kalastaja VAPAA-AJAN
KUNNOSTUS
Vapaa-ajankalastaja virtavesien kunnostajana Kunnostusmenetelmiä ja -toimia virtavesissä
KUNNOSTUS
◗ MANU VIHTONEN JA ANSSI VAINIKKA
Vapaa-ajankalastaja virtavesien V
aelluskalat tarvitsevat makeaa ja virtaavaa vettä lisääntymiseen. Joet, virrat ja purot ovat tästä syystä tärkeitä lisääntymisalueita useille lohikaloille, mutta myös monille muille kaloille, kuten hauelle, toutaimelle ja säyneelle. Syntyessään jokainen taimen, lohi tai vaellussiika on jonkin joen tai puron kantaa, ja leimaantuminen kotijokeen saa sukukypsyyden saavuttaneen kalan palaamaan synnyinpaikalleen. Tarvetta virtavesien kunnostamiselle maassamme on, sillä useimmat vaelluskalakantamme ovat taantuneet tai jopa hävinneet. Nykyisin myös saaliiksi saatu lohikala on usein istukas, jolla ei välttämättä edes ole kotijokea. Isokokoinen, kutemaan palannut kirkas nousutaimen on useimmilla koskilla erityistapaus. Nykytilanteessa lohi- ja taimenistutusten kannattavuus on monin paikoin painunut negatiiviseksi. Istutuskeskeiselle kalastukselle tarvitaan vaihtoehtoja. Onneksi virtavesien ongelmiin on olemassa ratkaisuja.
Nousuesteen muodostava pohjapato Lakaluomalla. Kuva: Juha Ojaharju.
Luonnossa lisääntyviä vaelluskalakantoja on onnistuttu palauttamaan virta-alueita kunnostamalla ja samalla istutuksia on voitu vähentää tai niistä on
voitu luopua kokonaan. Useat vapaa-ajankalastajat ovat lähteneet mukaan järjestettyihin tai itse järjestämiinsä virtavesien kunnostustalkoisiin.
MUISTILISTA
KUNNOSTAJAN MUISTILISTA n Kohteen valinta ja taustatiedot (onnistumismahdollisuudet) n Laadi kunnostussuunnitelma n Hanki maa- ja vesi-alueen omistajien luvat ja tee ilmoitus ELY -keskukseen vesilain valvojalle n Sovi kivitoimitukset ja kunnostusajankohta n Kunnostusporukan värvääminen ja tiedottaminen n Kalastuksen järjestäminen ja kunnostuskohteen seuranta
Pohjapadon alle kasattiin runsaasti kiviainesta, minkä jälkeen kalat pääsivät liikkumaan pohjapadon yli. Kuva: Juha Ojaharju.
Yhden kohteen valmiiksi saattamiseen voi hyvin riittää yksikin kunnostuspäivä. Purojen ja virtavesien kunnostuksen edelläkävijänä on Suomessa pitkälti
kunnostajana KUNNOSTUKSEN SUUNNITTELU
KUNNOSTUSTEN SEURANTA JA KALASTUKSEN SÄÄTELY Kunnostussuunnitelmaa laadittaessa ja kunnostuksien yhteydessä on syytä miettiä, miten kunnostettua aluetta pyritään seuraamaan. Seuranta on syytä olla oleellinen osa kunnostuksia. Sen avulla voidaan todentaa kunnostusten hyöty sekä vaikutukset kalastoon ja kunnostuksia edeltäneeseen tilaan. Seurannan avulla monesti opitaan tekemään kunnostuksia paremmin. Seurantatuloksien kautta saadaan usein myös paras palkinto tehdystä työstä, kuten uhanalaisten vaelluskalojen luonnonlisääntymisen todentaminen kunnostetulla alueella. Kunnostusten jälkeen on syytä miettiä kalastuksen ohjausta. Kunnostettu puro tai joki ei edesauta alueen kalaston elpymistä, jos kunnostus samalla houkuttelee lisää kalastajia. Toisaalta monilla puroilla ei ole saavutettu haluttuja tuloksia, koska kutijoita ei riitä ja selviä takaisin synnyinpuroihin voimakkaan järvi- tai merikalastuksen vuoksi. Kunnostusten täydellinen hyöty voidaan lopullisesti saavuttaa vasta, kun kunnostukset ovat osa laajempaa, koko vesistö- tai vaellusaluetta koskevaa suunnitelmaa. Kunnostajan pyrkimyksenä tulee olla kalojen luonnonvaraisen lisääntymisen palauttaminen ja kestävä kalastus sekä sen järjestäminen.
