Page 1

kalastaja VAPAA-AJAN

3 2019

Kalapaikkana MERIKARVIA

JIGAUSTA sisäselillä LAHNAN onginta

ESITTELYSSÄ Kitka- ja Kuusinkijoki

KALAJÄLJITELMÄT isojen kalojen koskiperhot

HAUKEA ruohikosta

9 €


SISÄLTÖ

Aikakauslehtien liiton jäsen

kalastaja VAPAA-AJAN

7 Pääkirjoitus 9

Pärskeitä: Neljä ikonia

10

Haukea ruohikosta

16

Jigausta sisäselillä

10

Jakelu noin 37 000 kpl Ilmestyy 6 numeroa vuodessa

22 Lahnan pohjaonginta TOIMITUS Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 525 7806 vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi

25 Kalaherkkuja: Sitruuna marinoi lahnan maistuvaksi 26 Kalapaikkana: Merikarvia 35 Vuoden lähikalastuspaikka: Vaasan lähivedet 36 Nisulanpotti haukitehtaaksi

TOIMITUSKUNTA Stina Koivisto, Markku Nieminen ja Vesa Vaarama. PÄÄTOIMITTAJA Jaana Vetikko, puh. 050 525 7806 jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi

26

TOIMITTAJA Ismo Malin, puh. 050 577 4656, ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi

40 Kalapaikkana: Inarijoki 48 Uutuuksia

KUSTANTAJA Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki

54 Lääkärin määräyksestä: Ahvenvieheet

ILMOITUSMYYNTI

56 Vavan varressa: Marinella Himari 60 Kalajäljitelmät, isojen kalojen koskiperhot

54

66 Järvitaimen järvestä perholla?

TILAUKSET Vapaa-ajan Kalastaja Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 577 4656, vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Vuosikertatilaus 45 € kotimaassa, Pohjoismaat 51 €, muut maat 58 €.

74 Perhonurkka: Puronieriä on pikkupurojen väriläiskä 76 Kuusamon kisajoet – MM-perho 2020 77 Kitkajoki esittelyssä

85 Historian havinaa

66

86 Tutkittua

KIRJAPAINO PunaMusta Oy, Joensuu

92 Seurat esittelyssä: Lahden Seudun Nuoret Pyytäjät

ISSN 1795-5033

95 Henkilöuutiset

101 Kilpailutuloksia

OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Vapaa-ajan Kalastaja, Tarja Lehtimäki Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki puh. 050 576 3302, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi ULKOASU JA TAITTO Graafinen suunnittelu P. Saha, Hirvenportaantie 12, 38210 Sastamala

88 Nuorten tärpit

98 SM-pilkki

Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa tapahtuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta. Jäsenyhdistysten ilmoitukset kirjallisesti toimitukseen.

73 Kirjat

80 Kuusinkijoki esittelyssä

Saarsalo Oy Sorkkalantie 394, 33980 Pirkkala, Timo Lepistö, puh. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi

Tykkää meistä Facebookissa.

98

Kannen kuva: Jaakko Varjokorpi

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 3


199

HATCH V2 WADER Mukavat ja hyvin istuvat kahluuhousut. Iso vedenpitävä varustetasku. Kiristettävä kahluuvyö. TN: 1136497

99

90

CATANA EX 8’ M XXL AVOKELASETTI Haspelisetti ahvenen ja taimenen yleiskalastukseen, 8’ kaksiosainen vapa, jossa on ergonominen etukädensija ja miellyttävä kädensija. TN: 1163740

KALASTUSTARVIKKEET

3-PACK

1290

FAVOURITES 3 3-PACK Valikoima Abun suosikkivieheitä, jotka kelpaavat kaikille petokaloillemme. TN: 1099513

39

FOLDING NET 60CM HEAD Kokoontaitettava, teleskooppivartinen haavi. TN: 1056417

90

9990

NIMROD, KUMISAAPPAAT Pehmeä ja joustava vuoreton kumisaapas. Varrenpituus 39 cm. TN: 1107687

PUUKOT JA VEITSET

1290 FILEOINTIVEITSI 7″, TEFLONPINNOITE Lujatekoinen fileointiveitsi laadukasta saksalaista ruostumatonta terästä. DuPont Teflon® -pinnoite suojaa terää ruostumiselta ja saa sen liukumaan kevyesti. TN: 1109132

5990 SOTILAAN PUUKKO Kestävä ja tukeva puukko, joka kestää kovaa käyttöä. Erittäin terävä Martef-pinnoitettu terä. Valmistettu Suomessa. TN: 1133120

XXL.FI JA XXL-TAVARATALOT: HELSINKI, ESPOO, VANTAA, JYVÄSKYLÄ, KUOPIO, LAHTI, LAPPEENRANTA, OULU, PORI, TAMPERE, RAISIO, TURKU, VAASA

105 SALMON FILLETING KNIFE Kaunis Marttiini-fileerausveitsi, jota koristaa lohen pää. TN: 1111765

KATSO AUKIOLOT

XXL.FI

Hinnat voimassa vähintään 23.6.2019 asti XXL-tavarataloissa ja XXL.fi. Tuotteita on rajoitettu määrä. Ei jälleenmyyjille. Pidätämme oikeuden painovirheisiin ja tuotetoimitusten viivästymiseen.


EXTRALAAJA VALIKOIMA KESÄÄN JA KALASTUKSEEN

19

90

9

90

KUUSAMON UISTIN

FIRELINE ULTRA 8 150M 0.25 FL GRN Huippukuitusiima parani entisestään. Dyneema-kuitusiima punotaan nyt 8 kuidusta, aiemmin neljästä. Siima on 10 % vahvempi ja 4 kertaa kulutuskestävämpi. TN: 1152115

KUUSAMO SUURHAUKI 95/40 Kuusamon Suurhauki ennätyshauen tavoitteluun. TN: 1112654/1112656/1112655/1112658/ 1112659/1112652/1112657/1112651

KALASTUSTARVIKKEET

7490

ALIVIO FA 6000 P3-sarjan avokela järkihintaan. Runko ja roottori XT-7-grafiittia, alumiinista valmistettu puola. Etujarru, kuulalaakeri 1+1. 587 g. TN: 1082943

8990

AMBASSADEUR 7000I TROLLING LC (METERS) Tämä on klassisen 7000i:n uisteluun suunniteltu versio, jossa on siimalaskuri. TN: 1099430

SCOTTY

229

DEPTHKING DOWNRIGGER Ihanteellinen takila pieniin veneisiin, kun kalastetaan syvissä vesissä ja tarvitaan nopeaa kelausta. TN: 1099372

VAVAT JA KALASTUSSETIT

1390 COPPERSTICK TROLLING ROD 210CM M/12-2 Edullinen uisteluvapasarja ominaisuuksista tinkimättä. TN: 1098990

119

LIGHTNING ROD LRVSE 33-8 2P 8’ 10-30 GR Erinomainen vapa, jossa yhdistyvät voima ja herkkyys ainutlaatuisella tavalla. Kun kala nappaa, kokemus on miellyttävä. TN: 1081776

179 HATCH II KIT 9’ #5 Ikonisen Hatchperhokalastussarjan uusi ja parannettu versio. TN: 1012970

ASIANTUNTEVA PALVELU KAIKISSA XXL-TAVARATALOISSA MUISTA MYÖS HINTALUPAUS SEKÄ MUUT ERINOMAISET ASIAKASLUPAUKSET LUE LISÄÄ XXL.FI

Hinnat voimassa vähintään 23.6.2019 asti XXL-tavarataloissa ja XXL.fi. Tuotteita on rajoitettu määrä. Ei jälleenmyyjille. Pidätämme oikeuden painovirheisiin ja tuotetoimitusten viivästymiseen.


1:1

UVPINNOITETTU

Räsänen 120/50 Helmi Ye/GR-C, UV Jättikokoinen Räsänen on vahvapotkuinen ja pitkäheittoinen uistin, joka on osoittautunut uskomattoman tehokkaaksi uistimeksi hauelle.

1:1

UVPINNOITETTU

Santeri 110/11 GL/BR/GR/Pink, UV Santerin voimakaspotkuinen ja luonnollinen liike kiinnostaa varsinkin kuhaa. Halutessasi voit tuunata uintia helposti nokkalenkkiä kääntämällä. Se on muotoiltu pitkäksi, jotta uinnin hienosäätäminen olisi vaivatonta. .

1:1 Kuusamon tuotekuvasto ja

KALASTAJAN OPAS 2019

UVPINNOITETTU

Muikku 90/17 Ruohikko BL/GR, UV Ruohosuojatun Muikun hidastempoinen, mutta laaja-alainen uinti pysäytysten kanssa saa matalassa vedessä taatusti haukien ja ahvenien huomion vesikasvillisuuden seassa.

...tai sitten valitset lopuista yli 500 Kuusamon vieheestä ihan oman suosikkisi! kuusamonuistin.fi

Selaa verkossa tai hae Opas hyvin varustetuista urheilu-, kalastus- ja retkeilyalan liikkeistä tai tavaratalojen vapaa-ajan osastoilta.

kuusamo@kuusamonuistin.fi Kuusamon Uistin Oy, Professori Räsäsentie 1–2, 93600 Kuusamo, puh. 08 860 3400

suurluoto.fi

Kesän kolme kovinta...


Kuva: Janne Tarkiainen.

PÄÄKIRJOITUS

TOUKOKUU2019

Kaloille saatiin vihdoin suojeluarvot Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti toukokuussa pitkään toivotun ja odotetun asetuksen uhanalaisten ja taantuneiden kalojen arvoista. Se liittyy kalastuslain muutokseen, jonka mukaan uhanalaisiin lajeihin kohdistuvien kalastusrikosten ja -rikkomusten yhteydessä tuomitaan valtiolle menetettäväksi se arvo, joka laittomasti saaliiksi otetulla kalalla on lajinsa edustajana. Uuden menettämisseuraamuksen tavoitteena on tehostaa uhanalaisia ja taantuneita kalalajeja koskevien pyyntimitta-, rauhoitus- ja saaliskiintiösäännösten noudattamista sekä lajien suojelua ja kantojen elpymistä. Aiemmin seuraamukset laittomasta kalastuksesta ovat olleet turhan vähäisiä. Lisäksi esimerkiksi vaelluskalakantojen elinolojen parantamiseen tähdänneet kalliit toimet ovat joissain tapauksissa mitätöityneet salakalastuksen takia. Asetus koskee lohta, järvilohta, ankeriasta, nahkiaista, taimenta, harjusta, nieriää, jokirapua sekä mereen laskevassa joessa tai purossa olevaa siikaa. Lajit on jaettu suojeluyksiköihin tuoreimman uhanalaisuusarvion sekä kalastusasetuksen perusteella. Suojeluarvot perustuvat Luonnonvarakeskuksen laskelmiin siitä, kuinka kalliiksi suojeluyksikön

korvaaminen uudella tulee. Arvojen määrittely perustuu kunkin yksikön suojelun tarpeeseen, uusiutumiskykyyn ja lisääntymisikäisen kannan kokoon. Suojeluarvot vaihtelevat 50-7510 euron välillä. Suurin arvo on äärimmäisen uhanalaisella Vuoksen vesistöalueen luonnonvaraisella järvilohella ja pienin jokiravulla. Annettu asetus on erittäin tervetullut ja välttämätön uhanalaisten ja taantuneiden kalalajien suojelemiseksi salakalastukselta sekä niiden kantojen elvyttämiseksi. Mielestämme myös kuha olisi pitänyt ottaa siihen mukaan ja sille määritellä arvo. Uhanalaisten kalojen tavoin myös kuhan kalastusta ohjataan kalastusasetuksen alamitalla. Monet todetut kalastusrikkomukset liittyvät kuhaan sen suuren markkina-arvon takia. Uuden asetuksen myötä kaloista ei kuitenkaan tullut kokonaan rauhoitettuja. Myös uhanalaisten ja taantuneiden kalalajien kalastus on edelleen sallittua rauhoitusaikojen, pyyntimittojen ja muiden kalastusrajoitusten puitteissa. Jos saaliiksi tulee vahingossa pyyntimittojen vastainen ja/tai rauhoitettu kala, se on välittömästi laskettava takaisin veteen, vaikka se olisi kuollut. Leppoisia kesäpäiviä ja kireitä siimoja! JAANA VETIKKO


PÄRSKEITÄ Neljä ikonia

I

käännyttyäni olen melko usein pysähtynyt inventoimaan pitkää taipalettani aktiivisena vapaa-ajankalastajana. Nyt on jo aikaa palauttaa mieleen taustalla vaikuttaneita tapahtumia ja ihmisiä, joilla on ollut suuri merkitys harrastukseni elinikäiselle jatkuvuudelle. Omasta laajasta henkilögalleriastani pystyn pinnistelemättä nostamaan esiin muutaman ihmisen, jotka ovat olleet minulle eräänlaisia ikoneita. Listaan tähän neljä: Isä on ollut minullekin innoittaja numero yksi ja alkutahtien antaja. Muistan oikein hyvin, kuinka sain veneen keulassa seurata isäni kalastusta ja aistia luonnon kauneutta. Veden liplatus veneen kylkiin johdatti kyllä useammin syvään uneen kuin seuraamaan isäni kalastustouhuja. Hieman myöhemmin opin onkimaan ja saman tien koukutetuksi pyydystämisen jännitykseen. Paikkansa galleriassani isä kuitenkin ansaitsee kalastukseen liittyvien erityispiirteidensä takia. Ensinnäkin hän tyytyi ihan aina halvimpiin mahdollisiin kalastusvälineisiin. Osittain ehkä sen takia, että vapakalastus merkitsi hänelle lähinnä lyhyehköjä hupihetkiä hyödyllisen työn lomassa. Mutta se, että isäni uisteli tai onki aina vain päivän tai kahden ruokatarpeet, oli suuri ihmetyksen aihe sen ajan saaliskeskeisille kalastajille. Oli isällä myös joku yhteys mahdolliseen Kalajumalaan, sillä melko usein hän hyppäsi veneeseen ja huikkasi lähtevänsä hakemaan savuhauen. Usein tuosta leikillisestä lausahduksesta kului vain akateeminen vartti, kun vene kolahti rantaan ja hietikolle lensi hauki isonkin vierasjoukon tarpeisiin. l l l

Topi, tuo juureva ison talon renki naureskeli hyväntahtoisesti meidän nolkkien onkivehkeille, etenkin virveleitä hän piti henkimaailman leluina. Itse hän kalasti vain seisovilla ja valmisti rysät, merrat, verkot, katiskat ja muut pyydöt talven pitkinä iltoina. Topi tarkkaili ja arvosti luontoa, erityisesti sään merkkejä sekä kalan liikkeitä arvioidessaan. Niinpä ikääntynyt originelli asetteli pyydyksensä metrin tarkkuudella lähivesiin taivaankappaleiden ja muiden tärkeiden asioiden ollessa kohdillaan. Ja kalaa hän todella sai aina kaupungin kalatoreille ja kauppoihin.

