JA KUVAT SAILA TOUKOMIES

E

nglantilaiset apteekit tarjoavat runsaasti ammatillisia palveluja, joista suuri osa on julkisesti rahoitettuja National Health Servicen (NHS) kautta. Apteekit sitoutuvat tarjoamaan sovittuja palveluja ja saavat palkkion tuottamistaan palveluista yleisten taksojen mukaisesti. Asiakkaille palvelut ovat usein maksuttomia. Matkallani tutustuin Kamsons Pharmacy -ketjun apteekkeihin Brightonissa, Uckfieldissä sekä Lontoon Claphamissa. Kaikki apteekit sijaitsivat terveysasemien välittömässä läheisyydessä.

Pääsin tutustumaan lähemmin muun muassa lääkkeiden käyttöä kartoittavaan Medicines Use Review (MUR) -palveluun, New Medicine Service (NMS) -palveluun ja varfariinihoidon seurantaan (INR- klinikka). Influenssarokotusten seuraaminen ei valitettavasti onnistunut, koska rokotuskausi oli jo ohi. Farmasisti (proviisori), joka oli hiljattain pätevöitynyt influenssarokottamiseen, kertoi palvelun sujuneen hyvin ja ongelmitta. Monista muistakin palveluista käytiin mielenkiintoisia keskusteluja, sillä kaikkea ei millään ehtinyt viikon aikana käytännössä nähdä.

MUR KUULUU RUTIINIIN

Medicines Use Review (MUR) -palvelu kartoittaa asiakkaan lääkkeiden käyttöä käytännössä.

Voidakseen tarjota MUR-palvelua proviisorin täytyy suorittaa hyväksytysti palvelun tarjoamiseen pätevöittävä testi. MUR-palvelun ta-

22

voitteena on, että asiakkaat saisivat lääkkeistään parhaan mahdollisen hyödyn. Proviisori käy läpi asiakkaan lääkkeiden käyttötarkoitukset, neuvoo ottoajankohdissa ja käy läpi mahdollisia haittavaikutuksia. Samalla asiakas voi kysyä lääkkeistään tai niiden käyttöön liittyvistä pulmista.

MUR-palvelun kansallisiin kohderyhmiin kuuluvat tulehduskipulääkkeitä, verta ohentavia lääkkeitä ja diureetteja käyttävät asiakkaat, sairaalasta kotiutuvat asiakkaat, hengityselinsairauksista kärsivät asiakkaat sekä määrätyin kriteerein sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia sairastavat tai niihin korkean riskin omaavat, monilääkityt asiakkaat. Apteekissa tehtävistä MUR-kartoituksista 70 prosenttia täytyy kohdentaa edellä mainittuihin kohderyhmiin kuuluville (Targeted MUR), ja kartoituksia voi tehdä vuoden aikana enintään 400 kappaletta.

Asiakkailla on oikeus vuosittaiseen maksuttomaan MUR-kartoitukseen. Erityistilanteissa palvelua voidaan tarjota tiheämminkin. Kartoitus kestää noin 15 minuuttia, ja se toteutetaan asiakastilojen yhteydessä olevassa vastaanottohuoneessa. Nopeahko keskustelu mahdollistuu nähdäkseni sillä, että toiminta on ohjeistettu selkeästi, ja kirjauksia varten on valmiit yhtenäiset kaavakkeet. Lisäksi palvelu toteutuu monien asiakkaiden kohdalla säännöllisesti sekä kuuluu proviisorin normaaleihin päivittäisiin työtehtäviin, joten työ sujuu rutiinilla.

NMS SITOUTTAA LÄÄKITYKSEEN

New Medicines Service (NMS) on uuden lääkkeen käyttäjille suunnattu palvelu, jota proviisorit saavat tarjota suoritettuaan hyväksytysti itsearvioinnin. Palvelun kohderyhmänä ovat tiettyjä pitkäaikaissairauksia sairastavat henkilöt, joille on hiljattain määrätty uusi lääke.

Palvelu on asiakkaille maksuton ja sisältää alkukeskustelun apteekissa, 1–2 viikon päähän sovittavan keskustelun kasvotusten tai puhelimitse sekä tästä edelleen parin viikon päähän sovittavan loppukeskustelun. Asiakas pääsee palvelun piiriin lääkärin lähetteellä tai apteekin ehdotuksesta.

NMS-palvelun alkukeskustelussa, joka käydään apteekin vastaanottohuoneessa, asiakas saa lääkeneuvontaa uudesta lääkkeestään. Samalla voidaan keskustella terveyttä edistävistä ja sairauden hoitoa tukevista elintavoista. Toisessa keskustelussa proviisori arvioi lääkehoitoon sitoutumista, pyrkii tunnistamaan mahdollisia lääkehoitoon liittyviä ongelmia sekä arvioi asiakkaan tarvetta lisätietoon tai muuhun tukeen tilanteessaan. Loppukeskustelussa todetaan edellisten lisäksi palvelun lopputulema.

Vaihtoehtoja on kolme: 1) asiakas on sitoutunut lääkitykseensä, 2) ongelmia havaittu ja niihin löydetty ratkaisu sekä 3) ongelmia havaittu ja kehotettu ottamaan yhteyttä lääkäriin.

NMS-palvelun on todettu lisäävän asiakkaiden sitoutumista lääkehoitoonsa ja edesauttavan lääkitykseen liittyvien ongelmien tunnista-

Superintendent Pharmacist Tim Golding ja Professional Development Manager Mark Donaghy High Streetin apteekissa Uckfieldissä.

mista ja niiden ratkaisemista verrattuna perinteiseen lääketoimitukseen (Elliot, R. ym. 2014).

Palvelun on todettu myös vähentävän NHS:n kustannuksia lyhyellä aikavälillä. Lupaavista tuloksista johtuen palvelua on päätetty jatkaa, tällä erää vuoden 2015 loppuun.

INR-KLINIKKA ON EDISTYKSELLINEN

Brightonin ja Hoven alueella varfariinihoidossa olevien potilaiden on mahdollista käydä mittauttamassa INR-arvonsa apteekissa. Palvelu kuuluu niin sanottuihin paikallisesti sovittuihin palveluihin (Locally Commissioned Services), joiden tuottamisesta sovitaan paikallisten viranomaisten kanssa. Palvelun tuottaminen vaatii proviisorilta erillisen pätevöitymisen.

Sain olla mukana seuraamassa proviisori (Clinical Services Pharmacist) REBECCA BROWNIN vastaanottoa apteekin asiakastilojen yhteydessä olevassa vastaanottohuoneessa. Kyseisessä apteekissa palvelu on ollut käytössä jo useamman vuoden ajan, mutta jäin käsitykseen, ettei palvelua vielä juurikaan tarjottu muualla Englannissa.

Asiakkaat selvästi arvostivat sormenpääverinäytteestä tehtävän mittauksen helppoutta ja siitä saatavaa nopeaa mittaustulosta. Moni asiakas mainitsi tulevansa mielellään nimenomaan

Clinical Services Pharmacist Rebecca Brown työskentelee apteekin INR-klinikalla Brightonissa.

NHS on asettanut palveluille selkeät laatu­ vaatimukset, ja lisäksi palvelut on organisoitu hyvin. apteekkiin INR-arvojansa mittauttamaan. Vaivatonta ja mutkatonta! Näissä kohtaamisissa myös selvästi tultiin tutuiksi, mikä on varmasti omiaan edesauttamaan muistakin lääkeasioista keskustelemista.

Proviisorilla on käytössään varfariinihoidon seurantaa tukeva ohjelmisto ja oikeus muuttaa varfariiniannosta sovituissa rajoissa. Hän myös arvioi, kuinka usein mittaukset on tarpeen tehdä. Kontrolli sovitaan muutamasta päivästä jopa 12 viikon päähän tilanteen mukaan. Proviisorilla on pääsy myös terveysaseman tietokantoihin, jonne mittaustulokset ja muut huomiot kirjataan. Näin varmistetaan myös päivittäinen yhteydenpito hoitavien lääkäreiden kanssa tarpeen mukaan.

AMMATILLISET PALVELUT ARKIPÄIVÄÄ

Vierailuista jäi vaikutelma, että julkisesti rahoitetut, tavanomaista lääkkeentoimitusta täydentävät ammatilliset palvelut ovat toimiva ja asiakassuhteita syventävä osa apteekkityön ar-

kea Englannissa. Koska suuri osa näistä palveluista on asiakkaille maksuttomia, niitä myös käytetään. Vierailijan näkökulmasta asiakkaat vaikuttivat hyvinkin tyytyväisiltä saamiinsa palveluihin.

NHS on asettanut palveluille selkeät laatuvaatimukset, ja lisäksi palvelut on organisoitu hyvin niihin vaadittavia koulutuksia, dokumentointilomakkeita ja jopa henkilökuntaa palvelutilanteissa muistuttavia vinkkitarroja myöten.

