Rauma-lehti 4/2018

Kaupungin tiedotuslehti 4 • 2018

SORCOLOR

maalaa suurella siveltimellä

KARIN KAMPUS

suunnitellaan yhdessä

Tältä näyttää

RAUMA 2030

SISÄLTÖ

8

6 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 26 29 32

10

16

Rauma luo edellytyksiä kestävälle taloudelle Joulunaika Raumalla Sorcolor maalaa suurella siveltimellä Puisto syntyy pelaamalla Tältä Rauma näyttää 2030 –uusi yleiskaava lähes valmis Turvallinen suojatie on kaikkien oikeus

18

Karin kampus suunnitellaan yhdessä Terveyspalveluja kehitetään Hyppää ratsaille Pirkko Viljanen kirjoittaa kertomuksia Vinkkejä liikuntaan ja vapaa-aikaan Lähikuvassa uusi nuorisopäällikkö Tapahtumia Raumalla

20

Tiedotuslehti 4 | 2018 Toimitus: Päätoimittaja Kristiina Lehtonen, Anne Haapasalo, Arja Pietilä, Leila Stenfors, sivistystoimiala, Minna Kouva, tekninen toimiala, Enni Karvinen, Sanna Kenttälä, sosiaali- ja terveystoimiala, Raija Lehtorinne, Kalle Aaltonen, Saija Laaksovirta, konsernipalvelut Julkaisija: Rauman kaupunki, viestintä, PL 41, 26101 Rauma, p. 040 722 2034 Jakelu: Itella Posti Oy Painopaikka: Rauman Painopiste Oy Ulkoasu ja taitto: Pauliina Ylenius, Tilavisio Kannen kuva: Sorcolor Oy Seuraava lehti ilmestyy 21.3.2019.

facebook.com/raumafi

2

twitter.com/raumafi

youtube.com/cityofrauma

instagram.com/visitrauma

PÄÄKIRJOITUS 29|11|2018

RAUMA – LUPA MENESTYÄ

Rauma on tänä syksynä näyttäytynyt osallistavana kaupunkina. Vetovoimatekijäksi ja kohtauspaikaksi rakennettavan Karin kampuksen suunnitteluun on kutsuttu mukaan kaikki raumalaiset. Koululaisten iltapäivätoiminnasta kerättiin marraskuun ajan palautetta ja Pohjoiskehän kouluun siirtyvät oppilaat saivat äänestää uuden koulun nimestä.

Raumalaisten mielipiteitä on kyselty myös muun muassa kestävästä liikkumisesta ja suojatiekäyttäytymisestä.

Marraskuun puolivälissä saatiin maaliin myös iso yhteinen elokuvaprojekti. Talkoisiin lähti mukaan kaikenikäisiä raumalaisia esikouluikäisistä lähtien. Syntyi kaksi mustavalkoista

agentti-elokuvaa, jotka kertovat Rauman tavoitteista olla terveellinen, turvallinen ja palveleva sekä elinkeinoelämältään vireä. Elokuvissa seikkailevat Rauma-agentit, jotka vievät positiivista viestiä viestikapulan tavoin eteenpäin.

Positiivisia viestejä on kuultu etenkin telakan suunnalta.

Ne luovat kaupungin haasteellisessa taloustilanteessa uskoa menestykseen tulevaisuudessakin.

Olemme taas koonneet tähän numeroon erillisen jouluaukeaman. Tutustu joulun tapahtumatarjontaan ja hae itsellesi joulumieli vaikka joulumyyjäisistä tai Tonttujen yöstä.

Kristiina Lehtonen, päätoimittaja

JOKO TIEDÄT, KUKA ON M? Tiedätkö, mikä on Rauma-agenttien tehtävä?

Tiesitkö, että Sinäkin olet yksi Rauma-agenteista?

Hyppää mukaan Rauma-agenttien matkaan ja selvitä, ehtiikö viesti ajoissa perille ja mitä salaisesta arkusta paljastuu.

Rauman Tarinasta kertovat mustavalkoiset lyhytelokuvat julkaistiin 12.11. Kahden vuorokauden kuluessa niitä oli katsottu jo yli 9000 kertaa.

SINÄKIN OLET

RAUMA-AGENTTI

Löydät elokuvat kaupungin nettisivuilta ja YouTubesta. rauma.fi | youtube.com/cityofrauma

3

BUDJETTI 2019

VEROPROSENTTI 20

INVESTOINNIT 37 MILJ.

Rauma luo edellytyksiä

KESTÄVÄLLE TALOUDELLE Teksti: Raija Lehtorinne

Rauman kaupungin ensi vuoden talousarvio on jäämässä reilusti alijäämäiseksi.

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä alijäämän ennakoidaan olevan 10,8 miljoonaa euroa.

Kaupungin taloutta haastavat muun muassa valtionosuuksien vähentyminen, verotulojen heikko kasvu, kasvavat toimintamenot ja väestömäärän muutokset. Työikäisiä raumalaisia on koko ajan vähemmän, kun taas eläkeläisten määrä on kasvamassa. Myös mittavat investoinnit tuovat mukanaan taloushaasteita.

– Viime vuosina valtionosuudet ovat vähentyneet huomattavasti, joten kaupungin omat toimet riittävän elinvoimaisuuden ja tulorahoituksen varmistamiseksi sekä käyttötalouden hillitsemiseksi ovat entistä merkittävämmässä roolissa tulevaisuudessa, kaupunginjohtaja Kari Koski toteaa.

Suunnitelmissa mittavat investoinnit Seuraavien kolmen vuoden aikana Rauman kaupunki investoi aikaisempaa enemmän – lähes 130 miljoonaa euroa.

Muun muassa menossa olevien Pohjoiskehän koulun ja Papinpellon vuoropäiväkodin rakentaminen jatkuu ja tulevien vuosien

4

vetovoimatekijäksi muodostuvan Karin kampuksen rakentaminen käynnistyy.

– Pyrimme edistämään Investoinneilla asukkaiden hyvinvointia, lisäämään kaupungin vetovoimaisuutta sekä luomaan lisää kilpailukykyä ja elinvoimaa Raumalle, Kari Koski sanoo.

Investointien rahoittamiseksi kaupunki tarvitsee vuosina 2019–2021 lainarahaa noin 91 miljoonaa euroa. Samalla lainamäärä asukasta kohden kasvaa. Ensi vuonna lainaa arvioidaan olevan noin 1208 euroa jokaista raumalaista kohden.

Uusi talousohjelma käynnistyy Rauman strategiassa on yhdeksi resurssialueeksi määritelty vahva talous, joka on tarkoitus turvata riittävällä tulorahoituksella. Jotta talous saadaan palautettua vakaalle pohjalle ja suunnitellut investoinnit toteutettua taloudellisesti kestävällä tavalla, kaupunki käynnistää Vahva ja vakaa Rauma -talousohjelman.

Tavoitteena on kehittää kaupungin taloutta ja toimintaa vastaamaan nykyisten ja tulevien toimintaympäristömuutosten, Rauman kaupunkiyhteisön elinvoimaisuuden, kuntalaisten hyvinvoinnin sekä

elinkeinoelämän tarpeisiin. Samalla pyritään luomaan kestävä taloudellinen pohja tulevien vuosien suurille investoinneille ja käyttötalouden kehitykselle.

– Hyvä ja oikea-aikainen taloudenpito auttaa kaupunkia turvaamaan laadukkaat palvelut jokaiselle kuntalaiselle. Uudistamalla palveluprosesseja voimme hillitä menokehitystä ja aktiivisilla toimilla lisätä tulojen kertymistä, vs. talousjohtaja Henri Seppänen sanoo.

Talousohjelman tulosten on tarkoitus valmistua alkuvuoden 2019 kuluessa. Ohjelman toteutus ajoittuu vuosiin 2019–2022.

– Aktiiviset rakenteelliset uudistukset, toiminnan ennakoiva ja suunnitelmallinen kehittäminen, vireä elinkeinoelämä sekä toimintaympäristön mahdollisuuksien hyödyntäminen luovat edellytyksiä kaupungin vakaalle taloudelle, Henri Seppänen toteaa.

Vuoden 2019 talousarvioesitys on kaupunginvaltuuston päätettävänä 26.11.

Luvut perustuvat kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen. Sen jälkeen tuloennusteissa tapahtuneet muutokset vaikuttavat kaupunginhallituksen esitykseen valtuustolle.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2019 Rauman kaupunki Veroprosentti 20,0 Verotulot 180,6 M€ Valtionosuudet 42,5 M€ Toimintakate -216,3 M€ Vuosikate 8,7 M€ Tulos -10,8 M€ Lainakanta 47,6 M€ Lainaa/asukas (39 450 asukasta) 1 208 € Investoinnit (netto, ml. liikelaitokset) 37,0 M€

LAINAA/ ASUKAS 1208€

Suurimmat talonrakennusinvestoinnit 2019–2021 Karin kampus Kaunisjärven vanhainkoti Pohjoiskehän koulu Vanhojen rakennusten muutostyöt Rauman paloasema Vuoropäiväkoti

39,8 M€ 9,2 M€ 7,9 M€ 6,2 M€ 4,2 M€ 2,2 M€

Suurimmat kunnallistekniikan investoinnit 2019 Katujen peruskunnostusohjelma Papinpellon alue Länsirannan alue Ulkovalaistusverkko Fåfängan alueen kehittäminen Koillinen teollisuusalue Vanha-Lahden alue Katu- ja liikennejärjestelyt Keskustan kehittäminen

1 000 000 870 000 800 000 700 000 600 000 500 000 500 000 500 000 500 000

€ € € € € € € € €

Käyttötalouden toimintakulut 2019

50

47 %

40 30

27 %

20

14 %

10

3%

3%

0

5%

Sosiaali ja terveys Sivistys Tekninen Konsernihallinto Konsernipalvelut Työllisyyden hoito Taseyksiköt

1%

Tulot 2019 (kaupunki ilman liikelaitoksia) 200

180,6 M€

150 100 50 0

84 M€ 42,5 M€

Verotulot Valtion osuudet Rahoitustuotot Toimintatuotot

3,3 M€

5

Joulunaika

Tammelassa tapahtuu

JOULUKALENTERI-IKKUNA aukeaa 14.12. Tammelassa

Tammela on Vanhan Rauman korjausrakentamiskeskus, jossa on verstas Vanhan Rauman asukkaille korjaus- ja maalaustöitä varten. Tammela on rakennettu 1800- luvun alkupuolella. Sen pihapiiri ulkorakennuksineen on yksi Vanhan Rauman suurimmista.

Tammelassa on Joulupukin muoreineen hyvä pitää sivukonttoriaan ja valmistella varsinaista joulujuhlaa.

Heitä voi käydä tervehtimässä päärakennuksessa 14.– 16.12., esittää joululahjatoiveita ja vaikkapa kuvauttaa itsensä heidän seurassaan.

Talossa leijailee joulun tuoksu, sillä Nuorten työpajan tontut ovat valmistaneet leivonnaisia kahvilaan. Sieltä voi myös hankkia pieniä joululahjoja. Suuri joulukuusi on koristeltu omatekoisilla koristeilla. Pihalla on lampaita ja sieltä saa ostaa lammastilan tuotteita, mm. taljoja, säilykelihaa ja villalankaa. Myös seppä takoo pihalla ahjonsa ääressä perinteisiä tuotteitaan.

Lauantaina leppoisat labradorinnoutajat ajeluttavat lapsia kärryissä tai vetävät pulkassa kelistä riippuen.

Tervetuloa!

Korjausrakentamiskeskus Tammela, Eteläpitkäkatu 17

NUORTEN TYÖPAJAN JOULUMYYJÄISET TAMMELASSA Eteläpitkäkatu 17 14.12. klo 12–18 15.–16.12. klo 10–16 • Kahvila • Paikalla joulupukki ja -muori • Myytävänä Nuorten työpajan tuotteita • Seppä takomassa • Lapsia kärryissä tai pulkassa vetäviä koiria (säävaraus) Ohjelman tarkempi aikataulu: rauma.fi/tapahtumat Muutokset mahdollisia.

JOULUINEN MUSEOKAUPPA Lasiset vanhanajan joulupallot ovat saapuneet museokauppa Kistupuadiin! Meiltä löydät myös Vanha Rauma-aiheiset joulukortit sekä maistuvat joulukahvit ja suklaat itselle ja lahjaksi.

Tervetuloa museokauppa Kistupuadiin Vanhalle Raatihuoneelle ti–pe klo 12–17, la 10–14 ja su klo 11–17.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT su 9.12.

ma 10.12. ke 12.12.

to 13.12.

pe 14.12. su 16.12.

pe 21.12.

su 23.12.

su 6.1.

