Rauma-lehti 1/2024

Kouluverkko

Tulevaisuuden koulut ja uudistukset

Tornikellot soi

Kurkistus raatihuoneen kellotorniin

Vanha-Lahti

Rantatontteja kanavan varteen

Kuuma festarikesä

Listahittejä & ykkösartisteja

KUUMAA, JVG, Käärijä, Portion Boys, Sexmane, Sanni ja Kaija Koo lavalla.

Friski myöttäst Festivaalien täyttämä kesä

Hinku

Vastuullisuus on BMH:n arvojen ytimessä.

Raatihuoneen

Rauman kesä on tapahtumarikas. Listahittejä ja ykkösartisteja.

Kirkontorniteknikko Supavit Nummelin kunnostaa Rauman raatihuoneen tornikellon ja kellotaulut.

MARKO ÖSTMAN

Raumalaisuuden erikoislehti

KÄSISSÄSI OLEVA Rauman asukaslehti on uudistunut. Lehdestä on pyritty tekemään entistä vahvempi ja vaikuttavampi.

Olemme julkaisseet tiedotuslehteä yli 20 vuoden ajan ja tänä vuonna Rauma-lehti ilmestyy jokaiseen talouteen kolmasti. Uudistuneena. Kerromme raumalaisesta hyvästä arjesta. Kutsumme asukkaita mukaan osallistumaan: tekemään, näkemään ja kokemaan. Lehdestä löytyy tietoa palveluista ja ideoita asumiseen, olemiseen ja hyvinvointiin. Lisäämme jokaisen vaikutusmahdollisuuksia avaamalla näkökulmia kaupungin päätösten takaa.

Kesällä tapahtuu

Tämän numeron pääjutussa esittelemme Rauman festarikattausta. Rauman kesä starttaa koulujen päättäjäisviikonlopun Out of School -tapahtumalla ja päättyy elokuun pimenevässä illassa tunnelmoivaan Sunset Festivaliin. Väliin mahtuvat vanhat tutut Raumanmeren Juhannus, Rauma Blues, Rauma Festivo, Blue Sea Film Festival ja Pitsiviikko. Tänäkin kesänä Rauma tunnetaan tapahtumistaan, elämyksistään ja rohkeasta kulttuuritarjonnastaan. Kaupunki kehittyy viihtyisänä tapahtumakaupunkina, kuten kaupunkistrategiassa on linjattu. Rauma-lehti kertoo monipuolisesti, miten Raumaa kehitetään ja panostetaan kuntalaisten palveluihin. Tässä lehdessä avataan, mihin kaupungin euroja on käytetty ja miten taloutta hoidetaan jatkossakin vastuullisesti. Kerromme myös kouluverkkouudistukseen liittyvistä muutoksista ja mielenkiintoisia taustatarinoita Raatihuoneen kellojen korjausinvestointien takaa.

Keräsimme lehden loppupuolelle tuttuun tapaan tapahtumia ja menovinkkejä. Toivottavasti löydät jotain itsellesi. Toivomme juttuvinkkejä ja palautetta osoitteeseen viestintapalvelut@rauma.fi

Tapahtumarikasta kesää!

Kristiina Lehtonen päätoimittaja

Uudistunut lukupaketti raumalaisille asumisen, olemisen ja hyvinvoinnin teemoilla.

Rauma – Asukaslehti 1/2024, 8.5.2024. Rauman kaupungin asukaslehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Raumalla. // PAINOS 26 500 kpl

PÄÄTOIMITTAJA Kristiina Lehtonen, kristiina.lehtonen@rauma.fi // TOIMITUS Saija Laaksovirta, Meri Lehto, Kristiina Lehtonen, Raija Lehtorinne, Arja Pietilä, Kari Riikilä, Leena Roskala // ULKOASU JA TAITTO Laura Telin, Kumppania // ETUSIVUN KUVA Ari Virem

Uotilanrinteen

monitoimikeskus rakenteilla

UOTILAAN ON PARHAILLAAN rakentumassa monitoimikeskus, johon sijoittuvat luokka-asteet 1–6 sekä varhaiskasvatus, esiopetus sekä iltapäiväkerhotoiminta. Rakennus on mitoitettu 375 lapselle. Kokonaisuuteen kuuluvat myös liikuntatila ja omatoimikirjasto.

Rakennustyöt alkoivat huhtikuussa. Valmista on tarkoitus olla loppuvuodesta 2025. Toiminta alkaa alkuvuonna 2026.

– Uotilan ja Hj. Nortamon koulut ovat toimineet pitkään väistötiloissa. On hienoa, että raumalaiset lapset ja nuoret pääsevät opiskelemaan uusiin ja asianmukaisiin tiloihin, opetus- ja nuorisojohtaja Hanna Viljanen-Lehto sanoo.

Uusi koulu rakentuu lähivuosina myös Nanunkalliolle. Vielä suunnitteluvaiheessa olevaan kouluun tulevat luokka-asteet 1–6, erityisopetus ja valmistava opetus, esiopetus, päiväkoti sekä koulukiinteistössä toimiva iltapäiväkerhotoiminta liikuntatiloineen. Nanunkalliossa tulee aloittamaan noin 460 lasta.

Kouluverkon uudistaminen on panostus lasten hyvinvointiin

SUUNNITELMA RAUMAN alakouluverkon uudistamiseksi on valmistunut, ja raumalaisille on esitelty kaksi hiukan toisistaan poikkeavaa ehdotusta uudeksi kouluverkoksi. Molemmissa vaihtoehdoissa Kaaron, Kortelan, Kodisjoen ja Vasaraisten koulun oppilaat siirtyisivät muihin kouluihin vuosien 2026–2030 aikana. Tärkein lähtökohta uudistukselle on oppilasmäärän voimakas väheneminen.

Vaihtoehdossa A siirtymiset tapahtuisivat kolmessa vaiheessa siten, että lukuvuonna 2026–2027 Kodisjoen ja Vasaraisten koulujen oppilaat siirtyisivät Uotilan uuteen kouluun ja lukuvuonna 2027–2028 Kortelan koulun oppilaat uuteen Nanunkallion kouluun. Viimeisenä siirtyisivät Kaaron koulun oppilaat Pohjoiskehän kouluun aikaisintaan lukuvuonna 2030–2031.

Vaihtoehdossa B Kodisjoen koulun oppilaat siirtyisivät Uotilan sijasta Unajan kouluun. Muilta osin suunnitelma on vaihtoehto A:n mukainen.

– Uudella kouluverkolla voidaan toteuttaa hallitut ryhmäkoot,

Koulun lakkauttaminen on vaikea asia lapsille ja heidän perheilleen, koulun henkilökunnalle ja kyläyh teisölle mutta myös valmistelijoille kuin päättäjille. Rakenteita pitää kuitenkin uudistaa, sillä puolityhjät koulut syövät rahaa opetuksesta ja oppilashuollosta, Soile Strander muistuttaa.

säilyttää opetuksen resurssit, osoittaa lapsille terveet ja turvalliset koulukiinteistöt ja vielä vastata tulevaisuudenkin haasteisiin. Siksi näen uudistuksen panostuksena lasten hyvinvointiin, toimialajohtaja Soile Strander toteaa.

Kuntalaisten palaute analysoidaan

Huhtikuun aikana on käyty kuntalaiskeskustelua kouluverkkosuunnitelmista esimerkiksi kahdessa infotilaisuudessa, ja raumalaiset ovat päässeet kertomaan näkemyksensä kahden viikon ajan avoinna olleessa kyselyssä. Koulujen oppilaita, heidän vanhempiaan ja opettajia on osallistettu ja tehty lapsivaikutusten arviointia. Nyt kaikkea saatua palautetta analysoidaan ja laaditaan vaikutusarviointia, jotta luottamushenkilöillä olisi mahdollisimman paljon faktoja ja raumalaisten näkemyksiä käytettävissään päätöksentekohetkellä.

Näin tehdään päätöksiä

• Sivistysvaliokunta 29.5.: Valiokunnan näkemys uudesta kouluverkosta

• Kaupunginhallitus 3.6.: Esitys valtuustolle

• Kaupunginvaltuusto 17.6.: Päätös uudesta alakouluverkosta.

Aikavälillä 2020–2030 alakoululaisten määrä vähenee 27,6 prosentilla eli noin 660 lapsella. Luku on kolmannes alakoulujen koko oppilasmäärästä.

Lue lisää: rauma.fi/ kouluverkkouudistus

ELLI

HALONEN

Salla Halmisen perheessä keskustellaan tunteista.

Työkaluja perheen arkeen

MONI HARMITUS paranee puhumalla, tietää Salla

Halminen. Sallan perhe tarttui kouluterveydenhoitajan tarjoukseen ohjatusta omahoidosta. Sen myötä ovat karttuneet tunnetaidot ja itsehillintä.

Salla Halminen suosittelee

Mielenterveystalon omahoitoohjelmaa kaikille vanhemmille ja lapsille.

– Oli diagnoosia tai ei. Harjoitusten myötä lapsi pystyy kuvaamaan tunteitaan tarkemmin, ja me vanhemmat ymmärrämme lapsen tilannetta paremmin. On helpompi suhteuttaa oma reagointinsa, kun ei vähättele toisen olotilaa, Halminen kertoo.

Mielenterveystalo.fi on HUS:n kehittämä verkkopalvelu. Palvelusta löytyy muun muassa kaikille avoimia oirekyselyitä ja omahoitoohjelmia erilaisiin oireisiin, elämäntilanteisiin ja mielen hyvinvointiin. Diagnoosia ei tarvita.

Konkreettisia ohjeita

Terveydenhoitaja Sari BohmHaapanen auttoi Halmisia löytämään heidän tilanteeseensa sopivia harjoitteita. Omahoito-ohjelmasta käyttöön tarttuivat muun muassa tunnetaitomittari, joka auttaa tunnistamaan, milloin harmitus on iso ja milloin pieni.

– Harjoitteiden avulla iloisetkin tunteet tulevat paremmin esiin ja oppii erottelemaan tunteita.