Topi nakkasi usein meille nolkeille venerannassa milloin hauen, kuhan, lahnan tai pari siikaa, kun olimme pyytäneet tyhjää koko päivän. Hän piti myös säntillisesti kalastuspäiväkirjaa, mikä oli tuolloin hyvin harvinaista muille kuin joillekuille Huopanan tms. koskien liivipukukalastajille. Kurre innostui erityisesti perhokalastuksesta melko kypsässä iässä ja hänellä isästäni poiketen välineet olivat hinnaltaan kohtalaisen hyvän auton luokkaa. Miehellä oli heittoharjoitteluun kotiopettaja ja kaukomatkoille Kuolaan, Uuteen Seelantiin jne. neuvonantajia ja perillä täyden palvelun majoitus. Noilta matkoilta miehellä oli runsaasti visuaalista todistusaineistoa suurista saaliista. Kurre ei kuitenkaan saanut kotimaan parhailtakaan lohijoilta kalaa, mikä oli melko yleinen puheenaihe leirinuotioilla. No, muutaman vuoden jälkeen hän luopui harrastuksestaan kaikessa hiljaisuudessa, mutta pitää edelleen äänekkäitäkin esitelmiä lohenkalastuksesta erilaisissa illanistujaisissa ja konsernin pikkujouluissa. l l l Saimi oli setäni vaimo, siivo ja ystävällinen ihminen. Hän oli niin innokas pilkkijä ja kesäonginnan harrastaja, ettei häntä meinannut millään saada pois järveltä silloinkaan, kun kala oli huonolla syönnillä tai vettä satoi kaatamalla. Saimin silmät alkoivat välkkyä aina, kun vene saatiin vesille. Hänelle onkiminen oli suurta nautintoa ja osa elämäntarkoitusta, jonka kruunasi vaikkapa kiiskikeitto tai maalaamattomalla laudalla kevätauringossa kuivattu suolasärki. Nuo neljä ikoniani ovat jääneet mieleeni paitsi aitoina ihmisinä, myös omanlaisinaan persoonina. Heidän kauttaan olen voinut hieman paremmin nähdä kalastuksen myös sosiaalisena ulottuvuutena ja sillanrakentajana yli tummienkin vesien. Antoisia yhdessäolon hetkiä kesäkauden kalastusretkille! OLLI KAUHANEN

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 9


HEITTOKALASTUS

◗ TEKSTI JA KUVAT: JARI TUISKUNEN

Kaislikossa suhisee, pulisee ja läiskähtelee

HAUKI tykkää vesikasveista

10 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

◗ Hauki on helpoiten löydettävä petokalamme.

◗ Haukia löytää vesikasvillisuuden reunoilta.


Hauki on vesiemme kenties helpoimmin löydettävä petokala. Tämä johtuu paitsi lajin yleisyydestä, ennen kaikkea sen saalistusstrategiasta. Pohjolan barrakuda valitsee mieluusti väijypaikakseen kasvien katveen, josta on helppo tarkkailla ohi uivia saaliseläimiä. Kun sopiva uhri lipuu kohdalle, se iskee salamannopeasti kimppuun.

N

uorena pojankloppina virvelöin haukea kaiket kesät mökkimaisemissamme Kangasalan Längelmävedellä. Alkukausi oli minulle aina ongelmallinen, koska en ponnisteluista huolimatta keksinyt, mistä haukia olisi pitänyt etsiä ennen vesikasvillisuuden ilmaantumista. Sattumakaloja tuli silloinkin, mutta enimmäkseen veneeni palasi rantaan ilman saalista. Kun sitten ahvenvidat, järvisätkimet ja kortteet saavuttivat pinnan joskus juhannuksen tienoilla, alkoi minun huippusesonkini. Haukia sai, kunhan vain kierteli soutuveneellä kasvimättäältä toiselle ja antoi lusikan tai lipan lentää. Eikä ole haukien käyttäytyminen noista ajoista miksikään muuttunut.

Mehevimmät tärpit syvältä ruovikosta Vesikasvit luovat hauelle käyttökelpoisia piiloja usein melko autioon vedenalaiseen maisemaan. Ei siis ihme, että luupäät löytyvät helpoimmin juuri rehujen reunoilta. Ei tarvita kaikuluotaimia tai karttaplottereita ottipaikkojen löytämiseen, paljaat silmät riittävät. Erityisen mieluisia kasveja hauille tuntuvat olevan ahvenvita, vesileinikki, ärviä, lumme, ulpukka, järviruoko, järvikorte ja merellä rakkolevä, muutamia mainitaksemme. Jos vielä vettä on pinnan ja pohjan välissä vähintään puolentoista kahden metrin verran, haukia tapaa tällaisesta miljööstä ”varmasti”. Kasvillisuus tuo kalastukseen kuitenkin omat ongelmansa. Mikään viehe ei ole pyytävä, jos siihen tarttuu

tukko ruohoa jo ensimmäisillä kammenpyöräytyksillä. Ongelma on ohitettavissa kalastamalla pelkästään kasvustojen reunoja ja aukkopaikkoja. Taktiikka onkin sikäli erinomainen, että usein hauet väijyvät syötävää juuri avoveden puolelta reunaheiniin kätkeytyneenä. Valitettavasti nämä paikat ovat myös kaikkein kalastetuimpia, joten kannattaa kokeilla, josko rehukon sisältä löytyisi vähemmän häirittyjä, ottihaluisempia yksilöitä. Itse olen ottanut tavaksi ronkkia sopivan oloiset ruovikot niin syvältä viidakosta kuin suinkin mahdollista. Usein on käynyt niin, että mehevimmät tärpit tulevat juuri sieltä, jonne tuskin kukaan muu on viitsinyt tai älynnyt viehettään viskata. Koska on näyttänyt siltä, ettei moista vihannestarhaa yksinkertaisesti pysty kalastamaan järkevästi. Mutta kyllä pystyy!

Kellulehtiset ulpukat ja lumpeet ovat mieleisiä piilopaikkoja hauille, joten tällaiset paikat kannattaa kalastaa aivan lahtien perukoita myöten.

◗ Hauelle mieluinen vedensyvyys on noin 1,5-2 metriä

◗ Usein mehevimmät tärpit tulevat tiheimmistä "vihannestarhoista".

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 11


HEITTOKALASTUS Ruovikkoon tavallisilla vieheillä Jos kasvillisuus on suhteellisen harvaa ja kovavartista, esimerkkinä vaikkapa kortteikko, tavallinen lippa toimii lähes ruohovieheen veroisesti. Kannattaa valita leveälehtinen malli, joka pyörii reilussa kulmassa runkoonsa nähden, ja kelata sitä suhteellisen nopeasti. Lehti kätkee koukun ”potkurivirtaansa” ja taklaa kasvinvarsia tieltään yllättävän näppärästi. Myös spinnerbaitit eli henkarilipat pelaavat kätevästi ruohikoissa olematta silti varsinaisia ruohovieheitä. Tämä johtuu niiden teräslankarakenteesta ja kiinteästä yksihaarakoukusta, joka jää sopivasti henkarin katveeseen. Erikoisen näköiset spinnerbaitit ovat lisäksi tehokkaita haukivieheitä, joten niitä kannattaa ennakkoluulottomasti kokeilla. Tietenkin ruohotartunnat vähenevät myös siten, että kolmihaarakoukku tai koukut korvataan yksihaaraisella. Harvassa kasvillisuudessa tällainenkin viritys saattaa puikkelehtia ihan kelvollisesti. Jos vielä yksihaarakoukkuun viritetään pieni jigihäntä ja sijoitetaan koukku siten, että sen kärki melkein häviää jigirungon sisälle, saadaan entistäkin toimivampi ruohikkopuikkelehtija.

Viiksekkäät veijarit Kun sitten vesikasvillisuus on niin tiheää, että kalastaminen on jokseenkin mahdotonta tavallisilla vieheillä, astuvat varsinaiset ruohovieheet estradille. Ruohovieheet eroavat tavallisista lähinnä siinä, että niiden koukku tai koukut on pyritty jollakin tavalla suojaamaan vesikasvien tarttumisilta. Toki

12 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

Aukko järviruokokasvustossa kannattaa kalastaa haukien varalta. Tässä pärjää jopa ilman ruohosuojattuja vieheitä.

ruohosuojaus ehkäisee samalla myös kiviin, uppopuihin, pohjaan tai jopa kaverin vaatteisiin kiinni jäämistä. Esimerkiksi lasten virvelileikkeihin ruohoviehe onkin mitä mainioin valinta. Yleisimmin ruohovieheet ovat lusikoita, selvästi harvemmin lippoja tai jigejä ja hyvin harvoin vaappuja. Viimemainittujen ongelmana on tietenkin runsas koukkuvarustus, jota on vaikea suojata järkevällä tavalla.

Vaapuissa ei ruohosuojattuja juuri näe, mutta poikkeukset vahvistavat säännön. Helppo konsti tee itse -ruohovieheen toteuttamiseksi on hankkia ruohosuojattuja koukkuja ja vaihtaa ne tavallisten kolmihaarojen tilalle. Nämä vieheet on viritetty jo tehtaalla.

Ei ruohoviehettä avoveteen Ruohosuojattuja vieheitä ei kuitenkaan ole syytä käyttää, ellei siihen ole todellista tarvetta. Nimittäin ruohosuojaus vaikeut-

◗ Spinnerbait ja leveälehtinen lippa toimivat korteikossa näppärästi.

◗ Myös yksihaaraiset koukut suojelevat ruohotartunnoilta.


SUOJAUS

Ruohosuojaviiksi toimii vain, kun se on väännetty tarpeeksi kauas koukun kärjestä (ylempi). Jos viiksi on koukun tasalla tai jopa sen alla, suojavaikutus on olematon.

ERILAISET SUOJAUSTAVAT Vieheiden suojaustapoja on erilaisia. Tavallisimmin ruohosuojaus rakentuu jämäköistä teräslankaviiksistä, jotka kurottuvat koukunkärjen tai -kärkien päälle ja estävät kasveja tarttumasta kiinni. Kun kala puraisee, viiksi tai viikset painuvat alas ja antavat koukulle mahdollisuuden tarttua kalan leukaan. Koska suojaviiksi on taipuisaa materiaalia, se painuu esimerkiksi kalan suussa herkästi asentoon, jossa suojavaikutusta ei enää ole. Siksi asiaa pitää jatkuvasti tarkkailla ja taivuttaa viiksi tarpeen vaatiessa takaisin, muutaman millin verran koukunkärjen yläpuolelle. Koska ruohosuojattuja koukkuja saa ostaa myös irtotavarana, periaatteessa melkein mistä tahansa vieheestä voidaan tehdä ruohikkokelpoinen vain koukku tai koukut vaihtamalla. Sama toimii tietysti toisinkin päin. Jigeissä käytetään metalliviiksien sijaan usein taktiikkaa, jossa koukku pujotetaan pehmeän jigirungon sisälle tai sen selässä olevaan uraan. Näin viritettynä koukku pysyttelee jokseenkin piilossa ja viehe etenee lähes ongelmitta pahoissakin pöheiköissä.

taa aina jossain määrin myös kalojen tarttumista. Voisi ehkä sanoa, että oikein hyvässä tapauksessa tärppien kiinnijäämisprosentti on vain noin puolet huonompi kuin normaalilla kolmihaarakoukulla varustetulla vieheellä. Mutta on sellaisiakin ruohokuvia, joissa vaaditaan jopa viisin- tai kymmenkertainen määrä tärppejä, että edes yksi hauki saadaan rannalle tai veneeseen saakka. Toki tarttumissuhde riippuu paljon myös tavoiteltavien kalojen koosta ja aktiivisuudesta. Isohko hauki, joka iskee vieheeseen aggressiivisesti, jää huonoonkin ruohokuvaan nalkkiin melko hyvällä todennäköisyydellä. Vastaavasti haluttomasti näykkivällä pikkuhauella voi olla ylivoimaisia vaikeuksia puraista viikseä tai jigikumia niin, että koukku tarttuu kiinni.