6

klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo

15–17.30 18 18 18–21 12 14–15 18 18 18 18 13–19 16 15 19 10 13 15 16

Lasten Kauneimmat Joululaulut ja perheiden jouluaskartelupajat, Meriristi, Varhontie 14 Lapin kirkko, Kirkkotie 23 Vermuntilan rukoushuone, Vermuntilantie 163 Kauneimmat Joululaulut ja karaokeilta, Syvärauman Pub, Mäkikatu 1 Vasaraisten koulu, Nihattulantie 487 Kaunisjärven vanhainkoti, Steniuksenkatu 4 Kaukolan kylätalo, Narvintie 30 Lucia-juhla ja Kauneimmat Joululaulut, Kaaron seurakuntakoti, Metsätähdentie 20 Voiluodon kylätalo, Anttilantie 3 Kortelan Jyrkänkallio, Veljentie 12 Kauneimmat Joululaulut –maraton, Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1 Enkelikirkko ja Kauneimmat joululaulut, Kodisjoen kirkko, Kodisjoentie 1445 Kauppatori Franciscus-kuoron Kauneimmat Joululaulut, Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1 Kauneimmat joululaulut –jumalanpalvelus, Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1 Kulamaan laavu, Korpitie De Vackraste Julsångerna i Kuappla (Jokiranta 5) Unajan seurakuntakoti, Unajantie 332

Raumalla 2018 JOULUNAJAN TAPAHTUMIA

KUVATAITEILIJOIDEN TYÖHUONEET AVOINNA

la 1.12.

klo 18 Lauluyhtye Impromptumin joulukonsertti, Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1

Galleria Kempas

su 2.12.

klo 18 Adventtivesper, Armas Maasalon adventtivesper Rauman kirkkokuoron johdolla, Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1

la 1.12. klo 16–17

ti 4.12.

klo 19 Raskasta Joulua, Kivikylän Areena, Nortamonkatu 23

Vanhankirkonkatu 20

ke 5.12.

klo 18.30 Rauman musiikkiopiston viuluoppilaiden soittajaiset, Nortamonkatu 5

pe 7.12.

klo 19 Joulunäytös, Turun seudun tanssioppilaitos, Rauman toimipiste, Rauma-sali, Satamakatu 26

la-su 1.-2.12. klo 12-16 la-su 8.-9.12. klo 12-16 la-su 15.-16.12. klo 12-16

la 8.12. klo 13 ja 17 Joulunäytös, Turun seudun tanssioppilaitos,

Rauman toimipiste, Rauma-sali, Satamakatu 26 la 8.12. Jouluinen lauantai keskustassa,

klo 13-14 Rakastunut Raumaan -kauppiaiden tarjoama ilmainen opas tettu joulukierros Vanhassa Raumassa, lähtö Raatihuoneen edustalta. la 8.12.

klo 15 Ikäihmisten adventtijuhla, Rauman Järjestötalo, Siikapolku 1

la 8.12.

klo 16 Pyhä yö - Rauman kamarikuoron joulukonsertti, Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1

su 9.12.

klo 12 ja 19.30 Joulunäytös, Turun seudun tanssioppilaitos, Rauman toimipiste, Rauma-sali, Satamakatu 26

su 9.12.

klo 18 Jouluyön hetki – konsertti, sopraano Ruth Lehtola, tenori Johannes Pessi, sopraano Marianne Montonen ja urkuri Kristian Saarinen, Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1

a 10.12. klo 19 Laulan joulun sydämiin, Rauman musiikkiopiston m lauluoppilaiden joulukonsertti, Nuortentalo, Hallikatu 12

Villa la Mar, Ylinenkatu 6

Hopeaseppä, kuvanveistäjä Eila Minkkisen ateljee

Rauman Taidegraafikoiden työhuone Kuninkaankatu 44, sisäänkäynti sisäpihalta la 1.12. la 8.12. la 15.12.

klo 11-14 klo 11-14 klo 11-14

Galleria Keinutuoli - Anu Sukasen grafiikkaa, kortteja ja koruja Itäkatu 4 as 4 la 15.12.

klo 11-14

Galleria Sanna Saarinen Itäkatu 4 la 1.12. la 8.12. pe 14.12. la 15.12.

klo klo klo klo

11-14 11-14 18-21 11-14

ti 11.12.

klo 18.30 Rauman musiikkiopiston kuorojen joulukonsertti, Nuortentalo, Hallikatu 12

to 13.12.

klo 18 Rauman musiikkiopiston jousien talvisoittajaiset, Nortamonkatu 5

pe 14.12.

klo 18-21 Tonttujen Yö, Vanha Rauma, keskusta

Kuninkaankatu 21 1.–16.12., ti–ke 10–17, la 10–14, su 12–15

pe 14.12.

klo 19 Helsingin Barokkiorkesterin joulukonsertti, Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1

17.–23.12., ma–pe 10–17, la 10–14, su 12–15

la 15.12.

Jouluinen lauantai keskustassa, klo 13-14 Rakastunut Raumaan -kauppiaiden tarjoama ilmainen opastettu joulukierros Vanhassa Raumassa, lähtö Raatihuoneen edustalta.

Kuvataiteilija Arja Nummen työhuone

la 15.12.

klo 17 Rauman Työväen mieslaulajien konsertti, Poselli, Nortamonkatu 12

su 16.12.

klo 15 Joulukonsertti - Kalle Jussila, Jarno Itkonen & J. Eskelinen säestäjineen, Rauman Järjestötalo, Siikapolku 1

la 22.12.

Jouluinen lauantai keskustassa

la 22.12.

klo 19, Taivas Sylissäni – levynjulkistamiskonsertti, baritoni Aarne Pelkonen ja urkuri Kalevi Kiviniemi, Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1

ma 24.12. klo 11.50 Joulurauhan julistaminen, Kauppatori a 24.12. klo 16 Jouluvesper, Armas Maasalon jouluvesper Rauman m kirkkokuoron johdolla, Pyhän Ristin kirkko, Luostarinkatu 1

Osa tapahtumista on pääsymaksullisia.

Muutokset mahdollisia.

Keramiikkataide Kirsi Backman

Kauppakatu 15, sisäpiha ke-to 12.-13.12. klo 12-17 ke-to 19.-20.12. klo 12-17

JOULUPUKKI KONTTORILLAAN RAUMAN TORIN ÖYSTISSÄ pe 14.12. la 15.12. su 16.12. ti 18.12. ke 19.12. pe 21.12.

la 22.12.

klo 17.30–20.30 klo 10.30–13.00 klo 11.00–14.00 klo 9.00–11.00 klo 9.00–11.00 klo 9.00–11.00 ja klo 14.45–15.45 klo 10.30–13.00

7

Suurella

siveltimellä elämästä nauttien

Teksti Kalle Aaltonen Kuvat Kalle Aaltonen, Sorcolor Oy

Haapavedeltä Raumalle on noin 500 kilometriä. Tuomas Soronen taittoi matkan vuonna 2012 vastaanotettuaan opiskelupaikan opettajankoulutuslaitokselta. Ajatus yliopistotutkinnosta tuntui mieluisalta, mutta toisaalta kädentaidot olivat aina olleet lähellä nuoren miehen sydäntä.

– Isä kehotti aikoinaan pitämään käsillä tekemisen pelkkänä harrastuksena. Kävi kuitenkin niin, että luonteelleni tyypillisesti unohdin ottaa opiskelupaikan vastaan ensimmäisellä kerralla. Tuli välivuosi, jolloin tein töitä käsillä entistä enemmän, Soronen muistelee.

Välivuoden aikana kipinä yrittäjyydestä syttyi lopullisesti. Hän päätti kuitenkin hakea opettajaksi uudestaan ja tällä kertaa hän

muisti vastaanottaa opiskelupaikkansa.

Edessä oli muutto Pohjois-Pohjanmaalta Satakuntaan.

Asettuminen Raumalle Rauma oli Soroselle tuttu jo lapsuudesta, jolloin hän vieraili kaupungissa kesäisin tätinsä kanssa. Muistikuvat ovat selkeät vielä tänäänkin.

– Vanha Rauma, syreenit ja linja-autoaseman vieressä oleva Hesburger. Lisäksi kävimme tädin kanssa merellä, Soronen muistelee.

Reilu vuosikymmen myöhemmin hän pääsi aloittamaan opintonsa. Ajatukset yrittäjyydestä hiipivät kuitenkin jälleen mieleen.

Sorcolorin toimitusjohtaja Tuomas Soronen on lyhyessä ajassa kiidättänyt yrityksensä hurjaan nousuun.

8

– Ryhdyin keväällä miettimään mahdollisia kesätöitä. Toiminimi löytyi jo entuudestaan, joten päätin alkaa laputtamaan asuinalueita ja jakamaan mainoksia postilaatikoihin tarjoten ulko- ja kattomaalauksia Rauman alueella, Soronen kertoo.

Isän kehotuksista huolimatta harrastus muodostui työksi ja kesätyö ammatiksi varsin nopeasti. Hän perusti Sorcolorin yhdessä Miika-veljensä kanssa vuonna 2013.

– Minulla oli sellainen fiilis, että maalaustöitä on tarjolla ja jatkossa niiden määrä vain kasvaa. Ajattelimme, että jos osaamme myydä ja johtaa, ja pystymme palkkaamaan hyviä työntekijöitä, niin voimme vielä edetä pitkälle tällä alalla, Soronen toteaa.

Sorcolor työllistää erityisesti nuoria, joille tarjotaan mahdollisuus oppia ja kehittyä työssään.

Ammattiapua tarpeen mukaan Vuonna 2018 Sorcolor Oy toimii Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla sekä Pirkanmaalla tarjoten tiili- ja peltikattojen maalausta sekä sisä- ja ulkomaalausta. Sesonkiaikana yritys työllistää parhaimmillaan reilut 150 henkilöä ja ensi vuonna työntekijämäärä tulee kasvamaan entisestään.

Vaikka Soronen on myyntimies, pystyy hän rohkaisemaan asiakkaitaan tarttumaan siveltimeen myös itse.

– Käsillä tekemisen arvostajana haluan, että ihmiset tekevät itse asioita, jos vain osaamista ja energiaa riittää.

Jokainen positiivinen kokemus vahvistaa

sitä käsitystä, että ”minä pystyn tekemään tämän”. Toki jokainen tietää sen ketutuksen määrän, jos hommasta ei suoriudukaan toivomallaan tavalla, Soronen huomauttaa.

Jos kuitenkin asiakas kokee, että osaamista ei ole tarpeeksi, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen.

– Tällöin asiakkaan ei tarvitse murehtia, pysyykö maali vielä syksyn ja talven jälkeen.

Hänen ei tarvitse tehdä sen suurempia hankintoja, kun kalusto ja materiaalit tulevat meiltä, Soronen luettelee.

Fiilistelyn tärkeys Lokakuussa 2018 Rauman Yrittäjät ry palkitsi Sorcolorin vuoden nuorena yrityksenä. Viiden vuoden aikana tapahtunut

kasvu ja kehitys viestivät siitä, että asioita on tehty oikein, mutta myös eri tavalla.

– Palkinto tuntuu totta kai hyvältä.

Olemme löytäneet hyviä työntekijöitä ja katsoneet rohkeasti, mihin voimme laajentaa. Koen myös, että työntekijälle pitää pystyä antamaan luottamusta, valtaa ja vastuuta, Soronen toteaa.

Soronen antaa suurta arvoa myös kyvylle suoda itselleen hengähdystaukoja, eikä päästää itseä palamaan loppuun.

– Pohdin joskus työntekijöille ääneen, että ehdimmekö me fiilistellä riittävästi kiireisen arjen keskellä? Vaikka töitä tehdään paljon ja päivät ovat pitkiä, niin pitäisi pystyä oikeissa kohdissa pysähtymään, Soronen sanoo.

9

Yhdessä pelaten kohti uutta

KESKUSTELUPUISTOA Teksti ja kuva: Saija Laaksovirta

Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen toteuttavat Raumalle keskustelupuiston yhdessä Lönnströmin taidemuseon ja raumalaisten kanssa.

10

Raumalle rakennetaan 36 eri-ikäisen raumalaisen voimin Keskustelupuisto vuosina 2018–2020. Kyseessä on Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen nykytaideprojekti, joka toteutetaan pelin muodossa yhdessä Lönnströmin taidemuseon ja raumalaisten kanssa. Puisto sijoittuu Kalliokadun varteen.

Keskustelupuiston takana olevat taiteilijat ovat pitkän uran tehneitä nykytaiteilijoita. Lönnströmin taidemuseon nykytaideprojektihaku tarjosi pariskunnalle mahdollisuuden toteuttaa osallistavan ja kaupunkilaisia sitouttavan taideprojektin Raumalla.

Omista ideoista yhteiseksi kokonaisuudeksi Kaksivuotisen projektin aikana raumalaiset pelaajat muuntavat Kalliokadulla sijaitsevan joutomaa-alueen puistokokonaisuudeksi. Puistoprojekti toteutetaan vaiheittain. Jokainen osallistuja aloittaa omasta yksilöllisestä, koko aluetta koskevasta visiosta.

Pelin lähtötilanne on, että jokainen pelaaja saa puistoalueesta oman palstan. Kalliokadun puistoalue jaetaan siis 36 osaan, jotka yhdessä muodostavat

nä tapauksessa, että pelaajat pääsevät viimeisestä siirrosta ja sen sisällöstä yhteisymmärrykseen.

Työntäyteinen projekti vaatii heittäytymistä Keskustelupuiston pelaajiksi riitti kiinnostuneita raumalaisia. Pelaajia kerättiin kaikista ikäryhmistä Rauman tilastollisen ikäjakauman mukaan.