Merkillepantavaa oli myös se, että apteekkien oli mahdollista sopia paikallisviranomaisten kanssa palvelujen tuottamisesta. Tämä nähdäkseni antaa hyvät mahdollisuudet laajentaa apteekin palveluvalikoimaa esimerkiksi paikallisten asiakastarpeiden tai vaikkapa proviisorin erityisten kiinnostusten kohteiden mukaan.

Lämpimät kiitokset Kamsons Pharmacylle, Professional Development Manager MARK DONAG­HYLLE sekä kaikille apteekkien työntekijöille hienosta mahdollisuudesta tutustua apteekkityöhön Englannissa! ¢

LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOA:

Elliott, R., Boyd, M., Waring, J. Understanding ang Appraising the New Medicines Service in the NHS in England. Department of Health Policy Reseach Programme Project. Nottingham University, 2014.

Kamsons Pharmacy, www.kamsons.co.uk Pharmaceutical Services Negotiating Committee, www.psnc.org.uk Kamsons Pharmacyn Anticoagulant Monitoring- palvelua ja siihen liittyvää yhteistyötä terveysaseman kanssa on esitelty Royal Pharmaceutical Societyn julkaisemalla videolla osoitteessa https://plus.google.com/115134508006366174765/posts/YkfPW5XUyhf

23

»asiantuntija

TEKSTI PIA VILANEN JA TUULA KIURU-AHVONEN KUVA DREAMSTIME

Vahvuusalueelta

innostusta työhön POSITIIVISEN PSYKOLOGIAN MUKAAN OLEMME SITÄ TEHOKKAAMPIA JA TULOKSELLISEMPIA, MITÄ ENEMMÄN TOIMIMME VAHVUUSALUEELLAMME. SILLOIN OLEMME ENERGISIÄ MYÖS KIIREEN JA HAASTEIDEN KESKELLÄ.

P

ositiivinen psykologia on viime aikoina jatkuvasti vahvistanut asemaansa ja tuonut uutta ajattelua sekä psykologian tutkimukseen että myös käytännön työelämään, sen kehittämiseen ja tutkimukseen. Positiivinen psykologia keskittyy tutkimaan ihmisen hyvinvointia, positiivisia persoonallisuuden piirteitä ja vahvuuksia.

Painopisteinä ovat tällöin ihmisen myönteiset ominaisuudet, voimavarat ja valmiudet; toisin sanoen keskitytään yksilön vahvuuksiin ja voimavaroihin heikkouksien ja puutteiden tarkastelun sijaan.

Kun ihminen käyttää vahvuuksiaan työssään, hän on energinen, tavoitteellinen ja ko-

24

kee voivansa hyvin. Olemme käytännön valmennus- ja työnohjaustyössä Luotaimessa nähneet, että pelkästään kehittämiskohteisiin paneutumalla yksittäinen työntekijä, johtaja tai työyhteisö ei saa parastaan esiin. Vahvuuksia näkemällä ja ääneen lausumalla ne voimistuvat ja lisäävät keskinäistä luottamusta, tiimityötä, myönteistä vuorovaikutusta, tyytyväisyyttä sekä uskoa tulevaan.

Pulmallisissakin tilanteissa kannattaa panostaa arvostaviin silmälaseihin: haluun nähdä ihmisissä vahvuuksia ja hyviä tarkoitusperiä. Negatiiviset ajatukset ja tunteet ovat meille luonnostaan voimakkaita ja huomiota vieviä. Negatiivisuus lisää pessimismiä ja saa meidät ylireagoimaan. Ar-

vostavien silmälasien käyttäminen vaatii hieman vaivannäköä. Vaiva kuitenkin kannattaa, koska silloin saadaan helpommin käännettyä huomio tavoitteisiin sekä lisättyä yhteisöllisyyden ja arvostuksen tunnetta.

SELIGMANIN JALANJÄLJISSÄ MARTIN SELIGMAN,

Pennsylvanian yliopiston psykologian professori ja Positiivisen psykologian tutkimusverkoston johtaja, lähti 1990-luvun loppupuolella kääntämään psykologista ajattelua diagnoosi- ja ongelmakeskeisyydestä kohti hyvinvointia edistävää ajattelua, joka ponnistaa yksilön vahvuuksista ja voimavaroista.

Martin Seligman jakaa positiivisen psykologian keskeisimmät huomiot kolmeen tasoon.

Kun ihminen käyttää vahvuuksiaan työssään, hän on energinen, tavoitteellinen ja kokee voivansa hyvin.

Vahvuuksia näkemällä ja ääneen lausumalla ne voimistuvat. työorganisaatiot ovat jääneet positiivisessa psykologiassa vähemmälle huomiolle.

Joka tapauksessa on niin, että työpaikkoja voidaan kehittää siihen suuntaan, että niissä on hyvä tehdä työtä ja että ne mahdollistavat myös työntekijöiden kukoistuksen. Sama asia on huomattu myös tulevissa opetussuunnitelmissa: oppilaan vahvuuksien löytyminen ja niihin keskittyminen parantaa oppimisen iloa, pystyvyyden kokemusta ja oppimistuloksia.

MITÄ VAHVUUDET OVAT?

Jokaisen subjektiivisella kokemustasolla ovat muun muassa koettu hyvinvointi ja tyytyväisyys, toivo, optimismi ja onnellisuus. Toisella tasolla ovat kunkin yksilölliset ominaisuudet ja voimavarat, kuten kyky rakastaa ja välittää, rohkeus ja anteeksiantaminen, viisaus sekä resilienssi eli kyky palautua elämänkriiseissä.

Kolmannen tason muodostavat ympäristössä olevat positiiviset organisaatiot ja instituutiot, jotka auttavat ja antavat tukea ihmisiä matkalla kohti hyvää elämää.

Työelämän tutkimuksessa positiivinen psykologia keskittyy muun muassa olosuhteisiin ja prosesseihin, jotka vaikuttavat ihmisten, ryhmien ja organisaatioiden kukoistukseen ja optimaaliseen toimintaan. Tosin vielä nykyään

Vahvuudet ovat kullekin yksilölle luontaisia ja tunnusomaisia kykyjä, taitoja ja toimintatapoja. Mielenkiintoisiksi vahvuudet tekee myös se, että ne ovat tahdonalaisia, moraalisia ominaisuuksia, joita ihminen voi itse kehittää – vahvuus vahvistuu harjoittelemalla. Vahvuuksia voi myös hankkia lisää ja kehittää tekemällä työssään ja elämässään valintoja, joiden kautta vahvuuttaan pääsee käyttämään ja harjoittamaan. Vahvuuksien käyttö saa ne kukoistamaan.

Vahvuudet ja lahjakkuudet voidaan sekoittaa, vaikka ne ovatkin eri asioita. Seligmanin mukaan vahvuudet ovat moraalisia ominaisuuksia, vastaavasti lahjakkuudet ovat ei-moraalisia ja myötäsyntyisiä. Vahvuuksia ovat esimerkiksi urhoollisuus, sinnikkyys ja ystävällisyys, joita voi vahvistaa omilla valinnoillaan; lahjakkuuksia ovat muun muassa absoluuttinen musiikkikorva tai huippunopea juoksukyky.

Martin Seligman kehitti yhteistyössä tutkimuskumppaneidensa kanssa VIA-vahvuuskyselyn (The Values in Action). VIA-testissä on määritelty kuusi hyvettä ja sekä niiden sisällä yhteensä 24 vahvuutta. Hyveet ovat viisaus ja tieto, rohkeus, rakkaus ja inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus sekä henkisyys ja transsendenssi.

Seligmanin mukaan jokaisella ihmisellä on useita ominaisvahvuuksia (luonteenvahvuuksia), jotka ihminen myös osittain itse tiedostaa itsellään olevan, ja joita hän voi käyttää päivittäin niin työssä kuin vapaa-aikana. Ominaisvahvuuksien käyttö tuottaa iloa ja energiaa.

VAHVUUKSIEN TUNNISTAMINEN

Vahvuuksista on hankala puhua, jos niitä ei osata tunnistaa ja nimetä. Vahvuuksien käyttö lisääntyy, kun siihen kannustetaan ja rohkaistaan ja ajattelua käännetään puutteista ja heikkouksista siihen, mikä on toimivaa, vahvaa ja mahdollista.

Arkisessa työelämässä saamme jatkuvasti sekä itsestämme että ympäristöstämme signaaleja ja vihjeitä, jotka auttavat meitä tunnistamaan omia vahvuuksiamme. Vahvuuksien käyttämiseen liittyvät elinvoima ja energia. Kun puhumme vahvuuksistamme tai vahvuusalueellamme olevasta teemasta, olemme itsevarmoja ja aitoja, puheestamme kuulee innostuksen ja käytämme vivahteikasta kieltä.