Ruohovieheet ovat oivallisia pyyntipelejä lapsille, jotka harjoittelevat virvelikalastusta. Ne eivät jää helposti pohjaan, eivätkä ruohoihin ja saattavat antaa jopa saalista.

Minnari, pakkohankinta ruohikkohauille Tarttumisen todennäköisyys on kuitenkin suuresti kiinni myös vieheen toteutuksesta. Yleisesti parhaimmaksi tunnustettu lajityyppinsä edustaja Rapala Minnow Spoon Weedless on keven-

Ruohovieheellä voi heittää turvallisesti vähän tiheämpäänkin kasvustoon.

Tavallisin tapa toteuttaa ruohosuojattu lusikka on varustaa se kiintokoukulla ja yhdellä tai kahdella teräsviiksellä, jolloin saadaan varsin tehokas ruohosuojaus.

◗ Teräslankaviikset on yleisin vieheiden suojaustapa.

◗ Valmiista ruohovieheistä parhaaksi tunnustettu on Rapalan Minnow Spoon Weedless.

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 13


HEITTOKALASTUS netty lusikka, jonka kuppipuolella töröttää kiinteästi vankka, yhdellä viiksellä suojattu yksihaarakoukku. Tässä vieheessä tuntuu olevan kaikki kohdallaan. Se lentää pitkälle, uinti on ilmeikäs kaikenlaisilla kelauksilla, vajoaa sopivan hitaasti ja houkuttelevasti, väistelee vesikasveja hienosti ja nousee tarvittaessa vaikka lumpeenlehtien päälle, mikäli siima sen sinne ohjaa. Mikä parasta, kalojen tartutusominaisuudetkin ovat vähintään tyydyttävät. Ei ihme, että Minnari on yksi maamme myydyimmistä vieheistä, voisi melkeinpä sanoa että pakkohankinta ruohikkohaukia kalastavalle.

Poppereilla keväällä Keväällä ja alkukesällä, kun vesikasvit eivät ole vielä nousseet pintaan saakka, tai syksyllä kasvien alettua jo lakastuessaan painua kohti pohjaa, kokeilemisen arvoisia ovat popperit ja muut pintavaaput. Ne toimivat erittäin hyvin siellä, missä vesi ei ole aivan umpisameaa ja missä syvyyttä ei ole paljon. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi matalat suojaisat haukien kutulahdet, jossa pedot pysyttelevät ruokailemassa vie-

HAUKIAPAJA

lä jonkin aikaa kutunsa jälkeenkin. Niin kauan kuin kasvillisuus viipyy pinnan alla, pintavaaput pelittävät. Kun sitten ruovikko saavuttaa pinnan, on aika vaihtaa ruohovieheisiin. Tai ehkä hylätä koko paikka, sillä yleensä ainakin isommat hauet lähtevät vesien lämmettyä väljemmille vesille saalistamaan.

Sammakot näppäriä pintakalastuksessa Etelärannikon tyypillinen haukimaisema näyttää tällaiselta. Tässä tasapaksu ruovikko onneksi vähän polveilee luoden mahdollisia ottipaikkoja.

IHANTEELLISIN HAUKIAPAJA? Ehkä ihanteellisin haukiapaja on tällainen: Syvän keskellä olevalta selkämatalikolta löytyy tiheähkö, laikuttainen ahvenvitakasvusto. Hauelle sellainen on kuin keidas erämaan keskellä ja houkuttelee puskarosvoja laajalta alueelta. Tällaisen kohteen kalastaminen kannattaa aloittaa reunoilta tavallisilla vieheillä. Heittotarkkuus on arvossaan, jottei viehettä turhaan tartuteta kasveihin ja pelotella kaloja. Vene kannattaa tuoda tarpeeksi lähelle, jolloin täsmäheittäminen onnistuu. Hauet eivät yleensä ole kovin venesäikkyjä varsinkaan sameahkoissa vesissä. Kun heinikon reunat on kauttaaltaan kammattu, vaihdetaan ruohokuva siimaan ja ronkitaan kasvusto sisältä päin.

Viime vuosina moni firma on tuonut markkinoille sammakkoa matkivia vieheitä, joista ainakin osa on todella näppäriä pintakalastuksessa. Näissä kelluvissa, ontoissa kumivieheissä koukut on sijoitettu siten, että kärjet suuntautuvat sammakon selkäpuolelle, jolloin ne eivät tartu kiinni vatsan alla oleviin kasveihin. Parhaimmillaan sammakkoa voi uittaa huolettomasti vaikka umpitiheässä lumpeikossa. Kun viehe luiskahtaa lumpeenlehden päältä veteen, on hauella tilaisuus iskeä kiinni. Kun vielä malttaa olla kelaamatta kovin nopeasti ja muistaa pienen värisyttämisen, komeilta losauksilta ei voi välttyä. Paljon tulee myös ohilyöntejä, mutta ne eivät vähennä

Pintavieheet ovat käyttökelpoisia ”ruohokuvia” silloin, kun vesikasvit eivät ole vielä ehtineet pintaan saakka.

14 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

◗ Popperit ja pintavaaput toimivat, kun vesikasvit ovat vielä pinnan alla.

◗ Sammakkoa voi uittaa vaikka lumpeikossa.


VÄLINEET

JÄMÄKÄT VAVAT JA SIIMAT

Hauki on siitä velmu kala, että se saattaa toisinaan viihtyä jopa vain muutaman kymmenen sentin syvyisessä rantavedessä. On siis enemmän kuin paikallaan uhrata muutama heitto myös ruohikon sisimpiin osiin. Tämä tietysti edellyttää, ettei kasvillisuus estä vieheen uittamista täydellisesti. Esimerkiksi umpitiheä järviruokokasvusto on parhaimmillekin ruohovieheille saavuttamaton kohde. Ruohikkokalastuksessa on tärkeää käyttää suhteellisen jämäkkää vapaa ja vahvaa siimaa, koska myös ruohovieheet tarttuvat silloin tällöin kiinni. Kuva olisi saatava irti jopa sitkeistä järviruo´oista siimasta vetäen. On erittäin epämiellyt-

tävää ja kovassa kelissä vaarallistakin peruuttaa pusikkoon käpälöimään viehettä irti, puhumattakaan että paikalla mahdollisesti olevat hauet pelästyvät operaatiota ja herkeävät ruokahaluttomiksi. Kuitusiima esimerkiksi paksuusluokassa 0,25-0,30 milliä on ylivoimainen valinta ruohikkokalastukseen jo siksikin, että monofiilisiima venyy kuminauhan tavoin ja saattaa sinkauttaa vieheen vaarallisesti veneessä olijoiden silmille. Kuitusiimalla sellainen vaara on paljon pienempi. Toki pitää aina muistaa, että haukia voi olla muuallakin kuin kasvien seurassa. Siksi osa heitoista kannattaa suunnata selän taakse avoveteen. Ei pidä ihmetellä, jos sieltäkin nappaa.

pyynnin jännitystä yhtään. Erittäin hauskaa kalastusta!

Ruohikkokalastuksen taktiikka Kuten edellä jo hieman vihjattiin, kaikki vesikasvustot eivät suinkaan ole haukea haettaessa samanarvoisia. Toisissa paikoissa pedot viihtyvät, toisissa taas eivät. Esimerkiksi etelärannikon sisälahdista löytää alueita, jossa päällisin puolin samanlainen ruovikkoranta jatkuu jopa kilometritolkulla eteenpäin. Vaikka vesien rehevöitymisestä hyötynyt järviruoko on haukea kiinnostava kasvielementti, turha kuvitella, että kaloja majailisi siinä tasaisesti pitkin matkaa. Jonkinlaisia hot spotteja voivat olla ruokovyön muodostamat niemenkärjet, aukkopaikat (esimerkiksi venesatamiin niitetyt urat), syväreunat, harvemman kasvuston alueet sekä usein myös ruovikkoketjun alku- ja päätöskohdat. Jos jossakin ruohonreunassa näkyy selvä pikkukalojen keskittymä, saattaa siinä lähellä lymyillä useampiakin nälkäisiä petoja.

◗ Ruohikkokalastus vaatii vavalta ja siimalta vahvuutta.

Erilaiset sammakkovaaput ovat hauskoja pintavieheitä ja kulkevat näppärästi vaikkapa lumpeenlehtien päällä. Alla eräs ruohosuojaversio aiheesta kalajigi, jossa koukku on piilotettu silikonin sisälle.

Kuumat pisteet kalastetaan vähän keskittyneemmin ja tasapaksu ”miljoonakaisla” harotaan läpi nopealla tempolla. Ennemmin tai myöhemmin siinäkin tulee vastaan paikkoja, josta saattaa saada monta kalaa lähes perättäisillä heitoilla. Vaikkei hauki varsinainen parvikala olekaan, jokin niitä tuntuu vetävän tietyille alueille. Nämä paikat eivät välttämättä

◗ Monofiilisiimaan verraten kuitusiima on venymättömänä turvallisempi vaihtoehto.

ole millään tavalla ennakoitavissa, ne pitää vain etsiä. Huomattavasti helpompaa haukien hakeminen on vesillä, missä kasvustoa ei ole ”kaikkialla”. Pieni ruovikkopoukama siellä, vesileinikkitupas tuolla, rakkoleväpatja täällä… Kun oppii tuntemaan kalavetensä heinikot, voi kalastuksen kohdentaa tehokkaasti potentiaalisimpiin paikkoihin. l

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 15


JIGIKALASTUS

◗ TEKSTI: TEEMU KOSKI

Matalat sisäselät ovat sekajigaajan valtakuntaa Rannikon matalat ja kivikkoiset sisäselät tarjoavat jigikalastajalle paljon kalastettavaa. Pyydystettävää löytyy ympäri vuoden, mutta kalat yhyttääkseen kalastaja joutuu usein näkemään hiukan vaivaa. Lämpiminä kesäkuukausina pienimuotoisten kalapaikkojen kiertely on aktiivista ja mukavaa ajanvietettä.

16 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

◗ Ahven ja hauki ovat siirtyneet merellä matalampaan veteen.

◗ Sisävesillä jigaajan kannattaa hakea kovapohjaisia vesialueita.


V

Ahventa ja haukea tavoittaa aiempaa matalammasta. Kuva: Mika Viitanen

alkolihaiset petokalamme, ahven ja hauki etunenässä, tuntuvat siirtyneen merellä matalampaan veteen. Varsinkin ahvenen pyytäjän kannattaa suosiolla unohtaa takavuosien selkäpatit ja keskittyä mantereen ja isojen saarien tuntumaan jääville suojaisille sisäselille. Tällä alueella ahvenkannat ovat vielä voimissaan ja raitapaitojen seassa luurailee myös haukia ja kuhia. Sisäselillä kalastus kannattaa keskittää kovien pohjien tuntumaan. Tämä tarkoittaa kalliota, kivikkoa tai soraa, ja paikat voivat olla hyvin vaatimattomia. Pienimuotoinen paikka ei välttämättä näy pinnalle saakka lainkaan. Vähäinenkin kohouma pohjasta voi olla hyvä kalapaikka, jos siinä vain on sopiva pohjanlaatu. Karttaan tällaisia, usein

vain noin puolen metrin kohoumia ei ole piirretty, vaan ne pitää itse etsiä. Perinteiset karikot, niemenkärjet ja virtaavat salmetkin ovat tietysti kokeilemisen arvoisia paikkoja, eikä vitaikkoalueitakaan sovi unohtaa. Kalastajalle löytyy lähes loputtomasti kalastettavaa ilman pitkiä siirtymiä. Kalat ovat usein pienissä parvissa ja kalastus on nopeatempoista pienten paikkojen etsimistä sekä kalastamista. Matalassa kalastus ja ankkuroituminen on kuitenkin vaivatonta ja kevyttä, joten päivässä jaksaa koluta useammankin paikan.

Sekakalastusta Syvyydeltään 2-5 metrin kalapaikoille jigi on erinomainen yleisviehe. Sillä tavoittaa pohjan vaivattomasti, ja kumikala kelpaa kaikille petokaloillemme. Saaliiksi kertyy usein kaikkia kolmea lajia painotuksen vaihdellessa vuodenajan mukaan. Viehevalinnoilla ja paikkaa hakemalla saalispussin koostumukseen pystyy toki vaikuttamaan, mutta täysin ilman saalista on vaikea jäädä.

Jigikalastaja harvoin jää ilman saalista.

◗ Jigikalastus on vaivatonta, halpaa ja lähes saalisvarmaa kalastusta.

◗ Syvyydeltään 2,5-metrinen vesi on erinomainen jigikalastukseen.