ollut Virtavesien Hoitoyhdistys (Virho). Isompia virtavesikohteita on kunnostettu viranomaistyönä paikallisten ELYkeskusten toimesta.
Kunnostustarpeen arviointi ja kohteen valinta Useimmiten kunnostuskohde on tiedossa ja tiedetään, mikä tekijä ongelmia eniten aiheuttaa. Yleisin ongelma vesistöissämme on niihin rakennetut nousuesteet. Yksinkertaisesti
huolehtimalla nousuesteiden, kuten keinotekoisten pienimuotoisten patojen ja siltarumpujen, romujen, roskien ja uomaa pahasti tukkivien puiden poistosta voidaan avata nousuväylä kaloille. Uoman rakenteeseen liittyvien asioiden ohella on syytä kiinnittää huomiota vedenlaatuun. Valuma-alueelta tuleva humus ja muu orgaaninen kuormitus voivat pilata juuri tehdyt kutusoraikot ja pienen puron alu-
Isojen kivien liikuttelu hoituu tehokkaasti ja vaivattomasti, kun käytössä on kaivinkone ja asiansa osaava kuski. Kuva: Juha Ojaharju.
KUNNOSTUS
eella tapahtuva avohakkuu voi tuhota puron elinympäristönä esimerkiksi poistamalla kaikki varjoa ja suojaa tuovat puut sen rannoilta. Myös vesistön ja kunnostettavan kohteen sen hetkiseen kalaston rakenteeseen ja koko valuma-alueella tehtyihin muihin toimiin ja seurantatutkimuksiin kannattaa perehtyä. Taustatietojen pohjalta on hyvä laatia valitulle kohteelle työ-/kunnostussuunnitelma. Ajoissa kannattaa ottaa yhteyttä myös paikallisen ELY-keskuksen kalatalousviranomaiseen, kalatalouskeskukseen ja paikallisen kalastusalueeseen isännöitsijään. Usein näistä saa neuvoja sekä tarvittaessa apua jopa kunnostusten rahoitukseen tai kunnostussuunnitelmaan.
Tarvittavat luvat Ennen kunnostustöitä on selvitettävä maa- ja vesialueen omistajat sekä neuvoteltava paikallisen osakaskunnan kanssa kunnostuksen toteuttamisesta ja sen odotetuista hyödyistä. Väärinkäsitysten välttämiseksi kunnostuksista on syytä laatia kirjallinen sopimus tai pyytää kirjalli-
nen suostumus. Suostumuksessa käydään läpi kunnostussuunnitelma ja esitetään tehtävät toimenpiteet ja mahdolliset vaikutukset maa- ja vesialueisiin sekä työn tuomat hyödyt maan- ja vesialueen omistajille. Tämän jälkeen pitää tehdä ilmoitus paikallisen ELY-keskuksen vesistöyksikköön. ELYkeskuksen vesistöviranomaiset arvioivat, tarvitaanko kunnostukseen myös vesilain mukaiset luvat. Mikäli kunnostustyöt aiheuttavat vesilain mukaisia muutoksia tai seurauksia, kuten muuttavat esimerkiksi vedenkorkeutta tai vaikuttavat yläpuoleisen vesistön purkautumiseen, on lupaa kunnostustöille haettava aluehallintoviranomaiselta (AVI) ja teetettävä kohteelle perusteellinen kunnostussuunnitelma.