Vanhemmilla voi herätä helposti kysymyksiä lapsen käyttäytymisestä tai erilaisista arjen haasteista. Omahoitoohjelmista saa tietoa, työkaluja ja eväitä muutokseen. – 10-vuotiaan esiteinin elämässä tulee eteen paljon uutta, mitä pienet aivot eivät voi käsittää. Olen saanut paljon apukeinoja murrosvaiheeseen, Halminen sanoo.

Hyvinvointialueen uusi malli

Sari Bohm-Haapanen on saanut koulutuksen lasten

omahoidon ohjaamiseen. Hän jakaa tietoa vanhemmille ja ohjaa heidät ohjelmien äärelle.

– Erilaisia ohjelmia on haastavaan käytökseen, pimeän pelkoon, kiusaamiseen, univaikeuksiin, ahdistukseen ja nepsy-piirteisiin sekä moneen muuhun. Voimme vanhempien kanssa yhdessä pysähtyä käymään videoita tai työkaluja läpi ja seurata, miten ne toimivat perheen arjessa. Usein sovitaan toinen tapaaminen tai puhelu, ja katsotaan, miten uudet mallit lähtevät elämään. Lisäksi jotkut perheet haluavat saada uusia harjoitteita.

Bohm-Haapanen kertoo, että palaute vanhemmilta on ollut hyvää.

– Kiitosta tulee siitä, kun saa lisäymmärrystä, miksi lapset käyttäytyvät, kuten käyttäytyvät.

Tutustu ohjelmiin mielenterveystalo.fi

JOONAS UUSSAARI

Häivähdys muinaisen ihmisen elämästä

SAMMALLAHDENMÄKI ON talven aikana saanut uudet opasteet, joita täydennetään vielä muutamilla yksittäisillä kivillä.

– Sammallahdenmäellä kävijää tervehtivät maisemaan sopivat ja maailmanperintökohteen arvokasta luonnetta vahvistavat uudet opasteet. Selkeät opasteet ja polun levähdyspenkit kutsuvat kävijää aikamatkalle Sammallahdenmäen monimuotoiseen maisemaan. Juuri maiseman kautta voimme tavoittaa häivähdyksen muinaisen ihmisen elämästä. Sen kokeminen tuntuu aina arvokkaalle ja merkitykselliselle asialle, kuvailee museoviraston intendentti Satu Mikkonen-Hirvonen. Sammallahdenmäen opasteet lisäävät kohteen informatiivista saavutettavuutta, ja ne ohjaavat kävijää kulkemaan turvallisesti reitillä viemättä tilaa ja huomiota itse röykkiökohteelta.

Rauman kaupunki on suunnitellut alueen opastusstruktuurin. Opastekivien ja penkkien suunnittelusta ovat vastanneet kaavoituksessa Venla Härmäläinen, Mervi Tammi ja Henri Raitio. Monivuotisessa kehittämisessä on seuraavana vuorossa pysäköintialueet.

Kerro mielipiteesi Vanhan Rauman asemakaavasta

VANHAN RAUMAN asemakaava tähtää kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kaupunkikokonaisuuden säilyttämiseen ja kehittämiseen. Se asettaa tavoitteet ja määrittää reunaehdot Vanhan Rauman vaalimiselle, muutoksille, korjaamiselle ja rakentamiselle.

Asemakaavaluonnoksen vaihe 2 on asetettu nähtäville. Siihen voi tutustua kaupungintalon palvelupiste Pyyrmanissa tai kaavoituksen nettisivuilla osoitteessa rauma.fi/ 01-102-vanhan-rauman-asemakaava Kaavasta voi esittää kirjallisen mielipiteen viimeistään 16.5.2024 ennen klo 16.00 osoitteella: Kaavoitusjaosto, Kanalinranta 3, PL 41, 26101 Rauma tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@rauma.fi.

Lisätietoja vastaavilta kaavoitusarkkitehdeiltä:

• Mervi Tammi, p. 044 793 3664, mervi.tammi@rauma.fi

• Henri Raitio, p. 044 793 3670, henri.raitio@rauma.fi

Anna palautteesi: rauma.fi/01-102vanhan-raumanasemakaava

HARRI URHO

Vapaita tontteja

RAUMALLA ON tontteja monenlaiseen asumiseen. Omakotitalon rakentamista suunnittelevalle on tarjolla valmiiksi kaavoitettuja tontteja muun muassa Merirauman, Vanha-Lahden, Pirttialhon ja Uotilan alueelta.

Meriraumassa Jollavaheella on varattavissa yhdeksän kompaktia omakotitonttia 300 metrin etäisyydellä merenrannasta. Suositulla Vanha-Lahden alueella on tällä hetkellä vapaana noin 20 tonttia, joista viimeisimpinä varattaviksi vapautuivat kaksitoista Tuulensuojan ja Piilopaikan tonttia maaliskuun alussa. – Lisäksi erinäisiä hajatontteja löytyy muutoin jo rakennetuilta asuinalueilta, kuten Pirttialhosta, Paloahteelta ja

Tonttihaku‑ palvelu verkossa

Osoitteessa asiointi.rauma.fi/tontit

• Vapaat yritys- ja asuintontit

• Tonttien sijaintien selailu karttanäkymässä

• Tonttikohtaiset tiedot

• Hakemusten jättäminen

Lensun alueelta. Myös Uotilassa on runsaasti vapaita tontteja, noin kilometrin päässä rakenteilla olevasta Uotilanrinteen monitoimikeskuksesta, maankäyttöinsinööri Ari-Pekka Asikainen kertoo.

Vastaus rantatonttien kysyntään

VANHA-LAHDEN OSAYLEISKAAVAN tavoitteena on erilaisten asumismuotojen lisääminen Rauman keskustan pohjoispuolelle.

Kaavasuunnitelmassa on tutkittu kanavan rakentamisen mahdollisuutta Salinkedonlahden pohjukasta lähtevään nykyisen peltoaukean paikalle. Kanavan varren asuinrakentaminen voisi tuoda alueelle jopa yli 60 omarantaista tonttia. Alueen luonto- ja maisemaarvot on huomioitu suunnitelmassa. Kyseiset alueet ovat osana virkistysalueverkostoa.

– Vaikkustenniemen lähivirkistysalueella voi kokea merisään vaihtelut eri vuodenaikoina. Vapaasta rantaosuudesta ja merellisistä maisemista saavat nauttia niin alueen asukkaat kuin kaikki muutkin, kaavoitusarkkitehti Henrik Keitaanniemi sanoo. Rokintien ja Haapasaarentien väliselle alueelle sekä alueen kaakkoisosaan on mitoitettu kymmeniä tontteja. Asumisen mitoitus ja toteutusaikataulu tarkentuvat yleis- ja asemakaavaprosessin myötä.

Karin kampus odottaa käyttöönottoa

RAUMAN MUSIIKKIOPISTO, kansalaisopisto ja Hj. Nortamon peruskoulu pääsevät aloittamaan toimintansa uusissa tiloissa syyslukukauden alkaessa. Uimahalliin liittyvät vedenkäsittely- ja laatoitusurakat jatkuvat vielä kevään ja kesän ajan. – Kampus on täysin poikkeuksellinen rakennuskokonaisuus Satakunnassa ja Suomessa. Se on Rauman kaupungin kaikkien aikojen suurin tilainvestointi ja mahdollisesti myös suurin rakentamisinvestointi, tilapalvelujohtaja Olli-Pekka Kumpula kertoo.

Rakentamiseen on osallistunut noin 50 suunnittelijaa sekä päivittäin 100–250 rakentajaa. Kampuksen toteutus on ollut merkittävä ponnistus myös kaupungin henkilöstölle.

MERI

LEHTO

Pöpöviisas koulu tuntee mikrobit

Pohjoiskehän koulu on mukana Pöpöviisas koulu ‑hankkeessa, jossa tutkitaan, paljonko antimikrobisten ratkaisujen käyttö vähentää mikrobeja tiloissa sekä miten mikrobien vähentyminen vaikuttaa sairaspoissaoloihin.

Teksti ja valokuvat: Meri Lehto

Lataa ilmaiseksi

• Maksuton Tarttuva sekasorto -mobiilisovellus on ladattavissa Google Play -kaupasta tai Apple Storesta.

• Mobiilisovelluksen ovat kehittäneet yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun Tutkimuskeskus

WANDER sekä

RoboAI:n Peliselli -hanke.

MARRASKUUSSA 2022 käynnistyi Satakunnan ammattikorkeakoulun sisätilan hygieniaan keskittyvä hanke. Aluksi tutkimusryhmä kartoitti tilojen lähtötilanteen. Seuraavaksi koulun kaksi siipeä jaettiin tutkimus- ja verrokkiryhmiin. Tutkimusta on tehty lukuvuoden 2023–2024 aikana koulun vihreässä ja sinisessä korttelissa.

– Mikrobien määrää pyrittiin vähentämään erilaisilla hygieniaa parantavilla ratkaisuilla, esimerkiksi vaihtamalla ovipainikkeiden pintamateriaalit, hankkeen projektipäällikkö erikoistutkija Riika Mäkinen kertoo.

Tutkimuksen aikana molempien korttelien luokista ja keskustoreilta on otettu mikrobiologisia näytteitä. Vihreän ja sinisen puolen mikrobikuormaa voidaan näin verrata keskenään. Myös oppilaiden sairastumistietoja on seurattu anonyymisti.

Mäkisen mukaan Rauman kaupungin ja Pohjoiskehän koulun yhteistyö on ollut hankkeelle tärkeä tuki. Ensi syksynä kaupunki jakaa Pöpöviisas koulu -paketin kaikille Rauman koulujen viidensille luokille. Pakettiin kuuluu esimerkiksi erilaisia tehtäviä, joita oppilaat voivat suorittaa opettajan ohjauksessa.