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 17


JIGIKALASTUS Jigeistä valitaan mieltymyksen mukaan joko luonnonmukainen väri tai ärsykeväri ja katsotaan, mikä sinä päivänä toimii raitapaidoille.

JIGIT

Jännityskerrointa nostaa myös mahdollisuus isoihin kaloihin. Kivikasojen liepeillä liikkuu myös keskipainoa kohottavia yksilöitä, eikä ahvenparven seasta jigin rouhaissut suurhauki, sen puoleen kuin kuhakaan, ole mitenkään tavaton yllätys.

Kalapaikat etsitään kaikuluotaimella Pinnanalaisten pohjanmuotojen etsimisessä kaikuluotain on ensiarvoisen tärkeä työkalu. Viistoluotaimesta on paljon hyötyä, mutta perinteiselläkin luotaimella pärjää, kunhan vain opettelee erottamaan kovan pohjan alueet. Tähän ei tarvita tuhansien eurojen hintaista huippukaikua, vaan kaikki värinäytölliset (ja vanhemmatkin) kalastuskäyttöön tarkoitetut luotaimet pystyvät erottelemaan kovan ja pehmeän pohjan. Kaikuluotain saa sitä voimakkaamman paluusignaalin, mi-

18 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

tä kovempi kohde on. Valitusta väripaletista riippuen vahvempi paluukaiku piirtyy näytölle voimakkaampana päävärinä. Useimmissa laitteissa oletusasetuksena on keltainen väripaletti, jolloin kova ja selkeä paluukaiku on kirkkaan keltainen pehmeän pohjan taittuessa sinisen tai punaisen sävyihin. Sopivan paikan löydyttyä vene ankkuroidaan tuulen yläpuolelle siten, että haluttu paikka saadaan kalastettua sopivan pituisilla heitoilla. Matalassa kalat väistävät venettä, jolloin kalapaikan päälle ankkuroitu vene saa parven hajaantumaan. Viistoluotaimella paikkojen etsintä kuitenkin helpottuu huomattavasti. Laitteen avulla pystytään kattamaan leveämpi alue kerralla ja ympäristöstä poikkeavat kohdat on helppo erottaa. Viistokaiulla on helpompi löytää myös aivan ruovikon

◗ Kaikuluotaimesta on korvaamaton apu kovia pohjia haettaessa.

Voimakasuintinen Relax Kopyto on hyvä valinta yleisjigiksi. Sitä kannattaa hankkia kaikissa kolmessa koossa: 2,5’, 3’ ja 4’ tuumaisina. Voimakasuintisen Kopyton rinnalle pakkiin kannattaa hankkia myös lajitelma hiukan maltillisemmin uivia runkoja: ainakin Savage Gear 3D Bleak, Westin Stanley The Stickleback, Daiwa Prorex Shad 3’ ja K.P. Baits Original Shad 2,5’ ovat paikkansa lunastaneet.

◗ Offset-koukut helpottavat kasvuston seassa kalastamista.


edustalle tai osin jopa sisälle jääviä kivilaikkuja. Tällaiset voivat olla erinomaisia paikkoja varsinkin syksyn edetessä.

Kalat etsitään kalastamalla Kaloja kaikuluotaimella ei välttämättä näe, mutta se ei todista, etteikö niitä paikalla olisi. Alle neljän metrin vedessä ne yleensä joko väistävät venettä tai painuvat aivan pohjaan, mistä niitä on hankala erottaa. Kalojen läsnäolo pitää siis tarkistaa vanhanaikaisin menetelmin eli kalastamalla. Varsinkin ahven paljastaa itsensä jo ensimmäisillä heitoilla, jos viehe on edes sinne päin, ei-

kä haukikaan juuri arkaile iskeä. Kuhaa etsivä joutuu toisinaan kampaamaan kalapaikan tiheämmällä kammalla, mokoma kun tuntuu olevan laiskempi ja iskee vasta vieheen kulkiessa aivan nenän edestä. Liian pitkään tyhjässä ankkuriparkissa ei kannata roikkua, viisi onnistunutta heittoa riittää jo kertomaan, onko paikalla aktiivista kalaa. Tämän jälkeen siirrytään joko kalastamaan paikkaa hiukan toisesta kulmasta tai jatketaan matkaa.

Vuodenkierto Ahven, hauki ja kuha viihtyvät sisäselkien kivipohjilla ympä-

ri vuoden. Kuha kutee muutaman metrin syvyisille kivikoille loppukeväästä, mutta pääjoukko häviää kiviltä nopeasti kudun jälkeen. Alkukesä toukokuun lopulta juhannukseen on parasta haukiaikaa, jolloin isojen kutulahtien edustoilla voi osua kerrassaan hurjaan syöntiin. Kesän edetessä hauetkin levittäytyvät laajemmalle. Heinäkuussa kalat ovat hajallaan ja varsinkin ahven alati liikkeellä. Tällöin saaliin eteen joutuu tekemään eniten töitä ja usein paras syönti osuu hetkiin, jolloin aurinko on horisontin tuntumassa.

Ahven alkaa parveutua elokuulle tultaessa ja kesän kääntyessä syksyksi. Loppukesä ja alkusyksy ovatkin parasta ahvensesonkia, jolloin kalapaikkaa aktiivisesti etsivä kalastaja ei voi välttyä raitapaitoja kohtaamasta.

Liejutaskurapu on yleistynyt Varsinkin ahventen mahasta löytyy nykyään yhä useammin liejutaskurapuja. Tämä maailman meriltä Suomeen levinnyt pieni nilviäinen saattaa olla yksi syy siihen, miksi ahvenet tuntuvat viihtyvän entistä paremmin matalissa rannikkovesissä. Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva, aikuisena noin euron

SEKAJIGAAJAN PERUSKALUSTO Sisäselkien sekajigaajan peruskalusto koostuu voimakkaasti uivista 5-10-senttisistä kalajigeistä ja 5-10 gramman jigipäistä. Seitsemängrammainen nuppi on hyvä yleispaino 3-5 metrin veteen ja niitä kannattaa hankkia 1-3/0 koukuilla. Kevyempää tarvitaan, kun kalat löytyvät matalasta, alle kahden metrin vedestä ja painavampaa lähinnä tuulen vetäessä siimaa pussille tuulisina päivinä. Ahvenelle kannattaa varata voimakkaasti uivien mallien lisäksi solakoita, terävästi tirittäviä 5-7 sentin malleja, kun taas hauki ja kuha ovat usein mieltyneet rennommalla tempolla uiviin jigeihin. Kuhalle myös pitkät matojigit ovat kokeilemisen arvoisia. Kuha on toisinaan myös varsin kranttu jigipään painon suhteen, ja sitä tavoitellessa ohjesääntönä on käyttää aina mahdollisimman kevyttä jigipäätä. Loppukesällä ja matalassa vidat haittaavat jigin uittamista. Vänkyrävartiset offset-koukut toimivat hyvin kasvuston seassa ja helpointa niiden käyttö on irtopainopään kera. Hiukan perehtyneempi kalastaja virittää off-

◗ Viisi heittoa riittää jo kertomaan, ovatko kalat paikalla.

set-koukutetun jigin pyyntiin liukupainon kera (Texas- ja Carolina-rigit), joilla vieheen saa tarjottua kalalle hienovaraisemmin. Liukupainorigausten käyttäminen on kuitenkin vaivalloisempaa, eikä tärppikään erotu yhtä selvästi. Näitä virityksiä kannattaa silti kokeilla varsinkin silloin, kun kala tuntuu olevan huonolla syönnillä. Hetkeksi pohjan yläpuolelle leijumaan jäänyt viehe saattaa tarjota empivälle kalalle juuri ne tarvitut lisäsekunnit aikaa iskeä. Väreistä jokaisella on omat suosikkinsa, ja kuten muussakin kalastuksessa, usko omaan vieheeseen tuntuu usein olevan vähintään yhtä suuressa roolissa kuin vieheen väri. Jos rasiaan kuitenkin varaa ainakin keltavihreän ärsykevärin, sini/musta-harmaan salakkavärin ja hileillä koristellun läpikuultavan ruskean ”moottoriöljyn”, ei kovin väärässä voi olla.

2,5-3’ jigirungot istuvat hyvin 1-1/0 koukkuihin. Apuhakasella varustetut jigikoukut ovat vanhoihin lyijykauluspäihin nähden ylivertaisia pieniä runkoja käytettäessä. Ohutkaan runko ei halkea koukkuun pujottaessa ja kestää paremmin käyttöä. Isommille jigeille sopiva koukkukoko on 3/0. Kuhalle ja varsinkin hauelle saa huoletta tarjota isompia jigejä. Isoimman Kopyton rinnalla rennommin uivat K.P.Baitsin 5’ Lazy Shad ja Relax Ohio ovat varsinkin viileän veden aikaan hauen mieleen, mutta kelpaavat myös kuhalle.

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 19


JIGIKALASTUS kolikon kokoinen taskurapulaji ylittää valtameriä rahtilaivojen painolastien mukana ja nykyään sitä löytyy murtovesialueilta ympäri maailmaa. Suomessa ensimmäiset liejutaskurapuhavainnot tehtiin vuonna 2009 Naantalissa, mistä ne pikkuhiljaa leviävät pitkin rannikkoa. Lajia tavataan etupäässä matalista rannikkovesistä, joissa ne asustelevat joko pohjamutaan kaivautuneena tai kivenkoloissa piileskellen.

Vieraslajit ovat aina riski Vieraslajit ovat aina riski, koska niiden vaikutuksia alkuperäiseen lajistoon ei voida ennustaa. Mutta ainakin ahven tuntuu ottavan tämän tulokkaan torjunnan tosissaan.

Liejutaskurapu näet tuntuu olevan yksi yleisimmistä ahventen vatsantäytteistä siellä missä rapua esiintyy. Nähtäväksi jää, miten laajalle rapu leviää ja miten se tulee vaikuttamaan rannikon lajistoon. Ravintoverkossa on harvoin tyhjää tilaa, joten jonkun alkuperäislajin kustannuksella liejutaskurapu todennäköisesti lisääntyy. Se ainakin on varmaa, että meren mudassa elävän pienikokoisen ja tehokkaasti lisääntyvän lajin hävittäminen on likimain toivoton urakka.

Rohkeasti vesille Matalien ja suojaisten sisäselkien jigikalastus on usein huomattavan hauskaa. Saaliin eteen joutuu näkemään hie-

man vaivaa, mutta päivän päätteeksi ruokakalat ovat useimmiten kasassa. Touhu on parhaimmillaan kesällä, eikä vaadi mittavia kalustohankintoja. Kevyt, jigaukseen sopiva avokelasetti ja muutaman kymmenen erivärisen ja -mallisen jigin valikoima riittää. Pohjanmuotojen etsiminen kaikuluotaimella vie harrastuksen vielä uudelle tasolle ja kalapaikkojen määrä vain kasvaa. Liikkuva kalastus kevyillä välineillä sopii hyvin myös perheen nuoremmille jäsenille. Matalat vedet tarjoavat monipuolisen ympäristön ja lähivesiinsä hiukan tarkemmin perehtyvä saattaa huomata ajaneensa aina merta edemmäs kalaan. l

Syvyydeltään 2-5 metrin kalapaikoille jigi on erinomainen yleisviehe, joka kelpaa kaikille petokaloillemme. Saaliin painotus vaihtelee vuodenajan mukaan.

20 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

◗ Liejutaskurapu on ahvenelle mieluinen vatsantäyte.

OTA TALTEEN

KERÄÄ RIKKOUTUNEET JIGIT TALTEEN Jigit ovat kulutustavaraa ja etenkin nirsolla tuulella oleva ahven on kehittänyt pyrstönkähveltämisestä suositun urheilulajin. Jigipyrstöjä saattaa hajota päivässä helposti viidestä kymmeneen kappaletta, pehmeitä malleja tätäkin enemmän. Toisinaan näkee, kuinka kalastaja repäisee hajonneen rungon koukusta irti ja nakkaa tämän yli laidan. Ja sinnehän se uppoaa: poissa silmistä, poissa mielestä. Pohjan tuntumasta ravintoa etsivä ahven kuitenkin saattaa nielaista myös pehmeän jiginraadon ja toisinaan jiginkappaleita löytyy peratessa kalojen mahasta. Jigirunkojen kunnosta päätellen osa näistä on ollut kalan mahassa jo hyvän tovin, mikä ei ajatuksena tunnu kovinkaan mukavalta. Jokainen itseään ja kalavesiään kunnioittava kalastaja siis laittaa jatkossakin jigiraadot samaan paikkaan kuin muutkin roskat eli roskikseen. Jigikumin voi myös käyttää uudestaan. Jos tuttavapiiristä löytyy jiginvalajia, voi raatojen antaa kokea uudestisyntymisen jiginvalajan muotissa kaatopaikalla tapahtuvan vuosituhantisen hajoamisen sijaan. Teko se on pienikin teko, vaikka sillä ei maailmaa yksin pelastettaisikaan.

◗ Jigiraadot kuuluvat roskikseen.


ONGINTA

◗ TEKSTI: JUHA OJAHARJU

Lahnoilla on ennen kutua kutukyhmyjä päässään ja joskus myös muualla vartalossaan.

LAHNAN pohjaonginta

avaa onkikauden Kevät ja alkukesä ovat kiireistä aikaa vapakalastajalle. Erilaisia kalastusmahdollisuuksia on yhtäkkiä tarjolla valtavasti, jopa niin paljon, että valinnan vaikeus voi yllättää. Monilla valinta osuu haukeen ja ahveneen, mutta useilla onkijoilla on päällimmäisenä mielessä lahna.

22 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

◗ Lahnat nousevat parvina jokiin aikaisin keväällä.

I

tselleni lahnan pohjaonginta on jo monen vuoden ajan ollut tärkeä osa avovesikauden alkua. Jokeen merestä nousevat lahnat tarjoavat onkijalle upeita elämyksiä, joita on pakko päästä kokemaan yhä uudelleen. Kausi alkaa heti, kun tulvavedet ovat laskeutuneet ja joen virtaama on laantunut riittävästi. Tässä voi olla suuria vaihteluja vuosien välillä. Joskus tulvat voivat jatkua pitkälle toukokuun puolelle, mutta toisinaan onkimaan saattaa päästä jo huhtikuun lopulla. Lahnat nousevat jokeen yllättävän aikaisin. Kun ensimmäisiä lahnoja ongitaan, voi joen rantapenkoilla olla vielä runsaastikin jäätä. Toisaalta kausi jatkuu pitkään ja hyvään lah-

nanongintaan on edellytykset myöhemminkin kesällä.

Kastemato on ylivoimainen syötti Ennen jokirantaan menoa pitää valmistautua. Ei riitä, että välineet ovat valmiina, vaan myös syöttien pitää olla kunnossa. Lahnalle eivät nimittäin kelpaa mitkä tahansa madot, etenkään keväällä, vaan niille pitää olla tarjolla isoja kastematoja. Nimenomaan niitä, lähes sormenpaksuisia matoja, jotka myös kastelierona tunnetaan. Voisi helposti kuvitella, että iso nippu joitain muita matoja, vaikkapa savimatoja tai kaupasta ostettuja tunkiolieroja kelpaisi yhtä hyvin, mutta ei. Kaikenlaisia matonippuja ja muitakin syöttejä on totta kai

◗ Keväällä lahnalle kelpaa ainoastaan isoimmat kastelierot, mielellään parilla maissinjyvällä maustettuna.


kokeiltu kastematojen loputtua, mutta tulos on ollut surkea. Myöhemmin kesällä muut madot ja toukat kyllä kelpaavat, mutta keväällä ainut oikea syötti lahnalle on kastemato ja mitä isompi sen parempi. Kastemadon päälle voi pujottaa höysteeksi pari maissinjyvää, jotka auttavat pitämään madon koukussa ja mahdollisesti värillään herättävät lahnan huomion. Lahnojen yksipuoliset makumieltymykset ovat johtaneet Isot kasiaismadot ovat lahnan herkkulistan kärjessä. Lahnat nousevat jokeen jo aikaisin keväällä, jolloin kelit voivat olla vielä hyvin viileät. Onkijan on siis syytä pukeutua lämpimästi.

siihen, että hyvät kastematojen kaivuu- ja poimintapaikat ovat keväisin kullan arvoisia. Niiden sijaintia varjellaan kuin parhaita kalapaikkoja, ellei jopa tarkemmin.

Välineet paikan mukaan Lahnan pohjaongintaan tarvitaan nimensä mukaisesti pohjaongintavapa. Lahnat löytyvät usein joen keskeltä, jossa syvin uoma kulkee. Syötti ja paino pitää siis, ainakin isoilla joilla, saada heitettyä kauaksi ja se vaati riittävän pitkän ja voimakkaan vavan. Hyvä valinta on 12-13 -jalkainen (3,6-3,9 m) ja jäykkyydeltään (test curve) noin 1,5-1,75 lb vapa. Kun ongitaan virtaavasta vedestä, on vavassa oltava värinäkärki, josta tärpit havainnoidaan. Pohjaonkivapa on ostettaessa yleensä varustettu kolmella eri jäykkyyksisellä vä-

rinäkärjellä, joita voi vaihtaa tilanteen mukaan. Vapaan kiinnitetään avokela, jonka sopiva koko on luokkaa 2000-3000. Kelassa tärkeintä on hyvä jarru ja että se on puolattu täyteen siimaa. Vajaalla puolalla heitot voivat jäädä liian lyhyiksi ja sitä kautta kalat saamatta. Siimaksi kannattaa valita kuitusiima, etenkin jos ongitaan kaukaa. Venymättömän kuitusiiman avulla kalat saa tartutettua merkittävästi paremmin kuin monofiilisiimalla.

Viimeinen metri Pääsiiman päähän sidotaan rigi eli siiman, painon ja koukun muodostama kolminaisuus, jolla on ratkaiseva rooli kalan saamisessa tai saamatta jäämisessä. Kaikki lajiin tarkemmin tutustuneet tietävät, että erilaisia pohjaongintarigejä on kehitelty lukematon määrä. Parasta on kuitenkin pitää homma yksinkertaisena. Varsinkaan keväällä ei ole tarvetta sitoa mitään erikoisrigejä. Minulla ja parilla kalakaverillani on yleensä käytössä tavallinen paternos-

VINKKI

OTA SUMPPU MUKAAN

Keväällä lahnat tuntuvat nousevan jokeen parvina. Välillä voi joutua onkimaan useamman tunnin ilman ainuttakaan lahnaa, kunnes niitä yhtäkkiä voi tulla monta pienen ajan sisällä. Parvi voi uida nopeasti ohi, siksi onkijan kannattaa pitää mukana sumppua, johon lahnat voi laittaa hetkeksi odottamaan. Valokuvaamisen ja mahdollisen punnituksen voi hoitaa sitten, kun parvi on uinut ohi. Sama periaate pätee myös kesällä, kun lahnaparvi on saapunut mäskin houkuttamana onkipaikalle.

◗ Lahnanongintaan pohjaonkivapa varustetaan värinäkärjellä ja avokelalla.

◗ Pääsiiman päähän solmitaan siiman, painon ja koukun kolminaisuus.

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 23


ONGINTA SUURLAHNA

MISTÄ TAVOITTAA JÄTTILAHNA?

Pääosa lahnoista, joita joella onkiessamme saamme, ovat keskimäärin kahden kilon painoisia. Osa on pienempää, osa suurempaa. Ihan hyvän kokoista lahnaa siis, mutta todella isot lahnat puuttuvat, tai ainakaan emme ole saaneet sellaisia. Suurimmat kalat tulevat yleensä aivan joen alaosilta ja ylävirtaan mentäessä keskikoko pienenee. Yli kolmen kilon lahnoista kuulee joskus puhuttavan, mutta ne ovat näillä jokivesillä hyvin harvinaisia. Pohjanmaan joet eivät siis selvästikään ole suunta, jonne suurlahnoja jahtaavan kannattaisi hakeutua. Mutta minne sitten tulisi mennä?

SVK:n nettisivujen suurkalaosion alta löytyy lista kaikista ennätyskalarekisteriin hyväksytyistä kaloista. Rekisteriin hyväksyttyjen suurlahnojen saantipaikkakuntia selatessa huomaa, että suurimmat lahnat saadaan lähes poikkeuksetta Itä-Suomesta. Kaksi rekisterin suurinta lahnaa, jotka kumpikin ovat painaneet 7,45 kiloa, on saatu Imatralta ja Juvalta. Seuraavina tulevat Liperi (7,440 kg), Kitee (7,33 kg), Enonkoski (7,2 kg) ja taas Imatra (7,08 kg). Jostain syystä siis Itä-Suomessa on otolliset olosuhteet, joissa lahnat voivat kasvaa todella suuriksi. Jos siis tavoittelet jättilahnaa, suuntaa itään. Se on minullakin suunnitelmissa.

ter-rigi, jossa koukkuun menevä siima on hieman pidempi kuin painolle menevä siima. Kummatkin siimat on sidottu pääsiiman päässä olevaan leikariin. Koukkutapsin materiaalina käytän yleensä fluorocarbonia, joka on jäykkä, eikä sen ansiosta mene yleensä sotkuun. Sopiva paksuus on esimerkiksi, 0,25 milliä. Painon sitomiseen käytän

Lahnanonkijan on syytä ottaa haavi mukaan kalareissulle.

Kun lahnan kutuaika on ohi, tarvitaan onginnassa mäskiä. Tuolloin vaihdetaan rigiin painon tilalle feederi, jolla mäski toimitetaan onkipaikalle. Feederi toimii samalla myös painona. Kuvassa on erilaisia feedereitä ja pohjaongintaan tarkoitettua mäskiä.

24 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

astetta ohuempaa monofiiliä, jolloin mahdollisen pohjaan jäämisen sattuessa on heikoin kohta painon ja pääsiiman välissä.

Yllättävän suuri koukku Sopiva paino vaihtelee virtauksen mukaan, mutta yleensä käytössä on noin 40-60 grammaa painoa. Kun lahnat ovat kuteneet, voi painon korvata feederillä, jonka avulla kaloille saadaan toimitettua mäskiä. Etenkin keväällä, kun syötti-

nä käytetään kastematoja, saa koukku olla yllättävän suuri. Sopiva koukkukoko on tuolloin välillä 2-1/0. Ison syötin ja koukun etuja ovat, että ne karsivat osan muiden kalojen tärpeistä pois. Myöhemmin kesällä voi olla syytä käyttää hieman pienempiä koukkuja, varsinkin jos lahna on aralla syönnillä.

Onginnan tekniikasta Lahnan pohjaonginta on periaatteessa helppoa. Heitetään pohjaonki keskelle jokea, laitetaan vapa vapatukea vasten, tarkkaillaan vavan kärkeä ja tartutetaan kala. Käytännössä

◗ Lahnan onginnassa tulee seurata herkeämättä värinäkärjen pieniäkin liikkeitä.

se ei tietenkään ole näin yksinkertaista. Vaikein osa on tartutuksen ajoittaminen ja sen tekeminen. Ideaalitilanteessa vavan kärki lähtee hitaasti taipumaan, jolloin tehdään tartutus ja kala on kiinni. Usein tärpit eivät kuitenkaan ole näin selviä, vaan vavan kärjessä voi näkyä eriasteista nypytystä, tärinää, nopeita riuhtaisuja tai lähes mitä tahansa. Tilannetta sekoittavat myös muiden kalojen tärpit, joiden määrä yleensä lisääntyy kevään edetessä. Ei ole harvinaista, että kahdesta vierekkäin jokirannassa istuvasta onkijasta vain toinen saa kaloja, vaikka kummallekin tulee tärppejä. Itsekin olen saanut tämän kokea ja turhautuneisuus oli silloin suurta. Toisaalta kun hommasta pääse taas jyvälle, on onnistumisen tunne huikea. Jotta tärpit saa muutettua kalaksi, tulee hommaan keskittyä kunnolla. Vapaa kannattaa pitää sylissä, antaa sen levätä vapatukea vasten ja seurata herkeämättä värinäkärjen liikkeitä. Tartutuksessa tulee olla nopea. Jos vapa on maassa, ei tartutusta yleensä ehdi tehdä ajoissa. l

◗ Suomen suurimmat lahnat kasvavat Itä-Suomessa.


Siivuta lahnafilee ohuiksi viipaleiksi.

Sitruunamarinoitu lahna n nahallista lahnafileetä n sitruunamehua n oliiviöljyä n purjosipulia n roseepippuria n viherpippuria n hienoa merisuolaa

Siivuta lahnafileet ohuiksi viipaleiksi. Silppua purjosipuli. Lado vuorotellen (tarjoilu)astiaan purjosipulia ja lahnasiivuja. Laita jokaisen lahnakerroksen päälle mausteeksi ripaus suolaa ja reilusti pippureita sekä hieman oliiviöljyä. Kaada lopuksi päälle niin paljon sitruunamehua, että lahnasiivut peittyvät. Anna marinadin kypsyä jääkaapissa yön yli tai kunnes lahnasiivut ovat muuttuneet läpikuultavista valkoisiksi. Tarjoa tumman leivän päällä tai perunan kera. Lado kerroksittain lahnasiivuja ja mausteita.

KALA

HERKUT ◗ TEKSTI JA KUVAT: KARI NYBERG JA JAANA VETIKKO

K

Sitruuna marinoi

LAHNAN

maistuvaksi

un meriveden lämpötila alkaa nousta kevään siianongintakauden hiljalleen hiipuessa, myös särkikalat alkavat ottaa hanakasti kiinni matosyöttiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jännittävä pohjaonginta olisi lopetettava vuodeksi, vaan vaihdetaan ainoastaan pyynnin kohdelajia. Mätiään ennen touko-kesäkuun kutua kypsyttelevät lahnamammat tankkaavat juuri tähän aikaan energiavarastojaan ja ne kelpuuttavat kernaasti välipalakseen onkipaikan pohjalle tarjotun lieron tai vielä mieluummin kastemadon pätkän. Lahnaparven osuessa onkijan kohdalle saalista tulee usein ja runsaasti kotiin vietäväksi. Tainnutetusta, verestetystä ja jäähdytetystä lahnasta voidaan lei-

kata veitsellä fileet joko tavalliseen tapaan ohuine kylkilihoineen tai ottamalla talteen ainoastaan selkäfileet ja peräevän yläpuoleiset pyrstölihat. Oikein alkukäsitellyn lahnan verettömästä ja vaaleankauniista fileestä voidaan leikata läpikuultavan ohuita siivuja. Fileeseen suomuineen paikalleen jätetty nahka helpottaa siivujen leikkaamista. Lahnafileiden sisälle jäävät teräväkärkiset ja monihaaraiset lihasruodot eivät haittaa siivujen syömistä, jos siivuttaminen aloitetaan fileen niskapuolelta. Tällöin ruodot katkeavat ohuiden siivujen sisälle havaitsemattoman lyhyiksi pätkiksi, eikä niiden olemassa oloa edes huomaa. Lisäksi marinointiliemen sitruunamehu ja suola pehmentävät viimeisetkin ruodonrippeet olemattomiin. l 3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 25


Kalastusmahdollisuuksien

KALA PAIKKA

-

◗TEKSTI JA KUVAT: JARI TUISKUNEN

MERIKARVIA Tarjolla on ottipaikkoja joella ja merellä, eikä järvellekään ole pitkä matka.

K

alastusmatkailijalle satavuotias Suomi on täynnä harrastusmahdollisuuksia, mutta läheskään joka puolella ne eivät ole samaa tasoa kuin Merikarvialla. Tässä satakuntalaisessa pikkukunnassa voi kalastaa laadukkaasti niin joella kuin merelläkin. Eikä matka ole pitkä naapurin puolella olevalle Isojärvellekään. M erikarvian maineikkain, jo 1990-luvun alkupuolelta asti niin sanotun Kalakierrosprojektin puitteissa tunnetuksi tehty kohde on Merikarvianjoki (www.merikarvianjoki.fi). Suosion syyt ovat moninaiset. Koskikalastajat osaavat arvostaa lupa-alueen pituutta ja monipuolisuutta niin maisemallisesti kuin kalastollisesti, sekä runsasta palveluvarustusta jokivarren laavuista vuokramökkeihin ja hotelliin saakka. Eikä sijaintikaan ole paha, sillä esimerkiksi Porista sinne on 50:n ja Tampereelta 150 kilometrin ajomatka.

Kuutisen kilometriä koskia Valtatie 8:n alta alkava ja 24 kilometriä myöhemmin Selkämeren saavuttava kalastusalue luikertelee enimmäkseen vehreissä maalaismaisemissa peltojen,

26 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

lehtometsien ja sinne tänne siroteltujen jokivarsiasumusten huomassa. Alaosallaan se liippaa Merikarvian keskustaa, hävitäkseen taas lopun matkan ajaksi metsien siimekseen. Pitkälle juoksulle mahtuu useita koskijaksoja. Monet niistä ovat satojen metrien, jopa yli kilometrin mittaisia – yhteispituutta koskilla on kuutisen kilometriä – joten tilaa on isollekin kalastajajoukolle. Koko alueen kalastamiseen saa kulumaan helposti päivän jos toisenkin.

Moni-ilmeinen Lankoski Pomarkun Isojärveltä starttaavan joen ylin kalapaikka on yksi sen suosituimmista ja moni-ilmeisimmistä koskista, Lankoski. Jo ennen Vaasantien alittamista

Merikarvian hauet rikkovat usein metrin rajan. Tämäkin nappasi Spintube Pikeen.

◗ Merikarvialla kalastusalue luikertelee kauniissa ja vaihtelevissa maisemissa.

◗◗ Lankoski on Merikarvian yksi suosituimmista kalapaikoista.


INFO

MERIKARVIANJOKI ➤ KALASTUSKAUSI: Koko vuosi. ➤ LUVAN HINTA: Saatavana 4 h, 1 vrk, 2 vrk, 1 vko, kausilupia, vuosilupia sekä perhelupia. Hinta vaihtelee lupatyyppien, viikonpäivien ja vuodenaikojen mukaan. Esim. arkipäivisin 17 €/ vrk ajalla 15.6.-15.8. ja 23 €/vrk tämän ulkopuolella, pois lukien talvi 1.11.-31.3. 15 €/vrk. Myös edullisempia nuorisolupia.

➤ LUVAN MYYNTI: Verkkokaupassa osoitteessa jokiluvat.merikarvianjoki.fi. Lisäksi Lankosken Köffi, Tuorilan SEO ja Merikarvian R-kioski.

➤ RAJOITUKSIA: 2 kirjolohta/vrk, perheluvalla 3/vrk. Taimenet, merilohet, harjukset ja siiat vapautettava. Kalastus sallittu uistimella, perholla ja pilkkimällä, pilkissä ei kuitenkaan saa olla luonnollista syöttiä tai syöttitahnaa.

Matala ja kivikkoinen Puukoski on hiukan haasteellinen kalastettava. Kahluuhousut auttavat kalastajaa ainakin vieheiden pelastamisessa.

Purupakka, Stäävit ja Vaadit

Lankosken voimalauoman rannalle pääsee pyörätuolillakin.

◗ Lankosken alaosiltakin löytyy hyviä ottipaikkoja.

virta jakautuu voimala- ja luonnonuomaksi, jotka yhtyvät vasta vajaa kaksi kilometriä alempana toisiinsa. Kalastettavaa koskea lyhyine välinivoineen ja -suvantoineen on siis kaikkiaan lähes neljä kilometriä. Tosin matalan veden aikaan luonnonuoma saattaa olla olemattomine juoksutuksineen perin vaikeasti kalastettava. Kuivakausien vähävetisyys onkin yksi Merikarvianjoen ongelmista. Kalat kun ovat silloin arkoja ja hankalasti narrattavia. Lankoskella kalastuspaine keskittyy helpon saavutettavuuden vuoksi yläosalle ja ennen kaikkea voimalauomaan, mutta hieman pidemmälle alavirtaan käveltäessä ei ole vaikeaa löytää vähemmän häirittyjä niskoja, nivoja ja koskenalusia. Kun ottipaikat pääsee ronkkimaan yksikseen, ovat tärpin mahdollisuudet paremmat. Lankosken jälkeen seuraava merkittävämpi koski tulee vastaan reilu viisi kilometriä alempana, ellei väliin jäävää pientä, peltojen keskellä olevaa Konihaaraa sellaiseksi lasketa. Matalaprofiilinen Puukoski alkaa pitkähköllä metsän reunustamalla nivalla, leviää niittyaukealle isojen kivien rikkomaksi, hyvin loivaksi koskentapaiseksi, tekee mutkan ja kiihtyy hieman, rauhoittuu pieneen välisuvantoon ja jatkaa siitä vauhtia keräten seuraavaan suvantoon. Pituutta tällä viipaleella on reilun kilometrin verran.

Puukoskesta pari kolme kilometriä alempana virta voimistuu jälleen muodostaen kolmen kalapaikan ketjun nimeltään Purupakka, Stäävit ja Vaadit.

◗ Puukoski on noin reilun kilometrin mittainen haasteellisempi kalapaikka.

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 27


KALA PAIKKA

-

Tyypillisin saalis eli kirjolohi nappasi pikkuvaappuun Vaaditin alaosasta.

Purupakka on saanut nimensä paikalla joskus sirisseen sahan tuottamasta purukasasta. Itse virranpätkä on melko ilmeetön maukkaimpien ottipaikkojen sijoittuessa rannalla olevan laavun kohdalle niskaimuun ja loppuliukuun. Vaikka tämä perattu jokikaistale selkeästi kaipaakin kunnostustoimia, eivät kalansaamisen mahdollisuudet ole ollenkaan huonot. Itse olen onnistunut parhaiten ennen seuraavaa eli Stäävitkoskea olevalla tasaimuisella niska-alueella. Vetovoimaisuutta parantaa vähäinen kalastuspaine moneen muuhun kohteeseen verrattuna. Stäävit starttaa heti Purupakan suvannon jälkeen matalalla

28 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

SAALIS

KIRJOLOHEN LISÄKSI TAIMENTA Merikarvianjoella vieheenviskojan perussaalis rakentuu kilon puolentoista painoisista kirjolohista. Niitä kipataan useisiin koskiin keskimäärin parin viikon välein, keväästä syksyyn. Toki joukossa voi välillä olla pari-kolmekiloisiakin möykkyjä, jos hyvin sattuu. Kalojen keittiöarvoa vähentää niihin lämpimän veden aikaan tarttuva mudan maku, joka täkäläisillä lohilla on melko tavallinen ongelma. Keskikesällä lupahintakin on edullisempi. Harvinaisempi mutta oikeaan aikaan varsin mahdollinen saalis on meritaimen.

◗ Purupakan vetovoimaisuutta parantaa sen vähäinen kalastuspaine.

Laji nousee jokeen keväällä kuoreparvien vanavedessä kohta jäiden lähdettyä ja on tavoitettavissa parhaiten huhti-toukokuussa. Vesien lämmettyä mahdollisuudet yhteydenottoon pienenevät, parantuakseen taas syksyllä kutuajan lähestyessä. Haluttaessa taimenta siiman päähän kannattaa toivoa kohtuullisen korkeaa vettä ja hakeutua rauhallisemmille koskille, jonne kirjolohia ei istuteta. Hyviä kohteita ovat esimerkiksi Änki, Lehtisenkoski ja Holmankoski sekä muutamat virtapaikat Holman ja Lehtisen välissä.

◗◗ Jokeen lasketaan kirjolohia keväästä syksyyn parin viikon välein.


rännikoskella. Sitä seuraa pieni monttuisa välisuvanto, jossa virta tekee yhdeksänkymmenen asteen mutkan ja jatkuu loivana koskena maantiesillan alle saakka. Välisuvanto on ilman muuta alueen hotspotti, johon niin nousukalat kuin istukkaat mielellään pysähtyvät, mutta toki kosketkin kalastaa kannattaa. Sillan jälkeen koski muuttaa nimensä Vaaditiksi. Virta on tälläkin sektorilla ylintä osaa lukuun ottamatta loivajuoksuinen, matala ja homogeeninen. Kivenmurikat ja ruohosaarekkeet luovat ripauksen rikkonaisuutta ja piilopaikkoja erityisesti kosken alemmilla osilla, jossa mielekäs kalastusalue jatkuu aina voimalalinjoille saakka.

Kunnostettu Piinu Seuraavaksi virta kuohahtaa reilummin Piinukoskella, Vaaditilta noin kahden kilometrin päässä. Piinu on mielenkiintoinen kalapaikka osin siksikin, että se kuuluu kunnostuksen kokeneisiin kohteisiin. Virrassa on paikoin syvyyttä ihan kunnolla ja isojen kivirykelmien ynnä monttujen luomia piiloja kaloille. Erityisesti kävelysillan kummallekin puolelle jäävä kaistale on kalojen ja kalastajien suosiossa, mutta ronkkimisen arvoista, sopivasti rikkonaista virranjuoksua riittää myös pitkän matkaa alaspäin. Piinukosken laavu töröttää mäenharjalla lähes kuusamolaistyyppisissä jokimaisemissa.

Holmankoski keskellä kylää Piinukosken alaosista ei ole enää kuin kilometrin matka Holmankoskelle, joka onkin jo keskellä kylää ja helpon saavu-

◗ Piinukoskella on paikoittain syvyyttä reilustikin.

Ylh. Osa Merikarvianjoen koskista on kunnostettu perkuiden jäljiltä, kuten kuvan Piinukoski. Oik. Merikarvianjoella on satsattu kalastajien viihtyvyyteen monenlaisilla rakenteilla. Tämä silta löytyy Piinukoskelta. Oik. alla. Eumerin hotelli ja kalastustarvikeliike sijaitsevat keskeisellä paikalla Holmankosken rannalla.

tettavuutensa vuoksi yksi suosituimmista kalastuskohteista. Yläosa kuuluu paikallisen kalastusväline- ja kalastusmatkailufirma Eumerin yksityisalueeseen ja on vain yrityksen asiakkaiden käytettävissä. Yleiseen kalastusalueeseen puolestaan lukeutuu legendaarinen Holmankosken suvanto sekä siitä alkava pitkähkö, vuolas koskijakso.

◗ Holmankoski on parhaimmillaan matalan veden aikaan.

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 29


Sekä suvannossa että kunnostetussa KALA- koskessa on runsaasPAIKKA ti hyviä ottipaikkoja. Koski tosin on parhaimmillaan matalahkon veden aikaan. Varsinkin suvanto on helppo ja kalaisa kohde vaikka koskikalastusta aloittelevalle, kunhan ei uita vieheitään kovin syvällä.

Lehtiseltä Salmelankoskelle Lehtisenkoski alkaa Merikarvian keskustaan vievän tien 2680 sillan yläpuolelta. Siitä se jatkuu loivana, yksitoikkoiseksi perattuna ränninä noin neljäsataa metriä, kunnes hiipuu peltojen keskellä lepäävään syvään suvantoon. Tämä koski ei kuulu kirjolohi-istutusten piiriin, vaikka niitäkin siitä saadaan. Sen sijaan taimenpaikkana se on kalastamisen väärti, varsinkin niskaltaan. Kuten myös muutama sata metriä alempana oleva lyhyt ryöpsäys Änki, jonka niskalla kannattaa nousutaimentärppiä odottaa ihan tosissaan. Viimeisenä vastaan solisee löysävirtainen Salmelankoski vajaa kilometri Änkistä alaspäin. Maantie ylittää joen tässäkin kohdassa, ja rannalla on laavu tulipaikkoineen. Alimpana koskena Salmela vastaanottaa nousukalat ensimmäisenä, joten siinä mielessä paikka on otollinen taimenen kyttääjälle. Saattaa siitä ahvenen, hauen, säyneen tai kirjolohenkin yhyttää.