– Keskustelupuisto-projekti vaatii osallistujilta henkistä heittäytymistä, sitoutumista ja työtäkin. Mukana olevat pelaajat ovat kuitenkin tuoneet esiin jo nyt mahtavia näkemyksiä, Kalleinen toteaa.

Nyt pelaajat ovat visiointivaiheessa.

Taiteilijat tapaavat jokaisen mukana olevan pelaajan yksitellen visiointityöpajassa.

Jokaisesta pelaajasta kuvataan video, jossa he kertovat ajatuksiaan ja odotuksiaan julkisen tilan rakentamisesta.

Ensi kesänä ensimmäisten pelisiirtojen vuoro Kun visiointi- ja ideointivaihe on saatu pakettiin, on ensi vuoden maaliskuussa vuorossa pelaajien esittelyvideoiden julkaisu. Tuolloin alkaa myös pelaajien yhteistyö ja toisiinsa tutustuminen. Samoi-

Kalliokatu houkutti sijainnillaan ja eläväisyydellään Tellervo Kalleisen mukaan projekti on sujunut tähän asti hyvin. Lönnströmin taidemuseo on mukana perusteellisesti ja vastuullisesti. Suunnitteluun ja toteutukseen on sitouduttu. Projektin valmistelu vaati taiteilijoilta useita käyntejä Raumalla, yhteistyötä kaupungin eri toimijoiden ja päättäjien kanssa sekä pohdintaa sopivan pelialueen löytämiseksi.

Kalliokadun varteen sijoittuva alue valikoitui suosikiksemme. Se on keskeisellä paikalla, mutta ei tällä hetkellä kenenkään hoidossa.

Tuleva pelialue on tällä hetkellä joutomaata, josta löytyy niin kalliota, erilaista kasvillisuutta kuin mitä mielenkiintoisempia koloja ja kulmia.

– On upeaa lähteä liikkeelle eläväisestä ja luonnontilaisesta alueesta. Keskustelupuisto-projekti pohjautuu osallistavaan toimintatapaan, laaja-alaiseen yhteistyöhön ja ideoiden vaihtamiseen, yhteiseen päätöksentekoon sekä ennen kaikkea neuvotteluun. Projektin taustalla on halu herättää keskustelua julkiseen tilaan liittyvästä päätöksenteosta, sekä

puistossa tapahtuu jotain, mikä antaa raumalaisille ” Jokaisella siirrolla kiinnostavaa seurattavaa ja nähtävää. ”

pelaajien pelilaudan. Osallistujat tapaavat yhteensä kuusi kertaa ohjatuissa tapaamisissa, joissa keskustellaan ideoiden toteuttamisesta. Jokainen pelaaja saa käyttöönsä 200 euroa yhtä siirtoa kohti. Rahalla pelaajat toteuttavat omia visioitaan palstoilleen ja summa tulee käyttää ennen seuraavaa siirtoa. Koukkuna yhteistyölle onkin se, että jos he yhdistävät ideoitaan, voivat he yhdistää myös palstansa ja rahansa sekä saada jotain suurempaa aikaan yhteisvoimin.

– Jokaisella siirrolla puistossa tapahtuu jotain, mikä antaa raumalaisille kiinnostavaa seurattavaa ja nähtävää. Puisto elää ja muuttuu koko pelin ajan, taiteilija Tellervo Kalleinen kertoo.

Viimeisellä siirrolla koko pelaajaryhmä saa käyttöönsä 14 000 euroa yhteen kokoavaan eleeseen. Rahasumma annetaan ryhmälle kuitenkin vain sii-

hin aikoihin julkaistaan nettisivut, jonne lisätään jokaisen pelaajan pelaajaprofiili.

Huhtikuussa arvotaan Keskustelupuiston pelialueet eli pelaajien omat palstat.

Samalla alkavat konkreettiset, yhteiset neuvottelut ja ideoinnit.

Kesä-elokuun aikana tehdään ensimmäisiä pelisiirtoja. Kaupunkilaisten kannattaakin seurata puiston rakentumista siirtojen aikana aktiivisesti.

– Elokuun jälkeen projekti jää talvitauolle, mutta lumen sulettua keväällä jatketaan taas. Puiston avajaisia vietetään alkusyksyllä 2020, Kalleinen kertoo.

Keskustelupuisto rakentuu kaavoitetulle alueelle. Kalliokatu 28–30 on varattu taideprojektille vuoteen 2022 asti.

Puistoon saa tulla katselemaan heti, kun alueella alkaa tapahtua. Haluamme kannustaa kaikkia ottamaan tästä taideprojektista ilon irti, Kalleinen kannustaa.

herättää keskustelua siitä, millaiset asiat joko auttavat tai vaikeuttavat ihmisten välistä neuvottelua ja dialogia, Kalleinen kertoo.

Projektin etenemistä voi seurata osoitteessa keskustelupuisto.fi. Sivustolta löytyvät muun muassa pelin säännöt, kysymyksiä ja vastauksia sekä taiteilijoiden ylläpitämä blogi.

– Meidän tavoitteemme on luoda pelaajille mahdollisimman mukava ympäristö keskustelulle ja ideoille sekä ohjata pelissä eteenpäin. Puiston sisältöön ja visioihin emme ota kantaa, sillä tämä projekti on raumalaisia varten!

Pelissä on avoinna vielä kuusi paikkaa ikävuosien 30–80 välillä. Mikäli osallistuminen kiinnostaa, peruutuspaikkoja voi tiedustella sähköpostitse keskustelupuisto@lonnstrominmuseot.fi.

11

RAUMAN 2030 YLEISKAAVA

tuottaa viihtyisän, hyvin palvelevan kaupungin

Rauma 2030 yleiskaavan tavoitteena on tarjota entistäkin viihtyisämpää elinympäristöä ja monipuolisesti palveluja. Tätä edustaa myös Telakkaranta: Kompin ja Petäjäksen läheisyydessä sijaitseva merellinen, urbaanihenkinen asuinalue, joka yhdistää vesiväylän Kompinlahdelta Poroholmaan.

Yleiskaava on vuosien prosessi. Loppusuoralla oleva Rauma 2030 yleiskaava ohjaa Rauman kaupunkikuvan kehittymistä siten, että se vastaa mahdollisimman hyvin asukkaiden tarpeita ja että kaupungissa olisi vetovoimaa myös ”tullista tuleville”.

Teksti ja graafi: Hanna Maria Kajander

Rauman 2030 yleiskaavassa esitetyt linjaukset koskevat koko kuntaa, hiukan yli 29 tuhannen hehtaarin aluetta. Kaavan merkittävimmät palaset sovittavat yhteen kaupungin rakennetta ja sen tärkeitä alueita ja verkostoja.

Tähtäimessä on toisaalta helpottaa arkea ja toisaalta luoda turvallinen ja hyvin tarkoitustaan palveleva nykyaikainen kaupunki, jossa palvelut ovat laadukkaita ja helposti saatavilla.

Tältä Rauma näyttää vuonna 2030 Mikäli yleiskaava saatetaan nykyisessä muodossa voimaan, merkittävimmät muutokset näkyvät ja tuntuvat. Pientaloasutus on laajentunut Vanhan-Lahden alueella, Uotilan ja Kallionikulan alueilla sekä Monnan alueella. Täysin uutta, kaupunkimaista asutusta on Telakkarannassa, Kanaalinsuulla, Karinkentällä ja Kappelinsalmella.

12

Viher-ja virkistysyhteyksien muodostamaa kokonaisuutta on kehitetty niin, että kaikilla asukkailla on aiempaa tasapuolisempi mahdollisuus päästä helposti viheralueiden ja muiden luonnonmukaisten alueiden äärelle – joko nauttimaan luonnosta tai liikkumaan luonnossa. Verkostot ovat samalla osa arkisemman, esimerkiksi työ- tai koulumatkan, reittejä.

Uudet satama-ja logistiikka-alueet sijoittuvat Järviluodon ympäristöön: merialuetta on täytetty ja siten saatu uutta satamakenttää ja laiturialuetta. Satamaan johtaa myös uusi rata- ja tieyhteys.

Myös koillisen teollisuusaleen keskellä on suuri ratapiha, ja alue palvelee niin ikään suuria varasto-, logistiikka- ja tuotantotoiminnan tarpeita. Yhteydet sisämaahan, rannikkoalueille ja satamaan ovat hyvät.

Liikuttava yleiskaava Yleiskaavan yksi liikuttavimmista ja turistihenkisimmistä ratkaisuista on vajaan

kahdeksan kilometrin pyörä- ja kävelyreitti, joka yhdistää meren ja keskustan. Rengasmaisen lenkin varteen sijoittuvat muun muassa Vanha Rauma, kanaalin ranta, Poroholma, Fåfänga ja Kappelinsalmi.

Vaikka Rauman pääpalvelut ovatkin keskustassa, merellisen reitin varrelle on – esimerkiksi Telakkarannan asuinalueen myötä – hahmoteltu reitin houkuttelevuutta tukevia palveluja, kuten kahvilaa.

Vastaavanlainen kaupunkirakenne, jossa asuminen ja palvelut ovat sulavasti sekaisin, kuvaa hyvin nykysuuntausta Euroopassa.

Kehittämistyössä kaikki mahdollinen huomioidaan Kaavoitusmenettelyssä kaikilla kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua menettelyn eri vaiheisiin, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua mielipiteensä. Rauma 2030 yleiskaava pohjaa mielipiteiden

Kaavamenettelyn käsittelyvaiheet – milloin ja miten voit vaikuttaa?

1. ALOITUSVAIHE

ELY (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) toimii ohjaavana viranomaisena kunnan alueiden käytön suunnittelussa

Kaavoitusjaosto päättää kaavahankkeseen ryhtymisestä. Vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella tai kaavoituskatsauksessa.

Voit esittää täydennyksiä OAS:ään!

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kertoo muun muassa miksi kaavahankkeeseen on ryhdytty, missä alue sijaitsee, kaavan tavoitteet ja aikataulu sekä kuvataan kaavan vaiheet ja osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely.

2. LUONNOSVAIHE Anna mielipiteesi!

Paras vaihe antaa palautetta ja vaikuttaa!

Laajojen selvitysten pohjalta laaditaan kaavaluonnos/luonnoksia ja arvioidaan niiden vaikutuksia.

Kaavaluonnos tai luonnosvaihtoehdot asetetaan nähtäville, mistä ilmoitetaan kuulutuksella. Pyydetään lausuntoja. Tarvittaessa pidetään yleisötilaisuus sekä tiedotetaan ja informoidaan osallisia ja niitä, joita asia kiinnostaa.

3. EHDOTUSVAIHE Selvitysten, vaihtoehtotarkastelujen,vaikutustenarvioinnin ja palautteen pohjalta laaditaan kaavaehdotus.

Kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja siitä ilmoitetaan kuulutuksella. Pyydetään lausuntoja.

Jos kaavaan tulee ehdotusvaiheen jälkeen olennaisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville.

4. HYVÄKSYMISVAIHE Kaupunginvaltuusto päättää kaavan hyväksymisestä.

Valitusaika

Voit jättää muistutuksen!

Kaavapäätökseen voi hakea muutosta hallintooikeudelta.

5. KAAVA TULEE VOIMAAN

ohella 35:een eri selvitykseen ja lukuisiin, eri tahojen lausuntoihin ja palautteisiin.

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä viimeksi kesällä, jolloin merkittävimmäksi huolenaiheeksi nousivat Telakkarantaa koskevat suunnitelmat. Yleiskaava on vasta maankäytön varausta koskeva suunnitelma, mutta kaikki kritiikki ja huoli on ollut tervetullutta ja ne ratkaistaan ennen lopullista päätöstä. Kesällä mielipiteensä jättäneiden kanssa keskustellaan ennen kuin yleiskaava etenee kaupunginhallitukseen ja edelleen kaupunginvaltuustoon.

Jos valtuusto hyväksyy yleiskaavan, eikä päätöksestä valiteta, kaava on lainvoimainen kuukauden kuluttua kaupunginvaltuuston päätöksestä.

Rauman yleiskaavaa tarkistetaan kolmatta kertaa Yleiskaavassa määritellään suuntaviivat maankäytölle. Sen linjausten mukaisesti kehitetään kaupunkirakennetta ja sovitetaan yhteen eri toimintoja kuten asumista ja palveluja.

Yleiskaavamuutokset merkitsevät pitkäkestoista ja mittavaa, tulevaisuuden tarpeita ennakoivaa prosessia. Tuloksena on skenaario siitä, millainen kaupunki tukee asukkaita ja miten elinympäristö kehitetään edelleen niin, että se houkuttaa ja koukuttaa myös tulevaisuudessa. Yleiskaavan tavoitteiden toteutumista seurataan ja tarvittaessa yleiskaavaa ryhdytään muuttamaan.

Tultuaan lainvoimaiseksi yleiskaava on ennen kaikkea maankäytön periaatteellinen suunnitelma, joka ei suoraan ja automaattisesti tarkoita, että siinä esitetyt visiot etenevät toteutusvaiheeseen.

Sen sijaan kaava linjaa maakuntakaavaa tarkemmin, millaisia käyttötarkoituksiin kullakin alueella on, mikäli se otetaan käyttöön.