Voimme tunnistaa omia vahvuuksiamme myös huomioimalla, mikä on kiinnostanut jo lapsena, mikä tuntuu edelleen motivoivalta, mikä tuntuu helpolta tai mihin kiinnität luonnostasi huomiota. Vahvuuksissa oppiminen on nopeampaa ja vahvuuksien mukaan toimiminen innostaa. Samalla kun huomaamme vahvuuksia toisissa ihmisissä, lisäämme myös omaa hyvinvointiamme. Vahvuuksia näkemällä ja ääneen lausumalla ne voimistuvat.

VAHVUUKSIEN HYÖDYT TYÖSSÄ

Mitä enemmän toimimme vahvuusalueellamme, sitä tehokkaampia ja tuloksellisempia olemme. Lisäksi nautimme työstämme, koemme sen merkitykselliseksi, tunnemme itsemme energiseksi myös kiireen ja haasteiden keskellä.

Työterveyslaitos kuvaa artikkelissaan Positiivinen työpsykologia muun muassa sitä, mikä ihmisiä kannattelee työssä ja mikä tekee työstä mielekkään. Olennaista on, että ei tyydytä kartoittamaan riskitekijöitä ja altistumisia, oireita ja uupumusta vaan myös ja ennen kaikkea asioita, jotka tekevät työstä mielekästä ja auttavat nauttimaan työstä myös kiireessä sekä toistuvissa muutoksissa ja epävarmuudessa. ¢

Artikkeli perustuu luentoon, jonka työ­ yhteisövalmentaja Tuula Kiuru-Ahvonen piti Proviisoriyhdistyksen ProMentor-ohjelman väliseminaarissa Espoossa 2. syyskuuta.

Artikkelin kirjoittajat ovat Luotain Consulting Oy:n perustaja, toimitusjohtaja, työyhteisö- ja esimiesvalmentaja, ratkaisukeskeinen työn­ ohjaaja STOry, johdon työnohjaaja MasterCSLE®, mindfulness-ohjaaja Pia Vilanen sekä työyhteisö- ja esimiesvalmentaja VTM, ratkai­ sukeskeinen työnohjaaja STOry, mindfulnessohjaaja Tuula Kiuru-Ahvonen. Luotain Con­ sulting Oy on vuonna 2007 perustettu työn ja henkilöstön kehittämiseen erikoistunut yritys.

25

Ratkaisu

Hetken helpotus

Aiheuttaja

Suurin KUIVAN SUUN aiheuttaja on lääkitys ja se voi aiheutua yli 500 eri lääkkeen haittavaikutuksena.

Monet potilaistasi yrittävät kaikessa hiljaisuudessa sinnitellä oireiden kanssa, tietämättä mahdollisista suun terveyden riskeistä.1,2* Kun huomaat tämän, ota se puheeksi. Keskustele potilaasi kanssa KUIVAN SUUN oireista ja kuinka Biotene® voi auttaa.

* Reikiintymisen ja hammaskarieksen riski on kolminkertainen lääkityksestä johtuvan kuivan suun seurauksena. 1. Plemons JM, et al. J Am Dent Assoc 2014;145(8):867–873.

2. Papas AS, et al. J Can Dent Assoc 1993;59(2):171–179.

01/2015 (CHFIN/CHBIO/0014/14)

»hallitusohjelma PROVIISORI-LEHTI SELVITTI APTEEKKARILIITON JA PROVIISORIYHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJILTA, MITEN HALLITUSOHJELMA ON OTETTU VASTAAN JA MITEN JÄRJESTÖT KEHITTÄISIVÄT LÄÄKEALAA HALLITUS­K AUDEN AIKANA.

Marja Ritala

Katere Sharifpour

5 kysymystä

puheenjohtajille

TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVAT SUOMEN APTEEKKARILIITTO JA MARTTI LEPPÄ

1

MILLAISIA AJATUKSIA UUSI HALLITUSOHJELMA ON HERÄTTÄNYT?

MARJA RITALA, SUOMEN APTEEKKARILIITTO: Hal-

litusohjelma on strategisella tasolla, joten siinä ei ole kovin yksityiskohtaisesti kuvattu esimerkiksi, kuinka lääkehuoltoa aiotaan kehittää. Toivomme, että Apteekkitoiminnan ja muun lääkehuollon kehittämistyöryhmän esitykset otetaan vakavasti ja niitä lähdetään toimeenpanemaan hallituskauden alkuvaiheessa. Hallitusohjelmassa on päätetty erikseen rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelmasta ja lääkehoidon kokonaisarviointien hyödyntämisestä. Nämä ovat erinomaisia kirjauksia.

Erittäin ikävää on, että hallitus leikkaa 150 miljoonaa euroa lääkekorvauksista. Tämä on valtava summa, jota on vaikea kohdentaa niin, ettei se vaikuttaisi lääkehuollon toimivuuteen.

Leikkaus on kokonaisuudessaan yli 10 prosenttia lääkekorvauksista.

KATERE SHARIFPOUR, SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS: Kevään jälkeen uuden hallitusohjel-

man mukaiset lääkekorvaussäästöt ovat synnyttäneet paljon keskustelua. Säästöjen yhteydessä on tarkoitus selvittää myös apteekkien hinnoittelujärjestelmän tarkistamista niin resepti- kuin itsehoitolääkkeissä.

Lääkkeillä on merkittävä asema terveydenhuollon kokonaisuudessa. Monesti lääkkeiden hyödyt jäävät piiloon, kun lääkehoidoissa keskitytään pelkästään euromääräisiin lääkekorvausmenoihin. Lääkekorvausten leikkausten ohella olisi hyvä keskittyä rationaalisen lääkehoidon tukemiseen. Laajemmin arvioitaessa ne tuovat yhteiskunnalle säästöjä muun muassa hoitojaksojen lyhentymisen, paremman hoitotasapainon ja toimintakyvyn myötä Entä miten lääkehuoltoa kehitetään ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Yhteinen tehtävämme on varmistaa, että Apteekkitoiminnan

ja muun lääkehuollon kehittämistyöryhmän esitykset lähtevät eteenpäin ja toimeenpanovaiheeseen. Lääkkeiden hyvä ja turvallinen saatavuus sekä asiantuntijoista rakentuva lääkejakelujärjestelmä ovat alan toimijoiden yhteinen missio, ja velvollisuutemme on pitää kovaa ääntä näiden kohdalla.

2

MITKÄ OVAT KULUVAN HALLITUSKAUDEN AJAN TAVOITTEENNE?

MARJA: Koko lääkehuollon tarkoitus on, että suomalaisille on tarjolla tarpeellisia lääkkeitä ja että he käyttävät lääkkeitään oikein. Apteekeilla on aivan keskeinen rooli tämän tarkoituksen toteutumisessa – ja me Suomessa olemme onnistuneet tässä varsin hyvin. Emme kuitenkaan voi jäädä lepäämään laakereille, vaan hyvin toimivaa apteekkijärjestelmäämme täytyy koko ajan kehittää palvelemaan entistäkin paremmin suomalaisia.

Lääkkeiden hyvä ja turvallinen saatavuus sekä asiantuntijoista rakentuva lääkejakelujärjestelmä ovat alan toimijoiden yhteinen missio, ja velvollisuutemme on pitää kovaa ääntä näiden kohdalla.

KATERE

28

Ensi vuoden alusta me neuvomme lääkkeiden hinnat entistäkin tarkemmin, mutta haluamme myös panostaa lääkeneuvontaan, joka sitouttaa asiakkaan lääkehoitoonsa ja auttaa häntä ymmärtämään sen tärkeyden.

MARJA

Tavoitteenamme on, että apteekit entistäkin tehokkaammin tarjoavat asiakkaille lääkehoitoa tukevaa neuvontaa ja palvelua. Ensi vuoden alusta me neuvomme lääkkeiden hinnat entistäkin tarkemmin, mutta haluamme myös panostaa lääkeneuvontaan, joka sitouttaa asiakkaan lääkehoitoonsa ja auttaa häntä ymmärtämään sen tärkeyden. Haluamme, että asiakkaat käyttävät lääkkeensä oikein. Uusia palveluja kehitetään yhdessä muun terveydenhuollon kanssa, mutta samalla täytyy pitää huoli siitä, että nykyisiä työkaluja, kuten e-reseptin Kanta-palveluita edelleen kehitetään asiakkaan ja toimijan näkökulmasta paremmiksi.