– Tietopaketti sisältää muun muassa oppimismateriaalia oppilaille, opettajan tietopaketin sekä perinteisen muistipelin. Pakettiin kuuluu myös maksuton Tarttuva sekasorto -mobiilipeli, joka löytyy jo sovelluskaupoista, paketin sisällön suunnittelussa mukana ollut tutkija Elle-Maria Peltomäki toteaa.

Oppilaat voivat lisäksi ottaa itse mikrobiologisia näytteitä esimerkiksi luokkahuoneen pinnoilta helppokäyttöisillä ja turvallisilla dipslide-testiliuskoilla.

– Paketin mukana tulee vertailukuvia, joihin voi verrata oman testiliuskan kasvustoa, hankkeen mikrobiologi tutkija Meija Kivisaari kertoo.

Oppilaat voivat ottaa näytteitä luokkahuoneiden pinnoilta dipslide testiliuskoilla.

ARPO pähkinänkuoressa

• Antimikrobisten ratkaisujen vaikutukset Rauman Pohjoiskehän koulussa -hanke on käynnissä 1.11.2022–31.8.2024.

• Tavoitteena luoda mallitila Rauman Pohjoiskehän koululle käyttämällä sisätilan hygieniaa parantavia ratkaisuja sekä osoittaa, että mallitilalla on mikrobeja vähentäviä eli terveyttä edistäviä vaikutuksia.

• Hanketta rahoittavat Satakuntaliitto, Rauman kaupunki ja Satakunnan ammattikorkeakoulu.

Hankkeessa ovat mukana tutkija Elle Maria Peltomäki (vas.), projektipäällikkö ja erikoistutkija Riika Mäkinen sekä mikrobiologi ja tutkija Meija Kivisaari.

Pöpöviisas koulu tietopakettiin kuuluu muun muassa perinteinen muistipeli.

Friski myöttäst

Rauman mahtava festarikesä

Rauman kesä on perinteisesti täynnä erilaisia festivaaleja ja tapahtumia. Monipuolinen tapahtumakesä tarjoaa jokaiselle jotakin. Festarikausi starttaa koulujen päättäjäisviikonloppuna järjestettävästä nuorille suunnatusta Out of School ‑tapahtumasta ja päättyy elokuun pimenevässä illassa tunnelmoitavaan Sunset Festivaliin.

Teksti: Meri Lehto

VALOKUVA: RMJ

Raumalla esiintyvät mm. KUUMAA, Cledos ja Katri Helena.

KOULUJEN PÄÄTÖSBILETAPAHTUMA

Out of School järjestetään Kivikylän Areenalla lauantaina 1.6. klo 18–22. Maksuttomassa ja päihteettömässä 7.-luokkalaisista 17-vuotiaille suunnatussa tapahtumassa esiintyvät Cledos ja SHRTY. Luvassa on lisäksi muuta oheisohjelmaa, ja paikalla on myös liikkuvan nuorisotyön Tauno-auto. Lisäksi kesän toisen nuorisotapahtuman, Pitsiviikolla järjestettävän Youth of Savilan, kolme kovaa artistia julkistetaan tapahtumassa.

Unohtumatonta juhannusfiilistä tarjoilee Suomen suurin beach-festivaali Raumanmeren Juhannus 20.–22.6. Otanlahden rantapuistossa järjestettävän festivaalin kotimaiseen esiintyjäkattaukseen kuuluvat muun muassa Gettomasa, JVG, Käärijä, Gasellit, Portion Boys, Ibe, Sexmane,

Cledos, KUUMAA, Mouhous sekä Karri Koira. Ulkomaisia esiintyjiä edustaa norjalainen Tungevaag. Kahdella lavalla esiintyvien artistien lisäksi yleisöä tanssittaa rannassa esiintyvä DJ. Lisätietoja festivaalista löytyy osoitteesta rmj.fi.

Pitsiviikko kruunaa

Rauman kesän

Kaupunkifestivaali Rauman Pitsiviikko järjestetään jälleen 20.–28.7. Pitsiviikko on toiminut jo vuodesta 1971 lähtien kesän kohokohtana Raumalla kutsuen kymmeniä tuhansia kävijöitä nauttimaan monipuolisesta ohjelmasta ja riemukkaista kohtaamisista. Tapahtuma levittäytyy perinteiseen tapaan Vanhan Rauman ympäristöön, Kanalinrantaan sekä keskustan ulkopuolelle muun muassa Lappiin ja Kodisjoelle.

VR:n juhannus-juna

kuljettaa juhlijoita Tampereelta Raumalle 20.6. ja takaisin Tampereelle 23.6. Junan kyydissä pääsee myös torstaina Raumalta Tampereelle ja sunnuntaina takaisin Raumalle.

KARI

RIIKILÄ

Luvassa on jälleen kattaus ainutlaatuista paikalliskulttuuria, pitsin lumoa, iloisia perinteitä ja moderneja festivaalielämyksiä. Ohjelmassa on teatteria, käsityöpajoja, idyllisiä avoimia pihoja, mukaansatempaavia opastuksia, viihdyttävää lasten ohjelmaa, käsityömarkkinat, Kansainväliset Suurmarkkinat sekä paljon muita kiinnostavia tapahtumia kaikenikäisille. Viikon kruunaa Mustan Pitsin yö, jonka lasten ohjelmaa tähdittää muun muassa Aarne Alligaattori. Illan aikana Savilanpuiston lavalle nousevat Nössö Nova, One Violin sekä Evelina. Pitsiviikon virallinen ohjelma julkaistaan ennen juhannusta tapahtuman nettisivuilla osoitteessa pitsiviikko.fi sekä paperiliitteenä keskiviikkona 3.7.

julkaistavan Raumalaisen välissä. Kaupunkifestivaalin esiintyjiä, ohjelmatärppejä ja muuta hyödyllistä tietoa tapahtumasta julkaistaan Pitsiviikon Facebookissa osoitteessa facebook.com/ pitsiviikko sekä Instagram-tilillä @pitsiviikko.

Elokuussa on luvassa elokuvia sekä musiikkia laidasta laitaan Monipuolisen musiikkikuun käynnistää kamarimusiikkifestivaali Rauma Festivo, joka järjestetään 41. kerran 6.–10.8. Tämän kesän festivaalin teemana on vuodenaikamme, joita ilmaistaan 24 taiteilijan voimin. Siljamari Heikinheimon suunnittelema kokonaisuus tuo Vanhan Rauman tunnelmallisiin konserttipaikkoi-

hin rakastettuja klassikoita, taiteidenvälisyyttä ja uusia näkökulmia Suomen eturivin taiteilijoiden tulkintoina. Ohjelmassa ovat muun muassa avajaiskonsertti Pyhän Ristin kirkossa sekä monipuoliset konsertit Posellissa ja Raumasalissa. Festivaalin koko ohjelma ja taiteilijaesittelyt löytyvät osoitteesta raumafestivo.fi

Bluesrytmejä tarjoileva kolmipäiväinen hyvän fiiliksen festivaali Rauma Blues järjestetään tänä kesänä 15.–17.8. Torstain ja perjantain bluesklubit tarjoilevat bluesia laidasta laitaan ympäri kaupunkia ravintoloissa ja kahviloissa. Lauantaina 17.8. teltta-areenan pääkonsertissa lauteille nousevat muun muassa yhdysvaltalaiset kitaristit Chris Cain ja Bernard Allison. Ohjelman kotimaisia tähtiä edustaa kahdeksanhenkinen rock-henkinen Million Dollar Tones. Pääkonsertin ohjelma tarkentuu kesän aikana. Tarkemmat tiedot tapahtumasta löytyy osoitteesta raumablues.fi.

ANTTI LEHTO

JUUSO SIEVÄNEN

31. kertaa järjestettävä Blue

Sea Film Festival kokoaa elokuvaalan kirkkaimmat tähdet Raumalle 22.–25.8. Tämän vuoden teemamaana on Tanska. Ohjelmistossa on lisäksi elokuvia muista Pohjoismaista, neljä japanilaista elokuvaa sekä uusia kotimaisia elokuvia. Itämeren alueen elokuvantekijöille suunnattu Baltic Herring -lyhytelokuvakilpailu täyttää 30 vuotta. Tapahtumassa on luvassa lisäksi erilaisia keskusteluiltoja, iltaohjelmaa Amarillon terassilla sekä elokuvantekijöiden tapaamisia. Lisätietoja

festivaalista löytyy osoitteesta blueseafilmfestival.net Rauman kesäfestivaalikauden päättää täysin uusi kesäfestivaali Sunset Festival 23.–24.8. Otanlahden rannalla juhlittavia festareita tähdittävät esimerkiksi KUUMAA, Bess, Sanni, Abreu ja Arttu Wiskari sekä useat muut suomalaiset huippuesiintyjät. Elokuun pimenevässä illassa nähdään lisäksi upeita valotaideteoksia ja -efektejä. Tapahtuman esiintyjät, lipunmyynti ja muut lisätiedot löytyvät osoitteesta raumasunsetfestival.fi

Kestosuosikit

estradilla

Rauman festarikesää täydentävät yksittäiset upeiden naisartistien konsertit. Suomalaisten kestosuosikki Katri Helena saapuu esiintymään Kivikylän Areenalle 25.5. Kaija Koo tähdittää puolestaan Kalatorin lavaa Pitsiviikon päätteeksi lauantaina 27.7. Kaija Koon showta lämmittelee Frans Harju.

Konserttien lisätiedot ja lipunmyynti löytyvät osoitteesta euraevents.fi

Suomen

Työväen Musiikkiliiton Länsi-Suomen piirin 100-vuotisjuhla 18.5.

Lauantain 18.5. ohjelma

klo 10 Juhlan avajaiset Rauman kauppatorilla

klo 10.45–12.45 Nonstop-esiintymisiä kaupungilla

klo 11–12 Sekakuorojen yhteiskonsertti Kulttuuritalo Posellissa

klo 11–12 Kuoro- ja ukuleleryhmä Welmutin konsertti Rauman Pyhän Ristin kirkossa

klo 13 Juhlakulkue Rauman kauppatorilta

klo 15 Pääjuhla Rauma-salissa

Emirates RDF valmistaa Dubain lähistöllä paikallisesta jätteestä BMH:n toimittamalla laitoksella kierrätyspolttoainetta korvaamaan fossiilisia energialähteitä läheisillä sementtitehtailla.

Yhdessä uusiutuvaan tulevaisuuteen

Vastuullisuus on BMH Technology Oy:n arvojen ytimessä. Noin 170 ammattilaisen organisaatiota ohjaavat tahto, strategia ja tavoitteet.

Teksti: Marko Östman, valokuvat: Marko Östman, Mikko Osara, BMH

KIERTOTALOUTTA EDISTÄVÄT ja kasvihuonekaasupäästöjä vähentävät ratkaisut ovat osa BMH Technology Oy:n arkea, valmistaahan yhtiö vaativia materiaalinkäsittelyjärjestelmiä ja jätteiden jalostusratkaisuja.

Yhtiö pienentää tavoitteellisesti oman toimintansa hiilijalanjälkeä ja toteuttaa asiakkaiden hiilitaseeseen positiivisesti vaikuttavia ratkaisuja. Suurin kasvihuonekaasuja vähentävä vaikutus tulee asiakkaille toimitettujen laitosten hiilikädenjäljen kautta. – Toimimme jatkuvan parantamisen periaatteella ja vertaamme vuosittain toimenpiteiden vaikutuksia hiilijalanjälkeemme. Omassa tuotannossamme

olemme esimerkiksi tehostaneet lämmöntalteenottoa ja siirtyneet LED-valaistuksiin, toimitusjohtaja Mikko Osara kertoo.

Tärkeintä on tunnistaa ja keskittyä kohteisiin, joihin voidaan itse vaikuttaa.

– Laskemme laitteillemme elinkaaren hiilijalanjäljen, johon vaikuttavat muun muassa valmistustavat ja -materiaalit sekä logistiikka. Voimme esittää tiedot ja tulevat kehitystoimet asiakkaillemme.

Edelläkävijyys kilpailuetuna BMH:lla vastuullisuus lähtee omasta tahdosta, mikä osuu yksiin myös asiakkaiden vaatimusten kanssa. Samaa edellytetään alihankkijoilta. Ilmastotietoisuudella on iso rooli, jotta strategia ja tavoitteet ovat selkeinä henkilöstön arvoissa.

Vastuullisuus kuuluu päivittäisen tekemisen kaikkiin vaiheisiin.

Liisa Jaakkola, vastuullisuusasiantuntija, BMH Technology

– Meillä on alkamassa vastuullisuusprosessi, jossa auditoimme toimittajiamme laadun lisäksi vastuullisuuden perusteella, vastuullisuusasiantuntija Liisa Jaakkola kertoo.

Materiaalien kierrätys ja uusiutuvien polttoaineiden ratkaisut ovat merkittävät tutkimuksen ja kehityksen kohteet.

– Valmistautumalla tulevaan jo ennakolta, voi vastuullisuudesta rakentaa kilpailuetua. Jos jää odottamaan, putoaa kyydistä, Osara muistuttaa.

Vaalit vaativat ison koneiston

Presidentinvaalit, europarlamentti‑ vaalit, eduskuntavaalit, aluevaalit ja kuntavaalit. Nykyään on lähes vuosittain mahdollisuus vaikuttaa äänestämällä.

Teksti ja valokuvat: Kari Riikilä

TÄNÄ

VUONNA on saatu äänestää jo tasavallalle presidenttiä, ja touko-kesäkuussa valitsemme edustajat Euroopan parlamenttiin. Alue- ja kuntavaalit ovat vuorossa ensi vuonna.

Raumalla vaalityössä on mukana noin 150 henkilöä. Järjestämisen päävastuullisena toimielimenä on kaupungin luottamushenkilöistä koostuva keskusvaalilautakunta, jonka alaisuudessa työskentelee kaupungin työntekijöistä koostuva noin kymmenhenkinen vaalityöryhmä. Ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoita tarvitaan noin 40, joista osa on kaupungin työntekijöitä ja osa rekrytoitu ulkopuolelta. Vaalipäivänä Rauman seitsemän äänestysalueen vaalilautakunnissa on 70 jäsentä. Laitosäänestyksen ja kotiäänestyksen toteuttamiseen osallistuu noin 20 henkilöä.

– Vaalien järjestämisen ympärillä pyörii mittava ja tarkoin säädelty koneisto. Demokratian toteutumisen, vaalivapauden ja vaalisalaisuuden turvaamiseksi on ehdottoman tärkeää, että prosessi menee kaikilta osin oikein, lakimies Katri Ranta-Eskola sanoo.

Keskusvaalilautakunnan sihteerinä Ranta-Eskola koordinoi ja vastaa vaalikokonaisuudesta ja sen valmistelusta, raportoi suoraan keskusvaalilautakunnalle sekä valvoo, että vaalien kaikissa vaiheissa noudatetaan vaalilakia ja annettuja ohjeistuksia.

Valmistelut alkavat puoli vuotta etukäteen Reilut puoli vuotta ennen vaaleja aletaan kerätä henkilöstöä muun muassa ennakkoäänestykseen, vaalilautakuntiin ja vaalitoimikuntiin. Vaalilautakunnat toimivat äänestyspaikoilla varsinaisena vaalipäivänä,

Katri Ranta Eskola esittelee Oikeusministeriön julkaisemia vaaliohjeistuksia.

ja vaalitoimikunnat vastaavat äänestämisestä laitoksissa. Lautakuntien ja toimikuntien kokoonpanosta ja äänestyspaikoista päättää kaupunginhallitus. Muun henkilöstön määrää keskusvaalilautakunta.

– Hyvissä ajoin ennen vaaleja tehdään muun muassa tilakartoituksia ja varmistetaan äänestyspaikkojen käytettävyys, laitteistot ja tietoliikenneyhteydet. Henkilöstö koulutetaan tehtäviinsä ja heille toimitetaan vaaliohjeistusta, Ranta-Eskola kertoo.

Ennakkoäänestys kestää seitsemän päivää. Jokaiselle ennakkoäänestyspaikalle on nimetty äänestyspaikan vastaava, ja henkilöstö jakautuu eri äänestyspaikoille työvuorolistan mukaan.

Vaaliasiakirjat käsitellään tarkoin vaalilakia noudattaen

Kun äänestäjä on ennakkoäänestyspaikalla merkinnyt ehdokkaan numeron äänestyslippuun, toimitsija varmistaa äänestäjän henkilöllisyyden, leimaa äänestyslipun ja kirjaa äänioikeuden käytetyksi. Äänestäjä sulkee leimatun äänestyslipun vaalikuoreen ja sekä toimitsija että äänestäjä allekirjoittavat lähetekirjeen, joka suljetaan vaalikuoren kanssa lähetekuoreen.

Raumalle kuuluvat lähetekuoret toimitetaan Rauman keskusvaalilautakunnalle ja muut lähtevät äänestäjien kotipaikan mukaisille paikkakunnille äänioikeusrekisterin tietojen mukaisesti. Ennakko-

äänestysasiakirjat lajitellaan äänestysalueittain ja lasketaan sekä tarkastetaan vaalikuoria avaamatta. Seuraavassa vaiheessa lähetekuori avataan ja sisällä olevasta lähetekirjeestä tarkastetaan vaalilain edellyttämät seikat, kuten allekirjoitukset. Seuraavaksi lähetekirjeet ja suljetut vaalikuoret erotellaan toisistaan ja tarkistetaan uudelleen niiden määrät äänestysalueittain. Suljetut, lähetekirjeistä erotellut vaalikuoret niputetaan omiksi pinoikseen äänestysalueittain odottamaan ääntenlaskua, ja lähetekirjeet niputetaan omiksi pinoikseen.

– Vaalisalaisuus varmistetaan erottelulla, jonka jälkeen allekirjoitettua lähetekirjettä ei voi yhdistää suljettuun vaalikuoreen, Ranta-Eskola toteaa. Keskusvaalilautakunta pöytäkirjaa kokouksessaan hyväksyttyjen vaalikuorten määrän. Tämän jälkeen vaalikuoret toimitetaan sinetöitynä Poriin Satakunnan vaalipiirilautakuntaan kaikissa muissa vaaleissa, paitsi kunta- ja aluevaaleissa. Näiden vaalien äänestysasiakirjat käsitellään loppuun asti Raumalla.

Ennakkoäänet lasketaan vasta varsinaisena vaalipäivänä

Ennakkoäänestyksessä annettujen äänten laskenta aloitetaan varsinaisena vaalipäivänä lähetekirjeistä jo aiemmin eroteltujen vaalikuorien avaamisella. Laskennassa huolehditaan tarkasti siitä, ettei mitään laskennan tietoja välity ulkopuolelle ennen vaalihuoneistojen sulkeutumista.

Europarlamentti‑

vaalit

Europarlamenttivaalit järjestetään EU:n jäsenvaltioissa joka viides vuosi. Euroopan parlamenttiin valitaan 705 edustajaa, joista suomalaisia 14.

• Vaalipäivä su 9.6.2024 klo 9–20

• Ennakkoäänestys kotimaassa 29.5.–4.6.2024 ja ulkomailla 29.5.–1.6.2024.

Rauman ennakkoäänestyspaikat osoitteessa rauma.fi/ europarlamenttivaalit

Äänestysliput jaotellaan siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput ovat omana ryhmänään. Kussakin ryhmässä olevien äänestyslippujen lukumäärä lasketaan. Laskennassa mitättömäksi katsottavat äänestysliput erotetaan eri ryhmäksi.

Vaalipäivänä annettujen äänten laskeminen aloitetaan äänestysalueitten vaalilautakunnissa äänestystilojen sulkeuduttua klo 20. Vaalipäivän ääniä ei suljeta vaalikuoriin, vaan ne pudotetaan leimattuna uurnaan. Äänestyksen päätyttyä äänestysliput otetaan vaaliuurnasta ja lasketaan niiden lukumäärä.

Kun äänestyslippujen lukumäärä on laskettu, vaalilautakunta tarkastaa ja laskee äänestysliput samaan tapaan kuin toimitaan ennakkoäänten laskennassa. Kun tämä alustava ääntenlaskenta on suoritettu, jaotellut äänestysliput toimitetaan sinetöitynä kunta- ja aluevaaleissa keskusvaalilautakunnalle ja muissa vaaleissa edelleen vaalipiirilautakunnalle. Kukin lautakunta pitää toimistaan ja äänimääristä pöytäkirjaa, ja tiedot merkitään myös valtakunnalliseen vaalitietojärjestelmään.

Tarkastuslaskenta suoritetaan vaalipäivän jälkeisenä maanantaina.

Raatihuoneen tornin kaikki kellotaulut yhdistetään nyt valta akselisto‑ keskusmoottoriin, näin ne näyttävät aina saman ajan.

Rauma – Asukaslehti 1/2024

Tornikello tasatuntien tahdittajana

Rauman Vanhan Raatihuoneen

restauroinnin yhteydessä kunnostetaan myös tornikello ja kellotaulut. Kirkontorniteknikko

Supavit Nummelin

laittaa kaikki neljä kellotaulua näyttämään aina samaa aikaa ja palauttaa samalla soittokellon alkuperäiseen toimintaansa.

Teksti: Marko Östman, valokuvat: Marko Östman, Supavit Nummelin, Rauman museon kuvakokoelmat (vanhat valokuvat) ja Rauman museo (esinekuvat)

Supavit Nummelin edustaa harvinaista ammattikuntaa, sillä Suomessa on vain muutama kirkontorniteknikko.

Soittokello palautetaan nyt keinuvaksi, ja sitä voidaan käyttää tarvittaessa myös signaalikellona.

VANHAN RAUMAN sydämessä kauppatorin laidalla raatihuoneen neljään suuntaan osoittavat kellot ovat näyttäneet ajan jo useille sukupolville. Yhdessä kirkontornin kellojen kanssa ne ovat toimineet aikanaan osalle jopa ainoana ajan lähteenä.

Vuonna 1776 valmistuneen raatihuoneen tornikello hankittiin Tukholmasta ja sen hinta oli 4 000 riikintaalaria. Vanhimmissa kellotauluissa oli ainoastaan yksi pitkä viisari, mutta 1880-luvulla hankitun kellokoneiston myötä mukaan saatiin myös minuuttiviisarit.

Vaikka kellotaulut kertovat ajan tänäkin päivänä, ei menneinä aikoina tasatuntien tahtia soittanut soittokello ole ollut käytössä vuosiin. Maaliskuussa 2023 alkaneen raatihuoneen restauroinnin yhteydessä sekä soittokello että kellotaulut kunnostetaan. Työstä vastaa kirkontorniteknikko Supavit Nummelin. – Kellokoneisto uusitaan, ja tasatuntikelloon asennetaan magneettivasara, joka yhdistetään aikakellokoneistoon. Samalla soittokello palautetaan keinuvaksi eli alkuperäiseen toimintaansa, Nummelin kertoo.

– Kelloissa oli alkujaan mekaaninen koneisto, joka tätä nykyä toimii sähköllä. Nyt yhdistämme alkuperäisellä tavalla jokaisen kellotaulun neljällä akselilla keskellä olevaan valta-akselistokeskusmoottoriin. Näin kellot saadaan näyttämään aina samaa aikaa.

Harvinainen tasatuntikello

Suomessa on vain muutamia kirkontorniteknikkoja. 25-vuotias Nummelin on nuoresta iästään huolimatta alansa kokenut ja arvostettu ammattilainen.

Tornin kellot ovat olleet vuosisatojen ajan tärkeä osa paikallista arkea. Kuvassa raatihuone vuonna 1899.

On kunnia päästä

työskentelemään

Rauman raatihuoneen kellojen parissa.

Kaikkein vanhimmissa kellotauluissa oli ainoastaan yksi pitkä viisari. Kuva 1850 luvulta.

Kellokoneiston valta akselistokeskusmoottori, johon asennetaan alkuperäisellä tavalla jokaiseen kellotauluun menevät akselit.

Rauman ajasta Helsingin aikaan

Raumalla elettiin vielä 1800-luvun lopulla omaa paikallista aikaa, joka oli 14 minuuttia jäljessä Valtionrautateiden käyttämästä Helsingin ajasta. Vuonna 1897 valmistunut rautatie toi kuitenkin hiljalleen kaupunkiin uuden ajan.

Raatihuoneen tornikellot näyttivät tosin vielä neljän vuoden ajan lähes neljännestuntia vähemmän kuin aseman kello. Rauma siirtyi virallisesti Helsingin aikaan 4.7.1900, jolloin myös raatihuoneen kelloa siirrettiin eteenpäin.

(Lähde: Museovirasto)

1880‑luvulla hankittiin uusi kellokoneisto, joka mahdollisti myös minuuttiviisarit.

Supavit Nummelinin rakkaus kelloihin syttyi jo pienenä poikana legokirkkoja rakennellessa. Näin hän oppi kolmiulotteista visuaalista suunnittelua ja sommittelua.

Hän työskentelee kotimaan lisäksi paljon myös ulkomailla.

Lähiaikoina Nummelin saa ihailla korkeuksista UNESCOn maailmanperintökohteen maisemia. Vanhan Rauman lisäksi myös muut historialliset kohteet ovat hänelle tuttuja. Ura alkoi 15-vuotiaana Uspenskin katedraalin kellotornissa.

– On iso kunnia päästä työskentelemään Rauman raatihuoneen kellojen parissa. Kyseessä on historiallisesti merkittävä kohde ja Suomessa hyvin harvinainen tasatuntikello, jossa fyysinen soittokello antaa aikasignaalia, Nummelin sanoo.

Ammatin salat mestareilta oppipojille Nummelin on suorittanut puuja metallialan ammattitutkinnot sekä saanut puualan artesaanin koulutuksen. Kirkontorniteknikoksi Nummelin kouluttautui Saksassa. Ammattiin opitaan pitkälti mestari ja oppipoika -periaatteella.

– Olen opiskellut nyt seitsemisen vuotta ja raapaissut vasta pintaa. Olen oppinut paljon kokeneempien tekijöiden seurassa, ja uutta opittavaa riittää koko ajan. Minun tulee hallita metallin ja puun työstäminen, hitsaaminen, koneistus, elektroniikka ja sähkö sekä musiikki ja historia, Nummelin luettelee.

Jokaisella kellolla on oma äänensä.

Hyvällä tavalla ajassa taaksepäin

Mieleenpainuvimmiksi kohteiksi tähänastiselta uralta nousee aiemmin mainittu Uspenskin katedraali sekä Tikkurilan tornikellopeli, jossa on määrällisesti Suomen suurin kirkonkellosarja. Nummelin on käynyt myös Rauman Pyhän Ristin kirkon tornissa ja soittanut kirkon urkuja.

Tulee hallita niin metalli, puu ja elektroniikka kuin musiikki ja historia.

Kirkontorniteknikon ammatti vaatii monipuolisen osaamisen lisäksi myös luovuutta ja lihasvoimaa. Esimerkiksi Rauman raatihuoneen kellolla on painoa noin 95 kiloa.

– Jokaisella kellolla on oma ääneensä. Työssäni jokainen päivä ja kohtaamiset ovat erilaisia. Pääsen näkemään maailmaa ja historiallisia kohteita.

– Rauman raatihuoneessa tullaan nyt kellojen osalta hyvällä tavalla ajassa taaksepäin hyödyntäen nykytekniikkaa. Kun tuntikello saadaan taas soimaan tasatuntien merkiksi, on se osa kansallishistoriallista perinnettä. Vanha Raatihuone on tarkoitus avata yleisölle jälleen rakennuksen 250-vuotisjuhlavuonna 2026.

Runoista ja musiikista taidetta

TAAVI HEIKKILÄN, 28, sydän sykkii musiikille, runoudelle ja äänitaiteelle. Päivisin Taavi työskentelee äidinkielen opettajana Helsingissä. Iltaisin ja viikonloppuisin hän soittaa progressiivista rockia eli progea erilaisissa kokoonpanoissa.

Ensimmäisiä vaikuttavia kokemuksia runouden saralla Taavi koki aikanaan Dominon alakerran ikärajattomalla runoklubilla.

Taavin kesään kuuluu paljon keikkoja ja työtä bändin kanssa.

Inspiraatio ja ideat löytyvät usein kävellessä. Liike ja rytmi tuovat mukanaan sanoja ja melodioita.

– Esittävän runouden legendan JK Ihalaisen runonlausunta oli merkityksellistä. En ollut vielä vihkiytynyt runoudelle. Se oli valtavan vaikuttavaa, ja yhä muistan sieltä säkeitä.

Nostalgisia muistoja herättävät Klustermus-festivaali, musiikkiopisto ja Kahvila Soppi.

– Soppi oli keskeinen paikka myös kuvataiteelle ja esittävälle taiteelle. Brummi myös on hyvä. Enemmänkin saisi olla pientä, omaehtoista tekemistä, ettei kaikki tapahdu instituutioiden myötä.

Yksi Taavin bändeistä, Aqua-Wreck, syntyi Raumalla 2010-luvun alkuvuosina. Lukiolaisten bändi oli nimeltään Wreck. Kolme bändin jäsenistä on Raumalta, yksi Eurajoelta ja yksi Porista. Aqua-Wreck julkaisi uusimman levyn toukokuussa.

– Musiikki kumartelee 70-luvun progen suuntaan, ja koostuu erilaisista kerrostumista. Rock-painotuksen ohella siitä löytyy myös jazzin ja funkin elementtejä. Levyä luonnehtii rikas harmonia.

Taavi soittaa lisäksi Maladyn, Sainen Roosan ja Siivet-yhteen kanssa. Anna Kirvesniemen kanssa hän muodostaa Kaiher duon. Duo yhdistelee esiintyessään runonlausuntaa koskettimien, saksofonin ja klarinetin luomiin äänimaisemiin.

– Duossa musiikki on abstraktimpaa äänitaidetta.

Ylijäämää jäi 4 miljonaa

Vuosi 2023 oli Rauman kaupungin uuden strategian ensimmäinen kokonainen vuosi sekä hyvinvointialue‑ uudistuksen jälkeinen ensimmäinen toimintavuosi. Merkittäviä päätöksiä tehtiin Rauman elin‑ voiman, pitovoiman ja valovoiman edistämiseksi.

Suurimmat

investointi‑ kohteet:

• Karin kampus 21,4 milj. €

• Kiinteistöjen ostot ja myynnit, mm. Pikkunorssi 4,5 milj. €

• Paloasema 2,8 milj. €

• Liikelaitosten peruskunnostusohjelma 1,9 milj. €

RAUMAN KAUPUNGIN vuoden 2023 tilikausi muodostui 4,1 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi, mikä on noin kaksi miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2022.

Tilikauden lopullinen tulos poikkeaa ennakkotietojen 15,5 miljoonan euron ylijäämästä, sillä kaupungin 100 -prosenttisesti omistaman Rauman oppilaitoskiinteistöt -osakeyhtiön arvonalennukseen ja kaupungin kiinteistöomaisuuden investointivarauksiin kirjattiin 11,5 miljoonaa euroa. Suurimpana yksittäisenä varauksena on Karin kampuksen 9 miljoonan euron investointivaraus. – Hyvä tulos mahdollistaa tilinpäätösjärjestelyt, kuten Karin kampuksen investointivarauksen lisäyksen. Kuitenkin jo vuosi 2024 näyttäytyy niin Raumalla kuin yleisesti kuntakentällä vahvasti alijäämäisenä. Siksi toimintaa on uudistettava ja kehitettävä kestävän kuntatalouden ylläpitämiseksi, talousjohtaja Henri Seppänen kertoo.

Talous lukuina

Kaupungin toimintatuotot olivat 42,7 miljoonaa euroa, mikä on noin 11,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2022. Toimintakulut olivat 131,9 miljoonaa euroa, mikä on 166 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2022. Toimintakulujen väheneminen johtuu sote-erien poistumisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden siirryttyä Satakunnan hyvinvointialueen järjestettäväksi vuoden 2023 alusta alkaen.

99milj. €

verotuloja

21 milj. €

valtionosuuksia

60 milj. €

Kaupunkikonsernin bruttoinvestoinnit

2 050 €

lainaa asukasta kohti. Lainakanta kasvoi noin 22,4 miljoonaa euroa 79,6 miljoonaan euroon.

Teksti: Kari Riikilä

Kaupungin ulkoiset kokonaistulot, noin 166 milj. €

Valtionosuudet 13 % (20,9 M€)

Yhteisövero 9 % (15,8 M€)

Kiinteistövero 6 % (9,8 M€)

(2,3 M€) Kunnallisvero 44 % (73,7 M€)

Kokonaistulot, n. 166 M€

Kaupungin ulkoiset kokonaismenot, noin 129 milj. € Toimintatuotot

Sivistystoimi 53,6 % (69,1 M€)

Kokonaismenot, n. 129 M€

Konsernipalvelut 6,1 % (7,8 M€)

Konsernihallinto 5,6 % (7,2 M€)

10 miljoonan euron vaikutuksia kuntatalouteen

TALOUSOHJELMA TAVOITTELEE

muutoksia kaupunkiorganisaation toimintaan ja tapaan tehdä asioita. Painopistettä suunnataan kehittämiseen ja uudistamiseen tavoitteena ketterämmin reagoiva ja ennakoiva organisaatio.

Talousohjelmassa tarkastellaan tulopohjaa ja selvitetään, saadaanko tuloja lisättyä verojen, konsernituloutuksen tai taksojen ja palvelumaksujen avulla.

Pohdittavana ovat palvelujen tuottamis- ja järjestämismallit. Keskeisiä kysymyksiä ovat, mitä tehdään kaupungin omana työnä ja mitä ostetaan ulkoiselta palveluntuottajalta tai mitä voitaisiin tehdä yhdessä muiden kuntien kanssa. Ratkaisut vaikuttavat pitkällä tähtäimellä myös henki-

Tekninen toimi 23,1 % (29,8 M€)

Ruoka- ja puhtauspalvelut 5,5 % (7,1 M€)

Rauman Vesi 3,4 % (4,4 M€)

Jätehuoltoliikelaitos 2,6 % (3,4 M€)

löstörakenteeseen ja -määrään.

Lisäksi selvitetään kiinteistö- ja palveluverkkoa. Olennaisia kysymyksiä ovat, minkä tasoisia palveluja halutaan ja pystytään tarjoamaan sekä minkälaisilla palvelu- ja kiinteistöverkoilla ne on tarkoituksenmukaista tuottaa. Myös investointi- ja rahoitusmalleja tarkastellaan.

– Tärkeää on se, miten euroja käytetään ja mikä on niiden vaikuttavuus. Puurretaanko samoja asioita samalla tavalla vai panostetaanko kehittämiseen ja uudistamiseen, talousjohtaja Henri Seppänen sanoo.

Muutokset haastavat Esimerkiksi väestön ikääntyminen ja lasten määrän väheneminen,

Talousjohtaja Henri Seppänen vas‑ taa talousohjelman koordinoinnista.

digitalisaatio, ilmastonmuutos, maahanmuutto, globalisaatio, kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen, kaupunkien välinen kilpailu sekä työelämän murros asettavat kaupungin johdolle ja päätöksentekijöille haasteita. Näihin Raumallakin on syytä varautua.

Seuraa talousohjelman etenemistä osoitteessa rauma.fi/talousohjelma.

Teksti: Kristiina Lehtonen

Jani Isometsä, turvallisuuspäällikkö

Janin työnkuva kattaa koko kaupunkiorganisaation turvallisuus- ja valmiussuunnittelun koordinoinnin. Tehtävä on uusi, ja se sisältää myös kriisivarautumisen uusien toimintamallien ja yhteistyömuotojen rakentamisen.

Eeva-Liisa Suonpää-Torvinen, palvelusihteeri

Eeva-Liisa toimii sekä kaupungintalon neuvonnassa että palvelupiste Pyyrmanissa asiakaspalvelun tehtävissä, niin tiskin takana kuin puhelimessakin. Eeva-Liisan tehtäviin kuuluvat myös kaupungintalon kulunvalvonta ja puhelinvaihde.

Markus Savolainen, tekninen asiantuntija

Markuksen tehtäviin kuuluvat avustavat suunnittelu- ja rakennuttamistehtävät. Hänen vastuullaan ovat lisäksi aluepalveluiden arkistoinnin ylläpito ja kehittäminen sekä hankinta-asioiden täydentäminen, sopimusasiat ja aluepalveluiden infraomaisuuden hallintaan liittyvät rekisterit.

Mikko Mustalampi, kiinteistömestari

Mikko vastaa Karin kampuksen kiinteistön ylläpidosta ja huollosta, turvallisuudesta ja toimivuudesta. Tehtäviin sisältyvät talotekniset järjestelmät, palvelupyynnöt ja ratkaisujen koordinointi. Mikolle kuuluvat myös liikuntatilojen toiminnan valvonta, kiinteistötiimin johtaminen sekä yleisötapahtumien toteutuksen suunnitteluyhteistyö.

Anna-Kaisa Haapsaari, hankinta-asiantuntija

Anna-Kaisan tehtävänä on kaupungin hankintojen kilpailuttaminen yhdessä kaupungin eri toimialojen asiantuntijoiden kanssa. Työ sisältää esimerkiksi hankintaprosessien suunnittelua, läpivientiä ja päätösten valmistelemista. Anna-Kaisa myös neuvoo hankinta- ja sopimusasioissa.

Jukka Jokiranta, talouspäällikkö

Jukan tehtäviä ovat konsernihallinnon ja työllisyysalueen talouden ohjaus ja neuvonta, talousarvion ja tilinpäätöksen ohjaus ja koonti, sekä raportointi. Hän on mukana kehittämässä talouden toiminnanohjausjärjestelmää sekä kaupunkitasoista raportointia ja talousprosesseja.

Oletko bongannut tämän hauskan kuormapyörän kaupunkimme kaduilta?

Kaupungin asiakaspalvelu pyörien päällä

TÄMÄ EI OLE jäätelökärry, vaan Rauman kaupungin liikkuva asiakaspalvelupiste, sähköinen Pyyrmanpyörä. Palvelupiste Pyyrmanin polkevat palveluneuvojat vievät asiakaspalvelun sinne, missä ihmiset liikkuvat. Pyörän kyydistä saat lähes kaikki samat palvelut kuin Pyyrmanin Valtakadun toimistosta. Voit kysyä kaupungin palveluista, antaa palautetta tai napata mukaan esitteitä. Myynnissä on muun muassa pyydysmerkkejä, kaupungin kuntosalikortit, seniorikortit, kausikortit Seutu+ -liikenteeseen, pääsylippuja tapahtumiin ja Rauma-tuotteita (vain korttimaksu). Toukokuussa polkaistaan käyntiin Pyyrmanpyörän kesäkausi, jolloin voit löytää sen marketeista, merenrannalta, torilta tai tapahtumista. Tarkkaa aikataulua pyörällä ei ole, mutta aina kun näet sen liikenteessä, voit tulla juttusille. Perjantaisin liikkeellä ovat Rauman matkailuneuvojat.

Pyörään saat yhteyden:

• p. 044 431 4720

• palvelupiste@rauma.fi.

Seuraa somessa:

Palvelupiste Pyyrman @pyyrmanrauma

MERI LEHTO

Kesäjumppaa Äijänsuolla

Kaikille avoin ja maksuton jumppa Äijänsuon stadionilla tai talviharjoitteluhallissa.

Maanantaisin klo 9–10 ja torstaisin klo 10–11.

Oma jumppamatto mukaan.

Lisätiedot kesän ohjatuista liikuntaryhmistä: rauma.fi/ ohjattu-liikunta

Vuorot ja turnausajat haettavina

Syys-/talvikauden 2024/2025 vakiovuorot haetaan kaikkiin tiloihin 24.5. mennessä.

Erikoistapahtumien paikat tulee hakea mahdollisimman pian, ei kuitenkaan aikaisemmin kuin puoli vuotta ennen tapahtumaa.

Hakemukset ensisijaisesti sähköisellä lomakkeella: rauma.fi/ liikuntapaikkojen-varaukset. Hakulomakkeen saa myös palvelupiste Pyyrmanista, Valtakatu 2, jonne sen voi myös palauttaa. Postitse lomake palautetaan Rauman kaupungin liikuntapalveluihin, Kanalinranta 3, 26100 Rauma.

Lisätiedot: p. 044 793 3265

Kävely – parasta perusliikuntaa -kurssi Kävelystä on moneksi. Tule mukaan tutustumaan kävelyn eri muotoihin. Kurssin aikana tutustumme mm. kävelyn tekniikkaan, sauvakävelyyn, suokävelyyn sekä intervallikävelyyn.

Kokoontuminen torstaisin 16.5.–6.6. klo 17 Lähdepellon urheilukeskuksessa, Kodisjoentie 91. Ei osallistumismaksua.

Tervetuloa

rantasaunoille

Kaupungilla on seitsemän rantasaunaa, joissa on yleisövuoroja kesä-elokuussa. Poikkeuksena Lapin rantasauna, joka on auki läpi vuoden.

Tenhonperän rantasaunaa lukuun ottamatta saunat ovat vuokrattavissa 1.5.–30.9. Lapin ja Kaljasjärven sauna on vuokrattavissa läpi vuoden.

Lisätiedot: rauma.fi/ uimapaikat-ja-rantasaunat

Uimahalli

Suljettu 1.6.–11.8.

Kuuden järven pyöräilyt

19.5. Kauklaistenjärvi, keskuspaikkana Kauklaisten kylätalo, Kauklaistentie 239 26.5. Narvijärvi, keskuspaikkana Salamakallion tanssilava, Ruonantie 141 2.6. Ojajärvi, keskuspaikkana Ruonan kylätalo, Anninlahdentie 10

9.6. Neittamo-Mustajärvi, keskuspaikana Kodiksamin kylätalo, Kodiksamintie 403 16.6. Turajärvi, keskuspaikkana Turajärven rantasauna, Etelärannantie 239. Opastein merkityt reitit ovat pituudeltaan 15–25 km. Puffetit ovat auki klo 10–14. Kirjausvihot ovat esillä klo 9–20. Osallistujien kesken arvontaa.

Lisätiedot: rauma.fi/ liikuntavinkit

Yhdessä kävellen

kanali ympär

Toteuta Unelmien liikuntapäivä yhdessä kävelemällä Rauman kanalin ympäri Rauman Ladun ja kaupungin johdon kanssa!

Milloin

10.5.2024 Unelmien liikuntapäivänä, lähdöt klo 15 ja klo 16. Lähtöpaikkana kaupungintalon edusta, Kanalinranta 3.

Mitä

Kävelylenkin pituus 3,2 kilometriä, kesto noin 45 minuuttia. Kävelylenkin suorittaneille on tarjolla grillimakkaraa ja kahvia tai mehua. Lipukkeen saa lenkin puolesta välistä, Anderssonin sillan kohdalta, jossa myös Rauman Ladun järjestämää taukojumppaa!

#UnelmienLiikuntapäivä #LupausSuomelle #KävellenEnemmän

Varhaiskasvatuksen kesäpäivystys

Varhaiskasvatuksen palveluohjaus palvelee kesällä tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin numerossa 040 172 9455 ja sähköpostitse varhaiskasvatus@rauma.fi.

Palveluohjauksen ollessa suljettuna 8.–26.7. kiireellisissä asioissa voi olla yhteydessä päivystäviin päiväkoteihin.

Päivystävät päiväkodit 1.7.–2.8.:

• Lajon päiväkoti, p. 044 403 5959

• Rauman Pikkunorssi, p. 044 242 7864

• Uudenlahden päiväkoti, p. 040 172 6145

Vuorohoidon päivystys:

• Papinpellon vuoropäiväkoti supistetusti auki 21.6–31.7., p. 044 481 1161

• Päiväkoti Myllytonttu (auki tarpeen mukaan), p. 044 534 1410

Varhaiskasvatusmaksuja koskevat kysymykset osoitteeseen varhaiskasvatusmaksut@rauma.fi.

Kesätoimintaa nuorille

Liikkuva nuorisotyö Tauno on liikkeellä keväästä syksyyn perjantai- ja lauantai-iltaisin. Taunon tavoittaa ajojen aikana numerosta 044 403 6153 sekä Nuorten Rauman Instagramista.

• La 1.6. Out of School -tapahtuma Kivikylän Areenalla

• Ke 26.6. Retki Särkänniemeen

• Ke 24.7. Youth of Savila -tapahtuma Savilanpuistossa

• La 17.8. OtaChill-tapahtuma Otanlahdessa Lisäksi KesäKuovi-nuokkari ja muuta nuorten toivomaa ohjelmaa.

Lisätiedot kesän toiminnoista: nuortenrauma.fi/nuortentapahtumat ja @nuortenrauma

Rauma kaupunginkirjasto

Poikkeavat aukioloajat 1.6.–31.8. Kaikki kirjastot ovat kiinni 21.–23.6.

Pääkirjasto ja lehtilukusali

• ma–to klo 9–19 (to 20.6. klo 9–17)

• pe klo 9–17

• lehtilukusali avoinna su klo 12–15

Kourujärven ja Pyynpään kirjastot

• ma, ti ja to klo 13–19 (to 20.6. klo 10–16)

• ke ja pe klo 10–16

Lapin kirjasto

• ma–ti klo 12–18

• ke–pe klo 10–16

Kodisjoen kirjasto

• Kesä- ja elokuu ti klo 13–18

• Heinäkuu suljettu Kirjastoauton reittiaikataulu on luettavissa kirjaston nettisivuilla rauma.fi/kirjasto.

Tervetuloa musiikkiopiston

varhaiskasvatusryhmiin ja kuoroihin!

Musiikin varhaiskasvatuksen syksyn ryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus) sekä kanteleryhmiin voi ilmoittautua 1.5. alkaen osoitteessa rmo.eepos.fi. Lapsia otetaan mukaan myös syksyllä, mikäli ryhmissä on tilaa.

Myös kuoroihin otetaan mukaan uusia laulajia, tarkempia tietoja saat toimistosta.

Lisätiedot: Rauman musiikkiopisto, Jani Huhtala, p. 044 793 3551, musiikkiopisto@rauma.fi, rauma.fi/musiikkiopisto

raumanmusiikkiopisto @raumanmusiikkiopisto

Kansalaisopisto, kuvataide- ja teatterikoulut

Rauman kansalaisopisto

Lyseokatu 2, 26100 Rauma puh. 044 793 4515, 044 793 4517

Toimisto avoinna: ma–pe klo 9–15. rauma.fi/kansalaisopisto

Myös kesällä kansalaisopistoon

Vauvojen luontokylpy 4–18 kk to 23.5.–6.6.

• Kerätään syötäviä luonnonkasveja 23.5.

• Valmennuskurssi Tylypahkasta haaveileville jästilapsille A 3.–6.6.

• Käsillä-kesäkurssi lapsille 3.–7.6.

• Lasten kesäinen taideviikko Lapissa 3.–7.6.

• Kreikan aakkoset Α - Ω, etänä ti ja to 4.–13.6.

• Arkeologinen kenttätyökurssi la ja su 8.–16.6.

• Kesäkuvista lapsille 10.–14.6.

• Valmennuskurssi Tylypahkasta haaveileville jästilapsille B 10.–13.6.

• Jatkokurssi Tylypahkaan 17.–19.6.

• Keramiikkaa elokuussa Lapissa 5.–8.8.,19.8 ja 22.8. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: opistopalvelut.fi/rauma tai p. 044 793 4515

Nuorisoteatteri esittää:

Sweet Caroline

Kellariteatteri, Pursikatu 4 17.–19.5., 21.5. ja 23.5.

Varaukset ja tiedustelut: p. 044 403 6178, raumannuorisoteatteri@gmail.com

Kursseja Pitsiviikolla

Vanha opisto, Vähäkoulukatu 8

• Brüggen kukkapitsikurssi 22.– 23.7.

• Käpypitsin peruskurssi 24.7.

• Helmien hohdetta käpypitseissä 24.7. Ilmoittaudu 15.7. mennessä: opistopalvelut.fi/rauma

Lisätiedot: opistopalvelut.fi/ rauma, p. 044 793 4515 tai johanna.maijala@rauma.fi

Hae kuvataidekouluun tai teatterikouluun

Lapset ja nuoret voivat iltapäivisin ja iltaisin opiskella kuvataidetta ja teatteria. Opetus on tavoitteellisesti tasolta toiselle etenevää taiteen perusopetusta. Oppilaat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Haku 15.8. klo 14 mennessä: opistopalvelut.fi/rauma, hakusanaksi ilmoittautuminen hakujonoon

Kuvataidekoulun kevätnäyttely

Tarvonsaaren koulu, Lyseokatu 2 Teemana Tarvonsaari. Näyttely on avoinna 14.5. asti.

Teatterikoulun

esityksiä

Kellariteatteri, Pursikatu 4 10.–12.5. Lavalla nähdään teatterikoulun 3., 4., 6. ja 7. vuosikurssien ryhmät. Tarkemmat aikataulut ja tiedot ilmoitetaan teatterikoulun tiedotuskanavissa!

Varaukset ja tiedustelut: p. 044 403 6178, teatterikoulu@rauma.fi

To 23.5.2024 klo

Tervetuloa juhlimaan kanssamme!

Luvassa on ohjelmallinen konsertti, jossa nähdään koululaisten esityksiä muun muassa Karin koulun ja Rauman historiasta sekä kuullaan musiikkia 1930-luvulta tähän päivään!

Ilmoittautuminen juhlaan aukeaa toukokuun alussa koulun nettisivuilla osoitteessa peda.net/rauma/koulut/kari

Koulun oppilaille ja heidän huoltajilleen järjestetään vastaava juhla ke 22.5.2024 klo 18, johon tulee oma ilmoittautuminen.

Avoimien ovien päivä

Karin koululla

Tervetuloa muistelemaan menneitä kouluaikoja sekä tutustumaan nykypäivän kouluun!

To 23.5.2024 klo 11-13

• Koulun käytävillä ja luokissa esillä erilaisia tuotoksia juhlan aihepiireistä

• Paikalla koulun oppilaat ja henkilökunta

Koulun tiloihin voi avoimissa ovissa tutustua opastetusti tai omatoimisesti.

Sirpa Laine ja Reijo

Malmivuori ovat

Suvilystin vakiokävijöitä.

Suvilystitapahtumaan on vapaa pääsy.

Ikäihmisten Suvilystikesätapahtumassa

tavataan

tuttuja ja saadaan uusia ystäviä

RAUMAN KAUPUNGIN ikäihmisten neuvosto järjestää perinteisen Suvilysti-tapahtuman kaupungintalon sisäpihalla tiistaina 11.6. klo 11–15. Tänä vuonna ohjelmassa on muun muassa musiikkiesityksiä, ohjattua jumppaa, tanssia, ruokaa ja kahvitus.

Kesätapahtumaan odotetaan tänäkin vuonna suurta osallistujamäärää – viime vuonna paikalla oli iloista väkeä yli 700 henkilön voimin. Useana vuotena mukana olleet raumalaiset Reijo Malmivuori ja Sirpa Laine kuvailevat tapahtuman tunnelmaa lämpimäksi ja rennoksi.

– Erittäin kiva tapahtuma, jossa on mukava tunnelma. Voin suositella lämpimästi myös muille ikäihmisille. Tapahtumassa on helppo tutustua ihmisiin ja saada uusia ystäviä. Toisaalta on myös kiva nähdä vanhoja tuttuja, Laine sanoo.

Ikäihmisten neuvosto on mukana vaikuttamassa Kahdeksan vuotta ikäihmisten neuvostossa mukana ollut Malmivuori kehuu ikäihmisten neuvoston aktiivista roolia. Neuvosto on mukana vaikuttamassa raumalaisten ikäihmisten arkeen ja tuomassa heidän ääntään esiin.

Raumalaissyntyisen

Jarmo Mäkilän näyttely Poika on nähtävillä Rauman taidemuseossa 8.6.–22.9. Taiteilija palaa ensimmäisessä yksityisnäyttelyssään lapsuusmuistoihinsa.

– Ikäihmisten neuvostoa on kehitetty vuosien aikana todella paljon. On hyvä, että kaupungin päättäjiä ja henkilöstöä on mukana toiminnassa. On tärkeää, että myös ikäihmisillä on olemassa väylä, jonka kautta pääsee vaikuttamaan asioihin, Malmivuori sanoo.

Neuvoston toiminta ei keskity pelkästään isompiin tapahtumiin, vaan se on mukana monessa muussakin toiminnassa, kuten kerhojen ja jumppien järjestämisessä sekä muun muassa teatteriretkien ja tanssitapahtumien koordinoimisessa. Lisäksi neuvostossa tutustutaan palvelutalojen toimintaan ja tehdään yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa.

– Erilaisiin tapahtumiin on myös järjestetty linja-autokuljetuksia, jotta myös keskustan ulkopuolella asuvat ikäihmiset ovat voineet osallistua. Neuvosto on lisäksi pyrkinyt opastamaan joukkoliikenteen eli Rauman Gyytin käytössä.

Helsingistä alun perin kotoisin olevan Malmivuoren mukaan Rauma näyttäytyy positiivisena esimerkkinä kaupungista, jossa ikäihmisten ääni kuuluu ja jossa pyritään jatkuvasti kehittämään kaupunkia kaikkien asukkaiden hyvinvoinnin ja viihtyvyyden parantamiseksi.

Väkevät muistot raumalaisissa lähiöissä, poikien leikit ja monet mieliinpainuvat tapahtumat synnyinkaupungissa ovat jo pitkään tallentuneet taiteilijan maalaus‑ kankaisiin ja installaatioihin. Teokset saavat nyt ensiesiintymisensä siellä, missä ne on koettu. Näyttely juhlistaa Mäkilän 50 vuotista taiteilijan uraa.

Teksti: Meri Lehto

Kesäisiä tapahtumia Raumalla

Toukokuu

9.5. klo 14 Pikku Prinssi -näytelmä, Lapin työväentalo, Hinnerjoentie 15

10.5. klo 21 Annen ilta -muistokonsertti, Unajan Tapiola, Tapiolantie 17

18.5. klo 10 Rauma Rock’n’Roll Cruising, Poroholman lomakeskus, Poroholmantie 8

18.5. klo 11 Lastentapahtuma, Keskuspuisto

18.5. klo 14 Petäjäksen uuden luontopolun avajaiset, Petäjäksentie 178

18.–19.5. Suomen Työväen Musiikkiliiton Länsi-Suomen piirijärjestön 100-vuotisjuhla

18.–19.5. Kaikkien rotujen koiranäyttely, Äijänsuon urheilualue, Teollisuuskatu 19

23.5. klo 18 Karin koulun 90-vuotisjuhla, Rauma-sali, Satamakatu 26

25.5. klo 14 Flikkatte Vitone, Rauman Makis, Suvitie

25.5. klo 18 Vielä kerran Rauma, Katri Helena, Kivikylän Areena, Nortamonkatu 23

Kesäkuu

7.6. klo 19 Stand up – Someoletettu, Ilari Johansson, Rauma-sali

9.6. klo 15 Vermuntilan Soittokunnan 60-vuotisjuhlakonsertti, Unajan koulu, Laivolantie 10

13.–14.6. klo 18 Sirkus Tähti, Vähämaanpuisto

13.6.–10.8. Ihmisen poika -kesäteatterinäytelmä, Rauman kesäteatteri, Suvitie 3

15.6. klo 10 Rauma Street Race, Isometsäntie

20.–22.6. Raumanmeren juhannus, Otanlahti

25.6.–8.8. Iltatorit tiistaisin ja torstaisin, Kauppatori

29.6.– Mooseksen perintö -kesäteatterinäytelmä, Vasaraisten koulun piha, Nihattulantie 487

Heinäkuu

1.7. klo 19 Helsingin Barokkiorkesteri – C.P.E. Bach, Sonaatit viululle ja cembalolle, Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1

1.–5.7. Pesäpallon Naperoleiri

10.7. Kuvataiteen päivä

20.7. klo 12 Color Obstacle Rush -väriestejuoksu, Lähdepellon urheilukeskus, Kodisjoentie 91 20.–28.7. Pitsiviikkokaupunkifestivaali

20.–28.7. Vanhan Rauman avoimet pihat ja pihakirppikset, Vanha Rauma

20.7.–4.8. Mutta kuka on isä -kesäteatterinäytelmä, Lapin Patolampiteatteri, Tarhakuja 5 24.–27.7. Kansainväliset

Suurmarkkinat

26.7. Mustan Pitsin yö, Vanha Rauma

27.7. klo 18 Pitsiviikon huipennus, Kaija Koo, Frans Harju, Kalatori Elokuu

2.8. Pitsiturnaus, Kivikylän Areena 6.–10.8. Rauma Festivo -kamarimusiikkifestivaali

15.–17.8. Rauma Blues, Vähämaanpuisto

19.8. klo 18.30 Sirkus Finlandia, Lähdepellon kenttä

22.–25.8. Blue Sea Film Festival 23.–24.8. Rauma Sunset Festival, Otanlahti, Suvitie

31.8.– Ranskalainen pyjama -näytelmä, Rauman teatteri, Alfredinkatu 2

Tapahtumien tarkemmat tiedot ja lippujen myyntipaikat löytyvät Rauman kaupungin tapahtumakalenterista. Muutokset ja peruutukset ovat mahdollisia.

Vanhan Rauman suositut yleisöopastukset järjestetään 3.7.–28.8. keskiviikkoisin klo 17 ja sunnuntaisin klo 11.30. Lähtö on kauppatorilta Vanhan Raatihuoneen edestä, Kauppakatu 13. Keskiviikon opastus on suomeksi ja sunnuntaisin kierros on kaksikielinen – suomeksi ja englanniksi.

1,5 tunnin opastuksen hinta on 10 euroa/henkilö. Alle 15-vuotiaat osallistuvat kierrokselle maksutta. Liput voi ostaa kotimuseo Marelan museokaupasta, Kauppakatu 24, tai matkailuneuvonnasta, Savilankatu 8.

Iltapäiväretket

Sammallahdenmäelle

Iltapäiväretket Sammallahdenmäelle järjestetään torstaisin 4.7.–29.8. Lähtö on klo 14 Rauman linja-autoaseman tilausliikennelaiturista, Tallikedonkatu 13, jonne paluu viimeistään klo 16.15. Opastus on kaksikielinen – suomeksi ja englanniksi. Retken hinta on 10 euroa/ henkilö. Alle 15-vuotiaat osallistuvat kierrokselle maksutta. Liput voi ostaa kotimuseo Marelan museokaupasta, Kauppakatu 24, tai matkailuneuvonnasta, Savilankatu 8.

Vanhan Rauman kävelykierrokset

Rauman kesäteatterissa

13.6. - 10.8.

LIPPUMYYMÄLÄ

Alfredinkatu 2, Rauma p. (02) 8376 9900

Avoinna ma-pe klo 11-17

OVIMYYNTI KESÄTEATTERILLA

Suvitie 3, Rauma esityspäivinä 2 h ennen esitystä raumanteatteri.fi