Kivimateriaalin valinta ja kivien sijoittaminen Lohikalojen elinolojen parantamiseen tähtäävissä virtavesien kunnostuksissa tarvitaan, jollei sitä luonnostaan ole, tietyn kokoista ja seulottua luon-
nonkiveä, jonka väleihin jää riittävästi tilaa mätimunille ja pienpoikasille. Taimenen ja lohen kutualustana käytetään
halkaisijaltaan noin 20–100 millin seulottua soraa 20–50 sentin paksuudelta. Soraikot tulee luoda koskien niskoille tai muuten suhteellisen nopeavirtaisiin paikkoihin, jotta munien hapensaanti ja kuoriutuminen turvataan. Lohikalojen poikasten suojakivinä on hyvä käyttää noin 100–300 millin kiveä ja vuorata pohja kauttaaltaan näillä. Poikasalueet on rakennettava kutualueiden virran alapuoleiselle alueelle. Tarvittavat isot suojapaikkakivet löytyvät useimmiten uoman reunoilta tai muutoin läheltä. Uoman reunoilta löytyviä louhittuja ja rikottuja kiviä ei kannata kuitenkaan käyttää, vaan suosia luonnonkiviä.
Hiekkaa ei kivien mukana ole syytä tuoda jokeen ollenkaan ja sepelimursketta ei tule missään tapauksessa käyttää kunnostuksissa. Sepeli rikkoo kalojen ihon ja evät kudun yhteydessä sekä limoittuvat ja tukkeutuvat veden mukana kulkeutuvasta kiintoaineksesta.
Kivimateriaalin hankinta ja kustannukset Kivimateriaali on syytä hankkia mahdollisimman läheltä, sillä pitkät kuljetusmatkat nostavat helposti kustannuksia. Kivien hankinnassa kannattaa hakea rahoitusapua vesialueen omistajilta (osakaskunnat, kalastusalue) tai ELY-keskuksesta. Lisäksi kaikkia avustuksia ja sponsoreita on hyvä hyödyntää. Kivimateriaalia on syytä tilata vain sen verran mitä saadaan kohteeseen menemään esimerkiksi talkoiden aikana. Kivien määrä ja menekki tulee sisällyttää kunnostussuunnitelmaan mahdollisimman tarkasti. Seulottu kivi ja kuljetukset maksavat yleisesti noin 10–20 euroa kuutiolta. l
KUNNOSTUS ◗ JUHA OJAHARJU
S
uomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri on jo useana vuonna järjestänyt alueellaan purokunnostustalkoita. Talkoisiin on ollut vapaa pääsy ja mukana on ollut myös SVK:n jäsenseurojen väkeä. Vuonna 2013 luonnonsuojelupiiri järjesti kunnostustalkoot Teuvan Itäjoella ja Kristiinankaupungin Töninluomalla. Kävin Töninluoman kohteella jututtamassa talkoista vastaavaa SLL:n Pohjanmaan piirin aluesihteeriä Teemu Tuovista. Samalla minulle tarjoutui hyvä tilaisuus tutustua heidän kunnostusmenetelmiinsä
TERVE TEEMU. KERTOISITKO VÄHÄN MITÄ TÄÄLLÄ TAPAHTUU? Me olemme tällä hetkellä SLL:n ja OP-Pohjolan yritysyhteistyöhankkeen työmaalla. Meillä on aiemmin ollut yhteistyötä Lumenen ja Kraft&Kulturin kanssa. Nyt tänä vuonna OP-Pohjola lähti rahoittamaan meidän kunnostuksiamme pienellä summalla. Heillä on tällainen Puhdas vesi -rahasto. Pyrimme perustamaan tänne taimenkantaa. Täällä Töninluomalla ei tiedetä olleen taimenta, mutta hyvä rapukanta täällä on ollut. Meritaimen pääsee nousemaan tänne Lapväärtinjoen suulta, eli vaellusyhteys on olemassa, ainakin syystulvien aikana. Se, nousevatko ne tänne, jää nähtäväksi. Nyt kuitenkin olosuhteet ovat kunnossa ja istutuksen myötä saamme aikaan vähintään paikallisen kannan. Toisessa tämän vuoden kohteessamme eli Teuvan Itäjoella puolestaan on lisääntyvä taimenkanta, joka on peräisin ympäristökeskuksen istutuksista 6-7 vuoden takaa. Eilen istu-
koekalastuksia. Seuranta on kuitenkin jäänyt lähinnä paikallisten ihmisten ja heidän ilmoitustensa varaan. Ne kohteet, joita olemme myöhemmin koekalastaneet, ovat olleet valtavan tuottoisia.
