Vasen 1/2015 by Helsingin Vasemmisto

Vasen

HELSINGIN VASEMMISTON LEHTI 1/2015

›››Koulutusleikkaukset syövät tulevaisuutta ›››Lapsiperheiden köyhtyminen on vakava uhka ›››Kotilähiöni Kontula

PAKOLAINEN JA KAUPUNGINVALTUUTETTU ZAHRA ABDULLA:

EI IHMISIÄ PIDÄ PELÄTÄ

››SIPILÄN SSS-HALLITUS SYVENTÄÄ TAANTUMAA

ANNA UPOLA-LEHTO

›››Ay-liike tienhaarassa

|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

HANNA MITHIKU VASEMMISTOLIITON HELSINGIN PIIRIN PUHEENJOHTAJA

Rasismia vastaan 1990-LUVUN ALUSSA minusta tuli somali. Sitä ennen olin ollut intiaani, neekeri tai muuten vain eksoottinen. Suomessa on herätty rasismiin viime kuukausien aikana. Minulle, ja monelle muulle joka ei näytä elovenapakkauksen pellavapäältä, rasismi on ollut tuttu seuralainen koko elämän ajan. Rasismi ei alkanut Hennalan huppupäästä eikä sitä voi kuitata vain yksittäisten sekopäiden pahantahtoisuudeksi. Rasismi ei ole vain perään huutelua tai väkivaltaa. Se on vallankäyttöä. Rasismi on ulossulkemista ja vieraaksi tekemistä. Se on uskoa omaan paremmuuteen. Rasismi on myös tapa katsoa maailmaa. Rasismin läpi katsottuna ihmiset ovat joko yksilöitä tai joukkoa. Yksilöitä ovat itsen kaltaiset, valkoiset, länsimaiset, (maallistuneet) kristityt. Joukkoa ovat toisenlaiset, tummaihoiset, muslimit. Rasismin läpi katsottuna baaritappelusta tulee kulttuurien törmäys ja islamin ilmentymä, kun mukana on yksikin joukon jäsen. Ja jokainen joukon jäseneksi mielletty on syyllinen joukon tekoihin. Maahanmuuttoa käsitellään uhkakuvien valossa. Terrorismi, rikollisuus, työttömyys ja sosiaalituilla eläminen ovat keskustelun keskeisiä teemoja. Uhkakuvien luominen vaikeuttaa maahanmuuttajien arkea ja sopeutumista. Maahanmuuttaja joutuu aina uudelleen perustelemaan oman olemisensa oikeutuksen, ja todistamaan olevansa ahkera, rehellinen ja hyödyllinen. On hämmästyttävää, että yhteiskunnassa, jossa yksilöllisyyttä ihaillaan, maahanmuuttajaa ei nähdä yksilönä, vaan ryhmän edustajana. Etenkin maamme hallitukselta toivoisi kykyä muuhunkin kuin pelkkään rasististen tekojen tuomitsemiseen. Juuri Hennalan tapahtumia edeltäneenä päivänä ministeri Stubb kehui vuolaasti perussuomalaisia ja halusi ymmärrystä ja ”suvaitsevaisuutta” niitä kohtaan, joita maahanmuutto pelottaa. Pelko on tunne, jota voi ymmärtää. Siihen ei kuitenkaan tule vastata pelkoa lietsomalla ja huhupuheita levittämällä. Pelkoon ei myöskään tule vastata antamalla valtaa pelottelijoille. Rasismia ei voiteta suvaitsevaisuudella. Rasismin yksi seuraus on se, että se riistää yksilöltä identiteetin ja määrittelee hänet ulkopuolelta. Myös suvaitsevaisuudessa on kyse tästä ilmiöstä, suvaitsija määrittelee suvaittavan ja antaa luvan olemassaoloon. Suvaitsevaisuuden sijasta tarvitaan perusteellista analyysia rasismista. Tarvitaan päätöksentekoa, joka ei perustu ennakkoluuloihin. Tarvitaan sen ymmärtämistä, että meitä suomalaisia on monenlaisia. Silloin, kun minusta tuli somali, Suomessa puhuttiin pakolaisaallosta ja elintasopakolaisista. Myös silloin ihmeteltiin sodan keskeltä pakenevia nuoria miehiä ja heidän hienoja Adidaksen lenkkareitaan. Silloin oltiin laman kynnyksellä, pelättiin että ”ne vie meidän työt” ja että ”ne on laiskoja, eikä tee töitä”. Tästä on kulunut yli kaksikymmentä vuotta, mutta keskustelu kuulostaa edelleen samalta. Olisiko jo aika mennä eteenpäin?

1/2015 Helsingin Vasemmiston lehti. Päätoimittaja Esko Tulusto. Toimitussihteeri Elina Vainikainen. Ulkoasu ja taitto Tuomas Karppinen. Valokuvaaja Anna Upola-Lehto. Ilmoitusmyynti Jorma Pikkarainen. Julkaisija Helsingin Vasemmistoliitto, Lintulahden katu 10, 00500 Helsinki. Paino I-print Oy, Seinäjoki.

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

PÄÄKIRJOITUS

Pääluottamusmies kysyy:

MILLOIN LE RIKKAIDEN ”Sipilän porvarihallitus näyttää päättäneen toteuttaa kertaheitolla kaikki työnantajapuolen toiveet. Sehän käy kun meillä on pääministerinä miljonääri, joka jo taustansa puolesta asettuu rikkaiden puolelle köyhiä vastaan”, Helsingin telakan pääluottamusmies Ilpo Haaja sanoo.

TEKSTI JA KUVA ESKO TULUSTO

aajan mielestä porvarihallituksen häikäilemättömyys on neuvottelukulttuuriin kasvaneessa sivistys-Suomessa vertaansa vailla. ”Ensiksi vaaditaan ay-liikettä luopumaan vuosikymmenten työn tuloksista muutamassa päivässä. Kun se ei tietenkään onnistu, uhataan alentaa palkkoja pakkolaeilla. Erityisen törkeää niissä oli, että työnantajien sosiaaliturvamaksun alentaminen oli tarkoitus maksattaa julkisen sektorin naisvaltaisten ja kolmivuorotyötä tekevien matalapalkka-alojen naisten selkänahasta. Kun maassa nousi valtava vastustus, hallitus siirsi pakkolakinsa leikkaamaan lomia ja lomarahoja.” ”Rikkaiden osallistuminen solidaarisuusveron alarajaa laskemalla on lähinnä vitsi. Kysyn, milloin rikkaiden osinkoja leikataan? Tasapuolisuuden nimissä rikkaiden runsaille osinkotuloille pitäisi asettaa samanlainen progressiivinen verotus kuin palkkatuloihinkin kohdistuu, kuten Vasemmisto on esittänyt. Osinkotuloista pitäisi jakaa myös osa työpaikkojen investointeihin ja palkansaajien tulospalkkioihin, sillä nimenomaan hehän tuloksenkin ovat tehneet. Nykymallissahan pidetään vain muodinmukaisia yt:itä, joissa ovi käy vain yhteen suuntaan. Siinä palkkiot kovasta työstä. Täysin tuomittavaa ja häikäilemätöntä toimintaa.” Haaja muistuttaa, että lukuisat johtavat läntiset talousasiantuntijat ovat voimakkaasti arvostelleet Suomen hallituksen leikkaussuunnitelmia, jotka vain syövät kasvun edel-

lytyksiä. Hän myös epäilee, että kolmen S:n hallituksen yhtenä taka-ajatuksena onkin valtion taloustilanteella sumuttamalla tehdä ei tuottavuushyppy vaan tulonsiirtohyppy köyhemmiltä rikkaille. LUPAUKSET TYÖPAIKOISTA KATTEETTOMIA

Pääluottamusmies käy yhtä kuumana kuin niin monella Suomen työpaikalla käydään hallituksen julkaistua pakkolakinsa. Ilpo Haaja ei usko, että pakkolakien ideat edes tulevat valtiovarainministeriöstä, vaan hallitus toimii Suomen Työnantajain Keskusliiton (StK) bulvaanina. Tähän viittaa esimerkiksi se, että perussuomalainen työ- ja oikeusministeri Jari Lindström ei osannut a-studiossa (17.9.) perustella, mihin laskelmiin hallituksen pakkolakiesitykset perustuvat. Haaja nauraa hallituksen ja StK:n nyt jo usein toistamalle lupaukselle ”noin 30 000 uudesta työpaikasta”, jotka muka syntyisivät pakkolakien tuloksena. ”Yhteisöveron jättialennuksen, jossa vasemmistokin oli nöyryyttävästi mukana, sanottiin luovan 100 000 uutta työpaikkaa. Missä ne ovat? Sitten tehtiin yhteisesti sopien työllisyys- ja kasvusopimus kolmeksi vuodeksi. Taas oli luvassa 100 000 uutta työpaikkaa. Ei tainnut syntyä juuri yhtään. Eikä synny nytkään jos palkkoja alennetaan, sillä se leikkaa rajusti kulutusta ja merkitsee monilla kotimaisesta kysynnästä riippuvilla aloilla vain lisää työttömyyttä.” Jos työntekijät suostuisivat alentamaan palkkojaan, hyöty työnantajille muuttuisi todennäköisesti vain suuremmiksi osingoiksi omistajille,

Apotista iso rahareikä Potilastietojärjestelmä Apotista uhkaa tulla Helsingille automaattimetron kaltainen rahareikä. Vasemmiston valtuustoryhmä toivoo, että hankintaprosessin virheistä otetaan opiksi.

Apotti on huikean kallis hanke: hinta-arvio on noussut jo 575 miljoonaan euroon. Apotin hankinta on ollut pitkä ja hankala prosessi, eikä sitä voi pitää onnistuneena myöskään demokratian kannalta. ”Näin laajoissa hankkeissa tulisi aina käyttää riippumattomia arviointeja prosessin joka vai-

NÄKÖKULMA | MARKUS JÄNTTI ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

IKATAAN OSINKOJA?

Ideologinen into leikata Hallitus toimii STK:n bulvaanina.”

Ilpo Haaja on tehnyt pitkän duunariuran myös Helsingin telakan pääluottamusmiehenä.

ei uusiksi investoinneiksi ja työpaikoiksi, Haaja summaa. ”Pääministeri Sipilä vertosi puheessaan kansalaisille työnantajiin, että he palkkaisivat suomalaisia työntekijöitä. Tulos nähdään pian, kun Helsingin keskustaan aletaan rakentaa uutta ja tosi tarpeellista keskuskirjastoa. Menkääpä kuuntelemaan työmaalle, mitä kieltä siellä duunarit puhuvat. Tuskin suomea. Samaan aikaan tuhannet suomalaiset rakennusmiehet ovat työttöminä.”

heessa. Ilman niitä päätöksenteko on ollut vaikeaa”, sanoo tietotekniikkajaoston jäsen Mikko Pöri. ”Aikataulut ovat olleet varsin tiukat suhteessa omaksuttavaan tietomäärään.” Osa hankinnan ongelmista oltaisi voitu korjata jo hankkeen alkuvaiheessa, mikäli tietoteknistä asiantuntemusta olisi

”Hallitus väittää toteuttavansa tässä heidät valtaan nostaneiden äänestäjien tahtoa. Kokoomuslaiset äänestäjät varmaan halusivatkin, mutta kysykääpä keskustaa ja varsinkin perussuomalaisia äänestäneiltä, tämänkö he tilasivat. Perussuomalaisten vaalilupausten pettämistä kuvaa hyvin se, mitä ministeri Lindström sanoi a-studiossa: Vaalilupaukset ovat kokonaan eri asia kuin hallitusohjelma.”

ymmärretty hyödyntää. ”Monet Apotin ongelmat ovat nousseet päivänvaloon vasta keskusteluissa. Nyt on tärkeää kyetä rakentamaan julkisille It-hankkeille sellaisia teknisiä laatustandardeja, joiden avulla hankkeiden ohjaus on jatkossa helpompaa ja ongelmat saadaan ratkottua pois jo varhaisessa vaiheessa. Tämä oli-

