Rauman kaupungin asukaslehti | rauma.fi
Telakka
Vahva myötätuuli puhaltaa
Rauman Gyyt
Kestävän liikkumisen ilosanomaa
Yhdessä
Hyvinvointi syntyy arjessa
Pitsikaupungin joulu
Valovoimaa talven keskelle
Joulun perinteet ja uudet elämykset luovat muistoja.
Pääkirjoitus
Voimaa ja valoa ympäri vuoden 4
Ettippäi
Ajankohtaista Raumalla
8 Sikses uut
Lasten ja nuorten hyvinvointia rakentamassa
10
Joulukaupunki
Rauma pukeutuu valon juhlaan 14
Friski myöttäst
Telakalla rakennetaan pian kuutta laivaa 16
Prikulles
Lisää luonnon monimuotoisuutta 18
Reportaasi
Hyvää Gyytiä
22 Keskustavisio
Elinvoimainen Rauma rakennetaan yhdessä
23 Mikko Peltola
Peltsi järjestää itselleen omaa aikaa
24 Numerot
Kaupunginjohtajan esitys talousarvioksi 25 Lukijatutkimus
Lehti ilahduttaa ja inspiroi
Lapset ja nuoret
Työvoimapalvelut
Kansalaisopisto ja musiikkiopisto
Liikuntapalvelut
Tapahtumakalenteri
Valoa talveen Pitsikaupungin joulu saa kaupungin säihkymään. Gyyt vapauttaa aikaa opiskeluun ja nautiskeluun.
MINNA PAANANEN
Rauman telakan
menestys tuo työtä ja uskoa tulevaan koko seudulle.
Voimaa ja valoa ympäri vuoden
JOULUN TULOA odotellessa kausivalot syttyvät, tapahtumat tuovat iloa ja yhteisöllisyyttä ja arki saa juhlan sävyjä. Vuoden viimeinen Rauma-lehti kokoaa yhteen kaupungin arjen, juhlan ja tulevaisuuden toiveet sekä konkreettisia tekoja ja saavutuksia.
Telakan ja laivanrakennuksen menestys on koko kaupungin ilonaihe: pian Rauman telakalla rakennetaan kuutta laivaa yhtä aikaa. Telakan ja meriteollisuuden menestys näkyy koko seudulla. Pelkästään korvettiprojekti ja murtajatilaukset tuovat tuhansia työpaikkoja ja investointeja. Meriteollisuuspuiston kehitys sekä uudet innovaatiot vahvistavat kaupungin elinvoimaa ja avaavat ovia kansainvälisille markkinoille.
Rauman elinvoima on noussut kohisten jo ennen jäänmurtajatilauksia. Tuoreessa Alueiden tutkimus 2025 -vertailussa Rauma on kivunnut Suomen yhdeksänneksi elinvoimaisimmaksi kunnaksi. Kolmessa vuodessa on otettu huikea loikka sijalta 54 ja jätetty taakse useita suuria kaupunkeja ja koko muu maakunta.
Kurkistamme myös kaupungin talouteen. Vahva taloudellinen tilanne mahdollistaa investoinnit ja kehittämisen, joista hyviä esimerkkejä ovat Lakarin käynnissä oleva
hanke, henkilöjunaliikenteen paluu ja jäähallin laajennus. Raumalla puhaltavat nyt hyvät tuulet, ja tulevaisuudenusko näkyy toivottavasti arjessa.
Yhdessä enemmän Lehdessä nostamme esiin raumalaisten hyvinvointia, kestävää kehitystä ja turvallisuutta – asioita, jotka rakentavat vahvaa, vaikuttavaa ja vastuun kantavaa yhteisöä. Rauman Gyytin kasvavat matkustajamäärät kertovat siitä, että yhdessä liikkuminen ja kestävä arki ovat meille tärkeitä.
Toivon, että lehti tuo sinulle iloa, inspiraatiota ja hetken hengähdyksen vuoden kiireiden keskellä. Kiitos, että olet mukana rakentamassa Raumaa. Yhdessä olemme enemmän.
Iloista joulun odotusta!
Kristiina Lehtonen päätoimittaja
P.S. Juttuvinkkejä ja palautetta lehdestä saa aina lähettää osoitteeseen viestintapalvelut@rauma.fi. Lukijatutkimuksen tuloksista voit lukea sivulta 25.
Rauma – Asukaslehti 3/2025, 3.12.2025 Rauman kaupungin asukaslehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Raumalla. // Painos 26 500 kpl
PÄÄTOIMITTAJA Kristiina Lehtonen, kristiina.lehtonen@rauma.fi // TUOTANTO Ilona Nordlund, Kumppania ja Kristiina Lehtonen, Rauman kaupunki // TOIMITUS Pia Ala-Äijälä, Pia Hirvonen, Niina Karlsson, Minna Kouva, Saija Laaksovirta, Kristiina Lehtonen, Kari Riikilä ja Tytti Wallenius // ULKOASU JA TAITTO Jaana Kurvinen, Kumppania // ETUSIVUN KUVA Rauman kaupunki
@visitrauma raumafi @raumafi City of Rauma
Rauma – Asukaslehti 3/2025
Viranomaisposti muuttuu digitaaliseksi
VIRANOMAISPOSTIN vastaanottaminen muuttuu vuoden 2026 alussa ensisijaisesti digitaaliseksi. Kun tunnistaudut ensi vuoden alussa tai sen jälkeen ensimmäisen kerran viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun, sinulle luodaan sähköinen postilaatikko Suomi.fi-viesteihin. Jatkossa saat sinne viranomaispostia useilta viranomaisilta. Suomi.fi-viestit korvaavat viranomaisilta saapuvan paperipostin, eikä sama asia saavu enää myöhemmin kirjeenä kotiin.
Jos et käytä viranomaisten sähköisiä palveluja, saat jatkossakin postia paperisena. Suomi.fi-viesteistä voi myös siirtyä takaisin paperipostin vastaanottajaksi muuttamalla palvelun asetuksia tai ottamalla yhteyttä Digi- ja väestötietoviraston asiakaspalveluun. Muutoksen voi tehdä vasta Suomi.fi-viestien käyttöönoton jälkeen vuonna 2026, ei ennakkoon.
Muutoksen tavoitteena on kannustaa ihmisiä vastaanottamaan viranomaisposti ensisijaisesti sähköisesti. Sekä kansalaisten että viranomaisten aikaa säästyy, kun viestit kulkevat nopeasti ja varmasti oikealle vastaanottajalle oikeaan paikkaan. Suomi.fi-viestejä käyttää tällä hetkellä jo yli kaksi miljoonaa henkilöä.
Maltti
on valttia jouluna
JOULU on juhla, jolta odotetaan rauhaa ja yhdessäoloa, mutta sen valmistelu on usein kiireistä puuhaa. On hyvä muistaa, että monet joulun perinteet – kynttilät, ruuanlaitto ja sähkölaitteet – voivat aiheuttaa vaaratilanteita, jos maltti ja huolellisuus unohtuvat.
Kaupungin turvallisuuspäällikkö Tanja Ufer muistuttaa, että turvallinen joulu syntyy ennakoinnista. – Yksi sammumaton kynttilä tai päälle unohtunut liesi voi pilata juhlan hetkessä. Tarkkuus ja maltti ovat parhaita joululahjoja itselle ja läheisille, Ufer sanoo.
Turvallisuuspäällikön vinkit turvalliseen joulunviettoon:
1. Pidä kynttilät tukevissa alustoissa ja poissa lasten ja lemmikkien ulottuvilta.
2. Älä käytä rikkinäisiä johtoja jouluvaloissa.
3. Älä jätä uunia yksin, valvo paistamista.
4. Pidä alkusammutusvälineet helposti saatavilla.
5. Huolehdi naapureista, erityisesti iäkkäistä.
Kynttilät tuovat tunnelmaa, mutta niitä ei saa jättää palamaan valvomatta.
Joko käytät Sata-
sovellusta?
SATAKUNNAN hyvinvointialueen Sata-sovellus tarjoaa kaikille maakunnan asukkaille helpon ja turvallisen tavan hoitaa sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä asioita digitaalisesti, ajasta ja laitteesta riippumatta.
Sovelluksesta löydät niin hyvinvointialueen eri kohderyhmille suunnatut palveluchatit kuin mahdollisuuden varata, siirtää tai peruuttaa aikoja sote-keskusten sairaanhoitajan vastaanotolle. Uutena ominaisuutena myös laboratorion ajanvaraukset hoituvat nyt suoraan Sata-sovelluksella. Yksi sovelluksen käytetyimpiä palveluita on terveyspalvelu-chat, jossa terveydenhuollon ammattilaisiin saa yhteyden arkisin aamukahdeksasta iltakymmeneen, vaikka kotisohvalta käsin. Terveyspalvelu-chat auttaa etenkin silloin, kun hoitoon pitää päästä nopeasti. Jos asiaa ei voida hoitaa chatin välityksellä, asiakas ohjataan
oikean palvelun pariin. Sata-sovellus on osa hyvinvointialueen digitaalisia palveluita, jotka täydentävät kiinteää palveluverkkoa. Kiinteä verkosto koostuu sote-keskuksista ja sote-pisteistä, joita täydentävät liikkuvat ja jalkautuvat palvelut.
Sata-sovellus
• Sovelluksella on jo yli 50 000 käyttäjää.
• Sata-sovellusta voi käyttää älypuhelimella, tabletilla tai selaimessa osoitteessa asiointi.sata.fi.
• Osa palveluista vaatii vahvan tunnistautumisen verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.
Uusi energiatehokkuussopimus
RAUMAN KAUPUNKI on liittynyt kuntien energiatehokkuussopimukseen vuosille 2026–2035. Hyvän työn tuloksena säästövelvoite on nyt vain 5 726 megawattituntia. Edellisellä kaudella tavoitteena oli vähentää noin 5 000 megawattituntia vuoden 2015 tasosta vuoteen 2025 mennessä, mutta Rauma vähensi kulutustaan yli 10 000 megawattituntia.
Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja eri toimialojen vapaaehtoisia sopimuksia, jotka ohjaavat energian tehokkaampaan käyttöön.
Rauman energiatyöryhmä kokoontuu kuukausittain. Mukana
ovat vaihtelevin kokoonpanoin kaupungin tilapalvelut ja aluepalvelut, Hinku-yhteyshenkilö, isännöintitoimisto, vesi- ja jätehuolto sekä meriteollisuuden toimijat. Energiatyöryhmän puheenjohtajan Matti Lehtosen mukaan ryhmän tehtäviin kuuluvat energiatehokkuushankkeiden valinnat, rahoitusten selvittäminen sekä säästölaskelmien raportointi.
Uudishankkeissa ja perusparannuskorjauksissa noudatetaan tilapalvelujen laatimia energiatehokkuuden suunnitteluohjeita, jotka mahdollistavat merkittävät säästövaikutukset.
