3 minute read
Sammallahdenmäki saa arvoisensa suunnitelman
Teksti ja kuvat: Henri Raitio ja Mervi Tammi Kuluvana vuonna on suunniteltu Rauman toisen maailmanperintökohteen Sammallahdenmäen uutta opastusinfraa. Suunnittelu koskee koko aluetta ja infralla tarkoitetaan muun muassa polkuviittoja, opasteita, infotauluja, jäteastioita, polkujen pintaa, pysäköintialueita ja huoltorakennuksia.
Advertisement
Sammallahdenmäki nimettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1999 Suomen ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana arkeologisena kohteena. Alue on ainutlaatuinen todiste Skandinavian pronssikauden yhteiskunnasta ja sen hautauskäytännöistä. Pronssikausi ajoittuu Suomessa noin 1500-500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Sammallahdenmäellä on useita erityyppisiä hautaröykkiöitä kuten matalia pyöreitä pieniä röykkiöitä, suuria kekomaisia hiidenkiukaita, pyöreitä kehäröykkiöitä ja matalia maansekaisia röykkiöitä, joissa on paasiarkkuhautoja.
Alueen opasteiden puutteet on tiedostettu jo vuosia. Muun muassa kävijätutkimukset ja viime vuonna tehty havainnointiraportti tuovat esiin kävijöiden kokemia puutteita. Esimerkiksi reitit ovat paikoin vaikeasti hahmotettavissa, sisääntuloalueet ovat nuhruisia eikä yleisvaikutelma luo mielikuvaa maailmanluokan kulttuurikohteesta, vaikka itse röykkiöt ovat vaikuttavia.
Sammallahdenmäen opasteiden muiden rakenteiden suunnittelu on erityisen haastavaa. Toisaalta opasteiden pitäisi pystyä selkeästi opastamaan kulkijoita pysymään reitillä ja kertomaan jotakin kohteesta, mutta toisaalta ympäristö pitäisi pystyä pitämään mahdollisimman koskemattomana ja opasteiden tulisi olla ympäristössään alisteisia. Rakenteiden tulee olla sään, käytön ja ilkivallan kestäviä. Alueella on myös tarvetta suunnitella levähdyspaikkoja.
Hankkeen suunnittelijaksi on palkattu Arkkitehtitoimisto Freese Oy, joka on erikoistunut työskentelemään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden kanssa. Museovirasto avustaa hanketta ja on vahvasti mukana ohjauksessa. Arkkitehti SAFA Simo Freese halusi, että alue laserkeilataan eli tehdään 3D-malli suunnittelun lähtömateriaaliksi. Kaupungin kiinteistö- ja mittaustoimi tarttui haasteeseen, koska laserkeilausmateriaali helpottaa alueen hahmottamista, ja siitä saadaan tarkkoja mittoja. Myös alueen pohjakartta päivitettiin.
Hankkeen tavoitteena on suunnitella alueen arvot huomioon ottava kokonaisuus, joka on tyylikäs ja kestävä. Reunaehdoiksi on asetettu muun muassa, että kallioon ei kiinnitetä mitään poraamalla eikä opasteita tai muuta infraa tule lähelle hautaröykkiöitä. Sisääntuloalueilla on mahdollisuus suurempiin muutoksiin.
Sammallahdenmäen hoitokunta on toiminut hankkeessa ohjausryhmänä, ja sitä ovat vetäneet kaavoitusarkkitehdit Henri Raitio ja Mervi Tammi. Kehittäminen on kaavoituksen ja museon yhteistyötä, ja suunnitelmista neuvotellaan Museoviraston ja alueen maanomistajien kanssa. Tavoitteena on toteuttaa suunnitelmaa vaiheittain tulevina vuosina määrärahojen puitteissa.
Partiolaisten lipunnosto klo 9 Posellin edessä (Nortamonkatu 12)
Rauman Pyhän Ristin kirkossa klo 10 jumalanpalvelus, jonka jälkeen klo 11.30 ohjelma ja seppeleiden lasku sankarihaudoilla Rauman vanhalla hautausmaalla.
Kodisjoen kirkossa klo 10 jumalanpalvelus, jonka jälkeen seppeleen lasku sankarihaudoilla ja itsenäisyyspäivän juhla Kodistuvalla (Kodisjoentie 1453 A).
Lapin kirkossa klo 10 jumalanpalvelus, jonka jälkeen seppeleiden lasku sankarihaudoilla ja ohjelmalliset kirkkokahvit Lapin seurakuntakodissa (Hiedastentie 6).
Itsenäisyyspäivän juhla Rauma-salissa (Satamakatu 26) klo 13. Kahvitarjoilu klo 12 alkaen. Juhlan tervehdyspuheen pitää nuorisovaltuuston puheenjohtaja Noora Niemi ja juhlapuheen maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä. TERVETULOA! Osallistuthan tilaisuuksiin ja tapahtumiin vain terveenä.
Korjaus viime lehdessä olleeseen Historian aarteet -juttuun
Kerroimme syyskuun lehdessä Raatihuoneen kellosta ja jutussa oli virhe. Väitimme virheellisesti, että raatihuoneen kellotornissa siirryttiin uuteen aikaan 1950-luvulla, kun sinne hankittiin keskusyksiköllinen sähkökello. Tämä kolmas kello saatiin raatihuoneelle kuitenkin vasta vuoden 1963 lopussa. Uuden kellon regulaattorikoneisto sijoitettiin silloin 1. kerroksen kansliahuoneeseen, jossa tällä hetkellä on Rauman pitsin näyttely. Kiitos tarkkalukuiselle kaupunkilaiselle tästä huomiosta ja mielenkiintoisesta tarinasta raatihuoneen kelloon liittyen. Vs. museoamanuenssi Noora Jokinen
HISTORIAN AARTEITA
MARELAN KAAKELIUUNIT OVAT HELMIÄ 120 VUODEN TAKAA
Teksti: Satu-Miia Rajamäki Kuvat: Jamie Haanpää Laivanvarustajan kotimuseo Marelassa kävijän katse kiinnittyy ensimmäiseksi koristeellisiin kaakeliuuneihin. Kaakeliuunit ovat osa talon alkuperäistä sisustusta, ja niitä löytyy talosta yhteensä 15 kappaletta. Uunit ovat peräisin Rauman purjelaivamerenkulun kultakaudelta, jolloin Marela oli laivanvarustajasuku Granlundin omistuksessa.
Gabriel Granlundin kuoleman jälkeen vuonna 1901 hänen poikansa Julius ja Gabriel laajensivat Marelaa sekä uusivat samalla myös talon kaakeliuunit. Ajan muodin mukaisia uuneja hankittiin 1870-luvulla toiminnan aloittaneilta Turun Kaakelitehtaalta ja Arabian tehtailta.
Kaakeliuunien kukoistuskausi alkoi Suomessa 1860-luvulla taloudellisen noususuhdanteen myötä. Elettiin kertaustyylien aikakautta. Uusrokokoo toi uuneihin vaaleat heleät värit ja runsaan koristelun. Marelan salin uuni kukka- ja ristikkokuvioineen ja kultauksineen edustaa uusrokokoota parhaimmillaan. Uunin kauniit pellinnyörit ovat käsin lasihelmistä kirjaillut.
Ruokasalissa on kaksi uunia, jotka ovat tyyliltään uusrenessanssia. Uusrenessanssi toi uuneihin reliefikuvioiset, usein tummanruskeat, -siniset tai -vihreät kaakelit. Loisteliaat, pilasterein koristellut, arvokkaimmat uunit oli tapana sijoittaa ruokasaliin eli keskeisimpään edustustilaan. Kaakelitehtaiden vanhoista kuvitetuista hinnastoista selviää, että Arabia valmisti kyseistä uunimallia vuosina 1897-1912.
Ruokasalin kaakeliuunien yläosassa on ruotsinkielinen teksti: ”För mänskors barn är brasans värma och solens syn det bästa.” eli suomeksi: ”Ihmislapselle ovat tulen lämpö ja auringon valo parasta.” Vihreistä majolikakaakeleista kävijä voi löytää monia yksityiskohtia, kuten antiikin tarustosta peräisin olevan tulen jumalan reliefikuvion.
Marelan avaamisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 40 vuotta. Kaakeliuunit ovat palvelleet siellä jo 120 vuotta, ensin lämmönlähteinä ja viimeiset vuosikymmenet museointeriöörin aitouden takaajina.