TEEMU TUOVINEN koordinoi Suomen Luonnonsuojeluliiton purokunnostuksia Pohjanmaalla
Teemu tekemässä puurakenteita kivikynnysten väliin.
timme sinne lisää taimenia. Saa nähdä miten tilanne kehittyy.
hes vuosittain. Kohteita on ollut myös Karvianjoen puolella.
KAUANKO OLETTE TEHNEET KUNNOSTUSHOMMIA? Vuonna 1998 aloitimme, taisi olla Pohjanmaan piiri silloin hankkeen vetäjänä. Siitä eteenpäin on kunnostuksia ollut lä-
MITEN KUNNOSTUKSET OVAT ONNISTUNEET? Kun on vain lyhyitä hankkeita, kunnollista seurantaa ei ole saatu toteutettua. Jos on ollut jatkohankkeita, on tehty myös
MIKÄ ON OLLUT SUURIMPANA ONGELMANA KUNNOSTUKSISSA? Suurin osa näistä meidän taimenpuroistamme on aika eroosioherkillä alueilla, joten kyllä kiintoaineen kulkeutuminen on suurin ongelma. Useilla vanhimmilla kohteillamme soraikot ovat liettyneet tai jopa huuhtoutuneet kokonaan pois. Viime vuosina olemme ruvenneet tekemään kivi- ja puurakenteita sekä kivikynnysten yhteyteen tehtyjä soraikkoja. Ne säilyvät huomattavasti paremmin kuin sellainen soraikko, joka tuodaan paikalle. Nämä meidän nykyisin käyttämämme rakenteet ovat rikkoutumatta kestäneet kovia tulvia. Tällaisilla moreenialuilla kun ollaan, kutupaikkojen tekoa varten ei erikseen tarvitse tuoda soraa. Kun teemme puroon kynnyksiä ja siirtelemme isoja kiviä, niiden alta paljastuu yleensä ihan riittävästi soraa. Se on hiukan karkeampaa ja kulmikkaampaa kiveä kuin seulottu kivi. KERRO KUNNOSTUSPAIKOISTA. Alkuaikoina teimme kunnostuksia koskiin ja virtapaikkoihin, ehkä liiankin valmiisiin paikkoihin. Myöhemmin olen todennut, että kohtuullisesti toimivaa kutupaikkaa on turha ihmisen mennä muuttamaan. Mutta kun menee huonoon kohteeseen rakentamaan uutta tai jatkamaan perattua koskea ylä- tai alapäästä, saadaan merkittävää tulosta aikaan. l
KUNNOSTUS ◗ TEKSTI JA KUVAT: MANU VIHTONEN
Sähkökoekalastusseuranta on yksi keino tarkkailla kohdetta ennen ja jälkeen kunnostuksen.
Vapaa-ajankalastajan kunnostusmenetelmiä ja -toimia virtavesissä Miten vapaa-ajankalastaja voi toimillaan edesauttaa kalakantojen kehittymistä ja säilymistä yhdessä vesija maa-alueiden omistajien kanssa? Vapaa-ajankalastajan itse tekemä ja osallistuminen kunnostustyöhön antaa myös monesti uuden ulottuvuuden omalle kalastusharrastukselle.
V
irtavesialueen kunnostamiseen tarvitaan asiasta aidosti innostuneita ihmisiä, jotka luovat projektille hyvän yhteishengen. Paikalliselta tasolta lähtenyt aloite on tärkeä osa, kun haetaan apua suunnitelmissa, luvissa ja rahoituksessa. Pieniä kunnostuksia on toteutettu paikallisena ”pioneerityönä” ja talkoohengessä melko pienin kustannuksin, jopa ilman ulkopuolista tukea. Itse käytännön työhön riittää usein yksi talkoopäivä. Jokainen vapaa-ajankalastaja voi miettiä, voisiko yhden kalastuspäivän vaihtaa esimerkiksi virtavesikunnostuksiin?
Työjärjestys ja tapa Tieto eri kalalajien lisääntymiseen ja poikasvaiheeseen liitty-
vistä vaatimuksista on avainasemassa elinympäristökunnostusten onnistumisessa. Kunnostus pitää myös tehdä oikeaan aikaan, jottei häiritä kohteen keskeisten kalalajien lisääntymistä, kalastuksen järjestämistä tai alueen virkistyskäyttöä. Kunnostuksen toteutusjärjestys ja -tapa riippuu paikasta (mm. saavutettavuus) ja vallitsevista olosuhteista. Kunnostukseen kuuluu aina tiettyjen osa-alueiden huomioon ottaminen, jotta kokonaisuudesta tulee tavoitellun mukainen.
Koko uoman vesittäminen Usein alkuperäinen virtavesiuoma on uittoperkauksen tai muun toiminnan vuoksi kaventunut, yksipuolistunut ja syven-
SEURANTA
Kiveäminen
KUNNOSTUKSEN HYÖDYT JA VAIKUTUKSET Seuranta on yhtä tärkeä osa kokonaisuutta kuin koko kunnostuskin. Sen avulla voidaan saada selville kunnostuksen hyöty ja vaikutukset, kun verrataan niitä kunnostusta edeltäneeseen tilaan. Seurattavat muuttujat on hyvä valita etukäteen, kuten kalaston rakenne ja pohjaeläimet ja -sammaleet. Usean vuoden seurantaohjelma yhdistettynä hyviin menetelmiin auttaa jatkossa kunnostustöiden jatkuvuudelle ja julkiselle kannatettavuudelle vankan ja perustellun pohjan. Vapaa-ajankalastaja voi lohikalojen syysrauhoituksen aikana tehdä kuduntarkkailua kunnostamillaan soraikoilla, joka on myös erittäin arvokasta seurantaa. Seurantahuomiota kannattaa kiinnittää myös vedenlaatuun sekä eri vuodenaikojen virtaamiin että vuosittaisiin vaihteluihin.
Usein kunnostettava kohde on aiemmin perattu isoista uittoa tai vesiliikennettä haittaavista kivistä. Peratun uoman reunoilta tai kasatuista uittomöljistä voi kunnostaja löytää vielä ehjiä luonnonkiviä, joita hyödyntää omassa työssään. Kiveäminen tehdään usein siellä, missä on virtavesilajeille riittävä virtausnopeus ja kiveämisellä syntyy jälleen koskelle tyypillinen soliseva ääni. Usein paikalle joudutaan tuomaan kuitenkin aikojen saatossa pois peratun materiaalin tilalle seulottua (100-300 mm) luonnonkiveä, joka on muun muassa lohikalojen poikasvaiheessa erittäin tärkeää. Isoilla yksittäisillä kivillä tehdään suojapaikkoja sekä varmistetaan hienomman kivimateriaalin paikoillaan pysyminen. Isot kivet myös edistävät hyvän jää- ja lumikannen muodostumisessa ja suojaavat näin pohjaa jäätymiseltä. Kiveäminen pidättää virran mukana tuomaa puuainesta ja kerää suojiinsa kariketta. Isojen kivien ryhmillä voidaan myös ohjailla virran kulkua ja rakentaa kynnyksiä. On kuitenkin varottava luomasta
koskesta peräkkäisten altaiden jatkumoa, sillä syvät hidasvirtaiset montut ovat ennen muuta monilla lohikalakohteilla ei-toivottavien lajien, kuten haukien ja mateiden suosiossa.