SIPILÄN HALLITUKSEN pyrkimykset alentaa Suomen viennin kustannustasoa ovat läpikäyneet monta vaihetta. Aluksi haluttiin ”yhteiskuntasopimukseksi” kutsuttua, käytännössä yksipuolista ammattiyhdistysliikkeen sitoumusta jäsenistön etujen leikkaamiseksi; työnantajiltahan ei hallitus vaatinut juuri mitään. Yhteiskuntasopimusneuvottelujen kaaduttua hallitus toi tukun omia ehdotuksia, jotka oli kuin suunniteltu sodanjulistukseksi kolmikantayhteistyötä vastaan puuttumalla suoraan esimerkiksi ylityö- ja sunnuntaikorvausten tasoon pakkolaeilla. Ja nyt viimeksi hallitus toi vaihtoehtoisen, aiemmat esitykset korvaavan paketin, johon sisältyi lomarahan leikkaus. Lähihistorian yrittäjäystävällisimmän hallituksen esityksen teki surkuhupaisaksi se, että esittäjille ilmeisesti tuli yllätyksenä, etteivät kaikki työntekijät ole oikeutettuja lomarahaan ja monissa yrityksissä esitys ei laske vaan nostaa palkkakustannuksia. SUOMEN TALOUS polkee pitkälti paikallaan, joten hyvät neuvot ovat kalliita. Ei kuitenkaan ole täysin selvää mistä Sipilä ammentaa toistuvat varsin kiireiset takarajat neuvotteluille ja esityksille. Tuloksena on jatkuvasti huonosti valmisteltuja ja käytännössä toteuttamiskelvottomia esityksiä. On vaikea nähdä, että edes hallituspuolueiden paatuneimmatkaan kannattajat voisivat yhtyä hallituksen näkemykseen, jonka mukaan ylityöja sunnuntaikorvausten rajoittamisen perustuslakiaspekteja oli ”huolellisesti selvitetty”. Asiaa kun oli kysytty parilta työlaki- vaan ei perustuslakiasiantuntijavirkamieheltä. Kiire ja hatara valmistelu kielivät harrastelijamaisuudesta. Mikäli Sipilä ja kumppanit oikeasti haluaisivat sopimusta, jolla työntekijät saataisiin mukaan kustannustason alentamiseen, pyrkisivät he oikeisiin kolmikantaisiin neuvotteluihin, joissa kaikilta osapuolilta, ei vain työntekijäjärjestöiltä, odotettaisiin valmiutta myönnytyksiin. Hallitus on tyytynyt joko esittämään työntekijäjärjestöille uhkavaatimuksia tai muuten vain uhkaillut leikkauksilla. Tästä seuraa epäilys, et-

si luonteva tehtävä vastikään perustetulle kaupungin tietotekniikkajaostolle, joka on ollut vajaakäytöllä perustamisestaan asti”, Pöri huomauttaa. Valtuustoryhmä pitää ongelmallisena esimerkiksi järjestelmän hankkimista yhtenä kokonaisuutena. Jatkossa hankinnat tulisikin tehdä pienemmissä osis-

sa, jolloin myös kotimaisten pienja startup-yritysten osaamista voitaisiin hyödyntää ja työpaikat syntyisivät Suomeen. Samoin, jos hankinnassa oltaisiin edellytetty modernien menetelmien ja teknologioiden käyttöä, olisi edelleen parannettu syntyvien startupien mahdollisuutta kilpailla ja valloittaa markkinoita

tei hallitus välttämättä haluakaan sopuratkaisuja vaan kriisiyttämällä tilanteen pyrkii murtamaan aiemmat työmarkkinaneuvotteluiden käytännöt. Toistuvat kireät takarajat herättävät hämmennystä työmarkkinaneuvotteluita tuntevien parissa. On mahdollista, että kireiden aikataulujen varsinainen syy ei ole edistää neuvotteluratkaisun syntymistä, vaan estää se. PYRKIMYS KOHENTAA vientikilpailukykyä palkkakustannusten alentamisella vie huomion toisesta erittäin tärkeästä aiheesta, eli siitä, miten julkisten menojen tulevat leikkaukset vaikuttavat talouteemme. Ulkomaiset huomioitsijat ihmettelevät hallituksen leikkausintoa ja kotimaiset kriitikot ovat uskottavasti tuoneet julki, että leikkausinto todennäköisesti heikentää pikemmin kuin vahvistaa julkisen velan suhdetta tuotantoon. 1990-luvun alun talouden jyrkän syöksyn jälkeen julkisten menojen leikkauksia perusteltiin sillä, että talouden ongelmat olivat rakenteellisia. Niin laman kuin leikkausten seurauksena nopeasti nousseen ja, kuten odotettavissa oli, hitaasti laskeneen työttömyyden kustannuksia muun muassa pysyvistä tulomenetyksistä maksetaan edelleen. On masentavaa, että me kaksikymmentä vuotta myöhemmin taas kansakuntana kieltäydymme lievittämästä suhdannetilannetta täsmälleen samalla argumentilla. Elvytyksen kannattajat kun ovat intellektuaalisesti, joskaan eivät poliittisesti, vahvoilla. Mikään ei nimittäin estäisi meitä samanaikaisesti elvyttämään ja maltillisesti satsaamaan viennin kilpailukykyyn. Sipilän hallitus on valitettavasti päättänyt syventää taloustaantumaa sekä julkisten menojen että palkkojen leikkauksilla, voittopuolisesti ideologisista syistä. ›› Markus Jäntti on julkistalouden professori Helsingin yliopistossa ja VATTissa. Tätä ennen hän on toiminut taloustieteen professorina Åbo Akademissa, Tampereen yliopistossa ja Tukholman yliopistossa. Jäntti tutkii tuloeroja ja osallistuu talouspoliittiseen keskusteluun.

myös kansainvälisesti. ”Kun hankinta tehdään vain yhdeltä toimittajalta, syntyy loukku, jossa riskinä ovat korkeat ylläpitoja kehittämiskustannukset sekä suoranaiset rajoitukset”, sosiaalija terveyslautakunnan jäsen Anna Vuorjoki muistuttaa. ”Jatkossa kustannuksia onkin seurattava huolella.” 3

Valtarakenteet murenevat hiljalleen Valtuustokausi on suurinpiirtein puolivälissä. Paljon on vielä tehtävää: peruspalveluiden rahoitus on turvattava ja eriarvoistuminen pysäytettävä. TEKSTI AILA PERVONSUO KUVAT ANNA UPOLA-LEHTO

uorisotutkijana työskentelevä Veronika Honkasalo valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon vuoden 2012 kuntavaaleissa, ja tammikuusta 2014 lähtien hän on ollut Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja. Tämän vuoden alusta Honkasalo on kuulunut myös Helsingin kaupunginhallitukseen. Mitkä ovat olleet kuluvan valtuustokauden tärkeimmät onnistumiset Vasemmistoliitolle ja sinulle henkilökohtaiseseti? ”Yksittäisiä keissejä on vaikea nimetä, sillä niitä on monia. Yksi tärkeimmistä on, että olemme saaneet vasemmistolaisen politiikan näkymään mediassa paljon enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Esimerkiksi ryhmämme voimakkaat ulostulot apulaiskaupunginjohtajien epädemokraattisesta valinnasta ja Palmian yhtiöittämisestä ovat saaneet paljon huomiota.” ”Vasemmistoliiton valtuutetut ovat

myös aktiivisia kirjoittajia, ja mielipiteitä on julkaistu lehdissä kiitettävästi. Samoin tekemämme aloitteet ovat keränneet julkisuutta.” Entä missä asioissa Vasemmistoliiton ryhmä on jäänyt alakynteen ja sen tavoitteet saavuttamatta? ”Tärkeimpiä henkilökohtaisia ponnisteluitani on punavihreän yhteistyön vahvistaminen Helsingissä. Sen eteen olen tosissani yrittänyt tehdä töitä. Valtarakenteet murenevat hiljalleen, mutta moni merkittävä päätös, esimerkiksi Kivinokan virkistysalueena säilyttäminen ja varhaiskasvatuksen määrärahojen lisääminen, on ajettu läpi nimenomaan punavihreällä voimalla.” ”Toivoisin, että samaa voimaa käytettäisiin myös peruspalveluiden rahoittamiseen ja eriarvoistumiskehityksen murtamiseen. Tämä on paljolti demareiden ja vihreiden käsissä.” Mitä tärkeitä päätöksiä valtuustossa on lähiaikoina odotettavissa? ”Syksyn aikana tärkeimpiä ovat Helenin (entinen Helsingin Energia) investoinnit ja johtamisjärjestelmän

uusiminen.” ”Itseäni tietenkin kiinnostaa, miten hallituksen leikkaukset vaikuttavat Helsinkiin. Me voimme myös toimia Helsingissä toisin ja panostaa esimerkiksi yhdenvertaiseen päivähoitoon subjektiivisen oikeuden romuttamisen sijaan.” Mitä mieltä olet ehdotetusta pormestarimallista, jota varsinkin vihreät ja kokoomus Helsingissä kannattavat? ”Nykyinen järjestelmä, jossa valitaan kaupunginjohtajia ja apulaiskaupunginjohtajia näennäisesti pätevyyden mukaan, mutta tosiasiassa poliittisin perustein, on kestämätön. Se vie kuntalaisten silmissä uskottavuutta poliittiselta päätöksenteolta. Ongelmallista on myös se, että näiden poliittisesti nimitettyjen henkilöiden työt jatkuvat yli valtuustokausien.” ”Pormestarimalli ei minusta kuitenkaan ole ongelmaton. Nykyisissä kaavailuissa vaarana on, että valta keskittyy liikaa ja etäisyys kaupunkilaisten ja poliitikkojen välillä kasvaa. Johtamisjärjestelmän muuttamisessa Vasemmistoliitolle on ensisijai-

Veronika Honkasalon mielestä paikallis demokratiaa pitäisi vahvistaa huomattavasti ja Helsingin virkamies valtaa purkaa.

sen tärkeää, että paikallisdemokra tiaa vahvistetaan nykyisestä huomattavasti ja myös Helsingin virkamiesvaltaa puretaan.” Kuntavaaleissa 2012 Veronika Honkasalo sai 829 ääntä ja tuli valituksi. Eduskuntavaaleissa 2015 hän sai huikeat 5 371 ääntä, mutta ei tullut valituksi vaan jäi varasijalle. Moni muu pääsi edusukuntaan huomattavasti pienemmällä äänimäärällä. Aiotko olla ehdolla myös seuraavissa kuntavaaleissa, eli kiinnostaako valtuustotyön jatkaminen? ”Kyllä kiinnostaa, ehdottomasti!”