Rationaalinen lääkehoito tulisi saada toimivaksi käytännön tasolla. Olemme siinä valmiit kantamaan oman kortemme kekoon. Näemme tässä valtavan säästöpotentiaalin lääkekor­ vauskustannuksiin. Olemme ehdottaneet myös koneellista annosjakelua koskevien säännösten tarkastelua niin, ettei annosjakelun leviämiselle olisi nykyisenkaltaisia esteitä.

KATERE: Toimimme lääkehuollon turvaamiseksi, järkeistämiseksi ja parantamiseksi. Yksi tavoitteistamme on tuoda proviisorien näkökulma esille alaamme koskevissa asioissa. Lähtökohtanamme on, että kaiken lääkejakelujärjestelmän kehityksen tulisi tähdätä lääkkeiden saatavuuden ja turvallisuuden takaamiseen sekä asiantuntevan ja rationaalisen lääkehoidon turvaamiseen. Haluamme sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä vaikuttaa korkeasti koulutettujen proviisorien työllisyystilanteeseen koko lääkehuollossa, myös uusien työpaikkojen syntymiseen tulevaisuudessa.

Muutoksia ei tulisi toteuttaa vain muutoksen takia. Kattava lääkejakelujärjestelmämme takaa lääkkeiden ja lääkeinformaation saatavuuden koko maassa. Nykyisessä lääkkeiden jakelukanavassa korostuvat ammatillisuus, potilasturvallisuus sekä laatu, joita ei tulisi pitää itsestäänselvyytenä. Monissa muissa maissa potilaat eivät voi olla varmoja lääkkeiden aitoudesta, laadusta ja saatavuudesta. On myös erittäin tärkeää, että potilaat voivat turvautua terveydenhuollon ammattilaisten apuun lääkkeitä noutaessaan.

3

MITKÄ KOLME ASIAA OVAT HYVIN LÄÄKEALALLA SUOMESSA?

MARJA: 1. Apteekista asiakas saa aina ammatti-

laisen neuvot lääkkeidensä käyttöön. Apteekki on

luotettava, matalan kynnyksen terveydenhuollon toimipiste, joka palvelee kaikkia suomalaisia.

2. Lääkkeiden hinnat ovat Suomessa asiak­ kaille kohtuulliset ja kaikille yhdenvertaiset.

3. Lääkealan toimijat ovat hyvin pystyneet pitämään lääkeväärennökset pois Suomen lääkemarkkinoilta.

KATERE: 1. Lääkitys- ja potilasturvallisuus.

Vaikka Suomessakin on viime vuosina paljastunut joitakin lääkeväärennöksiä, olemme kansainvälisesti ja myös Eurooppa-tasolla yksi turvallisimmista maista lääkkeiden aitouden ja turvallisuuden suhteen 2. Lääkehuollon parissa toimivien työntekijöiden ammattitaito ja tästä seuraava lääkeneuvonnan korkea taso ja lääkehoidon rationaalisuus.

3. Lääkkeiden saatavuus. Jakelujärjestelmämme takaa erittäin hyvän lääkkeiden saatavuuden.

4

MITÄ KOLMEA ASIAA PITÄISI MIELESTÄNNE KEHITTÄÄ?

MARJA: 1. Rationaalista lääkehoitoa ja lääkehoi-

tojen arviointia.

2. Lääkehoitoihin sitoutumista, jota voidaan tukea apteekkien neuvonnalla.

3. Moniammatillista yhteistyötä ja matalan kynnyksen palvelupisteiden hyödyntämistä.

KATERE: 1. On tärkeä lääkepoliittinen kysymys löytää ratkaisumalleja, jotka tekevät Suomesta tulevaisuudessakin houkuttelevan paikan lääketutkimukselle ja sitä kautta myös työpaikkojen säilymiselle. Lääketutkimus on kovaa vauhtia siirtymässä kolmansiin maihin, joissa kustannukset ovat selvästi pienemmät.

2. Eri ammattilaisten osaamista ja rooleja tulisi hyödyntää lääkehuollossa vielä nykyistä tehokkaammin. Tarvitsemme entistä tiiviimpää moniammatillista yhteistyötä – proviisorienkin korkeatasoista ammattitaitoa tulisi hyödyntää entistä paremmin.

3. Rationaalisen lääkehoidon yhtenä esteenä tällä hetkellä on potilaiden hoidon jakautuminen monille eri tahoille, jolloin kokonaisvastuu hoidosta puuttuu. Terveydenhuollon rakenteita SOTEssa pitäisi muokata antamaan kokonaisvastuu potilaiden hoidosta yhdelle taholle. Toisaalta lääkkeiden korvaus- ja rahoitusjärjestelmät ovat osaltaan johtaneet siihen, että terveydenhuollon yksiköt osaoptimoivat sekä omaa toimintaa että lääkehoitoa, mikä ei

välttämättä koidu potilaan tai yhteiskunnan parhaaksi.

5

MITÄ TULISI TEHDÄ SEURAAVAKSI?

MARJA: Apteekkitoiminnan ja muun lääkehuollon kehittämistyöryhmän ehdotuksia tulee lähteä viemään määrätietoisesti eteenpäin heti hallituskauden alussa. Työryhmä teki tammikuussa noin 60 esitystä toimialan kehittämiseksi, mukaan lukien kausi-influenssarokotusten antaminen apteekeista ja apteekin terveyspistetoiminnan kehittäminen.

Vuoden 2017 lääkekorvausleikkauksiin valmistautuminen tulee aloittaa ajoissa ja etsiä keinoja, jotka eivät vaikuttaisi lääkehuollon toimivuuteen.

Viime vaalikauden päättyessä eduskunnassa rauennut lupajärjestelmää koskenut hallituksen esitys tulee viedä uudelleen eduskunnan käsiteltäväksi. Tuolla muutoksella pystyttäisiin muun muassa nopeuttamaan apteekkilupaprosesseja.

Lääkkeiden koneellista annosjakelua tulee edistää purkamalla lainsäädännölliset esteet, jotka hidastavat annosjakelun kehittämistä ja leviämistä.

KATERE: Toivomme, että apteekkitoiminnan ja muun lääkehuollon kehittämistyöryhmän ehdotukset lähtevät eteenpäin ja hallitus vie jo kertaalleen eduskunnassa käyneen lääkelain muutospaketin uudelleen käsiteltäväksi.

Kuten mainittu, vuoden 2017 lääkekorvausleikkaukset tulisi toteuttaa menetelmillä, jotka eivät vaikuttaisi lääkehuollon toimivuuteen. Tässä kohtaa alan ammattilaisten yhteisen äänen tulisi olla esillä.

Myös lääketutkimusten määrän vähentyminen tuli jo esille. Sillä on ollut suoraa vaikutusta lääkealan työpaikkojen vähenemiseen. Tämä ei ole ainoastaan tarkoittanut työpaikkojen vähenemistä, vaan on myös heikentänyt lääkealan tietotaitoa, potilaiden pääsyä uusien lääkehoitojen piiriin sekä lääkäreiden mahdollisuutta saada käyttökokemusta uusimmista hoidoista. Uusien, tehokkaiden lääkeinnovaatioiden tutkimusta tulisi helpottaa ja tehostaa eri tahojen yhteistyöllä.

Lisäksi lääkekorvausjärjestelmään pääsyn vaateita pitäisi nopeuttaa ja madaltaa. Järjestelmässä on monia rakenteellisia viiveitä, jotka hidastavat potilaiden mahdollisuuksia saada tehokkaampia lääkehoitoja asianmukaisesti korvattuna. ¢

29

»väitökset TEKSTI ANTTI KIVIMÄKI KUVA DREAMSTIME

Huokoinen pii ja täsmäkuljetustekniikat mullistavat lääkekehityksen DONGFEI LIU KEHITTI OSANA PALKITTUA FARMASIAN VÄITÖSKIRJAANSA UUDEN TAVAN VALMISTAA TÄSMÄ­ SYÖPÄLÄÄKKEITÄ – TAI MITÄ TAHANSA TÄSMÄLÄÄKKEITÄ, JOTKA OVAT RAKENTEELTAAN POLYMEERIKUORISIA PSIPARTIKKELEITA. YHTÄÄN TÄLLAISTA LÄÄKETTÄ EI OLE VIELÄ MARKKINOILLA, MUTTA KYMMENEN VUODEN PÄÄSTÄ VOI OLLAKIN.

L

ääketutkimuksessa on viime vuosina kehitelty nanokokoisia kantajapartikkeleita, jotka osaavat kuljettaa lääkeaineet oikeaan kohteeseen.

Lupaavimpia teknologioita on lääkeaineen lataaminen huokoisen piikehikon eli PSi:n (porous silicon) sisään ja PSi-partikkelin päällystäminen polymeereilla.

– Huokoisen piin sisään mahtuu suhteellisen paljon lääkettä, tosin huokoisuuden vuoksi osa karkaa matkalla. Ongelma ratkeaa, kun ympärille rakennetaan suojaava polymeerikuori, farmasian tiedekunnassa työskentelevä tutkijatohtori Dongfei Liu kertoo.

Liu palkittiin Helsingin yliopiston väitöskirjapalkinnolla huhtikuussa.

Polymeerikuoren avulla voi säädellä lääkkeen kulkeutumista oikeaan osoitteeseen. Ensinnäkin koolla on merkitystä. Erikokoiset partikkelit päätyvät elimistössä eri paikkoihin, pääosin pienet maksaan, isot keuhkoihin.

– Polymeerikuoren voi myös suunnitella hajoavaksi vain tietyissä olosuhteissa. Esimer-

Hoidon sivuvaikutukset vähenevät dramaattisesti, kun lääke löytää tiensä syövän luo ja osaa vieläpä mennä soluun sisälle.

30

kiksi syöpäsolut ovat muuta elimistöä happamampia.

Polymeerikuoren sisään voi upottaa PSipartikkelin lisäksi myös muita lääkeaineita ja partikkelin pinnan voi käsitellä niin, että se menee helpommin soluun sisään.

– Normaalisti syöpäpotilaan pitää ottaa yhdistelmälääkkeitä kolmesti päivässä, mutta tällä teknologialla riittää yksi tabletti päivässä tai ehkä jopa viikossa.

– Hoidon sivuvaikutukset vähenevät dramaattisesti, kun lääke löytää tiensä syövän luo ja osaa vieläpä mennä soluun sisälle.

TASALAATUISIA TÄSMÄKAPSELEITA

Osana väitöstutkimustaan Liu kehitti uuden tavan valmistaa täsmäsyöpälääkkeitä – tai mitä tahansa täsmälääkkeitä, jotka ovat rakenteeltaan polymeerikuorisia PSi-partikkeleita.

Niin sanotussa mikrofluidiikkamenetelmässä pieneen putkeen johdetaan kahdesta eri kanavasta tasaisena virtana vettä, etanolia, polymeerejä, lääkkeitä sekä PSi-partikkeleita.

Hallitussa virtojen pyörteissä PSi-partikkelit kuin itsestään päällystyvät polymeereillä, ja tähän palleroon tulee mukaan myös muita lääkkeitä. Lopputuloksena on huomattavan tasalaatuisia, noin 250 nanometrin kokoisia täsmäkapseleita syövän hoitoon.

Tarkemmin sanoen: PSi-partikkelin sisälle on ladattu metotreksaatti-lääkeainetta. Kapselia ympäröi asetaloidusta dekstraanista valmistettu polymeerikuori. Saman polymeerikuoren sisällä on myös sorafenibi- ja paklitakseli-lääkeaineita.

– Syöpäsolut ovat normaalisoluja läpäisevämpiä, mutta niihinkin vain alle 100 nanometrin kokoiset partikkelit menevät helposti sisälle. Tämän vuoksi lääkekapselin polymeeri-

Vain alle 100 nanometrin kokoiset partikkelit pystyvät tunkeutumaan syöpäsolun sisälle helposti.

kuoren pinnalle lisätään soluun tunkeutumista auttavia CPP-peptidejä, Liu kertoo.

PITKÄ MATKA APTEEKKIIN

Liun löydös on lupaava, mutta matka laboratoriosta apteekin hyllylle on pitkä. Polymeerikuoren ja PSi:n yhdistelmiä tutkitaan maailmalla ahkerasti, mutta yhtään tällaista lääkettä ei vielä ole markkinoilla.

Liu kuitenkin uskoo, että tähän suuntaan lääketeollisuus on menossa, tulevaisuudessa yhä useammassa lääkkeessä on mukana täsmäkuljettimet.

– Esimerkiksi ibuprofeiinin kuljettaminen tulehtuneeseen lihakseen on yksinkertaisempi tehtävä kuin yhdistelmäsyöpälääkkeiden kuljetus syöpäsoluihin.

UUTUUS

VAHVISTA LUUSTOASI

Kalsium, D- & K-vitamiini 500 mg kalsiumia, joka on tärkeä luuston rakennusaine.

25 mikrog D3-vitamiinia, joka varmistaa kalsiumin imeytymisen.

45 mikrog K2-vitamiinia, joka ylläpitää luuston normaalia rakennetta.

Liu keskittyi tutkimuksessaan nimenomaan syöpälääkkeisiin, mutta mikrofluidiikka-menetelmää voi käyttää periaatteessa kaikenlaisten lääkkeiden valmistukseen.

– PSi:n yksi vahvuus on se, että sen suojassa samaan polymeeripäällysteeseen voi yhdistää kemiallisilta ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia lääkkeitä, esimerkiksi vesiliukoisia ja vettähylkiviä.

Liu uskoo ja toivoo, että hänen kokeilunsa mikrofluidiikkateknologiassa johtavat jonkinlaiseen teolliseen lääkevalmistukseen tai lääketeollisuusyhteistyöhön kymmenen vuoden sisällä.

– Tämä teknologia on potentiaalisesti skaalattavissa teollisiin mittoihin. Toki tapauskohtaisesti pitää säätää yhtä ja toista. ¢

Uusi, monipuolinen kalsium luustosi tueksi!

VAIN APTEEKISTA

www.verman.fi/perhe

®

Muista pitää huolta itsestäsi ja riittävästä B12-vitamiinin saannista.

Itsehoitolääke B12-vitamiinin puutteen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Vain apteekista.

9/2015

www.betolvex.fi Betolvex 1 mg (syanokobalamiini) kalvopäällysteiset tabletit on tarkoitettu B12-vitamiinin puutoksen ehkäisyyn ja hoitoon. Puutostiloissa puutoksen syy tulee selvittää ennen hoidon aloitusta. Aikuisilla aloitusannos on 2-4 tablettia vuorokaudessa. Ylläpitoannos on 1 tabletti vuorokaudessa. Voidaan käyttää raskauden ja imetyksen aikana. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen ennen valmisteen käyttöä. Betolvex tabletit saatavissa apteekista ilman reseptiä. Itsehoitolääke. Lisätietoja: Actavis Oy.

»jäsen- ja koulutussivut Jäsen- ja koulutussivuilla paneudutaan ProMentor-ohjelman mentoroitavien kuulumisiin ja uuteen SOTE-erikoistumiskoulutukseen. Kutsumme myös syyskokoukseen sekä Joka proviisorin talousseminaariin. Ja muistathan hyödyntää jäsenetusi!

MUISTA! • PRO PHARMACIA HELSINGISSÄ 3.12.2015 aiheena biosimilaarit • TALOUSKIERTUE JOENSUUSSA marraskuussa • Tule keskustelemaan kollegojen kanssa!

KOULUTUSILTA YHTEISTYÖSSÄ KRKA:N KANSSA 14.11. HELSINGISSÄ Hotelli Tornin näköalakabinetissa tyksen ja

oviisoriyhdis oreja osallistui Pr istuneita proviis lm va sta va ja isuuteen. ta tila iisoriopiskelijoi ensimmäiseen Suuri joukko prov dessa -ohjelman uu llis teo ke lää i än Proviisor Pfizerin järjestämä

• PROVIISORIPÄIVÄ 30 VUOTTA! HELSINGISSÄ 19.3.2016 Merkitse jo kalenteriisi!

Tätä ilman et voi olla Jäsen, muista tilata Proviisorikalenterisi 4.10. mennessä osoitteessa www.proviisoriyhdistys.net/kalenteritilaus

MUISTA MYÖ S: Su omen Proviisor

iyhdistyksen ap

urahat julisteta an haettavaks i 11.12.

JOKA PROVI ISORIN TALO USSEMINAA RI HELSINGIS SÄ 9.10.

SYYSKOKOUS HELSINGISSÄ 28.11.

Proviisoriyhdist yksen toimisto lla (katso sivu 38).

YHDISTYKSEN TOIMISTOLLA kysymyksiisi vastaavat SUVI HEISKANEN, JOONAS SALO ja VILLE-MATTI MÄKINEN: toimisto@proviisoriyhdistys.net p. (09) 177 771 arkisin klo 10–16 ¢ OLETKO SAANUT meiltä viime aikoina jäsensähköpostia? Sähköposti on nopein viestintäkanavamme, pidäthän sähköpostiosoitteesi meillä ajan tasalla. ¢

33

»ajankohtaista ProMentor-väliseminaari tarjosi uutta intoa ja ajateltavaa

Hanna Wahlman toimii hinta- ja korvattavuuspäällikkönä Novartis Finland Oy:ssä. Suvi Heinonen toimi viimeksi post doc -tutkijana Ruotsissa, on juuri palannut Suomeen ja on aloittamassa vanhempainvapaan jälkeen uudessa työpaikassa.

PROMENTOR-OHJELMAN MENTOROITAVAT KERTOVAT MENTOROINTIKOKEMUKSISTAAN JA SYYSKUUN ALUSSA PIDETYN VÄLISEMINAARIN TUNNELMISTA. SEMINAARISSA KUULTIIN AJATUKSIA VAHVUUKSIEN TUNNISTAMISESTA JA HYÖDYNTÄMISESTÄ.

TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN JA HAASTATELTAVAT KUVAT VILLE-MATTI MÄKINEN

1

MIKSI LÄHDIT MUKAAN OHJELMAAN?

Uteliaisuudesta ja mielenkiinnosta. Oman osaamisen jatkuva kehittäminen on minulle tärkeää, ja näin ohjelman erinomaisena mahdollisuutena kehittää osaamistani ja oppia uutta sekä verkostoitua eri sektoreilla toimivien proviisorikollegoiden kesken.

SAANA VÄHÄ-KOUVOLA: Halusin saada tukea työnhakuun, uravalintoihin ja verkostojen kasvattamiseen. Myös aiemman mentorointiohjelman saama hyvä palaute innosti hakemaan ohjelmaan.

SUVI HEINONEN: Kiinnostuin ProMentor-ohjelmasta, koska se osui kohdallani erittäin hyvään hetkeen. Olin palaamassa Suomeen ja ajatuksissani oli siirtyä prekliinisen tutkimuksen parista uusiin tehtäviin lääketeollisuudessa. Toivoinkin mentoroinnin kautta saavani lisätietoa eri vaihtoehdoista sekä apua hahmottamaan ja kartoittamaan vahvuuksiani. Ohjelma tarjosi myös loistavan mahdollisuuden verkostoitumiseen.

34

HANNA WAHLMAN:

2

MITÄ OHJELMA ON ANTANUT SINULLE?

On ollut todella mielenkiintoista saada näkemystä ja jakaa ajatuksia jo pitkään lääketeollisuuden saralla toimineen proviisorin kanssa. Keskustelut ja reflektointi oman mentorin kanssa ovat olleet hedelmällisiä, ja lisäksi olen saanut paljon myös keskusteluista muiden mentorointiohjelmassa mukana olevien mentoroitavien kanssa, joista kukin toimii hieman erityyppisissä tehtävissä lääkealalla.

Heti ohjelman alkuvaiheessa teimme mentorini kanssa yhteiselle mentorointivuodelle tavoitteet, jotka ovat ohjanneet keskustelua. Esille on noussut myös paljon uusia asioita, jotka ovat ohjanneet keskustelua usille urille oman mielenkiintoni mukaan. Olen keskusteluissamme saanut vahvistusta omille ajatuksilleni, ja lisäksi uskon, että olen pystynyt antamaan myös mentorilleni ajattelemisen aiheita. Onnistuessaan mentorointi onkin mielestäni luottamukseen perustuva vuorovaikutteinen prosessi siitä HANNA:

huolimatta, että pääpaino on mentoroitavassa.

SAANA: Olemme käyneet hyviä keskusteluja työmahdollisuuksista, työnhausta ja erilaisista työelämän tilanteista. Olen saanut uutta näkökulmaa asioihin mentoriltani.

SUVI: Paljon enemmän kuin osasin odottaa!

Olen saanut käytännön tason tietoa lääketeollisuuden eri osa-alueista ja työtehtävistä, ja sitä kautta päässyt pohtimaan, mikä suunta itselleni voisi olla jatkossa sopiva. Lisäksi olemme jutelleet työurasta yleisesti. On ollut hienoa kuulla pitkään alalla olleen kokemuksia ja näkemyksiä. Harvan työura kuitenkaan on vain suora ja selkeä putki, vaan matkalla olevat mutkat, sattumat ja pysähtymiset ovat normaalia elämää.

Oman mentorin lisäksi on ollut upeaa tutustua koko mentorointiporukkaan. On ollut hienoa nähdä, miten tämän kokemuksen jakaminen on yhdistänyt iältään, taustaltaan ja tilanteeltaan erilaisia ihmisiä. Ajatusten ja vertaistuen jakaminen muiden kanssa on antanut paljon.

»varapuheenjohtajalta

Uusi koulutus antaa valmiudet toimia sosiaalija terveydenhuollon vaativissa asiantuntija- ja johtotehtävissä.

Avoin työpaikka: SOTE-erikoisproviisori Saana Vähä-Kouvola on pääasiassa työskennellyt apteekeissa, mutta myös lääketeollisuudessa.

3

MITÄ AJATUKSIA VIIME VÄLISEMINAARI HERÄTTI?

PROVIISOREILLA ON ollut mahdollisuus suorittaa yliopistollinen erikoistumiskoulutus teollisuus- ja sairaalafarmasian sektoreilla jo noin kymmenen vuoden ajan. Apteekkipuolella PD-opinnot ovat tarjonneet proviisoreille jatkokoulutusmahdollisuuden.

Nyt avoapteekkipuolellekin vihdoin saadaan yliopistollinen jatkokoulutus. Tämän koulutuksen sisältöjä rakennetaan parhaillaan työryhmissä, joissa Proviisoriyhdistys on ollut aktiivisesti mukana.

HANNA: Seminaari antoi paljon ajattelemisen ai-

hetta. Keskustelunaiheet liittyivät paljolti omiin vahvuuksiin ja siihen, kuinka ne ovat yhteydessä tuloksellisuuteen ja onnellisuuteen. Tavoitteeni mentoroinnin loppuvuodelle saivat osittain uuden suunnan, joka liittyy omien vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistamiseen. Tämän tyyppinen pohdiskelu on aika ajoin tarpeellista meille jokaiselle itsensä kehittämiseksi ja eteenpäin viemiseksi SAANA: Väliseminaari antoi uutta intoa mentoroinnin toiselle puolikkaalle. Oli mukava tavata muita mentoroitavia ja mentoreita.

Erityisesti oli kiva kuulla toisten mentorointikokemuksista ja keskustelujen aiheista tapaamisissa. Myös luento yksilön vahvuuksien hyödyntämisestä työssä oli hyödyllinen ja antoi ajateltavaa.

SUVI: Esitys yksilön ja työyhteisön vahvuuksien tiedostamisen ja huomioimisen merkityksestä suoriutumiseen ja työssä jaksamiseen oli todella ajatuksia herättävä. Kyseessä on tärkeä asia, jota aion jatkossa miettiä aktiivisemmin ja jossa pyrin kehittymään myös käytännön tasolla. Ihmiset, kehukaa toisianne! ¢

UUDEN ERIKOISTUMISKOULUTUKSEN työnimi on ollut sosiaali- ja terveydenhuoltoon suuntautunut farmasian erikoistumiskoulutus eli SOTE-farmasian erikoistumiskoulutus. Ajatuksena on ollut yhdistää avoapteekki- ja sairaalafarmasian opinnot saman nimikkeen alle. Koulutus antaa valmiudet toimia sosiaali- ja terveydenhuollon vaativissa asiantuntija- ja johtotehtävissä.

Erikoistumiskoulutuksen aikana opiskelija valitsee opintopolkunsa oman urasuunnitelmansa mukaisesti suuntautuen joko avoapteekkifarmasiaan tai sairaalafarmasiaan.

PROVIISORIYHDISTYS NÄKEE, että SOTEerikoistumiskoulutuksen sisällön tulee painottua farmaseuttisiin aiheisiin. Yritysjohtamisen ja -talouden osaaminen ja ymmärtäminen on toki jokaiselle proviisorille tärkeää, mutta farmaseuttisen yliopistotasoisen jatkokoulutuksen tulee pätevöittää erityisesti lääkkeisiin, lääkehoitoihin, lääkehuoltoon ja lääketurvallisuuteen liittyvissä asioissa.

SOTE-proviisorilla tulee olla laaja ymmärrys

sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Suomessa sekä vahva käsitys proviisorin osaamisen soveltamisesta siinä.

MINKÄ LAAJUINEN erikoistumiskoulutus on realistinen? Proviisori suorittaa erikoistumisopintoja tyypillisesti päivätyön ohessa. Koulutuksesta ei pidä suunnitella niin laajaa, että sen suorittaminen työn ohessa venyisi liian pitkäksi ja raskaaksi. Toisaalta erikoistumisopinnot edellyttävät työelämässä oppimista ja arvokkaan työkokemuksen karttumista opiskelun aikana, joten 2-4 vuoden opintoaika on kohtuullinen.

YLIOPISTOLLINEN ERIKOISTUMISKOULUTUS edellyttää tieteellisen tutkimuksen julkaisemista vertaisarvioidussa lehdessä.

Tieteellisen julkaisun vaatimus varmistaa erikoisproviisorin pätevyyden kriittiseen tutkimustiedon arviointiin ja tutkitun tiedon tuottamiseen. Tämä tuottaa hyödyllistä tutkimustietoa alalta sekä nostaa erikoistumiskoulutuksen arvostusta, joten olemme kannattaneet sitä.

KOKO PROJEKTIN ehkä tärkein kysymys on: mihin erikoistumiskoulutus pätevöittää?

Koska ja missä organisaatiossa nähdään otsikon mukainen työpaikkailmoitus? Mitä hyötyä SOTE-erikoisproviisori yhteiskunnalle tuottaa? Sitä on tärkeää visioida yhdessä! ¢ CHARLOTTA SANDLER

Varapuheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys

35

»jäsenedut Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenedut PROVIISORI, JÄRJESTÄYDY JA HYÖDYNNÄ ETUSI PROVIISORIYHDISTYKSESSÄ!

OPISKELIJA, VOIT LIITTYÄ OMAAN YHDISTYKSEESI JO OPINTOJEN AIKANA! Jäsenet saavat henkilökohtaiset käyttäjätunnukset terveydenhuollon ja lääkealan ammattilaisten tietoverkkoon Fimnetiin (Finnish Medical Network). Henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella pääset lukemaan myös mm. Lääkärilehteä sekä Pharmaca Fennicaa. Lisäksi yhdistyksen jäsenet saavat halutessaan käyttöönsä terveydenhuollon ammattihenkilöille tarkoitetun fimnet. fi-päätteisen sähköpostiosoitteen.

KOULUTUSTA. Yhdistys järjestää joka kevät Proviisoripäivä-koulutustapahtuman, johon jäsenet voivat osallistua edulliseen jäsenetuhintaan. Syksyn suurin oma koulutustapahtumamme on Joka proviisorin talousseminaari.

Järjestämme myös ProPharmacia-koulutuksia yhteistyössä Suomen Apteekkariliiton kanssa ja alueellista talousaiheista koulutuskiertuetta.

Yhdistys järjestää Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen kanssa ProviisoriEsimies-, Talouden perusteet proviisoreille- ja Markkinoinnin perusteet proviisoreille -kursseja.

TYÖTTÖMYYSKASSA. Jäsenet ovat halutessaan vakuutettuja kauttamme Suomen 2. suurimmassa työttömyyskassassa (IAET).

TYÖSUHDENEUVONTA. Yhdistyksen toimistolta jäsenet saavat neuvontaa työsuhde- sekä työlainsäädännön asioissa.

ASIANAJOPALVELUT. Yhdistyksen jäsenten käytössä on lakimiespalvelu. Yhteydenotot asianajajaamme Proviisoriyhdistyksen toimiston kautta.

VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS. Jäsenet kuuluvat automaattisesti yhdistyksen kautta Ifin ammatillisen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen piiriin.

Jäsenet voivat päästä mentoroitaviksi ProMentor-ohjelmaan. Tukea omatoimiseen mentorointiin voi saada ProMentor-oppaasta, josta löydät lisätietoja verkosta proviisoriyhdistys.net/mentorointi.

APURAHAT. Jäsenet voivat hakea yhdistyksen apurahoja erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Apurahojen saajat julkaistaan perinteisesti Proviisoripäivillä.

OPISKELIJATAPAHTUMAT. Yhdistys järjestää tapahtumia esimerkiksi opintonsa aloittaville ja valmistuville proviisoreille. Verkostoitumismahdollisuuksia tarjotaan proviisoriopiskelijoille edulliseen jäsenhintaan myös yhdistyksen yleisissä koulutustapahtumissa.

JÄSENETUJA MYÖNTÄVÄT MEILLE MYÖS:

MATKAVAKUUTUS. Yhdistys on ottanut jäsenilleen vapaa-ajan matkustaja- ja matkatavaravakuutuksen.

Jäsenkortti toimii matkavakuutustodistuksena. Erillisen todistuksen voit pyytää Proviisoriyhdistyksen toimistolta. Lisätietoja jäsensivuilta ja If asiakaspalvelusta p. 010 19 19 19, ma–pe 8–20, www.if.fi/proviisoriyhdistys. If tarjoaa myös vakuutuksia jäsenetuhintaan.

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa ja se postitetaan kaikille proviisoreille ja proviisoriopiskelijajäsenillemme kotiin.

Liity jäseneksi! Katso lisää www.proviisoriyhdistys.net

36

Losatrix Comp Paineet kuriin!

Losatrix comp 50 mg /12,5 mg, 100 mg /12,5 mg ja 100 mg /25 mg kalvopäällysteiset tabletit. Vaikuttavat aineet: Losartaanikalium ja hydroklooritiatsidi. Käyttöaiheet: Essentiaalisen hypertension hoito potilailla, joiden verenpaine ei pysy hallinnassa pelkästään hydroklooritiatsidilla tai losartaanilla. Annostus ja antotapa: Tavanomainen ylläpitoannos on 50 mg/12,5 mg kerran vuorokaudessa. Enimmäisannos on 100 mg/25 mg kerran vuorokaudessa. Erityisryhmät ks. valmisteyhteenveto. Vasta-aiheet: Yliherkkyys losartaanille, hydroklooritiatsidille, muille sulfonamidijohdannaisille tai jollekin valmisteen apuaineelle. Hoitoresistentti hypokalemia tai hyperkalsemia tai vaikeahoitoinen hyponatremia.

Raskauden toinen ja viimeinen kolmannes, sekä imetys. Anuria tai oireinen hyperurikemia/kihti. Vaikea munuaisten tai maksan vajaatoiminta. Kolestaasi ja sappiteitä ahtauttava sairaus.

Samanaikainen käyttö aliskireeniä sisältävien valmisteiden kanssa on vasta-aiheista, jos potilaalla on diabetes mellitus tai munuaisten vajaatoiminta. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Varovaisuutta on noudatettava hoidettaessa potilaita, joilla on munuaisten-, maksan- tai sydämen vajaatoiminta, neste- ja/tai natriumvajaus, aortta- tai hiippaläpän ahtauma, hypertrofis-obstruktiivinen kardiomyopatia, iskeeminen sydän- ja verisuonitauti, aivoverisuonisairaus, diabetes tai aiemmin esiintynyt angioedeema. RAA-järjestelmän kaksoisestoa ACE:n estäjien, angiotensiini II -reseptorin salpaajien tai aliskireenin samanaikaisen käytön avulla ei suositella. Tiatsidihoito saattaa heikentää glukoosinsietoa. Piilevä diabetes saattaa puhjeta tiatsidihoidon aikana ilmeiseksi diabetekseksi. Tiatsidit saattavat vähentää kalsiumin erittymistä virtsaan, ja ne saattavat aiheuttaa ajoittain vähäistä seerumin kalsiumpitoisuuden nousua. Tiatsididiureettihoidon yhteydessä voi esiintyä veren kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuden nousua. Systeemisen lupus erythematosuksen pahentumista tai aktivoitumista on myös raportoitu. Yhteisvaikutukset: Samanaikaista käyttöä ei suositella litiumin eikä kaliumia säästävien diureettien tai kaliumlisien kanssa. Yhteisvaikutukset mahdollisia myös muiden verenpainetta alentavien lääkeaineiden, tulehduskipulääkkeiden, diabeteslääkkeiden, kortikosteroidien, kihtilääkkeiden, luokan Ia ja III rytmihäiriölääkkeiden, psykoosilääkkeiden, solunsalpaajien, digoksiinin, kolestyramiinin, kolestipolin, karbamatsepiinin, suolen liikkeitä stimuloivien laksatiivien ja siklosporiinin kanssa. Ei suositella käytettävän yhdessä muiden RAA-järjestelmään vaikuttavien lääkkeiden kanssa. Raskaus ja imetys: Valmistetta ei pidä käyttää raskauden eikä imetyksen aikana. Ajaminen ja koneiden käyttö: Huimausta tai uneliaisuutta saattaa esiintyä etenkin hoidon alussa ja annosta suurennettaessa. Haittavaikutukset: Yleisiä haittavaikutuksia ovat huimaus, unettomuus, päänsärky, yskä, ylempien hengitysteiden infektiot, nenän tukkoisuus, sinuiitti, sinussairaus, vatsakipu, pahoinvointi, ripuli, ruoansulatushäiriöt, lihaskouristukset, selkäkipu, alaraajakipu, lihassärky, voimattomuus, väsymys, rintakipu, hyperkalemia sekä hematokriitti- ja hemoglobiiniarvojen vähäinen pieneneminen. Harvinaisemmat haittavaikutukset ks. valmisteyhteenveto. Pakkaukset, hinnat ja korvattavuus (1.7.2015): Losatrix comp 50 mg/ 12,5 mg 30 tabl. (17,77€), 100 tabl. (20,49€), 100 mg/ 12,5 mg 30 tabl. (18,37€), 100 tabl.

(41,12€), 100 mg/25 mg 30 tabl. (18,23€), 100 tabl. (22,99€). Alempi erityiskorvaus (AE 72 %) krooninen sydämen vajaatoiminta (201), krooninen verenpainetauti (205). Reseptivalmiste.

Lisätiedot: valmisteyhteenveto, www.terveysportti.fi, info@ratiopharm.fi. Perustuu 25.5.2015 ja 11.9.2014 päivättyihin valmisteyhteenvetoihin. FI/GEN/15/0032/9/2015

ratiopharm.fi

»koulutusta Kutsu syyskokoukseen JÄSEN, TERVETULOA PROVIISORIYHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN SYYSKOKOUKSEEN HELSINKIIN LAUANTAINA 28.11.2015 KOKOUKSESSA KÄSITELLÄÄN muun muassa toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 sekä valitaan hallituksen varsinaiset ja varajäsenet erovuoroisten tilalle. Lisätietoja hallitustoiminnasta antavat puheenjohtaja KATERE SHARIFPOUR (katere.sharifpour@fimnet.fi, p. 040 14 83 968) ja toiminnanjohtaja VILLE-MATTI MÄKINEN (ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.net, p. 050 352 0771). Voit ilmoittaa myös kiinnostuksestasi osallistua seuraavien valiokuntien toimintaan: talousvaliokunta, koulutusvaliokunta, opiskelijavaliokunta sekä viestintävaliokunta.

Kokoukseen osallistuja voi edustaa poissaolevia jäseniä korkeintaan kolmella valtakirjalla. Osallistujalla on tällöin äänestyksessä käytettävissä oman äänensä lisäksi korkeintaan kolme ääntä. Valtakirjamallia voit pyytää internetsivuiltamme kokoukseen ilmoittautumisen yhteydessä, ja sen on saatavilla myös Omat jäsentiedot -alueelta (www.proviisoriyhdistys.net/jasentieto).

PÄIVÄN ALUSTAVA OHJELMA Paikka: Suomen Proviisoriyhdistys Ry, Kaisaniemenkatu 1 Ba, 7. krs., Helsinki klo 12.00–14.30 Syyskokous klo 14.30–15.30 Iltapäiväkahvi klo 15.30–16.30 Opastettu kierros Ateneumissa ILMOITTAUTUMISET JA ESITYSLISTA Ilmoittaudu tilojen ja tarjoilujen vuoksi to 20.11. mennessä: www.proviisoriyhdistys.net/syyskokous2015

VIII Joka proviisorin talousseminaari

Proviisori ja apteekkari tuloksellisina yrittäjinä Perjantai 9.10.2015 kello 8.30–16.15 Allergiatalo, Paciuksenkatu 19, Helsinki SEMINAARIN OHJELMA: 8.30–9.15 ILMOITTAUTUMINEN, AAMUKAHVIT JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN 9.15–11.30 SESSIO 1: ENSIASKELEET YRITTÄJÄKSI • Yrittäjäksi – mitä ottaa huomioon Malina Pursiainen, yritysneuvoja, NewCo YritysHelsinki • Liiketoimintasuunnitelma – yrittämisen pohja Malina Pursiainen, yritysneuvoja, NewCo YritysHelsinki 11.30–12.45 LOUNASTAUKO JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN 12.45–13.45 SESSIO 2: NÄKÖKULMIA TULOKSELLISESTA LÄÄKEALAN YRITTÄJYYDESTÄ • Yrittäjä uudella alueella Paula Timonen, proviisori, toimitusjohtaja, Pro dosis • Tuoreen yrittäjän alkutaival Sirpa Peura, apteekkari, Malmin apteekki • Miten välttää yrityksen kasvukivut Janne Vertanen, hallituksen puheenjohtaja, Verman 13.45–14.30 ILTAPÄIVÄKAHVI JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN 14.30–16.15 SESSIO 3: TULOKSELLINEN JA TYYTYVÄINEN TYÖYHTEISÖ • Kannattaako työhyvinvointiin investoida?

Susanna Pekki-Erkkilä, seniorikonsultti, ekonomi, psykoterapeutti, FT • Kuinka onnistun rekrytoinnissa?

Ville Siikasalmi, Partner, HR4 Group Oy

Lisätietoa: www.proviisoriyhdistys.net/talousseminaari

38

Hyödynnä proviisoreille ja proviisoriopiskelijoille sekä apteekkareille järjestettävä tietopaketti yrittäjyydestä ja kehitä yrittäjyys- ja talousosaamistasi tukemaan farmasian osaamistasi ja taitojasi.

KOKOPÄIVÄPAKETTI: Proviisoriyhdistyksen proviisorijäsenet ja kannattajajäsenapteekkarit 110 €, muut proviisorit ja apteekkarit 220 € sekä proviisoriopiskelijat: jäsen 40 €/ei-jäsen 60 €.

Kokopäiväpaketti sisältää koko seminaaripäivän: osallistumisen kaikkiin sessioihin luentomateriaalit, aamu- ja iltapäiväkahvien sekä lounaan.

PUOLIPÄIVÄPAKETTI: Proviisoriyhdistyksen proviisorijäsenet ja kannattajajäsenapteekkarit 80 €, muut proviisorit ja apteekkarit 160 €.

Puolipäiväpaketti sisältää sessiot 1&2 tai sessiot 2&3, luentomateriaalit, aamu- tai iltapäiväkahvin sekä lounaan.

Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus 2015 Varsinaiset jäsenet: PUHEENJOHTAJA KATERE SHARIFPOUR, lääketukkukaupan vastuunalainen johtaja, Baxalta Finland Oy katere.sharifpour@fimnet.fi 1. VARAPUHEENJOHTAJA, VIESTINTÄVASTAAVA CHARLOTTA SANDLER, proviisori, Herttoniemen apteekki charlotta.sandler@gmail.com 2. VARAPUHEENJOHTAJA VILLE OINIO, tohtori-koulutettava, Helsingin yliopisto ville.oinio@helsinki.fi TALOUDENHOITAJA ILONA ISO-MUSTAJÄRVI, tutkimuskoordinaattori, EPID Research Oy ilona.isomustajarvi@gmail.com KOULUTUSVASTAAVA, PROMENTOR-VASTAAVA LIISA KANNINEN, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto liisa.kanninen@gmail.com OPISKELIJAVASTAAVA HEIDI HELMINEN, proviisoriopiskelija, Helsingin yliopisto heidi.helminen@helsinki.fi LÄÄKETEOLLISUUSPOOLIN PUHEENJOHTAJA TIMO OVASKA, Medical Science Manager, Sobi timo.ovaska@fimnet.fi JUULI LAMBERG, proviisori, Pirkkalan apteekki juulilamberg@gmail.com

Suomen Proviisoriyhdistys ry TOIMISTO Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI Puh. (09) 177 771, fax (09) 6843 9911, toimisto@proviisoriyhdistys.net JÄRJESTÖ- JA EDUNVALVONTAPROVIISORI SUVI HEISKANEN, proviisori gsm 045 636 0196, suvi.heiskanen@proviisoriyhdistys.net ASIANTUNTIJAPROVIISORI JOONAS SALO, proviisori gsm 044 752 0375, joonas.salo@proviisoriyhdistys.net

SYKSYN VAHVA UUTUUS Minisun on apteekkien suosituin vitamiinisarja.* Nyt suosittuun Minisun monivitamiinisarjaan on tullut uusi Minisun Monivitamiini Vahva. Se sisältää vahvan annoksen erityisesti vastustuskykyä vahvistavia vitamiineja. Lisäksi tuotteessa on ubikinoni Q10:tä ja mustikkauutetta. Minisun Monivitamiini Vahva sopii erityisesti aktiiviselle aikuisille, liikkujille, stressistä kärsiville ja ikääntyville.

Minisun näkyy ja kuuluu TV:ssä, radiossa, printissä ja netissä koko syksyn ajan!

TOIMINNANJOHTAJA VILLE-MATTI MÄKINEN, proviisori, Proviisori-lehden päätoimittaja gsm 050 352 0771, ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.net

Vain apteekista. www.verman.fi/perhe

®

www.minisun.fi

*IMS Health EUR MAT 7/2015

VIRPI TIIRO, asiakaspalvelupäällikkö, Yliopiston Apteekki virpi.tiiro@gmail.com

APTEEKISTA.

Luotettava D3-vitamiinin lähde ympäri vuoden.

Suomen suosituin * D-vitamiini *IMS Health

2015

Monipuolisesta DeviSoltuoteperheestä löytyy sopiva valmiste kaikenikäisille.

09/2015

devisol.fi

Orion on suomalainen avainlippuyritys.

itsehoitoapteekki.fi Lisätiedot numerosta 010 426 2928 ark. klo 8–16.