Proviisori 2 16 issuu

Page 1

06

Jännittävät virukset

07

Lääkejäte kuriin

17

Kehityskeskustelut

19

Proviisorikollega

22

Harvinaissairaudet

24

IBD yleistyy

30

Ilo irti virheistä

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 2.2016

Farmasian tohtorit Mikko Airavaara, Liisa Mälkki-Laine ja Nina Nordman Proviisoripäivä 2016 ■ 30 vuotta laatua ja lisäarvoa


A T T

U U

KAKSITEHOISUUS:

ESTÄÄ VIRUKSEN ETENEMISTÄ

& EHKÄISEE RAKKULOIDEN SYNTYMISTÄ. ZOVIDUO 50 mg/g ja 10 mg/g emulsiovoide. Vaikuttavat aineet: Asikloviiri ja hydrokortisoni Uusiutuvan huuliherpeksen (yskänrokon) varhaisoireiden ja merkkien hoitoon vähentämään haavaisen yskänrokon todennäköisyyttä immunokompetenteilla aikuisilla ja (vähintään 12-vuotiailla) nuorilla. Aikuiset ja 12-vuotiaat ja sitä vanhemmat lapset Vain iholle.Levitä emulsiovoidetta viisi kertaa päivässä 5 päivän ajan (esim. noin joka 3.-4. tunti hereillä olo aikana). On suositeltavaa aloittaa hoito mahdollisimman nopeasti, mieluiten ensimmäisten merkkien ja oireiden (esim. kihelmöinnin, punoituksen tai kutinan) ilmaannuttua. Hoito kestää korkeintaan 5 päivää. Jos oireet jatkuvat pidempään kuin 10 päivää, keskustele lääkärin kanssa. Älä käytä valmistetta, jos olet allerginen asikloviirille, valasikloviirille tai hydrokortisonille tai tämän lääkkeen jollekin muulle aineelle. Ei muun ihoinfektion hoitoon kuin yskänrokon. Älä käytä silmiin, suun tai nenän sisäpuolelle tai sukupuolielimille. Älä käytä valmistetta hoitaaksesi sukupuolielinten herpestä tai jos immuunijärjestelmäsi on heikentynyt (esim. jos sinulla on HIV tai jos sinulle on tehty luuydinsiirto) tai minkään siteen, laastarin tai herpeslaastarin kanssa. Pese kätesi ennen voiteen levittämistä ja sen jälkeen välttääksesi yskänrokon paheneminen tai infektion tarttuminen jollekin toiselle. Lääkettä ei pidä käyttää raskauden tai imetyksen aikana. Hyvin harvinaisena haittavaikutuksena on ilmennyt allergisia reaktioita (kasvojen, kielen ja kurkun turpoamista, mikä voi johtaa nielemis- ja hengitysvaikeuteen, nokkosrokkoa). Ihon kuivuminen tai hilseily ovat yleisiä haittavaikutuksia. Melko harvinaisina haittavaikutuksina voi ilmetä joskus ohimenevää polttelua, kihelmöintiä, pistelyä ja kutinaan voiteen levittämisen jälkeen. Raportoi epäillyt haittavaikutukset Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle (www.fimea.fi). Itsehoitolääke. Lue pakkausseloste huolella. Lisätiedot: GlaxoSmithKline, Piispansilta 9 A, 02231 Espoo, puh: 080 077 40 80, s-posti: scanda.consumer-relations@gsk.com Korvattavuus: Ei korvattava. Pakkaukset ja hinnat: 01.02.2016 15,98€. 2 g putki VMH (sis. alv) Valmisteyhteenvetolyhennelmä 23.3.2015. Perustuu 23.3.2015 päivättyyn valmisteyhteenvetoon. 03/2016 11/2015 (CHFIN/CHZOD/0006/16)


sisältö 2.2016 ¢

5

PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen kirjoittaa.

6

AJASSA Sote-suunnitelmat. Virukset. Generation Green ja lääkejätteen vähentäminen. Työpöydälläni: Anne Juppo.

10

FARMASIAN TOHTORIT Nina Nordman, Mikko Airavaara ja Liisa Mälkki-Laine kertovat, mitä väitöksestä seurasi.

15

PROVIISORIPÄIVÄ Tomi Rantamäki on vuoden Proviisorikollega. Minustako apteekinhoitaja? Kehityskeskustelusta vuoden paras päivä. Omien vahvuuksien hyödyntäminen.

21

APURAHAT Proviisoriyhdistyksen apurahat haettavana.

21 22

APTEEKKARIKSI Seminaarin antia.

24

FARMASIAN PÄIVÄT Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat yleistyneet.

25

JÄSENSIVUT Merkitse kalenteriin tärkeät tapahtumat!

26

VARAPUHEENJOHTAJALTA Ville Oinio toivoo, että jokainen proviisori voisi tehdä työtä, jonka kokee vastaavan koulutustaan.

26

AJANKOHTAISTA Apurahojen ja opintopalkintojen saajat.

27

LAUSUNTOJA Proviisoriyhdistyksen kolme tuoretta kannanottoa.

29 29 30

AJANKOHTAISSEMINAARI Ilmoittaudu koulutukseen!

18

Proviisoripäiville kokoonnuttiin jo 30. kerran. Proviisorit Anu Flink, Hanne Juuti, Päivi Gruzdaitis ja Riikka Renko-Kaski kertovat, mikä tällä kertaa herätti ajatuksia ja inspiroi. ■

HARVINAISSAIRAUDET Uusia lääkkeitä harvinaisiin sairauksiin. Harvinaissairauksien kansallinen ohjelma.

YHTEYSTIEDOT

OTX 10 askelta parempaan vikasietoon

20

Työyhteisö- ja esimiesvalmentaja Tuula Kiuru-Ahvonen piti odotetun puheenvuoron omien vahvuuksien löytämisestä ja hyödyntämisessä työssä. ■

15

Proviisoripäivän osuus alkaa pienellä kuvagallerialla. Proviisoripäivän paneelikeskusteluun osallistuivat Head of Market Access Unit Elina Hannuksela Roche Oy:stä, onkologian professori, toimitusjohtaja Akseli Hemminki Helsingin yliopistosta ja Tilt Biotherapeuticsista, toimitusjohtaja Lauri Sippola NetMedi Oy:stä ja toimitusjohtaja Kerstin Carlsson HUS-Apteekista. Aiheena olivat uudet lääkehoidot. ■

■ toimittajalta

TOIMITTAJAN TYÖSSÄ virheet ovat julkisia ja ne kannetaan aamulla koteihin, kuten sanomalehden tekijöiden vanha sanonta kuuluu. Ammatti opettaa vikasietoon, koska uutisten pitää ilmestyä tuoreina, vaikka virheitä syntyy aikataulupaineissa helposti. Monen proviisorin työ sisältää osioita, joissa virheiden tekeminen ei ole millään muotoa hyväksyttävää. Olisiko silti mahdollista nähdä virheet oppimiskokemuksina? Sitä pohditaan OTX:ssä sivulla 30. ■ PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA 2.16 PROVIISORI 3


ratiopharmin reseptil채채keilmoitus on luettavissa painetussa lehdess채.


pääkirjoitus ¢

JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.) 00100 Helsinki Puh. (09) 177 771 Gsm 050 352 0771 Fax (09) 6843 9911 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.net Gsm 050 352 0771 Toimitussihteeri Maija Rauha (OS/G Viestintä) maija.rauha@osg.fi Puh. 0400 630 065 www.osgviestinta.fi TAITTO Mikko Koistinen (OS/G Viestintä) mikko.koistinen@osg.fi Puh. 0400 630 083 AVUSTAJAT Suvi Heiskanen, Hanna Myllymaa, Virpi Kaivorinne, Henna Kyllönen, Ville Oinio, Niina Suni ja Anne Tammimäki PAINO Painotalo Plus Digital Oy, painos 4 500 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy Ville-Matti Mäkinen Gsm 050 352 0771 OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@proviisoriyhdistys.net Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN-L 1798-680X ISSN 1798-680X

441 763 Painotuote

Osaamisen ja kokemuksen kartuttaminen kannattaa aina TARVITAANKO APTEEKISSA proviisoreja? Riittääkö proviisoreille työpaikkoja? Pitääkö ammattiapteekkijärjestelmä vielä pintansa ja millainen apteekin tuotevalikoima tulisi olla? Tuleeko sääntelyä vähentää ja voisivatko robotit ja tekoälysovellukset korvata osan lääkealan työpaikoista tulevaisuudessa? NÄITÄ KYSYMYKSIÄ on esitetty ennenkin, mutta keskustelu on ollut erityisen vilkasta nyt kuluneen vuoden aikana. Medianäkyvyys osoittaa, että alastamme ollaan kiinnostuneita ja sen tunnettuus on lisääntynyt. Tätä meidän kannattaa hyödyntää. LÄÄKEHUOLLOSSA ON potilaiden parhaaksi tekemätöntä työtä, jolla voidaan luoda lisäarvoa yksilölle ja yhteiskunnalle. Tälle työlle tarvitaan investoijia. Lisäarvoa tuottava, laadukas terveydenhuollon järjestelmä palauttaa tehdyt investoinnit takaisin yhteiskunnalle pienempinä lääke- tai terveydenhuollon kokonaiskustannuksina tai muulla tavoin, kuten tuottavuuden kasvuna terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyessä. Investoiminen farmaseuttisiin palveluihin kaipaa kuitenkin yhteiskunnalta tukirakenteita ja määriteltyjä rooleja, jotta yrittäjä voi ottaa riskin kantaakseen. APTEEKKIALA ON säännelty ala, jossa proviisorit kartuttavat vuosien ajan kokemustaan eri lääkealan tehtävissä proviisoreina ennen kuin voivat saada apteekkiluvan. Tämä käytäntö tietysti edellyttää, että proviisoreilla on yhteiskunnan kannalta ihanteellinen määrä proviisorien tehtäviä tarjolla niin apteekissa kuin muuallakin. Mitenpä muutenkaan proviisorit saisivat proviisorin kokemusta apteekkariksi ryhtyäkseen? PROVIISORIN AMMATILLISEN roolin ja lääkehoitojen rationaalisen kehityksen edistämiseksi Proviisoriyhdistys on esittänyt proviiso-

Investoiminen farmaseuttisiin palveluihin kaipaa yhteiskunnalta tukirakenteita ja määriteltyjä rooleja, jotta yrittäjä voi ottaa riskin kantaakseen.

rin rajattua reseptin uusimisoikeutta. Tapoja hyödyntää proviisorin osaamista nykyistä laajemmin voisi olla muitakin, huomioiden kansainväliset toimintamallit ja digiympäristön mahdollisuudet. MEIDÄN TULEE epävarmuudessakin mennä määrätietoisesti eteenpäin kehittämällä itseämme ja alaamme. Meille proviisorille on laadukkaan koulutuksemme ja työkokemuksemme kautta kertynyt huomattavia vahvuuksia. Oman osaamisen kehittäminen kouluttautumalla ja työssä oppimalla kannattaa aina. Se lisää sekä yksilön että koko työpaikan osaamista. EI PIDÄ unohtaa myöskään omia luontaisia vahvuuksiaan. Niitä työstämällä vastaamme parhaiten alamme haasteisiin. VILLE-MATTI MÄKINEN

päätoimittaja 2.16 PROVIISORI 5


¢

ajassa

KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME

■ sote

■ kirjat

Virus, vihollinen ja ystävä Virukset aiheuttavat paljon sairauksia ja muuta harmia. Jyväskylän yliopiston biokemian emeritusprofessori Matti Vuento kertoo näkymättömistä vihollisista uudessa kirjassaan.

V Hallituksen linjauksen mukaan valinnanvapaus on tulevaisuudessa mahdollista perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa ja soveltuvin osin erikoistason palveluissa.

4 seikkaa sotesta SOTE-LAKIESITYKSEN arvioidaan valmistuvan kesäkuun alkuun mennessä, ja samalla hallitus valitsee tavan, jolla asiakkaan valinnanvapaus toteutetaan. Professori Mats Brommelsin vetämä selvitysryhmä esittää raportissaan, että sosiaali- ja terveyspalvelut järjestettäisiin ja rahoitettaisiin näin: Asiakkaan valinnanvapaus voi edistää sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisempaa saatavuutta ja hillitä kustannuksia. Valinnanvapaus tarkoittaa Suomessa asuvien oikeutta itse valita sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja, joka on julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin toimija. Valtio on sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiallinen rahoittaja. Se päättää tuottajille kohdennettavan rahoituksen periaatteista sekä ohjaa toimintaa ja syntyviä markkinoita monipuolisella säätelyllä. Rahoitus kanavoidaan 18 maakunnan kautta. Ne varmistavat, että kaikki asukkaat saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut. Asukkailta kerätään asiakasmaksuja. Yksityisen hoidon Kela-korvaukset poistuvat. Avohuollon lääkekorvausten rahoitusvastuu siirtyy maakunnille. Korvausjärjestelmä pysyy muutoin ennallaan. Jatkossa lääkehoitoa arvioidaan samoin perustein muiden hoitovaihtoehtojen kanssa. Tämä lisää kustannustietoisuutta ja kannustaa noudattamaan hyviä käytäntöjä lääkkeiden määräämisessä. ■ LÄHDE STM

1 2 3 4

6 PROVIISORI 2.16

iruksia pelätään hyvästä syystä. Ne aiheuttavat ihmiskunnalle harmia hankalien sairauksien ja tappavien pandemioiden muodossa. Ne uhkaavat kasvisatoja ja tappavat eläimiä. Toisaalta viruksia on opittu hyödyntämään muun muassa biolääketieteessä. Niiden nerokkaat menetelmät solujen harhauttamiseksi saattavat johtaa tulevaisuudessa jopa syövän voittamiseen. Vuennon kirja Virukset, näkymättömät viholliset (Gaudeamus) sukeltaa näiden solujen loisten maailmaan. Se tutkii viruksia paitsi taudinaiheuttajina myös merkittävinä vaikuttajina eliömaailman tasapainossa ja evoluutiossa. Teos kertoo virusten ominaisuuksista, lisääntymistavoista ja niiden keinoista tunkeutua solujen sisään sekä pohtii rokotusten merkitystä ja virusten valjastamista hyötykäyttöön bioteknologiassa ja lääketieteessä. Vuento vertaa viruksia muun muassa tv-sarjoista tuttuihin rikollisiin, jotka tunkeutuvat taloon vaikkapa pitsaläheteiksi tai postinkantajiksi tekeytyneinä. Hän kertoo, miten lintujen virus voi tulla vaaralliseksi ihmisille ja muistuttaa, että pienille lapsille hengenvaarallinen tuhkarokkovirus kykenee palaamaan yhteisöihin, joiden rokotesuojaa ei ole ylläpidetty kyllin tehokkaasti. Fyysisen koon puolesta suurin virus on tällä hetkellä pithovirus, joka on kaivettu esiin Siperian maaperästä routarajan alapuolelta. Hyväkuntoinen virus on odottanut jäätyneessä maassa löytämistään 30 000 vuotta.

Jos virukset voivat säilyä pakastettuina tuhansia vuosia, voisiko ilmaston lämpeneminen ikiroudan sulaessa saattaa ihmisiä alttiiksi tuntemattomien virusten vaaroille?

– Jos virukset voivat säilyä pakastettuina tuhansia vuosia, voisiko ilmaston lämpeneminen ikiroudan

sulaessa saattaa ihmisiä alttiiksi tuntemattomien virusten vaaroille, kysyy Vuento. ■


■ lääkejäämät

■ lääkejäte

Lääkkeitä jäi selvityksen mukaan käyttämättä useimmin siksi, että vain osa lääkkeestä kului, vaikka lääkettä oli käytetty lääkärin ohjeen mukaan. Toiseksi yleisin syy oli, että lääkäri oli vaihtanut lääkkeen toiseen.

Lääkejäte kuriin!

Lääkkeiden hajoamista luonnossa ei vielä tunneta perinpohjaisesti.

Generation Green etsii uusia ratkaisuja Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan Generation Green -työryhmä pyrkii vähentämään lääkkeiden päätymistä jätevesiin vaikuttamalla lääkkeen koko elinkaareen.