Uuden yleiskaavan vaikeat yhtälöt Helsingin asukasmäärä kasvaa. Tarvitaan lisää asuntoja, julkista liikennettä pitäisi kehittää ja viheralueitakin suojella. Kaupunginvaltuuston pitäisi tehdä viimeistään vuonna 2016 päätös Helsingin uudesta yleiskaavasta. Yleiskaava sisältää myös niin sanotun Visio 2050 -osion. Suunnitelmassa on paljon optimistisen tuntuisia ajatuksia kaupungin asuinrakentamisesta, infrastruktuurista, palveluista ja viheralueiden kehittämisestä. Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Eija Loukoila suhtautuu suunnitelmiin osittain va rauksella. ”Uusi yleiskaava mahdollistaa reippaan väestönkasvun. Helsingin nykyisten rajojen sisälle kaavaillaan jopa 250 000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa massiivista rakentamista. Kenties olen turhankin pessimistinen, mutta näen tässä vaaran, että keskitytään liiaksi asuntotuotantoon ja unohdetaan peruspalvelut, kuten koulut ja päiväkodit. Tällaisesta on jo nyt viitteitä esimerkiksi 4

Lauttasaaressa ja Jätkäsaaressa.” ”Myös esimerkiksi terveydenhoidon ja vanhuspalvelujen suunnitelmat vaikuttavat kulkevan jälkijunassa väestönkasvuun nähden. Helsingillä on lisäksi paljon korjausvelkaa vanhoilla alueilla: huonokuntoisia kouluja ja päiväkoteja, siltoja ja muuta kaupunki-infraa, joka kaipaa korjausta. Kaupungin tulee kantaa vastuu myös jo rakennetuista alueistaan, ei vain keskittää investointeja uusille alueille.” VIHERSORMIA KATKOMASSA

Toisaalta pitäisi rakentaa lisää asuntoja ja luoda tiiviitä asuinalueita, mutta toisaalta pitäisi pyrkiä säilyttämään viheralueita, metsiä, merenrantoja ja saaria, virkistyskäytössä. Yksi kiistanalaisista alueista on Vartiosaari, johon halutaan rakentaa kerrostaloja sekä silta mantereelta. Loukoilan mukaan useat kyselyt ja selvitykset kertovat, että asukkaat kaipaavat ympärilleen luonnonmukaisia viher- ja virkistysalueita. ”Usein koti valitaan alueelta, josta pääsee helposti lähimetsiin tai merenrannoille. Tässä kohtaavat kaupunkisuunnittelijoiden ja asukkaiden ristiriitaiset näkemykset. Asukkaat kyllä hyväksyvät täydennysrakentamisen metro- ja juna-asemien läheisyydessä ja muissa joukkoliikenteellä helposti saavutettavissa

Vartiosaareen suunnitellaan asuinrakentamista ja siltaa mantereelle. Helsingin Vasemmisto on vastustanut suunnitelmia.

kohteissa, mutta kun mennään tärkeille viher- ja virkistysalueille, ei asukkailta hyväksyntää heltiä.” ”Kaupunkisuunnittelussa painotetaan tärkeitä vihersormia ekologisina käytävinä. Näitä vihersormia ollaan kuitenkin katkomassa erityisesti itäisessä Helsingissä. Vartiosaareen suunnitellaan tiivistä rakentamista ja raitiovaunulinjaa Ramsinniemen

ja Meri-Rastilan metsän kautta Vuosaareen. Tilalle tarjotaan itäisempää vihersormea, jossa toki on Uutelan virkistysalue, mutta suurin osa muodostuu golfkentästä, entisestä kaatopaikasta ja täyttömäestä, johon on vuosien aikana kasattu pääkaupunkiseudun rakennusjätteitä. Helsingin Vasemmisto on vastustanut Vartiosaaren rakentamista eri lautakunnissa.” Hanasaaren voimala-alueelle on suunniteltu asuntoja ja työpaikkoja tuhansille ihmisille. Päätöstä voimalan sulkemisesta ei kuitenkaan ole vielä tehty. Loukoilan mielestä voimalaitoksen säilyminen Hanasaaressa hankaloittaisi Kruunuvuorenrannan alueen joukkoliikenteen suunnittelua. ”Nyt siltaratkaisuja on suunniteltu Kruunuvuorenrannasta Korkeasaaren kautta Kalasataman alueelle. Mihin jatko, Kruununhakaan vai Merihaan kautta Hakaniemeen, on vielä auki. Siltojen suunnittelu siten, että laivakuljetukset voimalaan olisivat mahdollisia, on haastavaa. Toisaalta pellettikuljetukset rekkarallin varassa tuntuvat menneeltä maailmalta. Kruunuvuorenrannan raitiotie voitaisiin ohjata myös Kalasataman metroaseman kautta Pasilaan, josta on jatkossa tulossa yksi Helsingin keskeisistä työpaikkakeskittymistä.”

Vieläkin hiilivoimaa? Helsingin energia tuotantoa aiotaan uusia perusteellisesti päästöjen vähentämiseksi. Tarjolla on useita vaihtoehtoja, ja päätökset investoinneista ovat venyneet. Helsingin kunnallispoliitikot ovat asettaneet tavoitteeksi, että kaupunki pyrkii tuottamaan energiastaan 20 prosenttia uusiutuvalla energialla vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvien osuus vuonna 2014 oli vain seitsemän prosenttia, ja vuoteen 2050 mennessä pitäisi päästä lähes hiilidioksidipäästöttömään energiantuotantoon. Tavoitteiden vaatimia uusia energiainvestointeja pohdittaessa on ollut esillä eri vaihtoehtoja. Ensimmäinen niistä on Vuosaareen rakennettava monipolttovoimala, joka voisi käyttää biohiiltä, pellettejä ja metsähaketta. Tämä hanke maksaisi helsinkiläisille veronmaksajil-

le noin 1–1,2 miljardia euroa. Toinen vaihtoehto on Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloiden uusiminen. Nyt niissä poltetaan vain kivihiiltä, mutta muutosten jälkeen voitaisiin kivihiilestä korvata neljäkymmentä prosenttia biomassalla. Helenin hallitus on ehdottanut nyt kolmatta, hajautetun tuotannon vaihtoehtoa. Salmisaareen rakennettaisiin uusi pellettilämpölaitos, ja Suvilahden aurinkovoimalalla olisi suuri rooli. Tämän energiamallin vaatimat investoinnit maksaisivat noin 360 miljoonaa euroa. Helen on entinen Helsingin Energia, joka muuttui vuoden 2015 alussa kunnallisesta liikelaitoksesta yhtiöksi. Helsingin kaupunki omistaa sen kuitenkin yhä kokonaan. RATKAISU TEHTÄVÄ PITKÄLLÄ TÄHTÄYKSELLÄ

Vasemmistoliiton järjestö- ja kunnallissihteeri Mikko Koikkalainen kuului vuosina 2013–2014 Helsingin energian johtokuntaan. Valitettavasti puolue menetti paikkansa johtokunnassa, kun Helsingin Energia yhtiöitettiin ja siihen muodostettiin osakeyhtiölain mukainen hallitus.

Kysyimme Koikkalaisen arvioita siitä, miksi päätöksenteko energia investonneista on venynyt ja venynyt. ”Energiapolitiikassa ja -markkinoilla sekä energian tuotantoon liittyvässä teknologiassa on tapahtunut viime aikoina, ja tulee tapahtumaan, suuria muutoksia, mikä lisää epävarmuustekijöitä päätöksenteossa. On vaikea arvioida, mikä on viisain ratkaisu 50 vuoden tähtäyksellä”, selittää Koikkalainen. PÄÄSTÖJÄ ON VÄHENNETTÄVÄ

”Nyt esillä ollut kolmas vaihtoehto tarkoittaa, että Helsingin kaupunki ja sen omistama energiayhtiö Helen panostavat entistä enemmän energiatehokkuuteen, aurinkoenergiaan ja muihin uusiutuviin energiamuotoihin sekä hajautetumpaan energiatuotantoon. Yhteen tai kahteen suureen energiatuotantoyksikköön perustuvia ratkaisuja voi olla hankalampi myöhemmin muuttaa, kun taas hajautetumpaa voidaan kehittää jatkossa ja huomioida paremmin esimerkiksi teknologian tuomat uudet mahdollisuudet.Uusi esitetty vaihto-

On vaikea arvioida, mikä on viisain ratkaisu 50 vuoden tähtäyksellä.”

ehto ei sulje jatkossakaan pois investointeja esimerkiksi Vuosaareen, jos ne katsotaan perustelluiksi.” Uusilla tuotantotavoilla pienennetään hiilidioksidipäästöjä. Mutta mikä on vähennyksien todellinen vaikutus, jos otetaan huomioon eu:n ohjaama päästöoikeuskauppa? Toimiiko päästökauppa ylipäätään? Koikkalaisen mielestä tässä näkyy päästökaupan suurin ongelma: ”Jos yksi maa pienentää päästöjään, vapautuu päästöoikeuksia muiden käyttöön. eu:n tasolla päästöt eivät siis vähene lainkaan! Päästökaupan piirissä ovat energiantuotanto ja teollisuuslaitokset. Päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, kuten liikenteessä ja asumisessa tehdyt vähennykset sen sijaan vähentävät päästöjä aidosti.” ”Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei energiantuotannossa pitäisi tehdä pitkän aikavälin päästöjen vähennyksiä. eu on sitoutunut vähentämään päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta, ja tähän pääsemiseksi täytyy päästöjä vähentää kaikilla sektoreilla. Lisäksi on sitouduttu lisäämään uusiutuvan energian osuutta.” 5

HYVÄT OPETTAJAT TEKEVÄT HYVÄN KOULUN Filosofian ja elämän katsomustiedon opettaja Vesa Korkkula sanoo, että hallituksen 856 miljoonan euron leikkaukset koulutukseen ja varhaiskasvatukseen syövät nuorilta elämän eväät ja Suomelta kasvun mahdollisuudet. TEKSTI ESKO TULUSTO KUVA ANNA UPOLA-LEHTO

esa Korkkula, 30, on syntyperäinen helsinkiläinen. Hän on ahkera pyöräilijä ja uimari sekä harrastaa melkein joka päivä skeittaamista. Etu-Töölön lukiota käydessään hän kiinnostui filosofiasta, pääsi opiskelemaan sitä yliopistoon ja valmistui toukokuussa 2013. ”Opiskellessani tajusin, että tutkijaksi minusta ei ole. Olen liian so siaalinen istumaan kammiossa tietokoneen ääressä. Looginen tie oli filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajaksi.” ”Ei tosin ole paljon järkeä hakea lukioon filosofian opettajaksi. Työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole, toisin kuin esimerkiksi ala-asteen opettajilla. Aineenopettajia koulutetaan liikaa.” Valmistuttuaan Korkkula on tehnyt sijaisuuksia yli kymmenessä koulussa. Nuorten ihmisten todellisuus, pätkätyöt ja elämän epävarmuus, on hänelle arkea. ”Eläkevirkoja ei enää ole. Työt ovat koulutuksesta riippumatta hajanaisia. Koska toimeentulo kuitenkin riippuu työstä, nuori ihminen ei voi suunnitella tulevaisuutta. Nykyinen sosiaaliturvamme rakennettiin yhteiskuntaan, jossa työsuhteet olivat vakaita ja usein elinikäisiä. Tätä maailmaa ei enää ole.” ”Tähän ainoa ratkaisu on perustulo. Se mahdollistaa ihmisten omaehtoisen sekä taloudellisesti turvatun elämän ja helpottaa työmarkkinoille osallistumista. Perustulo luo sosiaa liturvan myös yrittäjille, helpottaa keikkatyöläisiä ja freelancereita sekä poistaa kalliiksi käyvän byrokratian ja kontrollin.” JÄRJETÖNTÄ BYROKRATIAA

Monien nykyisten nuorten tavoin Korkkula on perustanut firman, toiminimen. Hän tekee dj:n hommia, laskuttaa keikoista toiminimen kautta ja on törmännyt järjettömään byrokratiaan. ”dj-keikoista ansaitsin viime vuon6

Kiinnostuminen filosofiasta sai Vesa Korkkulan kiinnostumaan myös yhteiskunnallisista asioista.

na peräti 132 euroa. Kun määräaikainen opettajuuteni loppui keväällä – koulut eivät maksa sijaisille kesälomapalkkaa vaan katkaisevat sijaisuuden loman alkaessa – tein elykeskukselle selvityksen ansioistani. Jouduin käymään kolmen kuukauden taistelun osoittaakseni, etten elä sivutuloillani. Vasta syyskuun alussa sain kesältä työttömyyskorvausta.” ”Tekopyhän hallituksemme puheet yrittäjyyden tukemisesta ovat pötyä. Juha Sipilä on menestynyt lii-

kemies eikä ymmärrä duunarin tai pienyrittäjän arkea.” KASVAMINEN POLIITTISUUTEEN

Kiinnostuminen filosofiasta lukioaikoina herätti kysymyksiä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Uskoa vaiko epäillä? Hän epäili. Skeittausharrastuksen kautta taas nousivat esiin kysymykset siitä, kenelle kaupunki on avoin, samoin kysymykset sananvapaudesta ja tasa-arvosta.

