Vasen Espoo 1/2014 by Helsingin Vasemmisto

VASEMMISTON EUVAALIEN EHDOKKAAT: KRIITTISTÄ REALISMIA

ESPOON, HELSINGIN JA VANTAAN VASEMMISTON LEHTI 1/2014

LAPIN PUNAINEN MAISTERISJÄTKÄ

ESKO SEPPÄNEN: PANKKIUNIONI ON MAFIA

Guggenheimin hämärät taustavoimat Huima Toveristikko

MERCEDES BENTSO RIIMITTELEE KOHTI PAREMPAA HUOMISTA

ANNA UPOLA-LEHTO

Vasen

PÄÄKIRJOITUS LI ANDERSSON

Ei se instituutio, vaan se politiikka EUROVAALIEN ÄÄNESTYSPÄIVÄN lähestyessä yleistyvät myös puheet äänestämisestä. Äänestysprosentti viime vaaleissa oli Suomessa 40,3 % ja eu:ssa se on laskenut tasaisesti koko unionin olemassaolon ajan. Kansalaisjärjestöjä ja koulutuslaitoksia parjataan, kun ne eivät riittävästi innosta nuoria äänestämään ja media toistaa vanhaa voivottelua kansalaisten ymmärtämättömyydestä. Äänestysinnokkuudesta huolissaan olevien kannattaisi kuitenkin lopettaa moralisointi ja keskittyä politiikkaan. Kurkkudirektiivien, työehtojen polkemisen ja pääoman vapaan liikkuvuuden unioni edustaa, syystäkin, monille viime vuosikymmenten yhteiskuntakehityksen huonoimpia puolia. eu on kaukainen, mutta silti liiankin läsnä päätöksenteossa, sen byrokratia on käsittämätön jopa siellä työskenteleville, sen jäsenmaat käyvät vero- sekä palkkakilpailua keskenään ja maataloustuetkin menevät Nalle Wahlroosille. Äänestysprosentti kieliikin enemmän luottamuksen puutteesta kuin ymmärtämättömyydestä. EUROVAALEISSA EI ole kyse huonosti toimivan instituution puolustamisesta. Kyse on unionin puitteissa tehtävästä politiikasta ja sen muuttamisen välttämättömyydestä. Vaaleissa on puhuttava siitä, että eurooppalainen oikeisto on onnistunut viime vuosina tekemään häikäilemättömän röyhkeää politiikkaa kansalaisten kustannuksella. Vaaleissa on nostettava esiin keinottelijoiden ja pankkisektorin aiheuttama kriisi sekä rahaliiton valuviat, jotka rajaavat valtioilta pois keskeiset raha- ja talouspoliittiset vaikutuskeinot. Vaalien alla pitää puhua siitä, että talouskuri tuhoaa Euroopan. 400 000 espanjalaista perhettä on häädetty asunnoistaan talouskuplan puhjettua, ja Kreikassa yhä harvempi pääsee enää terveydenhoitoon. Ateenassa ihmisiä on kuollut myrkytyksiin, kun lämmityksestä on yritetty säästää rahaa polttamalla jätteitä asunnoissa. Samaan aikaan pankkeja on tuettu miljardisummilla ja veronkiertoon häviää edelleen vuositasolla enemmän rahaa kuin mitä eu:n jäsenmaat yhteen laskettuna panostavat terveyspalveluihin. VASEMMISTON PITÄÄ nähdä eu politiikan tekemisen areenana, jossa käydään erittäin kovaa ja tärkeää kamppailua maanosamme ja ihmisten perusoikeuksien tulevaisuudesta. Riippumatta siitä, kannattaako eroa koko unionista vai haluaako uudistaa sitä perinpohjaisesti, on meidän tehtävämme näissä vaaleissa saada ihmisiä liikkeelle oikeiston harjoittamaa talouskuripolitiikkaa vastaan. Samanaikaisesti vasemmiston pitää osoittaa, että eu:ta on mahdollista ja myös välttämätöntä hyödyntää vasemmistolaisen politiikan teossa. Vasemmisto on perinteisesti ymmärtänyt kansainvälisen järjestäytymisen merkityksen niin vasemmistolaisen talous- kuin ympäristöpolitiikan aikaansaamiseksi. Tässä tilanteessa se on tärkeämpää kuin koskaan. Vaaliuurnilla nähdään! Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja, kunnallispoliitikko ja eurovaaliehdokas

1/2014

Espoon, Helsingin ja Vantaan Vasemmiston lehti. Päätoimittaja Esko Tulusto. Toimitussihteeri Elina Vainikainen. Ulkoasu ja taitto Tuomas Karppinen. Valokuvaajat Anna Upola-Lehto ja Mikko T. Helminen. Ilmoitusmyynti Jorma Pikkarainen. Julkaisija Espoon, Helsingin ja Vantaan Vasemmistoliitot, Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki. Paino I-print Oy, Seinäjoki.

Det handlar inte om institutioner, utan om den politik som förs I TAKT MED ATT VALDAGEN för Europavalet närmar sig blir även diskussionerna om valdeltagandet allt vanligare. I det senaste valet var valdeltagandet i Finland 40,3 % och i eu har det sjunkit stadigt under unionens hela existens. Medborgarorganisationer och utbildningsinstitutioner får sig en känga för att inte tillräckligt uppmuntra unga att rösta och i media upprepas trötta anklagelser om medborgarnas kunskapsbrist. De som oroar sig för valdeltagandet borde dock skippa moralismen och koncentrera sig på politiken istället. Den union som blivit känd för gurkdirektiv, lönedumpning och fri rörlighet för kapital har av goda skäl för många fått representera de sämsta sidorna i den samhälleliga utveckling som skett under de senaste decennierna. eu är avlägset men ändå för närvarande i beslutsfattandet, dess byråkrati är ofattbar även för dem som arbetar inom unionen och jordbruksstöden går ändå bara till Nalle Wahlroos. Det låga valdeltagandet uttrycker snarare en brist på förtroende än en brist på kunskap. EUROPAPARLAMENTSVALET HANDLAR inte om att försvara en dåligt fungerande union. Valet handlar om den politik som förs inom eu, och om nödvändigheten av att helt ändra kurs för den. I valet måste vi tala om den skamlöst fräcka politik som den europeiska högern under de senaste åren bedrivit på bekostnad av folket runtom i Europa. Vi måste lyfta fram hur finansspekulanter och banksektorn skapade den kris alla nu tvingas betala för, samt hur valutaunionens strukturella fel innebär att medlemsstater-

na saknar centrala verktyg för att göra ekonomisk politik. I samband med valet måste vi tala om hur nedskärningarna förstör Europa. 400 000 spanska familjer har blivit vräkta ur sina hem sedan bostadsbubblan sprack, och allt färre har i Grekland längre tillgång till hälsovård. I Aten har flera personer dött av förgiftning efter att de försökt spara pengar genom att bränna avfall för att värma sina lägenheter. Samtidigt har miljarder använts för att stöda de europeiska bankerna och fortfarande försvinner mer pengar varje år till skatteparadis än vad eu:s medlemsstater lägger ner på all hälsovårdsservice. VÄNSTERN BÖR SE EU som en central arena för politik, där det för tillfället förs en otroligt hård och viktig kamp gällande alla européers framtid. Oberoende om man själv stöder ett utträde ur unionen eller om man vill förnya hela institutionen från grunden, är vår uppgift i detta val att mobilisera folk mot den ekonomiska politik som högern för. Samtidigt bör vänstern påvisa hur eu både är möjligt och oumbärligt att utnyttja för att göra socialistisk politik. Vänstern har traditionellt förstått betydelsen av internationell organisering för att åstadkomma såväl rödgrön miljö- som ekonomisk politik. I den situation vi nu är i är detta viktigare än någonsin. Därför ses vi i valbåsen! LI ANDERSSON

Skribenten är ordförande för Vänsterunga, stadsfullmäktigeledamot och kandidat i EU-valet.

Ehdokkaat EU:sta ”VAIN KRIITTISYYS mahdollistaa taloudellisen tasa-arvon edistämisen.

Euroopasta pitää tehdä sosiaalisesti oikeudenmukaisempi.” Kari Uotila s. 5

”EU ON ENNEN KAIKKEA pääoman ja rahaeliitin projekti. Se on tuonut yksityistämistä, kilpailuttamista ja ulkoistamista mm. julkisiin palveluihin, joita revitään auki markkinavoimille. Onko sosiaalinen Eurooppa pelkkää utopiaa, ja raha ainoa joka hallitsee?” Antero Eerola s. 6 ”ON DEMOKRATISOITAVA

”IHMISET PITÄÄ SAADA

liikkeelle oikeiston talouskuripolitiikkaa vastaan.” Li Andersson s. 10

PAAVO FELIX BARDY

globalisaatiota, jotta voisimme olla vapaampia, tasa-arvoisempia ja autonomisempia kaikkialla.” Heikki Patomäki s. 12

”TIUKKA TALOUSKURI

vain syventää kriisiä. Eurooppaan tarvitaan paremminkin valtavia investointeja. 30-luvun New Deal -ohjelmasta on paljon opittavaa. On pelastettava ihmisiä, ei pankkeja.” Pia Lohikoski s. 16

Tähän mennessä tapahtunut TAMMIKUU 2011 Ensimmäinen Guggenheim-esitys. Museo tulisi Katajanokalle Kanavaterminaalin paikalle. Rakentaminen maksaisi kaupungille noin 130 miljoonaa. Lisäksi kaupunki tukisi museota noin 6,8 miljoonalla vuodessa, minkä päälle noin 1,3 miljoonan vuotuinen lisenssimaksu säätiölle. Helsingin taidemuseo osaksi Guggenheimia. Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki ilmoitti, että valtio ei osallistu rakennuskustannuksiin. TOUKOKUU 2012 Esitys kaatui kaupunginhallituksessa 2.5.2012 äänin 8–7. Hanketta vastustivat Vasemmistoliitto, SDP, perussuomalaiset ja osa vihreistä.

TEKSTI OTSO KANTOKORPI

ew Yorkin Guggenheim kuuluu taidemuseoiden kermaan. Siellä järjestetään merkittäviä ja laadukkaita näyttelyitä. Ihan huippu se ei ole: viime vuoden kävijämäärissä se oli 1,18 miljoonalla kävijällään maailman museoista sijalla 47. Suomalaisen kulttuurielämän kannalta oleellisempaa on kuitenkin se, minkälaista henkeä me kaipaamme ja mitä viestejä tulevaisuuden toiveista haluamme antaa. Juuri Guggenheim edustaa sellaista elitismiä taide-elämässä, jota minun on mahdoton kaivata. Ei tarvitse kuin katsoa Solomon R. Guggenheimin säätiön hallitusta: joukko miljonäärejä, joiden lahjoitusvaroin toiminta mahdollistuu. Osa valinnoista on ollut varsin kyseenalaisia, ja ne ovat johtaneet hiljaiseen eroon: esimerkkeinä Venäjän mafiakuvioihin sotkeutunut kiinteistömoguli Janna Bullock ja fbi:n kanssa hakauksissa ollut, konkurssin tehnyt hedgerahastosijoittaja David Ganek. Hallitustyypit tuppaavat olemaan taiteenkeräilijöitä. Lahjoituksista kiitokseksi saa ison näyttelyn, joka mogulin kokoelmista järjestetään. Näin kävi esimerkiksi kreikkalaiselle bisnesmiljonääri Dimitri Daskalopoulosille, joka istuu Guggenheimin säätiön hallituksessa ja jonka kokoelmista järjestettiin laaja näyttely Bilbaossa vuonna 2011. Ihan varmasti sielläkin oli hyvää taidetta, mutta en haluaisi nähdä näyttelyitä sillä perusteella, että teokset omistaa joku henkilö. Mieluummin haluaisin nähdä ammattitaidolla kuratoituja näyttelyitä haastavista ja innovatiivisista teemoista.

U G G E N H E I M,

elitismi ja taide Guggenheimin yhteydessä on puhuttu lähinnä turismista ja arkkitehtuurista – ja kunnallispoliittista lehmänkaupoista. Taiteesta ja kulttuuripolitiikasta ei ole puhuttu, vaikka kyse on taidemuseosta.

TOUKOKUU 2013 Guggenheim-säätiö palkkasi hanketta lobbaamaan viestintä- ja PR-toimisto Miltton Groupin. SYYSKUU 2013 Säätiön uusi ehdotus. Museon paikka nyt Eteläranta. Arkkitehtuurikilpailu yksityisin varoin. Kaupunginmuseo ei enää osaksi Guggenheimia. Muuten ehdot lähes entiset. JOULUKUU 2013 Kiinteistölautakunta hylkäsi museon tonttivarauksen. TAMMIKUU 2014 13. tammikuuta 2014 kaupunginhallitus hyväksyi äänestyksen jälkeen tontin varaamisen arkkitehtuurikilpailua varten. Vihreät äänestivät nyt puolesta, SDP, Vasemmisto ja perussuomalaiset vastaan. 14. tammikuuta paljastui, että vaikka säätiö oli ilmoittanut rahoittavansa kilpailun, se olikin hakenut valtiolta 800 000 euron avustusta arkkitehtuurikilpailua varten. Nousseen kohun jälkeen säätiö perui avustushakemuksensa. Yhä selkeämmin paljastuu, että varakkaan Guggenheim-säätiön tarkoitus on päästä kiinni verovaroihin: se saisi jatkuvan, suuren ja turvallisen tuoton, kaupunki maksaisi ja kantaisi riskit. Vasemmistoliitto ei hyväksy verotulojen käyttämistä yksityisen ulkomaisen säätiön ylläpitoon ja rikastuttamiseen – ne rahat tarvitaan laadukkaisiin palveluihin asukkaille. Museota Vasemmisto ei vastusta, jos se rakennetaan ja ylläpidetään täysin yksityisin varoin.

ON TÄTÄ MENOA Suomessakin nähty – tai pateettisia yrityksiä sellaiseen suuntaan. Mitä muuta edusti Kiasman entisen johtajan Berndt Arellin aikaansaannos, vuoden 2010 ”päänäyttely” Cream, jossa esiteltiin jälkijättöisesti 1990-luvulla rikkaiden keräilijöiden suosioon noussutta nuorta brittitaidetta niiden etelähelsinkiläisten rikkaiden kokoelmista, jotka olivat tästä hypestä joitain rippeitä hankkineet? Näyttely ei jättänyt mitään jälkiä Suomen taide-elämään. Rahan valta taiteessa on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan. Juuri tämän takia Art Reviewin viime vuoden Power 100 -listan ykkössijaa pitää Qatarin kuningashuoneen taidehankinnoista vastaava Shaykha Al-Mayassa Al-Thani. Ja juuri tämän takia Guggenheim rakentaa museota Abu Dhabiin: siis sen takia, että Dubai ja Qatar käyvät epätoivoista kilpajuoksua siitä, kumpi ostaa itsensä maailmankartalle taiteen avulla, urheilulla kun se ei oikein ole onnistunut. Kun ollaan turvallisesti Yhdysvaltain ulkopuolella, meno on myös aika kyynistä. The Guardian raportoi viimeksi joulukuussa Abu Dhabin rakennustyömaiden ongelmista: pakkotyöstä, riistosta ja kelvottomista oloista. TÄMÄN TAKIA Guggenheim haluaa Helsinkiin. He tajuavat, että samalla kun osa suomalaista haluaa oman palan-

sa elitismin kakusta, ovat he sen verran naiiveja, että ovat myös valmiita maksamaan, tai sen verran ovelia, että se voi onnistua jopa veronmaksajien rahoilla. Venäjälle Guggenheim ei uskalla mennä, pelkästään lainsäädännöllisten ongelmien takia. Lähelle he pääsevät Helsingin kautta. Lähelle oligarkkien rahoja, joita he hamuavat. Muiltakin kuin Vladimir Potaninilta (arvo 14,3 miljardia dollaria), joka jo istuu Guggenheimin hallituksessa – ja omistaa muuten Harjavallan nikkelitehtaan. On meillä tarjota myös Gennadi Timtšenko (arvo 14,1 miljardia), jolla on Suomen passi ja kulttuuriharrastuksia. TÄMÄNKALTAISTA kulttuuripoliittista tulevaisuuttako me haluamme? Sitä, että meidän pikkurikkaillemme tarjotaan hallituspaikkoja, verkostoitumiskeinoja gaalailtoineen ja kivoine Venetsian matkoineen, ja näyttelyitä kivoista pikku kokoelmista, jotka muistuttavat etäisesti oikein rikkaiden keskenään identtisiä isoja kokoelmia? Josko kuitenkin satsaisimme resurssimme laadukkaaseen taiteeseen ilman rahan, vallan ja turhamaisuuden kuorrutusta: siihen, että taide kuuluu kaikille, myös sille 99 prosentille, muutenkin kuin vain höynäytetyn veronmaksajan roolissa? 3

Verot alas ja palvelut ulos? Espoon kuntaveroprosentti nousi vuoden alusta 0,25 prosenttiyksikköä 18 prosenttiin. ANTERO KREKOLA

Espoo on suurista kunnista Suomen rikkain. Veroprosentti on edelleen Kauniaisten jälkeen Manner-Suomen alhaisin eli 18 prosenttia. Keskimäärin kuntien veroprosentti Suomessa lähentelee 20 prosenttia. Kauniaislaiset ja espoolaiset elävät ikään kuin ”kansallisessa veroparatiisissa” – mitä rikkaampi on väestö, sitä pienemmät verot. Espoon Vasemmisto tuki talousarvioon kaupunginjohtajan esitystä, jossa veroprosenttia suunniteltiin nostettavan 0,50 prosenttiyksikköä. Vasemmisto on perinteisesti pitänyt keskeisenä tavoitteenaan hyvinvointipalvelujen saatavuutta sekä laatua ja on suhtautunut kohtuulliseen verotukseen myönteisesti. PÄÄKAUPUNKISEUDULLE YHTEINEN VEROPROSENTTI

Espoon Vasemmisto esitti kunnallisvaaliohjelmassaan vahvan metropolihallinnon ja siihen liittyvän lähidemokratian lisäämisen ohella myös harkittavaksi pääkaupunkiseudulle yhteistä veroprosenttia. Helsingissä ja Vantaalla veroprosentti on korkeampi ja yhteinen veroprosentti todennäköisesti vaatisi verojen korotuksia Espoossa ja Kauniaisissa. Seudun tasapainoinen kehittäminen ja alueiden eriarvoistumisen estäminen edellyttävät verotuksen

yhtenäistämistä. Espoon Vasemmiston valtuutettu Kalevi Kivistö, miten arvioit Espoon veropolitiikkaa ja Vasemmiston verolinjauksia? ”Mielestäni kunnallisverotusta arvioitaessa on toiseen vaakakuppiin laitettava ne palvelut, joita verovaroin tuotetaan, ja toiseen verotuksen taso. Mitä pienemmät ovat kunnan verotulot, sitä vähemmän ja sitä heikompilaatuisia palveluja pystytään tuottamaan. Palveluja taas tarvitsevat eniten lapsiperheet, vanhukset, vammaiset, työttömät ja pienituloiset. Siksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttaminen edellyttää, että verotuksesta päätettäessä mennään ’palvelupää edellä’. Veroprosentin pitäminen keinotekoisesti liian alhaalla heikentää palvelujen tarjontaa ja tasoa ja lisää kunnan velanottoa. Ellei verotuloja kerry riittävästi, on palveluista entistä suurempi osa kustannettava maksuja ja taksoja korottamalla. Kärsimään joutuisivat palveluja eniten tarvitsevat väestöryhmät. Samalla tarpeisiin nähden liian alhainen verotus taas hyödyttää eniten niitä suurituloisia, jotka tarvitsevat vähiten kunnan järjestämiä palveluja. Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kannalta on perusteltua mitoittaa verotuksen taso niin, että kaikille, myös palveluja eniten tarvitseville kuntalaisille, kyetään tuottamaan riittävät ja laadukkaat palvelut.” Hyvinvointivaltio ei ole huudossa. Paineet verojen alentamiseen ja palvelujen ulkoistamiseen kasvavat. Eriarvoisuus kuntien välillä ja kuntien sisällä lisääntyy. Vasemmiston vaihtoehtona on hyvinvointivaltion säilyttäminen ja kehittäminen. Se edellyttää veronmaksukyvyn huomioon ottavaa oikeudenmukaista verotusta.

KOLUMNI TIINA AHLFORS

Espoon liikelaitokset osakeyhtiöittämisen tiellä? ESPOON KAUPUNKIKONSERNIIN kuuluu yhtiöitä, jotka kaupunki omistaa yksin tai yhdessä muiden kuntien, kuntayhtymien tai yhtiöiden kanssa. Liikelaitoksia on erityisesti Espoon teknisen puolen toiminnoissa, mutta niitä ovat myös esimerkiksi Espoo Catering, Espoo Henkilöstöpalvelut ja Espoo Talouspalvelut. eu-direktiivien ohjaamana Suomen hallitus jätti viime vuoden lopussa kaksi lakiehdotusta, jotka puuttuvat kunnallisten liikelaitosten toimintaan. Kilpailulainsäädännön muutoksella pyritään kilpailuneutraliteetin vahvistamiseen siten, että Kilpailu- ja kuluttajavirastolle mahdollistetaan lisätoimia, joilla se vahtii yksityisten ja julkisten yksiköiden tasavertaisia toiminnan mahdollisuuksia (he 40/2013). Kuntalain muutoksen myötä päädytään tavallaan samaan lopputulokseen: kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa, toiminnan on tapahduttava osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön kautta (he 32/2013). Käytännössä kunta voi siis toimia liikelaitostensa kautta ainoastaan, jos se myy palvelujaan vain kunnan toisille toimialoille ja yksiköille. ESPOOSSA VAKUUTELTIIN kuluvan vuoden budjettiarviota tehtäessä, ettei liikelaitoksia ole eu:n vaikutteiden vuoksi tarve muuttaa osakeyhtiöiksi. Alkuvuonna otsikoihin noussut eläkeläisten ateriahinnoittelu paljasti kuitenkin ongelman, johon Espoon on vastattava. Espoo Catering myy jo nyt ruokapalvelujaan ulkopuolisille ja toimii eu-lainsäädännön puitteissa harmaalla alueella. Avoimille markkinoille tähyillään, sillä kaupungin ”sisäinen myynti” ei enää riitä kasvavien tuottovaatimusten toteutumiseen. Tämä taas johtaa Espoossakin todennäköisesti osakeyhtiöittämiseen, jossa Espoo Catering olisi helppo ensimmäinen kohde. Osakeyhtiöittämällä kaupungin toimintoja päätösvalta, verorahat ja mahdolliset voitot karkaavat yhä kauemmas. Suomen markkina ei ole tarpeeksi suuri, jotta kilpailu pitäisi hinnat alhaalla. Sen sijaan terveyspalvelut, lastensuojelu, päiväkodit ja koulut ovat suoranainen kultakaivos, jonka avautuessa kilpailussa pärjäävät isot, ylikansalliset yhtiöt. Euroopan unionin nykyinen politiikka on rantautunut tiiviisti kotikaupunkiimme!

MASCOTBAR&LOUNGE NELJÄS LINJA 2, KALLIO BILJARDIA, LIVEMUSAA, LAUTAPELEJÄ JA POKERIPÖYTIÄ 2 KERROKSESSA. AVOINNA MA–SU 15–02

TI 18.2. JAZZERFAT, TBA, 0 € TI 4.3. MAISA TIKKA, TBA, 0 € TI 18.3. ESPIONNAGE, KATRI OIKARINEN, 0 € Cafe Mascotista voit varata yksityiskäyttöösi kuusi eri aluetta! 0mLIXm XSMZSQYOWIWM ZEVEYW$QEWGSX ½

Espoolainen kansanedustaja Kari Uotila on profiloitunut tasa-arvon puolestapuhujana ja harmaan talouden vastaisena taistelijana.

Reilun pelin mies haluaa EU-vaikuttajaksi ”Olen monet vuodet toiminut kuntapolitiikassa, järjestöissä ja valtakunnan politiikassa. Nyt haluan tarjota osaamistani myös Euroopan parlamenttiin”, Kari Uotila sanoo. TEKSTI PIRKKO KOTILA KUVA MIKKO T. HELMINEN

spoon Olarissa asuva kansanedustaja, tasa-arvovaikuttaja ja urheilumies Kari Uotila on toiminut kansanedustajana 17 vuotta. Eurooppa-valiokunnaksi kutsutussa suuressa valiokunnassa hän on ollut jäsenenä 12 vuotta. ”Kun ajattelen tätä parlamenttikokemustani, on hassua, että minulta tullaan kysymään, onko proletaaritaustainen ehdokas uskottava euedustajaksi. Tai että mitä sinä sinne, kun et osaa niitä kieliäkään.” Uotila kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan työläistaustaiset äänestävät mielellään koulutettua ihmistä, johon he haluavat samastua. Toisaalta akateemiset saattavat äänestää myös duunaria. Kolme uusmaalaista kansanedustajaa, jo eduskunnan jättäneet Klaus Hellberg (sd), Minna Karhunen (kok) sekä Kari Uotila aloittivat 1990-luvun lopulla harmaan talouden vastaisen kamppailun. ”On mielenkiintoista, miten kokoomus, keskusta ja rkp tulevat suh-

tautumaan niin sanottuun verosuunnitteluun. Käyvätkö ne kavereidensa kimppuun?” Uotila pohtii. ”Olen verrannut verokikkailua dopingiin. Kun olemme saavuttaneet jonkin edistysaskeleen, veronkiertäjät ovat jo keksineet uuden tempun. Mutta aggressiiviseen verosuunnitteluun (voittojen vientiin veroparatiiseihin) on havahduttu myös Euroopan tasolla.” Vaikka jotkut vasemmistolaiset kritikoivat syvenevää eu-yhteistyötä, veroparatiisien suitsimisessa laaja eurooppalainen yhteistyö on Uotilan mukaan välttämätöntä.

kasvusta Euroopassa. Hän vastustaa kaikkea ghettoutumista ja ajatusta rikkaiden asuinalueista, joita ympäröivät vartioidut muurit. ”Euroopan unioni on helppo torjua ajatuksista, koska se on hämärä organisaatio jossain kaukana. Äänestäjien kannattaa kuitenkin ymmärtää, että päätökset ovat ihmisten, poliitikkojen, tekemiä. Ilman omaa edustajaa emme ole saaneet kaikkea tietoa suoraan. Kun saamme vaaleissa läpi oman edustajamme tai kaksi, kontaktimme ovat taas suorat.”

TYÖTÄ, TASA-ARVOA, TURVALLISUUTTA

Uotila haluaa huolehtia pienten kielten, kuten suomen ja ruotsin, asemasta eu:ssa. ”Kieli ei ole vain kommunikaation väline, vaan osa identiteettiämme. En halua, että valtakieliä käytetään vallan välineinä.” Uotila on varma, että Turkki pääsee jossain vaiheessa eu:n täysjäseneksi. Kurdien asema Turkissa tietysti puhuttaa. ”Romania ja Bulgariakin esittivät itsestään kiillotetun kuvan jäsenneuvottelujensa aikana. Ne eivät ole vie-

”Olen eu-kriittinen, mutta eurooppamyönteinen. Vain kriittisyys mahdollistaa taloudellisen tasa-arvon edistämisen. Euroopasta pitää tehdä sosiaalisesti oikeudenmukaisempi”, Uotila sanoo. ”Monet sanovat, että tämä pohjoismainen malli ei enää toimi. Ja kuitenkin muualla Euroopassa monet katsovat meitä ylöspäin, pitävät hyvinvointivaltiota tavoitteenaan.” Uotila on huolissaan tuloerojen

OIKEUS OMAAN KIELEEN JA MIELEEN

läkään turvanneet romanien oikeuksia tasa-arvoiseen elämään.” UOTILA JA UGANDAN HOMOT

Kun Kari Uotila valmistautui Parlamenttienvälisen liiton ipu:n Ugandan-vierailuun keväällä 2012, hän kiinnitti huomiota maassa valmisteltuun lakiehdotukseen langettaa kuolemantuomio homoseksuaaleille. Uotila oli yhteydessä ruotsalaisiin kollegoihinsa. Lopulta koko Euroopan unionin parlamentaarikkoryhmä ilmaisi Kampalassa vastalauseensa. ”Kuulimme vain huonoja selityksiä.” Ugandassa esitetään tällä hetkellä homoille ”vain” elinkautista tuomiota. Kari Uotila on pitkään työskennellyt tasa-arvokysymyksissä myös Suomessa. Hän on Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Tanen miesjaoston puheenjohtaja. Eurovaalien kampanjointi on kallista. Uotila sanoo, ettei hänellä ole hankkeeseen suuria varoja, mutta hän toivoo tukea puolueen lahjoitustilin kautta. Tukiryhmään hän toivoo paria–kolmeasataa ihmistä. ”Tärkeintä on, että aktiiveja asuu eri alueilla ja että heitä tulee erilaisista piireistä. sak:n lisäksi toivon tuekseni ammattijärjestöväkeä myös sttk:sta ja Akavasta.”

EUROVAALIEHDOKAS

Kari Uotila

s. 1955, kansanedustaja, levyseppä, Espoo Naimisissa, aikuinen poika Kansanedustaja 1995–2007, 2008, Uudenmaan vaalipiiri Eduskunnan suuren valiokunnan jäsen/varajäsen 1996–1999, 2000, 2002–2007, 2008–2011, tällä hetkellä mm. valtiovarainvaliokunnassa ja verojaostossa Espoon kaupunginvaltuuston jäsen 1992 Eduskunnan miesverkoston ja Vasemmistoliiton miespoliittisen työryhmän puheenjohtajuus Vasemmistonaisten Pro feminismi -palkinto 2009 www.kariuotila.fi

”EU:n suurimmat ongelmat juontuvat siitä, että se on rahaeliitin ja pääoman projekti, ei kansalaisten”, Antero Eerola sanoo.

EU-kriitikko vasemmalta Miten Kaivopuiston kundista voi tulla vasemmistoaktivisti? ”Ei se ole ollenkaan tavatonta, eikä varsinkaan lapsuudessani 1970-luvulla”, Antero Eerola sanoo. TEKSTI ESKO TULUSTO KUVA ANNA UPOLA-LEHTO

ntero Eerolan, 39, lapsuudenkoti sijaitsi Helsingin varsin porvarillisessa kaupunginosassa. Koti oli akateeminen ja keskiluokkainen mutta arvot edistyksellisiä ja vasemmistolaisia. ”Lapsuuteni oli onnellinen. Olin päiväkodissa nimeltä Onnela”, hän vitsailee. Antero pelasi jalkapalloa ja oli partiossa, mutta harrasti myös pianonsoittoa. ”Sellaisia keskiluokkaisia harrastuksia. Myöhemmin on kyllä tullut muitakin.” Alakoulu Snellmanin ala-asteella Punavuoressa, yläaste ja lukio Norssissa Ratakadulla. Yläasteella oppilaskunnan puheenjohtajaksi. Kirjoitti ahkerasti koulun lehteen. Lukiossa Eerolasta tuli Lukiolaisten Liiton lehden päätoimittaja ja liiton varapuheenjohtaja. Tuleva ammatti alkoi hahmottua. ”Auktoriteettien vastaisena halusin, että koulumaailmassa saataisiin aikaan nopeita, radikaaleja muutoksia”, hän muistelee nyt. ENSIMMÄINEN TAISTELU

Suomi vaipui 1990-luvun alussa syvään lamaan. Hallitus teki massiivisia leikkauksia ja säästöjä myös kouluihin. ”Porvarihallitus suunnitteli luku6

EUROVAALIEHDOKAS

Antero Eerola

s. 1974, toimittaja, kaupunginvaltuutettu 2001–2008 Kansan Uutisten eduskuntatoimittaja 2008–2010 Ylen Moskovan kirjeenvaihtaja 2011 – Vasemmistoliiton puheenjohtajan eduskuntaavustaja Uudenmaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja Valtuustoryhmän puheenjohtaja Kielitaito: suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro

kausimaksujen palauttamista lukioihin, ammattikouluihin ja korkeakouluihin. Sitä vastaan järjestettiin valtakunnallinen opiskelijalakko, johon myös lukiolaiset osallistuivat. Lakon lehdistökeskus sijaitsi koulumme Norssin opettajainhuoneessa. Norssin opettajat suhtautuivat lakkoon myönteisesti, olisivathan leikkaukset koskeneet myös heitä. Saimme kymmeniä tuhansia lukiolaisia mukaan. En tiedä johtuiko lakosta vai mistä, mutta hallitus perui suunnitelmansa.” Politiikka vei nuoren miehen mukanaan. Hänestä tuli Ei-eu:lle -kansalaisliikkeen nuorisovastaava. Siviilipalveluksen hän suoritti ympäristöministeriössä esinaisenaan ministeri Sirpa Pietikäinen, joka vuoden 1995 vaalien jälkeen vaihtui Pekka Haavistoksi. Seuraavana vuonna kutsui Viro ja Tarton yliopisto. 1997 eduskunnassa käynnistyi avustajajärjestelmä. Eerolasta tuli kansanedustaja Jaakko Laakson avustaja. Hän oli jos ei ensimmäinen, ainakin ensimmäisiä eduskunta-avustajia. ”Vuodessa tuli nähtyä ja opittua aika lailla.” Seuraavat kolme vuotta menivät Hymy-lehden toimitussihteerinä. Toimittajan ura oli auennut. POLITIIKAN TOIMITTAJAKSI JA MOSKOVAAN

Vuosituhannen vaihteen tienoilla Eerola vaihtoi Kansan Uutisiin politiikan toimittajaksi. Kotimaan ja edus-

kunnan ohella hän seurasi muun muassa eu-politiikkaa sekä Suomen lähialueiden tapahtumia. Tätä työtä kesti seitsemän vuotta. Jo yläasteella hän oli lukenut toisena c-kielenä venäjää. Virossa opiskellessa venäjä aktivoitui. ”Tutustuin Viron venäläisiin ja heidän yhteiskunnallinen todellisuutensa avautui.” ”Olen kiitollinen siitä, että osaan kieltä sujuvasti ja pystyn keskustelemaan kaikesta politiikasta venäjäksi. Se on avannut ei vain suuren naapurin, vaan koko entisen Neuvostoliiton alueen, johon kuuluvat Keski-Aasia, Kaukasus, Ukraina, Valko-Venäjä, Baltian maat… Niiden tapahtumia on vaikea syvemmin ymmärtää, ellei itse osaa venäjää.” Vuonna 2008 Yle etsi toimittajaa Moskovaan. Eerola sai paikan. TOINEN TAISTELU

”Silloinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen, ulkoministeri Alexander Stubb ja puolustusministeri Jyri Häkämies arvostelivat vuonna 2010 kovin sanoin Venäjää. Normaalina toimittajareaktiona kysyin vastapuolelta, mitä mieltä he olivat arvostelusta. Luontevin vastaaja oli duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja.” Yle mainosti haastattelua nettisivuillaan näin: ”Johtavien kokoomusministereiden arviot Venäjän heikosta suurvalta-asemasta herättävät hämmennystä Moskovassa. Venäjän duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Konstantin Kosatshov ihmettelee kokoomuksen ykkösketjun tarvetta esiintyä asiassa.” Eerolalle Kosatshov sanoi myös ottavansa asian puheeksi, kun Katai-

nen seuraavalla viikolla tulisi Moskovaan. Vähän tämän jälkeen Eerola matkusti Helsinkiin uudistamaan työsopimuksensa Ylen kanssa. Yllättäen Ylen johto ilmoitti, ettei ”edellytyksiä sopimuksen jatkamiseen ole”. Julkisuudessa alkoi mökä siitä, painostiko kokoomus Yleä antamaan Eerolalle potkut. EDESSÄ EU-VAALIT

Eduskuntavaaleissa 2011 Eerola oli ehdokkaana Uudellamaalla. Hän keräsi ensikertalaisena, vaalipiirissä jossa ei ollut aiemmin asunut, hyvät noin 2 500 ääntä. Vasemmistoliiton mentyä hallitukseen Paavo Arhinmäki poimi hänet tiimiinsä, joten työpaikka on taas eduskunta. Nyt ovat edessä eu-parlamenttivaalit. Mitä hyvää eu on tuonut Suomelle? Näyttää kuin Eerola irvistäisi, mutta erittäin hallitusti käyttäytyvänä hän sanoo: ”Ehkä ihmisten helpompi liikkuvuus… Jätän kehumisen kuitenkin eu-uskovaisille.” Entä huonot? ”eu on ennen kaikkea pääoman ja rahaeliitin projekti. Se on tuonut yksityistämistä, kilpailuttamista ja ulkoistamista muun muassa julkisiin palveluihin. Niitä revitään auki markkinavoimille. Pitää kysyä, onko sosiaalinen Eurooppa pelkkää utopiaa, ja raha ainoa joka hallitsee?” ”Toinen paha on epädemokraattinen vallan keskittäminen eu-komissiolle ja suurille maille. Pienten valtioiden, kuten Suomen, vaikutusvalta on vähäinen. Myös eurokriisin hallinnointi on eu:ssa tapahtunut pitkälti markkinoiden ehdoilla.”

Sossu ei ole vain toimeentulotukiautomaatti Sosiaalitoimistojen pienet resurssit tulisi kohdentaa ihmisten kriiseihin, aikuissosiaalityötä asiakkaiden näkökulmasta tutkinut Marja Koskenalho kertoo. TEKSTI HENNA NIKKARI KUVA ANNA UPOLA-LEHTO

Mitä on aikuissosiaalityö? Tätä kysymystä pyöritteli Espoossa johtavana sosiaalityöntekijänä toiminut Marja Koskenalho muutamia vuosia sitten. Hän halusi ymmärtää paremmin alaa, jolla oli toiminut yli 20 vuotta. ”En tiennyt, miltä työ näyttää asiakkaan puolelta.” Koskenalho lähti tutkimaan aihetta lisensiaattitutkimukseensa ja haastatteli kymmentä sosiaalitoimiston asiakasta. He kertoivat Koskenalholle elämäntarinansa ja kokemuksistaan sosiaalitoimistojen asiakkaina. ”Tarinat yllättivät minutkin.” YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ONNISTUMISIA

Koskenalho ilahtui haastateltavien hyvistä kokemuksista sosiaalitoimistojen työntekijöistä. ”Onnistumisissa asiakkaan ja työntekijän välille syntyy luottamussuhde.” Luottamus saavutettiin haastateltavien kertomuksissa pitkällä aikavälillä, avoimuudella ja yhdessä tekemällä. Sosiaalitoimistoissa työntekijöiden vaihtuvuus on kuitenkin suurta ja jotkut haastateltavat kokivatkin joutuneensa ”kytätyiksi”, kun uudet työntekijät vaativat jatkuvia todisteita ja todisteluita. Työntekijöiden vaihtuvuus, tapaamisaikojen vähyys ja päätösten venyminen tekevät sosiaalityöstä vaikeasti ennustettavaa asiakkaan kannalta. ”He odottavat viikkoja päätöksiä palvelusta tai avusta, johon heillä ei itsellään ole varaa”, muistuttaa Koskenalho. ”Ei ihme, jos asiakkaalla menee joskus hermot.” Koskenalhon mielestä on tärkeää ottaa asiakkaat mukaan sekä osallisiksi että yhteistyökumppaneiksi sosiaalityön kehittämiseen. ”On tärkeää pitää huoli siitä, että myös vaikeimmassa asemassa elävillä ihmisillä on määrittelyvaltaa heitä koskevissa asioissa. ” ASIAKKAAT ERIARVOISESSA ASEMASSA

Kunnat tulkitsevat lakia toimeentulotuesta eri tavoin ja yksittäisen työntekijän harkintavalta on suuri. Jotkut kunnat ovat myös saaneet uhkasakkoja käsittelyaikojen venymisestä. ”Tämä asettaa eri kuntien sosiaalitoimistojen asiakkaat hyvin eriarvoiseen asemaan”, toteaa Koskenalho. Koskenalhon mukaan yksi keino järjestää työtä uudelleen olisi keskittää perustoimeentulotuki yhden katon alle – Kelaan.

”Sossun asiakkaat niputetaan helposti yhdeksi joukoksi, mutta jokaisen tarina on omansa ja erilainen”, Marja Koskenalho sanoo.

”Myös perustulo ratkaisisi tämän taloudellisen puolen.” Perustoimeentulotuen siirtäminen vapauttaisi voimavaroja sosiaalityöhön. ”Kiireessä työ voi kapeutua vain taloudellisiksi päätöksiksi, vaikka koko elämä pitäisi ottaa huomioon. Talous on vain yksi elämänalue.” APUA TARVITAAN HETI

Sosiaalitoimistojen resurssit Koskenalho kohdistaisi elämän kriisihetkiin. ”Kriisiin tarvitaan tukea silloin kuin se tapahtuu, ei silloin kun saa seuraavan ajan toimistosta.” Kriiseillä Koskenalho tarkoittaa

”JOS KAIKKI TÄLLAISET JÄRJESTELYT, MITKÄ ON SUA AUTTAMAAN TEHTY, KÄÄNTYVÄT SUA VASTAAN, NIIN EI SIINÄ OIKEESTI VOI MITÄÄN TEHDÄ.” ”JOS SULLA ON SE OMA KÄSITTELIJÄ, NIIN SÄ VOIT KERTOA SITTEN, MILLAINEN TILANNE, VÄHÄN AVAUTUA SIELLÄ, MITÄ KUULUU.” ”IHANA KUN SAIN ELÄÄ SAMAAN AIKAAN KUIN MUN SOSSU.” Lainaukset Marja Koskenalhon lisensiaattityöstä Kertomuksia Espoon aikuissosiaalityön asiakkaiden arjesta

ahdistusta aiheuttavia tilanteita, joita ovat esimerkiksi sairastumiset, työttömyys, kuolemantapaukset ja avioero. ”Haastatteluissa tuli esille myös viranomaisten toiminnan aiheuttamia kriisejä, kuten huonoa kohtelua ja virheellisiä päätöksiä.” Koskenalho halusi tutkimuksellaan myös osoittaa, että jokaisen asiakkaan tarina on erilainen. ”Sosiaalitoimiston asiakkaat halutaan niputtaa yhtenäiseksi joukoksi, joka yleensä on, että he ovat kaikki luusereita”, hän toteaa. Asiakkaiden tarinat eivät kuitenkaan ole suoria polkuja ja esimerkiksi kaikkien maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelman ei voida olettaa toteutuvan saman kaavan mukaan. ”Eivät ne elämän kriisit jää sinne lähtömaahan, niitä tulee uusia.”

KAMPIN KAPPELI TAVOITTAA IHMISET

KRIISIIN TARVITAAN APUA HETI, EI KUN SAA AJAN.

Koskenalho sai lisensiaattityöstään uuden kipinän myös omalle uralleen. ”Halusin pois toimistosta ja jalkautua ihmisten pariin.” Sen Koskenalho myös teki. Hän on ollut Kampin kappelissa töissä koko sen olemassaolon ajan vuodesta 2012. ”Kappeliin voi tulla ilman ajanvarausta, silloin kun on kriisi. Sinne voi tulla kuka tahansa, minkä tahansa asian kanssa. Me emme koskaan sano, että ei kuulu meille.” Kappelissa on töissä sekä kaupungin että seurakunnan työntekijöitä. Siellä käsitellään surua, kuunnellaan elämäntarinoita ja autetaan vaikka lomakkeiden täyttämisessä. ”Tavoitamme täällä paljon ihmisiä, jotka eivät koskaan tulisi sosiaalitoimistoon.”

Puistokulma tarjoaa monipuolisia tiloja, tilaisuuksia ja ravintolapalveluja Tervetuloa nauttimaan kotiruoasta! Lounasravintola on avoinna ma–pe klo –. Lounas klo –. Tilauksesta myös muina aikoina. Iloinen juhlapalvelu tarjoaa edullisen vaihtoehdon niille, jotka haluavat keskittyä juhliin. Monipuoliset tilat soveltuvat erinomaisesti juhlien järjestämiseen. Tiloja on mahdollisuus vuokrata joustavasti, jopa – hengelle, tilaisuuden luonteesta riippuen. Talvikaudella sunnuntaisin ja tiistaisin Puistokulmassa järjestetään perinteisiä tansseja.

Ota rohkeasti yhteyttä, melkein kaikki on mahdollista!

Talkootie 4, 01350 Vantaa puh. 010 420 2620 www.puistokulma.fi

Lapin maisterisjätkä siirtyi vallan kammareihin Vasemmistoliiton uusi puoluesihteeri Marko Varajärvi sanoo järjestökentän olevan hänen tärkein työmaansa. ”Hyvin organisoitu on puoliksi tehty. Järjestön pitää olla kuin hyvin hyrisevä moottori”, lappilainen maisterismies kiteyttää. TEKSTI ANTERO EEROLA KUVA MIKKO T. HELMINEN

Vasemmistoliiton viime kesän puoluekokouksessa koettiin hienoinen yllätys, kun lappilainen Marko Varajärvi nousi pitkältä takamatkalta uudeksi puoluesihteeriksi. Nyt runsaan puolen vuoden mentyä lappilainen maisterisjätkä on päässyt kiinni uusiin töihinsä etelän vallan kammareissa. Draaman tajua Varajärvi osoitti jo heti valintansa jälkeen, sillä hän liitti kiitospuheeseensa pienen sipauksen amerikkalaishenkistä kuorrutusta. Varajärvi kosi naisystäväänsä Outi Moilasta ja tämä sanoi kyllä. ”Mahdollisesti perheenlisäyskin on suunnitelmissa, mutta joskus myöhemmin.” Ainakin uudet tehtävät saivat heti lentävän lähdön. Jo pian valinnan jälkeen Jyrki Katainen piti Kesärannassa perinteiset pääministerin juhannusjuhlat hallituspuolueille. ”Jännä oli, että siellä kaikki tunsivat jo meikäläisen. (Valtiovarainministeri Jutta) Urpilainen näytti

peukkua ja kehui vaaleanpunaista paitaani. Se ei kuitenkaan ole aatteeni väri”, Varajärvi hymyilee. Juhlasta oli lyhyt ja karu matka arkeen, kun kuuma yrttiperuna putosi puolueen lautaselle. Uusi puoluesihteeri joutui heti kättelyssä ratkomaan kansanedustaja Jyrki Yrttiahon tapausta. ”Se tarkoitti katkeamatonta uutisten virtaa. Lähes koko ajan oli mikrofoni suussa. Vain viikkoa aiemmin oli leikannut kaikessa rauhassa nurmikkoa Kemissä”, Varajärvi kuvaa. Lopulta asiaan kuitenkin löydettiin tilanteen rauhoittanut ratkaisu. KANSANLIIKKEEN TYÖJUHTA

Vapaa-ajan ongelmia ei juuri ole ollut, sillä Vasemmistoliitossa puoluesihteeri on kansanliikkeen työjuhta, jonka on oltava läsnä kentällä. Lisäksi ohjelmassa on ollut pitkä lista sidosryhmätapaamisia. ”Olen tavannut lukuisia kansalaisjärjestöjä esimerkiksi ilmaston ja ympäristön alalta sekä Akavan, sttk:n ja tietysti sak:n kenttää. Se on kuitenkin omaa perhettä.”

Varajärven mukaan työ on vastannut lähes täysin odotuksia. ”Outille tietysti iso kiitos siitä, että ei ole tarvinnut kokea omantunnon tuskia työn ja poissaolojen takia.” Toiselle intohimolle – raudan nostamiselle penkistä – Varajärvi on kuitenkin raivannut tilaa. Puoluesihteeriksi pyrkiessään hän sanoi harrastuksen olevan avuksi myös puolueen nostamisessa. Tosin loppiaisena tuli käännekohta, kun salilla katkesivat oikean rintalihaksen jänteet olkapäästä. ”Rankka voimaharjoittelu päättyi tähän, mutta punttisalin jätän vasta sitten kun veri ei enää kierrä. Toivon pikaista paluuta sorvin äärelle, mutta siitä päättää lääkäri.” TOISTA KERTAA PUOLUESIHTEERINÄ

Taustallaan Varajärvellä on monipuolinen työkokemus. Ennen puoluesihteerin pestiä Varajärvi ehti toimia noin kolme ja puoli vuotta Lapin liiton kehittämisjohtajana sekä Auto- ja kuljetusalan ammattiliiton akt:n työehtotoimitsijana. Tuntumaa eduskun-

TOISENLAINEN EUROOPPA ON MAHDOLLINEN

Työtä, tasa-arvoa ja turvallisuutta. Kansanedustaja

Kari Uotila

Euroopan parlamenttiin tiin

Marko Varajärvi sai konkreettisesti tuntea, mitä sanonta ”urheilija ei tervettä päivää näe” tarkoittaa.

taan hän sai toimiessaan tätä ennen kansanedustajien Unto Valppaan ja Martti Korhosen avustajana. ”Tietyssä mielessä tässä on ollut looginen jatkumo. Edellinen työ on aina tukenut seuraavaa”, Varajärvi kelaa taaksepäin. Osittain puoluesihteerin työ on kuin paluu vanhaan. ”Olenkin sanonut, että olen toista kertaa puoluesihteerinä. Vuosina 2007–2010 olin toiminnanjohtajana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun piireissä. Se oli puoluesihteerin työtä alueellisesti.” TYÖ, TOIMEENTULO JA OMAT SAAPPAAT

Varajärvi korostaa, että puoluesihteerin keskeinen työmaa on järjes-

tökenttä. ”Olen kentän ja puoluejohdon välissä. Se tarkoittaa, että viestin pitää kulkea molempiin suuntiin.” Järjestötoiminnan kehittämisestä Varajärvellä on selkeä näkemys. ”Hyvin organisoitu on puoliksi tehty. Järjestön pitää olla kuin hyvin hyrisevä moottori. Vaikka sen laittaisi kesäksi lepäämään, siitä löytyy tehoa syksyllä.” Kevään eurovaalien jälkeen seuraava ponnistus ovat kevään 2015 eduskuntavaalit. Varajärvi korostaa, että silloin suunnan pitää Vasemmistoliitossa olla ylöspäin. ”Paikkoja pitää saada vähintään 15. Jos nyt ei onnistuta, otan sen myös henkilökohtaisesti.” Vaikka Varajärvi korostaa rooliaan järjestökoneiston parissa, on puoluesihteeri aina myös poliittinen toimija. ”Minulla on kaksi poliittista tunnusta. Ensinnäkin vain työ luo hyvinvointia ja toimeentuloa. Toisaalta on rakennettava työn ja ympäristön liitto. Minulle punainen ja vihreä kulkevat rinnakkain. Mutta jos pitää valita, valitsen punaisen”, Varajärvi paaluttaa. Erityisiä poliittisia esikuvia Varajärvi ei tunnusta. ”Viimeiset 20 vuotta olen löytänyt kaupasta sopivat kengät. Siksi ei ole toisten saappaissa tarvinnut kulkea.”

Taiteita ja sivistystä vasemmalta Kolme seuraavaa numeroa nyt vain 16,90 e!* Kaupan päälle uusin numero. TILAUS@KULTTUURIVIHKOT.FI 09 4114 5369 * Kestotilaus, jatkuu normaalihintaisena (43 e / vuosi).

Tukitili FI25 1521 3000 0014 63 Viitenumero 71301 KUUDESTI VUODESSA ASIALLINEN JA RÄVÄKKÄ AIKAKAUSLEHTI KULTTUURI JA YHTEISKUNTA YKSISSÄ KANSISSA

WWW.KULTTUURIVIHKOT.FI

”Nuoren naisen palkkaaminen ei saisi olla työnantajalle riski”, Jaana Wessman sanoo.

Lyhennetty työpäivä tuo helpotusta lapsiperheeseen Lääkäri Jaana Wessmanin mielestä suomalainen yhteiskunta välittää lapsistaan, vaikkeivät ihmiset heille bussissa lässytäkään. TEKSTI HENNA NIKKARI

KUVA MIKKO T. HELMINEN

spoolainen Jaana Wessman työskentelee lastenpsykiatriaan erikoistuvana lääkärinä hyksissä. Hänen perheeseensä kuuluvat mies, 3- ja 1,5-vuotiaat tyttäret ja kolme kissaa. Lisäksi Wessman on Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen sekä sen yksilöasioiden jaoston puheenjohtaja. Wessmanin kunnalliset luottamustehtävät vievät kokousten muodossa 3–4 iltaa kuukaudessa, ja saman verran iltoja kuluu kotona tehtävien hommien kanssa. Muuhun harrastamiseen ei juuri jää aikaa. ”Pienten lasten työssäkäyvän vanhemman on kunnallispolitiikassa toimiessaan turha kuvitella voivansa harrastaa useita kertoja viikossa esimerkiksi ohjattua liikuntaa.” Tasapainoa Wessmanin elämään tuo tällä hetkellä lyhennetty työaika: hän tekee töitä 30 tuntia viikossa. ”Suosittelen sitä lämpimästi. Meitä kaikkia ei ole luotu kotiäideiksi tai -isiksi. Itsekin olen parempi vanhempi kun en ole sitä 24/7, enkä varmasti ole ainoa. Nyt pystyn töiden lisäksi viettämään kuitenkin ison osan iltapäivästä lasten kanssa.”

Wessman kiittelee uudistunutta hoitotukea, jota saavat alle 3-vuotiaiden ja ekaluokkalaisten vanhemmat. Hän laajentaisi tuen koskemaan alle 10-vuotiaiden vanhempia. ”Hoitotuki ei ole suurensuuri, mutta voi olla ratkaiseva tekijä työpäivän lyhentämiselle.” LASTEN ASEMA SUOMESSA YLEISESTI HYVÄ

Suomalaisia moititaan usein lapsiin kohdistuvasta vihamielisyydestä. Wessmanin mielestä lasten asema Suomessa kuitenkin on yleisesti hyvä. ”Meillä lapsille varmasti lässytetään bussissa vähemmän kuin Etelä-Euroopassa, mutta suomalainen yhteiskunta osoittaa välittämistä lapsista konkreettisilla tavoilla, kuten ilmaisin neuvolapalveluin ja maksuttomalla peruskoululla.” Parantamisen varaa perheidenkin kohdalla toki löytyy. Wessman pyrkisi korjaamaan erityisesti köyhien lapsiperheiden asemaa. ”Suomessa on perheille ja lapsille paljon palveluja ja mahdollisuuksia, joista kaikkien tulisi päästä osalliseksi.” Wessman harmittelee myös lasten ja lapsiperheiden palveluiden sirpaloituneisuutta. Hän kertoo tör-

määvänsä työssään jatkuvasti tilanteeseen, jossa yksinkertaisilla asioilla voitaisiin parantaa lasten hyvinvointia. Hänen mielestään jo se, että joku kävisi kerran viikossa siivoamassa tai vahtisi joskus lapsia, antaisi vanhemmille voimia keskittyä haastavaan tilanteeseen lapsensa kanssa. Tällaisia palveluita on kuitenkin käytännössä hankala saada. ”Jos hyvin toimeentuleva ihminen palkkaa viikkosiivoojan ja pyytää äitiään lastenvahdiksi, ajatellaan, että hän on menestynyt ja osaa taitavasti säädellä omaa jaksamistaan. Jos taas tukiverkostoa vailla oleva työtön yksinhuoltaja pyytää lastensuojelulta kodinhoitoapua ja tukiperhettä, koska ei jaksa, ajatellaan herkästi, että hänen elämänhallinnassaan on jotain vialla.” KUSTANNUSTEN TASAAMINEN AVAIN TASA-ARVOON

Suomessa keskustellaan perheestä ja työnteosta Wessmanin mielestä turhan mustavalkoisesti asetelmalla kotihoito vastaan päivähoito. Hän toivoisi keskustelun kääntyvän siihen, kuinka lapsilla olisi kummassakin mahdollisimman hyvä ja turvallista olla. ”On päättäjien tehtävä varmistaa,

”SUOMESSA KESKUSTELLAAN PERHEESTÄ JA TYÖNTEOSTA TURHAN MUSTAVALKOISESTI ASETELMALLA KOTIHOITO VASTAAN PÄIVÄHOITO.”

että päiväkodeissa on rauhallista, pienet ryhmät, ja vanhemmilla mahdollisuus tehdä lyhyttä päivää.” Hallitus hakee tasa-arvoisempaa vanhemmuutta muun muassa kotihoidon tuen jakamisella vanhempien kesken. Wessman suhtautuu ehdotukseen hyvistä tarkoituksista huolimatta hieman epäluuloisesti. ”On epäselvää, kuinka tämä vaikuttaa esimerkiksi yksinhuoltajien tai lapsia hoitavien isovanhempien asemaan.” ”6+6+6-malli on ehdoton suosikkini vanhemmuuden tasa-arvoa ajavista malleista”, Wessman toteaa. Vasemmistoliiton ajamassa mallissa vanhemmat voivat jakaa kolme kuuden kuukauden pätkää keskenään. He voivat valita olla molemmat samaan aikaan kotona tai hoitaa lasta kotona mallin sallimat 1,5 vuotta. Nuorten naisten tasa-arvo-ongelmaan vastaisi parhaiten Wessmanin mielestä hallituksen rakenneohjelmassa oleva vanhemmuuden kustannusten tasaaminen. ”Lapsia potentiaalisesti hankkivan naisen palkkaamisen ei tulisi olla työnantajalle sen suurempi riski kuin kenen tahansa muunkaan. Ilman tätä vanhemmuuden tasa-arvo ei voi toteutua.” 9

Nuoret uskovat yhä PAREMPAAN HUOMISEEN Kevään lopulla on eurovaalit. Nuorten mahdollisuudet vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon ovat tunnetusti heikot: nuoria kuunnellaan, muttei kuulla. TEKSTI NIINA KARI

KUVAT ANNA UPOLA-LEHTO

uorten osuus on 18,5 % koko väestöstä. Suomalaisista mepeistä yksikään ei ole nuori. Kansanedustajista alle 30-vuotiaita on kolme, kuntatason päättäjistä noin seitsemän prosenttia. Vasen-lehti haastatteli kolmea aktiivista nuorta heidän ajatuksistaan yhteiskunnasta ja elämästä.

TOIMINTAA JA TOIVOA Li Andersson on Vasemmistonuorten puheenjohtaja, varakansanedustaja, kunnallispoliitikko ja yksi näkyvimpiä nuoria mediassa. Hän uskoo sekä rakenteiden sisällä vaikuttamiseen että siihen, mitä niiden ulkopuolella tehdään. Li haluaa avata puoluetoimintaa enemmän ulospäin. ”Turussa ollaan mietitty, mitä me voidaan olla kaikilla alueilla fyysisesti, ei vaan sitä, mitä puhutaan valtuustosalissa Pansion peruspalveluista. On tärkeää lisätä kansalaisten, päättäjien ja virkamiesten vuorovaikutusta. Poliittista puhetta pitäisi muuttaa lähemmäksi sitä, mistä puhutaan oikeesti, millä termeillä ja mistä päätetään. Ei tehdä poliittisia päätöksiä, joilla vähennetään kansanvaltaa entisestään.” Politiikka niin kuin ay-liikekin kärsivät vallalla olevasta yhteiskunnallisesta apatiasta, varsinkin nuorten osalta. ”Yksi suuri kusetus, jos miettii nuorta sukupolvea yleensäkin, on että tämmönen huonontuminen on vääjäämättömyys, että meidän on pakko hyväksyä se, että tää hyvinvointiyhteiskunta on kuolemassa ja tätä on toistettu jo niin pitkään, että ihmiset uskoo sen.” TARVITAAN VOIMASUHTEIDEN MUUTOS

Li puhuu paljon voimasuhteiden muuttamisesta ja tietää mistä puhuu. Aikakauttamme leimaavat tuloerojen kasvun synnyttämät eri todellisuudet, joissa ihmiset elävät. Näiden todellisuuksien ääripäät eivät voi – tai halua – ymmärtää toisiaan. ”Osaa ihmisistä vituttaa ihan huolella. Tiedän paljon tyyppejä, joilla 10

Työnteon ja politiikan lisäksi Li, 26, opiskelee kansainvälistä oikeutta.

YHTEISKUNNALLINEN RIIMITTELIJÄ on sellainen olo, että tää yhteinen yhteiskunta ei oo heidän kohdallaan tarjonnut mitään muuta kuin päähänpotkimista. Yksi asia, mikä määrittelee meidän sukupolvea, on optimismin puute. Pätkätyöilmiö ja kasvava itsensä työllistäminen ovat vallitsevia käytäntöjä nykyään. Se muuttaa ihmisten suhtautumista työhön ja tulevaisuuteen.” Vasemmistonuorissa tehdään tällä hetkellä asuntopoliittista kampanjaa. Seuraava kampanja tulee keskittymään mielenterveyteen. ”Joka viides suomalainen syö masennuslääkkeitä, joten ei pitäisi olla mitenkään hirveen vaikeaa keskustella mielenterveysongelmista ilman, että keskustellaan jostain mystisestä mielenterveysongelmaisten ryhmästä, joka on jossain muualla.”

Linda-Maria Roine, alias räppäri Mercedes Bentso, tietää, millaista on tippua yhteiskunnan turvaverkon rakojen läpi. Hän on antanut kasvot ja äänen syrjäytyneille nuorille. Linda-Maria tekee musiikkia sydämellä, ei rahasta. Helsingin Yhteiskunnallinen Opisto hyo nimesi hänet vuoden 2013 yhteiskunnallisen tietoisuuden herättäjäksi. ”Rahalla on liikaa merkitystä. Täällä vallitsee sellainen ajattelutapa, että rahaa arvostetaan ja niitä ihmisiä joilla sitä on, olivat he tehneet töitä sen eteen tai eivät. Tää yhteiskunta on rakennettu tietynlaisille ihmisille, joilla on tietynlaiset haaveet ja lähtökohdat. Tää on hyvin ulossulkeva yhteiskunta.” Linda-Maria pitää ongelmana, että saarnataan norsunluutornista miten

asioita pitäisi tehdä, mutta ei itse tehdä mitään. Linda-Marialle ajattelevat ihmiset ovat toivonpilkahduksia. Yhteiskunta tarvitsee ihmisiä, jotka ovat rohkeita ja haluavat sekä uskaltavat vaikuttaa asioihin. ”Olen virhepositiivinen. Mun mielestä virheistä oppii. Ne on niitä asioita, mitkä kasvattaa ja voi oppia myös toisten virheistä. Ihmisiä ei tulisi rangaista jokaisesta pikku virheestä. Pitää osata erottaa, mikä on virhe ja mikä oikea vahingontuottamus.” Linda-Maria peräänkuuluttaakin panostusta ennaltaehkäisyyn ja ympäristöön. ”En tajua, miten luontoa voi vähätellä niin paljon. Luonnon pitäs olla yhteinen asia, joka koskettaa kaikkia. Eiköhän se omaisuus oo meille kai-

PÄTKÄELÄMÄÄ Vesa Korkkula on opettaja, yrittäjä, dj, skeittari ja kunnallispoliitikko. Oman alan töitä on valmistumisen jälkeen löytynyt vain pätkissä, ja osan leivästään hän ansaitseekin toiminimellä musiikkia soitellen. Vesa kuuluu nuorisotakuun piirin. Hänelle tulleista työtarjouksista yksikään ei ole sopinut hänen osaamiseensa. ”Jos mut johonkin niistä oltaisiin valittu, se olis ollu väärin opiskelijoita kohtaan. Onko ateisti filosofian ja et:n opettaja, jolla ei ole teologianopintoja, oikeasti pätevä opettamaan ortodoksiuskontoa tai tilastotiedettä? Mun kohdalla ainakaan nuorisotakuu ei oo toiminut. Enkä ole ainoa, jolla on vaikeuksia löytää oman alan töitä.” Vuonna 2012 työttömiä nuoria oli 87 000. ”Me ei olla 70-luvun tilanteessa, jolloin kaikki valmistuneet sai töitä. Yli 90 % korkeakouluopiskelijoista tekee opiskelujen ohessa töitä, minkä takia opiskelut sitten venyy. Täytyy olla varakkaat vanhemmat, jotta voi opiskella päätoimisesti.” Vesa kannattaa perustuloa, koska se poistaisi nykyisiä työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan ongelmia. Perustulo palvelisi sekä prekaaria työntekijää että yrittäjää, jolle työntekijän palkkaaminen on aina riski.

KILPAILU EI KUULU NUORTEN ELÄMÄÄN

Musiikki ja skeittaus ovat yhdistyneet luonnollisesti Vesan elämässä. Monet dj:t skeittaavat ja keikoilla käy paljon skeittareita. ”Skeittaus on elämäntapa. Se on hauskaa ja tapa olla urbaanissa ympäristössä. On kiva, kun voi kamppailla itseään vastaan.” Skeittaus on solidaarinen laji, jossa ei lesoilla omalla menestyksellä. Laji on omaehtoista, ilman karkeita järjestelmiä, joissa joku päättää, mitä paikkaa kukin pelaa ja mikä hänen arvonsa on. ”Monissa urheilulajeissa lapsi menettää kiinnostuksensa siinä 11–12-vuotiaana. Siinä vaiheessa pitäisi valita oma laji ja jättää kaikki muu ja harrastaa sitä veren maku suussa. Moni nuori lopettaa urheilun kokonaan, kun tulee muita kiinnostuksen kohteita ja kaverit on tärkeämpiä kuin se, että on joukkueensa paras hyökkääjä.” Kaikilla nuorilla ei myöskään ole varaa moniin harrastuksiin. Nuorten ikäluokasta 21,4 % asuu köyhyysrajan alapuolella olevissa ja vain 11,4 % yli 100 000 euroa tienaavissa talouksissa, joissa raha ei välttämättä ole este itsensä toteuttamiselle.

Linda-Maria, 20, on Diakoniaopistolla valmentavassa koulutuksessa. Hän on ollut myös työharjoittelussa Vasemmistoliiton puoluetoimistolla.

kille yhteinen ja se on tää ympäristö.” REALISTINEN ROOLIMALLI

Linda-Marian ensimmäinen levy tulee ulos kevään aikana. Hän on löytänyt paikkansa räpin vasemmistossa, jossa hänet on otettu hyvin vastaan. ”On räpin oikeisto ja vasemmisto, se on kaikista selkein jaottelu. Miksi sotkea musiikkia siihen, että on ahne ihminen? Kuinka terveellistä arvomaailmaa viestittää se, että elämän kohokohta on biletys ja se minkä merkkiset vaatteet on päällä? Se on vaan tosi ikävää ja huolestuttavaa. Taiteen määrittää se, että se on nimenomaan sydämen asia ja musiikin kuuluu olla taidetta.”

Linda-Maria haluaakin olla realistinen roolimalli faneilleen. Hänen omat roolimallinsa ovat aina olleet inhimillisiä ja selviytyjiä, eivät mitään ylitäydellisiä yksilöitä. ”Mä en oo ainut räppäri joka kiroilee, se vaan korostuu koska oon nainen. Jos kiinnittää tollasiin asioihin huomiota, niin varmasti oon huono roolimalli. Jos ymmärtää mun sanoman, niin sit mä voisin olla hyvä roolimalli. Hyvän roolimallin pitää pystyä puhumaan myös huonoista asioista. Miksi pitäs antaa joku täydellinen roolimalli?” Linda-Maria haluaa äänensä kuuluviin ja itsensä asemaan, jossa ihmiset kuuntelevat. Puhuminen eri tilaisuuksissa, kirjoittaminen, musiikki ja näytteleminen ovat hänelle elämän neljä tärkeintä asiaa.

Vesa Korkkula, 29, on monille tuttu Hang Up - ja Hai Jump -skeittilehdistä, joiden teossa hän on mukana. 11

Heikki Patomäki tuo

KRIITTISTÄ REALISMIA EUROPOLITIIKKAAN

Professori Heikki Patomäelle maailmanpolitiikka on arkipäivää. Työn ja harrastusten raja on usein tähtienväliseen aineeseen piirretty viiva. pitkälle ehdollistettu laajemmille kuvioille”, hän toteaa. ”Minua kiinnostaa myös se, miten eu:n resursseja voisi käyttää uusien aikka Heikki Patomäki, 51, aloitteiden tekemiseen globaalissa onkin ollut jo pitkään kiinpolitiikassa, esimerkkinä vaikka ranostunut yhteiskunnallisishoitusmarkkinavero. Ajatuksena on ta kysymyksistä ja toiminut demokratisoida globalisaatiota, jotta aktiivisesti erilaisissa kansalaisjärjesvoisimme olla vapaampia, tasa-artöissä, on hän puoluepolitiikan kenvoisempia ja autonomisempia kaiktällä vielä varsin noviisi. kialla.” ”Tulin mukaan Vasemmistoliiton Patomäki ei halua puhua mistään toimintaan, kun Arhinmäki pyysi kampanjakärjistä tai suppeista vaaliteemoista, koska sellaiminua ehdokkaaksi set typistävät parlamenviime eduskuntavaaleissa. Kampanja oli tissa tehtävän työn vain EUROVAALIniin hyvähenkinen, muutamaa asiaa koskeEHDOKAS vaksi. Hän peräänkuuettä liityin sitten myös luttaa laajempaa vaspuolueeseen. Olin toki Heikki tuuta, demokraattisten miettinyt paljon, missä määrin vaikuttamitilojen ja vaihtoehtojen Patomäki s. 1963, neljä lasta nen tutkijana ja kanluomista. salaisyhteiskunnan Maailmanpoli”Pitää voida puhua kautta riittää ja missä tiikan professori, globaalista ympäristönsuojelusta, turvallimäärin tarvitaan myös Helsingin yliopisto; suuspolitiikasta, sotipuoluetoimintaa.” dosentti Turun ja laallisesta yhteistyöstä Eduskuntavaalien Lapin yliopistoissa Vasemmistoliiton ja sen ongelmista sekä jälkeen Patomäki on puoluehallituksen monista muista kysyollut Vasemmistoliiton toiminnassa nämyksistä. Tokihan muljäsen Attacin hallituksen kyvästi mukana ja tuli la on myös teemoja: valituksi viime kesän haluan esimerkiksi oljäsen Kirjoja suomeksi la estämässä Yhdysvalpuoluekokouksessa tain ja Euroopan uniomm. Tulevaisuuden myös puoluehallituksen jäseneksi. Tutkijan nin vapaakauppasopipolitiikkaa (2013), musta, joka on täynnä ja poliitikon roolien yhEurokriisin anatomia distäminen on ollut häongelmia”, hän linjaa. (2012), Uuslibenelle luontevaa. Yhteis”Vastustan myös ralismi Suomessa kuntatieteiden tehtävä eu:n militarisointia ja (2007) patomaki.fi onkin hänen mukaaneurokriisin seurauksesa paitsi kuvata, myös na syntyneet budjettikurisopimukset pitää muuttaa maailmaa. purkaa. Toisaalta unionin demokra”Olen tieteenteoreettiselta suuntautumiseltani kriittinen realisti, eli tisointi ja talouden saattaminen järkevälle pohjalle edellyttävät sitä, että olen aina vastustanut sitä, että yhteiskuntatieteet olisivat jotain yhteiskuneu:n perussopimukset on avattava. nan ulkopuolella, norsunluutornissa Tämä on mielestäni tämän parlamenttikauden tärkein asia.” olevaa. Päin vastoin, yhteiskuntatieteet ovat aina väistämättä osallisia HOWLIN’ HEIKKI JA yhteiskunnalliseen kehitykseen”, YHTENÄISTEORIA Patomäki pohtii. Patomäen perhe, johon kuuluu kaikKESTÄVÄÄ KASVUA, kiaan neljä lasta, on elänyt pitkään EI VAPAAKAUPPASOPIMUSTA kosmopoliittista elämää. Isän työ on Maailmanpolitiikan professorille ja vienyt perheen milloin Australiaan, ympäri maailmaa työskenneelle Pamilloin Englantiin, ja nyt 15-vuotias tomäelle europarlamentti tuntuu soAnna-tytär on aloittanut opintonpivalta toimintaympäristöltä. sa Bolshoin baletissa Moskovassa. Rytmi on veressä myös isällä sii”Tullessani Vasemmistoliiton toimintaan mukaan, monet sanoivatnä määrin, että hän debytoi viime kin, että parlamentti voisi olla minulvuonna Attacin pikkujouluissa tiskile oikeampi paikka kuin eduskunta. jukkana. Jos mulla on joku missio maailmas”Mulla on aika laaja levykokoelma sa, niin se liittyy nimenomaan näimonenlaista musiikkia ja on ollut jo hin laajempiin kysymyksiin. Kansalpitkään vitsinä kaveriporukassa, etlinen parlamentti on kuitenkin aika tä Howlin’ Heikki pitäisi joskus djTEKSTI ELINA VAINIKAINEN KUVA ANNA UPOLA-LEHTO

illan. Soitin sitten parin tunnin setin menevää ja hauskaa musiikkia, ja sain suuren suosion”, Patomäki virnistelee. Ennen yhteiskuntatieteen opintojaan Patomäki opiskeli fysiikkaa ja kosmologiaa. ”Olen aina ollut kiinnostunut perustavista kysymyksistä, ja visionani oli kehittää yhtenäisteoria, mikä jäi Einsteiniltä kehittämättä”, hän naureskelee. ”Sitten kun kypsyin ajattelultani, tuli tunne, että niin tärkeitä kuin fysiikan ja kosmologian kysymykset ovatkin, on kuitenkin akuutimpiakin kysymyksiä ratkaistavana.” Kosmologin taustaa vasten ei mi-

”Eurokriisi on luonut tilaa vasemmiston omalle europolitiikalle ja uusille avauksille”, professori Heikki Patomäki sanoo. ”Nykymuotoiseen unioniin on jouduttu ottamaan kriittistä etäisyyttä.”

tenkään yllätä, että Patomäen kotikirjahyllystä löytyy laaja kokoelma tieteiskirjallisuutta. Mutta onko scifi vaikuttanut hänen poliittiseen ajatteluunsa? ”Kyllähän se sellaisen laajan viitekehyksen tarjoaa, muttei anna valmiita vastauksia. Ja onhan toki genressä paljon ongelmia, kuten militarismi: on esimerkiksi olemassa valtavasti scifiä, joka vain toistaa menneisyyden sotia galaktisissa mittasuhteissa”, hän naurahtaa. ”Toki se laajentaa ajattelun horisonttia ajassa ja tilassa ja asettaa mielenkiintoisia kysymyksiä, mutta kyllä ne vastaukset on etsittävä yhteiskuntatieteistä, etiikasta ja politiikasta.”

TEKSTI RIIKKA KORPINURMI KUVA MIKKO T. HELMINEN

Anu Suoranta on aloittamassa uutta tutkimusprojektia, joka on nimeltĂ¤Ă¤n TyĂśelĂ¤mĂ¤n satunnaistetut ja sĂ¤Ă¤ntelyn sopivuus.

TyĂśelĂ¤mĂ¤n tuntija vaatii aikuisia naisia pĂ¤Ă¤tĂśksentekoon Tutkija Anu Suoranta on kasvanut kollektiivisessa kulttuurissa, mutta puoluepoliittinen vaikuttaminen tuntui pitkĂ¤Ă¤n vieraalta. SOPIMATTOMAT TYĂ&#x2013;MARKKINAT

MikĂ¤ on tyĂśelĂ¤mĂ¤n suurin ongelma tĂ¤llĂ¤ hetkellĂ¤? â&#x20AC;?TyĂśnantajapolitiikan muutosâ&#x20AC;?, vastaa Suoranta heti. TĂ¤hĂ¤n muutokseen tarttui myĂśs Suorannan yhdessĂ¤ Anu-Hanna Anttilan kanssa toimittama Yksin sovittu -teos. Teoksen ydin on, ettĂ¤ suomalainen yhteiskunta, tyĂśelĂ¤mĂ¤ ja sosiaalinen turvallisuus ovat muutoksessa, joka vaatii reagointia. â&#x20AC;?Vaikka tyĂśnantajalla menisi hyvin, tyĂśntekijĂśitĂ¤ irtisanotaan. Tulopoliittisella kaudella ymmĂ¤rrys sopimisen tarpeesta ulottui ammattiyhdistysliikkeen lisĂ¤ksi myĂśs tyĂśnantajaosapuolelle.

NykyistĂ¤ tilannetta kuvaa hyvin adjektiivi â&#x20AC;&#x2122;sopimatonâ&#x20AC;&#x2122; â&#x20AC;&#x201C; kaikkine merkityksineenâ&#x20AC;?, Suoranta sanoo. Ay-liikkeeltĂ¤ hĂ¤n kaipaa rohkeampaa tulevaisuuden visiointia. â&#x20AC;?Ay-liikkeen ongelma on, ettĂ¤ suostuu toistuvasti konsensukseen, vaikka tyĂśnantaja ei enĂ¤Ă¤ sitoudu sopimisen kulttuuriin. Ajantasaisen ay-liikkeen pitĂ¤Ă¤ rohkeasti esittĂ¤Ă¤ ja ajaa omia malleja ja visioita.â&#x20AC;? AIKUISENA NAISENA MUKAAN PUOLUEPOLITIIKKAAN

Suoranta oli vuonna 1990 perustamassa Vasemmistoliittoa, mutta puoluepolitiikka ei vielĂ¤ tuolloin vienyt mukanaan. Vaikuttaminen tapahtui tutkijana, sillĂ¤ tutkimi-

L VE Eurooppa STOP #talouskuri #tyĂśttĂśmyys #co2 #rasismi #keinottelijat

facebook.com/lindrssn

Aiemmin Anu Suoranta vaikutti yhteiskunnallisesti kansalaisjĂ¤rjestĂśissĂ¤ ja tutkijana, mutta nyt hĂ¤n on vahvasti mukana Vasemmistoliitossa: varavaltuutettuna, Palmian johtokunnan jĂ¤senenĂ¤ ja Kivinokka kaikille -liikkeen aktiivina. Suoranta vĂ¤itteli tohtoriksi vuonna 2009. VĂ¤itĂśskirjassaan Halvennettu tyĂś Suoranta tutki, miten epĂ¤sĂ¤Ă¤nnĂśllisen tyĂśn teettĂ¤minen tuottaa taloudellista ja sosiaalista turvattomuutta sekĂ¤ tyĂśtĂ¤tekeviĂ¤ kĂśyhiĂ¤. Keskustelu epĂ¤tyypillisen tyĂśn lisĂ¤Ă¤ntymisestĂ¤ sisĂ¤ltĂ¤Ă¤ ajatuksen, jossa kokoaikainen ja vakituinen tyĂśsuhde nĂ¤hdĂ¤Ă¤n normaalina ja pĂ¤tkĂ¤tyĂśt ja osa-aikaiset tyĂśsuhteet epĂ¤tyypillisenĂ¤ tyĂśnĂ¤. Kuitenkin Suorannan vĂ¤itĂśskirja osoittaa, ettĂ¤ katkonaiset tyĂśsuhteet ja kĂśyhyys tyĂśssĂ¤kĂ¤ynnistĂ¤ huolimatta on ollut lukuisten ihmisten, erityisesti naisten, osalta totta toistuvasti. â&#x20AC;?Kukaan ei ole omassa elĂ¤mĂ¤ssĂ¤Ă¤n epĂ¤tyypillinenâ&#x20AC;?, Suoranta toteaa. Vuonna 2010 mĂ¤Ă¤rĂ¤aikaisten osuus kaikista 15â&#x20AC;&#x201C;64-vuotiaista palkansaajista oli Suomessa 15,4 prosenttia. PĂ¤tkĂ¤tyĂśt ovat sukupuolittunut ilmiĂś, sillĂ¤ naiset tyĂśskentelevĂ¤t miehiĂ¤ useammin mĂ¤Ă¤rĂ¤aikaisessa tyĂśsuhteessa. Suomessa sukupuolten ero mĂ¤Ă¤rĂ¤aikaisissa tyĂśsuhteissa on suuri verrattuna suurimpaan osaan eumaita. Syyksi tarjotaan sitĂ¤, ettĂ¤ suomalaiset tyĂśmarkkinat ovat vahvasti jakautuneet mies- ja naisvaltaisiin aloihin ja naiset kĂ¤yttĂ¤vĂ¤t suurimman osan perhevapaista. Helsingin kaupungin tyĂśntekijĂśistĂ¤ noin 75 prosenttia on naisia ja mĂ¤Ă¤rĂ¤aikaisena tyĂśskentelee noin 17 prosenttia. MikĂ¤ selittĂ¤Ă¤ sen, ettĂ¤ pĂ¤tkĂ¤tyĂś on yleisempĂ¤Ă¤ naisilla, ja naisen euro on edelleen vain 83 senttiĂ¤? â&#x20AC;?Kyse on naisten tyĂśn arvottamisesta ja arvostamisesta. TyĂśn tehokkuutta mitataan teollisen tuotannon mittareilla, eikĂ¤ mietitĂ¤ esimerkiksi sitĂ¤, mikĂ¤ on hoivan, hoidon ja koulutuksen arvo, jotta ihmiset voivat elĂ¤Ă¤ hyvĂ¤Ă¤ elĂ¤mĂ¤Ă¤. Julkinen sektori tarvitsee lisĂ¤Ă¤ rahaa, jotta palkkaero ja naisten tyĂśsuhteiden ongelmat korjataanâ&#x20AC;?, Suoranta toteaa.

nen tarkoittaa hĂ¤nelle yhteiskuntaan vaikuttamista. â&#x20AC;?Yhteiskuntatieteiden on tarkoitus palvella nimenomaan sellaista yhteiskuntaa, joka palvelee sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasaarvoaâ&#x20AC;?, hĂ¤n sanoo. Vuonna 2007 ajatus puoluepoliittisesta vaikuttamisesta alkoi taas tuntua omalta jutulta. â&#x20AC;?Puoluepolitiikan agendaa muodostaa joku muu, jos ei itse ole sitĂ¤ tekemĂ¤ssĂ¤.â&#x20AC;? HĂ¤n oli perustamassa Helsingin Vasemmistoliiton puolueosastoa VasemmistolinkkiĂ¤ vuonna 2008. TĂ¤llĂ¤ hetkellĂ¤ Suoranta on paitsi varavaltuutettu, myĂśs Palmian johtokunnan jĂ¤sen. â&#x20AC;?Palmian mahdollinen yhtiĂśit-

tĂ¤minen on selkeĂ¤ arvovalinta. Jos Palmian toiminta muuttuu markkinaehtoiseksi, sillĂ¤ on suuri vaikutus jo valmiiksi matalapalkkaisen, naisvaltaisen alan tyĂśsuhteiden laatuun ja palkkaan.â&#x20AC;? Suoranta on huomannut, ettĂ¤ Helsingin Vasemmistoliiton aktiiveissa hĂ¤nen oman ikĂ¤luokkansa, eli 1960-luvun ja 1970-luvun puolivĂ¤lin vĂ¤lissĂ¤ syntyneiden, ikĂ¤ryhmĂ¤ on muita pienempi. â&#x20AC;?NĂ¤mĂ¤ ihmiset aikuistuivat 1990-luvun laman pahimpina vuosina ja heidĂ¤n tyĂśelĂ¤mĂ¤Ă¤n sijoittumisensa on ollut ongelmallista. MeidĂ¤n olisi yhdessĂ¤ mietittĂ¤vĂ¤, miten saamme tĂ¤mĂ¤n ikĂ¤ryhmĂ¤n mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.â&#x20AC;?

$$ ! ! " " # !"" ! " ! " !!

Graffitiaita koko pituudeltaan. Rakennustyömiehet voivat olla nyökkäys Länsimetron rakentajien suuntaan.

Lailliset graffitit koristavat Matinkylän metrotyömaat Matinkylän metroasematyömaan rakennusaitaan on voinut jo useamman kuukauden ajan maalata graffitia. TEKSTI JA KUVA VILLE VAARA

atinkylän graffitiaitaprojekti sai alkunsa kun Antti Saarista, Espoon kulttuurilautakunnan jäsentä, lähestyttiin tämän kantakuppilassa. Matinkylän vanhemman polven graﬃtitaiteilijat olivat sattuneet olemaan samassa kapakassa ja ehdottivat, että aita yritettäisiin saada käyttöön. Saarinen tarttui ajatukseen ja toimi puhemiehenä metroyhtiön suuntaan, jossa ajatukseen tartuttiin innolla. LAILLINEN MAALAUSKANGAS

Länsimetro näkee graﬃtiaidan osana metrohankkeen taideulottuvuut14

ta. Metrotyömailla aidat ovat toimineet taiteilijoiden ja harrastajien maalauskankaina esimerkiksi Niittykummussa ja Tapiolassa. Suhtautuminen luvallisiin graffitiaitoihin on perinteisesti jakautunut kahteen leiriin. Yhtäältä on ajateltu, että luvallinen maalauspaikka on ympäristölleen haitallinen maalausten levitessä alueen muillekin pinnoille. Toisaalta taas käytännön kokemukset ovat osoittaneet tilanteen olevan pikemminkin päinvastainen. Lailliset maalauspaikat ovat vähentäneet laittomia graffiteja tarjotessaan mahdollisuuden maalata rauhassa. Ne myös rikastavat kaupunkimaisemaa. ”Luvattomat graffitit ovat vähentyneet laillisen maalauspaikan myötä Matinkylässäkin”, sanoo Länsimetron viestintäpäällikkö Satu Linkola. Saman on todennut myös aivan aidan vieressä asuva Saarinen. Yhtäläiseen johtopäätökseen on päädytty myös muualla Euroopassa: muun muassa Bruggen kaupunki Belgiassa siirtyi sallivampaan graffitipolitiikkaan jo toista vuosikymmentä sitten, ja tuloksiin on oltu tyytyväisiä. ”Ohikulkijoiden asenteet ovat olleet järjestään positiivisia, ja mones-

ta teoksesta on tullut erittäin hyvää palautetta”, kertoo Simo, yksi Matinkylän aidan puuhamiehistä. METROASEMILLA SUUNNITELTU TAIDETTA

Matinkylän metroaseman on suunniteltu valmistuvan aikataulun mukaan vuoden 2015 puolivälissä. Graffitiaitahankkeelle ei ole vielä suunniteltu jatkoa, eikä Espoossa näillä näkymin tuon jälkeen enää olisi laillisia maalauspaikkoja. Metroyhtiö ei näe mahdottomana hankkeen jatkamista muodossa tai toisessa myös rakennustöiden valmistumisen jälkeen, mutta tähän tarvittaisiin muita tahoja toimimaan yhteistyössä metron kanssa. Helsingin lailliset aidat on järjestetty nuorisoasiainkeskuksen kanssa yhteistyössä: tässä avainhenkilö on Antti Salminen, nykyinen kaupungin virkamies, entinen maalari itsekin. Metron taidekoordinaattorin, kuvataiteilija Jaakko Niemelän mukaan valmiiden asemien suunnitelmissa ei graﬃtiin liittyviä teoksia ole, mutta ajatus ei sinänsä ole huono. Asemille on suunniteltu taidetta, teokset on suunniteltu toteutettaviksi asemasta vastaavan arkkitehdin ja kunkin aseman oman taiteilijan

LAILLISIA GRAFFITEJA ESPOOSEEN MYÖS TULEVAISUUDESSA

yhteistyönä niin, että taide ja arkkitehtuuri tukisivat sujuvasti toisiaan ja kuvastaisivat aseman ympäristöä. Esimerkkinä tästä toimii Koivusaaren asema, jonne on suunniteltu Tuula Närhisen teos, jossa rauhallinen veden ääni olisi keskeisessä osassa ja rytmittyisi saapuvan metrojunan kanssa. PYSYVÄLLE GRAFFITIAIDALLE TILAUS

Asemien taideteosten suhteen ollaan Niemelän mukaan suvantovaiheessa. Suunnittelutyöt aloitettiin noin kolme vuotta aiemmin ja nyt ollaan odottamassa metroyhtiön lopullista päätöstä taideteosten toteuttamisesta käytännössä. Suunnitelmat ovat vaikuttavia ja näyttävät siltä, että ne aidosti tekevät asemista viihtyisiä – niiden todella soisi toteutuvan. Pysyvälle graﬃtiaidalle näyttäisi olevan vahva tilaus Espoossa, ja metro toimisi viisaasti, jos se tarttuisi tilaisuuteen ja alkaisi rakentaa yhteistyötä paikallisten graﬃtitaiteilijoiden kanssa heti alussa. Toivoa sopii, että pysyvät maalauspaikat ja mahdollisuudet asettaa teoksia esille löytyisivät varsinkin, kun hetki näyttäisi nyt olevan otollinen tällaiselle aloitteelle.

NÄKÖKULMA

ESKO SEPPÄNEN

Liittovaltio tulee, tee kapina! EU haluaa jäsenmaiden toimivan yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Siinä hengessä yhteisvastuu halutaan nyt ulottaa toinen toistensa velkoihin. Pankkiunionissa muiden maiden konkurssipankkien velat maksettaisiin porukalla ja siinä turvattaisiin yhteisvastuullisesti myös muiden maiden konkurssipankkien tallettajien säästöt. SUURTEN EU-MAIDEN suuret pankit ovat mukana siinä 10–15 pankin ylikansallisessa mafiassa, joka on maailmantalouden todellinen johtoryhmä. Ne ovat rikollisjärjestöjä siinä merkityksessä, että niille on määrätty tuhansien miljoonien dollareiden/eurojen suuruisia sakkoja ja vahingonkorvauksia laittomista toimista. Pankit kiertävät veroja. Ne manipuloivat korkoja ja raaka-aineiden sekä energian hintoja. Ne pettävät asiakkaitaan. Niiden työntekijät tekevät sisäpiirikauppoja. Ne pesevät likaista rahaa ja rikkovat kansainvälisiä liiketoimikieltoja. Ne markkinoivat tuotteitaan väärällä tai harhaanjohtavalla informaatiolla. Niiden myymät johdannaiset ja muut finanssituotteet ovat usein olleet – Amerikan kielellä – hevosenpaskaa. Pahan päivän tullen tuo kaikki pannaan eu:n pankkiunionissa maksuun myös suomalaisille. Me

olemme jo nyt pelastaneet eu:n kautta saksalaiset ja ranskalaiset pankit ylivelkaantuneiden emumaiden maksukyvyttömyyden aiheuttamilta luottotappioilta. Sen jälkeen eu on tuhonnut sisäisellä pakkodevalvaatiolla niiden maiden taloudellisen kasvun ja velkojen maksun edellytykset. ”MARKKINAVOIMAT” TOIMIVAT aina samalla tavalla riippumatta siitä, keitä ovat systeemin kulloisetkin toimitsijat. Paitsi, että ne toimivat niin kuin niitä kaikkia ohjaisi joku näkymätön käsi, niillä on näkymättömät jalat, joilla ne juoksevat pakoon kansanvaltaa eli demokratiaa. ”Markkinavoimat” ovat ulkoistaneet politiikan poliitikoille, jotka saavat vapaasti leikkiä pihalla politiikan hiekkalaatikolla poissa sieltä, missä tapahtuu todella. eu:lla itsellään tai sen jäsenmailla

keimman tuoton perässä ja unionin ei ole toimivaltaa säännellä tai rajoittaa markkinavoimien vapaata temsisäinen ylikansallinen päätöksenmellystä. Perustuslain mukaan unioteko, joka tuottaa väistämättömän nilla on sisämarkkinat, joilla taataan demokratiavajeen: itsenäiset ja täysivaltaiset maat joutuvat säätämään ”tavaroiden, henkilöiden, palvelujen kansalaisilleen lakeja, joita sen omat ja pääomien vapaa liikkuvuus”. edustajatkin ovat eu:ssa vastustaTakaamalla pääomien vapaan neet. Ylikansallinen valta on kohliikkuvuuden eu on itse kuohinnut talokasta ennen muuta sen pienille itsensä sellaisesta vallasta, jolla se jäsenmaille, joiden omia voisi vaikuttaa maailman maantieteen, ilmaston, menoon. eu on vain näkijä mutta ei tekijä. historian, kulttuurin ja eu toimii kuin sisäänelämäntavan perusteita lämpiävä sauna, jota ei oteta huomioon yhteiPANKKIsessä päätöksenteossa. lämmitetään niin kauan, MAFIA ON Jos pienet kansat eivät kunnes se on liittovaltio. VAARALLINEN puolusta vaaleissa maaSilloinkin se on talouspoliittinen kääpiö. Markkinataan sitä omaa poliittista RIKOLLISvoimat ovat se jättiläinen, eliittiään vastaan, joka aina antaa periksi ja murenjoka pyörittää maailman- JÄRJESTÖ taloutta niin kuin Sisyfos taa siten kansallista demokratiaa, kehitys kohden pyöritti Albert Camusin liittovaltiota on peruuttamaton. eu kuuluisassa romaanissa kiveä kerta tuottaa itse itsestään liittovaltion, jos toisensa jälkeen mäkeä ylös ja päästi se saa itse päättää tulevaisuudestaan. sen sitten tulemaan sieltä itsestään mäkeä alas. Mikä menee ylös, tulee ÄÄNESTÄ EUROVAALEISSA. Äänestä ehdomyös alas. eu:lle markkinat ovat Sisyfoksen kivi. kasta, joka toimii politiikan politisoimisen puolesta. Älä tyydy olemaan LIITTOVALTION PERIMMÄISIÄ ongelmia alamainen näkymättömälle vallalle. ovat ulkoinen globalisaatio eli pääKapinoi sen kansanvallan puolesta, omien vapaa liike aina vain korjota eu:ssa ei ole.

TOVERISTIKKO AINO HALONEN

Tue vaalityötä Helsingin Vasemmistoliitto ry:lle voi maksaa EU-vaalityötukea Vasemmistoliitto rp:n tilille FI25 1521 3000 0014 63 ja merkitsemällä viitenumeron 71000. Mikäli haluat antaa tukesi Uudenmaan Vasemmistoliitto ry:lle, merkitse viitenumero 71013. Jos haluat tukea yksittäisiä ehdokkaita, tilinumero sama kuin edellä, mutta viitenumeroksi ehdokkaan viite: Li Andersson 71178 Antero Eerola 71181 Merja Kyllönen 71204 Annika Lapintie 71217 Pia Lohikoski 71220 Heikki Patomäki 71259 Kari Uotila 71301 Ratkaisu sivulla 18 15

”On pelastettava ihmisiä, ei pankkeja”, Pia Lohikoski vastaa kysymykseen, mitä Euroopassa pitäisi nyt tehdä.

Tiukkaa linjaa Eurooppaan ”Kaikki pahin, mitä EU:sta kansanäänestyksen aikaan pelättiin, on toteutunut!” sanoo Pia Lohikoski, 36, Keravan kaupunginhallituksen jäsen ja eurovaaliehdokas. TEKSTI AINO HALONEN KUVA ANNA UPOLA-LEHTO

u on pakottanut kuntia kilpailutukseen ja markkinaehtoisiin valintoihin. Nyt kun olen itse aktiivisesti politiikassa sisällä, näen, että puolet päätöksenteosta tapahtuu Brysselissä. Muutostyö täytyy siis tehdä siellä”, sanoo Pia Lohikoski. Hän syntyi Vantaalla ja kävi Kallion lukion Helsingissä. Lapsuutensa Lohikoski vietti kuitenkin Keravalla, jonne perheellä on pitkät sidokset. ”Jo mummuni vanhemmat järjestivät tontilleen järjestötalon skdl:a varten ja koko perhe oli vasemmiston toiminnoissa mukana. Vastustin ey:tä jo yläasteikäisenä ja vihasin teini-ikäisen vimmalla Ahoa ja Viinasta. Henkireikinä olivat onneksi Libero-lehti ja pioneeritoiminta, johon päädyin sattumalta, kun äiti ei päästänyt partioon.” Pioneerien merileirin kautta Lohikoski tutustui Helsingin Punaisen Nuorisopiirin eli ”piirin” kantajäseniin, mutta ajan myötä sohvalla notkuminen alkoi hermostuttaa. 16

”Olen ihan selkeästi toiminnan ihminen. Tungin mukaan kaikkiin mielenosoituksiin, talkoisiin ja kokouksiin, jotta saan tehdä jotain”, Lohikoski nauraa. ”Rasisminvastainen Antifa oli mielekästä toimintaa, mutta hieman petyin siihen, kuinka nopeasti ihmisten into lopahti ja siirtyi sulavasti muihin aiheisiin.” Lukion jälkeen 1996 Lohikoskeen iski kouluallergia, mutta lama jatkui edelleen. Äiti komensi töihin: ”Jos kerran kaikki ovat työttöminä, niin missä luulet töitä riittävän?” Niinpä Lohikoski hakeutui ktv:n työttömyyskassaan. ”Meitä oli neljä postinavaajaa, päivärahahakemuksia tuli laatikkokaupalla. Liityin ammattiosastoon ja siltä istumalta minut valittiin hallitukseen. Pääsin myös edunvalvontakurssille ja ay-asiat alkoivat tulla tutuiksi. Vasta parin vuoden päästä jatkoin opiskeluja valtiotieteen parissa ja tein samalla myös töitä.” Puolison Juhani Lohikosken kanssa arki onnistuttiin pitämään kasassa vuoroin työskennellen ja vuoroin opiskellen. ”Tapasimme Jusan kanssa hyvin

nuorina, 20 vuotta sitten. Meitä yhdistivät tekemisen into ja yhteiset vasemmistolaiset arvot.” KENTÄLTÄ PÄÄTTÄJÄKSI

Vuosi 2008 oli monella lailla käänteentekevä pariskunnan elämässä. ”Rakensimme taloa Keravalle ja esikoisemme syntyi. Keravan Vasemmistoliitosta soitettiin, että lähdepä ehdolle. En oikein osannut kieltäytyäkään, mutta varmasti kaikki yllättyivät, että pääsin läpi.” Vaalitöitä Lohikoski oli tehnyt aikaisemminkin ja ollut kansalaisliikkeissä kehittämässä konseptia, jolla luodaan ruohonjuuritason jatkuvuutta telttailemalla turuilla ja toreilla. ”Toimme mallin Paavo Arhinmäen eduskuntavaalikampanjaan 2006, jossa se toimi erinomaisesti. Vasemmistoliitto käyttää tätä tehokkaasti edelleenkin.” Kaupunginvaltuustossa Lohikoski pääsi heti kovaan kouluun. ”Säästöleikkuri iski Keravalle isolla kädellä ja taisteluita riitti”, hän kertoo. ”Onneksi Keravan vasemmisto on aktiivista ja osaavaa porukkaa ja

EUROVAALIEHDOKAS

itsekin olen ollut järjestöjyrä koko ikäni. Talouden ja lakiasioiden tuntemus on myös ollut eduksi.”

Pia Lohikoski

OPPIMINEN EI LOPU KOSKAAN

s. 1977, VTM, kaksi lasta Järjestö- ja koulutuspäällikkö Vuokralaiset VKL ry:ssä Keravan kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen Vasemmistoliiton puoluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja Vasemmistoliiton perhepoliittisen työryhmän puheenjohtaja pialohikoski.net

Tärkeintä poliittisessa työssä on kyetä seuraamaan eri aiheita koko ajan. ”Minulla on oltava selkeitä mielipiteitä kaikesta. En vielä muutama vuosi sitten olisi uskonut, että minun on hallittava kuntaliitoskysymyksiä ja visioita metropolialueista, mutta nyt ne on oltava hanskassa. Roolini ei ole enää pelkästään keravalainen, vaan ottaa kantaa myös uusimaalaisena ja valtakunnallisena osaajana.” Toinen lapsi syntyi 2011. ”Oma tilanteeni on tehnyt lasten ja lapsiperheiden asioista minulle tärkeitä”, Lohikoski sanoo. ”Lasten ja nuorten hyvinvointia tulisi vahvistaa eu-tasolla. Lasten oikeuksien ja äitiysterveydenhuollon toteutuminen Euroopassa näissä talousnäkymissä ja mentaliteetissa ilman vasemmiston vahvaa osuutta huolettaa.” eu-vaaleissa Lohikoski haluaa ajaa vahvasti vasemmistolaista linjaa. ”Edessä on linjavalinta leikkausten ja elvytyksen välillä. Tiukka talouskuri vain syventää kriisiä, Eurooppaan tarvitaan paremminkin valtavia investointeja. 30-luvun New Deal -ohjelmasta on paljon opittavaa. On pelastettava ihmisiä, ei pankkeja.”

Tervetuloa Espoon Vasemmistoon Yhdistystoiminnassa on käynnissä suuri murros, näkee Espoon Vasemmiston uusi puheenjohtaja Maarit Fred. Hän toivottaa kaikki mukaan toimintaan – tehtävää riittää niin satunnaisille talkoolaisille kuin pitempää sitoutumista haluavillekin. sien ja palvelujen ääreen. Oli mukavaa saada ihan oma koti uudesta kerrostalosta.” Paavo Arhinmäen valinta puheenjohtajaksi ja nuorten virta puolueeseen innosti Maaritin uudestaan aktiiviseen järjestötoimintaan. ”Tämä on mielenkiintoista aikaa! Parhaillaan on käynnissä suuri murros. Perinteinen yhdistystoiminta muuttuu. Netin vahva asema ja haluttomuus sitoutua perinteisiin yhdistystehtäviin muuttavat poliittisten järjestöjen toimintatapoja.” Yhdistystoiminta on Maaritille tuttua myös työn kautta: hän on Kiljavan opiston tietoja viestintätekniikan sekä järjestöaineiden opettaja.

TEKSTI HELI HALLIVUORI KUVA ANNA UPOLA-LEHTO

Kevään eu-vaalit ja ensi vuoden eduskuntavaalit työllistävät Vasemmistoa Espoossakin, kertoo Espoon Vasemmiston uusi puheenjohtaja Maarit Fred. ”Jokainen ääni on tarpeen, jotta säästöjen ja leikkausten sijaan Euroopan unioni ja sen valtiot saadaan pitämään huolta asukkaistaan. Ennusteiden mukaan Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä gue/ngl, johon Vasemmistoliittokin kuuluu, saattaa nousta europarlamentin kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi.” Espoossa pyritään parantamaan Vasemmiston näkyvyyttä. Toritapahtumin muistutetaan äänestäjiä siitä, että vaihtoehtojakin nykymenolle on. Syksyllä toiminnan painopiste siirtyy vuoden 2015 eduskuntavaaleihin.

SELLON KIRJASTON VAKIOASIAKAS

Työmatkoillaan Maarit kuuntelee äänikirjoja, ja Sellon kirjastossa hän käy vähintään kerran viikossa. ”Se on ihana paikka! Minkälaisella antaumuksella kirjastovirkailijat työskentelevät. Aina siellä on jotain uutta ja yllättävää. Arvostan myös heidän työtään lasten ja nuorten parissa.” Kirjaston lisäksi Maarit käy ahkerasti elokuvissa, taidenäyttelyissä ja klassisen musiikin konserteissa. Äänikirjojen lisäksi Maarit lainaa etenkin pohjoismaisten naisdekkaristien kirjoja. ”En osaa selittää mikä niissä kiehtoo, mutta ne ovat vaan hyviä!”

KAIKKI TYÖ ON TÄRKEÄÄ

Yhdistystoiminnassa tarvitaan sekä sitoutuneita kokoustajia että niitä, jotka ehtivät kerran vuodessa auttamaan postitusruljanssissa. Kaikki työ on tärkeää. ”Yhdistystoimintaan saa tulla ihan jokainen omana itsenään. Ei tarvitse olla puolueen jäsen, riittää kun on intoa osallistua vaikka yhteen tapahtumaan”, Maarit kertoo. ”Tervetuloa vaikka ottamaan puhelimitse yhteyttä.” Maarit muistuttaa myös siitä, että Espoon Vasemmiston hallituksen kokoukset sekä valtuustoryhmän kokoukset ovat avoimia kaikille kiinnostuneille.

Maarit Fred pitää pohjoismaisten naisdekkaristien kirjoista ja nykypäivän elämänmenoon sopivasta yhdistystoiminnasta.

YHDISTYSTOIMINNAN MUUTOKSESSA MUKANA

Maarit Fred on itse yhdistystoiminnan konkari. Hän on ollut kaupunginvaltuustoissa sekä Jyväskylässä että Karkkilassa. Espooseen 62-vuotias Maarit muutti vuonna 2007 Vihdin Nummelasta. ”Kaikki neljä lastani olivat tuolloin lähteneet omille teilleen. Asetuin Leppävaaraan hyvien kulkuyhteyk-

2014sä

gis Helsin

Tutustu myös muihin koulutuksiimme: www.ksl.fi

Järjestämme koulutuksia myös Lahdessa, Turussa, Tampereella ja Oulussa.

Tietoa Espoon Vasemmiston toiminnasta saa yhdistyksen kotisivuilta www.espoonvasemmisto.fi.

ESPOON VASEMMISTON KEVÄT HELMIKUU ke 12.2. klo 17 Soukan yhdistyksen jäsenkokous ma 17.2. klo 17.30 valtuustoryhmän kokous ke 26.2. klo 17 Espoon Vasemmiston hallituksen kokous

MAALISKUU la 1.3. Espoonlahden markkinat su 2.3. jäsenten talkoot toimistolla ma 17.3. klo 17.30 valtuustoryhmän kokous ti 25.3. klo 18 Espoon Vasemmiston kevätkokous

Hanki uusia tietoja ja taitoja Ilmoittaudu koulutukseen! Miten ratkaisen haastavan tilanteen koulutuksessa? 8.3. Askelmerkit vasemmistolaiseen talouspolitiikkaan 15.3. ja illat 20.3. ja 27.3.

Iloa iPadista 5.4., 22.11. Kouluttajan työkalupakki 5.–6.4. ja 12.4.

Osuuskunnan aika -luentosarja 14.4., 22.4., 28.4. ja 6.5. kello 17–19

Osuuskuntaunelmasta totta -työpaja 10.5. ja 17.5.

Apple Mac -tietokoneen peruskäyttö 26.–27.4., 29.–30.11. Ryhmän voima käyttöön -ryhmänohjaajan koulutus 7.–8.6. Kehittyvä yhdistys – haasteet on tehty voitettavaksi 30.–31.8. Parempi neuvottelija 20.9. Kouluttajan ohjaustaidot 15.–16.11. Yhdistyksen perustamisen ABC 22.–23.11.

HUHTIKUU ma 7.4. klo 17.30 valtuustoryhmän kokous la 26.4. Espoon keskuksen markkinat Lisätietoja espoonvasemmisto.fi ja facebook.com/espoonvasemmisto

Lisätiedot ja ilmoittautuminen kuukausi ennen koulutuksen alkua: www.ksl.fi, toimisto@ksl.fi tai 020 790 9516

-opintokeskus Tutustu: www.ksl.fi Tykkää: www.facebook.com/kslry

Oikeistopopulismin ja ääriryhmie Euroopan kansanpuolueen ryhmä (EPP)

274

195 Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto (GUE/NGL)

Sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&D)

Euroopan parlamentin puolueryhmittymien nykyinen paikkajako

85 Liberaalidemokraattien liiton ryhmä (ALDE)

Helsingissä tarvitaan kipeästi lisää tonttimaata asunnoille. Malmin len-

Ristikon ratkaisu

G R A E G U L A N I R A I ON K T A S A L J A T

A U L A I R L A N T I

MA O F A G T A N I S T MA ON O S E L S

S O T E O R P O

T U L O A G I T A RMO N I U S T U R I MU UO R I S T Ö U S A T E V I O T E L S T T I A I K E R I T E MU

Annika Lapintie kuuluu Itämeren ympärysvaltioiden kansanedustajista

mahdollisuuksia meriklusterille voi piillä myös esimerkiksi aaltovoimassa, jossa suomalaiselle huippuosaamiselle on jo kysyntää. Lapintie sanoo, että myös pyrkimys puhtaampaan merenkulkuun luo Suomelle jatkossa mahdollisuuksia. ”Merikuljetukset lisääntyvät ja ilmastonormien tiukentuessa niistä tulee entistä houkuttelevampi vaihtoehto maakuljetuksille.” Hän muistuttaa, että keskustelu Suomelle epäedullisesta eu:n rikkidirektiivistä osoitti, että pitkällä aikavälillä ympäristön kustannuksella tapahtuvassa kilpailuedun tavoittelussa ei ole kuin hävittävää.

Y L V A

SIRPA PUHAKKA

koostuvaan kansainväliseen valtuuskuntaan. Hän nostaa puhtaamman Itämeren keskeiseksi Suomen eupolitiikkaa ohjaavaksi tavoitteeksi. Itämeren matkailu, virkistys ja kalastus luovat työtä. ”Ympäristöongelmat ovat ratkaistavissa niin, että työllisyys ja elinkeinot ovat kestävällä pohjalla. Puhtaampi teknologia tulee nähdä välttämättömänä. Ratkaisujen on oltava pitkäkestoisia ja pelisääntöjen kaikille samat”, painottaa eu-vaaleissa ehdolla oleva Lapintie. Lapintien mielestä erityisen tärkeää Suomelle olisi, että nesteytetyn maakaasun (lng) terminaali toteutettaisiin nopeasti. Tulevaisuuden

H R A N A A UH A I DO T I A A L E O R I V A S T O I E T N N E MM I O L O S E S P A K A L K A J O I O A L I T P T T U A A T A R T S A I S U U S

Puhdas Itämeri luo työpaikkoja ”Itämeri yhdistää Suomen maailmanmarkkinoihin ja on silta Venäjän markkinoille. Myös Helsinki on asettanut merellisen kaupungin vahvistamisen ykköstavoitteekseen”, sanoo Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie.

Liikenneministeri Merja Kyllönen, 36, on Vasemmistoliiton ehdokkaana toukokuun eurovaaleissa.

tokenttä on tarkoitus saada asuntokäyttöön. Milloin lentokentän alueelle päästään rakentamaan asuntoja? ”Helsinki voi rakentaa Malmille asuntoja, jos Helsinki niin haluaa. Valtion toiminnot Malmin lentokentällä eivät ole esteenä, vaan ne voidaan sopia siirrettäväksi muualle. Lentoliikennestrategiatyön aikana tämäkin tulee linjattavaksi, mutta alustavien arvioiden perusteella esteitä ei ole.” ”Itse näen tärkeäksi, että Malmin toiminnot järjestetään uudelleen ja maa-alue tulee asuntokäyttöön. On kuitenkin kaupungin ja kaupunkilaisten asia päättää alueen kaavoituksesta”, liikenneministeri Merja Kyllönen sanoo.

S O U T A A

Mitkä liikennehankkeet listaatte ykkösiksi Helsingissä ja Uudellamaalla? ”Kolmen kärkeen nostaisin Helsinki-Riihimäki-rataosuuden kapasiteetin lisäyksen, Helsingin ratapihan toiminnallisen parantamisen

Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä (ECR)

Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä (Greens/EFA)

sekä Pisara-radan. Nämä ovat kaikki keskeisiä hankkeita paitsi pääkaupunkiseudun, myös koko Suomen liikennejärjestelmän kannalta.”

Mikä olisi tuolla alueella tärkein liikennehanke ympäristön kannalta? ”Investoinnit raideliikenteeseen sekä lähiliikenteessä että kauemmaskin Uudellemaalle. Väestönkasvu pääkaupunkiseudulla tulee jatkumaan, ja ainoa kestävä ratkaisu on rakentaa ja kehittää liikennejärjestelmää joukkoliikenteen ehdoilla.”

Vapaa ja demokraattinen Eurooppa (EFD)

P U L O T I T T E H UO I RW I N A I L A L O T L A N E A I K E S A T MO L P A A I K I K I S S O T A A S A L I

Liikennehankkeita ei suunnitella enää ilman, että vaikutukset maankäyttöön, asumiseen, palveluihin ja elinkeinoihin otetaan huomioon. Erityinen merkitys tällä on pääkaupunkiseudulla ja muilla suurilla kaupunkiseuduilla.

R A A N U

SIRPA PUHAKKA

Sitoutumattomat (NI)

Merja Kyllönen ohjaa liikennettä joukkoliikenteeseen Liikenneministeri Merja Kyllönen on saanut paljon kiitosta joukkoliikenteen keskittämisestä raiteille. Hänen johdollaan on lanseerattu ”uusi liikennepolitiikka”. Liikenteen ongelmia ratkotaan monipuolisin keinoin. Joukkoliikenne, kevyt liikenne ja älyliikenne on otettu liikennehankkeiden suunnitteluun.

M U L T I

uroparlamenttivaalit pidetään 22.–25. toukokuuta. Parlamenttiin valitaan 751 edustajaa nykyisen 766:n sijaan. Muutamat maat menettävät yhden paikan. Suomella (13 paikkaa) ja muilla Pohjoismailla paikkaluku pysyy samana. Reilut 18 prosenttia suomalaisista tuntee vetoa populismiin ja/tai oikeistoradikalismiin. European Social Survey -kyselyn mukaan oikeistolaisia ääri-ihmisiä on kuitenkin vain pari prosenttia. Suurin osa on melko tavallista väkeä, joka haluaa protestoida. Suomessa he ovat äänestäneet viime aikoina etenkin Perussuomalaisia. Osa populistien tukijoista on melko passiivisia; he eivät äänestä suuresta innosta, vaan pikemminkin ”paremman vaihtoehdon puutteessa”. Unkarissa peräti joka neljäs tuntee vetoa nationalismiin ja radikalismiin. Äärioikeiston kovassa ytimessä on

Saksa 99 Ranska 74 Iso-Britannia 73 Italia 73 Espanja 54 Puola 51 Romania 33 Alankomaat 26 Kreikka 22 Belgia 22 Portugali 22 Tšekki 22 Unkari 22 Ruotsi 20 Itävalta 19 Bulgaria 18 Tanska 13 Slovakia 13 Suomi 13 Irlanti 12 Kroatia 12 Liettua 12 Latvia 9 Slovenia 8 Viro 6 Kypros 6 Luxemburg 6 Malta 6

K A N S A

TEKSTI PIRKKO KOTILA

Euroopan parlamentin nykyinen paikkajako maittain

J A S S E R

tähyää vaalivoittoon.

jopa viisi prosenttia väestöstä. Alankomaissa eriasteisia nationalisteja ja maahanmuuttovastaisia on vielä paljon enemmän: lähes viidennes väestöstä. (*) Euroopan unionissa äärioikeistolaiset ja oikeistopopulistit ovat ryhmittyneet kahteen ryhmään. Ensimmäisessä, sitoutumattomien ryhmässä ovat Ranskan oikeistojohtajan Marine Le Penin seuraajat ja Alankomaiden pvv-puolue. Toisessa ryhmässä efd:ssä (Vapaa ja demokraattinen Eurooppa) ovat Perussuomalaiset, Tanskan kansanpuolueen edustajat sekä edustajia Britanniasta, Puolasta, Itävallasta ja Unkarin pahamaineisen Jobbikin joukoista. Brittien päähallituspuolue konservatiivit majailee tämän lisäksi tällä hetkellä Euroopan konservatiivien ja reformistien ecr-ryhmittymässä, ei oikeiston epp-ryhmässä, joka on nykyisen eu-parlamentin suurin ryhmittymä. ecr:n mepit eli eurokansanedustajat suhtautuvat Euroopan unioniin epäillen. Näyttää siltä, että toukokuun europarlamenttivaaleissa oikeistopopulistiset ryhmät ja ääriryhmät tulevat voittamaan lisää paikkoja ja vaikutusvaltaa. Oikeistopopulistien kannatus on nousussa esimerkiksi Saksassa.

V R A S T K A U R I K A N T K A

…mutta myös vasemmisto

en kannatus kasvaa Euroopassa… Millaisia koalitioita ne kykenevät muodostamaan keskenään, on vielä auki. Viime vuonna perustettu saksalainen Alternative für Deutschland ei ehtinyt menestyä vielä parlamenttivaaleissa, mutta villeimmissä veikkailuissa sen ennustetaan saavan jopa 20 paikkaa Saksan tulevasta 96 hengen (nyt 99) ryhmästä. Puolue vastustaa yhteisvaluutta euroa, mutta ei Euroopan unionia. Euroopan parlamenttiin noustessaan saksalaisten protestiryhmä ryhmittyisi todennäköisesti efd:hen, jossa Perussuomalaisetkin on. Kun puolue on vielä niin nuori, on vaikeaa sanoa, mihin päin se päättää kumarrella: saako se kannatusta saksalaisilta uusnatseilta vaiko eritoten tiukoilta konservatiiveilta, jotka ovat tyytymättömiä pääministeri Angela Merkelin ”liian lempeään politiikkaan”.

OIKEISTOPOPULISMIN NOUSU UHKAA MYÖS TASA-ARVOA.

VAIN EU-POPULISTIEN JYRKIN SIIPI VÄKIVALTAINEN

On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että oikeistopopulistit ja äärioikeisto, muukalaisvihamieliset ja rasistit ovat varsin hajanainen ryhmittymä. Ryhmistä vain osa hyväksyy tummaihoisiin, islaminuskoisiin, romaneihin ja homoseksuaaleihin kohdistuvan

suoranaisen väkivallan. Konservatiiviset miehet ovat populistipuolueiden suurin kannattajajoukko. Näiden on vaikeaa hyväksyä eurooppalaista modernisaatiota, jos se tarkoittaa naisten pyrkimystä tasaarvoiseen asemaan työmarkkinoilla ja perheessä sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten yhdenvertaista asemaa. Monet populistikannattajat ovat menettäneet työpaikkansa tai ovat vaarassa menettää sen. Taustalla ovat talouden globaalistuminen ja eurokriisi. Koska enää ei ole Itä-Euroopan sosialistivaltioiden sisäistä kurinpitoa, osa unkarilaisista, slovakeista, tsekeistä, romanialaisista ja kroaateista voi vihata romaneja täysin vapaasti. Huomionarvoista on, että oikeistopopulistit tai äärikansallismieliset eivät ole menestyneet esimerkiksi Espanjassa, ainakaan vielä. Sitä vastoin oikeisto ajoi Espanjassa läpi naisten aborttioikeuden rajoittamista koskevan lain. Euroopan parlamentin oikeistovoimat äänestivät joulukuussa naisten seksuaaliterveysoikeuksia käsitelleen muistion niukasti nurin. Oikeistopopulistien nousu tarkoittaisi yhä tukalampaa asemaa tasaarvoa vaativille feministeille.

Parlamenttipaikoista naisten hallussa on tällä hetkellä ”jo” 35 prosenttia, mutta johtavilla paikoilla miesten ylivalta on edelleen selkeä. EU:TA VASTUSTAEN, MUTTA AKTIIVISESTI MUKANA

Osallistuin sisarpuolueemme Vänsterpartietin puoluekokoukseen Tukholmassa tammikuussa. Yhtenä tärkeänä teemana siellä oli rasismin vastustaminen, vaikka kokous painottuikin sisäpoliittisiin teemoihin. Vänsterpartiet vastustaa Euroopan unionia, koska eu ei ole ihmisten sosiaalinen yhteenliittymä, vaan rahan ja talouden. Tämä ei tarkoita sitä, etteivät puolueen eu-toimijat olisi Euroopan unionissa aktiivisia. Puolueen nykyinen meppi Mikael Gustafsson on vaikuttanut erityisesti tasa-arvokysymyksissä. Hän menetti puoluekokouksessa ”varman paikkansa”, koska kokous valitsi Malin Björkin niukasti hänen edelleen puoluelistan ensimmäiseksi ehdokkaaksi. (**) ”Nyt teidän ei auta muu kuin ottaa se toinen paikka”, sanoin Gustafssonille vaalin ratkettua. Puolueella on saumat saada kaksi paikkaa Ruotsin 20 paikasta, mutta se voi myös olla vaikeaa eu-kriittisyyden takia,

puolueen puheenjohtaja, nykyinen valtiopäivämies, entinen eu-parlamentaarikko Jonas Sjöstedt sanoi. Kreikkalainen kommunistiaktivisti ja Syriza-koalition jäsen Christos Giovanopoulos kertoi maansa kansallissosialistisen äärioikeistopuolueen Kultaisen aamunkoiton toiminnasta. Hän oli varma, että puolue saa edustajan eu-parlamenttiin. Syrizakin tullee pärjäämään vaaleissa hyvin. Viimeisimpien galluptulosten mukaan sen kannatus on runsaat 20 prosenttia. Syriza voi saada nostetta myös siitä, että sen karismaattinen johtaja Alexis Tsipras valittiin koko vasemmistokoalition eli gue/ngl:n komission puheenjohtajaehdokkaaksi. Vasemmistoliitolle maahanmuuttovastainen, osin rasistinen mutta erityisesti vanhakantaisia sukupuoli- ja perhe- sekä kulttuuriarvoja puolustava Perussuomalaiset on vaalien selkein vastapuoli kokoomuksen lisäksi. * Lähde: Catherine Fieschi, Marley Morris ja Lila Caballero: ”Recapturing the Reluctant Radical - How to win back Europe’s populist vote. Counterpoint 2013. ** Suomi on yksi harvoista maista, joissa kansalaiset voivat äänestää ketä tahansa ehdokasta. Ruotsissa vaalit käydään listavaaleina, eli ensimmäiseksi puolueen listalla asetettu on ensimmäinen ehdokas parlamenttiin.

Oikea sanomalehti vasemmalta. Tilaajalle lahjakirja! A) Heikki Patomäki: Tulevaisuuden politiikkaa [ovh 25 €] B) Domenico Losurdo: Liberalismin musta kirja [ovh 26 €]

“Monipuolinen, ei ainoastaan politiikkaa” “Avarakatseinen” ”Näkökulmia, joita ei ole muissa lehdissä”

C) Martha Schad: Stalinin tytär [ovh 31,90 €]

mukana artikkeli ntai! ja joka per

Ei valmiiksi pureskeltuja uutisia.

[lukijatutkimus 5/2013 tripod research oy]

Kestotilaus 12 kk / 144 € Kestotilaus 6 kk / 75 € Määräaikainen tilaus 12 kk / 170 € Määräaikainen tilaus 6 kk / 92 € Kestotilaus Näköislehti 12 kk / 82 € Lahjakirja A B tai C Nimi

Osoite

tilaukset@kansanuutiset.fi p. 09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi

Puhelin

Maksajan (lahjakirjan saaja) nimi, jos eri kuin tilaaja

Osoite

Koskee vain kotimaan tilauksia. Tilaushinnat sis. painetun lehden alv:n 10% sekä sähköisten palveluiden alv:n 24%.