Lohi, siika ja harjus harvinaisia saaliita Merilohi oli ennen melko yleinen pulssinkohottaja Merikarvianjoessa, mutta kun istutuskanta vaihdettiin nevalaisesta tornionjokelaiseen, kalojen ku-

30 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

ISOJÄRVI

KUHAHOMMIIN ISOJÄRVELLE

Jos Merikarvialta haluaa lähteä kuhaa jigittelemään, suunta on ilman muuta Merikarvianjoen syöttöallas Isojärvi. Tummavetinen, maksimissaan kymmenen metrin syvyinen järvi on poikkeuksellisen antoisa kuhastuskohde, mutta tämänkin apajan saavuttamista haittaa ranta-alueiden kivikkoisuus. Myöskään veneenlaskupaikkoja ei turhan tiheässä ole. Isojärven kuhapaikat löytyvät sen selkävesiltä, pienten pakkojen ja matalikkojen liepeiltä, vuodenajasta riippuen noin 3-6 metrin syvyydestä. Ottipaikat ovat varsin tarkkoja, eikä summittaisella jigin viskelyllä saavuta luultavasti mitään. Mutta kun kohdalle osuu, voi yksiltä ankkurisijoilta saada jopa kymmeniä kaloja. Valtaosa kuhista jää melko varmasti alle 42 sentin mittarajan, mutta on järvestä jigitelty kymppikiloisiakin. Ne tietysti kannattaa päästää lisääntymään ja ottaa ruokakalat pienemmistä, joita tulee yleensä riittämiin Isojärvi on kelpo kuhajärvi ympäri vuoden, mutta parhaat ajat keskittyvät sielläkin touko-syyskuun välille.

ninkaan kiinnostus pikkuvirtaa kohtaan väheni dramaattisesti. Nykyisinkin lohen saaminen on tuurilla mahdollista, mutta varta vasten lohikalaan ei näille koskille kannata enää lähteä. Hiukan samaa voi sanoa vael-

lussiiasta, joka on myös harvinaistunut 2000-luvulla huomattavasti. Syksyllä saapuvat vaeltajat olivat yleisesti kookkaita, parhaimmillaan usean kilon painoisia, mutta nykyisellään sellaisten kohtaaminen

◗ Lehtisenkosken niskalta on hyvä mahdollisuus saada taimenta.

on jokseenkin epätodennäköistä. Syyllisiä lamaan lienevät niin liikakalastus merellä kuin siian elin- ja lisääntymisolosuhteiden yleinen heikkeneminen. Lohikaloista lajistoon kuuluu vielä harjus, mutta harvinainen

◗ Merilohi on joelta hyvin harvinainen, mutta ei mahdoton saalis.


OPPAAT

OPPAAN KÄYTTÖ KANNATTAA Kalastuksen haastetta kuitenkin lisää yleisilmeeltään matala ja erittäin kivikkoinen vesistö, joka saattaa aiheuttaa mittaviakin taloudellisia yllätyksiä varomattomalle veneilijälle. Siksi ammattitaitoisten kalastusoppaiden hyödyntäminen on kokemattomalle enemmän kuin suositeltavaa. Itse olen kalastellut näillä vesillä pelkästään Eumerin voimakolmikon Jaakko ja Olli Ojamon sekä Harri Lundelinin kanssa (www.eumerfishing. com). He tuntevat reviirinsä läpikotaisin, joten ehkä mielikuvani alueen kalaisuudesta olisi paljon vaatimattomampi, jos olisin liikkunut vesillä vain itsekseni. Nyt käsitykseni on, että saalisvarmempia ison hauen ja nätin kokoisen syysahvenen kalastuspaikkoja saa tosissaan Suomesta etsiä. Tosin en puhu kymppihauista, joita ei meidän veneeseemme ole ainakaan toistaiseksi sattunut, mutta kokoluokka 5-8 kiloa eli metri plus on ollut ilahduttavan hyvin edustettuna. Ja ahvenilla ei puoli kiloa ole ollut kummoinenkaan harvinaisuus, toki tavallisimman kokohaarukan asettuessa 200-300 gramman nurkille. Satunnaisesti ovat Eumerin asiakkaat saaneet yli kilonkin painoisia kyrmyjä. Hyvän kokoiset ahvenet ovat haluttuja pyyntikohteita syksyisin. Kalastusopas Harri Lundelin näyttää mallia.

Holmankosken suvanto on yksi kirjolohien istutuspaikoista ja siksi suosittu kohde.

sekin on saaliina, ellei lajia osaa etsiä määrätyiltä alueilta oikeaan vuodenaikaan.

Vain kirjolohta saa ottaa saaliiksi Pitää muistaa, että nykyisen kalastussäännön mukaan kaikki taimenet, merilohet, siiat ja harjukset pitää vapauttaa. Toisin sanoen lohikaloista vain kirjolohia voi ottaa saaliiksi ja niitäkin saaliskiintiön 2/vrk puitteissa. Tämän vuoksi olisi myös fiksuinta keskittää kalastus kirjoloheen, jotta uhanalaisia lajeja häirittäisiin mahdollisimman vähän. ”Vahinkoja” toki voi ja saakin sattua.

Lohikalojen lisäksi virtaa kansoittavat tavanomaiset järvi- ja rannikkolajit, joista ehkä merkittävin on hauki. Joen pitkiltä, vähän kalastetuilta suvantoalueilta on saatu useampia yli kymmenen kilon vonkaleita. Loistavat kasvun edellytykset hauelle tarjoaa tietenkin tankkiauto, joka laskee säännöllisin väliajoin vaarasta tietämättömiä kirjolohia virran syliin. Osa yksilöistä harhautuu haukien reviireille suvantoihin ja ovat vaarassa joutua suuriin suihin.

Meri antaa haukia ja ahvenia Merikarvia ei olisi nimensä veroinen, ellei maaraja loppuisi rannikkoon. Se taas tarkoittaa näillä kohdin mainioita kalastusmahdollisuuksia suojaavan saariston sokkeloissa, joissa vähän kovempi tuulikaan ei pysty reissua latistamaan. Huvia vavanheiluttajille tarjoavat erityisesti hauet ja ahvenet, mutta ulompana rannikosta eli lähinnä Ouran saaristossa myös taimen ja siika muuttuvat pyytämisen arvoisiksi kalalajeiksi.

Keväin syksyin Kevään haukisesonki käynnistyy näillä lakeuksilla myöhem-

◗ Matala ja kivikkoinen vesistö antaa haastetta kokemattomalle veneilijälle.

◗ Lohikaloista ainoastaan kirjolohia saa ottaa saaliiksi.

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 31


min kuin etelärannikolla. JosKALA- tain syystä ennen PAIKKA kutua kalastaminen ei ole palkinnut kovinkaan hyvin, sen sijaan kudusta viikko pari eteenpäin ovat haukikarkelot alkaneet kiivaina ja jatkuneet hyvän tovin alkukesälle saakka. Uudelleen ison kalan mahdollisuudet paranevat syyskuun tienoilla, kun lämpöisiä vesiä paenneet suurhauet saapuvat sisäsaariston mataliin lahtiin tankkaamaan energiaa talven varalle. Otollista haukivettä löytyy niin joen alajuoksulta, jokisuulta kuin lähiseutujen ruovikkoisista lahdista ja sisäselkien reunoilta. Koska näillä vesillä kalastetaan pääosin matalasta tai hyvin matalasta vedestä, josta ei sakeaa vesikasvillisuuttakaan puutu, vieheet on syytä soveltaa olosuhteisiin sopiviksi. Eumerin kehittelemä Spintube Pike -heittoperho on näihin salaattitarhoihin passeli. Vaikka olen usein kokeillut verrokkina monenlaisia muitakin vieheitä, niiden päihittäjää on ollut vaikea löytää.

Parhaiten on ahventa syksyllä Ahvenen kalastus tarjoaa Merikarvian vesillä parastaan syksyllä, kun lajille ominainen syysparveutuminen käynnistyy joskus elokuun lopulla tai syyskuun alkupuolella. Ahvenet pitävät virtaavasta vedestä, joten oivallisia apajia tarjoilevat esimerkiksi muutamat virtasalmet jokisuun lähistöllä. Myös sisäselkien pakat rinteineen keräävät kyrmyniskoja puoleensa. Täällä ei ahvenia tarvitse juuri viittä metriä syvempää narrata. Tavallisimmin vettä on veneen alla 1,5-3 metriä, joten ji-

32 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

Kevyehköt vapavälineet sopivat Merikarvianjoelle. Myös vieheet saavat olla matalakulkuisia, sillä syvyys on pääosin 0,5-2 metrin luokkaa. Yksihaarakoukulla varustettu Spintube Pike kulkee nätisti ruovikoissa ja kiinnostaa kaiken kokoisia haukia.

gipään painoksi riittää siimasta ja tuulesta riippuen useimmiten 5-7 grammaa. Jos haluaa käyttää lippaa tai pientä vaappua, myös niille viehetyypeille nämä pyyntisyvyydet vielä toimivat. Ylivoimainen ahvenen suosikki on näillä(kin) laineilla

ollut 5,5-senttinen Mikado Fishunter -kalajigi. Väreistä suosikin nimeäminen on paljon vaikeampaa, mutta kokeilla kannattaa sekä ärsyjä että luonnollisia. Kalat kyllä kertovat, mikä on päivän muoti. Kuhaakin Merikarvian edus-

◗ Haukikarkelot ovat parhaimmillaan viikko pari kudun jälkeen.

talla esiintyy, mutta enempi satunnaisesti. Kalan silloin toisen tällöin saattaa saada ahvenen jigittelyn ohessa, mutta pikemminkin tuntuu, että kuhat käyttävät näitä vesiä enempi ohiuintitarkoituksissa. l

◗◗ Kuha on Merikarvian edustalla vain satunnainen ohikulkija.


◗ KALATALOUSALUEET Vapaa-ajankalastajin edustus saatiin 60 prosenttiin kalatalousalueista Suomeen perustettiin alkuvuoden aikana 116 uutta kalatalousaluetta. Ne ovat kalavesien omistajien ja käyttäjien yhteisorganisaatioita, jotka huolehtivat alueen kalavesien hoidosta ja kalastuksen järjestämisestä. Vesien suurimman käyttäjäryhmän eli vapaa-ajankalastajien edustaja tuli valituksi vain 69 alueen hallitukseen eli noin 60 prosenttiin kalatalousalueista. Tulosta voidaan pitää välttävänä ja alueellisia eroja on paljon. Toimintakykyisimpiä alueet ovat Lapissa sekä Kainuussa, joissa lähes jokaiseen alueeseen valittiin vapaa-ajankalastaja hallitukseen. Myös Savon ja Karjalan alueella yhteistyö toteutui hyvin ja hallituksista muodostettiin jäsenistöltään monipuolisia.

Heikoiten vapaa-ajankalastajat menestyivät rannikon kalatalousalueilla sekä Hämeessä, joissa edustus jäi selvästi muun maan keskiarvosta. Positiivisena poikkeuksena merialueella voidaan pitää läntistä Suomenlahtea, jonka alueella yhteistoiminta toteutui erittäin hyvin. Kalatalousalueiden jäseniä ovat kalastusoikeuden haltijat sekä valtakunnalliset kalastusalan järjestöt. Niiden toimintaa tulevat ohjaamaan vuoden 2020 aikana valmistuvat käyttö- ja hoitosuunnitelmat, joissa määritetään raamit alueen kalavesien hoidolle ja kalastuksen järjestämiselle. Kalastuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä järjestöjen osallistumismahdollisuudet

pyrittiin turvaamaan ensisijaisesti kalatalousaluetta ja alueellista kalatalouden yhteistyöryhmää koskevan sääntelyn avulla. Siten vapaa-ajankalastajien edustus kalatalousalueiden hallituksissa on erittäin tärkeää, jotta vesien suurimman käyttäjäryhmän toiveet sekä asiantuntemus tulevat kuulluiksi. ”Kalatalousalueiden tulevissa yleiskokouksissa tuleekin nykyistä paremmin ottaa huomioon, että hallituksista muodostetaan jäsenistöltään monipuolisia. Tämä helpottaa alueen toimintaa sekä luo hyvän pohjan kalavesien eri käyttäjäryhmien toiveiden huomioon ottamiselle ja tarpeiden yhteensovittamiselle”, todetaan Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön tiedotteessa. l