Perustulo auttaa myös työ elämän epä varmuuteen.”

Vesa Korkkulan kotona ei puhuttu politiikkaa. Perhe oli menestyvä yrittäjäperhe, kunnes 90-luvun lama muutti tilanteen. Köyhyyttä ei kuitenkaan koettu. Vesa tajusi olevansa maailmassa etuoikeutettu, hyvätuloisesta valkoihoisesta länsimaisesta perheestä. Maailma oli muuta. Kasvaminen yhteiskunnalliseen tietoisuuteen ja vastuuseen alkoi. Hän erosi kirkosta 18 täytettyään ja koki aluksi kamppailun uskonnon kahleita vastaan tärkeänä.

NÄKÖKULMA | JUHA LEONI |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

Tulevaisuuden helsinkiläinen koulu Eteeni aukeaa kaksi kuvaa luokkahuoneista. Toinen on 1940–50luvulta, toinen

Kuka

›› ”Olen 30-vuotias helsinkiläinen kaupunkiaktivisti ja lukion ﬁlosoﬁan ja elämänkatsomustiedon opettaja.” ›› Harrastukset ”Harrastan skeittausta, pyöräilyä, uimista ja olen DJ. Tykkään myös askartelusta ja rapmusiikista.” ›› Luottamustehtävät ”Olen Helsingin kaupunginvaltuustossa Vasemmistoliiton 2. varavaltuutettu ja nuorisolautakunnan varsinainen jäsen.”

”Mutta nyt se on toissijaista paljon oleellisempiin asioihin nähden.” Puolueista Vasemmistoliitto oli selkeä valinta. ”Kamppailen aina sorrettujen puolella sortajaa vastaan toisenlaisen maailman puolesta.” ”Ympäristöasioita lukuun ottamatta Helsingin vihreät ajavat hyvin kokoomuslaista politiikkaa. Meillä on varmaan maailman oikeistolaisimmat vihreät. ” KOULUN KASVATETTAVA KRIITTISYYTEEN

Vesa Korkkula, itsekin nuori, työskentelee lukiossa nuorten parissa. ”Suomalainen koulu on tähdännyt tasavertaisuuteen, siihen, että kaikille annetaan samat mahdollisuudet ja hyvät perustiedot. Mutta koulujärjestelmä ruokkii passiivisuutta. Oletteko huomanneet, miten vähän mielenosoituksissa, joita Helsingissäkin on nykyisin paljon, on alle 20-vuotiaita?” Korkkulan mukaan yhteiskuntaopin ja historian opetus ei näytä antavan nuorille välineitä ymmärtää yhteiskunnan rakenteita ja historiaa. ”Jos katsomme yhteiskuntaa vain yksilöiden valinnoista käsin, kuva on aika kapea.” Hän ei myöskään niele väitteitä digitalisaation kaikkivoipaisuudesta opetuksessa. ”Tietokone ei korvaa kontaktiopetusta ja opettajaa. Jos opettaja antaa aiheen ja sanoo että etsikää itse tiedot, 90 prosenttia oppilaista alkaa vain chattailla kavereiden kanssa. Eivät oppilaat oma-aloitteisesti hakeudu tiedon pariin. Opettajan pitää ohjata heidät siihen ja tarvittaessa vaikka pakottaa. Monet myös ottavat kaiken netistä saatavan tiedon totena. Opettajan tulee ohjata kriittisyyteen.” Korkkulan mukaan suomalaisen koulun menestyksen taustalla ovat paljolti hyvät opettajat. ”Muualla maailmassa opettajaksi joudutaan, jos muihin duuneihin ei kelpaa. Meillä Suomessa opettajan ammatti on ollut aina arvostettu.”

2010luvulta. Kuvia erottaa vain se, että toinen niistä on mustavalkoinen ja toisessa on enemmän tavaraa luokassa. Molemmissa luokissa on pulpetit riveissä. Tämä oli ensimmäinen minuutti opetustoimen Tulevaisuuden koulu -seminaarissa, ja sillä haluttiin ehkä herätellä mielikuvia oppimisympäristön kehityksen pysähtyneisyydestä. Toki asia ei ole ihan näin mustavalkoinen, mutta lähellä sitä. Olen kiertänyt Helsingin kouluja nyt seitsemättä vuotta ja kyllä ne pulpettirivit edelleen useimmista luokista löytyvät. Seminaarissa pohdittiin monista eri lähtökohdista tulevaisuuden koulua ja tulevaa digitalisaatiota. Digitalisaatio on mielestäni peruskoulun perustamisen jälkeen suurin askel suomalaisen koulun historiassa. Tulevaisuuden koulun tavoitteena on löytää jokaiselle oppilaalle oma vahvuus, jota voidaan alkaa jalostaa toisella asteella. Matkalla on toki monta haastetta, eikä pienimpänä opettajien koulutus. Vasta viime vuosien aikana oppimisympäristöjä on alettu muokata nykymaailmaan paremmin soveltuviksi. Mielikuva perinteisestä luokka-

huoneesta on kuitenkin iskostunut vanhempiin lujasti, eikä sitä välttämättä osata kyseenalaistaa. Kaupungin taloustilanne on myös asettanut haasteita kouluverkon ylläpitämiseen. Hallinnollisia yhdistämisiä suunnitellaan ympäri kaupunkia, koska yhtenäinen peruskoulu on opetustoimen strateginen tavoite. Itse pidän pienempää yksikköä haavoittuvaisempana opetuksen suhteen kun isompaa. Samalla myös oppilaaksiottoalueiden tiloja tarkastellaan ja mahdollisista ylimääräisistä tiloista pyritään luopumaan. Joillakin alueilla tämä on aiheuttanut suurtakin vastarintaa. Tässäkin asiassa sosioekonomiset seikat ja yhteiskuntatietoisuuden aste eri alueilla vaikuttavat. Olen ollut asukastilaisuuksissa, joissa on salit täynnä väkeä, ja tilaisuuksissa, joissa on enemmän kaupungin henkilökuntaa kuin asukkaita. Vasemmistoliiton linja on se, että säästöt eivät saa olla hallinnollisen

yhdistämisen itsetarkoitus. Tämän vuoksi Vasemmistoliitto pitää itsestään selvänä, että hallinnolliset yhdistämiset ja koulujen lakkauttamiset päätetään valtuustossa. Myös sisäilmaongelmat ovat todellisuutta monin paikoin, joko niin, että on vanhat ilmanvaihtojärjestelmät tai niin, että kouluissa on kosteutta rakenteissa. Tähän kun yhdistää vielä alueiden nousevat ja laskevat oppilasmäärät, on sekamelska valmis. Toisen asteen Stadin ammattiopiston tiloja on myös pyritty viiden viimeisen vuoden aikana muuttamaan peruskorjattuihin isompiin yksiköihin, muun muassa oppilashuollon keskittämiseksi ja jotta opetus seuraisi paremmin aikaa. Ammattikoulutus keskeytetään yhä liian usein. Lukiot ovat yhtä lukuun ottamatta omissa rakennuksissaan, joten suunta on oikea. ›› Kirjoittaja on Helsingin opetuslautakunnan jäsen.

LYHYESTI

Helsinki puolustaa lasten tasa-arvoa

Helsingin päiväkodeissa puhutaan jo 80 kieltä

Varhaiskasvatuslakiin suunnitellut heikennykset eivät saa kannatusta Helsingissä. Kaupunginhallitus asettui Vasemmiston, Vihreiden, Sdp:n ja rKp:n äänin vastustamaan hallituksen esityksiä subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistosta ja ryhmäkokojen kasvattamisesta. ”On ilahduttavaa, että päättäjät näkevät laadukkaan ja turvallisen varhaiskasvatuksen tärkeyden. On sen sijaan surullista, että asiasta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Räty ei sitä näe. Hän teki lautakuntien näkemyksestä poiketen kaupunginhallitukselle esityksen, jossa puollettiin heikennyksiä, mutta kaupunginhallitus ei hyväksynyt tätä linjaa”, varhaiskasvatuslautakunnan jäsen Petra Malin sanoo.

Perussuomalaisten ”rajat kiinni” -vaatimukset ovat menneiltä vuosisadoilta, sillä Suomessa ja varsinkin Helsingissä on eletty jo pitkään täyttä monikulttuurisuuden aikaa. Esimerkiksi Helsingin päiväkodeissa puhutaan 80:aa eri kieltä. Koko Suomen tilaston mukaan vieraskielisissä lapsissa on eniten venäjää puhuvia (12 852), seuraavina viro (9 380), somali (7 389), arabia (4 578), albania (3 020), kurdi (2 878), englanti (2 734) ja persia (2 029). Meneillään oleva pakolaisaalto tulee vielä kasvattamaan lukuja, varsinkin kun oleskeluluvan saavien perheenyhdistäminen alkaa toteutua. Vasemmiston kanta monikulttuurisuuteen ja pakolaisten vastaanottoon on ehdottoman myönteinen.

”Lapsen oikeudet eivät saa olla kiinni hänen vanhempiensa tilanteesta. Ei ole kohtuullista, että työttömäksi jääneiden vanhempien lapsi joutuu jäämään ulkopuolelle tutuista leikeistä ja päivärytmistä, tai pahimmillaan vaihtamaan toiseen päiväkotiin, kun osa-aikaista paikkaa ei olekaan tarjolla vanhasta ryhmästä.” ”Ei myöskään ole kohtuullista, että pienen vauvan vanhemmat joutuvat todistamaan olevansa tarpeeksi väsyneitä, että heidän vanhempi lapsensa on oikeutettu kokoaikaiseen päiväkotipaikkaan. Laadukas varhaiskasvatus on pitkällä tähtäyksellä parhaita tapoja ehkäistä inhimillisesti ja taloudellisesti kalliita ongelmia, kuten lasten huostaanottojen tarvetta”, Malin painottaa.

Edullisesta joukkoliikenteestä hyötyvät kaikki Helsingin kaupunginhallitus vastustaa punavihreän yhteistyön voimin julkisen liikenteen lippujen hinnan nostoa. ”Helsingin strategiaohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi joukkoliikenteen osuuden lisääminen liikenteestä. Lippujen hintojen nosto vähentäisi merkittävästi tämän tavoitteen saavuttamista”, hSl:n hallituksen jäsen Hanna Mithiku sanoo. Joukkoliikenteeseen on tehty suuria satsauksia viime vuosina. Kesäl-

lä auennut kehärata ja vuonna 2017 alkava Länsimetron liikennöinti ovat huomattavia panostuksia joukkoliikenteen sujuvuuteen sekä ympäristöystävällisyyteen. Hankalaksi asian tekee se, että joukkoliikennehankkeiden rakennuskuluista puolet kierrätetään Helsingin seudun liikenteen (hSl) kautta. hSl:n rahoituksesta taas puolet tulee jäsenkunnilta ja puolet pitäisi kerätä lipputuloina. Jotta budjetti pysyisi tasapainossa ilman kuntien osuuden kasvattamista,

tulisi lippujen hintoja korottaa ensi vuonna keskimäärin 6,9 prosenttia ja vuonna 2017 peräti 11,4 prosenttia. ”Näin merkittävät korotukset lipun hinnoissa johtavat todennäköisesti käyttäjämäärien pienenemiseen. Se taas johtaa lisäkorotuksiin hinnoissa, joka puolestaan aiheuttaa käyttäjämäärien vähenemistä entisestään.” ”Sen takia on ainakin alkuvaiheessa kuntien joukkoliikenteestä maksaman osuutta kasvatettava.” 7

Sirkku Ingervo ja viiden kuukauden ikäinen cockerspanieli Nuppu.

Äidin sydäntä ja naisen viisautta

Heikomman puolella Sirkku Ingervo vaihtoi Helsingissä vihreistä Vasemmistoliittoon. ”Vasemmistoliitto on tänä päivänä eniten punavihreä puolue, ja selkeästi heikomman puolella. TEKSTI JA KUVA ESKO TULUSTO

irkku Ingervon lapsuudenkodissa Säynätsalon pappilassa ei puhuttu politiikkaa tai uskontoa, mutta kotiin tuli monen mielipidesuunnan lehtiä, myös Kansan Uutiset. Perheen elämää leimasi isän erittäin vahva sosiaalinen vastuuntunto. Heikkojen ja pulaan joutuneiden auttaminen oli itsestäänselvyys. ”Kotonamme saattoi olla viikon romaniperhe, jos heillä ei ollut kotia tai muuta paikkaa. Takapihallamme oli usein huonossa hapessa olevia miehiä, joita isäni auttoi.” Ingervon yhteiskunnallinen aktiivisuus heräsi 80-luvun lopulla hänen ollessaan sosiaaliviraston jengityöntekijänä Espoon Suvelassa. ”Lähiönuorista puhuttiin vain ongelmana. Heille ei ollut luvallisia kokoontumistiloja. Kun muutama nuori kokoontui jonnekin, poliisi hälytettiin ajamaan heidät pois. Minussa heräsi halu saada nuoret taistelemaan oikeuksiensa puolesta, usko8

Jokaisen lapsen pitää saada kokea olevansa hyvä jossakin.”

maan itseensä ja unelmiinsa. Sillä tiellä olen yhä.” Sirkku Ingervo kouluttautui moneen ammattiin: ensin nuoriso-ohjaajaksi, sitten sosiaalityöntekijäksi, luokanopettajaksi, erityisopettajaksi ja lopulta opinto-ohjaajaksi, mitä työtä hän nyt tekee kahdessa peruskoulussa. ”Tunnen olevani ihannetyössäni. Voin auttaa siinä nuoria tulevaisuuden suunnittelussa ja unelmien toteuttamisessa.” POLITIIKKAAN SATTUMALTA

Tie politiikkaan aukesi Ingervolle Espoossa 1993 vähän sattumalta. ”Osuin bussiin, jossa oli muutama tuntemani vihreä kunnallispoliitikko. He pyysivät minua ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin, sillä olin ’nuori ja nainen’. Suostuin, mutta en kehdannut edes töissä kertoa olevani ehdokkaana. Kaikkien yllätykseksi tulin ensimmäiselle varasijalle ja kesken kauden pääsin varsinaiseksi valtuutetuksi. Myöhemmin sain tietää, että sain paljon ääniä Suvelan nuorilta ja heidän vanhemmiltaan. Olen ylpeä siitä.”

Espoosta Ingervo muutti vuonna 1996 Helsinkiin, missä hänet valittiin viime vaaleissa jo neljännelle kaudelle kaupunginvaltuustoon. Lasten, nuorten, lapsiperheiden ja heikossa asemassa olevien puolustaminen on hänelle elämäntehtävä. Sipilän porvarihallituksen rajut leikkaukset kohdistuvat juuri näihin ryhmiin. Leikkausten sijaan Sirkku Ingervo päinvastoin panostaisi lisää ongelmia ehkäiseviin palveluihin. ”Lapsiperheiden köyhyys on vakava uhka. Lapsilisää ei saa pienentää eikä se saisi vaikuttaa toimeentulotukeen. Erityisesti yksinhuoltajaperheiden lastenhoitoratkaisuja on tuettava. Koululaisten iltapäivätoimintaa tulisi olla tarpeenmukaisesti tarjolla ala-kouluikäisille. Nämä vaikuttavat paljon lasten tulevaisuuteen.” ”Koulussa tulee jo varhaisessa vaiheessa auttaa oppimisvaikeuksissa, eikä vain diagnosoida niitä. Siten ehkäistään parhaiten lasten ja nuorten syrjäytymistä. En tosin halua puhua syrjäytymisestä vaan sivuun jäämisestä, sillä eivät lapset vielä syrjäydy. Koulupudokkaiden eteen pitäisi al-

Kuka?

›› Sirkku Ingervo, 55, KM, työskentelee Vesalan yläasteen ja Arabian peruskoulun opintoohjaajana. ›› Perhe ”Olen Käpylässä vuokralla asuva eronnut yksinhuoltaja. Perheen kuopus asuu vielä kotona. ” ›› Harrastukset ”Harrastan koirieni (kaksi englanninspringerspanielia ja cockerspanielin pentu) kanssa agilityä ja tokoa (tottelevaisuuskoulutusta), jokus mejää (metsästyskoirien jäljestämistä) ja näyttelyjä. Rakastan kävellä metsissä ja laulaa karaokea.” ›› Luottamustehtävät Viidennellä kaudella kaupunginvaltuustossa, kokemusta mm. kaupunginhallituksesta, kaupunkisuunnittelu-, nuoriso- ja sosiaalilautakunnasta (pj).

Muutetaan elämä paremmaksi ”Minussa on alusta alkaen ollut maailman parantajan vikaa”, vasemmistolaistunut Zahra Abdulla sanoo. TEKSTI ESKO TULUSTO KUVA ANNA UPOLA-LEHTO

kaa tehdä lujasti töitä, jo ennen alaastetta. Luokkakokojen ja ryhmäkokojen kasvattaminen ei taatusti helpota tätä ongelmaa”, Ingervo huomauttaa. ”Koulutuksesta lähtee kaikki. Koulut tarvitsevat tuekseen myös matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja ja riittävästi tuettua integroitua erityisopetusta.” ”Jokaiselle lapselle tulisi antaa mahdollisuus sellaiseen harrastukseen, josta hän on kiinnostunut. Harrastukset sosiaalistavat myönteisellä tavalla ja kasvattavat itsetuntoa – jokaisen lapsen pitää saada kokea olevansa hyvä ja arvostettu jossakin.” HUUTOLAISTEN PALUU

”Lastensuojelussa minua huolestuttaa se, että huutolaiskulttuuri on palaamassa. Noin 100 vuotta sitten kunnat tarjosivat orpoja lapsia hoidettaviksi niihin taloihin, jotka tekivät sen halvimmalla. Nyt lastensuojelun sijaishuolto kilpailutetaan. Hinnalla kilpailu huonontaa väistämättä laatua”, Ingervo toteaa. Koulutuksessa Sirkku Ingervo haluaa palauttaa elinikäisen oppimisen taas kunniaan. ”On aivan absurdia, että hallitus lyhentää opinto-aikoja ja työntää nuoria työelämään, kun työelämä on muuttunut sellaiseksi, ettei yhden ammatin oppiminen riitä alkuunkaan. Olen saanut opiskella monta ammattia. Miksi nuorille ei annettaisi siihen mahdollisuutta?” ”Tämän päivän nuorille haluan jakaa isältäni saamani neuvon: Opiskelkaa mikä kiinnostaa – ja menkää töihin mihin pääsette.”

Zahra Abdulla lähti 1989 kotikaupungistaan Mogadishusta opiskelemaan Unescon stipendin turvin lääkäriksi Tadžikistanin pääkaupunkiin Dusanbeen. Noihin aikoihin ei ollut harvinaista, että Somaliasta lähdettiin yliopistoon Neuvostoliittoon, sillä mailla oli perinteisesti ollut hyvät välit. Sisällissota oli alkamassa Somaliassa, eikä Abdulla voinut palata kotiin. Opiskelu kävi mahdottomaksi Neuvostoliiton hajottua. Abdulla halusi lähteä Englantiin muttei saanut viisumia. Myös Ruotsi oli suunnitelmissa, mutta sitten muutama tuttava mainitsi Suomen. Abdulla saapui Haminan lähelle Vehkalahden vastaanottokeskukseen lokakuussa 1989. Pimeää, märkää, ensimmäisiä räntäsateita, ei yhtään tuttua. Tarmokas nuori nainen ei pelästynyt. Hän oli nähnyt elämänsä ensimmäiset lumet jo Neuvostoliitossa ja tullut ihmisten kanssa aina hyvin toimeen. Turvapaikkahakemuksen käsittely kesti pari vuotta. Abdulla opetteli kieltä ja etsi töitä, vaikka ei turvapaikanhakijana saanutkaan olla ansiotyössä. ”Vastaanottokeskuksen lähellä oli maatila, jota pitivät vanha äiti ja hänen keski-ikäinen poikansa. Poimin siellä marjoja, nostin perunoita, hoidin karjaa. Minä, kaupunkilaistyttö, toimin myös heidän lomittajanaan karjanhoidossa. Kiitokseksi sain marjoja ja maitoa, jota jaoin vastaanottokeskuksessa kun en itse kaikkea tarvinnut. Autoin myös muutaman tunnin viikossa läheisessä vanhainkodissa.” ”Sopeutuminen on paljon itsestä kiinni. Periaatteeni on, että kun teet hyvää toisille, myös sinulle ollaan hyvä. Eivät maailman eri puolilta olevat ihmiset ole lopulta kovinkaan erilaisia. Siitä tulee minun mottoni: Ei ihmisiä pidä pelätä.” Turvapaikan saatuaan Abdulla jatkoi opiskelua, ensin lähihoitajaksi ja sitten kätilöksi.

He pakenevat sotaa

Zahra arvostaa suuresti toimivaa sosiaaliturvaa. ”Kotimaastani tiedän, millaista elämä on kun sosiaaliturva puuttuu.”

VUODEN PAKOLAISNAINEN

Opiskeluun kuului myös luentoja Suomen poliittisesta järjestelmästä. Abdulla, kaupunkilaistyttö, on aina ollut luontoihminen, ja vihreä puolue jäi mieleen. Hän oli tutustunut muutamaan ihmiseen, jotka toimivat vihreissä. He sanoivat, että sinustahan tulisi hyvä poliitikko. Abdulla sai Suomen kansalaisuuden 1998. Hänet oli valittu Helsingin kaupunginvaltuustoon jo vuotta aikaisemmin. Pakolaiskysymysten ohella hän on toiminut erityisesti äitien ja naisten aseman hyväksi. Hän on itse kahden pojan ja yhden tytön äiti. Suomen Pakolaisapu ry valitsi hänet 2003 Vuoden pakolaisnaiseksi. Abdullan kotimaassa ainoa sosiaaliturva on perhe ja suku. Senkin takia hän arvostaa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa sosiaaliturva on jokaisella ja jokaiselle pyritään antamaan tasa-arvoiset mahdollisuudet elämään. ”Sosiaaliturvasta ei saa tehdä yksityistä liiketoimintaa. Se johtaa vain eriarvoistumiseen ja palvelujen tason laskuun. Mitä enemmän palvelut ovat yhteiskunnan tuottamia, sitä parempi se on meille kaikille, ja lo-

Tämän syksyn suuri mullistus Euroopassa on ollut pakolaisvirta lähiIdästä. Zahra Abdulla, itse aikanaan turvapaikanhakija, asettuu voimakkaasti populismia vastaan inhimillisyyden puolelle. ”Miksi meillä ihmetellään, että niin monet turvapaikanhakijat ovat miehiä? He pakenevat siksi, että eivät halua taistella omia kansalaisiaan vastaan. Syyriassa heidät pakotettaisiin ISISin, muiden kapinallisten tai hallituksen joukkoihin tappamaan muita syyrialaisia.” ”Perussuomalaiset ja muut populistit haluavat sulkea rajat ja sanovat, että pulaan joutuneita on autettava heidän kotimaassaan. Samaan aikaan he hallituksessa leikkaavat rajusti kehitysyhteistyövaroja. Kysyn, miten näitä vainottuja ihmisiä voidaan auttaa heidän sotatantereiksi muuttuneissa kotimaissaan?” ”Haluammeko todella, että nämä nuoret miehet liittyvät epätoivoisina terroristeihin?”

pulta myös halvempaa koko yhteiskunnalle.” ”Oikeisto ajaa koko ajan julkisia palveluja huonommiksi, että ihmiset olisivat tyytymättömiä niihin ja valitsisivat yksityisen.” VASEMMISTO LUONTEVA VALINTA

Abdulla inhoaa sosiaalipalvelujen kilpailutusta, sillä se laskee laatua ja tuo työntekijöiden elämään epävarmuutta. Kriittinen suhtautuminen kilpailuun ja kilpailuttamiseen oli ensimmäisiä asioita, joissa hänen mielipiteensä alkoi erota vihreiden valtuustoryhmän kannasta. Juopa kasvoi, kun Helsingissä tulivat esille kaupungin liikelaitosten yhtiöittämiset. ”Kun kuulin ensimmäisen kerran sanan ’ulkoistaminen’ minun piti katsoa sanakirjasta, mitä se tarkoittaa. En ollut syvällisesti ymmärtänyt, mitä sellaiset ulkomaalaissyntyiselle vaikeat sanat kuin ’yhtiöittäminen’, ’ulkoistaminen’, ’palveluntarjoajien kilpailuttaminen’ ja niin edelleen loppujen lopuksi tarkoittavat.” ”Politiikassa ikävät asiat puetaan koreisiin vaatteisiin ja luulen, ettei moni äänestäjä edes ymmärrä, mitä todella on päätetty.” ”Nämä yhtiöittämiset ja ulkoistamiset kaventavat myös demokratiaa. Yhtiöksi muutettu entinen liikelaitos on liikesalaisuuden suojaama, eikä edes valtuutettu, saati tavallinen kansalainen saa sen keskeisiä tietoja.” Kokoomuksen ja vihreiden enemmistön tekemä Palmian osien yhtiöittäminen oli Abdullalle viimeinen niitti. Hän vakuuttui siitä, että Helsingin vihreät ajavat kokoomuksen rinnalla kovaa markkinataloutta kuntapalveluihin, minne se ei lainkaan kuulu. Hän on surullinen vihreiden oikeistolaistumisesta, sillä hänellä on monta hyvää ja rehtiä ystävää heidän joukossaan. ”Olin jo monta vuotta äänestänyt vasemmiston rinnalla monissa kysymyksissä, joten Vasemmistoliitto oli minulle luonteva valinta.” 9

Ammattiyhdistysliike

MURROKSESSA

Ammattiliitot ovat vahva osa yhteiskuntaa. Niiden tehtävä on puolustaa ja parantaa työntekijöidensä työehtoja. Vuoden alussa ammattiliitoissa oli 2 153 005 jäsentä. TEKSTI NIINA KARI KUVAT ANNA UPOLA-LEHTO

aiset ovat järjestäytyneet useammin kuin miehet, ja nuorten keskuudessa järjestäytyminen on erityisen vähäistä. Aktiiveista on pulaa eikä äänestäminen liittovaaleissa kiinnosta. Palvelualojen ammattiliiton liittovaaleissa äänensä antoi vajaa 16 prosenttia pamilaisista. Mira-Veera Auer tuli valituksi ensimmäiseksi varavaltuutetuksi. Hänen mielestään huono äänestysprosentti johtui monista syistä, joista yksi oli ammattiliiton tapa käydä vaalit. ”pam kävi vaalit niin kuin markkinataloudessa käydään kampanjaa, mikä ei toimi ay-liikkeessä. Meillä oli valtavat televisiomainokset, mutta liitolta ei tullut rahaa eikä kunnon tukea osastoille vaaleja varten. Ammattiosastot kuitenkin järjestävät vaalit.” TAVOITTEENA YHTENÄINEN TYÖVÄENLIIKE

Liittokokouksessa hyväksyttiin pamille tavoiteohjelma, johon Auer on tyytyväinen. Ammattiliitot tulisi saada päivitettyä nykyaikaan. ”Liitot eivät ole ajassaan kiinni. Ne ovat menettäneet otettaan monella tavalla työehtojen kehittämisessä. Näyttää siltä, ettei liittojen johto pysty kuulemaan kentän toiveita. Pitäisi panostaa vahvemmin ammattiosastojen toimintaan ja verkostoitua paremmin.” Auer peräänkuuluttaa yhtenäistä työväenliikettä, jossa puhalletaan yhteen hiileen. Ammattiliitoilla on haasteena porvarihallitus, joka on ottanut hallitusohjelmassaan tehtäväkseen ay-liikkeen murtamisen. ”Jos emme pysty rakentamaan yhteisrintamaa, niin hallitus tulee onnistumaan tavoitteissaan. Heillä on parlamentaarinen enemmistö ja jos meidän yleissitovuutemme murretaan, niin ei meillä ole sitten enää paljon pelivaraa.” Aktiivina Auer ei toimisi, ellei uskoisi ay-liikkeen voimaan. Hyvänä esimerkkinä yhteisrintamasta toimii pamilaisten liittokokousedustajista muodostunut kollektiivi, joka pitää Liitto x -blogia. Kollektiivissa on toimijoita yli poliittisten ja ammattiosastojen rajojen. ”Liitot eivät voi olla poliittisesti sitoutumattomia. Meillä on järjestelmä, joka perustuu siihen, että poliittisesti tehdään päätökset. Oikeistovoimat ovat päässeet muille lainsäädännön alueille paljon selkeämmin 10

kuin työlainsäädäntöön. Nyt hallitusohjelman kirjaukset ovat semmoiset, että mennään sinne työlainsäädännön puolelle.” Hallitus aikoo puuttua pakkokeinoin työntekijöiden lomiin, sairauslomien palkallisuuteen, palkallisiin pyhäpäiviin ja sunnuntai- sekä ylityökorvauksiin. Lainsäädännön tulisi suojella heikommassa asemassa olevaa, ei kurittaa. AY-LIIKE HALLITUKSEN HAMPAISSA

Metalliliitossa valmistaudutaan kovaa vauhtia keväällä tuleviin liittovaaleihin. Raija-Riitta Luiro-Piippo toimii abb Drivesin pääluottamusmiehenä ja on ehdolla tulevissa vaaleissa. Hän kysyykin, onko meillä varaa olla kuulumatta liittoon. ”Liittoon kuulun sen takia, että arvostan liittojen työtä. Että on etuja, on työehtosopimus ja se on tällä hetkellä vielä voimassaoleva ja yleissitova. Ei työläisellä ole varaa olla villi ja vapaa. Nyt itse pystyn vaikuttamaan asioihin, sillä on suuri merkitys minulle.” Luiro-Piippo ei usko, että hallituksen esityksillä nostetaan Suomea tai saadaan työpaikkoja. Niillä yritetään rajoittaa ammattiliittojen valtaa ja hajottaa sopimusyhteiskuntaa. ”Tämä on niin selvä puhallus työläisen kukkarosta suoraan yrityksille ja osakkeenomistajille. Mikään näistä ei mene valtiolle. Kun palkkapussi pienenee, verot pienenee ja kulutus pienenee. Kohta on pakko nostaa veroja. Hallitus kertoo ihan samanlaisia satuja kuin on kertonut koko ajan.” Hallituksen esitykset ovat jatkoa yhteiskuntasopimukselle, jossa työnantajapuoli halusi työläisen kukkarolle. Halutaan työntekijät halvemmalla, vähemmän lakeja ja valvontaa. Luiro-Piippo painottaa liittojen merkitystä. ”Yhteiskuntasopimuksen tarkoitus oli päästä yleissitovan työehtosopimuksen päälle. Päästä tekemään paikallisia sopimuksia, muuttaa liitto näkymättömäksi. Tarvitaanko edunvalvontaa enää sen jälkeen, kun työnantaja päästetään yksipuolisesti sanelemaan omat ehtonsa?” Luiro-Piippo uskoo demokratiaan ja on huolestunut sen tilasta Suomessa. Sanelupolitiikka ei kuulu suomalaiseen demokratiaan. Hallitus on vihollinen, vaikka sen tulisi olla turva. ”Hallituksen tulisi turvata kansalaisten hyvinvointi ja nythän se on viemässä sitä kaikella tavalla. Toivon, että ihmiset nousevat vastarin-

Liitot eivät voi olla poliittisesti sitoutumat tomia.”

taan. Minä en ole tätä tilannut.” Liittovaaleissa yhteiskunnallinen tilanne tulee puhuttamaan laajasti. Työelämän parantaminen lähtee meistä itsestämme, ja siinä taistelussa tarvitaan jokaista. AMMATTILIITON VOIMA JÄSENISSÄ

Ammattiliittojen haasteena on jäsenten kiinnittyminen. Suomessa on hyvä järjestäytymisaste, mutta aihetta huoleen on. Varsinkin nuorten aktivoiminen on haasteellista. Ongelma on tuttu Reetta Keräselle, joka on toiminut Pääkaupunkiseudun jhlnuorten puheenjohtajana. ”Meidän alueellamme on ollut piristymisen merkkejä nuorten aktivoitumisessa. Tärkeää on se työpaikoilla tapahtuva yhdistystoiminta ja aktiivinen edunvalvonta, joka houkuttelisi nuoria mukaan. Pitäisi enemmän tu-

kea työpaikoilla ja oppilaitoksissa tapahtuvaa toimintaa.” Ammattiliitoilla on paljon valtaa. Viesti siitä, että oikeuksia on, pitäisi Keräsen mukaan saada paremmin perille. Ammattiliitto on muutakin kuin jäsenyyden mukanaan tuomat lomaedut ja alennukset. ”Miksei oikeasti tuoda esiin, mitä jäsenmaksulla saa. Sillä saa sen, että neuvotellaan työehtosopimukset tai voi soittaa aina liittoon, että minulle ei ole maksettu palkkaa, mitä minä teen? Sitä tulisi korostaa enemmän ja näyttää käytännössä, että homma toimii.” Jäsenten tarpeet ovat muuttuneet. Keränen on huolissaan pätkä- ja silpputyökulttuurin lisääntymisestä, johon nykyinen edunvalvonta ei vastaa riittävästi. Ammattiliitot ovat jääneet jumiin vanhaan malliin. ”Liiton työntekijöiden tulisi jalkau-

Mira-Veera Auer toimii myös ammattiosastonsa johtokunnassa tiedotusvastaavana.

Ammattiliitto on muutakin kuin lomaedut ja alennukset.”

Reetta Keränen on JHL:n hallituksen varajäsen.

tua enemmän kentälle, olla selvillä mitä siellä tapahtuu ja pohtia keinoja, millä saadaan edunvalvontaa parannettua sekä kontaktoitua jäseniä. Kouluttaa jäseniä valvomaan itse omia etujaan paremmin.” Keräsen mielestä ammattiliittojen tulisi muistaa juurensa kansalaisjärjestöinä ja ottaa moninaisempi rooli yhteiskuntavaikuttamisessa. Kabinetit, missä päätökset tehdään, ovat liian kaukaisia jäsenille. ”Tukee liittojen imagoa, jos ollaan mukana isoissa mielenosoituksissa, jossa on sitä porukkaa, jota liitot edustaa. Liittojen pitäisi uskaltaa olla mukana omalla nimellään eikä pelkästään niin, että aktiivijäsenet ovat mukana.” Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa vaalit ovat edessä 2017. Ay-liike on vain niin vahva kuin sen jäsenistö. Aktivoitumisen aika on nyt!

Sanelu politiikka ei kuulu suomalaiseen demokratiaan. Hallitus on vihollinen, vaikka sen tulisi olla turva.” Raija-Riitta Luiro-Piippo on liittovaltuuston jäsen ja toimii ammattiosastonsa puheenjohtajana. 11

TIETYSTI KONTULA Mainitse ensiksi mieleen tuleva lähiö. ”No Kontula. Tietysti.” Kontulassa ja sen lähialueilla asuu lähes 30 000 ihmistä. Se on Suomen suurimpia lähiöitä, rakennettu 1960- ja

ontula ei ole ökyporvareiden reservaatti vaan aivan tavallisten kaupunkilaisten kotoinen alue. Vasemmiston kannatus on perinteisesti Kontulassa vahvaa. Kontula on myös yksi lähiökulttuurin keskeisiä syntysijoja.

1970-luvuilla.

TAVALLISTEN IHMISTEN LÄHIÖ ”Kun tulin 1979 Helsinkiin, löysin hyvän vuokra-asunnon Kontulasta. Olemme muuttaneet Kontulassa kolme kertaa ja asuneet aina vuokralla”, kertoo SAK:n järjestösihteeri Esko Grekelä, 63. ”Olen naimisissa, lapsia on neljä joista kaksi asuu vielä kotona. Lapsenlapsiakin on neljä. Kontula on väljästi rakennettu, luonto lähellä, hyvät liikuntamahdollisuudet. Kontulasta on myös metron ansiosta hyvä ja nopea kulkuyhteys kaupunkiin. Kun muutimme Kontulaan bussimatka kesti kauan, mutta kaikki palvelut olivat lähellä. Nyt palveluita on kaikonnut Itäkeskukseen. Tilalle on tullut suunnaton määrä erilaisia ravintoloita. Kontula on mainettaan parempi paikka. Vakiintunut lähiö, jossa asuu ihan tavallisia ihmisiä. Kontulassa on hyvät koulut, päivähoito, leikkipuistot sekä erinomaiset (päivätoimintakeskus) Symppis ja (asukastila) Wanha Posti. Kontula on rakennettu reilut 40

Esko Grekelä vasemmiston telttapaikalla Kontulan ostarilla.

vuotta sitten ja talot ovat peruskorjauksen tarpeessa. Eniten tarvitaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Terveyspalvelujen läheisyys ja saatavuus ovat Kontulan, niin kuin koko itäisen Helsingin, suurimpia ongelmia. Olemme useamman vuoden yhdessä toimineet lähialueen terveyspalvelujen puolesta. Kivikon ulkoilupuisto on ehkä Kontulan hienoimpia alueita, lisäksi leikkipuistot ovat tutustumisen arvoisia.”

TILAA HENGITTÄÄ Maahan muuttajat ovat usein kohteliaimpia ja auttavaisimpia.”

HIRVI TAKAPIHALLA 91-vuotias Anna-Liisa Saarela muutti Kontulaan 1966. ”Olen ollut 35 vuotta leski. Minulla on kaksi lasta. On lapsenlapsia ja lapsenlapsenlapsi. Tässä iässä työnä on liikkua, käydä uimassa ja kävellä. Aika paljon myös käydä kokouksissa. Kontula on hyvä paikka asua. Täällä on puhdas luonto, hyvät liikuntareitit. Täällä on myös uimahalli, jossa käyn kaksi kertaa viikossa. Kontulasta on hyvät liikenneyhteydet keskustaan. Metro on loistava liikenneväline. Kaupungissa täytyy olla ihmisiä ja elämää. Jotkut sanovat pelkäävänsä Kontulan ostaria. Olen liikkunut siellä myöhään illallakin. Koskaan ei ole sattunut mitään. Kaupunkiin kuuluu elämä, äänet ja erilaiset ihmiset, erilaiset rodut ja jopa juopot. Erityisesti täytyy sanoa, että maahanmuuttajat ovat usein kohteliaimpia ja auttavaisimpia. Huonoa on se, että osa kaupoista on hävinnyt. Kenkäkauppa on pois, pankit ovat pois ja nyt uhataan, että postikin poistuu. Postin pitäisi erityisesti hävetä, onhan se valtion laitos. Kontula on elävä lähiö, Helsingin helmi. Se on samaan aikaan tiivis kokonaisuus, riittävän iso niin, että täällä on palveluja, mutta samalla 12

Tiina Lintunen sanoo, että Kontulassa ihmiset ovat erityisen mukavia ja ystävällisiä.

Tiina Lintunen, 36, on asunut 10 vuotta Kontulassa. ”Työskentelen sosiaalityöntekijänä päihdepsykiatriassa. Perheeseeni kuuluu aviomies ja kaksi kissaa. Kontula on elämänmakuinen lähiö, jossa ihmisellä on tilaa olla ja hengittää. Täällä on hyvät palvelut, liikenneyhteydet ja ulkoilumaastot. Lisäksi ihmiset ovat erityisen mukavia.

Huonoa on, että yöllä ei pääse metrolla kotiin keskustasta. Yöbussi onneksi kulkee. Yömetron takaisin saaminen olisi hieno juttu. Mukavaa olisi myös saada Kivikon liikuntapuistoon maauimala. Kontulasta haluan esitellä Kontulan ostarin, joka on täynnä elämää ja palveluita. Se on Kontulan sydän, joka sykkii lämpöisesti. Kannattaa tulla kauempaakin.”

Vasemmisto toimii Kontulassa Anna-Liisa Saarela, Tiina Lintunen ja Es ko Grekelä ovat vasemmistoaktiiveja. He kertovat poliittisesta toiminnasta ja sen merkityksestä.

Yli 70 vuotta siten Anna-Liisa Saarela jakoi rauhaan kehottavia lehtolehtisiä ja joutui 2 vuodeksi vankilaan.

täällä on luonto lähellä. Täällä on monipuolinen väestö, kaikki rodut, kaikki kielet ja kaikki asumismuodot. Nuorisolle pitäisi saada paikkoja, kerhotiloja ja kahviloita. tul:n urheiluseura Kontulan Kunto on lopahtanut. Kaupungin vuokratalojen kunnostusta voi edelleen jatkaa. Kontulassa haluaisin esitellä luonnon. Kerran, kun minulla oli vieraita ja olimme parvekkeella neljännessä kerroksessa, takapihalla oli hirvi. Kontulan luonnossa on kaikkea.”

ANNA-LIISA SAARELA ”Poliittinen toiminta on suoran kansalaistoiminnan rinnalla tehokkain tapa vaikuttaa oman alueen ja koko Suomen päätöksiin. Siksi kannattaa olla mukana. Osaston kokouksissa saa aina jotain uutta tietoa yhteiskunnasta, Helsingin kaupungin ja eduskunnan päätöksistä. Media ei kerro kaikkea ja usein se kertoo hyvin valikoiden. Poliittiseen toimintaan voi osallistua hyvin monella tavalla. Nyt en enää jaa vaalimainoksia kun se on kuulemma liian raskasta rollaattorimummolle… Mutta teltalla ja ostarilla voin puhua ihmisille. Järjestämme Wanhassa Postissa keskustelutilaisuuksia. Aika usein meidän telttakatoksemme on ostarilla ja siellä tarjoillaan kahvia ja paikalla on aina valtuutettuja, joiden kautta voi vaikuttaa Kontulan ja koko Helsingin päätöksiin.” TIINA LINTUNEN ”Vasemmistoliiton jäsenyys on minulle kannanotto paremman maailman puolesta. Puolueosastossa toimiminen on it-

selleni tärkeää, koska haluan vaikuttaa juuri omassa lähiössäni. Suosittelen puolueosaston toimintaa kaikille, jotka haluavat olla mukana vasemmistolaisessa toiminnassa omalla alueella. Mukaan voi tulla helposti esimerkiksi ostarilla oleviin telttatapahtumiin. Vasemmistoliitossa toimiminen on tietysti aatteellinen ja poliittinen valinta, mutta se tuo myös hyvän määrän ystäviä, tovereita ja kavereita. ” ESKO GREKELÄ ”Kontulan Vasemmisto on aktiivisesti mukana alueen toiminnassa. Olemme Aatteiden teltassa Kontulan kahdessa tärkeässä kulttuuritapahtumassa, Helsinki-päivän ostarifestareilla sekä elokuun Kontufestareilla. Omat säännölliset tapahtumamme ovat laskiaissunnuntain perhetapahtuma Kivikon Kipinäpuistossa sekä jouluglögin tarjoaminen ostarilla. Olemme tietysti myös muuten aktiivisesti ostarilla telttailemassa erityisesti vaalien alla. Leh tien ja esitteiden jako on ovien lukkiutumisen takia vaikeutunut. Kaikki toimintamme on avointa kaikille kiinnostuneille. Kun haluaa toimia tasaarvoisemman, oikeudenmukaisemman tulevaisuuden puolesta on Vasemmistoliitto oikea valinta.”

NÄKÖKULMA | RIKU AHOLA |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||

SYYSÄRRIÄISEN 10+ KYSYMYSTÄ

Helsinkiläinen liikunta ja kasvavan kaupungin haasteet Liikuntalautakunnan puheenjohtajan työ helsinkiläisen liikunnan parissa on ollut kahden ja puolen vuoden kokemuksella antoisaa, mutta samalla haasteellista. Liikunta on tärkeä osa helsinkiläisten arkea ja vapaa-aikaa, mutta liikunnan edistämisellä ei ole päätöksenteossa itseisarvoa. Usein kaupungin sisäisessä rahanjaossa joutuu toden teolla perustelemaan liikunnan tärkeää roolia kaupunkilaisten elämässä. Kaupungin kasvaessa kasvaa luonnollisesti myös liikuntapaikkoja, seuraliikuntaa ja ohjattua liikuntaa tarvitsevien kuntalaisten määrä, mutta samalla tiukentuvat myös liikuntatoimen resurssit. Tämä yhtälö tuo helsinkiläiselle liikuntasektorille haasteita. Suurimmat ongelmat keskittyvät liikuntapaikkarakentamiseen ja varsinkin sisäliikuntapaikkojen puutteeseen. Kaupunki ei ole moneen vuoteen rakentanut uusia sisäliikuntahalleja, sillä kaupunginhallinnon määräämä investointikatto on supistanut myös liikuntaviraston investointirahoja. Tästä kärsivät eniten sisäliikuntalajit, ja seurojen vuorot ovat kortilla. Katseet kohdistuvatkin Nordenskiöldinkadun vanhan hallin mahdol-

liseen jatkokäyttöön, mikäli Helsinki Garden näkee päivänvalon. Myös opetustoimen kanssa rakennetaan yhteistyössä käytäntöä, jossa koulujen liikuntatilat siirtyvät ulosvuokrauksen osalta liikuntatoimen hallinnoitaviksi. Tällä pyritään saamaan tiloista enemmän hyötyä irti. Haasteista huolimatta liikunnan parissa on saatu aikaan myös hienoja onnistumisia. Helsinki on kaupunkina palkittu Liikkuva koulu -hankkeen edistämisestä ja nuorille on tarjottu kattavasti ohjattua liikuntaa nuorten yhteiskuntatakuun hengessä. Kokonaisuudessaan kuntalaiset ovat arvostelleet helsinkiläisen liikunnan hyvin arvosanoin. Suurten liikuntatapahtumien merkitystä Helsingin kaupungin imagolle ja matkailulle ei myöskään sovi unohtaa. Liikuntalautakunta ja liikuntavirasto ovat toimineet tärkeinä kumppaneina tapahtumissa, joista mainittakoon esimerkiksi Stadi cup, Hesa cup, alati kasvava Midnight run ja mammuttimainen Gymnaestrada-voimistelutapahtuma, joka toi kaupunkiimme tuhansia ihmisiä ympäri maailman ja piristi merkittävästi Helsin-

ä t s i k n e H ! a a m pääo

Tiesitkö, että pankit eivät oikeasti lainaa rahaa? Entä tiesitkö, että jos kaikki maail man velat maksettaisiin, maailmassa ei voisi olla 23€ ovh 26€ enää rahaa?

Mikä SSS-hallituksessa on loistavinta? v: Stubbin hampaat. Miksi persu listaa valokuvia? v: Se ylläpitää dialokia. Mistä Sipilä repii pelipöksynsä? v: Työläisen selkänahasta. Mitä kuria hallitus pitää? v: Leikkuria.

Mitä EK:lla on lompakossaan? v: SSS-etukortti.

Miksi Soini hokee Merhaba, merhaba? v: Se kokeilee välillä turkin kääntämistä. Mikä on hallituksen pukukoodi? v: Naisilla pikkumusta ja miehillä kokoomusta.

10 +1

Mitä tarkoittaa SSS-menu? v: Oman hännän syömistä. Bonuskysymys: Mikä puolue jää aina pilkuilla pohtimaan? v: Vas-emmistö

luke Harding:

Kansainvälinen bestseller, josta tuli maailmanlaajuinen ilmiö. Nykyisessä talouskriisissä Naomi Kleinin arvio yritysten ja brändien hallitsemasta 11€ maailmasta on yhä ovh 12€ tuoreempi ja vaikuttavampi.

Vuoto Yhdysvaltojen käyttämäs tä maailmanlaajuisesta vakoilu ohjelmasta mullisti tietoyhteis kunnan. Tutkivan journalismin mestarinäytettä lukee kuin 25€ jännityskertomusta. ovh 28€

No logo

SNowdEN

veli-pekka lehtola:

Vangitseva kertomus siitä, miten kapitalismi hyödyntää tuhon lamaannuttamia kansoja ja valtioita.

RAHA

Mikä on Soinin peloista pahin? v: Vyön Timo.

Naomi Klein:

Mikä on modernin kapitalis min salaisuus? Silmät avaa va talouskirja jokaiselle, joka haluaa ymmärtää 31€ miten pääoma toimii.

ville iivarinen:

Mikä Valtavaari syö etelästä ja kakkii pohjoiseen? v: Talvivaara

2 3 4 5 6 7 8

›› Kirjoittaja on Helsingin liikuntalautakunnan puheenjohtaja.

Naomi Klein:

ovh 35€

gin matkailu- ja elinkeinotoimintaa. Liikuntaseurat ovat keskeisiä kaupunkilaisten liikuttajia. Helsingin kaupunki tukeekin niitä vuosittain avustuksilla sekä tiloihin että toimintaan. Kasvava avustusten määrä sekä lajien ja seurojen välinen eriarvoisuus liikuntatilojen vuokrissa sekä käytössä on johtanut uuden avustusjärjestelmän rakentamiseen. Tämä järjestelmä ollaan saattamassa maaliin ensi vuoden puolella ja sen onnistuminen on erittäin tärkeää. On tärkeää varmistaa, että myös uusille asuinalueille rakennetaan liikuntapaikkoja. Toinen iso asia lähitulevaisuudessa on se, miten puolustusvoimilta vapautuvaa saaristoa voidaan hyödyntää kaupunkilaisten virkistyskäytössä. Odotan henkilökohtaisesti Vallisaaren avautumista suurella mielenkiinnolla. Se on yksi kaupunkimme salaisista helmistä. Kasvava kaupunki tarvitsee keuhkot hengittämiseen ja liikuntapaikkoja virkistäytymiseen. Tämän takia teen työtä liikunnan parissa ylpeänä sen merkityksestä kuntalaisille.

ulrike Herrmann:

pääomAN voitto

Laatinut Aino Halonen

SAAmElAiSKiiStA

tuHoKApitAliSmiN NouSu

11€

ovh 12€

timo Kalevi Forss:

Antti Alaja & Esa Suominen:

tovERit HERätKää

Toverit herätkää kertoo poliittisen laulun tarinan 1900luvun alun työväen lauluista nykypäivään. Haastateltavina lukuisia 1970luvun keskeisiä tekijöitä.

Sortaako Suomi omaa alku peräiskansaansa? Ensimmäinen kokonaisesitys kiistasta, joka on pohjoisessa tulehduttanut ihmisten välejä jo vuosikymme niä, mutta josta ei Etelä 23€ Suomessa tiedetä juuri ovh 26€ mitään.

tAlouttA työväEllE

31€

ovh 35€

Kirja haastaa markkinaliberalismin myytit. Siinä etsitään vaihto ehtoa markkinaliberaalille talous mallille John Maynardin Keyne sin sekä hänen teoreettisen 8€ työnsä jatkajien ajatuksista.

ovh 9€

Tilaa netistä www.intokustannus.fi tai myynti@intokustannus.fi. Hintoihin lisätään toimituskulut 3,90 €.

Melkein koko ryhm채kanslian v채ki, Riikka Korpinurmi toisena vasemmalta. 14

VASEMMISTOLIITON VALTUUTETUT JA VARAVALTUUTETUT HELSINGISSÄ VALTUUTETUT

›› Ryhmän puheenjohtaja Veronika Honkasalo myös kaupunginhallituksen jäsen veronika.honkasalo@nuorisotutkimus.fi ›› Ryhmän 1. varapuheenjohtaja Eija Loukoila myös kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen eija.loukoila@gmail.com ›› Ryhmän 2. varapuheenjohtaja Sami ”Frank” Muttilainen myös kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen sami.muttilainen@gmail.com ›› Zahra Abdulla tällä hetkellä asuntolautakunnan jäsen zahra.abdulla@gmail.com ›› Paavo Arhinmäki myös kaupunginhallituksen varajäsen paavo.arhinmaki@eduskunta.fi

Duunissa eduskunnassa

›› Sirkku Ingervo tällä hetkellä nuorisolautakunnan jäsen ingervo.sirkku@gmail.com ›› Dan Koivulaakso myös Helsingin Satama Oy:n hallituksen jäsen dan.koivulaakso@gmail.com

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä siirtyi ryhmäkansliamalliin elokuussa. Se tarkoittaa, ettei yksittäisillä kansanedustajilla ole enää omia avustajia vaan koko ryhmää palvelee nyt kahdentoista henkilön tiimi.

duskuntaryhmän kansliaan kuuluu nyt pääsihteeri, kolme eduskuntasihteeriä, lainsäädäntösihteeri, tiedottaja ja viisi ryhmäavustajaa. Yksi ryhmäavustajista on Riikka Korpinurmi. ”Uusi työtapa on jo nyt osoittautunut aiempaa tehokkaammaksi ja kansanedustajia paremmin palvelevaksi”, Korpinurmi sanoo. Se, että työntekijät ovat yhden työnantajan eli eduskuntaryhmän palveluksessa, selkeyttää työnjakoa. ”Nyt työntekijöiden osaaminen ja asiantuntemus on saatu paremmin koko eduskuntaryhmän käyttöön, ja päällekkäisen työn tekeminen on vähentynyt. Työtapaamme kuuluu pohtia ja kehittää työtapoja. Kansanedustajamme ansaitsevat parhaan mahdollisen avun”, hän kiteyttää. VALIOKUNNAT VALMISTELEVAT, TÄYSISTUNTO PÄÄTTÄÄ

Ryhmäkanslian työntekijät auttavat kansanedustajia valiokuntatyössä. Työntekijöille on jaettu yksi tai useampi valiokunta, jonka seuraamisesta ja avustamisesta hän on vastuussa. ”Valiokuntatyön merkitys on suuri, sillä eduskunta päättää yleensä asioista täysistunnossa valiokunnan laatiman mietinnön pohjalta”, Riikka Korpinurmi kertoo. Helsinkiläisistä kansanedustajista Paavo Arhinmäki on jäsenenä suuressa valiokunnassa ja ulkoasiainvaliokunnassa. Silvia Modig on varapuheenjohtajana ympäristövaliokunnassa. Valiokuntatyön lisäksi ryhmäkans-

lian työntekijät avustavat kansanedustajia monin eri tavoin esimerkiksi hakemalla tietoa, pitämällä yhteyttä äänestäjiin ja sidosryhmiin ja tiedottamalla eduskuntaryhmän päätöksistä. ”Jokainen työpäivä on erilainen”, sanoo Korpinurmi. LUVASSA KIIREINEN SYKSY

vähoito-oikeuden. Helsingissä iloinen uutinen oli, että varhaiskasvatuslautakunta, opetuslautakunta sekä kaupunginhallitus asettuivat punavihreällä yhteistyöllä vastustamaan hallituksen varhaiskasvatukseen kohdistuvia leikkauksia.” Eduskunnan syyskauden tärkeimpiä asioita on budjetista päättäminen. Vasemmistoliitto valmistelee oman varjobudjettinsa, jossa annetaan vaihtoehto hallituksen leikkauslinjalle. ”Eduskuntaryhmä on esimerkiksi kritisoinut hallituksen haluttomuutta puuttua harmaaseen talouteen ja veronkiertoon, vaikka Suomi menettää näiden takia arviolta 6–8 miljardia euroa vuodessa”, Korpinurmi huomauttaa.

Politiikan syksy on alkanut vilkkaana. Hallitus on tiedottanut tiiviiseen tahtiin, ja useimmiten uutiset ovat olleet ikäviä varsinkin pienituloisille. Lisäksi yhä pahenevaan pakolaiskriisiin on saatava ratkaisuja sekä Euroopan unionin tasolla että Suomessa, jotta inhimillinen hätä saadaan loppumaan. Hallitusohjelman leikkaukset ovat alkaJOTAIN UUTTA, neet syyskauden alusKansan JOTAIN VANHAA sa konkretisoitua. vr edustajamme Vaikka eduskuntaryhon ilmoittanut yt-neumän työtapoja on uuvotteluista sekä raideansaitsevat distettu reilusti, on joliikenteen heikennykparhaan tain myös säilytetty. sistä, jotka vaikuttavat ”Jokaiselle kansanihmisten liikkumiseen mahdollisen edustajalle on edelleen erityisesti ruuhka-Suoavun.” nimetty yhteyshenkilö, men ulkopuolella. jonka kautta kansanOppositio teki enedustajan parhaiten tavoittaa. Ollaan simmäisen välikysymyksensä hallituksen mittavista koulutusleikkaukkuulolla, ota yhteyttä!” Riikka Korpisista, jotka näkyvät esimerkiksi siinä, nurmi kannustaa. että Helsingin yliopisto ilmoitti syysRyhmäkanslian yhteystiedot löytykuussa laajoista yt-neuvotteluista. vät sekä Vasemmistoliiton että edusEduskuntaryhmä on huolissaan kunnan nettisivuilta. Eduskuntatamyös varhaiskasvatuksen tilanteeslo on remontissa vuoteen 2017 asta, Riikka Korpinurmi kertoo. ti, mutta vieraita voidaan jonkin ver”Hallitus aikoo suurentaa ryhmäran ottaa vastaan Pikkuparlamentin kokoja ja lopettaa subjektiivisen päitiloissa.

›› Silvia Modig myös kaupunginhallituksen jäsen silvia.modig@eduskunta.fi ›› Sirpa Puhakka sirpa.puhakka@pp2.inet.fi ›› Pekka Saarnio myös kaupunginteatterin hallituksen jäsen psaarnio@welho.com ›› Anna Vuorjoki, myös sosiaalija terveyslautakunnan jäsen anna.vuorjoki@kolumbus.fi VARAJÄSENET

›› Petra Malin myös varhaiskasvatuslautakunnan jäsen petra@petramalin.fi ›› Vesa Korkkula myös nuorisolautakunnan jäsen vkorkkula@gmail.com ›› Henrik Nyholm myös kaupunginhallituksen varajäsen ja yleisten töiden lautakunnan varapuheenjohtaja nyholm@live.fi ›› Hanna Mithiku myös HSL:n hallituksen jäsen ja opetuslautakunnan varajäsen hanna.mithiku@helsinki.fi ›› Miina Kajos myös sosiaalija terveyslautakunnan varajäsen kajos@iki.fi ›› Riku Ahola myös liikuntalautakunnan puheenjohtaja aholarj@gmail.com ›› Kirsi Pihlaja, myös kiinteistölautakunnan jäsen kirsi.pihlaja@dlc.fi ›› JP Roos, myös sosiaalija terveys lautakunnan 3. jaoston (ruots.) jäsen jiipee.roos@gmail.com ›› Anu Suoranta, myös Palmialiikelaitoksen johtokunnan jäsen asuoranta@gmail.com

”POIKANI, JONAIN PÄIVÄNÄ TÄMÄ KAIKKI ON SINUN.”

Osuuskaupan tavoite ei ole tuottaa voittoa. Tehtävämme on tuottaa etuja omistajillemme. Omistajiamme ovat kaikki S-Etukortin haltijat – asiakkaamme.

Omistajan käyntikortti