Ilmastotietoisia energiaratkaisuja
RAUMAN KAUPUNKI on vuoden 2025 aikana siirtynyt käyttämään fossiilivapaata ja hiilineutraalia
HVO-polttoöljyä kaikissa kokonaan öljylämmitteisissä, omassa käytössä olevissa kiinteistöissään. Kaupungin energiatyöryhmä on lisäksi selvittämässä Rauman Energian BioTakuun, eli 100 % vihreän kaukolämpötuotteen, käyttöönottoa muissa kaukolämpöä käyttävissä kiinteistöissään. – Kaupunki käyttää vuodessa noin 35 gigawattituntia kaukolämpöenergiaa. Siirtymällä hiilineutraaliin kaukolämpöön kaupungilla on mahdollisuus vähentää omia hiilidioksidipäästöjään vuositasolla arviolta 2 700 tonnilla. Lisäksi vuoden 2026 alusta Rauma siirtyy käyttämään kokonaan hiilidioksidivapaata sähköä, mikä laskee päästöjä arviolta tuhannella tonnilla, kiinteistöpäällikkö Lauri Sillanpää kertoo.
Toimet edistävät sekä Hinkukuntien tavoitteen mukaista hiilidioksidipäästöjen vähentämistä että Rauman ilmastosuunnitelman toteuttamista.
Syvälle kieleen ja
ymmärrykseen
Teksti: Heta Kaisto ja Taina Myllyharju
Kuvat: Rauman taidemuseon kuvapankki
RUNOILIJA CIA RINTEEN (s. 1973, Göteborg) yksityisnäyttely Wasting my Grammar Rauman taidemuseossa sukeltaa syvälle kielen kysymyksiin. Näyttely perustuu Tukholmassa keväällä 2024 esillä olleeseen yksityisnäyttelyyn I am very miserable about sentences, jota Rinne on täydentänyt uusilla teoksilla.
Erityisesti Pohjoismaissa on herännyt huoli pienten kielten kuihtumisesta, lukutaidon romahtamisesta ja sen myötä heikkenevästä demokratiasta. Politiikassa totuudenjälkeinen puhe hämmentää, vetoaa tunteisiin ja hajottaa rivejä. Suomessakin ihmisten suhde omiin äidinkieliinsä on haurastunut, mikä uhkaa varsinkin nuorten kansalaistaitoja.
Monipuolinen kielitaito ja kirjallisen kulttuurin arvostus eivät enää ole itsestäänselvyyksiä. Osaammeko lukea ja tulkita lukemaamme? Ymmärrämmekö kielellisiä vaikutuskeinoja ja opimmeko toimimaan ja kommunikoimaan erilaisissa kieliympäristöissä?
Eurooppalainen taiteilija
Suurelle yleisölle runoilija Cia Rinne on tähän mennessä ollut melko tuntematon. Frankfurtissa, Helsingissä ja Ateenassa filosofiaa opiskelleen Rinteen taiteessa näkyvät mannermaisen filosofian ja negatiivisen ajattelun perinteet sekä avantgarden ja minimalistisen taiteen syvä tuntemus. Rinne on elänyt aikuisikänsä pääosin Saksassa ja Tanskassa ja tehnyt pitkän ja kansainvälisesti mittavan uran.
Cia Rinne on julkaissut ja esittänyt yleisölle runoutta 2000-luvun alusta lähtien. Hän on julkaissut neljä runoteosta sekä tehnyt yhteistyötä nykymusiikin parissa. Hänen teoksiaan on esitelty maineikkaissa gallerioissa ja museoissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa, ja niitä löytyy kansainvälisistä museo- ja kirjastokokoelmista.
Näin laaja kieleen ja runouteen keskittyvä näyttely taidemuseossa lienee yksi ensimmäisiä Suomessa. Cia Rinteen näyttely jatkaa Rauman taidemuseon sähköisen taiteen näyttelysarjaa, 1980-luvulta lähtien järjestettyjä varhaista digitaalista ja sähköistä taidetta esitteleviä näyttelyitä.
Cia Rinne on palkittu mm. Kirjallisuuden valtionpalkinnolla sekä Prix Bernard Heidsieck – Centre Pompidou -kirjallisuuspalkinnolla, joka myönnetään äänirunouden, fluxus-liikkeen ja minimalistisen runouden tekijöille. 6 Rauma – Asukaslehti 3/2025 Taidetta
Wasting my Grammar
Runoilija Cia Rinteen näyttely haastaa pohtimaan, osaammeko lukea ja tulkita lukemaamme.
Näyttely on esillä Rauman taidemuseossa 2.4.2026 asti.
Merkittävien raumalaisten jalanjäljillä
Aina Viktoria Panelius, os. Wesander (s. 2.6.1861, k. 8.12.1936) vietti suuren osan elämästään Raumalla. Hänet tunnetaan merimiesten laivaelämän kohentajana.
Aina toivoi laivaelämästä kodikkaampaa ja lämpöisempää
Teksti: Sini Gahmberg
RAUMALAINEN Aina Panelius muistetaan elämäntyöstään merimiesten hyvinvoinnin parantamiseksi. Hän varttui Raumalla kasvattityttärenä tätinsä Amanda Lindegrenin luona. Kuten 1800-luvun perheiden tytärten oli tapana, myös Aina auttoi palvelijoita taloustoimissa kuten aamiaisen keittämisessä ja laivojen muonituksessa.
Laivan muonitus oli raskasta työtä. Noita aikoja Aina myöhemmin muisteli seuraavasti: ”Kun viimeinen kuorma kaljatynnyreineen, piimäleipineen, limppuineen, tuoreine siikoineen ja muine hyvineen lähti satamaan, kiittivät matruusit ja laivapojat emäntää ja tyttäriä kädestä puristaen. Kun miehet olivat kadonneet talon portista, risti talonrouva kätensä ja pyysi Jumalan suojelusta ja apua meripojilleen. Tämä näky painui sydämeeni. Ymmärsin raikkaan merielämän valoisien puolien rinnalla siinä tarjoutuvan paljon vaaroja ja vaikeuksiakin.”
Aina avioitui merikapteeni Carl Julius Paneliuksen kanssa vuonna 1886. Nuoripari asettui asun-
toon rouva Lindegrenin taloon ja sai kolme lasta, jotka menehtyivät jo pieninä. Menetysten jälkeen
Aina lähti merille miehensä mukaan. Hän näki merimiesten arkea ja elinolosuhteet, minkä myötä
Aina päätti omistautua merimiesten hyvinvoinnin ja koulutuksen edistämiseen.
Parempaa elämää merille
Aina teki elämäntyönsä merimiesten ruoanvalmistuksen ja taloustöiden ammattitiedon ja -taidon lisäämiseksi. Vuonna 1901 hän perusti miehensä kanssa kokki- ja stuerttikoulun Turun Merimieskodin yhteyteen ja toimi koulun johtajattarena.
Kaikki kolme lasta menetettyään Aina lähti merille miehensä mukaan.
Vuonna 1904 Aina julkaisi oppikirjan ”Laivakokki – neuvoja kokeille ja stuuerteille”, jonka esipuheessa hän toivoi kirjan voivan parantaa elämää laivalla ja tehdä sen kodikkaammaksi ja lämpöisemmäksi. Kirjaan oli koottu tietoa niin henkisestä sivistyksestä, keittiön järjestyksestä ja puhtaudesta sekä toimivista työvaatteista ja työkaluista kuin resepteistä ja laivaväen viikoittaisista ravintoannoksista.
Vuonna 1918 Paneliukset asettuivat takaisin Raumalle. Aina otti vielä vastaan kutsun toimia Helsingissä Suomen kokki- ja stuerttikoulun johtajana vuonna 1926. Jo seuraavana vuonna Aina palasi terveyshaasteidensa vuoksi miehensä kanssa vielä kerran Raumalle, jossa he viettivät yhdessä viimeiset vuotensa.
LÄHTEET:
Rauman kaupungin historia IV 1809–1917, Aina Lähteenoja.
Laivakokki – neuvoja kokeille ja stuuerteille, Aina Panelius 1904.
Keskustelu museoamanuenssi Noora Jokinen, Rauman museo, tammikuu 2025.
Verkkosivusto Majakka. Saatavissa: https:// majakka.rmm.fi/en/maritime-town-rauma/ merenkulun-henkiloita/aina-panelius/?full. Viitattu 4.4.2025.
Rauma – Asukaslehti 3/2025
Lasten ja nuorten hyvinvointia rakentamassa
Kaupunkilaisten hyvinvoinnista huolehtiminen on kaupunkiorganisaation tärkeimpiä tehtäviä. Hyvinvoinnin seuraaminen ja toimenpiteiden suunnittelu ovat moniulotteista ja pitkäjänteistä työtä, jota on viime vuosina kohdennettu erityisesti lapsiin, nuoriin ja perheisiin.
Teksti: Ilona Nordlund
Kuvat: Sari Ågren ja Iida Elonen
KANSALLISEN KOULUTERVEYSKYSELYN
tulokset ovat nostaneet lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät haasteet ja ilonaiheet jälleen tarkempaan tutkiskeluun.
– Kouluterveyskysely on valtakunnan kattavin tietopankki lasten hyvinvoinnista. Tulosten tiivistelmät esitellään kaupungin eri työryhmissä ja keskeiset haasteet työstetään toimenpiteiksi, kehittämispäällikkö Sari Ågren kertoo.
Pienempiin toimenpiteisiin pyritään tarttumaan arjessa välittömästi, suuremmat kokonaisuudet asetetaan seurattaviksi tavoitteiksi kaupungin hyvinvointisuunnitelmaan.
Usein työstäjänä toimii lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ohjausryhmä, johon kuuluu edustajia myös kaupunkiorganisaation ulkopuolelta.
Muuttuvan arjen vaikutukset
Merkittävimpiä lasten hyvinvointityön keskittymiä ovat päiväkodit, koulut ja oppilaitokset.
– Viime vuosien kipeät päiväkoti- ja kouluverkkoratkaisut nostavat entistä tärkeämmäksi asiaksi muuttuvan arjen vaikutukset lapsiin ja perheisiin. Uudet koulurakennukset eivät yksinään takaa hyvinvointia, vaan sitä on systemaattisesti rakennettava, Ågren muistuttaa. Oppimis- ja kasvuympäristöjen viihtyvyys ja turvallisuus, oppimisen tuki ja ajanmukaiset
opetuksen mahdollisuudet, opiskeluhuollon palveluiden pysyvyys sekä yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistaminen ovat merkittäviä hyvinvoivan arjen rakennuspalikoita. Kiusaamattomuus on tapetilla, sillä perusopetuksessa on alkanut hanke kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi.
Monipuolista toimintaa vapaa-ajalle Nuorisopalvelut tarjoavat kattavasti tukea, toimintaa ja tapahtumia nuorille ja nuoruusikää lähestyville lapsille. Harrastamisen Rauman mallin kautta pyöritetään viikoittain yli 40:ää maksutonta kerhoa perusopetusikäisille lapsille. Tänä syksynä toteutettiin myös lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiviikko, joka huipentui harrastus- ja hyvinvointimessuihin. Viikon tarkoituksena oli kannustaa lapsia ja perheitä harrastamaan ja pitämään huolta hyvinvoinnistaan.