Soraistaminen Virtavesissä viihtyvien ja lisääntyvien kalojen elinoloja parannetaan lisäämällä kutualueeksi kelpaavaa karkeaa soraa. Sorat asetellaan virtaus- ja syvyysolosuhteiltaan ensisijaisesti optimaalisille alueille. Olosuhteiden ollessa kohdillaan, pysyvät soraikot puhtaina ja hapekkaina, eivätkä ne jäädy talven aikana. Hyvä kutusoraikko koostuu useista eri kivilajitteista (15100 mm), pääosan ollessa 3264 millin raekokoa. Soraistaminen tehdään normaalisti 20-30 senttimetrin paksuudelta 30-70 senttimetrin syvyysalueelle, jossa lohikalojen yleisesti suosima virtausnopeus on 20-80 cm/s. Jo pelkkä monipuolinen soraistaminen voi riittää ja olla se puuttuva lenkki vaelluskalojen palautumiselle, mikäli kutuikäisiä kaloja on.
Puumateriaali Luonnontilaisissa joissa ja puroissa on tyypillisesti huomattava määrä maalta kaatunutta
Kutu- ja poikasmateriaali odottaa levittämistä koskeen.
tynyt. Koko alkuperäisen uomaalueen tasainen vesittäminen ja mahdollisten sivu-uomien avaaminen kasvattaa usein muun muassa virta-alueen poikaspinta-alaa merkittävästi. Kiveämällä, mutaisia tai muuten likaisia alueita puhdistamalla ja puuainesta lisäämällä eliöiden elinympäristö ja elintila paranee ja monipuolistuu. Rakentamalla
virranohjaimia puusta tai kivestä saadaan vettä ohjautumaan kuiville reuna-alueille. Eroosioherkkiä ranta-alueita voidaan myös samalla kertaa suojata samoilla materiaaleilla. Uoman vesityksen suunnittelussa on otettava huomioon myös kesän ja talven kuivimmat jaksot, jotteivät keskeiset poikasalueet jää vähänkään veden aikaan täysin kuiville.
Virtavesikunnostukset talkoilla ovat mukavaa yhdessä tekemistä.
KUNNOSTUS puuainesta, joka tehokkaasti pidättää virran mukana kulkevaa ainesta ja tarjoaa suojaa niin kaloille kuin vesiselkärangattomillekin. Sen vuoksi uomaan on syytä lisätä myös puuainesta, mikäli sitä ei siellä ole. Luonnontilaisissa virtavesissä puuta on jopa muutama kuutio aarilla. Puuainekseen kiinnittyy pohjaeläimiä ja vesisammalia, jotka edesauttavat varsinkin pienpoikasten ravinto- ja suojatilannetta. Puumateriaalilla voidaan tehdä suisteita, eroosiosuojauksia, pohjapatoja ja suojata kutupaikkoja esimerkiksi kalastukselta. Puumateriaalilla ja sen erilaisilla rakenteilla voidaan kerätä veden mukana liikkuvaa kiintoainesta, kuten hiesua.
muuttaa tai jopa poistaa. Vesivoimalaitokset, vanhat setti- ja myllypadot, korkeat tierummut ja kynnykset ovat usein syynä ja esteenä lajien liikkumiselle. Tarpeettomia ja ympäristön sekä kalaston kannalta haitallisia patoja on syytä poistaa, ohittaa tai muuttaa pohjapadoiksi. Vaellusesteiden poistossa tai ohittamisessa maa- ja vesialueen omistajan yhteinen ilmoitus ja aloite paikalliseen vesi- tai kala-
viranomaiseen on lähtölaukaus suunnittelulle ja toteutukselle. Patojen purkua tai ohitusuomia ei saa tehdä omatoimisesti, mutta niiden edistämisessä jokainen vapaa-ajankalastaja voi olla aktiivinen.
Valuma-alueen kunnostus ja vedenlaadusta huolehtiminen Vedenlaatua heikentävät seikat on myös syytä tiedostaa ko-
Vaellusesteiden poisto Vaellusesteiden, jopa pienienkin poistosta hyötyvät niin kalat, ympyräsuiset kuin ravut. Jotkut vaellusestekohteet voivat olla melko yksinkertaisiakin
ko valuma-alueella ja pyrkiä vaikuttamaan vedenlaadun paranemiseen. Valuma-alueen maa-, metsäja suo-ojitusten mukanaan tuoman hiesun, humuksen ja saven kulkeutuminen alapuoleisiin vesiin tulee saada minimoitua. Talousjätevesien puhdistus on myös hoidettava asianmukaiseen kuntoon, jolloin rehevöitymistä voidaan hidastaa. Vapaa-ajankalastaja voi kalaretkillään kiinnittää huomiota, onko kalapaikan läheisyydessä sellaisia kohteita, joiden vaikutuksista alapuoleiseen vesistöön tulisi olla huolissaan tai jopa tarvittaessa puuttua. Valumaalueen ali- ja ylivirtaaman tasoittamiseksi voidaan etsiä sopivia ennallistettavia soita tai perustettavia kosteikkoja.
Kasvillisuuden muokkaus
Tyypillinen vaelluseste, joka estää kalojen liikkumisen.
Vesikasvien poistoa ja pohjan puhdistusta haravoimalla.
Kasvillisuus on tärkeä osa virtavesiekosysteemiä. Kasvillisuutta voidaan muokata ja parantaa, jos se haittaa tai aiheuttaa ongelmia liikkumiseen, eroosioon, lisääntymiseen, ruokailuja suojapaikkoihin. Näistä syistä johtuen joskus tiheän vesikasvillisuuden poistoon koskialueelta voi olla perusteltu tarve. Yleisesti käytetään menetelminä niittoa, harausta ja kaivamista. Joskus, varsinkin koneellisen kunnostuksen yhteydessä irtoaa samalla paljon sammalta ja kasvillisuutta, vaikka tätä ei niin toivottaisikaan. Vesisammalia voidaan yrittää siirtoistuttaa samasta vesistöstä kiviin tai kaadetun ja lisätyn puumateriaalin yhteyteen. Varjostusta antava puusto sen sijaan antaa kaloille tarvittavaa suojaa ja usein myös hidastaa uoman vesikasvien runsastumista. l
SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖ SVK on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 520 seurassa toimii yhteensä noin 42 000 kalastuksen harrastajaa.
LIITY NYT
SVK :n jäseneksi LIITYN SVK:n jäseneksi Nimi
Saat Suomen parhaan kalastuslehden
kalastaja VAPAA-AJAN
:N
VAIN
40,VUOSI
ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja!
Lisätietoa sivuilta: www.vapaa-ajankalastaja.fi
LIITTYMISLAHJANA l erikoisvärinen Jesse-vaappu l JÄSENLEHTI Vapaa-ajan Kalastaja ilmaiseksi (6 nroa vuodessa) l pääsy vain jäsenille olevalle Extranet-sivustolle, josta löydät Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta l Perhokalastus-lehti 5 nroa/vuosi alennettuun hintaan l Viking Lineltä alennukset ryhmä- ja vapaa-ajanmatkoista l paljon muita etuja mm. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry maksaa postimaksun
Lähiosoite
Tunnus 5001884
Postiosoite
00003 VASTAUSLÄHETYS
Puhelin Sähköposti Syntymäaika
✁ Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi.