Page 1

Vasen

HELSINGIN VASEMMISTON LEHTI 2/2014

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||| MIKKO T. HELMINEN

Kai Sadinmaan

10 KÄSKYÄ VALTIOLLE › LUOTTAMUSMIES:”KOKOOMUS JA VIHREÄT AJAVAT PALMIAA ALAS” › PAAVO ARHINMÄKI: VASEMMISTO OIKEISTOAALTOA MURTAMASSA › SILVIA MODIG: HELSINKI TARVITSEE OMAN RAKENNUS­YHTIÖN › KALLIOSSA ON HYVÄ OLLA  › ELÄMÄ ILMAN TYÖTÄ


|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

VERONIKA HONKASALO

RIIKKA KORPINURMI

KAUPUNGIN­VALTUUTETTU JA VASEMMISTOLIITON VALTUUSTORYHMÄN PUHEENJOHTAJA

HELSINGIN VASEMMISTOLIITON PUHEENJOHTAJA

Rohkeasti ideologista politiikkaa ALKANUT SYKSY on Helsingin kuntapolitiikassa ollut vauhdikas. Poliittisella agendalla on isoja asioita, joihin puolueet suhtautuvat lähtökohtaisesti hyvin eri tavoin. Yksi näistä liittyi elokuiseen apulaiskaupunginjohtajan sijaisuuden valintaan sekä likaiseen suhmurointiin ja tuolileikkiin Lasse Männistön ja Laura Rädyn välillä. Toinen kiista koskee liikelaitos Palmian pilkkomista ja osittaista yhtiöittämistä työntekijöiden työolosuhteita ja palkkoja polkemalla. Molemmissa kiistoissa ideologiset erot varsinkin vihreiden ja vasemmistoliiton välillä ovat selkeitä. Kiinnostavaa kovassa kiistassa on, että vain Vasemmistoliiton näkemykset, ratkaisut ja periaatteet on määritelty ideologisiksi, kun vastapuoli, vihreät ja kokoomus, on ilmoittanut tekevänsä pragmaattista politiikkaa. Jos vasemmistolaisen politiikan tehtävänä on puolustaa Helsingin pienituloisten asemaa ja purkaa auki läpimätä systeemi, jossa kaupungin merkittävimmät johtajat valitaan kulisseissa kaukana äänestäjistä ja demokratiaa halveksumalla, ei ole mitään syytä välttää ideologia-sanaa. Ideologiset erot ovat näkyvillä ja hyvä niin. Samaan aikaan on päästävä eroon kokoomuksen suhteettoman suuresta vallasta Helsingissä. Se ei hoidu niin, että muut riitelevät sisällöllisistä asioista ja tuskailevat liian tiukan talouskurin alla kokoomuksen seuratessa sivusta taaksepäin nojaten jalat pöydällä. Kokoomuksen ylivalta rikotaan punavihreällä yhteistyöllä. Tämän on osoittanut onneksi jo muutama tapaus Helsingissä, niin Kivinokan pelastaminen kuin paperitto­mien terveydenhoidon järjestäminenkin. Mahdollisuuksia on siis jatkossakin, mutta niiden toteutumiseksi ja punavihreän politiikan vahvistumiseksi on kahden muun suuren puolueen, demareiden ja vihreiden, uskallettava sanoa kokoomukselle jatkossa rehdimmin ”Ei käy!”. Tämä siksi, että hiljaisuus ja paatuneiden toimintatapojen tukeminen ovat mitä suurimmassa määrin ideo­ l­ogisia valintoja.

2/2014

Helsingin Vasemmiston lehti. Päätoimittaja Esko Tulusto. Toimitussihteeri Elina Vainikainen. Ulkoasu ja taitto Tuomas Karppinen. Valokuvaajat Anna Upola-Lehto ja Mikko T. Helminen. Ilmoitusmyynti Jorma Pikkarainen. Julkaisija Helsingin Vasemmistoliitto, Lintulahden­ katu 10, 00500 Helsinki. Paino I-print Oy, Seinäjoki.

2

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

PÄÄKIRJOITUS

TEKSTI ELINA VAINIKAINEN KUVAT ANNA UPOLA-LEHTO

”S

uomalaisessa poliittisessa keskustelussa on vahva oikeistohegemonia”, Vasemmiston puheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäki paaluttaa. ”Erityisesti tämä koskee talouspolitiikkaa. Julkisuuden ja lehdistön kautta tulee sellainen kuva, että on vain yksi totuus ja yksi mahdollinen talouspoliittinen linja. Tämähän ei tietenkään ole mitenkään uutta Suomessa”, hän muistuttaa. Politiikassa vastakkainasetteluita on toki ollut aina, mutta vahvojen arvojen korostuminen on päivän sana. Tämä näkyy etenkin puoluepoliittisen kentän laidoilla. ”Poliittinen ilmapiiri on polarisoitunut, sekä oikeistolaiset että vasemmistolaiset painotukset keskustelussa ovat vahvistuneet. Ja kun ajat ovat vaikeat, niin puolueiden ideologiset näkemykset kirkastuvat, etenkin puoluekentän reunoilla.” FAKTAA VAI FIKTIOTA?

Oikeiston valta-asema niin politiikassa kuin julkisessa sanassa on laimentanut sen sanoman neutraaliksi: voimakkaatkin lausunnot esitetään vain terveeseen järkeen perustuvina, vaikka taustalla olisi patamusta arvopohja. ”Esimerkiksi pääministeri Alexander Stubbin puheista välittyy naiivi usko siihen, etteivät hänen ajatuksensa olisi ideologisia ja aatteellisia vaan ainoastaan rationaalisia”, Arhinmäki puuskahtaa. ”Ongelma on myös se, että julkisuus ja media ovat ostaneet yhden totuuden talouspolitiikan ja kriittiset äänenpainot näkyvät vähän.” Talouspolitiikka näyttäytyykin julkisessa keskustelussa luonnontieteen omaisena, Arhinmäki toteaa. ”Ajatellaan, että asioista on olemassa faktinen totuus, vaikka on olemassa erilaisia koulukuntia. Ja onhan tämä mennyt mielenkiintoiseen suuntaan, kun nykyään politiikkaa kommentoivat ekonomistit eivätkä yhteiskuntatieteilijät.”

SYNTIPUKKEJA ETSIMÄSSÄ

Ympäri Eurooppaa on saatu viime vuosina todistaa populistisen äärioikeiston nousua: viimeksi näin tapahtui Ruotsissa, jossa maahanmuuttovastaiset ruotsidemokraatit ottivat jytkymäisen vaalivoiton. Paavo Arhinmäki on kehityksestä huolissaan. ”Valitettavasti vaikeat ajat antavat tilaa leimaamiselle, helpoille vas­ tauksille ja syntipukkien etsimiselle. Tämähän on tapahtunut melkein jokaisessa Euroopan maassa: aletaan panemaan heikko heikkoa vastaan. Kuitenkin kun Suomessa tai Ruotsissa valtaosa päätöksentekijöistä on kantasuomalaisia tai -ruotsalaisia, niin turha siitä epäonnistuneesta politiikasta on maahanmuuttajia syyttää”, hän huomauttaa. Arhinmäki pitää leimaavia puheita vastuuttomina. Syntipukkien etsinnällä on tapana levitä kabineteista kaduille. ”Olen hirveän huolestunut siitä, että mitä tapahtuu politiikassa, heijastuu myös ihmisten asenteisiin. Esimerkiksi perussuomalaisten nousu Suomessa toi mukanaan rasististen ja maahanmuuttovastaisten puheiden levittämisen ja ihmisten tapa puhua myös toisille ihmisille muuttui. Ei sellaista kielenkäyttöä voitu ennen ajatellakaan.” Arhinmäki näkee sekä ruotsidemokraattien että perussuomalaisten suosion kumpuavan protestimielialasta. Puolueet ovat hyvin erilaisia keskenään, ja niihin on myös suhtauduttu eri tavoin. ”Viime vaaleissa suuret puolueet alkoivat peesata joitain perussuomalaisten maahanmuuttovastaisia teesejä yrittäen halata puolueen kuoliaaksi. Kävi juuri päinvastoin. Ruotsissa taas ruotsidemokraatit on täysin suljettu kaikesta yhteistyöstä. Kuitenkin molemmat ovat kasvaneet, mikä ei kerro pelkästään rasismin kasvusta vaan turhautumisesta politiikkaan, yhteiskuntaan ja puolueiden kykyyn ratkaista ongelmia.” KYKYPUOLUEEN TODELLINEN KARVA

Yleinen ilmapiiri on tukenut myös perinteisen porvaripuolueen, kokoo-

Paavo Arhinmäki yhtä totuutta haastamassa

VASTAKKAIN AIKA ON TÄ


muksen, luisumista yhä kauemmas oikealle. Paavo Arhinmäki listaa oikeiston viimeaikaisia ulostuloja tätä alleviivaamaan. On ollut Arto Satosen vaatimuksia työajan pidentämisestä ja Laura Rädyn kömmähdys suomalaisten ansiotasosta – kansanedustaja Pia Kauman lastenvaunulausunnosta puhumattakaan. ”Tähän kun yhdistää sen, mitä Stubb on nimennyt kokoomuksen ensi kauden tavoitteiksi, voi sanoa kovan oikeistolaisuuden vahvistuneen kokoomuksessa”, Arhinmäki kiteyttää. ”Progressiiviset tuloverot alas, pääomaverot alas, yritysverot alas, valtion taloutta pitää sopeuttaa suurilla leikkauksilla ja välillisiä veroja, joita suhteellisesti pienituloiset maksavat enemmän, nostetaan. Puheet työväenpuolueesta ja vastakkainasettelun olemisesta ohi ovat loppuneet. Minusta on ihan hyvä, että he näyttävät todellisen karvansa. Aika harvaa suomalaista aidosti hyödyttää sellainen politiikka, jota kokoomus ajaa.”

”Kun katsoo Euroopan tilannetta, niin nimenomaan oikeistolainen politiikkahan synnytti talouskriisin”, Paavo Arhinmäki muistuttaa.

RATKAISU ON TYÖ

Etenkin verkossa liikkuessa oikeistovyörytykseen voi helposti väsyä. ”Nettiä käytetään väärien väitteiden ja urbaanien legendojen levittämiseen. Esimerkiksi Pia Kauman puheet maahanmuuttajien uusista rattaista ovat omiaan kääntämään ihmisiä toisiaan vastaan”, Arhinmäki huomauttaa. ”Väärien väitteiden korjaaminen on usein raskasta, mutta on oltava niitä jotka uskaltavat puuttua.” Vaikka sosiaalinen media onkin nykypäivän työväentalo, se ei korvaa ihmisten kohtaamista. Oikeiston haastamiseen ei olekaan mitään yksinkertaista keinoa. ”Meidän pitää toimia kaikilla eri tasoilla, aktiivisesti puhua ja kirjoittaa. Ei työväenpuolueella ole muuta reseptiä kuin kova työ, ihmisten kanssa keskusteleminen suoraan kasvokkain, sosiaalisessa mediassa, omien näkemysten esilletuominen ja oikeiston näkökulmien kritisoiminen. Toki täytyy ottaa huomioon, etteivät kaikki oikeistosta tulevat ajatukset ole automaattisesti huonoja ja vasemmistosta tulevat hyviä. Jos halutaan tuloksia, pitää joskus antaa periksikin.”

NASETTELUN ÄÄLLÄ

Pienen maan julkiseen keskusteluun sanotaan mahtuvan vain yksi totuus kerrallaan. Viime aikoina totuudenpuhujina ovat näyttäytyneet oikeistolaiset. Vasemmiston tehtävä on kyseenalaistaa nämä mantrat ja tarjota oma vaihtoehtonsa.

3


Uusi yleiskaava

Helsingissä rakennetaan kiivaasti, mutta valitettavasti suurin osa tuotannosta on kalliita omistusasuntoja.

KAUPUNKI MYLLERRYKSESSÄ Helsingin uuden yleiskaavan luonnos esitellään marras­kuussa. Yleiskaava tulee vaikuttamaan vuosi­kymmenien päähän asuntotuotantoon ja liikenne­järjestelyihin. TEKSTI AILA PERVONSUO KUVAT MIKKO T. HELMINEN

Y

leiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja muun muassa asemakaavoitusta. Helsingin kaupunginvaltuuston pitäisi saada tehtyä päätös yleiskaavasta viimeistään 2016. Helsingin asukasmäärä kasvaa yhä nopeammin, ja asunnoista on jatkuvasti pulaa. Asuntotuotannon kokonaismäärä on kyllä viime vuosina kasvanut, mutta asetettuihin vuositavoitteisiin ei ole päästy. 4

Kaupungissa on tällä hetkellä rakenteilla lukuisia uusia asuntoalueita, kuten Konepaja Vallilan ja Alppilan rajalla, Kalasatama ja Jätkäsaari. Lisää kohteita käynnistetään jo lähivuosina esimerkiksi Keski-Pasilaan, Kruunuvuorenrantaan, Kuninkaantammeen ja Östersundomiin. AHTAASTI MUTTA KALLIISTI

Helsingissä asutaan pienemmissä asunnoissa kuin muualla maassa tai muissa pohjoismaisissa pääkaupungeissa. Silti maksamme asunnoista jopa kaksi kertaa enemmän kuin muualla Suomessa. Samoin vuokrat ovat huomattavasti korkeampia kuin

4320 uutta asuntoa ›› Viime vuonna Helsingissä valmistui 4 320 uutta asuntoa, joista omistusasuntoja oli 2 333 (hitas 694), vuokra-asuntoja 1 643 ja asumisoikeusasuntoja 344. Tuotannosta valtion rahoittamia ARA-asuntoja oli 1 141, joista vuokra-asuntoja 797 ja asumisoikeusasuntoja 344. Kaupungin rakennuttamia asuntoja valmistui 1 000, joista vuokra-asuntoja 457, asumisoikeusasuntoja 191 ja omistusasuntoja 352. ARA-asunnoista kaupungin rakennuttamia oli 57 %. ›› Helsingissä kaupungin vuokra-asunnon sai 1.1.– 31.7.2014 vain 1 533 ruokakuntaa. Vuokra-asuntohakemuksia oli tuona aikana tullut 36 963, eniten yksin asuvilta (15 986). Lähteet: Helsingin kaupungin tietokeskus ja ARA

muissa kaupungeissa. Pääkaupungissa asuu ja tänne muuttaa muitakin kuin hyväpalkkaisia lapsiperheitä, joilla on varaa ja tarve hulppeille merenranta-asunnoille, jollaisia on viime aikoina rakennettu useille alueille. Kalliiden omistusasuntojen lisäksi tarvittaisiin yhä enemmän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja – ja eri asuinalueille. Pysyäkseen kilpailukykyisenä talousalueena pääkaupunkiseutu tulee tarvitsemaan varsinkin matalapalkkaiselle palvelualalle yhä enemmän työvoimaa. Mutta jos asuntomarkkinat eivät toimi, eivät toimi myöskään työmarkkinat.


”Helsinkiin tarvitaan lisää kohtuuhintaisia asuntoja” Silvia Modigin mielestä avain Helsingin asuntopulan ratkaisuun olisi kaupungin oma rakennusyksikkö. Muut puolueet vain eivät tätä Vasemmiston ideaa kannata. TEKSTI AILA PERVONSUO KUVA MIKKO T. HELMINEN

Miten Helsinkiin saataisiin enemmän nimenomaan edullisia asuntoja? ”Kaupunkihan omistaa runsaat 60 prosenttia alueensa maista. Helsingin pitäisikin perustaa oma rakennusyksikkö, joka rakentaisi itse asuintaloja ja varmistaisi yleishyödyllisen asuntotuotannon eri ryhmille. Tärkeätä olisi myös, että edullisia asuntoja saadaan joka puolelle. Herttoniemi ja Arabianranta ovat hyviä esimerkkejä seka-asumisesta: näillä alueilla on omistusasuntoja, todella kalliita ökyasuntoja, sosiaalisesti tuettuja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja lisäksi erityisryhmien vuokra-asuntoja.” ”Perusongelmahan on, että asuntotuotanto ja koko rakennusala on vääristynyt. Muutama suuri rakennusfirma hallitsee asuntotuotantoa ja panttaa tontteja kohoavien hintojen toivossa.”

LISÄÄ RAITEITA JA KAUPUNKIBULEVARDEJA Yleiskaavaan sisältyvän Visio 2050:n pohjana on ajatus Helsingistä raideliikenteen verkostokaupunkina, jolla on laajeneva vahva pääkeskus eli kantakaupunki ja tiiviisti rakennettuja esikaupunkikeskuksia, jotka raideliikenne (junat, metro ja poikittaiset pikaraitiotiet) yhdistää. Kantakaupunki on laajentunut kaupunkibulevardeiksi muutettujen moottoriteiden varrelle. Pasilasta suunnitellaan kakkoskeskusta, ja alakeskuksia olisivat Malmi, Pitäjänmäki, Oulunkylä ja Vuosaari. Suunnitelman lähtökohtana on ­väestöennuste, jonka mukaan vuonna 2050 Helsingissä tulee olemaan 860 000 asukasta (heinäkuussa 2014 asukkaita oli 617 292). Työpaikkoja arvioidaan olevan 150 000 enemmän kuin nyt. Lähivuosikymmenten haasteita kaupunkisuunnittelussa sekä liikenne- ja asuntopolitiikassa ovat kasvavan asukasmäärän lisäksi muun ­muassa väestön ikääntyminen, maahanmuuttajien kasvava määrä ja velvoite vähentää hiilidioksidipäästöjä ilmastonmuutoksen vuoksi. Myös ympäristöarvot, kuten Helsingin luonnon, virkistysalueiden ja merellisyyden vaaliminen, tulisi ottaa huomioon uusia asuntoalueita ja liikenneyhteyksiä suunniteltaessa.

Valtion ja kuntien välisen uuden, elokuussa 2014 tehdyn sopimuksen mukaan kunnat sitoutuvat infrahankkeita vastaan lisäämään asuntotonttien kaavoitusta 25 prosentilla vuosina 2016–2019. Tämähän mahdollistaisi asuntotuotannon lisäämisen? ”Sopimuksen idea on ehdottomasti kannatettava. Pelkkä asuntotuotannon lisääminen ei kuitenkaan riitä: on varmistettava, että saataville tulee myös tarpeeksi kohtuuhintaisia asuntoja.”

Silvia Modig on ollut mukana muun muassa Oranssi ry:ssä, joka korjaa vanhoja rakennuksia asunnoiksi nuorille.

sen hallitusohjelmaan ryhmärakentamisen toimenpideohjelmasta. Valitettavasti sitä ei ole vielä toteutettu, ja olenkin esittänyt asuntoministerille pyynnön asian edistämisestä.” Tulisiko Helsingin tyhjillään olevat toimisto- ja liiketilat muuttaa asunnoiksi? ”Tätä pitää harkita tapauskohtaisesti. Muutoksia tulisi tehdä kaupunkirakenteen kannalta oikeanlaisilla paikoilla. Liiketilojen muuttaminen asunnoiksi ei saa johtaa siihen, että palvelut keskittyvät vain harvoille alueille ja vanhat kauppapaikat häviävät. Pienten kauppojen on muutenkin vaikea kilpailla kauppakeskusten kanssa, ja nyt tietyillä alueilla niiden asemaa on vaikeutettu entisestään.”

Pitäisikö kaupungin omistamille tonteille järjestää perinteisten kilpailuttamiskohteiden lisäksi esimerkiksi pientalokokonaisuushankkeita, joiden toteutukseen voisivat osallistua myös asunnonostajien muodostamat yhteiEi ole oikein, söt? ”Tämä olisi tietysPitäisikö täydennysraettä autoton ti yksi keino asuntokentamiseen panostaa joutuu ongelman ratkaisuun. enemmän? Niin sanotun ryhmä”Kyllä, ja se onkin maksamaan rakentamisen idea on, todellinen haaste Helmuiden option singissä. Sen sijaan, että suunnittelu, osaurakka tai muu hanettä ylhäältä päin määpysäköinti­ kinta toteutetaan airätään, minne rakenpaikkaan.” na ryhmänä, joka toinetaan usein maisemii itse rakennuttajamaa pilaavia taloja jo na tai rakentajana. Tämä mahdollisolemassa olevien rakennusten läheitaa asunnon toteuttamisen halvemsyyteen, voisivat taloyhtiöt itse ideoimalla. Hintaan voi vaikuttaa omilla da erilaisia täydennysrakentamisen valinnoilla, materiaaleilla ja itse temahdollisuuksia, kuten lisärappuja kemällä.” tai -kerroksia. Näin saataisiin rahoitetettua myös taloyhtiöiden mahdol”Sain tehtyä kirjauksen Jyrki Katai-

lisia kalliita remontteja, kuten putkiremontteja.” Millä keinoin uusien asuntojen hintaa voitaisiin laskea niiden laatua heikentämättä? ”Esimerkiksi irrottamalla pysäköintipaikkojen hinta asunnon hinnasta. Ne maksavat 4 000–40 000 per asunto. Ei ole oikein, että autoton joutuu asuntonsa hinnassa maksamaan muiden option pysäköintipaikkaan. Hintojen irrottaminen olisi myös liikennepoliittisesti järkevää, mikäli halutaan vähentää yksityisautoilua kaupungissa. Tähän voidaan vaikuttaa myös yhteiskäyttöautoilla.” Helsingin yleiskaavaan 2014 liittyy niin sanottu Helsinki 2050 -visio. Mitä ajatuksia se herättää? ”Todella hyvä visio. Useiden, tiiviisti rakennettujen keskuksien kautta saadaan helpommin hyvää asumista sekä hyvät palvelut. Tärkeää on myös, että keskukset yhdistyvät toisiinsa tehokkaalla raideliikenneverkostolla.” ”Visioon liittyy myös mielenkiintoinen suunnitelma sisääntuloväylien muuttamisesta kaupunkibulevardeiksi, joiden varrelle rakennetaan asuintaloja. Bulevardit vaikuttaisivat positiivisesti myös liikenteeseen: tutkimusten mukaan nopeuksien alentaminen sujuvoittaa liikennettä. Lisäksi liikenteen melu vähenee, joten myös liikenneväylien välittömään läheisyyteen voidaan rakentaa asuintaloja.” 5


10

käskyä valtiolle

Kai Sadinmaan kirja Kymmenen käskyä kirkolle on tämän hetken jonotetuimpia kirjoja ainakin Helsingin kirjastoissa. Tässä hänen kymmenen käskyään valtiolle. TEKSTI ESKO TULUSTO KUVA MIKKO T. HELMINEN

K

ai Sadinmaa erosi kirkosta samana päivänä kun täytti 18. ”En halunnut kuulua instituutioon, joka ei merkinnyt minulle mitään.” Sivarissa Tornionjokilaakson pojan palvelutoveri oli helluntailainen. ”Hänen myötään koin voimakkaan uskonnollisen herätyksen.” Ankara helluntailaisuus alkoi kuitenkin ahdistaa. Kai alkoi irtautua siitä. ”Olin vähän sekaisin päästäni. Minusta tuntui, että oli pakko lähteä opiskelemaan teologiaa, että pää selviäisi. Mieli rauhoittuikin. Parin vuoden päästä palasin kirkkoon.” Näin poliisin pojasta, viisilapsisen perheen kuopuksesta, tuli pappi. Elettiin 90-luvun lamaa. Nuorelle papille löytyi vain sijaisuus Joensuusta. Siellä tuli ristiriitaa esimiehen kanssa, ei teologiasta vaan arkisista asioista. Sadinmaa alkoi muutenkin katsoa kriittisesti menoa seurakunnassa. ”Kirkkoherra puhui ’minun seurakunnastani’. Mietin, kenen omaisuutta seurakunta on, kirkkoherran vai kenen?” Nuori pappi, jolle pohjoisen kesän valo ja pohjolan ihmisten suorapuheisuus ovat osa identiteettiä, alkoi pian kysyä muitakin ”sopimattomia” kysymyksiä. Sellainenhan ei sovi, varsinkaan papille. Sijaisuutta ei uusittu. ”SANON MINKÄ OIKEAKSI KOEN”

Lama-Suomi ajoi yhteiskuntaa alas, ihmisiä pantiin kilometritehtaalle, mutta kirkko väisteli todellisuutta ja keskittyi jumalanpalvelusuudistuksiin. Sadinmaa alkoi radikalisoitua. ”Ajattelin, etten halua olla missään tekemisissä kirkon kanssa. Tein hanttihommia, olin varastomiehenä, tein nukketeatteria, kirjoitin. Sitten tapasin kirkkoherra Seppo Tirkkosen Vuosaaresta. Meillä oli yhteisiä näkemyksiä. Hän tarjosi töitä.” ”Päätin, että en pidä sordiinoa päällä vaan sanon saarnastuolista mitä ajattelen, meni syteen tai saveen. Joka kerta poistui muutama kuulija kesken saarnan, mutta jos sadasta ihmisestä 98 jää, eikö se ole aika hyvin?” ”Ei ole neutraalia puhetta. Jokainen saarna joko myötäilee valtapolitiikkaa tai on sitä vastaan. Kirkko on poliittinen instituutio. Teologian täytyy sidostua yhteiskunnalliseen 6

todellisuuteen, kommunikoida sen kanssa.” ”Kirkon kytkeytyminen vallanpitä­ jiin ja heidän etuihinsa alkoi jo 300-luvulla, kun keisari Konstantinus osti kirkon tarjoamalla etuuksia. Sillä jatkumolla ollaan yhä. Kirkon valtaideologia legitimoi tänäkin päivänä liiton poliittis-taloudellisen eliitin kanssa.” Mitä kirkossa pitäisi tapahtua? ”Vallankumous, yksinkertaisesti.” Miksi kukaan ei nouse kirkon sisällä kapinaan? ”Kukaan ei halua laittaa omaa persettään tuleen.” JEESUKSEN TEOLOGIA

”Jeesus oli, ja hänen sanomansa on, hyvin poliittinen. Hänen julistamansa Jumalan valtakunta ei ole vain joku tuonpuoleinen, vaan myös tämä maailma: ihmisille ruokaa, katto pään päälle, toimeentulo, ja ettei ketään suljeta yhteisön ulkopuolelle. Jeesus haastoi voimakkaasti sen ajan riistäjät, mahtavan papiston ja roomalaisten ylivallan.” Sadinmaa sanookin, että Jeesus oli aikansa vasemmistolainen noustessaan puolustamaan köyhiä ja sorrettuja valtaeliittiä vastaan. Kun kirkko vaihtoi puolta, liittyen­ vallankäyttäjiin tai ainakin hyötyen tästä epäpuhtaasta liitosta, ei köyhiä puolustanut juuri kukaan (paitsi tarujen Robin Hood) ennen kuin teollistuminen nosti esiin sosialismin. ”Minun vasemmistolaisuuteni lähtee evankeliumista. Pohja on sama: vastuu tästä maailmasta, sen ihmisistä ja luonnosta. Jos Jeesus tulisi nyt, vaikka Suomeen, hän haastaisi ensiksi taloudellis-poliittisen vallan, kiihottaisi provokaatioihin. Istuskelisi syrjäytyneiden ja romanikerjäläisten nuotioilla. Miten hänelle kävisi? Ristiinnaulittaisiin tietysti. Mutta ketkä sen tekisivät? Eivät vain rikkaat, vaan myös se keskiluokka, joka jollain tavoin vielä roikkuu vih­ reällä oksalla, jolla vielä jollain tavoin menee hyvin, vaikka ahdistus on jo suuri.” ”Vallankumous-sanaa ei pidä kaihtaa, sillä koko yhteiskuntaa, sen antamaa turvaa jäsenilleen, ollaan vetämässä vessasta alas.” ”Nämä puheet, että hyvinvointivaltio rajoittaa yksilön vapautta, tarkoittavat vain rikkaiden vapautta. Tarvitsemme hyvinvointivaltion rakenteita, koska ne suojelevat nimenomaan pieniä, heikkoja ihmisiä.”

Mitä pitää tehdä? Tässä Kai Sadinmaan kymmenen käskyä valtiolle


Silvia Modig (vas.), Veronika Honkasalo, Anna Vuorjoki, Pekka Saarnio, Miina Kajos, Sirpa Puhakka, Sami ”Frank” Muttilainen, Eija Loukoila, Dan Koivulaakso, Jorma Pikkarainen, Anu Suoranta, Paavo Arhinmäki, Petra Malin, Henrik Nyholm ja Hanna Mithiku.

ASUKKAIDEN ASIALLA Alta löydät luettelon Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutetuista ja varavaltuutetuista Helsingissä, heidän yhteystietonsa sekä mihin lautakuntiin, jaostoihin ym. he kuuluvat. Ota yhteyttä! VALTUUTETUT ›› Valtuustoryhmän puheenjohtaja Veronika Honkasalo veronika.honkasalo@ nuorisotutkimus.fi, varhais­kasvatus­lautakunnan jäsen ›› 1. varapuheenjohtaja Eija Loukoila eija.loukoila@gmail.com, kaupunki­suunnittelu­ lautakunnan jäsen ja Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsen ›› 2. varapuheenjohtaja Sami ”Frank” Muttilainen sami.muttilainen@gmail. com, kulttuuri- ja kirjasto­ lautakunnan jäsen ja Uudenmaan liiton maakunta­ valtuuston varajäsen

Irtonumero

10,90 euroa

rta

| 42. vuosike

| TURKU &

I IMPERIALISM

ih Kulttuuriv 4–5 | 2014

›› Paavo Arhinmäki paavo.arhinmaki@ eduskunta.fi ›› Dan Koivulaakso dan.koivulaakso@gmail.com, kaupungin­hallituksen vara­jäsen ja konsernijaoston jäsen ›› Silvia Modig silvia.modig@eduskunta.fi, pääkaupunki­seudun koordinaatio­ryhmän jäsen, Uudenmaan liiton maakunta­ valtuuston varajäsen ja kh:n johtamisen jaoston varajäsen ›› Sirpa Puhakka sirpa.puhakka@pp2.inet.fi, kaupungin­hallituksen jäsen ja konsernijaoston varajäsen ›› Pekka Saarnio psaarnio@welho.com, Helsingin kaupungin­teatterin

hallituksen jäsen ja Uudenmaan liiton maakunta­ valtuuston jäsen ›› Anna Vuorjoki anna.vuorjoki@kolumbus.fi, sosiaali- ja terveys­ lautakunnan jäsen VARAVALTUUTETUT ›› Petra Malin petra@petramalin.fi, rakennuslautakunnan jäsen ›› Vesa Korkkula vkorkkula@gmail.com, nuorisolautakunnan jäsen ›› Henrik Nyholm herttoniemen.sosialisti@ gmail.com, yleisten töiden lautakunnan varapuheen­ johtaja ›› Hanna Mithiku hanna.mithiku@helsinki.fi,

HSL:n hallituksen jäsen ja opetus­lautakunnan varajäsen ›› Miina Kajos kajos@iki.fi, sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen ›› Riku Ahola aholarj@gmail.com, liikunta­lautakunnan puheenjohtaja ›› Kirsi Pihlaja kirsi.pihlaja@dlc.fi, kiinteistö­lautakunnan jäsen ›› JP Roos jiipee.roos@gmail.com, sosiaali- ja terveyslauta­ kunnan ruotsinkielisen jaoston jäsen ›› Anu Suoranta asuoranta@gmail.com, Palmia-liikelaitoksen johtokunnan jäsen

Kulttuurivihkot

kot

| 4–5 | 2014 | TURKU & IMPERIALISMI

Syksyn mi u b l a r u u s s sä ! i n n y y m nyt SMI IMPERIALINYT ENNEN JA en ikäluokki Suurten vaikea tie

hin Minna Cant sa salongis

TURKU TAUTINSA KOURISSA ilennot CIA:n vank i ja Suom

TURUN TAUTI, IMPERIALISMI, MINNA CANTH, SUURET IKÄLUOKAT JA PALJON MUUTA OSTA OMASI AKATEEMISESTA KIRJAKAUPASTA TAI KULTTUURIVIHKOJEN VERKKOKAUPASTA! SAATAVANA MYÖS DIGILEHTENÄ. WWW.KULTTUURIVIHKOT.FI

a 100 sivu0 e Vain 10,9

7


Taloudellinen epävarmuus on osa monen nuoren aikuisen arkea. Paljon on kiinni tuurista.

Todellisuus tulojen takana Kasvavat tuloerot synnyttävät tilanteen, jossa ihmisten arkitodellisuudet erkaantuvat toisistaan. Jutussa tuomme esille millaista on elämä, kun oman alan töitä ei ole, tai sitten kun niitä on ja ura etenee. TEKSTI NIINA KARI KUVAT ANNA UPOLA-LEHTO

V

aatetusalalla kilpailu on kovaa ja ihmisiä koulutetaan suoraan kortistoon. Tämän voi allekirjoittaa helsinkiläinen 34-vuotias Sofia, joka toimii ammatinharjoittajana alalla. Aikoinaan modistiksi valmistunut Sofia on toistamiseen omalla alallaan yrittäjänä. ”Koulun jälkeen halusin epätoivoisesti alalle, mutta tajusin, ettei se etene. Menin ravintola-alalle, toimin tarjoilijana ja vuonna 2007 lähdin luomaan omaa vaatetusalan yritystä ystävän kanssa. Firmailua jaksoin kolmisen vuotta sossun rahoilla, minkä jälkeen riitti. Lähdin uudestaan kouluun. Nyt olen ompelijakisälli ja taivaanrannanompelija.” PERUSTURVAA PERUSTULOSTA

Sofia tienaa 6 000–8 000 euroa vuodessa. Keikkaa on satunnaisesti tutun tutulle. Kädestä suuhun eletään. Ruokaa saa jonosta, mentaalia ei saa. Mitä enemmän syrjäytyy, sitä huonompi. ”Perustulo olisi hyvä. Se antaisi mielenrauhan, kun ei aina saa sitä jokapäiväistä leipäänsä. Tää on niin epävarmaa yhteiskuntaeloa, kun voi olla. Mieluummin silti teen mitä haluan kuin rahaa. Jos tarpeeksi äkeennyn, lähden takaisin ravintola-alalle. Ei tässä maailmassa tuu toimeen ilman paria ammattia. Vanha polvi kasvattaa siihen vanhaan, mitä ei ole enää olemassa. ” ITSE OPPIMALLA ETEENPÄIN

Alalla eteneminen ei ole vain suhteista ja koulutuksesta kiinni. Monesti se on olemista oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Näin kävi 39-vuo8

tiaalle Laurille, joka toimii kansainvälisessä it-alan yrityksessä business development managerina. Hän on elävä esimerkki siitä, ettei menestykseen työelämässä välttämättä tarvita kouluttautumista. Lauri on edennyt urallaan paljolti oman oppimisen kautta. ”Suhteet on kaikki kaikessa alalla. cv:ssäni on kolme suosittelijaa koko ajan. Mutta mulla kaikkein kovin juttu on se, että mulla on vähän yli 19 vuoden työkokemus, se auttaa samaan helpommin töitä.”

MENOILLA ON VÄLIÄ

Huonoin kuukausitulo Laurilla on ollut aikoinaan yrittäjänä: nolla euroa. Paras tulos puolestaan nykyisessä firmassa on ollut 16 000 euroa kuukaudessa, keskipalkan ollessa vajaat 8 000 euroa. ”Asun omakotitalossa, jonka omistaa pankki. Maksan talosta joka kuu 1500 euroa. Omistan kymppitonnin avoauton ja osakkeita tulee työn kautta. Niillä sitoutetaan työntekijöitä pysymään siellä kauemmin, mutta ei niillä paljoa arvoa ole.”

Tää on niin epävarmaa yhteiskunta­ eloa, kun voi olla.”

Laurin mielestä suurin ongelma talousjärjestelmässämme on verottaminen. Veroja menee kaikesta mitä tekee, oli yrittäjä tai palkollinen. ”Joka kerta itken verta, kun katon palkkakuittia. Palkasta lähtee 39 prosenttia veroa. En mä silti itke mistään solidaarisuusverosta. Se on vaan prosentti lisää, että jos se nyt auttaa johonkin, niin ottakoot sen mun palkasta. Elämiseen jää rahaa, muttei säästöön. Palkka menee siinä missä kaikilla muillakin.” Matkustamaan pääsee pari kertaa vuodessa, pääasiassa avovaimon kotimaahan Euroopassa. Vaikka Lauri haluaisi lapsensa käyvän kouluja, lapsen onnellisuus on silti tärkeintä. Haastateltavien nimet on muutettu.

TULOEROT NÄKYVÄT VANHUSTENKIN ARJESSA Mirja Arajärvi on ollut eläkkeellä viisi vuotta. Sitä ennen hän oli pitkään virkamiehenä opetusministeriössä. Mirja on ainoa 40-luvulla syntynyt, joka on ehdolla Vasemmistoliiton Helsingin piirin eduskuntavaaliehdokkaaksi. Mirjalle tärkeitä teemoja ovat aktiivinen vanhuus, hyvä kuolema ja talouden demokratisointi. ”Kannatan perustuloa. Mielestäni kaikista ihmisistä pitää huolehtia ja perustulo on siihen käytännöllisin keino. Vastaavasti isoja tuloja ja omaisuuksia saa verottaa enemmän. Olen itse hyvätuloinen ja mielelläni maksan veroja, minusta se on ihan oikein. Jos minulla olisi valtaa, säätäisin sellaisen perintölain, jonka mukaan periminen koskisi ainoastaan henkilökohtaista omaisuutta ja sellaisia pieniä yrityksiä, joissa ihminen itse on töissä, mutta kaikki suuret omaisuudet menisivät automaattisesti valtiolle.” Eläkkeelle jäätyään Mirja on ollut aktiivinen eläkeläistoiminnassa. Hänet kaapattiin heti Kallion-Vallilan Eläkeläisten puheenjohtajaksi, ja sitä kautta hän on nähnyt erilaisia elä-

Eläkeläisten asiat ovat Mirja Arajärvelle tärkeitä.

keläisten elämäntilanteita – ja kuullut vielä enemmän. Vanhojen ihmisten asiat ovatkin hänelle tärkeitä. ”Aktiviteettien puuttumisen lisäksi vanhusten yksinäisyyttä lisää köyhyys, joka on seurausta kestämättö-

män talouspolitiikan luomista tuloeroista”, hän kiteyttää. Helsingin Vasemmistoliiton piirihallitus vahvistaa jäsenäänestyksen tuloksen ja ehdokaslistan kokouksessaan 16.10.2014.


”Demokratia turvattava sote-lain toteutuksessa” Psykologi Anna Vuorjoki toimii sinnikkäästi ja päättäväisesti suurissa muutoksissa olevien sosiaali- ja terveysasioiden parissa. TEKSTI VAPPU PIETINEN KUVA MIKKO T. HELMINEN

Anna Vuorjoki nousi kunnallisvaaleissa 2012 Helsingin kaupunginvaltuustoon uutena valtuutettuna ja aloitti sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä. Yhteiskunnallista vaikuttamista hän on tehnyt jo 11-vuotiaa­na perustamastaan hyväntekeväisyyskerhosta asti. Järjestökokemusta on vuosien varrella kertynyt paljon, muun muassa Prometheus-leirin tuki ry:n puheenjohtajana. Politiikkaan Vuorjoki lähti osittain siksi, että työssään psykologina lasten, nuorten ja perheiden kanssa hän näkee, miten eriarvoisuus yhteiskunnassa lisääntyy ja hyvinvointi jakaantuu epätasaisesti. Anna haluaa olla mukana vaikuttamassa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Sote-lautakunta on vaativa. Asioi­ ta on paljon ja niihin perehtyminen vaatii työtä ja aikaa. Anna arvioi taustastaan olevan lautakuntatyössä hyötyä. ”Psykologin koulutus antaa eväitä sekä sosiaali- että terveyspuolen ymmärtämiseen”, hän sanoo. Anna kokee, että sekä lautakun-

nassa että Vasemmistoliitossa arvostetaan hänen asiantuntijuuttaan ja perinpohjaista perehtymistään asioi­hin. Vaativan lautakuntatyön vastapainona hän harrastaa kirjoittamista. Viime aikoina on työn alla ollut muiden muassa satuja ja novelleja. SOTE-LAKI UHKANA DEMOKRATIALLE

Sote-laki on parhaillaan lausuntokierroksella ja tulee eduskunnan hyväksyttäväksi vielä tämän eduskunnan istuntokaudella. Sen vaikutuksia on vielä vaikea arvioida, mutta Anna näkee selvänä riskinä, että laki heikentää demokratiaa. ”Päätöksenteko sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy sosiaali- ja terveysalueelle. Se tarkoittaa, että Helsingin valtuusto ei enää päätä suoraan kaupungin palveluista, vaan päätösvalta siirtyy ylöspäin kuntayhtymälle. Sen ylin päättävä elin valitaan kaupunginvaltuutetuista eikä suoraan vaaleilla. Laki vie siis päätöksentekoa kauemmas tavallisen kuntalaisen ulottuvilta.” Annan esityksestä sosiaali- ja terveyslautakunnan lausuntoon laista saatiin kirjaus, joka vaatii panostamista demokratian toteutumisedellytyksiin. Anna nostaa sote-laista esiin myös huolen, joka liittyy järjestämis- ja tuottamisvastuun eriyttämiseen. ”Kun yksi taho päättää rahallisesta raamista toiminnalle ja toisen tahon tehtäväksi jää yrittää tuottaa palvelut tämän raamin puitteissa, on helppoa alibudjetoida. Tästä aiheutuu tilanne, jossa palveluiden laajuudesta ja laadusta ei käydä aitoa arvokeskusteltua siinä vaiheessa, kun resursseista pää-

tetään, ja tuottaja voi jäädä mahdottoman tehtävän eteen.” ARVOVALINNAT TAKAISIN POLITIIKKAAN

Jo nyt Anna näkee Helsingin tilanteen osittain samanlaisena: valtuusto on asettanut Helsingille prosentin vuosittaisen säästötavoitteen. Käytännössä on hyväksytty ajatus, jonka mukaan palveluista leikataan ilman, että on käyty varsinaista arvokeskustelua siitä, mistä voidaan kar-

Anna Vuorjoki on psykologi, kaupungin­ valtuutettu ja sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen.

rempaa toimeentulotukea ja ostelevat hienoja lastenvaunuja. Väite todettiin perättömäksi, mutta Kauma ilmoitti Ylen A-studiossa, ettei kadu puheitaan ja valitti, miten vaikea Suomessa on ottaa ”tärkeitä” asioita esille.

Petra Malin on sosionomi, sosiaalityöntekijä, varakaupunginvaltuutettu ja rakennuslautakunnan jäsen.

Petra Malin lastenvaunukohusta:

Oikeisto pohjustaa sosiaaliturvan kiristämistä Oikeistopoliitikkojen käsitys siitä, miten pienituloiset ihmiset elävät, on yhä kauempana todellisuudesta.

TEKSTI ESKO TULUSTO KUVA ANNA UPOLA-LEHTO

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma väitti syyskuussa, että maahanmuuttajat saavat suomalaisia pa-

Petra Malin, Vasemmistoliiton varavaltuutettu Helsingissä, hoitaa työssään toimeentulotukiasioita. Mistä Kauman puheiden kaltainen oikeistolainen uho kertoo? ”Se kertoo kahdesta asiasta: toisaalta halusta hyödyntää ihmisten ennakkoluuloja omiin poliittisiin tarkoitusperiin, toisaalta joidenkin oikeistopoliitikkojen täydellisestä tietämättömyydestä toimeentulotuella elävien arjesta.” Mihin tuollaisilla puheilla pyritään? ”Uskon, että kyse on tietoisesta pyrkimyksestä luoda sopivaa ilmapiiriä köyhimpiä koskevan sosiaaliturvalainsäädännön kiristämiselle. Muuallakin samanlaisia kuviteltuja ja liioiteltuja tarinoita on nostettu esille silloin, kun on tehty kiristävää sosiaalipolitiikkaa. Puhe voi olla maahanmuuttajista, mutta sosiaa­ liturvaa halutaan kiristää kaikkien osalta.” Sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja heikommassa asemassa olevien puolustamista on pidetty sosiaali-

sia. Annan mukaan Helsingin sotelautakunta onkin aitiopaikka nähdä, kuinka hyvinvointivaltion reunoja nakerretaan. Vasemmiston politiikalle palveluista säästäminen asettaa haasteen. ”Kun rahaa on käytettävissä vähemmän, palveluja kohdennetaan niitä eniten tarvitseville, mikä periaatteessa on vasemmiston tavoitteiden mukaista. Samalla tämä tarkoittaa työssäkäyvien ja hyväosaisten ohjaamista yksityisten palveluiden piiriin esimerkiksi palveluseteleillä, mistä voi seurata se, että keskiluokka ei koe enää hyvinvointivaltiota omakseen. Se taas vähentää halua maksaa veroja. Näennäisen vasemmistolainen, heikoimpia puolustava politiikka voi siis aiheuttaa sekin hyvinvointivaltion rapautumista.” Anna haastaa vasemmistoa tuomaan näkyväksi tätä ristiriitaa ja kyseenalaistamaan säästämisen tarpeellisuutta ja järkevyyttä. Vasemmiston tavoitteena tulee olla veropohjan kasvattaminen tai palveluiden painopisteen siirtäminen ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin. Tämä kuitenkin vaatii malttia siinä, että ei samaan aikaan karsita korjaavista palveluista. Aitojen, kestävien säästöjen saaminen aikaan vaatii siis väliaikaista resurssien­lisäämistä. Nämä tulevat olemaan Annan keskeisiä vaaliteemoja kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Kriittisyys nykyisten päätöksentekojärjestelmien demokraattisuutta ja toimivuutta kohtaan ei ole saanut Annaa turhautumaan – ei ainakaan luovuttamaan. ”Minun tapani reagoida turhautumiseen on sinnikkäästi ja päättäväisesti tehdä entistä enemmän työtä asioiden muuttamiseksi.”

politiikan lähtökohtina. Olemmeko palaamassa sellaiseen ”kahden kerroksen Suomeen”, mikä 30-luvulla oli? ”Valitettavasti kahden kerroksen Suomi on jo todellisuutta. Kokoomus voi avoimesti esittää puheenvuoroissaan elämiselle välttämättömien tukien poistamista ja syyttää työttömiä työhaluttomuudesta, vaikka sadoille tuhansille ei ole tarjolla työtä.” Mihin suuntaan sosiaalipolitiikkaa tulisi mielestäsi kehittää niin Suomessa kuin Helsingissä? ”Jos toimeentulotuen tarvetta halutaan vähentää, ihmisille tulee taata riittävä perusturvan taso ja pätkätyötä tekevien sekä yrittäjien sosiaaliturvaa tulee parantaa ja yksinkertaistaa. Kuntien pitää tehdä enemmän pitkäaikaisen työttömyyden ratkaisemiseksi esimerkiksi palkkaamalla enemmän ihmisiä tukityöhön. Helsingin asunto-ongelman ratkaiseminen on keskeistä monien sosiaalisten ongelmien lieventämisessä. Sekä valtion että kunnan tasolla ongelmien ehkäisyyn tulee panostaa, jos kustannuksia halutaan jatkossa vähentää. Tämä vaatii aluksi rahoitusta, mutta maksaa itsensä myöhemmin takaisin. Nyt kun ongelmat on päästetty pahenemaan, tulee niistä kärsivistä ihmisistä myös huolehtia. Taloudellinen tuottavuus ei voi olla ihmisarvon mitta.” 9


KOMMENTTI  |  OTSO KANTOKORPI  |||||||||

KOLUMNI SAMI ”FRANK” MUTTILAINEN  ||||||||||||||||||||||||||||||||||

Lähiö­ kulttuuria kyllä, jos ei synny kuluja KAIKKI ON niin suhteellista. Toisinaan virkataan kaupunginosatapahtuma alle tonnilla Tapulin ostarille. Sen pitäisi sisällöltään palvella jengiä potkupuvuista rollaattoreihin. Anastetaan tapahtumasähkö. Houkutellaan viihdetaiteilijoita nakkisämpylän ja dösälipun hinnalla. Kaupunginhallitus investoi mieluummin 425 000 euroa mtv Push -tapahtumaan ja sama jengi palauttaa 100 000 euron talousarvioaloitteen lähiöja kaupunginosatapahtumille. Jussukka (Pajunen) tykkää lähiötapahtumista ja asukastaloista, kunhan niistä ei koidu kuluja kaupungille, haluaa­ eroon ostarin pubeista jotka edes jollakin tapaa laastaroi tikka-ja biljardikerhoineen alueen­mielialaa. Lätistään, kuinka lähiöille pitää tehdä jotain. Yhtälö ei oikein fudaa, jossei kaupunki dallaa vastaan. Mantan paketointi vanerilla on siistimpää vau-efekteineen, ja kulttuuria mietitään ainoastaan kaupallisesta näkökulmasta (kyseenalaisella menestyksellä) – ei kuitenkaan sillä kaukonäköisyydellä, että ihmisten hyvinvointi ja viihtyvyys ovat myös pääomaa kaupungille. Jakis ei tarvitse delfinaariota, mutta graffitiaita ja hahmotelmat olympiaterminaalin kupeessa eivät ole aivan synkassa. Puuhataan kansainvälisen instituution parissa, mutta ei ymmärretä käyttää omaa potentiaalia hyväksi. Alueellisia kulttuurikeskuksia ei lisätä, vaan ne ulkoistetaan kaupunkilaisten vastuulle. Paljon ei kaupungilta vaadittaisi, jo muutama tyhjillään vuosi toisensa jälkeen seisova kiinteistö puhaltaisi ihan uutta tuulta, jos sellainen tilakeskuksen kahleista vapautettaisiin.

Suuri ja mahtava lautakunta? Kulttuuritoimen organisointia sekä yhteistyön malleja ja prosesseja selvittänyt työryhmä ehdotti raportissaan muun muassa taidemuseon ja kaupunginmuseon johtokuntien yhdistämistä. Helsingin taidemuseon johtokunta sai taidemuseon muuttamaan lausuntoaan raportista vastustaen yhdistämistä äänin 5–1 (+ 1 tyhjä kokoomuslainen). Kaupunginmuseon johtokunnassa kävi toisin. Siellä lausunnon takana seistiin äänin 6–3. Vastustuksen taustalla väijyy tietysti ajatus ja huoli mahdollisesta superlautakunnasta. Esimerkiksi Oulussa, jossa tällainen on, alkutahdit käynnistyivät juuri näin. Nyt siellä on enää yksi museo, ja Oulun taidepiirit ovat varsin järkyttyneitä siitä, että Oulun taidemuseossa esiteltiin tänä kesänä taiteen sijaan dinosauruksia. Superlautakunta ei ole tällä hetkellä varsinaisesti agendalla, mutta ei ole epäilystäkään, että se tulee vielä olemaan ja että takana tulevat olemaan ensisijaisesti kokoomus ja vihreät, Helsingin kunnallispolitiikan suurimmat. Syy on sisällön sijaan epäilemättä poliittinen: keskittäminen tuottaa aina väistämättä isoimmille voittoa – kuten olemme päivittäistavarakaupassa nähneet. Samassa kaupassa – kumpi se sitten onkin – olemme nähneet myös sen, miten sisällöt samanlaistuvat, miten volyymi murskaa laadun. Erillisissä lautakunnissa edustajat saattavat paneutua alaansa, ja mukaan voi myös ottaa osaamisalueen eksperttejä. Superlautakunnissa luottamusmiespaikat keskittyisivät puolueiden kärkiehdokkaille, koska niiden painoarvo lisääntyisi huomattavasti. Näin sekä demokratia että asiantuntemus vähenisivät. Superlautakunnat ovat myös poliittisen kulttuurin kannalta huono vaihtoehto. Jos lautakuntapaikkoja jaetaan harvoille ja valituille kärkinimille, mistä kumpuaa se kaikupohja ja voima, jota demokraattinen liike tarvitsee? Missä opetamme ihmisiä hoitamaan yhteisiä asioitamme demokratian pelisääntöjen mukaan eikä poliittisten lehmänkauppojen kautta? Miten varmistamme sen, että puolueet saavat spesifiä, sisältöihin keskittyvää informaatiota omaan toimintaansa?

Kalenteriin ›› 24.10. YK:n päivä ›› 25.10. Vasemmiston teltta Tallinnanaukiolla. (Paavo Arhinmäki, Petra Malin, Kai Sadinmaa) ›› 2.11. Vasemmiston teltta Hakaniemen torilla. (Paavo Arhinmäki, Mirja Arajärvi, Kai Sadinmaa) ›› 6.11. Svenska dagen ›› 20.11. Lapsen oikeuksien päivä ›› 6.12. Itsenäisyyspäivän juhla Malmin työväentalossa klo 12 ›› 8.12. Suomalaisen musiikin päivä ›› 13.12. Vasemmiston jouluglögi­ teltta Kontulan ostarilla ›› 14.2. Ystävänpäivä ›› 28.2. Suomalaisen kulttuurin päivä ›› 8.3. Kansainvälinen naisten päivä ›› 19.3. Tasa-arvon päivä ›› 9.4. Suomen kielen päivä ›› 8.–11.4. ennakkoäänestyspäivät ulkomailla ›› 8.–14.4. ennakkoäänestyspäivät kotimaassa ›› 19.4. eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä

Kirjoittaja on helsinkiläinen taidekriitikko ja Helsingin taidemuseon johtokunnan varapuheenjohtaja (vas).

TOVERISTIKKO  |  AINO HALONEN  |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Kirjoittaja on nuorisoohjaaja, kulttuurityöntekijä, kaupunginvaltuutettu, kulttuurija kirjastolautakunnan jäsen.

Ratkaisu sivulla 15 10


Huono kotoutus vie Isisin riveihin

Binar Mustafa on insinööriopiskelija ja Helsingin työväenopiston johtokunnan jäsen.

”Nykypolitiikka pyrkii vain lisäämään ihmisten epätasa-arvoa”, sanoo Binar Mustafa. TEKSTI ESKO TULUSTO KUVA MIKKO T. HELMINEN

A

inakin neljäkymmentä nuorta on pestautunut Suomesta Lähi-itään Isis-järjestön riveihin. Heitä lienee jo kuollut taisteluissa. ”Lähtijät eivät ole yksittäistapauksia, vaan takana on poliittisia kysymyksiä, kuten kotoutuspolitiikan epäonnistuminen. Sen seurauksena moni maahanmuuttajanuori turhautuu, kokee itsensä täysin hylätyksi. Hän saattaa kokea modernin maailman arvoineen vieraaksi ja etsiä oman itsensä niiden ulkopuolelta. Silloin nuori on helppo saalis terroristeille ja epäinhimillisille liikkeille.” Näin sanoo kansalaisaktivisti Binar Mustafa. Hän on asunut Helsingissä 18 vuotta ja on viittä vaille valmis tietotekniikka-alan insinööri. Hän muistuttaa, että tuoreiden tietojen mukaan joka kolmas maahanmuuttajataustainen nuori ei jatkoopiskele eikä myöskään ole työelämässä. ”Välillä tuntuu, ettei ihminen saa tasa-arvoista kohtelua, vaan häntä kohdellaan siten, millaiseksi hänen kulttuurinsa on täällä leimattu. Silloin hänen on kantaväestön nuoria vaikeampaa löytää oma paikkansa yhteiskunnassa, ja nuori jää yhä enemmän ’oman kulttuurinsa’ vangiksi.” ”Suomen kielen taito, koulutus, työ ja maahanmuuttajien omien kokemusten ja taitojen hyödyntäminen ovat keskeisiä. Yhteiskunnan on kyet­tävä tarjoamaan näitä mahdollisuuksia. Samalla on työstettä-

vä sitä, etteivät nuoret jää oman perhekulttuurin negatiivisten piirteiden vangiksi. Muiden kulttuurien kun­ nioittaminen ei saisi ylittää yksilöiden perusoikeuksia. Kun kulttuurit ja perusoikeudet joutuvat ristiriitaan, on oltava perusoikeuksien puolella.” PÄÄTÖKSENTEKO LÄHEMMÄS ASUKKAITA

Binar Mustafalle maahanmuuttoasiat eivät olekaan ykköskysymys: se on laajempi. ”Sorron lopettaminen sekä vapauden ja tasa-arvon toteuttaminen”, hän tiivistää. ”Pieni vähemmistö hyötyy yhä enemmän suuren enemmistön tekemästä työstä. Yhteiskunta on vauras, mutta monet käyvät jokapäiväistä taistelua siitä, riittääkö palkka arjesta selviytymiseen. Mikä sitten on sortoa, ellei se?” Binar Mustafa sanoo, että nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa tarvittaisiin paljon vahvempi vasemmistolainen vaihtoehto. Muuten epätasa-arvo, populistiset ja nationalistiset liikkeet kasvavat. ”Rakenteita ei pidä tilkkiä, ne pitää muuttaa. Järjestelmän paikkaus voi tuoda hetken parannuksen, mutta kohta ollaan taas samassa allikossa.” Binar Mustafan mielestä olisi tärkeää siirtää päätösvalta mahdollisimman alas. ”Asukkailla, joiden verorahoilla ja työpanoksilla yhteiskunta pyörii, tulisi olla enemmän valtaa päätöksenteossa. Päätöksenteon tulisi olla lähempänä asukkaita ja vaikutusmahdollisuuksien monipuolisempia. Siirtyminen kaupunginosavaltuustoihin (tai kunnanosavaltuustoihin) olisi askel tähän suuntaan ja loisi hyvän pohjan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiselle.”

KOMMENTTI  |  ANNA VUORJOKI  |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Asukastalot: Kohtaamisia, tukea ja toimintaa Helsingissä toimii 11 kaupungin omaa asukastaloa sosiaali- ja terveysviraston alaisuudessa. Lisäksi kaupunki rahoittaa avustuksin pariakymmentä asukastaloa ja -tilaa, joita pitävät yllä erilaiset yhdistykset.

Yksi esimerkki kaupungin omasta asukastalosta on Oulunkylän seurahuone. Talossa toimii muun muassa useita harrastajaryhmiä, siellä voi käyttää tieto- ja ompelukoneita sekä vierailla kahvilassa, joka toimii lounas- ja kohtaamispaikkana yksinäisille ja vähävaraisille. Seurahuoneella kokoontuvat myös monet paikalliset yhdistykset. Asukastalojen toiminta vaihtelee alueittain, koska niiden tarkoitus on palvella paikallisia tarpeita. Yhdistykset suunnittelevat omien asukastilojensa toimintaa jäsentensä toiveiden pohjalta. Kaupungin omilla asukastaloilla annetaan palveluohjausta

sekä työllistetään runsaasti ihmisiä, joiden on vaikea työllistyä avoimille työmarkkinoille. Talot edistävätkin monella tapaa asukkaiden aktivoitumista, syrjäytymisvaarassa olevien tukemista ja lähidemokratian toteutumista. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on puolustanut aktiivisesti asukastalotoimintaa. Yhdistysten on tärkeää saada riittävästi avustusta asukastilojen ylläpitämiseen. Kuitenkin myös kaupungin omia asukastaloja tarvitaan, koska niiden erityisenä painopisteenä on heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten kohtaaminen.

Kaupungin omat asukastalot ovat nyt uhattuna, koska kaupunginjohtajan asettama työryhmä on esittänyt niiden siirtämistä järjestöjen hoidettavaksi. Valtuustoryhmänä olemme tehneet valtuustoaloitteen asukastalojen säilyttämiseksi kaupungin toimintana. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa sain talvella läpi esitykseni, että on selvitettävä vaihtoehtoa säilyttää asukastalot kaupungin omana toimintana sekä kuultava asian valmistelussa asukastalojen työntekijöitä ja käyttäjiä. Asia tulee päätettäväksi loppuvuonna, joten työ asukastalojen puolesta jatkuu. 11


Kokoomus ja vihreät yhtiöittävät Palmian tarpeettomasti ”Henkeen ja vereen yhtiöittämistä vastaan, ei ole pakko eikä syytä lähteä yhtiöittämään”, sanoo Palmian siivouspalvelujen JHL:n luottamusmies Elina Snellman. TEKSTI DAN KOIVULAAKSO KUVA MIKKO T. HELMINEN

S

nellmanin puhelin on pärissyt syys- ja lokakuussa ahkerasti. ”Ensimmäistä kertaa minulla loppui akku kännykästä työpäivän aikana”, Snellman kertoo. Hänen erityisaluettaan ovat maahanmuuttajataustaiset työntekijät, mutta nyt on kyse Palmian yhtiöittämisasiasta. eu:n kilpailuneutraliteettiperiaate ja sen pohjalta valmisteltu uusi kuntalaki velvoittavat kuntia yhtiöittämään kilpailluilla markkinoilla olevat toimintonsa, jotta kunta ei saa niin sanottua epäreilua kilpailuetua. Palmian kohdalla kilpaillut markkinat koskettavat murto-osaa sen toiminnoista, lähinnä henkilöstöruokailua, joka jo tapahtuu 60-prosenttisesti markkinoilla. Erityisesti vihreät ovat käyttäneet sitä olkiukkona merkittävästi laajemmalle yhtiöittämiselle. ”Työmaaruokailu voidaan pakon edessä yhtiöittää, koska niissähän voi kuka tahansa käydä ja kauppa on niin suurta”, Snellman pohtii. LUPAUKSET EIVÄT OLE SITOVIA

Vaikka kilpailuneutraliteetti koskee vain pientä osaa toiminnoista, päättivät kokoomus ja vihreät kaupunginhallituksessa esittää kaupunginvaltuustolle paitsi Palmian henkilöstöruokailupalvelun, myös kiinteistö-, siivous- ja turvapalvelutoiminto-

Elina Snellman lakko­vahtina. Palmialaisten mielipiteenosoitus yhtiöittämishanketta vastaan sai laajaa tukea kaupunkilaisilta ja muilta ammattiliitoilta.

jen yhtiöittämistä. Snellman sanoo olleensa erittäin surullinen päätöksestä ja epäilevänsä sen lupauksia. ”En usko, ettei ketään irtisanota tai että palkat pysyvät samana. Vaikka nyt olisikin niin, voidaan jatkossa yhdessä yössä päättää, että siirrymme toiseen työehtosopimukseen. Lahden kiinteistöhuolto on tästä on esimerkki”, Snellman sanoo. Palmian yhtiöittämispäätökseen sisältyvä kirjaus työehtojen säilyttämisestä ei sido kaupunginhallitusta pidemmän päälle. Kilpailutuksen lisäämisen seurauksena työtä joko ulkoistettaisiin merkittävästi tai sitten

Palmian tulevaisuus vaarassa Vasemmistoliiton valtuustoryhmä jätti eriävän mielipiteensä Palmia-asiassa jo kun kaupunginhallitus vei valtuustoon Kokoomuksen, Vihreiden ja RKP:n äänillä Palmian yhtiöittämisen. Siinä todetaan muun muas­sa: ›› ”Palmia-liikelaitoksen kilpailuneutraliteettilainsäädännön alainen toiminta on vähäistä eikä edellytä liikelaitoksen pilkkomista. ›› Osakeyhtiön hallinto on vähemmän avoin ja läpinäkyvä kuin liikelaitoksen. Kaupunginvaltuustolla olisi erittäin rajalliset mahdollisuudet saada tie-

12

toa ja vaikuttaa osakeyhtiön toimintaan. ›› Pilkkomisen seurauksena Palmia-liikelaitoksen kannattavuus on vaarassa. ›› Palmian yhtiöittämisen myötä työntekijöiden asema tulee epävarmemmaksi ja saattaisi johtaa myös palkkojen alentumiseen. Vaikka henkilökunta siirtyisi yhtiöön samalla palkalla, palkanalennukset uhkaavat mahdollisesti hävittyjen kilpailutusten jälkeen. Kirjaukset tietyn työehtosopimuksen käytöstä eivät sido yhtiötä pidemmän päälle.”

palkat laskisivat. ”Jos meillä on paremmat työehdot ja kilpailutusta jatkuvasti lisätään, tarkoittaa se karkeasti sitä, että noin viiden vuoden päästä Palmia on ajettu alas, eikä paluuta entiseen ole. Mielestäni tämä on törkeää poliittista kaupankäyntiä perusduunareiden kustannuksella”, Snellman sanoo. PALKALLA JO NYT VAIKEA ELÄÄ

Suurimmat haitat yhtiöittämisestä ovat lisääntyvä toimiminen markkinoilla sekä päätöksenteon avoimuuden merkittävä kapeneminen yhtiöis­sä. ”Jos esimerkiksi siivouspalveluissa hävitään kilpailutus, lähtee työpaikkoja ja rahat voivat valua veroparatiiseihin. Lisäksi tavoitellaan tietysti halvempaa työehtosopimusta”, Snellman sanoo. ”Tehtäväkohtaiset palkat ovat jo nyt sellaisia, että niillä on vaikea elää kun vuokrat nousevat, elinkustannukset nousevat, ruoan hinta nousee. Jos näitä vielä alentaa, johtaa se tilanteeseen, jossa osa toimeentulosta pitää hakea sosiaalitoimistosta.” Yhtiöittämisesitysten seurauksena jhl:n Helsingin yhteisjärjestö järjesti vuorokauden mielenilmauk­sen 23.9. Lakko oli ensimmäinen pitkään aikaan pääkaupunkiseudulla ja sai erittäin hyvän vastaanoton kaupunkilaisilta, vaikka se lamautti muun muassa metro- ja ratikkaliikenteen ja aiheutti poikkeusjärjestelyjä esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa.

Loppu­näytös Helsingin kaupunginvaltuusto kävi keskiviikkona 8.10. yli kaksituntisen keskustelun Palmian yhtiöittämisestä. Vasemmistoliiton Dan Koivulaakso esitti kaupunginhallituksen esityksen hylkäämistä ja SDP:n Pilvi Torsti esityksen palauttamista valtuustoon. Kokoomuksen, RKP:n ja vihreiden suuren enemmistön äänillä Palmia päätettiin pilkkoa ja yhtiöittää. Palauttamisäänestys päättyi 43–41. Vain neljä vihreää äänesti yhtiöittämistä vastaan.  Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ja valtaosa yhtiöittämistä vastaan äänestäneistä jättivät päätöksestä eriävän mielipiteen, koska toiminnan pilkkominen osakeyhtiöön ja liikelaitokseen on merkittävä uhka Palmian kannattavuudelle ja sadoille työpaikoille.

Viiden vuoden päästä Palmia on ajettu alas.”

”Tässä olen kyllä ihan satasella mukana. Kun järkipuhe ei auta, pitää järeämmillä työkaluilla yrittää näyttää, että miettikää nyt mitä olette tekemässä.” Pienistä arjen haitoista huolimatta lehtien lukijagallupien perusteella jopa yli 80 prosenttia vastaajista tuki jhl:n tavoitteita. Myös Palvelualojen ammattiliitto, Rakennusliitto sekä akt ilmaisivat tukensa lakolle. Viimeksimainittu jätti myös korvaavaa liikennettä ajamatta osana jhl:n lakon tukitoimintaa. ”Valtavasti positiivisesti palautetta tulee jäsenistöltä tästä mielenilmauksesta. Kaikki tajuavat, että omat työpaikat ovat liipasimen alla ja nyt tarvitaan toimintaa. Tämä asia on herättänyt kollegoita.”


KOMMENTTI  |  SIRPA PUHAKKA  ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Tule mukaan ja vaikuta Oikeistohyöky voimistuu. Se väittää, että ”jokainen on oman onnensa seppä” ja purkaa sosiaaliturvaa ja turvaverkkoja. Me olemme täysin toista mieltä. Yhdessä olemme onnemme seppiä. Siihen, miten meillä ja koko Suomella menee, voi parhaiten vaikuttaa toimimalla yhdessä. Poliittinen toiminta on silloin luonnollinen kanava. Tule mukaan Helsingin Vasemmiston toimintaan. Liittymällä jäseneksi voit vaikuttaa. Valitse sinulle luontevin tapa toimia: aktiivinen yhdistysosallistuminen, tapahtumat tai vain kannatusjäsenyys. helsinki.vasemmisto.fi/mukaan

KOLUMN MIA HAGLUND  ||||||||||||||||||||||||||||||

Cykelhjälmen är ingen säkerhetsgaranti DEBATTEN KRING en strängare lagstiftning för cyklisters bruk av cykelhjälm har tagit fart igen. Mikko Paatero, överdirektör på polisen, föreslår böter för cyklister som cyklar utan hjälm, något som kunde träda i kraft då vägtrafiklagen ses över år 2016. Som aktiv stadscyklist anser jag att diskussionen är ett bevis på hur oinsatt statsmakten är i de säkerhetsrisker cyklister möter dagligen och hur oengagerade de är i att locka fler invånare att börja cykla. Att använda cykelhjälm är i sig smart och något alla cyklister borde göra. Att använda allmänhetens resurser för att ge böter åt cyklister som cyklar utan hjälm gör däremot inte cykeltrafiken säkrare. Resurserna för att göra trafiken säkrare borde riktas till så kallade förhöjda cykelvägar samt ett mer heltäckande cykelvägsnätverk. CYKELHJÄLMEN ÄR ett medel som förhindrar vissa typer av allvarliga skador då olyckan redan är skedd. Däremot visar en studie gjord i University of Bath att bilister systematiskt ger mindre utrymme åt cyklister som använder hjälm och en australiensisk studie att lagstadgat hjälmtvång aktivt minskar antalet cyklister på gatorna. Bland cyklisterna i Helsingfors idag är det allmänt känt att det enda sättet att få staden att rikta resurser åt att förbättra trafiksäkerheten är att locka fler invånare att välja cykel framom bil eller kollektivtrafik. Ett bra initiativ är företag som erbjuder tjänstecyklar åt sina arbetstagare. Ett annat är stadens egna hyrcyklar som borde bli tillgängliga i Helsingfors sommaren 2015. Klart är att det fortfarande finns en lång väg att gå i fråga om att förbättra trafiksäkerheten och smidigheten i Finland. Böter för cyklister utan hjälm skulle vara ett enormt steg bakåt för att göra gatorna säkrare och mer lockande för cyklar. Skribenten är sociolog, assistent till riksdagsledamot, feminist, antirasist, vegetarian, cyklist, klassforskare, klimataktivist och globetrotter.

Sote-uudistus syö Helsingin lähipalveluita ja demokratiaa HELSINGISSÄ ON JUURI saatu sosiaali- ja terveyspalvelut yhden viraston alle. Uusi myllerrys alkaa välittömästi. Uuden uljaan soten pitäisi olla kuosissa vuoden 2017 alussa. Mitä tapahtuu Helsingissä? Päätösvalta karkaa Helsingin poliittisten päättäjien käsistä, jos laki etenee sovitulla tavalla. Päätökset palveluista tehdään keskitetysti sotealueella eikä Helsingin valtuustossa tai sotelautakunnassa. Helsingin kaupunginvaltuustosta tulee rahanjakokonttori. Sote-alue päättää, kuinka paljon per asukas sotepalveluihin laitetaan. DEMOKRATIAVAJE kasvaa väistämättä. Sotealueen hallinto järjestetään kuntayhtymässä, johon päättäjiä ei valita suorilla vaaleilla. Paikkoja sovitellaan puolueiden välisissä neuvotteluissa kuntien, puolueiden kannatuksen ja sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Sosiaali- ja terveysministeriö valvoo sote-alueita. Se hyväksyy neljän vuoden välein järjestämissopimukset. Vuosittain käydään neuvottelumenettelyssä palvelut läpi. Keskitetty valvonta saattaa tuoda hyvääkin, jos se takaa palvelut yhdenvertaisesti eri puolille maata. Byrokratia kuitenkin lisääntyy.

Hallintohimmeleitä piti purkaa. Tehtiinkin uusi taso, sotealueet. Hyvää on, että uusi laki edellyttää asukkaiden kuulemista. SOTE-PALVELUIHIN käytettävä raha per asukas todennäköisesti pienenee Helsingissä. Soten päämäärä on karsia kustannuksia. Helsingin kustannuksia verrataan koko maahan. Helsingin soten kustannustaso ei ole maan matalimpia. Erityissairaanhoidossa hus:n kustannukset pärjäävät hyvin maanlaajuisessa vertailussa. Parhaillaan Helsingissä ajetaan palveluverkkouudistusta. Tämä karsii – yhdessä sotelainsäädännön kanssa – lähiterveysasemia ja keskittää perheiden palveluja. KUNTA VOI tuottaa sote-alueen linjaamat palvelut itse, hankkia ostopalveluina tai palvelusetelillä. Paineet yksityistämiseen kasvavat, vaikka Helsinki päättää itse, kuka palvelut tuottaa. Helsingissä kokoomuksen missio on palvelujen kilpailuttaminen ja ulkoistaminen. Palmian esimerkki on tyypillistä kokoomusta, vihreiden tuella. Kirjoittaja on Helsingin kaupunginhallituksen jäsen.

ysi. y s k y s ä i Vär Tilaa Kansan Uutisten Viikkolehti ja saat upean värikkään myrskysateenvarjon kaupan päälle. 3 kuukautt a kotiin ka

nnettuna jo

ka perjanta i

vain 30 eu ro

a!

a ole.” a ei muuall it jo , ia lm u “Näkök “Artikkelit auttavat ymmärtämään maailman tapahtumia.”

-artikkelit vain Viikkolehdessä

Tarjous koskee uusia tilauksia kotimaahan ja on voimassa marrask uun loppuun. Katso tilausvaihtoehdot ja hinnat: www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu HUOM. opiskelijatarjous –40 % normaalihinnoista.

Sateenvarjo toimitetaan postitse, kun tilauslasku on maksettu.

tilaukset@kansanuutiset.fi p. 09 7596 0208 www.kansanuutiset.fi

13


Noora Merihaan mattolaiturilla.

NOORA ”Olen 28-vuotias arkkitehtiopiske­ lija ja Kallion Vasemmiston puheenjohtaja, alun perin Tampereelta. Kallioon­tutustuin reilu kymmenen vuotta sitten, kun aloitin lukion Torkkelissa, Helsingin kuvataidelukiossa. Olen asunut Kalliossa muutamassa eri osoitteessa. Tällä hetkellä olen evakossa Töölössä. Ensimmäiset muistikuvat Kalliosta liittyvät siis kouluun ja marraskuisessa Karhupuistossa nautittuun r-kioskin kahviin. Silloiset Kallion kaksi kahvilaa, Rytmi ja myöhemmin baariksi muutettu Primo, tulivat nopeasti tutuiksi. Kolmanteen kahvilaan, Taikalamppuun, en oikein ikinä ole osannut, se tuntui kallion­ lukiolaisille varatulta. Kallio on tiiviisti asuttu kaupunginosa, oikeastaan kaupunki, koska täällä asuessa oli harvoin tarvetta poistua Kalliosta. Ja tietysti on hieno juttu, että täällä asuu paljon tavallisia ihmisiä, millä tarkoitan sitä, että kivijalkaliikkeissä on ruokakauppoja ja kirppareita eikä pelkästään merkkivaateliikkeitä. Kalliossa tapahtuu jotain koko ajan, eikä se hiljene neljän jälkeen niin kuin Etelä-Krunikan virastokorttelit. Kalliossa esittelen Merihaan mattolaiturin, joka on monelle tuttu Flow-festarien tai jonkin kesäisen Kalliossa vietetyn baari-illan jatkopaikkana. Täältä on mielettömät näkymät Merihakaan ja samalla voi fiilistellä Hanasaaren voimalan hiilikasoja ja niitä reunustavaa valotaide­ teosta.”

Vasemmalla Kalliossa Mai, Mikko ja Noora asuvat tai viettävät paljon aikaansa Kalliossa. He kertovat, millainen kaupunginosa Kallio on ja mitä poliittinen toiminta antaa. TEKSTI MAI KIVELÄ, MIKKO JOKIO, NOORA LAAK  KUVAT ANNA UPOLA-LEHTO

Mikko Vaasankadulla Combat Rock Shopin edessä.

MIKKO ”Olen 39-vuotias mielenterveysduunari ja perheenisä. Kiinnostavana koen kaupungin ja kaupunkiluonnon. Pihlisläisenä olen vain henkisesti kalliolainen. Minulle Kalliossa parasta ovat punk, katujen rosoisuus ja tila, missä menneisyys ja tulevaisuus ovat samassa. Vastakohdat värittävät Kalliota, kadulla sinua saattaa peräkkäin tervehtiä pukumies ja pirinisti. Kallio, vintage-liikkeistä Hurstille, koko yhteiskunta samassa paikassa! Vaikka Kallion asuntojen hinnat ovat nousseet, niin uskon vasemmistolaisen hengen alueella säilyvän. 14

Kalliosta haluaisin löytyvän enemmän ei-kaupallista tilaa, missä luoda yhteisöllisyyttä, harrastaa, pitää kokouksia tai ihan vaan hengata. Hakaniemen toria ympäristöineen tulisi elävöittää, syksyn torikirppikset olivat hyvä alku. Terveyspalvelut tulisi ehdottamasti säilyttää, niin Kalliossa kuin Vallilassa. (Suur)-Kalliosta esittelen Combat Rock Shopin Vaasankadulta, sieltä löytyvät Kallion alueen bändien viimeisimmät tuotokset, fanikrääsät ja fanzinet. Parhaat myyjät ja tottakai paras palvelu.”

Kallion erityisyys on sen moni­ puolisessa elämän­ menossa.”

Miksi kannattaa tulla mukaan? NOORA ”Kallion Vasemmistoliitto ry (tutummin Kallion Vasemmisto) on Vasemmistoliiton Helsingin piiriin kuuluva puolueosasto. Käytännössä toiminta muotoutuu kulloisenkin toimijajoukon näköiseksi. Toimintaan voi osallistua kuka vain – kokoukset ja tapaamiset ovat avoimia myös niille, jotka eivät ole puolueen jäseniä. Kalliossa on paljon mahdollisuuksia osallistua ja järjestää tapahtumia, oli sitten kyse Kallion kulttuuriverkostosta tai Kallio-liikkeestä – se on hieno juttu. Meitä Kallion Vasemmistossa pohdituttavat ehkä enemmän tällä hetkellä sellaiset asiat kuten Kallion ­alueen palvelut, Hakaniemen toriparkin tai Hanasaaren hiilivoimalan tulevaisuus ja se, miten niihin voi vaikuttaa. Minulle siisteintä puoluetoiminnassa on, miten tärkeiden asioiden ajaminen ja niistä keskusteleminen yhdistää erilaisia ihmisiä. Ja miten asioista voi innostua yhdessä. Itse tulin puolueeseen ensin kuunteluoppilaaksi. Oman alueen osastossa toimiminen tuntui minulle luontevimmalta. Poliittisesti aktiivinen voi olla monella tavalla. Joku ehkä luulee, että puolueeseen liittyessä pitää olla tosi perillä politiikasta, mutta kyllä

täällä ollaan kaikki oppimassa, jatkuvasti.” MIKKO ”Kallion Vasemmistossa on oikea suunta, keskustellaan politiikasta baarissa, suunnitellaan kaupunkia uusiksi, telttaillaan Hakaniemen torilla, tehdään uusia kansanedustajia. Hallituksen kokouksia ei kannata pelätä, vaan kannattaa tulla toimintaan mukaan avoimin mielin. Ei kai sitä ihminen muuta tarvitsekaan.” MAI ”Kallion Vasemmisto antaa minulle mahdollisuuden vaikuttaa politiikassa myös puoluetoiminnan kautta. Olen saanut paljon tukea ja huomannut, että on helppo ottaa myös vastuuta. Olen pitänyt esimerkiksi Politiikkaa baarissa -tapahtumista, joissa kokoonnutaan vapaamuotoisesti puhumaan ajankohtaisista aiheista ilman jaottelua asiantuntijoihin ja kuuntelijoihin: kaikki keskustelevat ja ideoivat yhdessä. Kannattaa toimia omista lähtökohdista ja kiinnostuksen kohteista käsin, itselleen luontevilla tavoilla. Ei ole järkeä yrittää sopia johonkin ’poliittiseen muottiin’. Tällä tavalla syntyvät myös kiinnostavimmat jutut.”


Mai Kallion kirjaston portailla.

MAI ”Olen 31-vuotias syntyperäinen helsinkiläinen, kansalaisaktivisti ja kolmivuotiaan lapsen äiti. Toimin Vasemmistonuorten pääsihteerinä. Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja poliittisesta vaikuttamisesta. Toimin, koska näen yhteiskunnan rakenteellisesti epäoikeudenmukaisena, mutta toisaalta on myös paljon puolustamisen arvoista. Asun nykyisin Toukolassa, mutta vietän suurimman osan ajastani Kalliossa: työpaikkani sijaitsee Kurvissa ja niillä seuduilla kuluu muutenkin iso osa elämästäni ja vapaa-ajastani. Kallio on vasemmistolle historial­ lisesti merkittävä kaupunginosa. Nykyäänkin tärkeimmät vasemmistolaisen liikkeen tukikohdat löytyvät täältä, samoin monen kansalaisjärjestön toimipisteet. Kalliossa on rento ilmapiiri, monta kasvisravintolaa sekä parhaat baarit. Kallion erityisyys on sen monipuolisessa elämänmenossa. Kallio gentrifikoituu ja kallistuu hurjaa vauhtia. Pelkään, että Kalliolle käy Punavuoren tavoin: se muuttuu hiljaiseksi hienostoalueeksi. Tärkeintä olisi varmistaa, että mahdollisuus elää ja asua täällä ei riipu tuloista tai yhteiskunnallisesta statuksesta. Kalliosta esittelen kirjaston ja Karhupuiston. Vanhempainvapaalla kävin lapseni kanssa joka viikko kirjaston Satulinnassa babykinossa. Kirjaston yläkerta on mahtava paikka ja kirjasto on vierailemisen arvoinen jo pelkästään arkkitehtuurinsa takia. Kirjastot ovat aina olleet minulle tärkeitä paikkoja. Ne ovat hieno osoitus sosialismin toimivuudesta käytännössä. Karhupuistosta taas tulee mieleen mielenosoitukset, joiden päätepaikkana puisto monesti toimii. Lapsi kulkee mukana demoissakin ja ihastelee poliisiautoja.”

T J O E

V A S T U A I M S A T I E L L A U T N I

A L L A P A R A J O K I S A U T S O I O P P A S I T R A K I

S I L O L K E G L A A E L M I

K A S P S N K UMO T A K I A I N V NG E E D Y Ö I N L A S T S I A T T I E L A N

R T OA V E U S S E D I T L A A U T O R K A I I L I A S T A K I P I A N NO S T E A E E T ON N L I O K O S

Ristikon ratkaisu

15


! n y y s k y Intoa s Milla Peltonen (toim.):

PÄÄTÖN – Novelleja työstä ja työttömyydestä

David Leigh & Luke Harding:

Mikael Brunila & Kimmo Kallio (toim.):

Kokoelman 22 novellia valittiin Työ ja työttömyys -kirjoituskilpailun parhaimmistosta. Tuloksena on kiehtova läpileikkaus aikamme työelämästä.

ASSANGE

VERKKO SULJETTU – Internet ja avoimuuden rajat Internet ei ole vain avoimuuden mekka, vaan myös täynnä rajoja. Tieto ja sen käyttö keskittyvät yhä harvempien käsiin. Kirja kertoo, kuka verkkoa hallitsee ja miten internet muuttuu yhtä aikaa sekä avoimemmaksi että suljetummaksi.

Se oli historian suurin vuoto. Wikileaks raivostutti maailman suurimman supervallan, nolostutti Britannian kuningasperheen ja edesauttoi Pohjois-Afrikan vallankumousta. Kaiken takana oli Julian Assange, eräs maailman etsityimmistä miehistä. Kuka hän oikeastaan on?

15 € (ovh 17 €) Ha-Joon Chang:

23 TOSIASIAA KAPITALISMISTA

28 € (ovh 32 €)

21 € (ovh 24 €)

Hilpeä kirja, jonka vakava päämäärä on paljastaa uusliberaalin talousajattelun taustaoletukset. Pokkari.

Ville Yliaska:

TEHOKKUUDEN TOIVEUNI – Uuden julkisjohtamisen historia Suomessa 1970luvulta 1990-luvulle 1970-luvulla sotien jälkeinen talouskasvu oli länsimaissa hyytynyt. Taloutta lähdettiin elvyttämään ja hyvinvointivaltiota ryhdyttiin leikkaamaan. Ville Yliskan tutkimus käsittelee uuden julkishallinnon taustaa ja leviämistä Suomeen viime vuosikymmeninä. Mitä tapahtui ja kuka vaikutti?

28 € (ovh 32 €)

Hanna Moilanen, Jukka Peltokoski, Jaana Pirkkalainen & Tero Toivanen:

UUSI OSUUSKUNTA – Tekijöiden liike

2000-luvun ihmiskunta kamppailee ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten kriisien keskellä. Osuuskunnassa kasvaa uudelleen lupaus vaihtoehtoisesta tulevaisuudesta, jossa työtä tehdään ihmisten tarpeita eikä sijoittajien voittoja varten.

23 € (ovh 23 €)

Pentti Haanpää:

8 € (ovh 10 €)

ERÄS AVIOLIITTO

– Ja muita kadonneita juttuja

Merryl Wyn Davies & Ziauddin Sardar:

Tässä riemukkaassa novellikokoelmassa Haanpää käsittelee nykyaikaisia teemoja: ahneutta, petollisuutta ja sitä miten liiallisesta kauneudesta voi syntyä elämän rumuus.

ISLAM

Ainutlaatuinen kirja avaa islamin historiaa, maailmankatsomusta ja suhdetta länsimaihin. Pokkari.

26 € (ovh 29 €)

6 € (ovh 7 €)

Tsekkaa Innon tarjoukset ja tee löytöjä! Rastita valitsemasi kirjat, irrota sivu taittele, teippaa ja postita. Kaikki uutuudet, yli 250 kirjan valikoima ja lisää tarjouksia nettikaupassa intokustannus.fi Tilaan rastilla merkitsemäni kirjat

(halutessasi useampia, merkitse lukumäärä kirjan kohdalle)

Täytä yhteystietosi, irrota sivu, taittele, teippaa kiinni ja postita.

Voit tilata myös netissä www.intokustannus.fi, puh. 040 179 5297 tai kurvata Kurvin Kirjaan, Hämeentie 48, HKI. Tervetuloa!

Nimi

Into Kustannus maksaa postimaksun

16

0 € (ovh 34 €)

Tilaan Diplon tällä lomakkeella ja saan Maailman kuvat -karttakirjan tilaajalahjaksi.

Osoite

25 € (ovh 34 €)

Into Kustannus Oy Tunnus 5020570 00003 VASTAUSLÄHETYS

Jokainen kulttuuri pitää itseään maailmannapana. Näin on ajateltu muinaisesta Babyloniasta Kiinaan ja nykyajan Eurooppaan. Ari Turunen esittelee näyttävästi maailmankarttoja eri kulttuureista ja eri aikakausilta.

Postinro

MAAILMAN KUVAT – Mitä kartat kertovat meistä ja muista

Puhelin

Ari Turunen:

Tilaa nyt, saat tilaajalahjaksi Maailman kuvat -kirjan!

Sähköposti

34 € /vuosi

(määräaikainen tilaus, sisältää digilehden)

Allekirjoitus

30 € /vuosi

(toistaiseksi voimassa oleva tilaus, sisältää digilehden ja tilaajalahjan)

Hintoihin lisätään postikulut, max. 5 €/tilaus. Tilaajana saat myös Into Kustannuksen uutiskirjeen, joka sisältää mm. kutsuja tapahtumiin ja tietoa kirjatarjouksista.

VASEN

Le Monde diplomatique on maailmanpoliittinen aikakauslehti, jota on julkaistu ranskaksi vuodesta 1954, ja se ilmestyy nyt 30 kielellä ympäri maailman. Suomenkieliseen Diploon käännetään artikkeleita myös riippumattomasta venäläisestä Novaja Gazeta -lehdestä.

Vasen 2/2014  

Helsingin Vasemmiston lehti 2/2014

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you