– Vanhempien roolia lasten hyvinvoinnissa ei voi aliarvioida. Kaupungin työssä lisätäänkin jatkuvasti toimenpiteitä vanhemmuuden tueksi. Koko kaupungin vanhempainillat ovat jo muodostaneet jatkumon, ja vanhempien yhteistä tiedotuskanavaa Instagramissa kehitetään koko ajan. Lähitulevaisuudessa vanhemmuuden tuessa huomioidaan paremmin myös maahanmuuttajavanhemmat, Ågren sanoo.
Harrastamisen Rauman mallin kautta pyöritetään viikoittain kymmeniä maksuttomia kerhoja perusopetusikäisille lapsille.
Vanhempien rooli lasten hyvinvoinnissa on luonnollisesti tärkeä. Yhteiset tapahtumat lisäävät yhteenkuuluvuutta.
Raumalaisten hyvinvointi syntyy arjessa
TOIMIVAT PALVELUT, yhteisöllisyys ja arjen turvallinen ympäristö luovat perustan raumalaisten hyvinvoinnille sekä koko kaupungin kestävälle tulevaisuudelle. Näitä asioita Rauman kaupunki edistää määrätietoisella ja ennakoivalla hyvinvointityöllä. Erityistä huomiota kiinnitämme kuntalaisten mahdollisuuteen elää aktiivista, hyvää ja merkityksellistä arkea. Raumalle on laadittu hyvinvointiohjelma, joka toimii strategisen ohjauksen ja tiedolla johtamisen välineenä. Ohjelma sisältää hyvinvoinnin edistämisen suunnitelmat toimenpiteineen, niiden seurannan sekä raportoinnin. Hyvinvointityö on laaja-alaista ja huomioi eri väestöryhmät. Yhteistyössä ovat mukana kaikki kaupungin toimialat, hyvinvointialue, seurakunta, poliisi, järjestöt ja yhteisöt, oppilaitokset sekä yritykset.
Hyvinvointipäällikkö Kristiina Kuusio
Kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi, ja sen tulokset perustuvat lasten itsensä antamaan tietoon. Uusimmissa Rauman tuloksissa on sekä positiivista kehitystä että huolenaiheita.
+ Yksinäisyyttä kokevien lasten vähentynyt määrä
+ Positiivinen kehitys lasten keskusteluyhteydessä vanhempiensa kanssa
+ Aikuisten puuttumisen myötä vähentynyt kiusaaminen perusopetuksessa
– Yläkoululaisten ja toisen asteen koululounaan syömättä jättäminen
– Nuorten kasvava nikotiinipussien käyttö
Rauma pukeutuu valon juhlaan
Pitsikaupungin joulu saa jälleen kaupungin säihkymään.
Perinteet ja uudet ideat kulkevat tänä vuonna rinta rinnan: vaikka Raatihuoneen remontti katkaisee hetkellisesti yhden perinteen, syntyy samalla mahdollisuus kokeilla uutta. Myös Tammelan Tonttumaa ja joulutori lupaavat tuoda raumalaiseen joulutunnelmaan iloista yhdessä tekemisen henkeä ja ripauksen taikaa.
Teksti: Krista Mård Kuvat: Rauman kaupunki
VALOT OVAT NOUSSEET
Pitsikaupungin joulun tunnukseksi. Talven pimeyden keskellä ne ovat kuin kaupungin sydän, joka sykkii kohti strategian päämäärää valovoimaisesta Raumasta. Tänä vuonna valaistukset levittäytyvät entistä laajemmalle, kun myös kaupungintalon edustan puut saavat juhlavalaistuksen. Samalla alkuvuodesta 2025 avattu jääpuisto liitetään entistä tiiviimmin osaksi joulutapahtuman kokonaisuutta.
Vanhan Rauman tutut valokohteet tarjoavat nostalgisia hetkiä niille, jotka palaavat Pitsikaupungin jouluun vuosi toisensa jälkeen. Rauman Energia on lähtenyt valaisemaan joulua sponsoroiden yhden Lumenin valotaideteoksista jo jouluksi. Teos on ihasteltavissa Rauman teatterin edustalla 22.11. alkaen.
Joulukaupungin elämykset syntyvät myös yhdessäolosta. Tapahtuma-alueen kartta ja menovinkit kannattaa hakea Rauman matkailuneuvonnasta tai palvelupiste Pyyrmanista. Ja kun ilta pimenee ja valot syttyvät, on aika ikuistaa hetki!
Tägää kuvasi Instagramissa #pitsikaupunginjoulu ja jaa valon juhla muiden kanssa. Tänäkin vuonna Rauma todistaa olevansa Suomen kaunein joulukaupunki.
Uusi yhteistyö joulutorin taustalla
Tamperelainen Tapahtumapalvelu Järjestys Oy toimii tänä vuonna sekä Pitsikaupungin joulutorin että Tammelan Tonttumaan tuottajana. Tuotanto kilpailutettiin avoimella hankintamenettelyllä. Tapahtumat toteutetaan tiiviissä yhteistyössä
Rauman joulutorin aukioloajat
la 29.11. 10–18 (avajaiset)
su 30.11. 11–18
ti–to 2.–4.12. 12–18
pe 5.12. 12–19
la 6.12. 11–17 (itsenäisyyspäivä)
su 7.12. 11–18
ti–to 9.–11.12. 12–19
pe 12.12. 12–21 (Tonttujen yö)
la–su 13.–14.12. 11–18
ti–pe 16.–19.12. 12–19
la 20.12. 11–20
su 21.12. 11–19
ma–ti 22.–23.12. 12–19
ke 24.12. 9–13 (jouluaatto)
Suljettu: ma 1.12., ma 8.12., ma 15.12.
Kauneimmat Joululaulut
3.12. klo 18 Kodiksamin kylätalo
4.12. klo 17 Vauva- ja taaperoperheiden
Kauneimmat Joululaulut, Meriristi
klo 18 OP Länsi-Suomen Kauneimmat Joululaulut, Pyhän Ristin kirkko
9.12. klo 11–12 Franciscus-talo
klo 18 Kortela, Jyrkänkallio
10.12. klo 9.30 Monnan kappeli
klo 18 Kaukolan kylätalo
11.12. klo 18 Lucia-juhla, Kaaron seurakuntakoti
12.12. klo 18 Lasten Kauneimmat Joululaulut, Pyhän Ristin kirkko
14.12. klo 14–19 Kauneimmat Joululaulut -maraton, Pyhän Ristin kirkko
16.12. klo 18 Vermuntilan rukoushuone
17.12. klo 18 Rauman joulutori
klo 18 Enkelikirkko, Kodisjoen kirkko
18.12. klo 14 Palvelutalo Saga Kanalinranta
klo 18 Lapin kirkko
klo 18 Voiluodon kylätalo
21.12. klo 10 Kauneimmat Joululaulut -jumalanpalvelus, Pyhän Ristin kirkko
klo 13 Kulamaan laavu
klo 16 De Vackraste Julsångerna, Seurakuntatalo
klo 18 Franciscus-kuoron Kauneimmat Joululaulut, Pyhän Ristin kirkko
6.1. klo 13 Unajan seurakuntakoti
Rauman kaupungin ja Rakastunut Raumaan ry:n kanssa.
– Jo ensimmäisistä tapaamisista lähtien meille oli tärkeää, että joulutori ja Tammelan Tonttumaa muodostavat aidon ja tunnelmallisen kokonaisuuden, joka syntyy yhteistyöllä, kertoo Tapahtumapalvelu Järjestyksen toimitusjohtaja ja joulutorin vastaava tuottaja Kimmo Härkönen.
Tänä vuonna tapahtumien ohjelmatarjontaan on panostettu entistä enemmän. Perinteinen ja lämminhenkinen joulutori saa tuttujen elementtien rinnalle uusia elämyksiä.
– Erityisesti joulupukkiin on panostettu. Hän liikkuu joulutorin ja Tammelan Tonttumaan alueilla niin usein, että alkaa jo herätä kysymys, pitäisikö joulupukin kotipaikka siirtää virallisesti Raumalle, Härkönen naurahtaa.
Härkösen mukaan tapahtumien tavoitteena on vahvistaa paikallista joulutunnelmaa ja tuoda ihmiset yhteen.
– Haluamme, että jokainen löytää joulutorilta oman hetken, oli se sitten glögin höyryä, joulupukin
Koe valovoimaisia elämyksiä
• Vähäraastuvankadun jouluinen kuusikuja 22.11.2025–6.1.2026
• Tammelan tonttumaa 22.11.2025–1.1.2026
• Savilan valaistu puisto 22.11.2025–6.1.2026
• Kitukrännin valotaideteos 22.11.2025–6.1.2026
• Kirstin jouluinen piha 22.11.2025–6.1.2026
• Kanalin valot 22.11.2025–6.1.2026
• Vanhan Rauman joulukalenteri-ikkunat 1.12.2025–6.1.2026
kohtaaminen tai ystävällinen hymy keskellä torin valoja.
Raatihuoneen remontti haastaa perinteen
Yhteistyö Tapahtumapalvelu Järjestyksen kanssa saa kiitosta myös Rakastunut Raumaan -keskustan kehittämisyhdistyksen puheenjohtajalta Riikka Lehtiseltä.
– Jo ensimmäisellä tapaamisella huomasimme, että Kimmolla on jalat maassa ja aitoa kiinnostusta jouluun. He ovat kuunnelleet hyvin palautetta ja ottaneet huomioon paikalliset yrittäjät, Lehtinen kertoo.
Vaikka osa asioista toteutetaan eri tavoin kuin aiemmin, usko onnistumiseen on vahva. Ulkopuolisen näkemys tuo uusia ideoita myös tuleviin tapahtumiin. Joulun kaupallisuudestakin keskustellaan, mutta paikalliset yrittäjät näkevät Pitsikaupungin joulun elävöittävän keskustaa ja tuovan ihmiset liikkeelle.
– Jos ihmisiä ei ole kaduilla, ei voi olla kauppaakaan. Kun ihmiset liikkuvat, on aina kaupan mahdollisuus, Lehtinen summaa.
Rauman Raatihuoneen remontti haastaa tänä vuonna joulun perinteitä. Joulurauha julistetaan poikkeuksellisesti torin lavalta jouluaattona klo 11.50. Edellisen kerran joulurauhanjulistuksessa on ollut häiriöitä sotavuonna 1939, jolloin julistus jäi lukematta, koska Raumaa oli pommitettu juuri joulun alla 22.12.1939. Joulurauhan julistamisella on Raumalla pitkät perinteet. Julistus on todennäköisesti luettu raatihuoneen edustalta yhtäjaksoisesti miltei 350 vuotta. Rauman joulurauhanjulistus on peräisin 1600-luvun lopulta ja tiettävästi vanhin kirjallisessa muodossa säilynyt julistusteksti Suomessa.
Joulevangeeljum viimeisen kerran
Joulevangeeljum-musiikkinäytelmän 2025 esityspäivät ovat:
• perjantai 19.12. klo 18 (ensi-ilta)
• lauantai 20.12. klo 16 ja 19
• (torstai 18.12. klo 17 yleisölle avoin kenraaliharjoitus)
Näytelmä kestää 1,5 tuntia. Matka alkaa kauppatorilta, josta kuljetaan Kalatorille, Vanhan kirkon raunioille ja
lopuksi Pyhän Ristin kirkolle. Vaeltava joulunäytelmä esitetään ammattilaisten ja harrastajien yhteistuotantona, jossa on mukana lähes 300 hengen kokoonpano näyttelijöitä, laulajia, soittajia, tanssijoita ja huoltojoukkoja. Joulevangeeljumin on käsikirjoittanut Arto Myllärinen ja säveltänyt Lasse Heikkilä. Ohjauksesta vastaavat Arto Myllärinen ja Ani Hassinen. Koreografina toimii Reetta Hulmi, ja puvustuksesta vastaa Pia Ala-Äijälä
Tammelan Tonttumaassa tapahtuu
Vanhassa Raumassa Korjausrakentamiskeskus Tammelassa on joulun aikaan vipinää ja vilskettä. Jo aikoja sitten Rauman satamaan saapui kaukaa maailman meriltä purjelaivojen salamatkustajina erityisen valovoimaisia ja taitavia joulutonttuja. Joku tiesi myös kertoa, että joulupukki on muuttanut joulunalusajaksi Tammelan Tonttumaahan.
Tammelan Tonttumaan pihapiiri on suunnattu omatoimiseksi vierailukohteeksi, jossa pääset vilkaisemaan tonttujen joulun ajan arkeen kurkistusikkunoiden ja sadun kautta. Sisätiloista löytyy aukioloaikoina maksutonta nähtävää ja ohjelmaa perheen pienimmille: voit esimerkiksi tavata joulupukin, askarrella joulukoristeita ja nauttia lautapeleistä.
Myös joulukoristeiden vaihtopiste löytyy tänäkin vuonna Tammelan Tonttumaasta. Tuo tarpeettomaksi jäänyt koriste tai nappaa mukaasi uusi vanha aarre.
Aukioloajat 22.11.2025 –1.1.2026 Pihapiiri avoinna joka päivä klo 9–21, paitsi:
• ke 31.12. uudenvuodenaatto klo 9–01
• to 1.1. uudenvuodenpäivä klo 9–13
Sisätilat avoinna:
• ke 26.11., 3.12., 10.12., 17.12. klo 12–15
• pe 5.12., 12.12., 19.12. klo 9–21
• la 22.11. klo 9–21 (avajaiset)
• la 29.11.,13.12., 20.12. klo 15–19
• la 6.12. klo 13–17
• su 23.11., 30.11., 7.12., 14.12., 21.12. klo 15–18
Pitsikaupungin joulun ohjelma ja tapahtumat
5.12. klo 20 Rauman Mieslaulajat, Isänmaallinen ilta, Pyhän Ristin kirkko
6.12. klo 13 Itsenäisyyspäivän juhla, Rauma-sali
6.12. klo 17 Johanna ja Mikko Iivanainen, joulukonsertti, Brummi 7.12. klo 15 Rauman Työväen naiskuoro & Rauma Flikat: Joululaulajaiset, Poselli
8.12. klo 19 Suomalaisen musiikin konsertti, järj. Rauman seurakunta, Rauman musiikkiopisto ja Porin Palmgrenkonservatorio, Pyhän Ristin kirkko
9.12. klo 17.15 ja 18.15 Muksumuskarin Joulumuskari, Päiväkoti Sinilintu, ennakkoilmoittautuminen Ulla Selänne 040 739 5128
9.12. klo 19 Töyssy & Konttinen: Let’s Vits Again – Hyvää joulua! Rauma-sali
10.12. klo 17 Tanssitaidetta talven iloksi! Turun Seudun Tanssioppilaitoksen Rauman toimipisteen oppilasryhmät ilahduttavat esityksillään, Karin kampus
10.12. klo 18 Taas tultiin jouluun – nuorten muusikoiden lämminhenkinen joulukonsertti, Kodisjoen kirkko
10.12. klo 19 Lauluyhtye Impromptumin joulukonsertti, Pyhän Ristin kirkko
11.12. klo 18 Jousien konsertti: Rauman musiikkiopisto & Palmgren-konservatorio, Karin kampus
11.12. klo 19 Hetki hiljaisuutta – Rauman kamarikuoron ja lauluryhmä Soljuvan joulukonsertti, Pyhän Ristin kirkko
12.12. Tonttujen yö -ostostapahtuma, järj. Rakastunut Raumaan ry 12.12. klo 20 Myöhäisillan joulukonsertti, Pyhän Ristin kirkko
13.12. klo 13 Ikäihmisten adventtijuhla, järj. Punainen Risti Rauman osasto, Nuortentalo
13.12. klo 19 Juhlimaan tulkaa! Helsingin Barokkiorkesterin konsertti, Pyhän Ristin kirkko
13.12. klo 21 (ovet klo 20) Brummin karaokekilpailun voittajien konsertti, liput ennakkoon, Brummi
15.12. klo 19 Joulun odotuksessa -konsertti, Johannes Pessi, baritoni, Reijo ”Takku” Ylinen, saksofoni, Saara Kukko, urut ja piano, Pyhän Ristin kirkko, glögitarjoilu seurakuntatalolla klo 18 alkaen
18.12. klo 17 Joulevangeeljum-musiikkinäytelmän yleisölle avoin kenraali
19.12. klo 17–21 Nuorten JouluFest Karin kampuksella
19.12. klo 18 Joulevangeeljum-musiikkinäytelmä
20.12. klo 16 & 19 Joulevangeeljum-musiikkinäytelmä
23.12. klo 19 Aarne Pelkonen: Taivas sylissäni, Pyhän Ristin kirkko
24.12. klo 11.50 Perinteinen Joulurauhanjulistus Kauppatorilla 14.–17.1.2026 Lumen-valotaidetapahtuma
Lisää tapahtumia Rauman kaupungin tapahtumakalenterissa ja pitsikaupunginjoulu.fi, josta löytyy myös tapahtuma-alueen kartta.
Rauman telakalla rakennetaan pian kuutta laivaa
”Hyvillä jäljillä ollaan, kun meihin ja Raumaan luottavat matkustajaautolauttavarustamot, Merivoimat ja USA:n presidentti”, telakanjohtaja Mika Nieminen tiivistää lähitulevaisuuden valoisat näkymät.
RAUMAN TELAKALLA aiotaan pian tehdä samanaikaisesti peräti kuutta laivaa.
– Melkoinen piikki ylöspäin tulee vuosina 2026 ja 2027, kun kaikki neljä Merivoimien monitoimikorvettia ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden rinnalla tullaan rakentamaan kahta USA:n rannikkovartioston jäänmurtajaa, telakkayhtiö RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen kertoo.
Korvettiprojektin suora työllistävä vaikutus Suomessa on noin 3 600 henkilötyövuotta. Murtajatilauksessa puhutaan noin 2 000 suorasta henkilötyövuodesta. Välillisesti kyse on yli 10 000 henkilötyövuodesta, joista suuri osa kohdistuu Rauman seudulle ja Lounais-Suomeen.
Rauman telakka tavoittelee myös Ainoa eli kauppaa Suomen seuraavasta jäänsärkijästä. Niemisen mukaan se sopisi aikataulullisesti erittäin hyvin jenkkimurtajien perään.
– Saisimme merkittäviä synergisiä etuja, jos Aino tehtäisiin USA:n murtajien jälkeen. Kyse on samankokoisista ja samankaltaisista aluksista, Nieminen sanoo.
Kehuja Washingtonista
Eikä tässä vielä kaikki, sanoisi mainoshenkilö.
– Rauman telakalla on kaksi linjaa. Korvetteja ja murtajia rakennetaan sisällä, matkustaja-autolauttoja ulkona. Esimerkiksi Viking Linen laivat voidaan rakentaa täällä. RMC on ollut kehittä-
mässä täyssähköisten laivojen konseptia alusta saakka, Nieminen kertoo. Varustamon suunnittelema Helios-konseptialus olisi valmistuessaan maailman suurin sähköllä toimiva matkustaja-autolautta. Se tulisi Helsinki–Tallinna-reitille. Viking Line on julkisesti ilmoittanut tavoitteekseen, että laivat tehtäisiin Raumalla.
Viking olisi uusi asiakas RMC:lle, joka on rakentanut matkustajalaivoja Molslinjenille, Wasalinelle, Tallinkille ja TT-Linelle. Tässäkin aikataulu tukee Rauman telakkaa. Pelkällä sähköllä ajavat isot laivat tarvitsevat latausinfran Helsingin satamaan. Tällä tietoa se voisi valmistua vuonna 2030.
Korealaisomistuksessa ollut Rauman telakka päätettiin uhrata ja ajaa alas Turun risteilijätelakan pelastamiseksi reilut kymmenen vuotta sitten. Kaupunginjohtaja Kari Kosken vedolla Rauma osti telakka-alueen 18 miljoonalla eurolla. Telakanjohtaja Nieminen antaa tunnustusta Rauman kaupungille arvokkaasta tuesta laivakauppojen mahdollistamiseksi. – Kaupunki on vaikuttanut taustalla monimuotoisesti. Telakalla vierailleet USA:n rannikkovartioston amiraalit ja murtajakonsortion edustajat kehuivat Washingtonissa, miten esimerkillisesti koko kaupunki on telakan takana, Nieminen paljastaa.
Teksti: Janne Rantanen Kuvat: RMC ja Janne Rantanen
Friski
Tasavallan presidentti Alexander Stubb vieraili viime keväänä telakalla tutustumassa sotalaivojen tuotantoon.
”Näin positiivista tilannetta en ole kokenut”
MIKÄ ON telakan ja meriteollisuuspuiston merkitys kaupungille?
– Meriteollisuus on olennainen osa historiaamme ja identiteettiämme. Meriklusterin taloudellinen merkitys on äärettömän suuri. Laivalohkojen rakentaminen on vain pieni osa: Raumalla on globaalisti toimivia laitevalmistajia, insinööri- ja suunnittelutoimistoja sekä paljon alihankintafirmoja, jotka tekevät muitakin töitä, kaupunginjohtaja Esko Poikela luettelee.
Kymmenessä vuodessa Rauma ja yritykset ovat investoineet meriteollisuuspuistoon noin 150 miljoonaa euroa.
– Merivoimien korvettitilausta ei olisi saatu ilman monitoimihallin rakentamista. Muutenkin alueen ilme on kirkastunut viime vuosina todella paljon. Se näytti tekevän suuren vaikutuksen amerikkalaisiin ja kanadalaisiin, jotka tutustuivat Rauman telakkaan keväällä, Poikela sanoo.
Hän lisää, että telakalla on Raumalle myös valtava brändiarvo.
– Kun tapaan kollegoita, he onnittelevat aina jäänmurtajakaupoista.
Yhdysvaltojen murtajatilaus on tulevaisuuden kannalta suuri juttu, joka avaa taas uusia markkinoita.
Myötätuuli puhaltaa
Meriteollisuuspuiston toimitusjohtaja Timo Luukkonen korostaa, että rahat investointeihin kerätään vuokralaisilta eikä kaupungin kassalla käydä. Vuokralaisia on 25–30, ja teollisuuspuiston tilat ovat yli 90-prosenttisesti käytössä. Aktiivisia kulkulupia on kolmisentuhatta, eivätkä luvussa ole mukana sadat Kongsbergilla työskentelevät.
– Olen ollut meriteollisuudessa 40 vuotta. Näin positiivista tilannetta en muista kokeneeni: valtava tarve jäänmurtajille, mahdollisuus rakentaa korvetteja muillekin Nato-maille, ja uutena täyssähkölaivat. Sitten tuohon viereen on tulossa vihreän siirtymän laitos, jonka valmistamaa metaania ja vetyä voi käyttää laivoissakin. Ihan varmasti osa näistä hankkeista toteutuu, Luukkonen arvioi.
Poikelan mielestä Raumalla puhaltaa nyt vahva myötätuuli. Hyviä uutisia on odotettavissa lähivuosina muualtakin kuin meriteollisuuspuistosta ja satamasta.
– Iso hanke on myös Lakarissa. Henkilöjunaliikenne palaa, jäähallin laajennusremonttia suunnitellaan ja niin edelleen. Nyt on aika rummuttaa hyvää sanomaa!
Timo Luukkonen pitää erittäin fiksuna ratkaisuna telakka-alueen ostoa ja meriteollisuuspuiston perustamista. ”Loistava juttu, että infra on kaupungilla. Näin pystymme itse vaikuttamaan alueen kehitykseen”, hän sanoo.
Rahat Seaside
Lisää luonnon monimuotoisuutta
Rauman kaupunki etsii jatkuvasti uusia tapoja turvata luonnon monimuotoisuus ja ehkäistä luontokatoa. Joskus se tarkoittaa aktiivisia tekoja, toisinaan taas luonnon muovautumista omilla ehdoillaan.
Teksti: Tytti Wallenius
Kuvat: Joakim Sjöroos ja Päivi Luotonen
KAUPUNKIYMPÄRISTÖ ON jatkuvan muutoksen kohteena. Uudet teollisuushankkeet, asuinalueet ja infrastruktuuri muovaavat maisemaa sekä saattavat aiheuttaa ympäristölle ja sen lajistolle monenlaista hallaa. Pahimmillaan ihmisen teot johtavat luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen ja luontokatoon.
Raumalla on monen muun suomalaiskunnan tavoin tartuttu luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi uuteen työkaluun, ekologiseen kompensaatioon. Kyse on vuonna 2023 voimaan astuneen luonnonsuojelulain mekanismista, jonka avulla ihmisen toiminnan aiheuttama luonnonarvojen heikentyminen voidaan hyvittää tuottamalla uusia luonnonarvoja toisaalle. Hyvitys tapahtuu joko suojelun tai aktiivisen hyvityksen avulla.
– Aktiivinen hyvitys tarkoittaa toimia, joiden avulla hyvityskohteesta tehdään ekologisesti arvokkaampi esimerkiksi ennallistamalla, Rauman kaupungin ympäristönsuojeluyksikössä projektityöntekijänä toimiva Joakim Sjöroos täsmentää.
Ekologisen kompensaation pohjatyötä tehdään Raumalla parhaillaan. Projekti käynnistyi kompensaatiohaittalaskelmilla, ja nyt etsitään kompensoinnin näkökulmasta potentiaalisia luontotekokohteita kaupungin omistamilta maa-alueilta. Tärkeintä on ymmärtää, mitä alueella pitäisi tehdä, jotta hyvitysmekanismia voitaisiin käyttää.
Monimuotoisuutta arjen teoilla
Pelkän kompensaation sijaan Sjöroos haluaa painottaa luonnon monimuotoisuuden huomioimista ja luontokadon torjumista laaja-alaisesti. Jo suhteellisen pienillä muutoksilla jokapäiväiseen tekemiseen voidaan saavuttaa hyviä tuloksia kustannustehokkaasti.
– Luontokato on ilmastonmuutokseen verrattavissa
Perinteisiä kukkaistutuksia on muutettu dynaamisiksi. Kasveja istutetaan sekaisin ja parhaiten menestyvien lajien annetaan kasvaa rauhassa. Lajistossa voi olla mukana myös luonnonkukkasia.
Joakim Sjöroos toteaa, että luonnontilainen metsä ei välttämättä miellytä kaikkien silmää mutta on monimuotoisuuden näkökulmasta tärkeä suojella.
Ihmisen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen voi olla myös positiivinen, kun teot on mitoitettu oikein.
oleva ongelma, ja kompensointi on vain yksi mahdollinen mekanismi sen torjumiseen, hän toteaa.
Luonnon monimuotoisuutta voidaan edistää kaupunkialueella monin tavoin, esimerkiksi uudenlaisilla istutuksilla, muuttamalla viheralueita niityiksi ja jättämällä lahopuuta kaupunkiympäristöön. Tämän kaltaisia luontotekoja voi tehdä myös omalla pihalla esimerkiksi jättämällä kesällä osan nurmikosta leikkaamatta ja antamalla sen kehittyä niityksi.
– Jos esimerkiksi kiinteistön hoidon yhteydessä kaadetaan päiväkodin läheisyydessä puu, se voidaan jättää oksien siistimisen jälkeen paikalleen lahopuuksi. Lahopuusta ei ole haittaa ihmisille vaan päinvastoin: tutkimusten mukaan lapsena kohdattu monimuotoinen luonto muun muassa vähentää allergioiden kehittymistä. Saatamme pitää kaatunutta puuta epäsiistinä, mutta kyse on lopulta tottumuksesta. Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta meidän ihmisten pitäisi sietää enemmän luonnonmukaisia maisemia, Sjöroos huomauttaa.
Näin lisäät monimuotoisuutta kotipihalla
• Istuta niittykukkia pölyttäjille
• Suosi kotimaisia kasveja
• Jätä osa nurmikosta leikkaamatta
• Vältä torjunta-aineita puutarhassa
• Ripusta pönttöjä linnuille
• Lisää pihalle hyönteishotelli tai vesielementtejä
Toinen esimerkki luonnon monimuotoisuuden tukemisesta on Raumanjoki, joka on aikoinaan ollut tarkkaan kivetty ja siistitty uoma. Jokea hoidetaan edelleen, mutta kasvillisuuden, kuten saniaisten ja heinien, annetaan kasvaa sen varteen vapaammin. Moni on toivonut koko joenuoman siistimistä, ja kompromissina kanalinosuutta on ylläpidetty tarkkarajaisena kivetettynä uomana, kun taas Vanhan Rauman läpi kulkeva osuus on saanut kehittyä luonnontilaisempana.
– Raumanjoen hoitoa säätelee myös laki, sillä uhanalainen meritaimen kutee uomassa eikä arvokasta elinympäristöä saa lainsäädännön mukaan vaarantaa.
Vaikutus voi olla positiivinenkin
Vaikka ihmisen teot uhkaavat luontoa monella tapaa, ihmisen oikeanlainen toiminta voi myös tukea luonnon monimuotoisuutta. Hyvä esimerkki tästä ovat Raumalla sijaitsevat harvinaiset perinnebiotoopit, joita hoidetaan yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Niiden lajisto tukee luonnon monimuotoisuutta, mutta ilman ihmisten ja kesällä laiduntavien lampaiden apua niitä ei olisi.
– Perinnebiotooppien avulla on helppo havaita, että ihmisen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen voi olla myös positiivinen, kun teot on mitoitettu oikein, Sjöroos toteaa.
Osalla kaupungin toimialoista on tehty jo pitkään ympäristöön ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvää työtä. Esimerkiksi kaavoitusta säätelee laki, joka edellyttää tarkkoja luontokartoituksia. Näin pyritään säästämään erityisen arvokkaat luontoalueet. Luonnon hyvinvointia edistävää toimintaa tapahtuu siis koko ajan – hieman kaupunkilaisten huomaamatta.
Jari From on kuljettanut bussia jo yli 31 vuoden ajan. Jokainen päivä on erilainen.
Hyvää Gyytiä
Rauman joukkoliikenteen vuorot ovat lisääntyneet, ja bussien suosio on kasvanut. Mekin hyppäsimme Gyytiin tutkailemaan tunnelmia. Bussissa näkee kavereita ja maisemia, joihin ei kyllästy. Ja piipata voi kuulemma parikin kertaa.
Teksti: Matti Välimäki Kuvat: Minna Paananen
UNAJAN AAMU ei ole pelkkää hunajaa, vaan myös tihkusadetta ja ikävää tuulta. Aurinko on hädin tuskin noussut.
Kasiluokkalainen Inari Mäenpää on sonnustautunut fiksusti pitkään takkiin ja kaulahuiviin, kuulokkeissa soi Sabrina Carpenter. Mutta hänkin iloitsee, kun bussi kaartaa pysäkille.
Paikka löytyy keskivaiheilta, ysiluokkalaiset ovat vallanneet takaosan. – Isoa tietä pitkin matka menee noin kymmenessä minuutissa. Voin selata välillä vaikka vähän Instagramia, Mäenpää kertoo.
Samaan aikaan toisaalla, Kodisjoella, myös ysiluokkalainen Tuukka Vuoristo on hypännyt Gyytiin.
– Mönkijällä pääsee nopeammin, mutta linja-autossa näkee kavereita, hän huomauttaa.
Myös seiskaluokkalainen Alexander Tukala juttelee kaveriensa kanssa matkallaan Lapista Kampin-
kulmalle. Jos muita kyytejä ei ole tarjolla, hän kulkee linja-autolla myös kitaratunnille ja FC Rauman harjoituksiin. Aikaa menee puoli tuntia.
– Ei paha. Ja jos koulussa on kokeet, bussissa ehtii aamulla myös vähän lukemaan.
Busseilla menee lujaa
Vitoslinjalla Gyytissä on tänään myös liikennesuunnittelija Mikael Saive Hän iloitsee, että Rauman busseilla menee lujaa – vaikka itse bussit liikennöivät tietenkin nopeusrajoitusten mukaisesti.
– Joukkoliikenteen käyttö on kasvanut merkittävästi. Syyskuun loppuun mennessä matkoja on tehty yhteensä 233 000 eli 14 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, Saive kertoo.
Vuonna 2023 kaupungin järjestämä joukkoliikenne brändättiin Rauman Gyyt -nimen alle. Sen jälkeen myös vuorojen määrä on kasvanut
puolitoistakertaiseksi.
Pieni piippaus on iso asia
Kuljettaja Jari From kääntää bussin Savilanpuistossa, ja matka jatkuu eteenpäin kapeita katuja. Fromin otteet ovat rauhallisia ja harkittuja, talvella otetaan entistäkin varovaisemmin.
– Talvella liukkainta on Kodisjoen ja Lappi tl:n sorateillä, sillä niiden pintaan tamppaantuu helposti lunta.
From on kuljettanut bussia Raumalla ja vähän muuallakin jo yli 31 vuoden ajan. Linjat vaihtuvat usein.
– Kivointa on se, että jokainen päivä on erilainen. Mukavaa on tietenkin myös tavata asiakkaita. Kaupungillakin näkee paljon sellaisia morjes-tuttuja, From kertoo ja lisää, että kuormittavinta on, kun pitkään työpäivään kuuluu pakosti paljon istumista.
Bussin etuosassa vanhempiensa kanssa matkustava pieni lapsi on
Viime aikoina vuoroja on lisätty muun muassa vitoslinjalla, joka kulkee keskustasta Uotilaan ja takaisin.
Linjojen suunnittelussa huomioidaan alueen väestötiheys, autottomien osuus ja lapsiperheiden määrä.
Kuljettaja Jari
Fromin vinkit matkustajille
• Kuljettajan työ helpottuu, jos bussille annetaan kunnollinen pysähtymismerkki. Ei kannata ajatella, että heiluttaminen olisi jotenkin noloa.
• Talvella on liukasta, aivan erityisesti lumisilla sorateillä. Jarrutusmatkat ovat pidempiä. Pysäkillä odottavien ei kannata kävellä lähestyvää bussia kohti.
hieman malttamaton. Hän haluaisi varmaan piipata.
– Joskus on käynyt niin, että äiti tai isä on piipannut epähuomiossa ensin ja lapsi on pahoittanut mielensä. Huikkaan silloin, että piipata saa kyllä toisenkin kerran. Pieni piippaus voi olla iso asia.
Helppoa, edullista ja ympäristöystävällistä Liikennesuunnittelija Mikael Saive kertoo, että viime aikoina vuoroja on lisätty muun muassa vitoslinjalla, joka kulkee keskustasta Uotilaan ja takaisin. Palvelutarve alueella on kasvanut muun muassa vuodenvaihteessa aloittavan uuden monitoimikoulun takia.
– Kun linjoja ja vuoroja suunnitellaan, huomioon otetaan muun muassa alueen väestötiheys, autottomien osuus sekä lapsiperheiden määrä. Harvemmin asutulla alueella
on pakosta vähän vähemmän vuoroja. Mutta kaikki asiakkaiden palaute on aina tervetullutta. Pyrimme toteuttamaan toiveita mahdollisuuksien mukaan.
Koululaiset ja iäkkäämmät ihmiset ovat bussien hevijuusereita. Saive toivoo, että bussissa näkyisi tulevaisuudessa enemmän nuoria aikuisia ja aikuisia.
– Bussilla liikkuminen on helppoa, edullista ja ympäristöystävällistä, hän muistuttaa.
Pikku-Gyyt on söpö
Kello on jo yli kolmen, kun bussi suuntaa Kampinkulmalta kohti Uotilaa. Kasiluokkalainen Eetu Turunen kertoo, että päivä on ollut mukava: yhteensä neljä tuntia liikuntaa sekä vähän historiaa ja englantia. Linja-automatka kuluu mukavasti kavereiden kanssa jutellessa.
Entä onko hän varmasti kuul-
Liikennesuunnittelija Mikael Saive iloitsee, kun Gyytillä menee lujaa.
lut vanhemmilta sukulaisiltaan, kuten pitää, että kyllä nykynuorilla on helppoa, sillä kun he olivat nuoria, niin kouluun hiihdettiin kesät talvet?
– Joo, kaikilta. Mutta ei se ole voinut ihan niin rankkaa olla, Turunen naurahtaa.
Taina Myllyharju puolestaan on ykköslinjalla matkalla Meriraumaan tapaamaan vanhempiaan. Keskustassa asuvalla Myllyharjulla ei ole lainkaan omaa autoa, koska hänen mielestään kävellen, pyörällä tai julkisilla liikkuminen on kätevää, taloudellista ja ympäristöystävällistä.
– Vaikka reitti on jo hyvinkin tuttu, niin maisemiin, esimerkiksi Syvärauman pienvenesataman valoihin, ei kyllästy. Kesäisin olen kuljettanut myös Raumalle tulleita kavereita bussilla ympäri kaupunkia, Monnaan ja Poroholmaan asti. Silloin joukkoliikenteessä on ollut myös ilmaisia kuukausia.
Myllyharju kertoo, että matka Meriraumaan on erityisen kiva, jos kyydissä sattuu olemaan kouluajoilta tuttu Sanna, jonka kanssa voi vaihtaa kuulumisia.
– Ja päivä on pelastettu, jos huomaan, että pysäkkiä lähestyy minibussi Pikku-Gyyt. Voi, se on niin söpö, hän huokaa.
Inari Mäenpää matkaa Kampinkulmalle Unajasta.
Kaupungillakin näkee paljon bussissa kohdattuja morjes-tuttuja.
Taina Myllyharju on ihastunut erityisesti minibussi Pikku-Gyytiin.
Elinvoimainen Rauma rakennetaan yhdessä
KESKUSTAVISION tavoitteena on innostaa raumalaisia ideoimaan yhteisiä tulevaisuudennäkymiä, joilla lisätään kaupungin eläväisyyttä ja luodaan kasvua.
Vuoteen 2050 katsova visio rakennetaan yhteistyössä asukkaiden, päättäjien sekä elinkeino- ja kulttuurielämän edustajien kanssa.
– Rauman keskustavisio perustuu valintoihin, faktoihin ja tutkimuksiin sekä vahvaan yhteiseen tekemiseen, kaupungin arkkitehti Leena Joki-Korpela kertoo. Hän kuvailee visiolla hahmotettavaa tulevaisuutta kasvualustavertauksen avulla.
– Multakerroksen eli kasvun perustan luovat kaikki hyvät pakolliset velvoitteet. Sen päällä kasvaa yhteyttämisen kannalta välttämätön viherkerros, joka koostuu sekä elinehdoista, kuten työpaikoista, että viihtyisyydestä. Keskustavisiossa katsotaan, mitä kaikkea näiden kerrosten päälle voidaan kasvattaa ja kuinka korkealle ikitammien latvoihin pääsemme.
Suunnittelussa keskitytään eri-
tyisesti eliksiireihin, joilla luodaan lisää kasvua.
Kaupunkikehityksen sydämenä sykkii elävä elinkeinoelämä.
– Teemme yhteistyötä Vanha Rauma ja Rakastunut Raumaan -yhdistysten kanssa ja olemme saaneet mukaan sidosryhmiä kivijalkapalveluista suuriin yrityksiin.
Raumalla rakennetun ympäristön ja ihmisten elinympäristön laatu on jo nyt erittäin korkealla, Joki-Korpela painottaa.
Kaupungin tulevaisuus perustuukin olemassa olevaan elinvoimaan.
– Tavoitteena on vähintäänkin säilyttää se hyvä, jota meillä jo on, mutta ehdottomasti myös vahvistaa ja kasvattaa sitä entisestään.
Aito vuorovaikutus on suunnittelun ydin
Visio alkaa toteutua vasta, kun kaikki osapuolet sitoutuvat siihen. Siksi jo suunnitteluvaiheessa mukaan halutaan mahdollisimman paljon keskustavisiosta innostuvia ihmisiä.
Keskustavisio 2050 kertoo kaupungin eri toimijoiden ja asukkaiden yhteisen näkemyksen siitä, miten kaupunkia halutaan tulevaisuudessa kehittää.
Lue lisää: rauma.fi/ rauman-keskustavisio2050-tehdaan-yhdessa/
Haluamme aidosti kuulla raumalaisten mielipiteitä ja ideoita.
– Järjestämme erilaisia tilaisuuksia, joissa haluamme aidosti kuulla ihmisten mielipiteitä ja ideoita. Myös kriittiset mielipiteet ovat tervetulleita, Joki-Korpela sanoo. Keskustavision kehittämiseen liittyviä tilaisuuksia on jo pidetty, ja lisää on tulossa.
– Meillä on muun muassa pop-up-tilaisuuksia eri tapahtumissa, esimerkiksi Lukon pelissä. Tietoa tulevista tapahtumista on koottu keskustavision omalle sivustolle, joka löytyy Rauman kaupungin verkkosivuilta. Vision on tarkoitus valmistua ensi vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
RAUMAN
Teksti: Susanna Söderlund
Kansallispuistot ovat turvallinen ympäristö aloittaa retkeily.
Mikko Peltola harrastaa liikuntaa monipuolisesti. ”Ei kaiken liikunnan tarvitse olla ohjattua. Hienoa olisi, jos vanhemmat harrastaisivat liikuntaa lasten kanssa eivätkä vain sysäisi heitä seurojen hoitoon.”
Peltsi järjestää itselleen omaa aikaa
Teksti: Janne Rantanen Kuvat: Elmeri Elo
SUOSITTU TV-KASVO Mikko ”Peltsi” Peltola sanoo elävänsä intohimoista ja harrastuksista. Niistä hän on pitänyt kiinni silloinkin, kun töissä on ollut kiirettä ja kotona pieniä lapsia.
– Termi ruuhkavuodet pitäisi kieltää lailla! Kalenteriin saa järjestymään aikaa omille harrastuksille, kun todella haluaa. Jaksaa paremmin tehdä töitä ja hoitaa kotiasiat, kun tietää, että esimerkiksi ensi viikon torstaina pääsee kalaan kaverien kanssa. Syön terveellisemmin ja nukun tarpeeksi, jotta on mukavampi harrastaa. Tämä säteilee hyvinvointia ympäristööni kotona ja töissä, Peltola kertoo.
Kohtuus kuitenkin kaikessa: Peltola sallii itselleen myös pieniä ”syntisiä” iloja. Hän myöntää ottavansa kaverien kanssa joskus oluen tai pari.
Rohkeasti luontoon
Peltola tuli tunnetuksi nuortenohjelma Summerin juontajana ja pokkasi sen jälkeen lukuisia palkintoja Radiomafian ja YleX:n juontajana. Työtehtävät Ylessä ovat vaihtuneet iän karttuessa: 2000-luvulla Peltola on tehnyt pääosin luonto-ohjelmia. Tänä vuonna hän voitti poikansa kanssa Kultainen Venla -yleisöäänestyksen vuoden parhaasta tv-ohjelmasta (Peltsi ja Osmo).
Mikä on Peltolan vinkki kotisohvalla luonto-ohjelmia fiilisteleville: mistä ja miten kokeilla retkeilyä itse?
– Turvallinen tapa aloittaa on mennä kansallispuistoon. Niissä on merkittyjä lyhyitä ja pitkiä reittejä, Peltola sanoo. Rauman verkkosivuilta ja OutdoorActive-sovelluksesta löytyy tietoa retkeily-, pyöräily- ja luontokohteista, joita on mantereella ja saarissa.
Uusia harrastuksia
Raumalla Peltola kävi juontokeikalla Suurella sydämellä hyvinvointi Rauma -tapahtumassa, jonka järjestivät yhdessä Rauman kaupunki, Rauman seurakunta ja Pallo-Iirot.
– Toivottavasti toimintaansa esitelleet järjestöt saivat uusia jäseniä ja ihmiset uusia harrastuksia ja yhteisöllisyyttä. Yritetään löytää se ystävä tai naapuri, joka ottaa mukaan harrastuksiin, sanoo Rauman järjestökoordinaattori Janne Rantala
Liikuntahalli tapahtumapaikkana sai Peltolan muistelemaan jääkiekon junnuvuosiaan. Hän kyllästyi, kun treenejä oli paljon ja valmentaja huusi pää punaisena.
– Siirryin joukkueeseen, joka pelasi alempaa sarjaa. Harjoiteltiin vähemmän, pelaaminen oli mukavaa, ja uskalsin yrittää, kun ei tarvinnut pelätä vilttiin joutumista. Uskon juniorivalmennuksen muuttuneen parempaan suuntaan. Ainakin olisi pitänyt, sillä aiheesta on puhuttu paljon.
Keskeisimmät investointikohteet 2026
Talousarvio 2026
Kaupunginjohtaja Esko Poikelan esitys
Teksti: Kristiina Lehtonen
RAUMAN KAUPUNGIN taloussuunnitelma vuosille 2026–2028 keskittyy kaupunkistrategian mukaisesti elinvoimaisen ja vetovoimaisen tulevaisuuden rakentamiseen. Talousarviossa korostuvat elinvoimahankkeet kuten Keskustavision sekä telakan ja sataman alueiden kehittämiseen tähtäävän Rannan vision laatiminen. Mukana on myös Rauma–Tampere-henkilöjunaliikenteen käynnistäminen.
Vuoden 2026 talousarvio on muun kuntakentän tavoin alijäämäinen. Alijäämää arvioidaan syntyvän 11,3 miljoonaa euroa. Toimintakate eli nettomenot ovat noin 114,5 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan noin 15 miljoonaa euroa, ja verotuloja saataisiin 103 miljoonaa euroa. Investointeihin käytetään 48,5 miljoonaa euroa. Koko kolmevuotisen suunnitelmakauden investointipotti on 104,7 miljoonaa euroa.
– Rauma kestää kyllä alijäämäisen talousarvion, sillä kaupungin tase on erittäin vahva ja lainakantakin kohtuullinen, kaupunginjohtaja Esko Poikela toteaa.
Nettoinvestoinnit 30,2 milj. €
Tilikauden alijäämä 11,3 milj. €
milj. €
Lehden mennessä painoon kaupunginjohtajan talousarvioesitys oli kaupunginhallituksen käsittelyssä. Lopullisesta talousarviosta päättää kaupunginvaltuusto.
19 milj. €
Nanunkallion koulu, valmistuskeittiö ja uusi päiväkoti
3 milj. €
Papinpellon nuorisotila ja nuorten työpaja, uudisrakennus
2 milj. €
Äijänsuon palloiluolosuhteiden kehittäminen
1,9 milj. €
Rauman Seisake (henkilöjunaliikenne)
Lainakanta yhteensä 168 milj. €
Rauma-lehteä kehitetään lukijapalautteen pohjalta jatkuvasti. ”Ensi vuonna lehteen on tarkoitus lisätä englanninkielistä sisältöä ja päivittää ulkoasua uudistuvan Rauma-brändin mukaisesti. Lukijan vinkistä syntyneet jutut voi jatkossa tunnistaa omasta vinjetistä”, päätoimittaja Kristiina Lehtonen kertoo.
Rauma-lehti ilahduttaa ja inspiroi
Teksti: Tytti Wallenius
RAUMA-LEHDELLÄ on suuri merkitys lukijoilleen etenkin ajankohtaisten uutisten tiedotuskanavana. Lehteä halutaan jatkossakin lukea erityisesti kotiin kannettuna paperiversiona. Näin voisi tiivistää syyskuussa 2025 toteutetun lukijatutkimuksen tulokset.
– Moni vastaaja ei muuttaisi Rauma-lehdessä mitään: 79 prosenttia on erittäin tai jokseenkin tyytyväinen Rauma-lehteen kokonaisuutena. Etenkin tapahtumakalenteri ja ajankohtaiset uutiset siitä, mitä kaikkea kaupungissa tapahtuu, saivat tutkimuksen vastaajilta kiitosta, lehden päätoimittaja ja Rauman kaupungin strateginen viestintäasiantuntija Kristiina Lehtonen kertoo.
Lisää raumalaisia tarinoita ja persoonia
Vaikka enemmistö vastaajista pitää Rauma-lehteä laadukkaana lukupakettina, kyselyn avulla saatiin myös paljon arvokkaita ideoita lehden kehittämiseksi. Vastausten perusteella
lehteen kaivataan lisää asukastarinoita ja persoonien esiin tuomista, enemmän tarinoita Rauman historiasta sekä monipuolista paikallista näkökulmaa. Myös vapaa-ajan palveluista, tapahtumista ja harrastusmahdollisuuksista kaivataan lisää sisältöjä.
– Vastaajista lähes neljä viidestä lukee lehden aina kannesta kanteen tai vähintään kiinnostavimmat jutut kokonaan ja muut sisällöt silmäillen. Lehden laadukas ja positiivinen sisältö sekä selkeä rakenne ovat selvästi raumalaisten mieleen, Lehtonen summaa.
Rauma-lehden sisältöjä julkaistaan myös verkossa, mutta monelle paperilehti on se ainoa oikea. Yli 80 prosenttia lukijatutkimuksen vastaajista lukee lehteä mieluiten paperisena.
– Haluan kiittää kaikkia lukijatutkimukseen vastanneita arvokkaasta palautteesta ja kehitysehdotuksista. Jokainen palaute on luettu toimituksessa tarkasti, Lehtonen sanoo.
Rauma-lehden lukijatutkimus
Kysely toteutettiin verkossa Webropol-kyselyllä, ja siihen oli mahdollista vastata myös paperilomakkeella. Vastauksia saatiin yhteensä 137.
Jopa 85 prosenttia vastaajista kokee saaneensa Rauma-lehdestä hyödyllistä tietoa. 69 prosenttia vastaajista kertoi, että lehti on auttanut osallistumaan, vaikuttamaan tai hyödyntämään kaupungin palveluita.
Lukijatutkimuksen vastaajista yli 80 prosenttia oli naisia. Noin kaksi kolmesta vastaajasta oli työelämässä ja vajaa kolmasosa eläkkeellä.
Sanomalehdet luen diginä, on niin hienoa lukea paperilehteä. Harmittaa, jos mies ehtii napata sen ennen minua.
Palaute lukijatutkimuksessa
Nuorten Rauma
Nuorisopalvelut järjestää monipuolista toimintaa ja erilaisia tapahtumia nuorille. Ajankohtaiset tiedot: nuortenrauma.fi
NUORISOTILAT
Viklon nuokkari
Aittakarinkatu 10 C 6 (Karin kampus)
Ma-to klo 15–17 (6. lk) klo 15–20 (7. lk – 17 v.)
Kuovin nuokkari
Kuovinkuja 4
Pe-la klo 17–19 (6. lk) klo 17–22 (7. lk – 17 v.)
Lisätiedot: rauma.fi/nuorisotilat Nuorisotilojen loma-aikojen poikkeukselliset aukioloajat rauma.fi/nuortentapahtumat
URHEILULOMAVIIKKO
la 14.2. Ystävänpäivätapahtuma ma 16.2. Sporttimaanantai ti 17.2. Reissu Vantaalle Fazerin vierailukeskukseen ja SuperParkiin ke-to 18.–19.2. Yönuokkari Kuovilla to 19.2. Leffailta kampuksella Lisätiedot julkaistaan myöhemmin rauma.fi/nuortentapahtumat
OHJAAMO
Nortamonkatu 30 puh. 044 403 6250 Ti ja ke klo 13–16 @ohjaamo_rauma
ETSIVÄ NUORISOTYÖ
Kuovinkuja 4 rauma.fi/etsivanuorisotyo
NUORTEN TYÖPAJA
Kuovinkuja 3-4
Nuorten työpaja tarjoaa mm. opiskelijoille ja työttömille nuorille eri alojen harjoittelu- ja työllistämistukipalveluja. Työpajalla oppii uusia taitoja ja saa työkokemusta töitä tehdessä. Pajan eri työosastot: kuljetus ja logistiikka, metalli, puu, kahvila ja keittiö, media sekä starttivalmennus.
Lisätiedot: rauma.fi/nuortentyopaja
nuortenrauma
NuortenRauma
Lasten kulttuuriviikot
2.–29.3.2026
Konsertit, teatteriesitykset ja muut kulttuurielämykset kutsuvat jälleen koko perheen hauskanpitoon. Lasten kulttuuriviikot tarjoavat runsaasti tekemistä ja kokemista perheen pienimmille. Kulttuuriviikkojen koko ohjelma julkaistaan helmikuun alussa tapahtuman nettisivulla rauma.fi/lastenkulttuuriviikot.
Lisätiedot: Outi Lehtorinne, 044 793 3041, outi.lehtorinne@rauma.fi
Palvelupiste Pyyrman
Rauman kaupungin keskitetty asiakaspalvelu
Valtakatu 2 A, 26100 Rauma
Esteettömät toimitilat katutasossa
ma, ke, to 9–16 ti 9–17 pe 9–15
palvelupiste@rauma.fi
02 834 5000
WhatsApp 044 431 4720
Asiointi- ja kassapalvelut
• Kaupungin laskujen maksu ilman palvelumaksua
• Myynnissä Rauma-tuotteita, pyydysmerkkejä vapaa-ajan kalastukseen, liikennepuiston kymppikortteja, kuntosalien avaintagit sekä kuntosaliaikaa
• Ilmainen yleisöpäätteen käyttö
• Kopio- ja tulostuspalvelut 50 senttiä/ A4-lomake
Kehitä ammatillisia valmiuksiasi ja edistä työllistymistäsi työvoimakoulutuksella!
Työvoimakoulutus on suunnattu yli 20-vuotiaille työttömille ja työttömyysuhan alaisille työnhakijoille, jotka haluavat päivittää osaamistaan tai hankkia uuden ammatin. Koulutuksen tavoitteena on edistää työllistymistä ja tuottaa osaavaa työvoimaa alueen työmarkkinoille.
Alkuvuodesta 2026 käynnistyy useita työvoimakoulutuksia esimerkiksi hoiva-, logistiikka-, matkailu-, turvallisuus-, metallija rakennusalalta. Lisäksi hakuun on tulossa työelämän lupa- ja korttikoulutuksia sekä Yrittäjästartti-koulutus.
Lue lisää ja hae mukaan: tyomarkkinatori.fi > koulutukset ja palvelut.
Lisätietoja antavat: Jaana Vartila (044 793 5267), Marja Kukkakorpi-Karmisto (044 403 6018) ja Päivi Koskinen (044 403 6284), etunimi.sukunimi@rauma.fi.
• Rauman Gyyt ja Seutu+ -matkakorttien lataukset ja myynti
Tapahtumien lipunmyynti
Muut palvelut
• Rakennuspaikan merkitsemisen ja sijaintikatselmuksen tilaus
• Nähtävillä olevat kaavat
• Venepaikkojen vuokraus ja venelaiturien porttien avaimet
• Kaupungin soutuveneiden varaaminen
• Saariston varaustupien vuokraaminen
• Kaupungin vuokrattavat kulttuurija nuorisotilat, varaustuvat sekä tennis- ja beach volley -kentät (Timmitilavarausjärjestelmä)
Kansalaisopistossa kaikki voivat opiskella ja harrastaa
Kurssien pituus vaihtelee: Ne voivat kestää lukuvuoden, syksyn tai kevään tai kokoontua muutaman kerran arkisin tai viikonloppuisin. Lisäksi on parin tunnin luennot. Tutki tarjontaa ja tule mukaan!
• Rauman kansalaisopiston kevään 2026 esitettä ei jaeta koteihin. Esitteen voi hakea Karin kampukselta, kirjastosta, palvelupiste Pyyrmannista sekä kaupungintalon infopisteestä.
• Opinto-opas 2025–2026 sekä Kevätesite 2026 ovat luettavissa kansalaisopiston kotisivuilla: rauma.fi/kansalaisopisto
• Syksyn opinto-oppaassa oleville kursseille voi jo ilmoittautua.
• Ilmoittautuminen kevään uusille kursseille alkaa ti 16.12. klo 9.00: opistopalvelut.fi/rauma, puh. 044 793 4515 sekä toimistossa Karin kampuksella.
• Opetus alkaa ma 12.1.2026.
Tervetuloa Rauman musiikkiopiston varhaiskasvatusryhmiin ja kuoroihin!
Kevään 2026 musiikin varhaiskasvatuksen ryhmiin (musiikkileikkikoulu ja soitinvalmennus) sekä kanteleryhmiin voi ilmoittautua joulukuun aikana osoitteessa rmo.eepos.fi Ryhmiin pääsee, mikäli on tilaa. Kevään ryhmäpaikkoja voi kysellä toimistosta vielä tammikuussa.
• Musiikkiopiston kuoroihin otetaan uusia laulajia, tarkempia tietoja saat toimistosta.
• Syksyllä 2026 alkaviin instrumentti- ja lauluopintoihin haetaan toukokuussa järjestettävien oppilasvalintojen kautta. Niihin ilmoittaudutaan huhtikuussa. Toukokuun ajan voi ilmoittautua myös syksyn muskari-, soitinvalmennus- ja kanteleryhmiin sekä kuoroihin.
• Kysele lisää puh. 044 793 3551 tai musiikkiopisto@rauma.fi.
Karin kampus, Aittakarinkatu 10 toimisto avoinna ma-to klo 9–16 ja pe klo 9–15.30
Kirjaston jouluviikko
8.–12.12.
maanantaista perjantaihin Café Käpälä myy puuroa aulassa, Café Käpälän joulumyyjäiset ja joulukoristeiden vaihtopiste
ti 9.12. Joulutapahtuma klo 16.30–18.30
• Satumummon satuhetki
• Loruilu- ja laululeikkihetki
• Jouluinen kirjavinkkaus aikuisille
• Tarjolla glögiä/pipareita
• Piparien koristelupiste
• Sisäpihalla ”hiljainen lyhtypolku”: valoja/lyhtyjä, joulukuusi, valokuvauspiste
• Askartelua
ke 10.12
• Mummiparkour klo 12
• Ikäihmisten keskustelukerho ”Puhelast muinaissi” klo 13
• Novellikoukku klo 17
UIMAHALLI
Poikkeavat aukioloajat
5.12. auki klo 8–14 6.12. suljettu 11.12. auki klo 6–14
12.–14.12. suljettu (uintikisat)
18.12. kynttiläuinti klo 6–20.30 23.12. auki klo 6–14 24.–26.12. suljettu 31.12. suljettu
1.1. suljettu 6.1. auki klo 10–18
Rauman kaupungin uimakoulut 5–9-vuotiaille
Lisätietoja ja ilmoittautuminen Rauman uimaseuran nettisivuilla: raus.fi/uimaopetus/#uimakoulut
Vesivoimistelut
Ohjausmaksu 3,10 € + uimahallimaksu
Aamujumppa 4,50 € + uimahallimaksu (ti ja to klo 6.15)
Ryhmien kesto pääsääntöisesti 45 min. Muutokset mahdollisia.
Lisätiedot: wesiwoikka.fi
LIIKUNTARYHMÄT
Terveysliikuntaryhmien, aikuisten erityisryhmien sekä lasten ja nuorten liikuntaryhmien tiedot löytyvät osoitteesta rauma.fi/ohjattu-liikunta
JÄÄPUISTON, LÄHDEPELLON JA RAUMANMEREN TEKOJÄÄT
Jääpuisto
Jääpuisto on avoinna arkisin klo 8–21 ja viikonloppuisin klo 9–21. Iltapäivisin jäänhoito suoritetaan tarvittaessa klo 14–15. Näkyvyys jääkoneesta on rajallinen, joten kaikkien käyttäjien tulee ehdottomasti poistua jääalueelta huoltotauon ajaksi. Jääpuistossa on mailojen käyttö kielletty kaikenikäisiltä.
Lähdepellon ja Raumanmeren tekojäät
Lähdepellon ja Raumanmeren tekojäät ovat avoinna arkisin klo 8–21 ja viikonloppuisin klo 9–21. Lähdepellon tekojää on suljettu jäänhoidon ajan päivittäin klo 13.30–14.30 sekä maanantaisin klo 8–11.
Raumanmeren tekojää on suljettu jäänhoidon ajan päivittäin klo 14.30–15.30 sekä maanantaisin klo 8–11.
Näkyvyys jääkoneesta on rajallinen, joten kaikkien käyttäjien tulee ehdottomasti poistua jääalueelta ja kaukalosta huoltotauon ajaksi.
Raumanmeren tekojäällä mailan käyttö on sallittu ainoastaan kaukalossa.
Tekojäiden tilanne kannattaa tarkistaa liikuntapalveluiden Facebook-sivulta, jolle pyritään päivittämään myös poikkeukselliset käyttökiellot. Nettisivuja ei päivitetä viikonloppuisin eikä pyhinä.
Luistelualueet jäädytetään sään salliessa tietyssä järjestyksessä työpäivän puitteissa. Jäädytys menee luistelijoiden edelle, ja luistelijat väistävät.
Itsenäisyyspäivän ohjelma 6.12.2025
Partiolaisten lipunnosto klo 9 Posellin edessä (Nortamonkatu 12).
Seppeleenlasku Vanhan Rauman hautausmaalla punaisten muistomerkillä klo 9.15 ja Tarvonsaarenpuistossa valkoisten muistomerkillä klo 9.30.
Rauman Pyhän Ristin kirkossa jumalanpalvelus klo 10, jonka jälkeen klo 11.30 ohjelmaa ja seppeleiden lasku sankarihaudoilla Rauman vanhalla hautausmaalla.
Kodisjoen kirkossa jumalanpalvelus klo 10, jonka jälkeen seppeleen lasku
sankarihaudoilla ja juhlatilaisuus Kodistuvalla (Kodisjoentie 1453 A).
Lapin kirkossa jumalanpalvelus klo 10, jonka jälkeen seppeleiden lasku sankarihaudoilla ja juhlatilaisuus Lapin seurakuntakodissa (Hiedastentie 6).
Itsenäisyyspäivän juhla klo 13 Rauma-salissa (Satamakatu 26). Kahvitarjoilu klo 12 alkaen (maksuton). Ohjelmassa musiikki- ja tanssiesityksiä. Tervehdyspuheen pitää kaupunginvaltuutettu, sivistysvaliokunnan jäsen Evita Seikkula, ja juhlapuhujana on Teollisuuden
Teatteriin etuhintaan
Rauman ikäihmisten neuvosto ja Vammaisneuvosto tarjoavat kohderyhmilleen yhteistyössä Rauman teatterin kanssa etuhintaisia lippuja seuraaviin näytöksiin:
Kultalampi 11.2.2026 klo 14.00
Kaarna 4.3.2026 klo 14.00
Voima Oyj:n toimitusjohtaja Jarmo Tanhua. Tilaisuus on avoin kaikille raumalaisille ja lähialueen asukkaille.
Partiolaisten soihtukulkue klo 16 Lapin partiotalolta. Kulkueen reitti Tarhakuja–Sahamäentie–Kirkkotie Lapin kirkon sankarihaudoille. Partiolaiset laskevat kynttilät sankarihaudoille, minkä jälkeen lauletaan yhdessä Maa on niin kaunis.
10 euroa maksavat liput tulevat myyntiin palvelupiste Pyyrmannissa (Valtakatu 2 A, Rauma) ma 12.1.2026 klo 12.00. Lipun hinta sisältää kahvin ja pullan. Ostorajoitus 2 lippua/henkilö.
Talven tapahtumia Raumalla
Joulukuu
3.–5.12. Kultalampi, Rauman teatteri
4.12. klo 18 Rauman Voimistelu ja Liikunta: Talviyön tarina – voimistelunäytös, Karin kampus
5.12. klo 22 (ovet klo 20) Queen-ilta: The Miracle – A Night at the Opera, Queenin musiikkia kahden ikonisen albumin hengessä, Brummi, Karjalankatu 15
7.–8.12. Turun seudun tanssioppilaitos 50 v. -juhlanäytökset, Rauma-sali (su 7.12. klo 12, 15.30 ja 18 sekä ma 8.12. klo 18)
9.–23.12. Wanhan Rauman Panimon joulu
12.12. Bändien konsertti
12.–13.12. Rauman teatteri: Ansa
12.12. klo 19 Suomen Musiikkiteatteri, ABBA – Dancing Queen, Rauma-sali
17.12. klo 14 Ikäihmisten Iirolandia, Talviharjoitteluhalli
19.12. Nuorten Rauman JouluFest! -tapahtuma, Karin Kampus
Tammikuu
6.1. klo 16 Karaokekirkko ja tiernapojat, Pyhän Ristin kirkko
14.–17.1. Lumen-valotaidetapahtuma
29.1.–31.1. Rauman teatteri: Kaarna
Helmikuu
5.–28.2. Rauman teatteri: Kultalampi
12.–14.2. Rauman teatteri: Kaarna 24.–25.2. Rauman teatteri: Ansa
14.2. klo 15 Ti-Ti Nalle -konsertti Lumiukon salaisuus, Rauma-sali
27.2. klo 19 Suomen Musiikkiteatteri: We are The Champions -juhlakiertue, Rauma-sali
28.2. Kalevalanpäivän juhla, Poselli
Maaliskuu
2.–29.3. Lasten kulttuuriviikot
Pitsikaupungin joulun tapahtumat löydät lehden sivuilta 10–13.
Tapahtumien tarkemmat tiedot ja lippujen myyntipaikat löytyvät Rauman kaupungin tapahtumakalenterista. Muutokset ja peruutukset ovat mahdollisia.
Kaikki Rauman tapahtumat helposti verkossa.
Rauman kaupungin tapahtumakalenteri löytyy osoitteesta tapahtumat.rauma.fi
Etsi sanoilla Etsi kategorioilla Valitse päivät
KATSOJAPALAUTE:
”Täydellinen esitys! Jännitti loppuun asti!”
LIPPUMYYMÄLÄ
Alfredinkatu 2, Rauma p. (02) 8376 9900
Avoinna ma-pe klo 11-14 sekä esityspäivinä 2 h ennen esitystä raumanteatteri.fi