T

yöryhmä on pohtinut esimerkiksi sitä, mitä koulutusvaiheessa tai apteekin asiakaspalvelutyössä voitaisiin tehdä. Tutkijat miettivät, onko mahdollista valmistaa ympäristössä nopeammin tai vaarattomammiksi hajoavia lääkeaineita, joilla on kuitenkin toivottu lääkevaikutus. – Haasteena on, että tällaiset lääkeaineet eivät ehkä olisi yhtä tehokkaita kuin nykyiset. Jos halutaan tehokkaasti vaikuttava lääke, se on usein rasvaliukoinen ja vakaa. Nämä ominaisuudet tekevät siitä yleensä ympäristössä hitaasti hajoavan, sanoo Generation Green -ryhmän vetäjä Tiina Sikanen. Lääkejäämien aiheuttamat ympäristöongelmat eivät ratkea aivan helposti. Sikasen mukaan vanhojen lääkkeiden muokkaaminen ympäristöystävällisemmiksi on yhtä raskas ja pitkä prosessi kuin uuden lääkkeen kehittäminen. – Alalla on toki mahdollisuuksia kehittää kokonaan uusia lääkkeitä ja tapoja antaa niitä. Esimerkiksi nanoformulaatioiden

avulla lääkkeet saadaan kohdistettua tarkemmin ja pienemmillä pitoisuuksilla oikeaan kohteeseen. Tällä tavoin voidaan ehkä tulevaisuudessa korvata ympäristön kannalta haitallisimmat rakenteet helpommin hajoavilla, hän kertoo. Lääkkeiden hajoamista luonnossa ei vielä tunneta perinpohjaisesti. Ympäristötutkimus keskittyy usein vain alkuperäiseen lääkeaineeseen, eikä välttämättä ota huomioon sen biologisia hajoamistuotteita eli metaboliitteja. – Olenkin oman tutkimusryhmäni kanssa pohtinut, pystyisimmekö mikrosiruteknologian avulla tuottamaan helposti näitä hajoamistuotteita standardeiksi ympäristötutkimukseen tai ennustamaan lääkeaineiden hajoamista ympäristössä jo lääkekehityksen alkuvaiheissa, Sikanen toteaa. Kestävä kehitys sisältyy farmasian opintojen tutkintotavoitteisiin. Generation Green pyrkii edistämään vihreää farmasiaa tiedekunnassa myös opintosuunnittain, professori professorilta. ■ LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO

APTEEKKARILIITTO HAVAITSI helmikuussa tekemässään selvityksessä, että suomalaisilta jää käyttämättä apteekista hankittuja reseptilääkkeitä vuosittain jopa 95–125 miljoonan euron arvosta. Käyttämättä jääneiden lääkkeiden valmistus, kerääminen ja hävittäminen tuhlaavat aikaa, rahaa ja luonnonvaroja. Liitto suosittelee seuraavia toimia lääkejätteen määrän vähentämiseksi: Uusi lääkehoito tulisi aloittaa pienellä aloituspakkauksella, jolloin lääkettä jää mahdollisimman vähän käyttämättä, jos lääke vaihdetaan toiseen. Peruskorvattavia lääkkeitä voisi hankkia Kela-korvattuina vasta, kun edellisen ostokerran lääkkeet olisi käytetty lähes loppuun. Kalleimpia lääkkeitä voisi ostaa korvattuna vain pienissä erissä, kuten kuukauden annos kerrallaan. Koneellista annosjakelua tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin.

1 2 3 4

Lääketeollisuus investoi Suomeen

220

miljoonaa euroa vuonna 2015. LÄHDE LÄÄKETEOLLISUUS RY

2.16 PROVIISORI 7


¢

ajassa ■ työpöydälläni

■ perimä

Ihmisen koko perimästä eli genomista saatavaa tietoa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää tehokkaasti sairauksien todentamisessa, hoidossa ja ehkäisyssä, arvioi STM.

Suomesta genomitiedon mallimaa

Anne Juppo Olen parhaillaan markkinoimassa uudistunutta ja entistä parempaa teollisuusfarmasian erikoistumiskoulutustamme Latvian lääkeyrityksille, joten työpöytäni sijaitsee tänään Riiassa. Maksullisuuden vuoksi voin nyt ensimmäistä kertaa tarjota koulutusta suomalaisten teollisuudessa työskentelevien proviisorien ja farmaseuttien lisäksi myös ulkomaalaisille farmasisteille. Jännittää, minkä vastaanoton tämä uusi, kansainvälinen, käytännön työelämän ja yliopisto-opetuksen yhdistävä koulutus saa ja paljonko hakijoita saamme. On motivoivaa, että tälle koulutukselle koetaan olevan tarvetta niin kotimaassa kuin ulkomaillakin! ■ TEOLLISUUSARMASIAN PROFESSORI ANNE JUPPO HELSINGIN YLIOPISTON FARMASIAN TIEDEKUNNASTA

■ uudet lääkkeet

Uusi lääke laskee kolesterolia

Syövän virushoito sai myyntiluvan

STATIINIEN RINNALLE on tullut uusi, tehokkaasti LDL-kolesterolia laskeva lääke, alirokumabi, kauppanimeltään Praluent. Se on tarkoitettu henkilöille, joilla on nykylääkityksestä huolimatta erittäin korkea kolesterolitaso tai jotka ovat aiemmin kokeneet sydäntapahtuman, eikä nykyhoidoilla ole päästy riittävän matalalle kolesterolitasolle. Näin heillä on korkea sydäntapahtuman uusimisriski. Alirokumabi on niin sanottu PCSK9-estäjä. PCSK9 on kehon itsensä tuottama proteiini, joka osallistuu veren LDL-kolesterolipitoisuuden säätelyyn. Maksasolujen pinnalla on LDL-kolesterolireseptoreita, jotka alentavat LDL-kolesterolitasoa kuljettamalla sitä solun sisään tuhottavaksi. PCSK9-proteiini puolestaan pienentää näiden LDL-reseptoreiden määrää. Kun LDL-reseptoreiden määrä vähenee, ihmisen LDL-kolesterolitaso nousee, koska LDL poistuu hitaammin verenkierrosta. Alirokumabi estää PCSK9-proteiinin toiminnan, jolloin LDL-reseptorien määrä kasvaa ja LDL-kolesterolitaso alenee. ■ LÄHDE SANOFI

EU-KOMISSIO ON HYVÄKSYNYT Imlygic-reseptilääkkeen (talimogeenilaherparepveekki) käytön aikuisten paikallisesti tai laajemmalle levinneen melanooman hoitoon. Se on ensimmäinen syövän virushoito, jonka voidaan osoittaa kliinisissä kokeissa tehoavan vaiheen 3 melanoomapotilaiden hoitoon. Kyseessä on HSV-1 virukseen pohjautuva onkolyyttinen immunoterapia. HSV-1-virusta kutsutaan yleisesti yskänrokkovirukseksi. Vaikuttava aine on muunneltu lisääntymään kasvaimessa ja tuottamaan immuniteettia stimuloivaa proteiinia, ihmisen granulosyytti-makrofagikasvutekijää (GM-CSF). Lääke aiheuttaa kasvainsolujen hajoamisen ja tuhoutumisen. Samassa yhteydessä se vapauttaa kasvaimesta peräisin olevia antigeenejä ja GM-CSF:ää. Yhdessä ne saavat aikaan immuunijärjestelmän ja sen toimivien T-solujen hyökkäyksen syöpää vastaan. ■ LÄHDE AMGEN

8 PROVIISORI 2.16

HALLITUS MYÖNSI kehysriihessä huhtikuussa rahoitusta genomikeskuksen perustamiselle. Yksi keskuksen tehtävistä on varmistaa, että perimästä saatava tieto on kaikkien suomalaisten ulottuvilla sairauksien ehkäisyä ja hoitoa varten. Geenitesteillä voidaan tulevaisuudessa selvittää esimerkiksi ihmisten riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin tai rintasyöpään. Perimästä saatava tieto auttaa myös löytämään kullekin parhaiten sopivat ja tehokkaimmat lääkkeet. Sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö valmistelevat genomikeskusta yhdessä muun muassa biopankkien edustajien kanssa. STM toteaa tiedotteessaan, että keskuksen perustamisella luodaan edellytykset genomitietoa hyödyntävälle tutkimukselle ja tuotekehitykselle, joiden tuloksena syntyy lääkkeitä ja lääketieteellisiä sovelluksia. Tehdyn päätöksen toimeenpanon myötä Suomesta tulee genomitiedon hyödyntämisen edelläkävijämaa. ■

Lahden proviisorikerhon 50-vuotisjuhla lauantaina 8.10.2016 klo 19 Lahden seurahuone Tarkemmat tiedustelut: lahden.proviisorikerho@gmail.com


■ sanottua

www.verman.fi/perhe ®

Arvioiden mukaan jopa puolet niistä asiakkaista, jotka saavat apteekeista itsehoitoon liittyvää neuvontaa, välttää yleis­ lääkärin vastaanottokäynnin ja uuden reseptilääkkeen määräämisen. VANTAAN TERVEYSPALVELUIDEN JOHTAJA JARMO KANTONEN MEDIUUTISISSA 6.5.2016

■ apteekit

YA avasi Egon YLIOPISTON APTEEKKI on avannut Vantaan Jumbo-kauppakeskuksessa ensimmäisen Ego-myymälänsä, joka keskittyy hyvinvointituotteisiin. Valikoimasta löytyy entistä enemmän ravintolisiä, urheilun lisäravinteita, superfoodeja, värikosmetiikkaa ja luonnonkosmetiikkaa: kaikkiaan noin 3 000 tuotetta. Myyjinä on farmaseutteja. Laajentunut valikoima tulee myös ego.fi-verkkokauppaan. Yliopiston Apteekeissa on egon tuotteille omistettu hyllykokonaisuus, johon on koottu parhaita paloja egon valikoimasta. Egon liiketoiminnasta vastaava Nina Bäckström sanoo, että ketjuun tulee myöhemmin uusia liikkeitä. ■ LÄHDE UNIIKKI.FI

UUSI vahva kalaöljy + D-vitamiini lapsille

Hedelmäisen makea ja pehmeä suussa, nam!

■ lomalukemista

Vetävä taidemysteeri EPPU NUOTION JA PIRKKO SOINISEN rikosromaanissa Nainen parvekkeella (Bazar Kustannus) ei veri lennä. Jännitys luodaan hienovaraisin keinoin vaihtamalla näkökulmaa, aikatasoa ja kerronnan tapaa. Tarinassa etsitään Albert Edelfeltin Nainen parvekkeella -taulun luonnoksia, jotka ovat tärkeitä yllättävän monelle. Pariisi hengittää tapahtumien taustalla väkevänä ja aitona. Kesäinen Turun Ruissalo pitsihuviloineen on toinen kirjan tapahtumapaikka. Kepeää, mutta koukuttavaa lukemista valoisiin öihin. ■

Uusi Minisun Omega Junior sisältää lapsen kasvulle ja ke kehitykselle tärkeitä omega-3 rasvahappoja ja D-vitamiinia. Hedelmäinen ja pehmeä geelipala valmistetaan kestävän kehityksen periaattein tuotetusta kalaöljystä ja sopii erityisesti lapsille. 1 geelipala päivässä. Apteekista. www.minisun.fi


¢

farmasian tohtorit

Tohtorit Liisa Mälkki-Laine, Mikko Airavaara ja Nina Nordman saatiin yhteiskuvaan Proviisopäivillä Arkadiassa.

10 PROVIISORI 2.16


NINA: Tohtoroituminen antaa stressin sietoa, ajan hallintaa, projekti­työskentelykokemusta, kansainvälisyyttä ja tiimi­työn osaamista sekä harjaannuttaa tiedonhankintaan.

Tohtorin taitoja tarvitaan kaikkialla TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT JUHA SAASTAMOINEN

Proviisoriyhdistyksellä on nyt myös tohtoreiden vertaisverkosto. Farmasian tohtorit Nina Nordman, Mikko Airavaara ja Liisa Mälkki-Laine kertovat, miten heistä tuli tohtoreita ja mitä ovia se avasi.

NINA NORDMAN

TUTKIJATOHTORI, HELSINGIN YLIOPISTO, FARMASIAN TIEDEKUNTA

1. MITEN PÄÄDYIT FARMASIAN TOHTORIKSI? NINA NORDMAN: Tiesin melkein opintojen alusta asti, että halusin erikoistua farmaseuttiseen kemiaan. Silti se, että päätyisin tutkijaksi ja väittelisin, ei ollut koskaan itsestään selvää. Niin vain kävi, koska pidän sekä laboratoriossa työskentelystä että kirjoittamisesta. Lukiossa sanoin, että kun tulen isoksi, haluan pipetoida verta. Sitä en ole juurikaan tehnyt, mutta virtsaa olen pipetoinut paljon. Kun haluaa tutkia lääkeaineiden metaboliaa, virtsasta se onnistuu helpoimmin. MIKKO AIRAVAARA: Lähinnä sattumien kautta, mutta olin kyllä jo graduprojektia valitessa kiinnostunut väitöskirjatutkimuksesta. Kun gradua tehdessä kehitetty menetelmä oli käytössä, tuli mahdollisuus tutkia välittäjäainepitoisuuksia GDNF-poistogeenisten hiirien aivoista. GDNF on yksi tehokkaimmista dopamiinihermosolujen hermokasvutekijöistä, ja sen on havaittu myös parantavan Parkinson-potilaiden tilaa. Tällä GDNF-polulla edelleen ollaan. LIISA MÄLKKI-LAINE: Opiskeluaikana en ajatellut tekeväni tutkimustyötä. Olin aina kuitenkin ollut kiinnostunut kemiasta ja

etenkin farmaseuttisesta kemiasta. Minua pyydettiin assistentiksi farmaseuttisen kemian osastolle jo ennen kuin olin valmistunut proviisoriksi. Assistentin toimenkuvaan kuului opetus- ja tutkimustyötä. Siitä se tutkimustyö sitten alkoi.

2. KERRO VÄITÖSTUTKIMUKSESTASI. NINA: Kehitin mikroteknologian avulla nopeita erotusmenetelmiä lääkeaineille. Pienissä, muovisissa mikrosiruissa on muutaman sentin pituinen, terävään kärkeen päättyvä erotuskanava. Lääkeaineet erotellaan kanavassa ja sen jälkeen sumutetaan kärjen kautta massaspektrometriin. Mikro­ analyysisirun avulla esimerkiksi virtsanäyte saadaan analysoitua alle minuutissa. Tuleva ohjaajani halusi jatkaa tutkimustaan väitöksensä jälkeen ja kysyi, olisinko kiinnostunut mikrosiruelektroforeesiin liittyvästä aiheesta. Vaikein kohta oli työn keskivaiheilla, kun työ tuntui etenevän hitaasti, eikä sen loppu ollut vielä näköpiirissä. Jäin silloin sopivasti äitiyslomalle, ja palasin työn pariin uudella innolla. Olen tyytyväinen tuloksiini, vaikka mitä enemmän oppii, sitä kriittisemmäksi tulee.

Valmistuin proviisoriksi vuonna 2006 Helsingin yliopistosta. Pääaineeni oli farmaseuttinen kemia, joka on alani edelleen. Tein pro gradu -työni Saksan Dresdenissä teknillisen yliopiston yhteydessä toimivassa yksityisessä instituutissa. Tutkin, miten proteiinit adsorboituvat erilaisiin polymeeripintoihin. Sen jälkeen työskentelin jonkin aikaa Yliopiston Apteekissa, jossa olin ollut töissä myös opintojen aikana. Aika nopeasti farmaseuttisen kemian osastolla vapautui assistentin paikka, johon siirryin ja aloitin jatko-opinnot. Sillä matkalla olen edelleen. Väittelin vuosi sitten huhtikuussa. Kehitin ohuen mikroanalyysisirun, jonka avulla voidaan nopeasti käsitellä ja analysoida bio- ja lääkeainemolekyylejä esimerkiksi virtsanäytteestä. Kaikki kokemukseni sekä apteekeissa että tutkimustehtävissä ja opetustyössä on ollut tärkeää. Olen aina sanonut, että jos jotakin haluaa tarpeeksi, sille löytyy aikaa. Ajan puutteesta puhuminen on veruke, joka kertoo, ettei halua ole tarpeeksi. ■ 2.16 PROVIISORI 11


¢

farmasian tohtorit MIKKO: Tutkijan työ vaatii aika paljon draivia, ja tavoitteiden pitää olla korkealla.

MIKKO AIRAVAARA

TUTKIMUSRYHMÄN JOHTAJA, HELSINGIN YLIOPISTO, BIOTEKNIIKAN INSTITUUTTI

Valmistuin proviisoriksi Helsingin yliopiston farmasian laitokselta vuonna 2001 farmakologian ja toksikologian osastolta. Kehitin graduprojektissani menetelmän, jolla voidaan mitata dopamiinia vapaasti liikkuvien hiirien aivoista. Graduohjaajani oli Petteri Piepponen. Minun lisäkseni jo aika moni muukin on käyttänyt menetelmää väitöstutkimuksessaan. Jatkoin opintoja samalla osastolla, ja väittelin joulukuussa 2006. Väitöksen jälkeen sain post doc -paikan Baltimoresta, NIDAsta (National Institute on Drug Abuse). Se oli hieno kokemus koko perheelle, viihdyimme erinomaisesti ja saimme hyviä ystäviä. Hyvä post doc -koulutus mahdollisti nykyisen toimeni akatemiatutkijana, tutkimusryhmän vetäjänä ja farmakologian ja lääkekehityksen dosenttina Biotekniikan instituutissa. Väitöskirja on vähän kuin ajokortti. Siinä oppii ajamaan autoa, mutta ei vielä välttämättä ole näkemystä siitä, minne kannattaisi ajaa. Näkemys kehittyy ainoastaan kokemuksen myötä. Tiede on elämäntapa. ■

12 PROVIISORI 2.16

MIKKO: Väitöstutkimustani ohjasivat professori Liisa Ahtee ja dosentti T. Petteri Piepponen ja se tehtiin yhteistyöprojektina Biotekniikan instituutin professori Mart Saarman kanssa. Johtopäätökseni oli, että elimistön oma GDNF säätelee lähinnä dopamiinisolujen toimintaa ja aktiivisuutta. Väitöskirjan neljäs julkaisu oli erityisen hieno projekti. Havaitsimme, että GDNF-reseptorin, RET:n, aktiivisuuden lisääminen lisää huomattavasti dopamiinijärjestelmän kapasiteettia. Tulokset julkaistiin arvostetussa Journal of Neuroscience -lehdessä. LIISA: Sain aiheen työni ohjaajalta. Tutkin eri tekijöiden vaikutusta salbutamolin säilyvyyteen vesiliuoksissa ja kehitin sitä varten sekä nestekromatografisen (HPLC) että kapillaarielektroforeettisen (CE) menetelmän, jotka sallivat lääkeaineen pitoisuuden määrityksen hajoamistuotteiden läsnä ollessa. Yksi osa tutkimustyötäni oli salbumatolin hajoamistuotteiden rakenteiden selvittäminen. Yritin ensin tuloksetta tutkia asiaa Suomessa noin vuoden verran. Sitten sain vierailevan tutkijan paikan neljäksi kuukaudeksi Groningenista. Huippuhetken koin, kun rakenteet selvisivätkin siellä muutamassa viikossa, koska käytössä oli tekniikka, jota Suomesta ei löytynyt. Sikäli voi kyllä sanoa, että työn aikana koin sekä takaiskuja että onnenpotkuja. 3. MILLAISENA MUISTAT VÄITÖSTILAISUUDEN? NINA: Väitöstilaisuus oli helpompi kuin olin kuvitellut. Olin päättänyt, että puhun vain sellaista, mistä tiedän, että se on oikein ja totta, ja kaikki menikin ihan hyvin. Jännitin kuitenkin tosi paljon ja koko päivä oli niin hektinen, etten oikein osannut nauttia juhlinnasta. Päällimmäiset tunteet olivat helpotus ja väsymys. MIKKO: Se oli hieno kokemus. Väitöskirjan ohjaajat kutsuivat vastaväittäjäkseni silloisen National Institute on Drug Abuse -yksikön (NIDA) tieteellisen johtajan, professori Barry Hofferin Baltimoresta, Yhdysvalloista. Hoffer oli tutkinut GDNF:n vaikutuksia Parkinsonin taudin ja aivoinfarktin malleissa tuolloin jo vuosia. Varsinainen väitös oli tietysti jännittävä, mutta kyllä sitä on kiva muistella, ja ihan hyvinhän se meni. Illalla tanssittiin Reino Paalaskoski ja Mustat Letut -bändin tahtiin. LIISA: Yllätyin, että itse asiassa nautin väitöstilaisuudessa. Vastaväittäjäni oli kiltti. Väitöstilaisuus tuntui todella hienolta ja mahtavalta, ja se oli paljon helpompi kuin olin kuvitellut.

4. MITEN VÄITTELY MUUTTI ELÄMÄÄSI? NINA: Ei se hirveästi ole muuttunut. Olen samassa tutkimusryhmässä ja teen aika samanlaista työtä. Pystyn ehkä hieman paremmin nauttimaan työstäni, kun suorituspaineet ovat hieman pienentyneet. Jää nähtäväksi, mitä vaikutuksia asialla on jatkossa. MIKKO: Kyllä se muutti aika lailla. Barry Hoffer kutsui minut NIDAan post doc -tutkijaksi. Hänen lisäkseen pääsin työskentelemään Yavin Shahamin, Yun Wangin ja Brandon Harveyn ryhmissä. He kaikki ovat alansa huippututkijoita. Työskentelin aivosairauksien parissa niin Parkinsonin taudin, aivoinfarktin kuin päihteiden mieliteon malleilla. Lisäksi teimme Harveyn kanssa AAV-vektoreita, ja keskityin molekyylibiologiaan. Siitä on ollut valtavasti hyötyä myöhemmin. Hyvin sujunut neljän vuoden aikana tehty tutkimustyö NIDAssa johti puolestaan siihen, että sain akatemiatutkijan rahoituksen Biotekniikan instituuttiin, jonka ansiosta sain perustettua oman ryhmän. Tästä ovat seuranneet hienot yhteistyöprojektit, kuten professori Eija Kalson koordinoima Gloria-EU-hanke ja professori Heikki Ruskoahon koordinoima 3iRegeneration-Tekes-hanke. On iso kunnia olla mukana Mart Saarman CDNF-kasvutekijää ja Parkinsonin tautia koskevassa tutkimuksessa. Siinä on huikeat mahdollisuudet. LIISA: Silloinen Lääkelaitos (nykyinen Fimea) otti laatuarvioitsijoiksi jatkotutkinnon suorittaneita farmasian alan henkilöitä eli joko farmasian lisensiaatteja tai tohtoreita. Tohtoroitumisen jälkeen sainkin sieltä paikan. Tämä työkokemus auttoi vuorostaan myöhemmin uralla eteenpäin. Tutkimustyön myötä myös stressin sieto- ja tiedonhankintakykyni lisääntyivät.

5. MILLAISTA NYKYINEN TYÖSI ON? NINA: Ryhmämme on pieni ja kansainvälinen, ja työni on tosi vaihtelevaa. Pidän siitä kovasti. Istun paljon mikroskoopin äärellä ja askartelen laboratoriossa. Osallistun myös laboratorion järjestely-, suunnittelu-, korjaus- ja puhdistustyöhön. Haen tietoja, luen artikkeleita ja kirjoitan. Välillä kirjoitan rahoitushakemuksia ja osallistun kansainvälisiin kongresseihin. MIKKO: Tutkijan työ sisältää paljon tulosten läpikäyntiä opiskelijoiden kanssa ja keskustelua siitä, mitä kannattaisi seuraavaksi tehdä. Tutkimusta tulee tehtyä ihan käytännössäkin, ja rahoitushakemuksiin kuluu myös aikaa. Ryhmälläni on tällä hetkellä kaksi päälinjaa.


LIISA: Väitöstilaisuus tuntui todella hienolta ja mahtavalta, ja se oli paljon helpompi kuin olin kuvitellut. Aivoinfarktitutkimuksessa pyrimme löytämään uusia lääkekohteita, joilla vaikutettaisiin toipumiseen infarktin jälkeisinä päivinä ja viikkoina. Tällä hetkellä keskitymme aivoissa tapahtuvaan tulehdusreaktioon, neurogeneesiin, solustressiin ja CDNF/MANF-perheen proteiineihin. CDNF ja MANF ovat hurjan mielenkiintoisia molekyylejä. Ne vaikuttavat monessa mielessä samalla tavalla kuin klassiset hermokasvutekijät, mutta ne eritetään solusta ulos ainoastaan, kun solu on stressaantunut. Parkinsonin taudissa olemme pystyttäneet lukuisia uusia malleja. Siinä keskitytään uusiin GDNF-perheen molekyyleihin sekä CDNF:ään. Parkinsonin taudin tutkimusta tehdään yhteistyössä FaT Merja Voutilaisen sekä professorien Mart Saarma ja Raimo Tuominen kanssa. Tekee mieli kehua, että harvasta paikasta maailmassa löytyy näin kovatasoista Parkinsonin taudin tutkimusta. LIISA: Olen tällä hetkellä töissä DRA Consulting Oy:ssä ja kuulun siellä niinsanottuun FASE-tiimiin, jossa toimin tiimin ylimpänä asiantuntijana. Kirjoitan ja arvioin laatudokumentaatioita viranomaisille toimitettaviin lääkkeiden myyntilupa- ja muutoshakemuksiin sekä muihin tarpeisiin. Kirjoitan myös asiantuntijalausuntoja ja luennoin. Ilman tohtoriutta en olisi saanut arvokasta kokemusta viranomaispuolelta, enkä ilman sieltä saamiani ja oppimiani tietoja ja taitoja pystyisi toimimaan ylimpänä asiantuntijana.

6. MISTÄ INNOSTUT JUURI NYT? NINA: Meillä on usein hauskaa työryhmän kesken. Sekin on mukavaa, että työaikaansa ja tehtäviinsä voi vaikuttaa. Tutkimustyössä riittää töitä niin paljon kuin haluaa tehdä, mutta kun työt voi suunnitella niin, että ne sopivat hyvin omaan elämään, se innostaa. MIKKO: Olen erittäin tyytyväinen osaavaan ja kansainväliseen ryhmääni. On hienoa, millainen henki, sitoutuminen ja työmoraali oppilaillani on. Toiseksi olen innostunut siitä, mitä voimme tällä hetkellä tehdä. Meillä on hyvin vähän menetelmällisiä rajoitteita. Tärkeintä on löytää suuria avoimia kysymyksiä, ja se on myös tämän hetken suurin haaste. Tutkimuksellisesti olen erittäin innostunut uusimmasta tutkimuslinjastamme eli aivojen oman regeneraatiopotentiaalin hyödyntämisestä. Siinä on paljon mahdollisuuksia aivorappeumasairauksiin. Vaatii kuitenkin vuosien työn ennen kuin ollaan missään konkreettisessa lääkehoidossa. LIISA: Pidän työstä, jossa saan jakaa tietoa. Minusta on mukavaa olla avuksi ja hyödyksi sekä asiakkaille että työkavereille.

7. MITÄ SEURAAVAKSI? NINA: Haluan uskoa siihen, että tällä koulutuksella ja kokemuksella edessäni on vielä paljon mahdollisuuksia. Toivon, että joskus vielä voisin käyttää osaamistani tehtävissä, joiden hyödyllisyyden tavallinen kansalainenkin ymmärtää. Myös sitä toivon, että yrityksissä ymmärrettäisiin, mitä tohtoroituminen ihmiselle antaa: stressin sietoa, ajan hallintaa, projektityöskentelykokemusta, kansainvälisyyttä ja tiimityön osaamista sekä harjaannuttaa tiedonhankintaan. Nämä ovat taitoja, joita tarvitaan kaikkialla. MIKKO: Ajat ovat tietysti taloudellisesti haastavat, erityisesti tutkijoille, kun työtä tehdään veronmaksajien tai yksityisten säätiöiden rahoilla. Tutkijan työ vaatii aika paljon draivia, ja tavoitteiden pitää olla korkealla. Olen optimistinen sen suhteen, että rahoitus jatkuu akatemiatutkijarahoituksen jälkeenkin. Kyllä tätä on tarkoitus jatkaa niin pitkään kun rahoitusta on ja työ tuntuu mielekkäältä. LIISA: Väitöskirjan teko antoi minulle vankan pohjan muun muassa tiedonhankintaan ja tiimityöhön. Kehitän itseäni jatkuvasti asiantuntijana kouluttautumalla ja pitämällä itseni ajan tasalla alalla tapahtuvien asioiden suhteen. Se työ ei koskaan lopu.

8. MIKÄ ON VIESTISI NUORILLE PROVIISOREILLE? NINA: Omaa kiinnostustaan kannattaa seurata. Jos haluat tutkijaksi, lähde jatko-opintoihin. Asioilla on tapana järjestyä. MIKKO: Käyttäkää mahdollisuudet, jotka teille tarjotaan. Suomessa on ilmainen opetus, josta kannattaa ottaa kaikki irti. Jutelkaa professorien ja tutkijoiden kanssa ja selvittäkää itsellenne, mitä haluatte elämässä tehdä. On myös hyvä pitää mielessä, että farmasian tiedekunnan naapurissa on Biotekniikan instituutti, BI. Se on Suomen johtava itsenäinen biotekniikan tutkimuslaitos ja erittäin hyvä paikka tehdä biologisten lääkkeiden tutkimusta. Meillä on myös Viikissä kaikille tutkijoille tarkoitettu erittäin korkeatasoinen seminaarisarja (Viikin Monday seminar). Meillä on ollut puhujina useita nobelisteja, ja usein ennen palkinnon saamista. Yleisössä olisi mukava nähdä enemmän myös proviisoreja ja proviisoriopiskelijoita. LIISA: Yritä suuntautua sinne, mistä olet kiinnostunut. Vaikka kaikki ei mene aina niin kuin on suunnitellut, kaikki kokemukset rikastuttavat. Sattumat vaikuttavat kuitenkin aika paljon uralla etenemiseen. ¢

LIISA MÄLKKI-LAINE REGULATORY EXPERT, DRA CONSULTING OY

Valmistuin proviisoriksi vuonna 1987 Helsingin yliopiston farmasian laitokselta pääaineena farmaseuttinen kemia. Graduni aihe olivat lääkeaineiden enantiomeerit. Väittelin vuonna 1996. Väitöskirjani nimi on Stability studies on salbutamol in aqueous solutions. Liquid chromatography, capillary electrophoresis and liquid chromatography/mass spectrometry as analytical methods. Selvitin eri tekijöiden vaikutusta salbutamolin säilyvyyteen sekä salbumatolin hajoamistuotteiden rakenteita käyttäen erilaisia menetelmiä. Nykyisen urani kannalta tärkein työkokemukseni on ollut Lääkelaitoksen, nykyisen Fimean, laatuarvioitsijana toimiminen vuosina 1996–2006. Mottoni on, että kyllä kaikki selviää ja kääntyy vielä parhain päin. ■ 2.16 PROVIISORI 13


Allergiaohjelma 2008 – 2018 Biologiset lääkkeet tänään Epilepsian lääkehoidot Rokotukset tänään Raskauden ja imetyksen aikainen lääkehoito Verenvuototautien ja veritulppien lääkehoidot

TORSTAI 22.9.2016 7.30 – 17.00

PERJANTAI 23.9.2016 8.00 – 17.00

Tervetuloa – Prof.Matti Korppi, Tay, TAYS

Sessio 5. Rokotukset tänään osa I

Avaussanat – Ministeri Hanna Mäntylä, STM

Vesirokkorokote – Prof. Timo Vesikari, TaY, Rokotetutkimuskeskus

Sessio 1: Biologiset lääkkeet tänään – Pj. Prof. Matti Korppi

Rotavirusrokote – LT Maria Hemming-Harlo, TaY, Rokotetutkimuskeskus

Suolistosairauksien hoidossa – Dos. Marja-Leena Lähdeaho, Tay, TAYS

Punkkienkefaliitti-rokote –LT Tuija Leino, THL Rokotusohjelmayksikkö

Reumasairauksien hoidossa – LT Liisa Kröger, KYS

Sessio 6. Rokotukset tänään osa II

Autoinflammatoristen sairauksien hoidossa – Prof. Matti Korppi, Tay, TAYS

HPV-rokote – LT Hanna Nohynek, THL Rokotusohjelmayksikkö

Sessio 2. Allergiaohjelma 2008 – 2018

Hinkuyskärokote – Prof. Jussi Mertsola, Ty, TYKS

– Pj. Prof Matti Korppi ”Mitkä ovat allergiaohjelman tieteelliset otaksumat ja pitävätkö ne kutinsa?” – Prof. Mika Mäkelä, HYKS Iho- ja allergiasairaala ”Allergiaohjelman hyvät, pahat ja rumat” – Prof. Tari Haahtela, HYKS Iho- ja allergiasairaala

Sessio 3. Allergiaohjelma käytännössä – Pj. Prof. Matti Korppi Siitepölyt ja siedätys – Prof. Erkka Valovirta, Terveystalo Turku Ruoka-aine siedätys – Dos. Marita Paassilta, TAYS Allergiakeskus, Dextra Helsinki Uudet inhaloitavat kortikosteroidit – LT. Peter Csonka, Terveystalo Tampere

– Pj. Prof. Jussi Mertsola, Ty, TYKS

– Pj. Prof. Jussi Mertsola

Sessio 7. Epilepsian lääkehoidot – Pj. Dos. Kai Eriksson, Tay, TAYS Varhaislapsuuden epilepsiat –Dos. Eija Gaily, Hy, HUS Yleistyneet epilepsiat – LT Päivi Vieira, OYS

Sessio 8. Raskauden- ja imetyksenaikainen lääkehoito –Pj. Dos. Marja-Leena Lähdeaho Raskauden aikainen lääkehoito – LT Heli Malm, HYKS Teratologinen tietopalvelu Imetyksen aikainen lääkehoito – FaT Maria Ellfolk, HYKS Teratologinen tietopalvelu

Sessio 4. Verenvuototautien ja suonitukosten lääkehoidot – Pj Dos. Olli Lohi, Tay, TAYS Hemofilia & VonWillebrand – Dos. Mikko Arola, TAYS Verisuonitukokset ja uudet lääkkeet – Dos. Anne Mäkipernaa, HUS

Lisätiedot ja rekisteröityminen: www.finpedmed.fi / LLHP2016

FINPEDMED – kansallinen lastenlääkkeiden tutkimusverkosto, on kaikkien yliopistosairaaloiden lastenklinikoiden yhteinen hanke. Verkosto on toiminut Suomessa jo vuodesta 2007 alkaen. Sen tavoitteena on edistää lasten terveyttä lisäämällä uusien ja turvallisten lääkkeiden tutkimusta, kehittämistä ja rekisteröintiä, kuitenkin välttäen tarpeettomat lapsiin kohdistuvat tutkimukset. Verkosto on voittoa tavoittelematon, ei-juridinen ja riippumaton palvelumalli, ja se toimii jäsenenä Euroopan lääkeviraston koordinoimassa Eurooppalaisessa tutkimusverkostossa, The European Network of Paediatric Research at the European Medicines Agency (Enpr-EMA). FINPEDMED tarjoaa asiantuntijapalvelua lasten kliinisten lääketutkimusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Verkoston palvelut pohjautuvat EU:n Lastenlääkeasetuksen (EY1901/2006) ja lainsäädännön mukaisiin vaatimuksiin. FINPEDMED palvelee suomalaista ja kansainvälistä lääke- ja bioteknologiateollisuutta sekä akateemisia tutkijoita, ja toimii avoimesti ja aktiivisesti lääke- ja valvontaviranomaisten sekä muiden sidosryhmien kanssa.


proviisoripäivä

¢

30 vuotta – Laatua ja lisäarvoa TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVAT JUHA SAASTAMOINEN JA VILLE-MATTI MÄKINEN

Proviisoripäivää vietettiin tänä vuonna 30-vuotisjuhlatunnelmissa. Päivään lukeutui monipuolinen, kaikkien aikojen runsain ohjelmatarjona, perinteinen kattava lääkealan näyttely (kuva 1) sekä verkostoitumista ja kevyempää iltaohjelmaa. Päivälle osallistui lähes 200 proviisoria ja proviisoriopiskelijaa.

1 2 UUTTA PÄIVILLÄ oli tänä vuonna tohtoreille ja lääketeollisuuden proviisoreille suunnatut tapaamiset. Tohtoriksi opiskelevilla oli mahdollisuus verkostoitua omassa tapaamisessa, jossa kuultiin uratarinoita ja keskusteltiin farmasian tohtoreista nyt ja tulevaisuudessa (kuva 2). Proviisoriyhdistyksen lääketeollisuuspooli kokoontui puolestaan keskustelemaan Lääkeväärennösdirektiivin implementoinnista. Aihetta pohjusti Pfizerin vastuunalainen johtaja Pasi Virta (kuva 3). ■

PÄIVÄN APTEEKKIOSIOSSA kuultiin apteekkarinvaihdostilanteisiin liittyviä puheenvuoroja. Lääketeol­ lisuudelle suunnatussa osiossa oli teemana palveluiden ulkoistaminen. Perinteiseen tapaan ohjelmassa oli mukana myös paneelikeskustelu (kuva 4). Iltapäivän päätteeksi käsiteltiin vielä itsensä ja työyhteisön kehittämistä sessiossa. ■

3 4

ILTATILAISUUDESSA oli vuorossa apurahojen ja opintopalkintojen jako ja kuultiin paloja Proviisoripäivän 30-vuotisesta historiasta. ■ SEURAAVA PROVIISORIPÄIVÄ järjestetään jälleen maaliskuussa 2017, mutta ennen tätä on luvassa monipuolista täydennyskoulutusta ja näyttely uudessa ajankohtaisseminaarissa, joka pidetään 14.10. Allergiatalolla. Tilaisuudessa julkistetaan myös uudet apurahat apteekkariksi aikoville. ■ 2.16 PROVIISORI 15


¢

proviisoripäivä

Minustako apteekin­ hoitaja? TEKSTI HENNA KYLLÖNEN KUVA HARRI KYLLÖNEN

Anna von Bonsdorff-Nikander Fimeasta muistutti, ettei vastuu yrityksestä ja sen taloudesta siirry apteekkarilta hoitajalle missään tilanteessa.

A

pteekkari velvoitetaan laissa (395/1987) määräämään apteekille hoitaja ja ilmoittamaan siitä Fimealle ainoastaan, jos hän on sairauden tai muun erityisen syyn johdosta estynyt hoitamaan apteekkiaan yli kolme kuukautta tai hän joutuu apteekkarinvaihdostilanteessa tai sivuapteekin vuoksi harjoittamaan apteekkiliikettä kahdessa apteekissa yhtä aikaa. Muutoin käytännön apteekkitoiminnan jatkuvuuden turvaamisen vuoksi on suositeltavaa, että apteekkari nimeää apteekkiinsa hoitajan, mikäli lähtee itse esimerkiksi pidemmälle lomalle. Fimealle ei tätä tarvitse erikseen ilmoittaa, kun kyse on alle kolmesta kuukaudesta vuodessa. Apteekinhoitajalla on sama farmaseuttinen vastuu, joka koskee apteekkaria. Tämä vastuu kattaa apteekin riittävän farmaseuttisen henkilöstön määrän, lääkkeiden saatavuuden turvaamisen varastomäärien ja apteekin aukioloaikojen kautta, lääkkeiden asianmukaisen säilyttämisen sekä lääkeneuvonnan, -valmistuksen ja lääkkeiden toimittamisen sekä toimittamisen dokumentoinnin määräysten mukaisesti. Sen sijaan vastuu yrityksestä ja sen talou­desta ei siirry apteekkarilta hoitajalle missään tilanteessa. Apteekkarin on muistettava, että hän voi delegoida tehtäviään edelleen seuraavalle, mutta vastuu yrityksestä ei samalla siirry häneltä edelleen.

VASTUUTUSKETJU KUNTOON Avain onnistuneeseen vastuunsiirtoon apteekkarilta apteekinhoitajalle löytyy keskustelemalla apteekkarin kanssa apteekinhoitajan toimenkuvasta, käytännön saavu-

16 PROVIISORI 2.16

Apteekinhoitajalla on sama farmaseuttinen vastuu kuin apteekkarilla. Mitä proviisorin on hyvä tietää ennen apteekinhoitajan pestiä? Tätä tarkasteli yliproviisori Anna von Bonsdorff-Nikander puheenvuorossaan. tettavuuden edellytyksistä ja valtuuksista ennen hoidon vastaanottamista. Keskustelua on hyvä käydä myös kulloinkin riittävästä henkilökunnan määrästä sen tilanteen varalta, että henkilökunnan poissaolojen takia joudutaan tekemään järjestelyjä. Hoitomääräys ei tarkoita automaattisesti, että apteekinhoitaja sijaistaisi muita poissaolevia. Viranomainen ei anna määräyksiä apteekinhoitajan tavoitettavuudesta, ja yleisesti ottaen riittääkin, että apteekinhoitaja on tarvittaessa saavutettavissa puhelimitse. Siitä,

miten kauas kotoa hoitaja saa poistua apteekinhoitajuuden aikana, on järkevintä sopia apteekkarin kanssa etukäteen. Samalla on hyvä sopia, kuka on seuraavana vastuussa, jos hoitajalle tapahtuu jotakin ennalta-arvaamatonta. Tämän vastuutusketjun on hyvä olla myös koko henkilökunnan tiedossa. Laissa, asetuksessa tai viranomaismääräyksissä ei ole säädetty apteekinhoitajan korvauksista. Tästä sopimista varten on hyvä tutustua sovellettavaan työehtosopimukseen, ja jäsen voi myös tarvittaessa kysyä opastusta yhdistyksen toimistolta.¢

Yleisesti ottaen riittää, että apteekinhoitaja on tarvittaessa saavutettavissa puhelimitse.

Mitä apteekkitarkastuksessa havainnoidaan? • Apteekin Fimealle tekemiä ilmoituksia ja hakemuksia. • Henkilökunnan täydennyskoulutusta (laatu ja suunnitelmallisuus, dokumentointi). • Laatujärjestelmää (-> kaikkien lääketurvallisuuden kannalta kriittisten toimintojen tulee olla ohjeistettuja ja ohjeiden hyväksytettyjä sekä perehdytettyjä). • Olosuhdeseurantaa. • Lääkevalmistusta sisältäen käyttökuntoon saattamisen. • Lääkkeiden toimittamista, mukaanlukien intimiteettisuoja ja hintaneuvonta. • Lääkeneuvontaa – farmanomi ei saa antaa mitään lääkeneuvontaa. • Lisäksi salassapitoasiat, huumausaineet, tuotevirheet ja annosjakelu ovat havainnoinnin piirissä.


Näin teet kehityskeskustelusta vuoden parhaan päivän TEKSTI VIRPI KAIVORINNE KUVA VILLE-MATTI MÄKINEN

Aidosti kuulluksi tuleminen on vahva kokemus, joka voi kantaa pitkälle ja johtaa upeisiin tuloksiin, arvioi Proviisoripäivän puhuja Harri Sirén.

K

ehityskeskustelut eli tuttavallisesti keharit tai keket ovat käytössä jo miltei jokaisessa organisaatiossa myös farmasian alalla. Tunnemme ne esimiehen ja alaisen välisinä säännöllisinä keskusteluina, joissa tarkastellaan alaisen työtä ja tilannetta kokonaisuutena ja tuetaan työmotivaatiota. Tavallisista keskusteluista kehityskeskustelut eroavat siinä, että päätökset kirjataan ja niitä seurataan. Tai näin ainakin tulisi olla. Onko kehityskeskustelu sinulle pakkopullaa vai innostava, odotettu motivaation sytyttäjä? Teemaa tarkasteli Proviisoripäivillä Senior Consultant Harri Sirén HR4:stä.

Tämä kaikki edellyttää alaisten huolellista ja läsnäolevaa kuuntelemista. Harri Sirén muistuttikin kuuntelemisen tärkeydestä ja totesi, että kehityskeskustelussa esimiehen tulisi kuunnella enemmän kuin puhua. Esimiehelle jää vuodessa loput 364 päivää aikaa puhua. Aidosti kuulluksi tuleminen on vahva kokemus, joka voi kantaa pitkälle ja johtaa upeisiin tuloksiin. Esimiehen tulisi esittää aktiivisesti avoimia kysymyksiä ja niiden jälkeen malttaa olla hiljaa ja aidosti kuunnella keskustelukumppaniaan. Kuuntelemisella on kehityskeskusteluissa niin tärkeä rooli, että niiden nimi tullaan Sirénin arvion mukaan tulevaisuudessa muuttamaan kehityskuunteluiksi.

ROOLIT KIRKKAINA

VUODEN TÄRKEIN PÄIVÄ

Esimiehillä on työelämässä monia rooleja: on oltava manager, leader ja coach. Esimiehen tulisi tuntea nämä roolinsa ja soveltaa niitä myös kehityskeskusteluissa. Manager-roolissaan esimies keskittyy asiajohtamiseen ja prosessien hallinnointiin eli perustehtävän muuttamiseen arjen tavoitteiksi ja tehokkaiksi prosesseiksi. Leader-roolissaan esimies on ihmisten johtaja, joka johtaa omalla esimerkillään ja muuntaa organisaation visiot selkeiksi ja inspiroiviksi tavoitekuviksi ja suunnitelmiksi innostaen, motivoiden ja yksilöt huomioiden. Coachina esimies valmentaa ja tukee työntekijöitä yhteisesti sovittujen tehtävien toteuttamisessa ja siten maksimoi onnistumisen, oppimisen ja työhyvinvoinnin.

Onnistuakseen kehityskeskustelun täytyy tuntua tärkeältä ja kiinnostavalta. Johdettavalle tulee välittyä tunne, että tämä on esimiehelle vuoden tärkein päivä ja että hänestä on kiva kohdata juuri tämä työntekijä. Aito arvostus ja läsnäolo ilmenee ilmeinä, eleinä, katseena ja kannustavana ilmapiirinä. Molempien osapuolten on tuotava pöytään kiinnostavia asioita – ei ole tarkoitus, että esimies tekee yksin taikojaan. Voidaan pohtia, miten yhdessä tehtäisiin vielä parempia tuloksia ja kerrotaan omista onnistumisista vuoden mittaan puolin ja toisin. On kuitenkin erittäin tärkeää, ettei kehityskeskustelu jää vuoden ainoaksi kohtaamiseksi esimiehen ja alaisen välillä, vaan

Harri Sirén tähdensi, ettei kehityskeskustelu saa jäädä vuoden ainoaksi esimiehen ja alaisen kohtaamiseksi. että pienempiä kohtaamisia ja viestintää on jatkuvasti pitkin vuotta.

ENERGIAA ESIMIESTYÖSTÄ Sirén otti luennossaan esille termin ekologinen johtaminen. Tällä hän viittasi siihen, että huono johtaja vie paljon energiaa organisaatiosta, kun taas ekologinen johtaja on kuin uudenaikainen LED-lamppu: vie vähän energiaa ja tuottaa hyvin valoa. Esimiehillä on suuri vaikutus työssä viihtymiseen ja työmotivaatioon. On tärkeää, että esimies osaa luoda riittävän pitkälle tulevaisuuteen kiinnostavia maaleja, mitä kohti kulkea. Kehityskeskusteluja pitäessämme muistakaamme, että: 1. Ihmiset suoriutuvat erinomaisesti, jos kukin tietää tehtävänsä ja tavoitteensa. 2. Ihmiset tekevät ihmeitä, jos heillä on riittävästi vapautta ja tarvittaessa tukea ja apua saatavana. 3. Ihmiset tekevät uskomattomia asioita, jos heidän työpanostaan ja ponnistelujaan arvostetaan.¢

Entä jos?

ONKO ESIMIES-ALAINEN-ASETELMA kehityskeskustelussa välttämätön? Voisiko "asiantuntijat keskenään" olla toimiva vaihtoehto? Entäpä ryhmäkehityskeskustelut? Uudet, yhteisöllisemmät suuntaukset saattavat yleistyä tulevaisuudessa. 2.16 PROVIISORI 17


¢

proviisoripäivä

TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVAT JUHA SAASTAMOINEN

Proviisorit Päivi Gruzdaitis, Hanne Juuti, Riikka Renko-Kaski ja Anu Flink kertovat, mikä Proviisoripäivillä tällä kertaa herätti ajatuksia ja inspiroi.

Kävijät kertovat: Uusia oivalluksia ja kivoja kohtaamisia Toimin Kauniaisten Apteekin johtavana proviisorina. Valmistumisen jälkeen olen osallistunut joka vuosi proviisoripäiville eli nyt oli viides kerta. Proviisoripäivä on aina virkistävä tapahtuma, jossa on kiva nähdä muita kollegoita ja vaihtaa kuulumisia. Aamupäivän Apteekki muutoksessa – mitä tekee proviisori -osion luennot olivat mielestäni hyödyllisiä ja niistä sai vinkkejä arkeen sovellettavaksi. Erityisesti jäi mieleen Fimean luento, jossa käsiteltiin apteekinhoitajan vastuita viranomaisen näkökulmasta. ■ ANU FLINK Työskentelen lääkeinformaatioproviisorina Lääketietokeskuksessa. Olen käynyt Proviisoripäivillä lähes vuosittain proviisorikurssin alkamisesta lähtien, yhteensä viisi tai kuusi kertaa. Huomasin päivän aikana pohtivani muun muassa toimintaohjeiden ja sopimusten merkitystä toimintoja ulkoistettaessa, lääk-

18 PROVIISORI 2.16

keiden kaksikanavarahoituksen problematiikkaa potilaan näkökulmasta ja omien vahvuuksieni hyödyntämistä omassa työssäni. Monenlaisia ajatuksia siis! Erityisesti kolahti Tuula Kiuru-Ahvosen puheenvuoro vahvuuksista. Omassa työssäni kehittyminen on juuri nyt itselläni pinnalla. Siksi vahvuuksien hyödyntämisen vaikutus työnteon tehokkuuteen pisti pohtimaan omia prosessejani ja toimintatapojani. ■ HANNE JUUTI Työskentelen tietopalveluproviisorina Lääketietokeskuksessa. Proviisoripäivään olen osallistunut lähes vuosittain. Päivään mahtui paljon uusia oivalluksia ja mielenkiintoisia kohtaamisia. Eniten sain irti luennoista, joissa kollega tai muu asiantuntija jakoi omaa vuosien aikana kertynyttä kokemustaan ja tietämystään; ikään kuin sparrausta tai vertaistukea luentojen muodossa. Flow kolahti Tuula Kiuru-Ahvosen Omat vahvuudet ja työ -luennolla. Tärkeitä pointteja, joita jokaisen olisi hyvä silloin tällöin pysähtyä

miettimään omassa työssään: mitkä ovat minun vahvuuteni ja miten niitä hyödynnän, mistä saan energiaa ja innostun. ■ PÄIVI GRUZDAITIS Olen työskennellyt apteekissa noin 10 vuotta, joista kaksi vuotta proviisorina Kauniaisten apteekissa. Vastaan muun muassa toimintaohjeista ja koulutusasioista. Pidän työn vaihtelevuudesta ja mahdollisuudesta kehittyä työssä koko ajan. Vapaa-aika kuluu lapsiperhearjen pyörityksessä. Osallistuin Proviisoripäiville kolmannen kerran. Sain hyvää käytännön tietoa esim. apteekinhoitajan vastuusta. On aina myös mielenkiintoista kuulla apteekkarien kokemuksia eri apteekeista. Paneelikeskustelun pohjalta jäin miettimään (lääke-)hoidon tasa-arvoista toteutumista Suomessa. Eniten uutta pohdittavaa työhöni sain Harri Sirénin luennosta. Kehityskeskusteluiden lisäksi on monta muuta asiaa, joita pitäisi ehkä katsoa eri kantilta kuin aikaisemmin. ■ RIIKKA RENKO-KASKI


Vuoden Proviisorikollega on dosentti Tomi Rantamäki. TEKSTI HANNA MYLLYMAA JA VILLE-MATTI MÄKINEN KUVA VILLE-MATTI MÄKINEN

Vuoden Proviisori­ kollegalla on esi­ merkillinen asenne VUODEN 2016 PROVIISORIKOLLEGANA palkittiin Proviisoripäivän yhteydessä neurofarmakologian dosentti Tomi Rantamäki, joka johtaa neurotieteen tutkimusryhmää Helsingin yliopistossa. Tunnustus annetaan kollegiaaliselle, koko työyhteisön huomioon ottavalle proviisorille, joka edustaa ammattikuntaamme myönteisellä tavalla. Rantamäen työryhmä tutkii uusia, innovatiivisia neuroterapeuttisia hoitomuotoja keskushermostosairauksien hoidossa. Hänen työryhmäänsä kuuluu muiden muassa yksi väitöskirjaa tekevä proviisori ja kaksi gradua valmistelevaa proviisoriopiskelijaa. Hänen kollegiaalisuutensa kulmakiviä ovat tasapuolisuus ja kaikkien työryhmän jäsenten arvostus. – Rantamäen erityisiksi ansioiksi luettakoon erinomainen ja esimerkillinen asenne tutkimusryhmän johtamisessa sekä tutkijoidensa innostamisessa ja opettamisessa, kuvailee Rantamäkeä palkinnon saajaksi ehdottanut tutkimusryhmän jäsen. – Rantamäen tapa ottaa kaiken tasoiset tutkijat, opiskelijat ja heidän ajatuksensa mukaan tasavertaisina on vähintäänkin poikkeuksellinen. Hänen tapansa huomioida ja arvostaa jokaisen osaamista tekee hänen tutkimusryhmässään työskentelystä erityisen mielekästä, perustelu jatkuu. KUIN YHTÄ PERHETTÄ

– Nyt on todella hyvä fiilis, kommentoi Rantamäki palkinnonjaon jälkeen. Hän kertoo aina tähdänneensä siihen, että olisi mahdollisimman hyvä esimies, joten suora palaute työntekijöiltä tuntuu mahtavalta. Hyvän työilmapiirin luomisessa on Rantamäen mielestä tärkeää tasavertainen keskustelu kaikkien ryhmän jäsenten kanssa. Hän korostaa myös avoimuutta: työssä saa tuoda esiin sekä hyvät että huonot fiilikset. Hän pyrkii motivoimaan omalla innostuksellaan ja esimerkillään. Työporukassa vallitsevatkin hänen mukaansa vahva yhdessä tekemisen meininki ja tahto parantaa maailmaa. – Alaistensa kanssa voi myös olla kaveri. Meidän työporukkamme on vähän kuin yhtä perhettä, hän sanoo. Rantamäki pitää kollegiaalisuutta erittäin tärkeänä. – Varsinkin tutkijan on ymmärrettävä kollegiaalisuuden merkitys. Yksin ei voi mitenkään osata kaikkea, vaan on kerättävä ympärilleen osaavia ihmisiä. Yhdessä tekemällä saadaan tuloksia aikaiseksi, hän jatkaa. Proviisorikollega-tunnustus jaettiin kolmannen kerran. Edellisinä vuosina palkinnon ovat saaneet Kiteen apteekin proviisori Tuulikki Hurri ja Evijärven apteekin apteekkari Juha Päivärinta. Palkinnon saajaa saa ehdottaa kuka tahansa. Proviisoriyhdistyksen hallitus ja ProMentor-työryhmä tekivät valinnan tällä kertaa kahdeksasta ehdokkaasta. ¢

Hellää hoivaa ja vastustuskykyä Nyt uusi helppo ja tarkka annostelu!

Vauva tarvitsee ympärilleen hoivaa, hellyyttä, lämpöä ja turvaa. Hyvä alku elämään on helppoa, kun tukena ovat Rela Dropsin sisältämät ystävälliset maitohappobakteerit. Ne ovat peräisin äidinmaidosta ja vauvoille luontaisia. Rela Drops+D sisältää kliinisesti tutkittua Lactobacillus reuteri Protectis® -maitohappobakteeria ja hyvin imeytyvää D3-vitamiinia, joka ylläpitää vastustuskykyä. Nyt tippojen annostelu on entistä helpompaa ja tarkempaa. Puristamalla hellästi saat helposti annosteltua viisi tippaa lusikkaan tai maitoon. Lisätietoa tutkituista Rela-tuotteista www.rela.fi.

www.verman.fi/perhe ®

Uutuus apteekista


¢

proviisoripäivä TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVA JUHA SAASTAMOINEN

Tunnista vahvuutesi Työnohjaaja STOry, ratkaisukeskeinen valmentaja, mindfulness-ohjaaja, NLP-Master, työyhteisö- ja esimiesvalmentaja, VTM Tuula Kiuru-Ahvonen Luotain Consulting Oy:stä luennoi vahvuuksien tunnistamisesta ja käyttämisestä työssä. tiiviseen toimintaan, joka tuottaa onnea – ei vain itselle vaan myös muille. Positiivisen psykologian tunnetuimpia nimiä on yhdysvaltalaisprofessori Martin Seligman. Seligmanin mukaan merkityksellinen elämä on mahdollinen, kun voimme käyttää vahvuuksiamme jonkin itseämme suuremman päämäärän hyväksi.

VAHVUUKSIA KANNATTAA KÄYTTÄÄ

– Vahvuuksien havaitseminen toisissa ihmisissä lisää hyvinvointia itsessä ja muissa, sanoo Tuula Kiuru-Ahvonen.

P

ositiivisessa psykologiassa keskitytään hyvinvointiin, vahvuuksiin ja voimavaroihin ja näiden edistämiseen – esimerkiksi siihen, mikä ihmisessä, työyhteisössä ja organisaatiossa on toimivaa, vahvaa ja mahdollista. Positiiviseen psykologiaan liittyy Aristoteleen käsite eudaimonia. Tämä viittaa kokonaisvaltaiseen onnellisuuteen ja sellaiseen ak-

Kun ihmiset käyttävät työssään vahvuuksiaan, he ovat sitoutuneita, energisiä, tuottavia, joustavia, tyytyväisiä ja kestäviä. Vahvuudet ovat yksilölle tunnusomaisia kykyjä, taitoja ja toimintatapoja. Niiden käyttäminen antaa energiaa, tuntuu omalta eikä uuvuta. Usein keskitymme esimerkiksi työssä havainnoimaan sitä, mikä on huonosti. Näin vahvuuksien valjastaminen jää vähemmälle huomiolle. Myös itsen jatkuva vertaaminen muihin voi estää ominaisvahvuuksien näkemisen ja käyttämisen. Vahvuuksien havaitseminen toisissa ihmisissä lisää hyvinvointia itsessä ja muissa. Vahvuuksia näkemällä ja ääneen lausumalla ne voimistuvat ja lisäävät keskinäistä luot-

tamusta, tiimityötä, myönteistä vuorovaikutusta ja tyytyväisyyttä.

NÄIN LÖYDÄT VAHVUUTESI Vahvuuksiaan voi tunnistaa muun muassa havainnoimalla erilaisia vihjeitä omassa ja muiden toiminnassa. Vahvuuksien käyttämiseen liittyvät elinvoima ja energia sekä tahto käyttää ja kehittää vahvuuksia. Kun puhumme vahvuuksistamme, olemme energisiä, itsevarmoja, aitoja, käytämme vivahteikasta kieltä ja pystymme antamaan nopeita vastauksia. Heikkouksista puhuessamme takeltelemme, vetäydymme itseemme, käytämme negatiivisia ilmaisuja itsestämme ja energiatasomme laskee. Voimme tunnistaa omia vahvuuksiamme myös kiinnittämällä huomiota siihen, mikä on kiinnostanut jo lapsena. Verkon palvelut voivat olla avuksi vahvuuksien tunnistamisessa. VIA Character Strenghts -palvelussa voi testata 24 ominaisvahvuutta ilmaiseksi (www.viacharacter.org). Strenghts Spotting -testi (www.cappeu.com) on maksullinen. Siinä vahvuuksien tunnistaminen tapahtuu laajemmin haastattelun ja havainnoinnin kautta. ¢

Vahvuudet Martin Seligmanin ja Christopher Petersonin mukaan:

• Viisaus ja tieto: uteliaisuus, tiedonjano, arvostelukyky, nerokkuus, sosiaalinen tilannetaju, näkemyksellisyys. • Rohkeus: urheus, sinnikkyys, rehellisyys. • Rakkaus ja inhimillisyys: ystävällisyys, rakastaminen ja rakastetuksi tuleminen. • Oikeudenmukaisuus: yhteistyö, reiluus, johtajuus. • Kohtuullisuus: vaatimattomuus, varovaisuus ja itsehillintä. • Tunne-elämän vahvuudet: kauneuden ja taidon arvostaminen, kiitollisuus, toiveikkuus, huumori, anteeksiantavaisuus, antaumus, innostus, henkisyys.

20 PROVIISORI 2.16


Proviisori­ yhdistyksen apurahat 2016 haettavana

Tuoreella apteekkarilla on paljon huolehdittavaa. Apteekkaripäivien seminaari ja syksyllä alkava Apteekkariksi ProMentor-ohjelma tasoittavat untuvikon tietä.

Apurahoja apteekkariksi aikovien proviisorien koulutuksen tukemiseksi SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN HALLITUS julistaa kaikkien yhdistyksen jäsenten haettaviksi ratiopharmin myöntämän Teva Pharmaceutical Industrialin apurahan tukeakseen apteekkariksi aikovia proviisoreja kehittämään valmiuksiaan apteekkiliikkeen harjoittamiseen. Apuraha myönnetään tuleviin kursseihin ja opintoihin, joilla vahvistetaan liiketalous- ja johtamistaitoja sekä taloustietämystä. Apurahoja ei myönnetä mahdollisiin ansiotulomenetyksiin tai elinkustannuksiin. Hakemuksessa tulee vapaamuotoisesti osoittaa hakijan suuntautuminen apteekkarin uralle. Apurahoja voidaan myöntää uransa eri vaiheissa oleville hakijoille. Apurahoja jaetaan hakemusten perusteella 2 000 euroa. Apurahojen jaosta ja suuruudesta päättää Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus. Hakemukset käsittelee erillinen apurahatoimikunta, joka laatii hallitukselle esityksen apurahan saajista. Apurahatoimikunnassa ovat yhdistyksen jäsenistöstä erikseen kutsutut henkilöt. Lisäksi Proviisoriyhdistyksen hallituksella on oma edustajansa apurahatoimikunnassa. VAPAAMUOTOISESTA APURAHAHAKEMUKSESTA TULEE ILMETÄ SEURAAVAT ASIAT:

• • • • • •

apurahan käyttötarkoitus opintojen rahoitussuunnitelma toivomus apurahan suuruudesta muut samaa tarkoitusta varten haetut apurahat ansioluettelo todistukset ansioista, jotka hakija katsoo eduikseen.

Hakijan tulee jättää hakemus liitteineen sähköisesti viimeistään 31.8.2016. Puutteellisia tai myöhästyneitä hakemuksia ei oteta huomioon valinnassa. Apurahat voidaan myöntää vain Proviisoriyhdistyksen jäsenille. Apurahan saajat julkistetaan Joka proviisorin ajankohtaisseminaarissa 14.10.2016. Hakija sitoutuu antamaan erikseen sovitulla tavalla selostuksen apurahan käytöstä. Tarkemmat ohjeet apurahan hakemisesta julkaistaan 1.6.2016. Proviisosoriyhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.proviisoriyhdistys.net/apurahat2016. Suomen Proviisoriyhdistys ry Apurahatoimikunta

Proviisori matkalla yrittäjäksi Apteekkipäivien yhteydessä järjestetty Apteekkariksi-seminaari tarjosi rautaisannoksen tietoa apteekkiluvan hakemista pohtiville. TEKSTI JA KUVA SUVI HEISKANEN

T

upa oli täynnä seminaarissa, joka oli koonnut paikalle noin 80 apteekkarin urasta kiinnostunutta proviisoria. Mahtava tilaisuus olikin, sillä puheenvuorot olivat toinen toistaan käytännönläheisempiä ja kohderyhmälleen räätälöityjä. Osallistujat kuulivat yrittäjien ja apteekkareiden kokemuksia apteekkiliiketoiminnasta sekä Apteekkariliiton näkemyksiä kannattavasta apteekkiliiketoiminnasta. Myös viranomaisen vinkkejä lupaprosessiin saatiin. Iltapäivän aikana tarkasteltiin työnantajan vastuita ja velvollisuuksia Apteekkien työnantajaliiton toimitusjohtajan Kirsi Mäkisen johdolla. Puheenvuorojen sanoma oli hyvin yhtenäinen: yrittäjyys on palkitsevaa, mutta vain, jos yrittäjyys sopii sinulle. Tiesitkö muuten, että voit halutessasi luopua apteekkiluvastasi? Vain ilmoitus Fimeaan riittää. Tämän rohkean päätöksen on joku kuulemma aikoinaan tehnytkin. Apteekkariksi-seminaarissa oli myös oiva tilaisuus kysellä syksyllä alkavan Apteekkariksi ProMentor -ohjelman mentoreista ja ohjelmasta yleisesti. Ohjelman tavoitteena on jakaa osaamista ja ajatuksia kollegoiden kesken sekä edistää laadukasta ammattiapteekkitoimintaa nyt ja tulevaisuudessa. Tämän lisäksi ohjelman avulla edistetään proviisorien ammattiylpeyttä, kollegiaalisuutta ja verkostoitumista. Ohjelmaan haki huikea joukko proviisoreja, ja lopulliset parivalinnat tehdään toukokuun aikana. Elämme jännittäviä aikoja. ¢ 2.16 PROVIISORI 21


¢

harvinaissairaudet Sairaus on harvinainen, jos sitä sairastaa korkeintaan viisi ihmistä 10 000:sta.

Uusia lääkkeitä harvinaisiin sairauksiin TEKSTI ANNE TAMMIMÄKI KUVA DREAMSTIME

Harvinaiset sairaudet -päivässä 29. tammikuuta kuultiin luennot harvinais­ sairauksien lääkkeiden lupaprosessista ja harvinaisista sairauksista, joihin on juuri tullut tai tulossa lääkkeitä.

F

imean ylilääkäri, LT ja sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkäri Karri Penttilä, joka on myös EMAn harvinaislääkekomitean (COMP) jäsen, luennoi harvinaissairauksien lääkkeiden lupaprosessista. Vuonna 2013 harvinaissairauksien lääkkeiden osuus koko maailman reseptillä myytävien alkuperäislääkkeiden markkinoista oli hieman yli 10 prosenttia. Niiden markkinaosuuden ennustetaan kasvavan 19 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. EMA pyrkii edistämään lääkkeiden kehittämistä harvinaisiin sairauksiin tarjoamalla tieteellistä ja hallinnollista neuvontaa sekä myöntämällä helpotuksia myyntilupa- ja muista hallinnollisista maksuista. Lisäksi myyntiluvan saamisen jälkeen taataan kymmenvuotinen suoja rinnakkaisvalmisteiden suhteen harvinaissairauksien hoidossa. Harvinaislääkestatusta hakiessaan hakijan tulee perustella, mikä on käyttöaiheena olevan sairauden ilmaantuvuus (EU:n vaatimuksen mukaan alle 1:2000 vuodessa) sekä lääkkeen käyttökelpoisuus ehdotetussa käyttöaiheessa. Mikäli kyseiseen käyttöaiheeseen on jo olemassa muita lääkkeitä, tulee lisäksi perustella, miten uusi lääke parantaa

22 PROVIISORI 2.16

sairauden hoitoa tehon, siedettävyyden tai käyttöominaisuuksien näkökulmasta. Yli kolmasosa myyntiluvan saaneista harvinaislääkkeistä on tarkoitettu syöpätautien hoitoon. Toisena suurena ryhmänä erottuvat ruoansulatuskanavan ja aineenvaihdunnan sairauksien hoitoon käytettävät lääkkeet. Lähes puolet valmisteista on tarkoitettu erittäin harvinaisten sairauksien (ilmaantuvuus alle 1:10 000 vuodessa) hoitoon. Vain lapsille tarkoitettuja valmisteita on ollut 14 prosenttia hakuprosessiin osallistuneista.

21-HYDROKSYLAASIVAJE Professori, lastenendokrinologi Jarmo Jääskeläinen KYS:stä oli valinnut tarkasteltavakseen kolme harvinaissairautta, joihin on juuri tullut tai tulossa uusia lääkkeitä. Nämä olivat 21-hydroksylaasivaje, fenyyliketonuria (PKU) ja lysosomaalisen happaman lipaasin (LAL) puutos Wolmanin tauti mukaanlukien. 21-hydroksylaasivajeesta kärsivillä potilailla ACTH-synteesi ei toimi normaalisti, mistä seuraa kortisolivaje ja joissakin tapauksissa myös mineralokortikoidivaje. Tytöillä sairauteen liittyy sukupuolisen erilaistumisen häiriöitä, po-


Harvinaissairauksien lääkkeiden markkina­ osuuden ennustetaan kasvavan 19 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

jilla puolestaan varhainen sukupuolen mukainen erilaistuminen kohonneiden miessukuhormonipitoisuuksien vuoksi. Perinteisesti tilaa hoidetaan hydrokortisonilla, mutta riittävän suuret kortisoniannokset aiheuttavat hyvin tunnettuja ongelmallisia haittavaikutuksia. Pfizerilla on parhaillaan faasi II:n tutkimuksissa hydrokortisonin jakeluun suunniteltu älykapseli Chronocort, joka vapauttaa lääkeainetta endogeenistä kortisolin eritystä eri vuorokaudenaikoina jäljittelevällä tavalla ja auttaa näin rajoittamaan lääkkeen haittavaikutuksia. 21-hydroksylaasivajeeseen liittyvän miessukuhormonin liikatuotannon estämiseksi voidaan käyttää myös abirateroniasetaattia (Zytiga, Janssen-Cilag), CYP17-estäjää, jonka pääkäyttöaihe on eturauhassyöpä. Abirateroniasetaatin avulla testosteronitasoja saadaan alennettua ilman hydrokortisonin kaltaisia haittavaikutuksia.

PKU JA SAPROPTERIINI PKU:ssa fenyylialaniinihydroksylaasi ei toimi, jolloin fenyylialaniinia ja sen aineenvaihduntatuotteita fenyylilaktaattia ja fenyyliasetaattia kertyy elimistöön. Entsyymin toimimattomuus johtuu joko geenivirheestä, joka johtaa toimimattoman proteiinin muodostumiseen, tai elimistön kyvyttömyyteen valmistaa fenyylialaniinihydroksylaasin kofaktoria, tetrahydrobiopteriinia. Mikäli fenyylialaniinin saantia ruokavaliosta ei rajoiteta, tila johtaa vaikeaan älylliseen kehitysvammaisuuteen. Sapropteriini (Kuvan, BioMarin International) sopii PKU:n hoitoon, mikäli se johtuu endogeenisen tetrahydrobiopteriinin puutteesta. Sapropteriinin teho on sitä parempi mitä lievempi tautityyppi on kyseessä; mikäli potilas on homotsygootti fenyylialaniinihydroksylaasigeenin mutaation suhteen, valmisteesta ei ole apua.

LAL-PUUTOS JA SEBELIPAASI ALFA LAL-puutos on lysosomaalinen kertymäsairaus, joka johtuu lysosomaalisen happaman lipaasin puutoksesta. Se aiheuttaa kolesteryyliestereiden ja triglyseridien kertymistä lysosomeihin sekä APO-B -lipoproteiinitasojen nousua ja HDL-kolesterolipitoisuuden laskua. Hoitamattomana sairaus on tappava, sillä se johtaa maksan rasvoittumiseen ja kirroosiin. LAL-puutoksesta on olemassa kaksi muotoa. Myöhäinen muoto havaitaan lapsuudessa tai jopa vasta aikuisena, ja sitä luonnehtivat dyslipidemia, kohonneet maksa-arvot sekä suurentunut maksa. Varhainen muoto on nimeltään Wolmanin tauti. Se puhkeaa ensimmäisinä elinviikkoina ja johtaa hoitamattomana lapsen kuihtumiseen ja kuolemaan alle puolen vuoden iässä. Sebelipaasi alfa (Kanuma, Alexion) on entsyymikorvaushoito, jota voidaan käyttää molemmissa tautimuodoissa. ¢

Harvinaissairauksien kansallinen ohjelma LÄÄKINTÖNEUVOS Jaakko Yrjö-Koskinen Sosiaali- ja terveysministeriöstä puhui harvinaisten sairauksien kansallisen ohjelman toimeenpanosta. Ohjelma perustuu ohjausryhmän ehdotukseen, ja se on laadittu nelivuotiskaudeksi 2014–2017. Suomen kansallinen harvinaissairauksien ohjelma perustuu EU:n määritelmään harvinaisista sairauksista. Sen mukaan sairaus on harvinainen, jos sitä sairastaa korkeintaan viisi ihmistä 10 000:sta. Ohjelma pitää sisällään harvinaissairaudet laajimman merkityksen mukaan kattaen myös vammat ja epämuodostumat. Ohjelman yleisiä tavoitteita ovat palveluiden laadun ja potilaiden elämänlaadun parantaminen sekä potilaiden osallistaminen päätöksentekoon. Ohjelmaa koordinoi Harvinaiset sairaudet -työryhmä alaryhmineen. Se myös suunnittelee ja seuraa ohjelman toimeenpanoa. Työryhmällä on lisäksi rooli sidosryhmien keskustelufoorumina. OIKEUS HYVÄÄN HOITOON

Ohjelman yhtenä tarkempana tavoitteena on saada lainsäädännössä näkyväksi erityistoimet, jotta harvinaisia sairauksia sairastavien oikeus laadukkaaseen hoitoon ja kuntoutukseen toteutuisi yhdenmukaisesti. Tämä tavoite pyritään sisällyttämään myös SOTE-uudistuksen järjestämislakiin. Harvinaissairauksista pyritään lisäksi luomaan rekisteri terveydenhuollon sähköisen hoitoilmoitusjärjestelmän (Hilmo) osaksi. On kuitenkin huomattava, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on suosittanut, ettei harvinaissairauksien ja -lääkkeiden verkkopalvelun, Orphanetin, käyttämiä harvinaissairauksien luokittelun Orpha-koodeja otettaisi käyttöön ennen ICD-11-tautiluokituksen käyttöönottoa. Joissakin yliopistosairaaloissa on kuitenkin käynnistetty pilotteja rekisterin luomiseksi. Yliopistosairaaloista HYKSiin, TYKSiin ja KYSiin on perustettu harvinaissairausyksikkö, ja vastaavan perustamista suunnitellaan TAYSiin ja OYSiin. Nämä yksiköt sopivat yhteistyössä harvinaissairaiden hoitopoluista. Hoitopolkujen toimivuudesta on suunnitteilla tutkimus, ja lisäksi HYKS ja TYKS selvittävät näiden sairauksien erikoissairaanhoidolle muodostamaa kustannustaakkaa. TYKSissä on myös meneillään rekisteritutkimus, joka kartoittaa harvinaissairaitten sairastavuutta, työkyvyttömyyttä ja sosioekonomista asemaa Suomessa. Harvinaisiin sairauksiin ja terveysongelmiin kohdistuva perustutkimus ja sen rahoitus sisältyvät yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen. Aloite harvinaissairauksiin keskittyvästä Suomen Akatemian monitieteisestä tutkimusohjelmasta ei edennyt. Suomen Akatemia liittyi vuonna 2013 kansainvälisen harvinaissairauksien tutkimuskonsortion, IRDiRC:n, jäseneksi, mutta EU:n rahoittaman E-RARE-konsortion jäsenyyttä ei sen sijaan haettu. Tällä hetkellä ollaan perustamassa eurooppalaista harvinaissairauksien osaamisverkostoa. Suomesta sen jäseneksi hakenevat yliopistosairaalat ja harvinaisia perinnöllisiä sairauksia sairastaville sekä heitä hoitaville palveluja tarjoava Norio-keskus.¢ 2.16 PROVIISORI 23


¢

farmasian päivät

Tulehdukselliset suolistosairaudet yleistyvät TEKSTI NIINA SUNI KUVA DREAMSTIME

Crohnin tauti ja haavainen paksusuolitulehdus eli colitis ulcerosa ovat tulehduksellisia suolistosairauksia (inflammatory bowel diseases, IBD), joihin liittyy kroonista suolen limakalvon tulehdusta. Niiden yleistymisen syistä ei ole varmaa tietoa.

E

rityiskorvattavuuden IBD:lle omaavia potilaita oli vuonna 2013 Suomessa noin 40 000; vuotuinen ilmaantuvuus on kasvanut vuosi vuodelta. Noin 2/3 potilaista sairastaa haavaista paksusuolitulehdusta. Tyypillinen sairastumisikä on 20-40 vuotta. Haavainen paksusuolitulehdus rajoittuu paksusuoleen ja tulehdusalue on yhtenäinen. Crohnin tauti taas voi sijaita missä tahansa ruuansulatuskanavan osassa ja on usein läiskittäistä. Oireisto on molemmissa sairauksissa samanlaista ja voi sisältää ripulia, verisiä ulosteita, vatsakipuja, laihtumista, kuumetta ja imeytymishäiriöitä. Myös suolen ulkopuolisia oireita, kuten niveloireita, silmätulehduksia ja sappitietulehduksia, voi ilmetä. Crohnin tautiin liittyy myös suolen ahtaumia ja siitä johtuvia tukosoireita. Lisäksi tulehdus voi aiheuttaa kanavia eli fisteleitä, useimmiten peräaukon seudulle, ja näihin liittyvä eritys kuuluu usein oireistoon.

MONENLAISIA SYITÄ IBD:n syntyä ja syytä ei varmuudella tunneta. Muiden muassa perinnöllisten tekijöiden, infektioiden ja puolustusjärjestelmän häiriöiden roolia on tutkittu ja esitetty sairauden taustaksi; ympäristötekijöiden, kuten elintason, tupakoinnin, ravinnon ja hygienian on arveltu vaikuttavan taudin korkeaan esiintyvyyteen kehittyneissä maissa. Lääkityksestä antibioottien, tulehduskipulääkkeiden ja hormonien on esitetty lisäävän IBD-riskiä. Myös psykososiaalisten tekijöiden arvellaan vaikuttavan taudin kul-

24 PROVIISORI 2.16

kuun. Sairaus itsessään aiheuttaa usein ahdistusta ja masennusta. Diagnostiikkaan kuuluvat paksusuolen tähystys (kolonoskopia), tarvittaessa yläruuansulatuskanavan tähystys (gastroskopia) ja ohutsuolen tutkimukset ja laboratoriolöydökset.

YKSILÖLLINEN LÄÄKEHOITO IBD:n hoito perustuu tulehdusreaktioita vaimentaviin lääkkeisiin kuten sulfasalatsiini eli salatsosulfapyridiini, joka kuitenkin on enää harvemmin käytössä, ja 5-aminosalisyylihappoyhdisteet (5-ASA) mesalatsiini ja olsalatsiini. Lääkitys suunnitellaan yksilöllisesti ja se on yleensä pysyvä. Lääkityksestä huolimatta taudin pahenemisvaiheita voi ilmetä. Kortikosteroideja käytetään kuureina keskivaikean ja vaikean tulehduksen hoidossa. Haavaisen paksusuolitulehduksen hoidossa voidaan käyttää paikallista lääkitystä peräsuolitulehduksen hoitoon. Immunosuppressiivista lääkitystä käytetään tarpeen mukaan, kun muut hoidot eivät riitä. Antibiootteja voidaan käyttää Crohnin taudin fisteleiden hoitoon ja vaikean haavaisen paksusuolitulehduksen tukihoitona. Fisteleiden hoidossa biologiset lääkkeet ovat ensisijaisia. Myös muita hoitoja, kuten probiootteja, ruokavaliomuutoksia ja ulosteensiirtoja, on kokeiltu tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa, mutta nämä eivät ole vakiintuneet hoitosuosituksiksi. Lääkityksestä huolimatta osa potilaista tarvitsee leikkaushoitoa ja vielä leikkauksen jälkeenkin lääkehoitoa.

Ärtyvän suolen oireyhtymän ja tulehduksellisten suolistosairauksien oireissa on paljon samaa.

ÄRTYVÄN SUOLEN OIREYHTYMÄ Ärtyvän suolen oireyhtymä (irritable bowel syndrome, IBS) ei ole tulehduksellinen suolistosairaus, vaan toiminnallinen vatsasairaus. Sen oireisto on kuitenkin usein hyvin samankaltaista kuin IBD:n – verinen ripuli ei kuitenkaan liity toiminnallisiin vaivoihin. Usein IBS voidaan diagnosoida ilman laajoja tutkimuksia niin sanottujen Rooma III -kriteerien avulla. Täsmähoitoa ärtyvän suolen oireyhtymään ei ole; oireita pyritään lievittämään ripuli- tai ummetuslääkkeillä ja kipukynnykseen vaikuttavilla lääkkeillä kuten trisyklisillä masennuslääkkeillä ja serotoniinin takaisinoton estäjillä ja ravitsemuksella (FODMAP-dieetti). ¢ Teksti perustuu Farmasian päivien 2016 luen­ to-osioon Tulehdukselliset suolistosairaudet – uusi kansantautimme.

Lääkityksestä huolimatta osa potilaista tarvitsee leikkaushoitoa ja vielä leikkauksen jälkeenkin lääkehoitoa.


Jäsen- ja koulutussivut Suomen Proviisoriyhdistys on antanut alkuvuoden aikana useita lausuntoja ajankohtaisiin, vireillä oleviin asioihin. Kerromme Jäsen- ja koulutussivuilla, mitä niissä sanottiin. Lisäksi kutsumme Joka proviisorin ajankohtaisseminaariin, joka tunnettiin ennen Talousseminaarin nimellä. Varapuheenjohtaja Ville Oiniota huolettaa, että joukko proviisoreja työskentelee tehtävissä, joissa he eivät pääse käyttämään koko potentiaaliaan.

Joka proviisorin ajankohtaisseminaari Allergiatalo, Helsinki, 14.10.2016 JÄSENTEN EARLY BIRD -HINNAT NOPEIMMILLE 6.6.2016 klo 10.00 ALKAEN Proviisorijäsenet ja kannattajajäsenapteekit: 15 ensimmäiselle ilmoittautuneelle 29 € Proviisoriopiskelijajäsenet: 5 ensimmäiselle ilmoittautuneelle 29 € Normaalihinta, proviisorijäsenet ja kannattajajäsenapteekit: 79 €, opiskelijat 39 € Myöhäishinta 1.9. alkaen: proviisorijäsenet ja kannattajajäsenapteekit 129 € www.proviisoriyhdistys.net/ ajankohtaisseminaari

Talouskiertue Sokos Hotel Kimmel, Joensuu 25.10.2016

PROVIISORIPÄIVÄN YHTEYDESSÄ pidettiin verkostoitumistilaisuus farmasian tohtoreille ja jatko-opiskelijoille. Workshopin yhtenä vetäjänä toimi Liisa Kanninen.

Päivitä tietosi jäsentietorekisteriin ja voita leffalippuja Kaikkien kesäkuun loppuun mennessä yhteystietonsa päivittäneiden kesken arvotaan leffalippuja (3 x 2 kpl). Kilpailuun osallistut kirjautumalla Jäsentieto-alueelle, tarkistamalla tietosi ja kirjaamalla ”päivitetty”-kohtaan kyseisen päivämäärän. Arvonta suoritetaan päivämäärän perusteella. www.proviisoriyhdistys.net/jasentieto

Proviisoriyhdistyksen toimisto sai vahvistusta

Järjestöassistentti Eija Vartiainen on aloittanut yhdistyksen toimistolla. Hän on koulutukseltaan matkailuvirkailija ja on aiemmin toiminut Merimelojat ry:n koulutusvastaavana. Eija vastaa Proviisoriyhdistyksen toimistolla muun muassa jäsenyhteydenotoista ja rekisteripäivityksistä. Eijan suuri vapaa-ajan intohimo on kanoottipoolo, ja hän onkin Suomen naisten maajoukkueen maalivahti.

YHDISTYKSEN TOIMISTOLLA KYSYMYKSIISI VASTAAVAT Suvi Heiskanen ja Ville-Matti Mäkinen: toimisto@proviisoriyhdistys.net p. (09) 177 771 arkisin klo 10–16 OVATKO TIETOSI AJAN TASALLA? EIKÖ VIESTIMME TAVOITA SINUA? Voit päivittää tietosi kätevästi sivuillamme www.proviisoriyhdistys.net/ota-yhteytta tai toimisto@proviisoriyhdistys.net

Tilaa jäsenetuna vuoden 2017 taskukalenteri Muistathan tilata itsellesi jälleen taskukalenterin ensi vuodeksi jäsenetuna. Voit tilata kalenterin osoitteessa www.proviisoriyhdistys.net/proviisorikalenteri2017 31.8. saakka. 2.16 PROVIISORI 25


¢

varapuheenjohtajalta

Proviisori­ yhdistyksen apurahat

Piilevää potentiaalia

Suomen Proviisoriyhdistys on myöntänyt apurahoja farmaseuttisen ammatti­ taidon edistämiseen yhteensä 3 000 euroa. Apurahojen saajat julkistettiin Proviisoripäivillä 19.3.2016.

TYÖLLÄ ON paljon merkitystä ja se palkitsee muutenkin kuin toimeentulon näkökulmasta. Monelle meistä on itseisarvoisen tärkeää, että työssä pääsee laittamaan itsensä likoon, ottamaan vastuuta sekä käyttämään oppimiaan tietoja ja taitoja muiden hyväksi. Koulutuksemme antaa vankan pohjan kehittymiselle oman alansa asiantuntijaksi, mutta se ei tapahdu pelkän koulutuksen vaan enemmänkin työelämän kautta.

APURAHOJA JAETAAN SEURAAVASTI:

PROVIISORIEN TYÖLLISTYMINEN on tilastojen valossa hyvällä tasolla. Silti minua huolettaa, että määrittelemättömän kokoinen joukko proviisoreja työskentelee tehtävissä, joissa he eivät pääse käyttämään koko potentiaaliaan. Optimaalista olisi, että jokainen proviisori saisi tehdä työtä, jonka kokee vastaavan koulutustaan. Tähän meidän tulee pyrkiä. Jos proviisorien tarve pysyy vakaana, työllistyminen koulutusta vastaavaan työhön riippuu suoraan koulutusmääristä. Mikäli haluamme tähän muutosta, on meidän vaikutettava yhtälön jompaankumpaan muuttujaan. APTEEKKISEKTORILLA ALAMME osaajat tiedostavat sen valtavan potentiaalin, joka meillä olisi annettavana terveydenhuollolle. Tämän potentiaalin käyttäminen on kuitenkin mahdotonta pitkälti eri alojen välisten näkymättömien vallihautojen takia. Näyttää onneksi siltä, että vallihautojen täyttäminen on pikkuhiljaa alkanut, ja meidän tulee olla valmiina, kun ne ovat siinä vaiheessa, että niiden yli voi kävellä. Lisäksi voi aina yrittää hypätä yli jo aiemmin, mistä hyvä esimerkki on proviisorin reseptinuusimisoikeuden eteen tehty työ. Jos hyppy ei riitä yli heti ensimmäisellä kerralla, ei kannata lannistua, vaan ensi kerralla pitää ottaa enemmän vauhtia. MIKÄLI TERVEYDENHUOLTO Suomessa halutaan pitää hyvällä ja kustannustehokkaalla tasolla, yhteiskunnan on ymmärrettävä ottaa tarjoamamme tieto ja osaaminen käyttöön nykyistä laajemmin. Siksi meidän jokaisen tulee omalla tavallamme tuoda yleiseen tietoisuuteen, kuka on proviisori. Vaikka itse tiedämme, keitä olemme ja mitä osaamme, ei se riitä, jos asioista päättävät eivät tätä tiedä.

26 PROVIISORI 2.16

Jos hyppy ei riitä yli heti ensimmäisellä kerralla, ei kannata lannistua, vaan ensi kerralla pitää ottaa enemmän vauhtia.

MUUTAMIEN ALOJEN tunnettavuus ja arvostus ovat todella suuret jo pelkästään tutkintonimikkeen ja sen luomien mielikuvien takia. Olen melko varma, että monia työelämän positioita täytettäessä pelkästään tällä mielikuvalla on suuri vaikutus. Se, että mielikuva proviisorin tutkinnosta ja sen merkityksestä olisi kaikilla selkeänä mielessä, vaatii vielä paljon työtä. Sitä kohti ollaan kuitenkin menossa. PROVIISORIYHDISTYKSEN TEKEMÄ jatkuva vaikuttaminen ja yhteistyö eri tahojen kanssa pyrkii osaltaan juuri proviisorien tunnettavuuden ja arvostuksen kasvattamiseen. Tähän työhön voivat kaikki proviisorit osallistua, nekin, jotka eivät ole aktiivisesti mukana yhdistyksen toiminnassa. Vain mielikuvitus on rajana. Ville Oinio

varapuheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys

Tieteelliset jatko-opinnot (konferenssit): Minna Oksanen 250 e Tiina Ahonen 250 e Jenni Anttila 250 e Ulrika Julku 250 e Ammatilliset jatko-opinnot (PD-työt): Johanna Kuusamo 350 e Pro gradu -työt ulkomailla/vaihto-opiskelu: Essi Kokkinen 300 e Kaisa Kyttä 300 e Maria Laakko 350 e Kristiina Tukiainen 350 e Ilona Juvonen 350 e

Opinto­ palkintojen saajat PROVIISORIPÄIVILLÄ JULKISTETTIIN jälleen opintopalkintojen saajat. Palkintojen myöntämisessä otettiin huomioon opintomenestys ja aktiivisuus järjestötoiminnassa. Helsingin yliopistosta palkinnon saivat Laura Aksela ja Samuel Kohtala ja Itä-Suomen yliopistosta Niina Marjoniemi ja Anna-Kaisa Tolvanen. Proviisoriyhdistyksen hallitus päätti opintopalkinnoista Proviisoriyhdistyksen opiskelijavaliokunnan ehdotuksesta. Opintopalkinto oli suuruudeltaan 200 euroa. Palkintoja myönnettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti neljä. ¢


lausuntoja ¢ Työtuomioistuin antoi proviisorin palkkausta käsittelevän ratkaisun Suomen Proviisoriyhdistys kannustaa ratkaisun johdosta helmikuussa antamassaan lausunnossa proviisoreja hyödyntämään osaamistaan monipuolisesti. Työtuomioistuin on antanut päätöksen proviisorien palkkausta koskevassa asiassa. Päätöksen mukaan asiassa oli kysymys siitä, tuleeko proviisorille maksaa proviisorin palkkaa aina, kun proviisori työskentelee apteekin farmaseuttisissa tehtävissä. Työehtosopimusmääräyksen sanamuodosta tätä ei voida suoraan päätellä. Palkan määrään kuitenkin vaikuttavat työehtosopimuksen mukaan koulutuksen lisäksi muun muassa työtehtävät, joskaan työehtosopimuksessa ei määritellä proviisorin ja farmaseutin työtehtäviä tai niiden eroja. Käsiteltävänä olleessa asiassa on lisäksi selvitetty, että proviisorilla on koulutuksensa vuoksi valmiudet työskennellä farmaseuttia vastuullisemmissa ja vaativammissa työtehtävissä sekä esimiehenä. Työnantajapuoli on tulkinnut työehtosopimusta useiden vuosikymmenten ajan siten, että farmaseutin tehtävissä työskentelevälle proviisorille voidaan maksaa farmaseutin palkkaa. ”Koska työnantajapuolen soveltamiskäytäntöä ei ollut aikaisemmin riitautettu, vaikka se oli työntekijäpuolen tiedossa,

soveltamiskäytäntö oli muodostunut määräyksen tarkoitusta vastaavaksi vakiintuneeksi tulkinnaksi”, työtuomioistuin linjasi päätöksessään. Päätöksen mukaisesti proviisorilla on halutessaan mahdollisuus työskennellä myös farmaseuttina. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun proviisorilla ei ole mahdollisuutta työllistyä koulutustaan vastaavaan tehtävään proviisoriksi. Proviisoriyhdistys kannustaa proviisoreja jatkossakin hyödyntämään osaamistaan mahdollisimman monipuolisesti eri lääkealan tehtävissä proviisoreina. Proviisoriyhdistys kannustaa myös työnantajia hyödyntämään proviisorien osaamisen täyttä potentiaalia vaativammissa työtehtävissä esimerkiksi apteekissa esimies-, kehitys- ja asiantuntijarooleissa. Proviisoriyhdistys on jo vuonna 2014 laatinut apteekkiproviisorien toimenkuvan määrittelyn avuksi toimenkuvaliitteen. Liitteen tarkoitus on helpottaa sekä proviisoreita että apteekkareita proviisorin toimenkuvan määrittämisessä esimerkiksi rekrytointivaiheessa, työnjaon suunnittelussa ja kehityskeskusteluissa.

Proviisorilla on koulutuksensa vuoksi valmiudet työskennellä farmaseuttia vastuullisemmissa ja vaativammissa työtehtävissä sekä esimiehenä.

Proviisoriyhdistyksen hallitus on käsitellyt työtuomioistuimen päätöksen ja jatkaa keskustelua sen tarkemmista yksityiskohdista.

Suomen Proviisoriyhdistys ry

STM arvioi apteekkien sivuyhtiöiden asemaa Suomen Proviisoriyhdistys toteaa 28.4. päivätyssä kommentissaan sosiaali- ja terveysministeriölle, ettei apteekkien erillisiä sivuyhtiöitä ole tarpeen kieltää.

Lainsäädäntöä ja ohjeistuksia päivittämällä sekä alan itsesääntelyllä voidaan kehittää alaa myös erillisten yhtiöiden toiminnan osalta tavoiteltuun suuntaan.

Proviisoriyhdistyksen jäsenistölleen huhtikuussa 2016 tekemän kyselyn vastaajista (N=326) kaksi kolmesta (64 %) oli sitä mieltä, että apteekkiliiketoiminnan yhteyteen perustettu osakeyhtiömuotoinen erillisyhtiö on perusteltu ratkaisu muiden tuotteiden kuin lääkkeiden myynnissä. Erillisyhtiöitä ei nähnyt perusteltuina kuudennes (16 %) vastaajista. Kuitenkin vain neljännes (27 %) vastaajista (N=329) oli sitä mieltä, että koko apteekkitoimintaa tulisi harjoittaa yhtiömuodossa. Vaikka apteekkia tuleekin harjoittaa Proviisoriyhdistyksen mukaan toiminimellä, Proviisoriyhdistys ei kannata erillisten yhtiöiden toiminnan kieltämistä. Osakeyhtiömuotoisesta toiminnasta voidaan nähdä liiketaloudellista hyötyä, mutta ammatinharjoittajana apteekkari on sidottu sekä farmaseuttisesti että taloudellisesti edistämään alueensa turvallista lääkehuoltoa osana

muuta terveydenhuoltoa. Yhtiöiden kieltäminen rajoittaa toimintaa, jossa esimerkiksi apteekin muut tuotteet kuin lääkkeet myydään osakeyhtiön kautta. Kuitenkaan proviisorien elinkeinonvapautta ei voitaisi tältä osin rajoittaa. Osakeyhtiöiden toiminta olisi edelleen mahdollista esimerkiksi erillisissä tiloissa. Proviisoriyhdistyksen mukaan lainsäädäntö ja ohjeistukset tulisi kuitenkin saattaa ajan tasalle, jotta toiminta selkiintyisi, eri viranomaiset voisivat saada toiminnan valvomiseksi kokonaisuuden kannalta tarvitsemansa tiedot ja toiminta olisi läpinäkyvää. Proviisoriyhdistys näkee, että lainsäädäntöä ja ohjeistuksia päivittämällä sekä alan itsesääntelyllä voidaan kehittää alaa myös erillisten yhtiöiden toiminnan osalta tavoiteltuun suuntaan. Proviisoriyhdistys on jo aiemmin ottanut kantaa muun muassa tuotevalikoimiin tiedotteessaan (9.10.2015), jossa se totesi, että ammattiapteekin tuoteva2.16 PROVIISORI 27


¢

lausuntoja likoimaa täydentävät ei-lääkkeelliset terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tuotteet, jotka ovat tutkittuja, laadukkaita ja hyödyllisiä. Proviisoriyhdistyksen jäsenistä valtaosa (95 %) näkee lisäksi palvelun muidenkin tuotteiden kuin lääkkeiden osalta kuuluvan perustellusti apteekin toimenkuvaan. Lääkepoliittisten linjausten mukaisesti apteekit ovat osa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Proviisoriyhdistys näkee, että ammattiapteekkikonseptia tuleekin edelleen kehittää asiakkaiden tarpeiden mukaisesti ammatillisista lähtökohdista, jotta apteekin palveluilla voidaan jatkossakin tuottaa mahdollisimman paljon hyötyä potilaille ja yhteiskunnalle. Apteekkitoiminnan kannattavuus puolestaan takaa laadukkaalle toiminnalle edellytykset.

Suomen Proviisoriyhdistys ry

Fimea selvittää ikäihmisen lääkkeiden järkevään käytön edistämistä

KOULUTTAUDU FARMASIAN ERITYISOSAAJAKSI Syyskuussa 2016 alkaa kaksi uutta erikoistumiskoulutusta: APTEEKKI- JA SAIRAALAFARMASIAN ERIKOISTUMISKOULUTUS TEOLLISUUSFARMASIAN ERIKOISTUMISKOULUTUS Erikoistumiskoulutukset on tarkoitettu proviisoreille ja farmaseuteille, jotka haluavat kehittyä erityisosaajiksi omalla osa-alueellaan. Erikoistuminen tarjoaa uusia valmiuksia sekä nykyisten työtehtävien hoitamiseen että työnkuvan muuttamiseen ja uralla etenemiseen. Opiskelu tapahtuu työn ohessa. Opintojen laajuus on proviisoreille 60 ja farmaseuteille 40 opintopistettä. Opintosuunnitelma laaditaan yksilöllisesti ottaen huomioon nykyinen työurasi, aiemmat opintosi, kehittymistarpeesi ja tulevaisuuden suunnitelmasi. Opintoihin kuuluvasta projektityöstä hyötyy myös työyhteisösi. Haku on avoinna 2.-31.5.2016. LUE LISÄÄ: www.helsinki.fi/taydennyskoulutus (hakusana erikoistumiskoulutus) sekä www.uef.fi/farmasia/erikoistumiskoulutus

Suomen Proviisoriyhdistys kommentoi Fimean raporttiluonnosta 5.2. todeten, että farmaseuttinen näkökulma lääkityksen järkeistyksessä voi jäädä heikoksi, vaikka tarve sille olisi paljon suurempi. …Selvityksessä farmasian alan ammattilaisten käytöstä moniammatilliseen lääkehoidon arviointiin todetaan, että asiantuntemus voidaan hankkia julkiselta toimijalta, avohuollon apteekista tai arviointeja tarjoavalta yritykseltä. Valittavaan toimintatapaan vaikuttaa varmasti terveydenhuollon järjestämismuoto alueella, mutta tämä myös pirstaloittaa moniammatillista yhteistyötä eikä edesauta moniammatillista dialogista yhdessä tekemistä. Tämä myös heikentää farmasian alan ammattilaisten osallistumista, mikäli heillä ei ole käytössään potilastietojärjestelmien tietoja potilaan sairaus- ja lääkityshistoriasta. Kuten raportissa todetaan, farmasian alan ammattilaisen panos on ollut usein vain raportinomainen selvitys potilaan lääkityksestä ilman keskustelua muiden ammattiryhmien kanssa potilaan tilanteesta ja lääkityksen järkeistämisestä. Tällöin farmaseuttinen näkökulma lääkityksen järkeistyksessä voi jäädä heikoksi, vaikka tarve sille olisi paljon suurempi. Moniammattillinen ja kaikkien potilaan lääkehoitoon keskeisesti osallistuvien ammattiryhmien mukaan tuominen toimintaan tasapuolisesti lisää potilasturvallisuutta sekä vähentää lääkehaittoja ja -kustannuksia. Hyvänä asiana raportissa nostetaan esiin toiminnan tuloksellisuuden mittaaminen ja alustavat mittarit, joilla lääkehoidon moniammatillista arviointia voidaan mitata. Mittareita tulee kehittää ja niiden validointia jatkaa. Selvityksen johtopäätöksissä rakenteellisista tasoista todetaan muun muassa hoitovastuun olevan pirstaleinen ja tiedon kulun ongelmallista. Tietojärjestelmien yhteensovittaminen ja tiedonsiirto organisaatiosta toiseen ovat ongelmia joita ei ratkaista helposti, tähän vaikuttavat niin toimijoi-

28 PROVIISORI 2.16

den järjestelmähankinnat, kilpailutukset kuin tietosuojakysymyksetkin. Järjestelmien integraatiota tulisi kehittää, jotta eri organisaatioissa määrätyt tai toimitetut lääkkeet tulisivat muidenkin toimijoiden tietoon. Kokonaisvastuu potilaan hoidosta ja ajantasaisen lääkityksen ylläpidosta ei ole tällä hetkellä kenelläkään. Kansallisen lääkityslistan käyttöönottoa tulee kiirehtiä ajantasaisen lääkitystiedon turvaamiseksi potilasta hoitavalle terveydenhuollon henkilöstölle. Vastaavanlaisen käytännön toimijoista lähtevän moniammatillisen kehittämistyön jatkaminen ja edistäminen on erittäin suositeltavaa.

Suomen Proviisoriyhdistys ry

Kansallisen lääkityslistan käyttöönottoa tulee kiirehtiä ajantasaisen lääkitystiedon turvaamiseksi potilasta hoitavalle terveydenhuollon henkilöstölle.


Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus vuonna 2016 PUHEENJOHTAJA ANNE TAMMIMÄKI, yliopistolehtori, Helsingin yliopisto, Pharmaco­ logical Expert, DRA Consulting Oy anne.tammimaki@gmail.com VARSINAISET JÄSENET:

1. VARAPUHEENJOHTAJA VILLE OINIO, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto ville.oinio@helsinki.fi 2. VARAPUHEENJOHTAJA, LÄÄKE­ TEOLLISUUSPOOLIN EDUSTAJA KATERE SHARIFPOUR, lääketukkukaupan vastuunalainen johtaja, Baxalta Finland Oy katere.sharifpour@fimnet.fi TALOUDENHOITAJA MINNA PAPPILA, proviisori, Keravan 1. apteekki minna.pappila@keravanapteekki.fi LIISA KANNINEN, tohtori­ koulutettava, Helsingin yliopisto liisa.kanninen@gmail.com VIESTINTÄVASTAAVA MARKKU HELMINEN, proviisori­ opiskelija, Itä-Suomen yliopisto markku.helminen@fimnet.fi OPISKELIJAVASTAAVA HEIDI HELMINEN, proviisori­ opiskelija, Helsingin yliopisto heidi.helminen@helsinki.fi CHARLOTTA SANDLER, asiantuntijaproviisori, Suomen Apteekkariliitto charlotta.sandler@gmail.com

VARAJÄSENET:

HENNA KYLLÖNEN, proviisori henna.kyllonen@fimnet.fi SAMI HYVÖNEN, Country Manager,
Oy Bristol-Myers Squibb (Finland) Ab sami.hyvonen@bms.com HELINÄ MINKKINEN asiantuntijaproviisori, HUS-Apteekki helina.minkkinen@fimnet.fi TIINA SILÉN proviisori, Farenta Oy tiina@silen.fi LÄÄKETEOLLISUUSPOOLIN EDUSTAJA JOUNI KUSNETSOFF, lääketehtaan ja -tukkukaupan vastuunalainen johtaja (QP), Oy AGA Ab, Linde Healthcare jouni.kusnetsoff@gmail.com PROMENTOR-VASTAAVA SUSANNA PARTTI, rekisteröintipäällikkö, ratiopharm Oy – Teva Group Member susanna.partti@gmail.com KOULUTUSVASTAAVA NIINA SUNI,asiantuntijaproviisori, DRA Consulting Oy, niina.m.suni@gmail.com JARNO KAARLAS proviisori, Järvenpään 2. Apteekki jarno.kaarlas@pp.inet.fi

JUULI LAMBERG, proviisori, Pirkkalan 1. apteekki, juulilamberg@gmail.com

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI Puh. (09) 177 771, fax (09) 6843 9911, toimisto@proviisoriyhdistys.net TOIMINNANJOHTAJA VILLE-MATTI MÄKINEN, proviisori, Proviisori-lehden päätoimittaja gsm 050 352 0771, ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.net JÄRJESTÖ- JA EDUNVALVONTAPROVIISORI SUVI HEISKANEN, proviisori, KTK, gsm 045 636 0196, suvi.heiskanen@proviisoriyhdistys.net

JOKA PROVIISORIN AJANKOHTAIS­ SEMINAARI – TULOKSELLISTA APTEEKKILIIKETOIMINTAA

pe 14.10.2016 klo 8.30– 16.15 Allergiatalo, Helsinki ALUSTAVAN OHJELMAN TEEMOJA:

Myynnin johtaminen ja onnistunut asiakaskokemus Maisa Durchman Valmentaja, toimitusjohtaja, Valmennusverstas Oy Maisan valmennukset ovat upea mahdollisuus saada käytännön työkaluja oman tiimin myyntityön valmennukseen ja onnistuneeseen asiakaskokemukseen. Apteekkitalouden ajankohtaiskatsaus Ilkka Harjula Talous- ja hallintojohtaja, Suomen Apteekkariliitto Apteekkariliiton talous- ja hallintojohtaja Ilkka Harjula käy läpi apteekkitalouden ajankohtaisia asioita. Ilkan katsaukset Talousseminaarissa ovat olleet kiiteltyjä. Digiympäristön mahdollisuudet terveydenhuollossa Kuinka digitaalisuus muuttaa toimintatapoja? Miltä näyttää apteekkiliiketoiminta tulevaisuudessa?

ILMOITTAUTUMINEN SEMINAARIIN ALKAA 6.6.2016 KLO 10.00

JÄSENTEN EARLY BIRD -HINNAT NOPEIMMILLE 6.6.2016 ALKAEN Proviisorijäsenet ja kannattajajäsenapteekit: 15 ensimmäiselle ilmoittautuneelle 29 € Proviisoriopiskelijajäsenet: 5 ensimmäistä 29 € Normaalihinta: proviisorijäsenet ja kannattaja­jäsenapteekit 79 €, opiskelijat 39 € Myöhäishinta: proviisorijäsenet ja kannattaja­jäsenapteekit 129 € EI-JÄSENET Normaalihinta 158 €, myöhäishinta 258 € Opiskelijat 59 € 2.16 PROVIISORI 29


¢

otx TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME LÄHTEENÄ MUUN MUASSA TUUTI PIIPPO JA MIIKA PELTOLA: KANTAPÄÄN KAUTTA, TAMMI 2012

10 askelta parempaan vikasietoon Väitetään Einsteinin sanoneen, että ihminen, joka ei ole tehnyt virheitä, ei ole kokeillut mitään uutta.

10 9 8 7 6 5 4 3 2 1

Kukaan ei voi onnistua aivan kaikessa, koska olemme inhimillisiä, vajavaisia ihmisiä. TUNNISTA TÄRKEÄT TEHTÄVÄT, joissa epäonnistuminen merkitsee menetyksiä tai kärsimystä itsellesi tai muille. Hoida ne tarkasti. Muissa asioissa voit ehkä hellittää hieman.

.OTA ILO IRTI VIRHEISTÄ. Onhan se aika naurettavaa, miten itse kukin törmäilee. Kun pöly on laskeutunut, saat sattumuksista hauskoja ja opettavaisia tarinoita, joilla voit viihdyttää muita. Aivot huijaavat ja uskottelevat, että olet kelvoton ihminen, jos mokaat. Virheellisen uskomuksen yli pääset HARJOITTELEMALLA VÄÄRIN TEKEMISTÄ. Väritä yli rajojen, laula nuotin vierestä, pue takki väärin päin. Päästä huvittava ääni kesken kokouksen. Näin siedätät itseäsi virheille ja kasvatat paksumpaa nahkaa. Kun tilaisuus tulee, siihen pitää tarttua, vaikka hirvittäisi. Et ole koskaan täysin valmis uuteen tehtävään. MUKAVUUSALUEEN ULKOPUOLELLE ASTUMINEN on useimmille vaikeampaa kuin he antavat ymmärtää. Se kuitenkin kasvattaa.

Jos pelkäät aiheellisesti mokaavasi, HANKI TUKEA. Kun omat taidot eivät riitä, on hyvä kysyä osaavammalta. Kollega, ystävä tai mentori voi töytäistä oikeaan suuntaan. .OPI TOISTEN VIRHEISTÄ. Meheviä mokailutarinoita löytyy myös ja etenkin onnistujien elämäkerroista ja haastatteluista. Lue ja kuuntele, niin opit.

Kun teet virheen, KIRJOITA SIITÄ ITSELLESI RAPORTTI. Mitä teit, miltä se tuntui ja mitä siitä seuraa? Miten sen voi korjata? Mitä myönteisiä puolia asiassa voi nähdä? Minkä asian opit? Hanki virhealttiiden tehtävien rinnalle TEKEMISTÄ, JOKA TUOTTAA VARMASTI ILOA. Muiden auttaminen tai ilon tuottaminen heille on yksi varma vaihtoehto.

Kun mokaat, ÄLÄ YRITÄ PEITTÄÄ SITÄ. Kerro nopeasti ja avoimesti, mitä tapahtui. Se herättää enemmän luottamusta kuin pakoilu. Koska et ole maailman napa, virhe unohtuu aikanaan. Ja vaikkei unohtuisikaan, voit silti nousta ylös ja jatkaa matkaa. Muista, että kaikki ei ole vallassasi. Lähes kaikissa töissä on ulkopuolisia tekijöitä, jotka on otettava annettuina. Jos virhe johtuu niistä, älä syytä itseäsi. EI KAIKKI OLE SINUN VIKASI.

30 PROVIISORI 2.16


Matkalle mukaan!

Gefilus® maitohappobakteerivalmisteet on valmistettu Suomessa. Markkinoija: Oriola Oy, PL 8, 02101 Espoo. Gefilus® ja LGG® ovat Valio Oy:n rekisteröimiä tuotemerkkejä.


Vaivatonta kesää apteekista!

Burana 400 mg tabletti. Useimmille Burana sopii, mutta jos saat allergisia reaktioita muista särkylääkkeistä, sinulla on vatsahaava, munuais- tai maksasairaus tai olet raskaana, neuvottele käytöstä lääkärin kanssa.Vaikuttava aine ibuprofeeni. Burana 400 mg ei tule käyttää alle 20 kg painaville lapsille eikä raskauden viimeisellä kolmanneksella. Pakkauskoot 10, 20 ja 30 tabl. Fluconazol Orion 150 mg kapseli. Hiivasienen aiheuttaman uusiutuneen emätintulehduksen (Candidavaginiitti) hoitoon naisille, joilla on aikaisemmin ollut lääkärin toteama hiivasienitulehdus. Vaikuttava aine on flukonatsoli. Aikuisille 1 kapseli suun kautta kerta-annoksena. Valmistetta ei tule käyttää raskauden ja imetyksen aikana. Älä käytä flukonatsolia, mikäli sinulla on maksan tai munuaisten toimintahäiriö tai sinulla on todettu sydämen rytmihäiriö. Varmista lääkkeen sopivuus apteekissa, jos käytät muuta lääkitystä. Pakkauskoko: 1 kapseli. Histec 10 mg tabletti ja imeskelytabletti. Kausiluonteiseen ja ympärivuotiseen allergiseen nuhaan liittyviin nenä- ja silmäoireisiin sekä pitkäaikaisen nokkosihottuman hoitoon. Vaikuttava aine: setiritsiini. Annostus: Aikuiset ja yli 12-vuotiaat: 1 tabletti/imeskelytabletti kerran vuorokaudessa. 6–12 vuotiaat: 1/2 tablettia/imeskelytablettia 2 kertaa vuorokaudessa. Kysy Histecin käytöstä lääkäriltäsi, jos sinulla on munuaissairaus tai olet raskaana tai imetät. Pakkaukset: 10 ja 30 tablettia, 14 ja 28 imeskelytablettia. Hydrocortison emulsiovoide allergiselle ja ärtyneelle iholle. Hydrocortison vähentää tulehdusta ja lievittää kutinaa. Vaikuttava aine on hydrokortisoni. Käytetään paikallisesti ihottumiin ja allergioihin silloin, kun iho ei ole infektoitunut. Pakkauskoot 10 g, 20 g, 50 g ja 100 g

Lopex 2 mg kapseli on ripulin hoitoon tarkoitettu lääke. Aikuiset ja yli 12-vuotiaat: Alkuannos 2 kapselia (4 mg), sen jälkeen 1 kapseli (2 mg) jokaisen ripuliulostuksen jälkeen, kunnes riittävä hoitovaste saavutetaan. Enimmäisannos on 8 kapselia (16 mg) vuorokaudessa. Jos riittävää hoitovastetta ei saavuteta 48 tunnissa, valmisteen käyttö tulee lopettaa. Alle 12-vuotiaille lapsille ja pitkäaikaiseen käyttöön vain lääkärin ohjeen mukaan. Vaikuttava aine: loperamidihydrokloridi. Lääkkeen käyttöä ihmisillä raskauden tai imetyksen aikana ei ole tutkittu. Pakkauskoko 10 kapselia. Pantyson. Hoitovoide allergiselle ja ärtyneelle iholle, auringon polttamalle iholle ja hyönteisten puremiin. Voiteen sisältämä hydrokortisoni (1 %) vähentää kutinaa, punoitusta ja turvotusta, dekspantenoli (2 %) puolestaan nopeuttaa ihon paranemista. Pantysonia käytetään allergisten ihoreaktioiden, atooppisen ekseeman, auringon polttaman sekä hyönteisten puremien ja pistosten ärsyttämän ihon hoitoon. Pakkauskoot 10 g, 20 g ja 100 g. Zolt 15 mg enterokapseli. Refluksioireiden (kuten närästys ja happaman mahansisällön nousu ruokatorveen) hoitoon aikuisille (yli 18 v.). Ota tarpeen mukaan 1–2 enterokapselia kerran päi päivässä kokonaisena nieltynä. Jos oireet eivät helpota 2 viikon yhtäjaksoisesta käy käytöstä huolimatta tai uusiutuvat pian hoidon jälkeen, ota yhteys lääkäriin. Vaikuttava aine on lansopratsoli. Valmistetta ei tule käyttää raskauden ja imetyksen aikana. Pakkauskoot: 7 ja 14 enterokapselia.

04/2016

Kyypakkaus 50 mg tabletti. Ensiavuksi käärmeenpuremaan sekä mehiläisen tai ampiaisen piston aiheuttamiin reaktioihin. Noudata käyttöohjetta ja ota aina yhteys lääkäriin kyynpureman jälkeen. Vaikuttava aine: hydrokortisoni. Pakkauskoko: 3 tablettia.

Tutustu huolellisesti lääkkeiden pakkausselosteisiin.

Orion on suomalainen avainlippuyritys.

itsehoitoapteekki.fi Lisätiedot puh. 010 426 2928 ark. klo 8–16.