Rauman ensimmäinen yleiskaava tuli voimaan 1969. Toisen kerran se tarkistettiin 2003. Kolmas kaavatarkistus käynnistettiin vuonna 2015. Tavoitevuodeksi asetettiin 2025, joka täsmentyi myöhemmin selvitysten ja mitoitusten perusteella vuoteen 2030. Tällä hetkellä yleiskaava 2030 on hyväksymismenettelyä vaille valmis. Tarkempaa tietoa ja taustaa Rauma 2030 yleiskaavasta osoitteessa: rauma.fi/002035-yleiskaava-2030/

13

TURVALLINEN SUOJATIE on kaikkien oikeus Teksti: Kalle Aaltonen

Rauman liikenneturvallisuustyöryhmä toteutti lokakuussa 2018 yhteistyössä Strafica Oy:n kanssa liikenneturvallisuuskyselyn, jossa selvitettiin suojatiekäyttäytymistä, siihen liittyviä haasteita sekä mahdollisia parannuskeinoja eri liikkujaryhmien näkökulmista. Kyselyssä kartoitettiin jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja autoilijoiden toimintatapoja liikenteessä.

Kyselyyn vastasi kaikkiaan 794 henkilöä.

Tulosten perusteella kaikilla liikkujaryhmillä löytyy parannettavaa suojatiekäyttäytymisessä.

– Jalankulkijoiden suojatiekäyttäytymisessä haasteellisinta on havaittavuus liikenteessä pimeän aikaan. Jalan liikkuvilta toivotaan myös keskittymistä tienylityksissä sekä selkeämpää viestimistä omista aikeistaan, suunnittelupäällikkö Riikka Pajuoja selventää.

Pyöräilijöillä ongelmana on väistämisvelvollisuuden noudattaminen pyörätien jatkeella ajettaessa.

– Vastaajien mielestä myös pyöräilijöillä on parannettavaa pimeällä näkymisessä.

Sekä jalankulkijoiden että pyöräilijöiden tulisi käyttää heijastinta tai huomioliiviä aina hämärän aikaan, Pajuoja muistuttaa.

Autoilijoilta vastaajat toivovat maltillisia ajonopeuksia suojateiden kohdilla.

14

– Nopeutta hidastamalla autoilija viestii selkeämmin, että hän huomioi myös jalankulkijat. Liian yleisenä asiana pidetään myös sitä, että autoilija ei pysähdy suojatien eteen, vaikka viereisellä kaistalla oleva olisikin pysähtynyt, Pajuoja huomauttaa.

Kartta paljasti ongelmakohdat Kyselyssä pyydettiin myös merkitsemään kartalle jalankulkijan, pyöräilijän tai autoilijan kannalta ongelmallisia suojateitä, ja kertomaan suojateillä sattuneista tapaturmista tai läheltä piti -tilanteista.

Karttavastauksia kertyi kaikkiaan liki 1600 kappaletta.

Pimeän aikaan jalankulkijan heijastin ja pyöräilijän valo auttavat muita havaitsemaan liikkujan.

Varsinaisia tapaturmia merkittiin yhteensä 63, mutta läheltä piti -tilanteita vastaajat merkitsivät jopa 264 kappaletta. Ongelmallisimmiksi kohdiksi nousivat Hankkarintien ja Vähämaanpuiston ylittävä suojatie Laivurinpolun kohdalla, Luoteisväylän ja Tehtaankadun liittymä sekä Luoteisväylän, Junamiehenkadun ja Sorkantien kiertoliittymä.

– Kaikille edellä mainituille kohteille on yhteistä se, että niillä on paljon kevyttä liikennettä. Kuitenkin jokaisessa kohteessa on erityyppisestä ongelmasta kyse ja näin ollen niihin haetaan erilaista ratkaisua.

Toiset kohteet vaativat isompia järjestelyjä, mutta jo pienillä asioilla voidaan vaikuttaa liikenneympäristön turvallisuuteen. Esimerkiksi Vähänmaanpuiston suojatieylityksestä varoitetaan autoilijoita jo nyt esimerkiksi tärinäraidoilla, Pajuoja kertoo.

Vastaajat toivat myös esille keinoja parantaa omaa käyttäytymistään jalankulkijana, pyöräilijänä tai autoilijana liikkuessaan. Vastauksissa mainittiin muun muassa toisten parempi huomioiminen, tarkkaavaisuuden parantaminen, turvalaitteiden käyttö sekä sääntötuntemusten parantaminen.

– Pyöräilijöillä ongelmana on väistämisvelollisuuden noudattaminen pyörätien jatkeella ajettaessa.

Juttusarjassa esitellään Rauman patsaita, muistomerkkejä ja ulkoilmaveistoksia.

PATSAAT & VEISTOKSET

Kanali Helm kunnioittaa

ALFRED KORDELINIA Teksti: Marko Östman

Suurena kulttuurin ystävänä tunnettu liikemies ja mesenaatti Alfred Kordelin syntyi Raumalla marraskuussa 1868.

Kouluja käymätön merimiehen poika toteutti unelmansa luomalla itselleen suuren omaisuuden käytännössä tyhjästä. Hän ansaitsi elantonsa itse jo kymmenvuotiaana ja perusti 19-vuotiaana yhdessä veljensä kanssa kauppapuodin.

Kordelin sijoitti varojaan muun muassa teollisuuteen sekä osti kauppaliikkeitä ja tehtaita, jotka myi hyvällä voitolla eteenpäin.

Voitot Kordelin sijoitti myöhemmin muun muassa kutoma- ja metalliteollisuuteen, laivanvarustukseen sekä kartanoihin ja maatalouteen. Perheetön Kordelin rakennutti itselleen Naantaliin Kultarannan, joka toimii tätä nykyä Suomen tasavallan presidentin kesäasuntona.

Kordelinin testamentin pohjalta perustettiin vuonna 1918 kulttuurirahasto Alfred Kordelinin säätiö. Tämä yksi maamme vanhimmista suomenkielisistä säätiöistä jakoi ensimmäiset stipendinsä vuonna 1920.

Säätiön tehtävänä on edistää tieteitä, kirjallisuutta, taiteita ja kansanvalistusta.

Alfred Kordelinin säätiö jakaa stipendejä ja apurahoja sekä tunnustuspalkintoja. Palkintoja jaetaan vuosittain neljä, aina Alfred Kordelinin syntymäpäivänä 6. marraskuuta. Niillä halutaan huomioida suomalaisia kulttuuritekoja. Ensimmäinen kunniapalkinto myönnettiin vuonna 1920 säveltäjä Jean Sibeliukselle.

Muistomerkki ja rintakuva kanaalin varrella Kordelin kuoli vuonna 1917, vain päivää ennen 50-vuotissyntymäpäiväänsä, niin sanotussa Mommilan kahakassa venäläisen matruusin ampumaan luotiin. Hänet haudattiin synnyinkaupunkinsa Rauman vanhalle hautausmaalle Kordelinin kappeliin.

Vuonna 1921 valmistuneen ja omaisten varoilla rakennetun hautakappelin suunnitteli arkkitehti Lars Sonck. Alfred Kordelinin rintakuva sekä muistomerkki Kanali Helm sijaitsevat molemmat Rauman Kanalin varrella.

Kordelinin säätiö antoi Rauman kaupungille kahden miljoonan markan lainan vuonna 1920. Samalla säätiö lahjoitti Kordelinin siunauskappelin Rauman seurakunnalle.

Osoittaakseen kiitollisuutensa Rauman kaupunginvaltuusto tilasi kuvanveistäjä Wäinö Aaltoselta Alfred Kordelinin rintakuvan.

Pronssinen veistos oli alun alkaen tarkoitettu sisätilateokseksi. Vuonna 1960 se kuitenkin sijoitettiin nykyiselle paikalleen varsinaisen muistomerkin eli Kanali Helmen läheisyyteen.

Kanali Helm osa vappuperinnettä jo 43 vuoden ajan Kanali Helm on Aaltosen ateljeessa uransa aloittaneen kuvanveistäjä Mauno Oittisen tekemä veistos.

Oittinen sai suunnittelutyön sijoittumalla ensimmäiselle sijalle Kordelinin säätiön vuonna 1945 julistamassa valtakunnallisessa kuvanveistokilpailussa. Oittinen teki teoksesta kipsimallin, jonka pohjalta viimeistelyn suoritti kuvanveistäjä Lauri Leppänen.

Kesäkuussa 1947 paljastettu pronssineito kantoi työnimeä Helmisimpukka ja mustekala. Tähän nimeen ei kuitenkaan oltu tyytyväisiä ja Nimi tyttärelle -kilpailuun tulleiden useiden ehdotusten joukosta parhaimmaksi arvioitiin nykyinen nimi Kanali Helm.

Veistos kuuluu raumalaiseen vappuperinteeseen. Vapun juhlinta käynnistyy joka vuosi opiskelijajärjestöjen toimesta, kun he pesevät ja lakittavat patsaan. Helmi-neito sai ensimmäisen kerran valkolakkinsa jo vuonna 1975, joten tänä vuonna perinnettä pidettiin yllä jo 43. kerran. Perinteen mukaan paikalla oleva yleisö saa laittaa omat ylioppilaslakkinsa päähän vasta sen jälkeen, kun Kanali Helm on saanut oman lakkinsa.

15

KARIN KAMPUKSESTA

kaupunkilaisten olohuone Teksti: Sini Gahmberg kuva: Minna Paananen

Raumalaiset saavat Karin kampuksesta todellisen monitoimikeskuksen, jonka ovet käyvät aamuvarhaisesta iltamyöhään. Sen muodostavat Hj. Nortamon peruskoulu, uimahalli, kansalaisopisto sekä siihen sisältyvät kuvataide- ja käsityökoulut, musiikkiopisto, liikuntahalli ja nuorison kokoontumistila.

Rauman kaupunki aloittaa hankkeen käyttäjälähtöisesti ja osallistavasti, sillä kampuksen suunnitteluun osallistuu monia tahoja tilojen käyttäjistä sen ylläpitäjiin.

Suunnittelussa ovat mukana koulutuksen, liikunnan, liike-elämän, seurakunnan, Rauman kaupungin henkilöstön ja luottamushenkilöiden edustajat kuten myös lasten, nuorison, ikäihmisten ja vammaisneuvoston edustajat.

Karin kampus on teknisen toimialan ja sivistystoimialan iso ja yhteinen ponnistus, joka on kaikkien kaupunkilaisten yhteinen asia, teknisen toimialan johtaja Tomi Suvanto ja sivistystoimialan johtaja Soile Strander hymyilevät.

16

Yhteisöllisestä suunnittelusta yhteisölliseen kampukseen – Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa saadaan tietoa ja ideoita käyttäjien tarpeista päätöksenteon tueksi. Viivaakaan ei piirretä ennen kuin käyttäjiltä on saatu ajatuksia, ideoita ja tarpeita toimintoja vastaaviksi tiloiksi, sivistystoimialan johtaja Soile Strander sanoo.

RAUMALAISTEN AKTIIVISEN TOIMINNAN SYDÄN!

Karin kampuksen ideapäivien ennakkokyselyn tuloksena saatiin kokoon runsaasti toiveita ja haaveita kampuksen tulevista toiminnoista ja palveluista.

©ideascout 2018

Strander on syystä innoissaan. – Kampus on ensimmäinen suuren kokoluokan hanke, jossa käyttäjät todella pääsevät vaikuttamaan laajalla rintamalla alkuvaiheesta alkaen. Tekninen toimiala rakentaa ja sivistystoimiala käyttää, ja yhteisesti suunnitellaan, hän kertoo.

– Käyttäjälähtöinen suunnitteluprosessi on käyttäjille valtava mahdollisuus ja vastuu.

Tavoitteemme on, että saamme käyttäjille viihtyisät, tarpeet täyttävät ja sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistavat tilat. Lisäksi saavutettavuuteen kuten parkkipaikkoihin ja saattoliikenteeseen kiinnitetään suunnittelussa huomiota, hän sanoo.

Marraskuussa pidettiin kaupunkilaisille kolme erillistä suunnittelupäivää, joista ensimmäisessä pureuduttiin kampuksen visioon, unelmiin ja mahdollisuuksiin.

Toisessa päivässä edettiin käyttäjien palvelutarpeista tilaideoihin sekä pohdittiin kampuksen toimijoiden ja organisaatioiden synergioita: tilojen yhteiskäyttöä ja jakamista.

– Kolmannessa ja viimeisessä suunnittelupäivässä päästiin konkretiaan eli hahmoteltiin yhdessä tiloja, jotka vastaavat käyttäjien tarpeita. Suunnittelupäivien jälkeen käyttäjien tarpeet muunnellaan rakennussuunnittelua ohjaavaksi tiedoksi,

jota arkkitehdit alkavat työstää suunnittelupöydillään, hän kertoo.

Käyttäjälähtöisen Karin kampuksen suunnitteluprosessin toteutti kampusten ja kiinteistöjen palvelumuotoiluun erikoistunut Ideascout.

Vuonna 2022 valmistuva Karin kampus on keskustan merkittävä vetovoimatekijä ja monipuolinen monitoimi- ja kulttuurikeskus Vanhan Rauman rinnalla.

– Se on kaikkien kaupunkilaisten syys-, talvi- ja kevätkauden yhteisöllinen olohuone, jossa sivistyksen lisäksi voi aktiivisesti harrastaa laajalla repertuaarilla. Sen on kestettävä nykykaupunkilaisten ja tulevaisuuden tarpeita, hän toteaa.

Papinpellon päiväkodissa AVOIMET OVET –TAPAHTUMA 2.12. klo 12–15 Glögiä ja joulutunnelmaa – tervetuloa!

Järjestävät: Rakennus JTS OY JA RAMIRENT 17

Johtava ylilääkäri Emilia Katko-Kesälän sekä ylihoitaja Marja Lehtimäen mukaan kehitysmyönteinen ilmapiiri takaa terveyspalvelujen kehittämisen.

Kiirevastaanoton puolella potilaiden odotusaikoja pyritään jatkossa lyhentämään.

RAUMAN TERVEYSPALVELUJA kehite Teksti ja kuvat: Kalle Aaltonen

Toimiva perusterveydenhuolto on palvelevan kunnan sekä hyvinvoivan kuntalaisen peruspilareita. Raumalla tarjottavien terveyspalveluiden kattaus on laaja. Kirjoon kuuluvat muun muassa lääkärien ja hoitajien kiireettömät ja kiirevastaanotot, sairaanhoito, neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, lääkinnällinen kuntoutus sekä suun terveydenhuolto.

Tiimimalli hoidon jatkuvuuden tukena Terveyspalveluiden laadun takaamiseksi Rauma kehittää toimintaansa jatkuvasti.

Lääkärien ja hoitajien kiireettömällä vastaanotolla hoitoa pyritään parantamaan niin sanotun tiimimallin avulla. Toukokuussa 2018 alkaneen tiimimallitoiminnan tavoitteena on, että kun asiakas ottaa yhteyttä, hän pääsee itse valitsemaan häntä hoitavat lääkärit ja hoitajat.

– Oman lääkärin ja hoitajan valitseminen on erityisen tärkeää niille potilaille, joilla on pitkäaikaisia sairauksia. Satunnaisesti sairastavalle ei välttämättä ole niin tärkeää kuka häntä hoitaa, mutta pitkäaikaissairaitten tapauksessa on järkevintä niin potilaan kuin henkilöstön kannalta, että samat ihmiset hoitavat samaa potilasta, kertoo Rauman terveyspalveluiden johtava ylilääkäri Emilia Katko-Kesälä.

Jokaisessa tiimissä on jäseniä terveydenhuollon eri ammattiryhmistä. Mikäli

18

omalle lääkärille tai hoitajalle ei jostain syystä saakaan aikaa, tarjotaan asiakkaalle aikaa tiimin toiselle lääkärille ja potilaan hoito pysyy hallitussa piirissä.

– Lisäksi kiirevastaanoton puolella potilaiden odotusaikoja pyritään lyhentämään.

Tutkimme vaihtoehtoa, jossa potilas voisi odottaa hoitoon pääsyä omassa kodissaan, jos esimerkiksi kiirevastaanotto olisi pahasti ruuhkautunut eikä potilas olisi välittömän hoidon tarpeessa, Katko-Kesälä lisää.

Ikäihmisten kaatuilut ja murtumat kuriin Raumalla panostetaan myös ikäihmisten palveluiden parantamiseen. Ylihoitaja Marja Lehtimäen mukaan lääkinnällisen kuntoutuksen sekä vanhuspalveluiden yhteistyössä toteuttamaa vanhusten kotikuntoutusta viedään eteenpäin koko ajan.

– Kotikuntoutuksella edistetään ja tuetaan asiakkaan omatoimisuutta päivittäisissä toimissa, kun kotona selviytyminen on uhattuna. Kotikuntoutusjakso voi olla ajankohtainen myös pitkän sairaalajakson jälkeen, Lehtimäki selventää.

Geriatrian poliklinikalla on vuoden alussa perustettu Pysy Pystys -poliklinikka, jonka tavoitteena on ehkäistä usein kaatuilevien vanhusten kaatumisia ja murtumia. Poliklinikka on matalan kynnyksen

toimintaa, johon voi ottaa yhteyttä ilman lääkärin lähetettä.

– Toiminta on moniammatillista ja siihen sisältyy sairaanhoitajan ja fysioterapian vastaanotto sekä tarvittaessa lääkärin vastaanotto. Yhteyttä voi ottaa, jos kaatumisia ja vaaratilanteita on useita, Lehtimäki jatkaa.

Tietoa omasta hyvinvoinnista sähköisesti Sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tätä päivää. Esimerkiksi eOmahoidon sekä sähköisen ajanvarausjärjestelmän lisäksi Raumalla käytetään Duodecimin terveystarkastuspalvelua, jonka käyttö tapahtuu netissä.

– Kuka tahansa voi tehdä terveystarkastuksen itsellensä, mutta sen lisäksi käytämme palvelua hoidon tukena. Naisten terveystarkastuksiin tuleville laitamme kutsukirjeen yhteydessä kehotuksen tehdä terveystarkastus ennen vastaanottoa.

Mikäli tarkastuksessa selviää jotain arveluttavaa, voidaan se ottaa puheeksi vastaanoton yhteydessä, Lehtimäki selventää.

Lisäksi kaikille 40-vuotta täyttäville miehille lähetetään viesti, jossa vinkataan sähköisen terveystarkastuksen tekemiseen. Tuloksista voi tarpeen mukaan olla yhteydessä Rauman terveyspalveluihin tai omaan työterveyslääkäriin.

RAUMAN TARINA (kaupunkistrategia)

Raumalla tarjottavien terveyspalveluiden kattaus on laaja ja potilaat ovat hyvissä käsissä.

etään jatkuvasti Positiivinen ilmapiiri laadun takeena Kun aiemmin mainittujen palveluiden jatkoksi lisätään esimerkiksi kiitosta kerännyt suun terveydenhuollon Halssi-toimintamalli voidaan todeta, että Raumalla potilaat ovat hyvissä käsissä.

Katko-Kesälän mukaan terveyspalvelujen kehityskohteita tarkkaillaan jatkuvasti.

– Henkilöstömme keskuudessa vallitsee kehitysmyönteinen ilmapiiri. Pohdimme jatkuvasti, mitä palveluja voitaisiin kehittää mahdollisimman järkevästi. Ensi vuodelle on esimerkiksi mietinnässä unihäiriöpotilaiden tutkimusmenetelmien laajentaminen. Kehityskohteiden suunnittelu ja toteutukset tehdään totta kai budjettien ehdoilla, Katko-Kesälä toteaa.

Halssi-toimintamallissa kohtuullisen vähän hoitoa tarvitsevan aikuisen potilaan hammashoito pyritään tekemään yhdellä käynnillä alusta loppuun.

Hyvinvointiohjelma

Henkilöstöohjelma

Maapoliittinenohjelma

Elinvoimaohjelma

Ohjelmilla vauhtia Rauman Tarinan toteutumiseen Kaupunki on saanut valmiiksi kaksi ohjelmaa, jotka ovat aivan keskeisiä työkaluja strategisten tavoitteiden toteuttamisessa. Syyskuussa valtuustossa hyväksytyt hyvinvointiohjelma ja henkilöstöohjelma linjaavat asioita ja sisältävät kehittämiskohteita ja –toimenpiteitä.

Hyvinvointiohjelman tavoitteena on edistää kuntalaisten hyvinvointia yhteistyössä eri tahojen ja asiantuntijoiden kanssa. Työtä tehdään sen eteen, että raumalaiset olisivat paitsi hyvinvoivia myös aktiivisia, osallistuvia, keskustelevia ja liikkuvia, viihtyisivät kotikaupungissaan ja olisivat innostuneita ja rohkeita. Ohjelma sisältää paljon mittareita, joilla voidaan mitata eri-ikäisten raumalaisten hyvinvointia.

Henkilöstöohjelma linjaa kaupungin henkilöstöpolitiikkaa ja määrittelee, miten Rauman Tarina toteutuu käytännön henkilöstöhallinnossa. Ohjelmassa on paljon tavoitteita mm. palkkapolitiikasta, esimiestyöstä, osaamisen kehittämisestä ja työturvallisuudesta. Ohjelmassa linjataan myös se, minkälainen työnantaja Rauman kaupunki haluaa olla.

Tämän vuoden kuluessa saadaan valmiiksi myös maapoliittinen ohjelma. Sillä yhdenmukaistetaan maapoliittisia linjauksia ja maanomistajien kohtelua. Tavoitteena on esimerkiksi luoda Raumalle riittävästi kohtuuhintaisia ja monipuolisia tontteja, varmistaa maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja hankkia aktiivisesti maata rakentamisen tarpeisiin.

Neljännen ohjelman laatiminen on vasta lähdössä vauhtiin. Elinvoimaohjelman keskeinen tavoite on aktivoida työllisyyttä, elinkeinotoimintaa ja verkostoitumista.

19

Hyppää ratsaille - kokeile, onnistu ja ihastu!

Teksti ja kuvat: Saija Laaksovirta

Ratsastustoiminta on Raumalla voimissaan. Mahdollisuuksia riittää aloittelijoille, kokeneemmille konkareille sekä kilpasarjalaisillekin. Mikäli monipuolinen liikuntalaji eläinystävän kanssa kiinnostaa, ilmoittaudu alkeiskurssille ja hyppää rohkeasti hevosen selkään! Tämä harrastus sopii kaikille, iästä ja liikuntataustasta riippumatta.

Raumalla on kolme ratsastuskoulua, joissa kaikissa järjestetään alkeiskursseja – Lähdepellon Ratsastuskoulu, Rauman Ratsastuskeskus ja Islanninhevostalli Baldur.

Eväät elämänmittaiseen harrastukseen Lähdepellon Ratsastuskoulussa ratsastustunnit painottuvat kouluratsastukseen ja toisinaan harjoitellaan myös esteratsastusta. Ratsastaa voi niin harrastus- kuin kilpailumielessä.

Opetus toteutetaan ryhmätunteina harrastajien tason mukaan. Alkeiskurssin alaikäraja on Lähdepellon ratsastuskoululla kuusi vuotta. Alkeiskurssi kestää viisi viikkoa, kerran viikossa 30 minuutin ajan. Alkeiskurssia käydään kuitenkin niin kauan kunnes hevosen hallinnan todetaan olevan turvallista ilman taluttajaa.

– Alkeiskursseillemme on aina riittänyt tulijoita ja järjestämme myös tenavavartteja perheen pienimmille. Ratsastuksen voi aloittaa koska tahansa, kunhan vain jaksaa istua hevosen selässä. Hevosiin on mahdollista päästä myös tutustumaan sovittaessa ennen tunnille tuloa, Lähdepellon Ratsastuskoulun ratsastuksenopettaja Sanna Sivusalo kertoo.

20

Uuden harrastuksen alkuvaiheessa tutustutaan hevosen hoitamiseen, käsittelyyn ja varustamiseen sekä ratsastuksen alkeisiin vaiheittain. Kun harrastaja kehittyy, opetuskin muuttuu yksilöllisemmäksi.

Tavallisimmin harrastajat käyvät ratsastustunneilla kerran viikossa, ympäri vuoden.

Tarvittavat välineet harrastuksen aloittamiseen ovat matalat kengät, kuten kumisaappaat, sekä käsineet. Kypärää voi lainata aluksi tallilta!

Monivaikutteinen liikuntamuoto Ratsastus kehittää harrastajan fyysistä kuntoa, tasapainoa, rytmitajua sekä koordinaatiokykyä. Hevosen kanssa toimiminen rentouttaa ja rakentaa myös ihmisen yhteyttä luontoon.

– Harrastaminen ja työskentely eläimen kanssa kiehtovat monia. Oppiminen ja yhteinen sävel eläimen kanssa vetävät puoleensa. Ja saahan hevosesta myös mahtavan ystävän, Sivusalo toteaa.

Roosa Tuokko tuntee hevosten varustamisen salat – suitset päähän ja satula selkään.

Hevosen hoitaminen on tärkeä osa harrastusta. Vaikka maailma muuttuu ja kiinnostuksen kohteet vaihtuvat, hevosharrastus pysyy käytännönläheisenä.

– Hevosen hoitopuolesta on ehkä hieman vieraannuttu. Nykyään myös liikutaan aiempaa vähemmän, mikä voi osaltaan tehdä hevosen selkään kiipeämisestä ja alastulosta aluksi hieman haastavampaa.

Tämän harrastuksen oppii kuitenkin vain tekemällä, Sivusalo pohtii.

Hevosharrastus mielletään usein tyttöjen ja naisten harrastukseksi, mutta Sivusalon mukaan näkemys vallitsee enemmänkin Suomessa.

– Tämä on mielenkiintoinen näkökulma, sillä este- ja kouluratsastuksen kansainvälisissä kilpailuissa suurin osa ratsastajista on miehiä, Sivusalo toteaa.

Aina oppii uutta Roosa Tuokko, 13, ja Halla Suonvieri, 12, viettävät Lähdepellon tallilla aikaa lähes päivittäin. Roosa on harrastanut ratsastusta kaksi vuotta ja Halla neljä vuotta. Junnutunneilla tytöt ovatkin usein taluttajan tehtävässä.

– Ratsastamisen lisäksi ruokimme hevosia, viemme niitä ulos ja autamme tietysti tallilla tarpeen mukaan, Halla Suonvieri kertoo.

Uuden oppiminen vetää hevosharrastuksessa puoleensa. Roosaa kiinnostaa myös kilpailutoiminta.

– Ihan kaikkea ei voi oppia koskaan, mutta onnistumiset ovat mukavia, Halla pohtii.

Tytöt kannustavat kokeilemaan ratsastusta rohkeasti.

INFO RATSASTUSKOULUT RAUMALLA: • Islanninhevostalli Baldur, Lapintie 237, 27310 Kodisjoki • Lähdepellon Ratsastuskoulu, Kodisjoentie 135, 26660 Rauma • Rauman Ratsastuskeskus, Vanha Turuntie 2, 26820 Rauma HINTA: Rauman seudulla noin 30–35 €/h

Halla Suonvieri on usein apuna junnutunneilla taluttajan roolissa.

21

Elämykset ja kokemukset innostivat luovan harrastuksen pariin

PIRKKO VILJANEN

Pirkko Viljasen autoilukertomus on luettavissa kokonaisuudessaan rauma.fi/ajankohtaista.

kirjoittaa kertomuksia Teksti ja kuva: Saija Laaksovirta

Raumalainen Pirkko Viljanen aloitti kirjoitusharrastuksensa jo 70-luvun alussa.

Viljanen kirjoittaa pääasiassa asiapitoisia matkakertomuksia, jotka pohjautuvat hänen omiin kokemuksiinsa. Kaikki lähti kirjeenvaihtajan työnkuvasta ja käännöstöistä.

Viljanen on suorittanut Turun kauppakorkeakoulun kirjeenvaihtajan tutkinnon ja vastasi aluksi yritysten myyntiosastoilla itsenäisestä ulkomaan kirjeenvaihdosta.

Myöhemminkin erilaisissa tehtävissä yritysten johtoportaassa kirjoittamista tarvittiin aina. Hän on työskennellyt ulkomailla sekä matkustanut ympäri Eurooppaa.

– Hiljalleen aloin matkustellessani kirjoitella paikkojen nimiä ja tapahtumia ylös. Pitkien kertomuksieni aiheet kumpuavat matkoistani, omista kokemuksistani, elämästä sekä ajankohtaisista asioista.

Kirjoitan mielelläni asia- ja tietopainotteisia tekstejä, Viljanen kertoo.

Esimerkiksi Uudenkaupungin autotehdas ja autoteollisuus innoitti Viljasen hiljattain muistelemaan autoilun alkutaipaleita sodanjälkeisessä Suomessa.

Viljasen kertomuksia ovat lukeneet tuttavat sekä työtoverit ja palaute on ollut positiivista. Hän suoritti aikanaan Ruotsissa nettikirjoittamisen kurssin ja muutamassa ruotsalaisessa talouslehdessä julkaistiin-

kin Viljasen artikkeleita. Hänen haaveenaan on joskus julkaista vielä kokonainen kirja kertomuksistaan.

– Kävin Rauman kansalaisopistossa edellisenä keväänä tietokirjallisuuskurssin.

Omaa tasoaan on vaikea arvioida, joten oli mukavaa saada suoraa palautetta asiantuntijoilta, Viljanen toteaa.

Unohda velvollisuudet ja anna ajatuksen juosta Erityisesti tietoon ja historiaan perustuvia kertomuksia kirjoittaessa Viljanen perehtyy asioiden taustoihin. Myös tuntemusten ja reaktioiden ilmaiseminen on tärkeää.

Pirkko Viljanen kirjoittaa mielellään kokemuksiinsa pohjautuvia, asiapitoisia kertomuksia sekä suosii tietokirjallisuutta.

22

POIMINTOJA PIRKON AUTOILUKERTOMUKSESTA: Kuka tähä o fiolis pysättän? kysyi maalaiskylän mies äidiltäni työntäen päänsä auton etuosan avoimesta ikkunasta sisään.

– Toisinaan tarkistan henkilöiden nimiä ja vuosilukuja, syvennyn historiaan tai palaan ottamiini kuviin. Kirjoittaminen opettaa tiedonhakua ja luovuuttakin.

Välillä täytyy myös miettiä, miten asiat ilmaistaan eri kielillä eri tavoin, Viljanen pohtii.

Aina kertomus ei synny hetkessä, vaan vaatii sanavaihtoehtojen mutustelua useampaan kertaan. Kirjoittaminen vie kuitenkin nopeasti mennessään ja silloin siihen eläytyy syvästi.

– Kirjoittamiseen keskittyminen vaatii rauhallista aikaa sekä velvollisuuksien unohtamista. Silloin sanainen arkku voi lähteä liikkeelle, Viljanen toteaa.

Usein kuulee sanottavan, että mitä enemmän lukee sen paremmin myös kirjoittaa.

– Kyllä siinä varmaan on perääkin.

Olen jo kaksivuotiaana tuntenut kirjaimet ja kirjat ovat olleet minulle aina kaikki kaikessa. Hankin itselleni enimmäkseen tietoon nojautuvia kirjoja, joiden pariin voin palata yhä uudestaan, Viljanen kertoo.

Mikäli kirjoitusharrastuksen aloittaminen kiinnostaa, kannattaa tarttua rohkeasti kynään tai naputella tekstiä tietokoneelle.

– Harrastuksesta jää mukavia muistoja niin itselle kuin jaettavaksi!

Auton vuosimallia en muista, mutta se oli muodoltaan neliskanttinen, jollaiset eivät vielä 50-luvun alussa olleet ollenkaan harvinaisia silloisilla, vähäliikenteisillä maanteillä. Kansan suussa näitä kutsuttiin nimellä ”kantti kertaa kantti”.

Ei ollut ”festareita”, mutta Rauman ympäristön kylät järjestivät erilaisia kesä- ja kyläjuhlia sekä arpajaisia, ja joillakin näistä pistäydyimme joka kesä. Näiden tapahtumien ansiosta Rauman lähiseudut tulivat tutuiksi.

Muistan myös Sorkan kylän suuret, keväisin kukkivat tuomilehdot, jotka on jouduttu hävittämään tielevennyksen takia. Eikä se tie voi vieläkään leveydellä ylpeillä.

Usein retkiltä palatessamme isäni halusi koukata Rauman sataman kautta laivoja katsomaan. Satamaan oli vapaa pääsy aivan laiturin nokkaan asti. Sinne johti kapea ja mutkainen tie, joten satama tuntui sijaitsevan paljon kauempana kuin nykyään.

Keskeltä kanaaliakin nousi pieni vehreä saari, jolla törrötti ”piskuinen” punainen, asuttu mökki. Nykyään saari on yhdistetty mantereeseen, ja paikalla seisoo Ammattikorkeakoulun liiketalousyksikkö.

Isän kesälomilla teimme pidempiä automatkoja, kuten Turkuun, jonne ajo kesti puolisen päivää. Turku oli minusta kummallinen paikka. Siellä satoi aina. Vasta opiskeluvuosinani näin, ettei siellä aina satanut.

Ennen talvet olivat lumisia ja kylmiä ja jääpeitteet vahvoja.

Raumalla Otanlahden jäällä järjestettiin joka talvi ravikilpailut.

Jää kesti hevoset, hevosajot, satapäisen yleisön ja vielä läheisessä parkissa olevat autotkin. Mitenkähän mahtaisi tänä päivänä käydä?

Presidentinlinnan puutarha oli avattu yleisölle, ja sinne pääsi joka kesäperjantai. Pitihän meidän raumalaisina Alfred Kordelinin itselleen rakennuttamaa kesäpalatsia käydä tutkailemassa.

23

KULTTUURI & KOULUTUS

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLALLISUUDET torstaina 6.12.2018

RAUMAN KAUPUNGINKIRJASTO

Partiolaisten lipunnosto klo 9 Posellin edessä (Nortamonkatu 12) Rauman Pyhän Ristin kirkossa (Luostarinkatu 1) klo 10 jumalanpalvelus, jonka jälkeen klo 11.30 ohjelma ja seppeleiden lasku sankarihaudoilla Rauman vanhalla hautausmaalla.

Poikkeavat aukioloajat:

5.12.

6.12.

24.–­26.12.

31.12.

1.1.

6.1.

itsenäisyyspäivän aatto, pääkirjasto klo 9–17 ja lähikirjastot 10–17 itsenäisyyspäivä suljettu jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä suljettu uudenvuoden aatto, pääkirjasto klo 9–15 ja lähikirjastot klo 10–15 uudenvuodenpäivä suljettu loppiainen suljettu

21.12.–7.1. Kodisjoen kirjasto suljettu Kirjastoauton aikataulu kirjaston nettisivuilla.

Kodisjoen kirkossa klo 10 jumalanpalvelus, jonka jälkeen seppeleen lasku sankarihaudalla ja itsenäisyyspäivän juhla Kodistuvalla (Kodisjoentie 1453 A).

Lapin kirkossa itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus klo 10, jonka jälkeen seppeleiden lasku sankarihaudoilla ja ohjelmalliset kirkkokahvit Lapin seurakuntakodissa (Hiedastentie 6).

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLA Rauma-salissa (Satamakatu 26) klo 13.

Kahvitarjoilu klo 12 alkaen.

Juhlan tervehdyspuheen pitää sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Sauli Ahvenjärvi ja juhlapuheen reservin upseeri Ravo Sarmet.

TERVETULOA!

HISTORIAN AARTEITA

VALOA PIMEYTEEN Teksti: Hanna-Leena Salminen, museointendentti Rauman museo

Tämä koivusta valmistettu kynttilänjalka on saatu Rauman museon kokoelmiin vuonna 1911. Museon stipendiaatti, ylioppilas Aarne Äyräpää (vuoteen 1930 asti Europaeus) suoritti tuolloin esinekeräystä Raumalla ja lähialueilla. Kynttilänjalan lahjoitti Kustaa Sato-Hunsala. Tuolloin muistiin merkityn tiedon mukaan kynttilänjalka on ollut ikimuistoisista ajoista käytössä Lapin Ylikierillä Sato-Hunsalan talossa.

Kynttilänjalan pohjasta on vielä heikosti luettavissa vuosiluku 1782. Kynttilänjalka on mahdollisesti valmistettu tuolloin, mutta varmuutta tästä ei ole. Suomessa kynttilät kuitenkin yleistyivät vasta 1800-luvun puolen välin jälkeen, kun parafiini 1830 ja sittemmin myös steariini keksittiin. Sitä ennen valontuojana olivat yleisesti päreet tavallisen kansan kodeissa. Kynttilöitä on kyllä ollut jo antiikin Roomassa käytössä, ja Suomessakin jo keskiajalta lähtien. Ensimmäiset kynttilät valmistettiin erilaisista öljyistä tai talista, nämä kynttilät kärysivät ja rätisivät. Mehiläisvahasta valmistetut kynttilät paloivat kauniisti, mutta ne olivat pitkään vain varakkaiden saavutettavissa ja käytössä kirkoissa ja kartanoissa.

24

Todennäköisesti vuonna 1782 tehdyn, koivusta veistetyn kynttilänjalan pintaan on poltettu ympyrän muotoisia koristeita.

ONNISTU

TAPAHTUMAN JÄRJESTÄMISESSÄ

Rauman kulttuuri- ja museopalvelut ja kansalaisopisto järjestävät yhteistyössä luentosarjan, jossa käsitellään tapahtuman järjestämistä eri näkökulmista käytännönjärjestelyistä viranomaismääräyksiin. Lisäksi kuullaan erilaisten tapahtumien järjestäjien kokemuksia ja kommentteja. Luennot on tarkoitettu niille, jotka järjestävät tai aikovat järjestävää pieniä tai suuria yleisötapahtumia. Luennoille on vapaa pääsy.

To 24.1. klo 18.00–19.30 MITEN TAPAHTUMA RAKENNETAAN?

Ti 5.3. klo 18.00–19.30 MIKÄ ON JÄRJESTÄJÄN VASTUULLA?

Pohditaan, miten tapahtumaa suunnitellaan ja mitä kaikkea pitää huomioida kohderyhmästä kustannuksiin.

Tapahtuman järjestäjä on vastuussa turvallisuudesta. Luennolla käydään aluepalopäällikkö Juha Suonpään johdolla läpi yleisötapahtumien turvallisuus- ja pelastussuunnittelua.

Kuullaan kokemuksia luennon, kaupunkifestivaalin ja kaupallisen tapahtuman järjestämisestä.

Ke 13.2. klo 18.00–19.30 OVATKO LUVAT KUNNOSSA? Tapahtuman järjestäjän pitää huolehtia viranomaisten informoimisesta ja toimittaa lupahakemukset ajoissa käsiteltäväksi.

Luennolla käydään rikoskomisario, Rauman lupapalveluyksikön päällikkö Leo Tusan johdolla läpi yleisötilaisuusilmoituksen tekeminen ja tapahtumien yleisöturvallisuus poliisin näkökulmasta.

Ma 25.3. klo 18.00–19.30 TAPAHTUMAJÄRJESTÄJÄN ABC Luennolla käydään läpi tapahtumajärjestäjän tarkistuslista ja keskustellaan tapahtuman järjestämisen vaiheista. Lisäksi pohditaan markkinointia ja kuullaan ennakkoluulottomasta tavasta uudistaa tapahtumaa.

25

LIIKUNTA & VAPAA-AIKA

RAUMAN UIMAHALLI UIMAHALLIN POIKKEUKSELLISET AUKIOLOAJAT 5.12. itsenäisyyspäivänaatto suljettu 6.12. itsenäisyyspäivä suljettu 23.12. jouluaaton aatto suljettu 24.12. jouluaatto suljettu 25.12. joulupäivä suljettu 26.12. tapaninpäivä suljettu 31.12. uudenvuodenaatto suljetaan klo 14 1.1. uudenvuodenpäivä suljettu 6.1. loppiainen klo 11–17

KYNTTILÄUINTI UIMAHALLISSA to 20.12. klo 6–20

WIBITISTÄ EKSTRAILOA

Alkeisryhmässä harjoitellaan veteen totuttelua tavoitteena merenneitomerkki ja 10 metrin uimataito.

Wibit-radan ajankohdat ja muuta lisäinfoa wibitistä uimahallin nettisivulta rauma.fi/uimahalli

Alkeisjatkoryhmässä tavoitteena hyljemerkki eli 25 metrin uimataito.

Jatkoryhmässä on tavoitteena kalamerkki ja 50 metrin uimataito.

Ilmoittautuminen: raumanuimaseura.fi/uimaopetus Sivulta löytyy myös ohjeistus uimakoulua varten. Jäljelle jääneitä paikkoja voi tiedustella raus.toimisto@gmail.com.

Aikamuutokset mahdollisia.

VESIVOIMISTELUT wesiwoikka.fi

Ohjausmaksu 3 € + uimahallimaksu.

Ryhmien kesto pääsääntöisesti 45 min. Muutokset mahdollisia.

UIMAHALLIN RANNEKKEEN NETTILATAUSOHJEET Lataamista varten tarvitset rannekkeen numeron ja verkkopankkitunnukset. Voit ostaa netissä Rauman uimahalliin aikuisten, lasten ja eläkeläisten 10, 20 ja 50 kerran sarjaliput. Edellä mainituista lipuista voit ostaa vain niitä, joita rannekkeellesi on viimeksi ladattu. Tuote pitää ensimmäisen kerran ladata uimahallin kassalla - jatkossa sen voi ladata verkossa. Ostettu sarjalippu latautuu rannekkeelle uimahallin portilla aikaisintaan 2 tunnin kuluttua ostosta ja se on aktivoitava portilla viimeistään 30 päivän kuluessa. Latauslinkki nettisivulla: rauma.fi/uimahallinaukioloajat Huom. Wesiwoikka, kuntosali, yritys- ja vauvauintituotteita ei voi ladata netissä.

26

Lisätietoa ryhmistä: rauma.fi/liikuntaryhmat

ICE-SKATING TOUR RAUMALLA

UIMAKOULUT 5–9-VUOTIAILLE Lapsen tulee olla täyttänyt 5 vuotta.

TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT JA AIKUISTEN ERITYISRYHMÄT

Ice-Skating Tour -tapahtuma on Raumanmeren tekojäällä ti 8.1. Päivällä on koululaistapahtuma ja avoin perheluistelu illalla klo 18–20. Ice Skating Tour -konsepti on Luisteluliiton operoima kokonaisuus, jota tehdään yhdessä kuntien liikunta- ja vapaa-aikatoimien sekä koulujen kanssa. Ice Skating Tour on liikuttanut Suomessa vuodesta 1998 alkaen.

RAUMANMEREN TEKOJÄÄ Tekojään arvioitu käyttöaika on 1.12.– 1.3. Tekojään aukioloaika on arkisin klo 8–21 ja viikonloppuisin klo 9–21.

Tekojään päivittäinen hoitoaika on klo 14.30–15.30, jolloin kentät ajetaan jäänhoitokoneella.

Näkyvyys jäänhoitokoneesta on varsin rajallinen, joten kaikkien käyttäjien tulee ehdottomasti poistua jääalueelta ja kaukalosta huoltotauon ajaksi. Viikoittainen huoltoaika on maanantaisin klo 8–11, jolloin tekojää on suljettu.

MAKSUTON YLEISÖLUISTELUVUORO Harjoitusjäähallissa sunnuntaisin klo 12.30–13.30. Muutokset mahdollisia. Mahdolliset ylimääräiset yleisöluisteluvuorot löytyvät: rauma.fi/yleisovuorot Tuki-Areenan yleisövuorot: tukiareena.fi

LAPSET & NUORET

NUORISOTOIMINTAA Kuovin nuorisotalo, Kuovinkuja 4 ma ti ke to pe

klo 16.30–20.30 klo 17.30–20.00 klo 16.30–20.30 klo 14.30–17.00 klo 16.30–23.00

(7 lk–17-vuotiaat) (17–28-vuotiaat) (7 lk–17-vuotiaat) (5-6 lk) (7 lk–17-vuotiaat)

LIVEMUSA-ILTA Perjantaina 14.12. klo 16.30-23.00 Kuovilla Esiintymässä mm. 27 years ja Vessapoliisit. K-13 Lisätietoja: nuortenrauma.fi/tapahtumat-ja-retket

Musiikinohjausta bändihuoneessa perjantaisin.

Joululoma 20.12.–3.1.

Toiminta jatkuu normaalisti perjantaina 4.1. alkaen.

Hiihtolomaviikolla: ti klo 17.30–20.00 (17–28-vuotiaat) pe klo 16.30–23.00 (7 lk–17-vuotiaat)

Lapin työväentalo, Hinnerjoentie 15 ke klo 14.30–17.00 (5–6 lk)

klo 17.30–20.30 (7 lk–17-vuotiaat)

YSTÄVÄNPÄIVÄ-DISCO Torstaina 14.2. klo 17–20 Kuovilla 5–6 –luokkalaisille

YÖNUOKKARIT KUOVILLA ma–ti 18.–19.2. (5-6 lk) ti–ke 19.–20.2. (7 lk–17-vuotiaat) Ilmoittautumiset yönuokkareihin 21.1. alkaen.

Lisätietoja: nuortenrauma.fi/tapahtumat-ja-retket

Ke 5.12. ei toimintaa. Joululoma 13.12.–8.1.

Lapin liikuntahalli, Kirkkotie 6 Sählytunti ti klo 16–17

(7.-9. lk)

Joululoma 12.12.–7.1.

Ohjaajana Annika Hakala.

Lisätietoja: nuoriso-ohjaaja Jessina Vastamäki, p. 040 180 9780.

LASKETTELUMATKA HIMOKSELLE Torstaina 21.2.

Lähtö Rauman linja-autoasemalta klo 8 ja paluu n. klo 23.

Matkan hinta 15 €+mahdollinen hissilippu ja välinevuokra.

Alle 13-vuotiailla oltava huoltaja mukana.

Lisätietoja: nuortenrauma.fi/tapahtumat-ja-retket

27

INFO • Noin 50 prosenttia Rauman koulujen 6.–9-luokkalaisista on jo ladannut nuorisopassisovelluksen älypuhelimeensa.

• 257 oppilasta on lunastanut passin eduista viiden kerran uimarannekkeen Rauman uimahalliin. Passin myötä uimahallissa on käyty jo 475 kertaa.

• Elokuvateatteri Iso-Hannussa nuoret hyödynsivät passin elokuvalippuetua syyskuussa 177 kertaa ja lokakuussa 79 kertaa.

• Keilahallissa kävi syyskuussa 115 nuorta ja lokakuussa 98 nuorta.

Nuorisovaltuuston jäsenet, Emmi Määttä ja Roosa Helin, ovat tutustuneet passiin ja ottaneet edut aktiiviseen käyttöön.

NUORISOPASSI FÄRMI

kiinnostaa ja kannustaa harrastusten pariin Teksti ja kuvat: Saija Laaksovirta

Raumalla otettiin syyskuun alussa käyttöön nuorisopassi Färmi, joka mahdollistaa nuorille liikuntaan ja kulttuuriin kannustavia etuja. Älypuhelimeen ladattava passi on aktivoitu raumalaisille 6.–9.-luokkalaisille.

Rauman nuorisovaltuusto on ollut tiiviisti mukana passin suunnittelussa yhdessä liikuntapalvelujen kanssa. Nuorisopassin sisältöä ja kokonaisuutta ideoitiin jo keväällä nuorisovaltuuston kuulemispäivässä sekä kokouksissa.

Nuorisovaltuuston jäsenet, Emmi Määttä, 15, ja Roosa Helin, 15, ovat tutustuneet passiin ja ottaneet edut aktiiviseen käyttöön. Kaveripiirissäkin Färmi tunnetaan, mutta tytöt toivoisivat passille vielä enemmän näkyvyyttä ja käyttäjiä.

– Näin lyhyelläkin käyttökokemuksella olemme todenneet, että passin pitäisi olla kaikkien alle 18-vuotiaiden raumalaisten käytössä. Ikä ei määritä varallisuutta, eikä kiinnostusta harrastuksiin, Emmi toteaa.

Syksyn etuina leffoja ja liikuntaa Tällä hetkellä Rauman nuorisopassin syksyn eduista löytyy leffalippuja elokuvateatteri Iso-Hannuun, viiden kerran

28

uimaranneke uimahalliin, keilailukertoja sekä kuntosalikurssi. Emmi on jo hyödyntänyt nuorisopassia elokuvateatterissa ja suunnittelee seuraavaksi keilausta. Roosan suunnitelmissa on myös elokuvailta. Tytöt toivoisivat nuorisopassin etuihin myös lippuja Lukon kotipeleihin.

– Edut ovat hyviä ja sovellus itsessään toimiva. Passi kannustaa tekemisen pariin.

Esimerkiksi kuntosalikurssit ovat nuorille usein liian kalliita, mutta nyt on mahdollisuus testata harrastusta ilmaiseksi vaikka koulukaverin kanssa, Roosa sanoo.

Jokaisella edulla on määräaika, jonka puitteissa se tulee käyttää. Yksittäisiä etuja sekä tapahtumakutsuja lisätään sovellukseen silloin tällöin.

– Olisi kiva, jos sovelluksessa näkyisi esimerkiksi tulevat edut jo etukäteen.

Uusista eduista voisi myös tulla ilmoitus, Emmi pohtii.

Passi muotoutui nuorten toiveista Idea passista oli nuorisovaltuuston suunnitelmissa aluksi hieman erilainen.

Nuoret toivoivat mahdollisuuksia tutustua raumalaisten seurojen toimintaan,

mutta toteutus osoittautui käytännössä haastavaksi. Suunnitelmaa muutettiin ja nyt mukana on niin Rauman kaupungin tarjoamia palveluja kuin raumalaisia yrittäjiä. Nuoret toivat suunnitteluvaiheessa mukaan vahvasti omia näkemyksiään.

– Halusimme ehdottomasti saada passista maksuttoman. Toimme mukaan myös selkeästi nuorten näkemystä. Leffalippujen tilalle ehdotettiin teatterilippuja, mutta me nuoret pidimme pintamme ja painotimme elokuvia, Roosa naurahtaa.

Emmille ja Roosalle uusi nuorisopassi tuli tutuksi nuorisovaltuuston kautta.

Pääasiassa passista on viestitty kouluissa Wilma-tiedotteiden kautta. Tytöt kokevat, että esimerkiksi suora Wilma-viesti huoltajille sekä infotilaisuus nuorille voisi lisätä tietoutta.

Käyttökokemus nuorisopassista on sekä Emmille että Roosalle mieluinen. Sovellus ja sen edut toimivat, eikä ongelmia ole esiintynyt.

– Tulemme varmasti käyttämään passia jatkossakin. Toivottavasti mahdollisimman moni 6.–9-luokkalainen ottaa tästä ilon irti, Emmi toteaa.

Rauman kaupungin uusi nuorisopäällikkö Rea Poikonen

Kaikki tekeminen lähtee nuorista Teksti ja kuva: Saija Laaksovirta

Rauman kaupunki sai uuden nuorisopäällikön syyskuun puolivälissä, kun Rea Poikonen tarttui uuteen haasteeseen. Tämä energinen tyyppi tuntee nuorisopalvelut laaja-alaisesti, useamman vuoden ammattitaidolla ja kokemuksella.

Poikonen on työskennellyt nuorten parissa jo vuodesta 2000 alkaen. Ura alkoi Rauman Seudun Nuorisoasema ry:stä ja Rauman kaupungille hän tuli töihin vuonna 2010. Poikonen teki töitä etsivänä nuorisotyöntekijänä vuosina 2010–2014.

Sittemmin vuosina 2014–2016 hän toimi vs. nuorisotyön koordinaattorina. Tämän jälkeen hän palasi vielä etsiväksi nuorisotyöntekijäksi ennen nuorisopäälliköksi siirtymistä. Lastensuojeluunkin hän on tutustunut.

Ensimmäinen kuukausi Rauman kaupungin uutena nuorisopäällikkönä on ollut Poikoselle työntäyteinen, mutta käytännönläheinen. Nuorisopäällikön työnkuvaan kuuluu esimiestyötä, johon sisältyvät ennakoivan nuorisotyön, etsivän nuorisotyön sekä nuorten työpajan toiminnot. Lisäksi työ pitää sisällään nuorisotyön tavoitteiden määrittelyä, yhteistyötä verkostojen kanssa sekä hallinnollisia tehtäviä. Kalenteri on täyttynyt nopeasti palavereista ja erilaiset yhteistyöverkostot ovat tulleet tutuiksi.

Käytännön työ etenee nopealla aikataululla.

– Raumalla tehdään kattavaa verkostotyötä lasten, nuorten ja perheiden asioiden kanssa työskentelevien tahojen kesken.

Pitkä kokemus raumalaisesta nuoriso-

työstä helpottaa uudessa tehtävässäni kokonaisuuksien hahmottamista ja asioiden eteenpäin viemistä, Poikonen pohtii.

Nuorisopalvelut tukena arjessa ja vapaa-ajalla Suurin muutos etsivästä nuorisotyöntekijästä nuorisopäälliköksi siirtymisessä näkyy asiakaskontaktien vähenemisenä, minkä Poikonen kokee haikeana.

– Työ nuorten parissa on ihanaa, raumalaiset nuoret ovat huipputyyppejä, Poikonen sanoo.

Raumalla nuorisopalvelujen toimintaa ja palveluja on tarjolla alle 29-vuotiaille.

Ennakoivaa nuorisotyötä tehdään alle 18-vuotiaiden kanssa ja etsivää nuorisotyötä peruskoululaisista 28-vuotiaisiin.

Myös nuorten työpajatoiminnassa voi olla mukana 28-vuotiaaksi asti.

– Nuorisotyö on paljon muutakin kuin nuorisotalot. Tarjoamme nuorille esimerkiksi erilaisia leirejä, työviikkoja, apua arkeen, tukea itsenäistymiseen, vapaaajan retkiä, nuorisotalotoimintaa sekä vaikuttamismahdollisuuksia esimerkiksi nuorisovaltuustossa, Poikonen luettelee.

Nuorisotalojen toiminta on Raumalla voimissaan, sillä kahden viikon aikana nuorisotaloilla käy yhteensä noin 200 nuorta.

Nykyajan nuorisotyössä osallistetaan nuoria

– Ennen nuorisotyötä tehtiin pitkälti itsenäisesti ja työntekijävetoisesti, mutta nykyään hyödynnetään verkostoja. Erilaiset tempaukset toteutetaan monen toimijan ja nuorten yhteistyönä. Laki antaa raamit ja selkeyttää työtä, vaikka nuorisopalveluissa on edelleen tietty vapaus työskennellä soveltaen, Poikonen kertoo.

Nuoria pyritään osallistamaan ja kuulemaan aktiivisesti. Myös vaikutusmahdollisuuksia halutaan lisätä jatkuvasti.

Tärkeintä on pystyä vastaamaan nuorten tarpeisiin ajantasaisesti.

– Nuorisopalvelujen toiminta perustuu nuorten vapaaehtoiseen osallistumiseen.

Kaikki toiminta ja tekeminen lähtevät nuorista itsestään. Kun nuori kaipaa apua tai neuvoja, on meidän tehtävämme tsempata ja ohjata eteenpäin. Kyseessä voi olla vaikka hetkellinen harmitus, rahahuolet, itsenäistyminen tai jokin upea saavutuskin, Poikonen kertoo.

Poikonen odottaa nuorisopäällikön työltä uusia haasteita sekä kehittämismahdollisuuksia.

– Innokkuus uusia asioita kohtaan sekä halu kehittää ja kehittyä ovat itselleni tärkeitä asioita työssä. Haluan myös innostaa muita. Olen parhaimmillani, kun työssäni riittää säpinää, Poikonen naurahtaa.

– Kaikessa mennään nuorten tarpeet edellä heitä kuunnellen. Nuorten hyvinvointi on meille sydämen asia.

Nuorisotyö on kehittynyt ajan saatossa entistä osallistavammaksi ja yhteistyönä toteutettavaksi.

29

IKÄIHMISET Kaupungin tiedotuslehti

3

•

2014 Raumalla opiskelu sujuu s. 11

upu

n

dot

usl

eht

i 4

•

20

16

Ka

Uudessa päiväkodissa jan una Joul htumia tapa malla Rau 6 s.

upu

ngi

VÄRIT HEHKUVAT

nt ie

dot

usl

eht

i

2

•

20

16

Sosi terv aaliuute eyspalve ja en mal lut liin s. 8

s.

vau

Ko hyv ulutyö äss hd ä 14 issa

Ka

tie gin

K au

•

in

20

ng

15

pu ed

3

ti 14 oro ku tä ika eis Po riv ipulle hu 14 s.

n

ot ed ti

Ta ka voit ka svu te vä ns ja ena lis ain s.

4– ty 5 m in Sy en ku ksy s. nto k 20 u –2 3 ile tsu m u aa n

20

in

•

ng

4

pu

i

K au

ht

us

le

le

us

ht

i

ot

ulu

i ka n

a jan ia luna um Jou ht 9 tapa s. 8-

30

Rauman Palvelutori Kaunisjärven vanhainkoti Steniuksenkatu 4, Rauma Avoinna arkisin klo 9–12 sekä tiistaisin myös klo 13–16 p. 044 021 2044 palvelutori@rauma.fi, www.raumanpalvelutori.fi

jo

Terveydenhoitaja on tavattavissa Palvelutorilla ilman ajanvarausta ke 5.12.2018 klo 9.30–11.30.

Mahdollisuus keskustella terveyteen liittyvistä asioista ja mittauttaa verenpaine, verensokeri ja hemoglobiini.

Kurssilaisten toivotaan osallistuvan ensimmäiseen tapaamiseen 17.1., jossa kerrotaan enemmän tulevista tapaamisista. Ensimmäiseen tapaamiseen tammikuussa on ennakkoilmoittautuminen 14.1. mennessä sähköpostitse palvelutori@rauma.fi tai p. 044 021 2044

&

Rauman Palvelutorin asukastoimintaa on ympäri Raumaa. Alueista ja ajankohdista saat lisätietoa Tanja Hakuliselta p. 044 403 6332. Ikääntymiseen liittyvissä asioissa auttaa neuvontapuhelin ma-to klo 8–16 ja pe klo 8–15 p. 040 833 0802.

Hyvinvointikurssilla tuetaan terveyttä ja hyvinvointia sekä kannustetaan huolehtimaan itsestään. Osallistua voi kaikkiin tapaamisiin tai valita eniten kiinnostavat aiheet. Tammikuun tapaamisissa aiheina on mielen hyvinvointi ja liikunnan merkitys.

Helmikuun aiheita ovat ravitsemus ja sähköiset omahoito-ohjelmat.

Syksy on täynnä tekemistä s. 19-25

in

Muisti-info Palvelutorilla pe 14.12. klo 12–15. Oletko huolissasi muististasi? Unohteletko asioita? Haittaavatko oireet arkeasi? Oletko kenties jo saanut muistidiagnoosin ja haluaisit tietoa sairaudesta? Oletko huolissasi läheisestäsi? Satakunnan Muistiluotsin muistineuvoja Minna Reunanen paikalla vastaamassa kysymyksiisi.

Kahvitarjoilu!

Tapaamisia on kaikkiaan kahdeksan ja kurssi kestää huhtikuun loppuun asti. Tapaamiset järjestetään yhteistyössä Rauman kaupungin ja eri toimijoiden kanssa.

Ta

Jouluinen iltapäivä ke 12.12. klo 13–15 Kaunisjärven vanhainkodilla.

Ohjelmassa kauneimmat joululaulut, Rauman SRK, sekä yhdistysten joulumyyjäiset.

Kutsumme raumalaiset eläkeläiset Uusi elämä eläkkeellä – hyvinvointikurssille. Kurssi on tarkoitettu eläkkeelle siirtyville ja juuri eläkkeelle jääneille.

s. 6

r tte

ATK-opastus Palvelutorilla ti 4.12. ja 11.12. klo 13–15 Rauman Eläkkeensaajat ry:n vertaisopastajien toimesta.

UUSI ELÄMÄ ELÄKKEELLÄ -HYVINVOINTIKURSSI

Tar mit mo n ä v yplä aan ä a Te

MENOVINKKEJÄ IKÄIHMISILLE

ija

ais atk anr ssa s.8 gelm ee On huon lo o

ONKO SINULLA JUTTUIDEOITA?

Minkälaiset kaupungin asiat Sinua kiinnostavat?

Anna meille vinkki aiheesta tai mielenkiintoisesta persoonasta.

Palkitsemme juttuun johtaneet vinkit Rauma-tuotteella.

Lähetä ideasi sähköpostilla osoitteeseen viestintapalvelut@rauma.fi.

PALVELUPISTE PYYRMAN Valtakatu 2 AVOINNA ma, ke, to 9-16 ti 9-17, pe 9-15 PALVELUPISTEEN PALVELUT: • Neuvonta ja ohjaus • Matkailuneuvonta • Kaupungin isännöintitoimisto: vuokra-asuntojen välitys • Lomakepalvelu • Kaupungin avustusten hakemuslomakkeet ja hakemusten vastaanotto • Laskujen maksaminen (saajana Rauman kaupunki), kassapalvelut • Kulttuuritilojen vuokraus • Ilmoittautumiset kaupungin järjestämiin tapahtumiin tai retkiin • Lipunmyynti • Kaupungin kuntosalien avainpantit ja vuosimaksut • Pysäköinninvalvonnan toimistopalvelut (ma-pe 9–12) • Maahanmuuttajien palvelut (ajanvarauksella)

Kaikkiin väh. 50 €:n lahjakortteihin

10€ kaupan päälle!

Tarjous voimassa 3.-23.12.2018.

LIPUNMYYNTI

puh. (02) 8376 9900 raumanteatteri@raumanteatteri.fi

MA-PE klo 11-17

31

TAPAHTUMIA

RAUMALLA

PVM TAPAHTUMAN NIMI 1.–9.12.

AIKA

Pimeä valo – psykologinen trilleri

2.12.

30-vuotiskansantanssikonsertti, Fikuleeri ry

4.12.

Iltasoitto

14 ja 17 19

PAIKKA Kellariteatteri, Pursikatu 4, liput: teatteriqme@gmail.com Kellariteatteri, liput: fikuleeri@gmail.com Musiikkiopiston pikkusali, Nortamonkatu 5

5.12.

Isänmaallinen ilta, Rauman mieslaulajat

18

Rauma-sali, Satamakatu 26, liput: Pyyrman

6.12.

Itsenäisyyspäivän juhla

13

Rauma-sali

9.12.

Pinokkio jääsatu, Rauman Taitoluistelijat ry

17

Kivikylän areena, Nortamonkatu 23. liput: Prisman ja

Marvamedian asiakaspalvelupisteet

11.12.

19

Musiikkiopiston pikkusali

14.12. Suomirockmusikaali – Raparperitaivas

19

Rauma-sali, liput: Ticketmaster, Pyyrman

7.1.19

19

Rauma-sali, liput: Pyyrman

Iltasoitto Gothónit kylässä –konsertti, Rauma Festivo

22.1.–14.2.

Musikaali Fame, Teatteriyhdistys FAKE ry

Rauma-sali, liput: netticket.fi/fame

22.1.

Iltasoitto

Musiikkiopiston pikkusali

25.1. Yhteiskonsertti. Laivaston soittokunta ja

19

Rauman Poikasoittokunta

2.2. Stand Up & Dinner

17.30

2.2. Baroque Banquet

7.2.

Urastartti -messut

7.2.

Opettajien konsertti, Rauman musiikkiopisto

12.2. Iltasoitto

13.2.

2.3.

19 9–15

Rauma-sali Kivikylän areena, liput: Ticketmaster Rauman Pyhän ristin kirkko, liput: Ticketmaster Kivikylän Areena

19

Poselli

19

Musiikkiopiston pikkusali

EväsTauko

18

Rauman Pyhän ristin kirkko, Luostarinkatu 1

Rauma Rock

18

Kivikylän areena, liput: Ticketmaster, Lukon toimisto

10.3. 70-vuotisjuhlakonsertti, Rauman Poikasoittokunta

Rauma-sali

12.3.

Iltasoitto

Musiikkiopiston pikkusali

20.3.

EväsTauko

26.3. Iltasoitto

19

30.3.

10.4. Puoti kiinni ja tila myyntiin – Jukka Puotila kiertue 2019

Kevätkonsertti, Veteraanikuoro Rauman Isku

18

Rauman Pyhän ristin kirkko

19

Musiikkiopiston pikkusali

15

Poselli

19

Rauma-sali, liput: Lippu.fi

Muutokset mahdollisia! Lisää tapahtumia rauma.fi

TICKETMASTER: LIPPUPISTE: Rauman Lukko Prisma Rauma Kuninkaankatu 3 Porintie 4 ma–pe 9–16 ma–la 8–21, su 9–21

PALVELUPISTE PYYRMAN: Valtakatu 2, p. 02 834 5000 ma, ke ja to klo 9–16 ti klo 9–17, pe klo 9–15

Julkinen tiedote. Jaetaan kaikkiin talouksiin.

LIPUNMYYNTIPISTEET RAUMALLA: