SAMMALLAHDENMÄKI saa arvoisensa suunnitelman Teksti ja kuvat: Henri Raitio ja Mervi Tammi
Kuluvana vuonna on suunniteltu Rauman toisen maailmanperintökohteen Sammallahdenmäen uutta opastusinfraa. Suunnittelu koskee koko aluetta ja infralla tarkoitetaan muun muassa polkuviittoja, opasteita, infotauluja, jäteastioita, polkujen pintaa, pysäköintialueita ja huoltorakennuksia. Sammallahdenmäki nimettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1999 Suomen ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana arkeologisena kohteena. Alue on ainutlaatuinen todiste Skandinavian pronssikauden yhteiskunnasta ja sen hautauskäytännöistä. Pronssikausi ajoittuu Suomessa noin 1500-500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Sammallahdenmäellä on useita erityyppisiä hautaröykkiöitä kuten matalia pyöreitä pieniä röykkiöitä, suuria kekomaisia hiidenkiukaita, pyöreitä kehäröykkiöitä ja matalia maansekaisia röykkiöitä, joissa on paasiarkkuhautoja.
20
Alueen opasteiden puutteet on tiedostettu jo vuosia. Muun muassa kävijätutkimukset ja viime vuonna tehty havainnointiraportti tuovat esiin kävijöiden kokemia puutteita. Esimerkiksi reitit ovat paikoin vaikeasti hahmotettavissa, sisääntuloalueet ovat nuhruisia eikä yleisvaikutelma luo mielikuvaa maailmanluokan kulttuurikohteesta, vaikka itse röykkiöt ovat vaikuttavia. Sammallahdenmäen opasteiden muiden rakenteiden suunnittelu on erityisen haastavaa. Toisaalta opasteiden pitäisi pystyä selkeästi opastamaan kulkijoita pysymään reitillä ja kertomaan jotakin kohteesta, mutta toisaalta ympäristö pitäisi pystyä pitämään mahdollisimman koskemattomana ja opasteiden tulisi olla ympäristössään alisteisia. Rakenteiden tulee olla sään, käytön ja ilkivallan kestäviä. Alueella on myös tarvetta suunnitella levähdyspaikkoja.
Hankkeen suunnittelijaksi on palkattu Arkkitehtitoimisto Freese Oy, joka on erikoistunut työskentelemään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden kanssa. Museovirasto avustaa hanketta ja on vahvasti mukana ohjauksessa. Arkkitehti SAFA Simo Freese halusi, että alue laserkeilataan eli tehdään 3D-malli suunnittelun lähtömateriaaliksi. Kaupungin kiinteistö- ja mittaustoimi tarttui haasteeseen, koska laserkeilausmateriaali helpottaa alueen hahmottamista, ja siitä saadaan tarkkoja mittoja. Myös alueen pohjakartta päivitettiin. Hankkeen tavoitteena on suunnitella alueen arvot huomioon ottava kokonaisuus, joka on tyylikäs ja kestävä. Reunaehdoiksi on asetettu muun muassa, että kallioon ei kiinnitetä mitään poraamalla eikä opasteita tai muuta infraa tule lähelle hautaröykkiöitä. Sisääntuloalueilla on mahdollisuus suurempiin muutoksiin. Sammallahdenmäen hoitokunta on toiminut hankkeessa ohjausryhmänä, ja sitä ovat vetäneet kaavoitusarkkitehdit Henri Raitio ja Mervi Tammi. Kehittäminen on kaavoituksen ja museon yhteistyötä, ja suunnitelmista neuvotellaan Museoviraston ja alueen maanomistajien kanssa. Tavoitteena on toteuttaa suunnitelmaa vaiheittain tulevina vuosina määrärahojen puitteissa.