◗ KALASTONHOITOMAKSU

◗ TORNIONJOKI

Kalastusmaksuja kertyi viime vuonna 8,6 miljoonaa euroa

Tornionjoen kalastusmääräykset säilyivät ennallaan

Kalastonhoitomaksuja lunastettiin viime vuonna yhteensä 241 289 kappaletta, joista vuosilupia oli 174 324 kappaletta. Maksuista kertyi yhteensä 8,6 miljoonaa euroa jaettavaksi kalatalouden edistämiseen. Myytyjen maksujen kappalemäärä väheni 15 000 kappaleella, mutta kertymä nousi puolella miljoonalla eurolla. Kertymän kasvu johtui siitä, että eduskunta nosti kalastonhoitomaksun hintaa vuoden 2018 alusta lähtien. Koko vuoden kalastonhoitomaksu maksaa nykyisin 45 euroa aiemman 39 euron sijaan. Seitsemän vuorokauden maksu on nyt viisitoista euroa ja vuorokauden maksu kuusi euroa. Varat käytetään kalastuslain mukaisesti vapaa-ajankalastusta ja kalavesien hoitoa edistäviin hankkeisiin, kalatalousalueiden toimintaan, neuvontapalveluiden järjestämiseen, vesialueen omistajille maksettaviin korvauksiin sekä kalastonhoitomaksun kanto- ja rekisterikuluihin. Kalastonhoitomaksun kerää Metsähallitus, joka  tilittää kertymän maa- ja metsätalousministeriölle. Kalastonhoitomaksun maksavat kaikki 18-64-vuotiaat kalastajat, jotka kalastavat muuten kuin pilkillä, ongella tai silakkalitkalla. Kalastonhoitomaksun voi suorittaa Metsähallituksen Eräluvat.fi-verkkopalvelussa, Metsähallituksen palvelunumerossa 020 69 2424 tai R-Kioskeilla. l

Maa- ja metsätalousministeriö ja Ruotsin meri- ja vesiviranomainen ovat sopineet Tornionjoen kalastussäännöstä. Kalastuskaudella 2019 rajajoella sovelletaan samoja määräyksiä kuin kahtena edellisvuonna. Ainut uusi määräys koskee keväällä 2020 sovellettavaa harjuksen kalastamisen kieltoa huhti-toukokuussa. Tarkoitus on vahvistaa harjuskantaa suojelemalla harjuksia kutuaikaiselta pyynniltä. Uusia kalastusmääräyksiä aletaan soveltaa 1. kesäkuuta 2019 alkaen. Kalastusmääräyksistä neuvotellaan vuosittain, jotta ne pysyisivät ajan tasalla suhteessa kalakantojen tilaan. Samalla pyritään varmistamaan, että kalastus sopimusalueella on kestävää. Määräykset viedään kansalliseen lainsäädäntöön valtioneuvoston asetuksella. Maa- ja metsätalousministeriö ehdotti lohi- ja meritaimenstrategian mukaisesti Ruotsille, että jokikalastuksessa otettaisiin käyttöön lohisaalista koskeva ilmoitusvelvollisuus sekä siihen liittyvänä toimenpiteenä viiden lohen kausikohtainen saaliskiintiö kalastajaa kohden. Kausikiintiön todentaminen tulisi myös ratkaista esimerkiksi saalislohien merkinnällä. Ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta tulisi myös säätää sanktio. Tämä kokonaisuus edellyttää lisävalmisteluja ja keskustelun jatkamista niin kotimaassa kuin maiden välillä. l

34 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019


VAASAN LÄHIVEDET valittiin vuoden 2019 lähikalastuspaikaksi

KALA

V

aasan kaupungin lähivedet on valittu Vuoden lähikalastuspaikaksi. Valintaa puolsivat kalapaikkojen helppo saavutettavuus, hyvät kalakannat ja niistä johtuva korkea kalan saamisen todennäköisyys, saavutettavuus myös julkisilla kulkuvälineillä, lasten ja liikuntaesteisten kalastusmahdollisuus sekä lupien ja tiedon saatavuus. Vaasan lähivedet tunnetaan kalaisina ja kalastajia näkyykin rannoilla ja vesillä vuodenajasta riippumatta. Tavallisimpia saaliita ovat ahven ja hauki. Viime vuosina kuha on yleistynyt heittokalastajien ja pilkkijöiden saaliina. Kaupungin vesiltä saadaan joka vuosi lukuisia ylin kilon rajan ylittäviä ahvenia. Myös isoja haukia ja kuhia nousee alueelta säännöllisesti. Onkimalla Vaasan vesiltä saa paitsi ahventa usein myös komeita säyneitä ja lahnoja.

PAIKKA

◗TEKSTI JA KUVAT: JUHA OJAHARJU

perustaminen sujuivat hyvässä yhteistyössä Vaasan kaupungin kanssa.

Hyvää kalastusta urbaanissa ympäristössä Paikalliset kalastusseurat, Vaasan Urheilukalastajat ja Pilk Kings, opettavat vuosittain kalastusta kaupungin koululaisille.

Hyvät edellytykset kalastaa Kevätkutuisten kalojen, etenkin ahvenkantojen parantamiseksi on vesiin laskettu turoja jo neljän vuoden ajan. Turotapahtumat on järjestetty mutkattomassa yhteistyössä Vaasan kaupungin kanssa. Alueen kalastusmahdollisuudet paranivat entisestään vuonna 2018, kun Onkilahteen rakennettiin ainoastaan kalastukseen varattu kalastuslaituri. Kalastuslaiturille pääsevät esteettömästi myös liikuntarajoitteiset kalastajat. Myös kalastuslaiturin rakentaminen ja

-

Vaasan kalapaikat löytyvät aivan keskustan tuntumasta. Kalastukseen soveltuvia laitureita ja rantoja on monessa paikassa eri puolilta kaupunkia. Monille kaupungin kalapaikoista pääsee myös pyörätuolilla. Kaupungin useat sillat luovat meriveden laskiessa tai noustessa virtauksia ja niiden läheisyydestä saadaan usein hyviä saaliita. Veneileville kalastajille löytyy lukuisia veneenlaskuluiskia ja kiinnityspaikkoja, jopa aivan kaupungin sydämestä. l

Vaasalaisen Pilk Kings ry:n puheenjohtaja Hannu Ala-Honkola kalastamassa Vaasan uudella kalastuslaiturilla.

KILPAILUT

MODERNIT KALASTUSKILPAILUT OVAT SUOSITTUJA Vaasan Kalarannan alueella järjestetään keväisin SVK:n toimesta Street Fishing -kilpailu, joka kerää runsaasti etenkin nuoria ja nuoria aikuisia kalastuksen harrastajia. Kilpailukalana on ahven ja välineinä heittokalastusvälineet. Hauenkalastajat kisaavat Kurre Cupissa, joka on veneistä käsin käytävä heittokalas-

tuskilpailu. Kilpailualueena ovat kaupungin vedet ja cup -osakilpailuja riittää lähes koko avovesikauden ajan. Kummassakin kilpailussa kalat punnitaan, valokuvataan ja vapautetaan. Paremmuuden ratkaisee pisimpien kalojen yhteispituus.

VAASAN KAUPUNGIN VESIALUEET KARTALLA:

www.vaasa.fi/sites/default/files/kalastusaluevk.pdf.

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 35


◗ TEKSTI JA KUVAT: JUHA OJAHARJU

Nisulanpotti kunnostettiin HAUKITEHTAAKSI

N

isulanpotti on Kokkolassa sijaitseva pieni kluuvijärvi, josta laskee mereen noin sadan metrin mittainen puro. Kyseessä on alueelle tyypillinen keväällä kutevien kalojen, kuten hauen ja ahvenen kutupaikka. Tällaiseen kluuviin voi keväällä nousta tuhansia kaloja kudulle ja hyvin toimiessaan se voi tuottaa valtavan määrän kalaa sen edustalla sijaitsevalle merialueelle. Nisulanpotti on tunnetusti ollut erityisesti haukien suosima lisääntymispaikka. Valitettavasti hauet, eivätkä muutkaan kalat ole viime vuosina päässeet lampeen kutemaan. Syynä on ollut mereen johtavassa purossa ollut rikkoontunut tierumpu, jonka alapää on rikkoontumisen myötä noussut niin korkealla, että kalat eivät ole päässeet uimaan siihen. Lisäksi suurin osa vedestä on virrannut rummun rikkoontuneesta kohdasta sen alle.

36 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

Yhteistyö toimii Tilanne tuli siis pikimmiten korjata. Paikallinen Specimen Finland ry haki yhteistyössä SVK:n ja Kokkolan kaupungin kanssa ELY-keskukselta tukea, jotta tierumpu saataisiin uusittua ja kalojen kutunousu taas onnistumaan. Samalla Nisulanpotista päätettiin tehdä SVK:n Haukitehdas-hankkeen ensimmäinen kunnostuskohde. Myönteinen rahoituspäätös saatiin ja työn etukäteisvalmistelut voitiin aloittaa. Tien alittava entinen rumpuputki oli ollut betonia ja halkaisijaltaan vain viisikymmentä senttiä. Tilalle päätettiin laittaa muovinen putki, joka olisi halkaisijaltaan tuplasti entistä isompi. Kunnostushankkeessa Kokkolan kaupunkia edustanut ympäristösihteeri Juhani Han-

Vanha tierumpu oli rikki ja sen alapuolella oli runsaasti kiviä.

Tien alittava uusi rumpuputki on tuplasti isompi vanhaan verrattuna.


Kun tien alapuolinen työpato avattiin, saimme huomata meriveden pinnan yltävän aina putken toiselle puolelle saakka. Tämä tiesi hyvää kalojen nousun kannalta. Enää ei hauilla ja muilla nousijoilla olisi mitään ongelmaa päästä putkeen.

Tien yläpuolinen osuus

Ennen kunnostusta tien yläpuolella ei ollut kunnon purouomaa. Vesi kulki leveänä ja matalana rintamana ruovikon läpi.

nila hoiti lupa-asiat kuntoon maanomistajan eli kaupungin puolelta ja etsi työhön sopivan kaivinkoneurakoitsijan. Sopiva ajankohta kunnostukselle löydettiin viime heinäkuun lopusta.

Uusi rumpuputki vanhan tilalle Työn aloittamishetki koitti varhain heinäkuisena aamuna. Tekemistä olisi paljon ja urakka haluttiin saada kerralla valmiiksi. Toki pieniä jälkitöitä ja viimeistelyjä tulisi tehtäväksi vielä myöhemmin. Koska sateita ei oltu saatu pitkään aikaan, ei Nisulanpotista virrannut lainkaan vettä. Se helpottaisi työskentelyä. Homma alkoi vanhan rumpuputken esiin kaivamisella. Tiellä kulkevaa liikennettä ei voitu katkaista, joten toinen puoli tiestä piti pitää liikennöitävässä kunnossa.

Kunnostuksessa luotiin selkeä uoma, jota pitkin kalojen on helppo uida.

MITKÄ?

FLADAT JA KLUUVIJÄRVET Fladoista ja kluuvijärvistä käytetään hieman vaihtelevia määritelmiä sen mukaan, kuinka ne ovat meriveteen yhteydessä. Yleisin määritelmä lienee seuraava:

➤ FLADAT ovat maankohoamisen myötä merestä irti kuroutuneita lampia, jotka ovat kapean uoman kautta yhteydessä mereen. Uomassa on kynnys, joka erottaa fladan merestä. Merivesi nousee ajoittain fladaan.

➤ KLUUVIJÄRVI on seuraava vaihe fladasta. Kluuvijärven vesi laskee mereen puron kautta. Merivesi voi nousta kluuvijärveen ainoastaan hyvin korkean veden aikaan tai kovan myrskyn yhteydessä.

Ensin vaihdettiin putki tien merenpuoleiselle osalle. Putki sijoitettiin niin, että sen yläosa oli samalla korkeudella kuin vanha putki, mutta alaosa tuli puoli metriä syvemmälle. Näin kalojen nousu helpottuisi, eikä

rummun alle muodostuisi pudotusta. Kalat pääsisivät siis jatkossa uimaan suoraan tien ali kulkevaan putkeen. Parin tunnin kaivamisen ja asentamisen jälkeen myös rummun kluuvijärven puoleinen osa oli vaihdettu.

Mahdollisia ongelmia voisi kuitenkin olla vastassa heti tierummun jälkeen, sillä tien ja kluuvin välinen osuus oli täynnä tiheää ruovikkoa. Myös ruovikossa kiemurtelevassa kapeassa purouomassa kasvoi tiheää ruokoa. Vesi oli aikaisemmin virrannut pääosin ruovikossa ja vain pieneltä osin uomassa. Kalojen nousun helpottamiseksi päätettiin kaivaa selkeä purouoma, joka kokoaisi kluuvista valuvan veden. Ensin piti kuitenkin varmistua, että kluuvin vesi pysyisi entisellä korkeudellaan. Sitä varten rakennettiin vanhoista tierummun pätkistä luusuan kohdalle pengerrys, joka toimisi samalla pohjapatona. Betoniset tierummun pätkät painettiin kaivinkoneen kauhalla siistiin rivistöön lammen pehmeään rantapenkkaan luusuan kohdalle. Uudelleen muotoillun purouoman kohdalla oleva rummun pätkä painettiin hieman muita syvemmälle, jolloin sateiden myötä nouseva vesi alkaisi virrata sen yli puroon. Purouoman mutkiin nostettiin vielä muutamia kiviä kalojen levähdyspaikoiksi ja virtausta hidastamaan.

Töiden viimeistely Viime kesä oli hyvin kuiva, mutta syksyn tultua saatiin vihdoin hieman sateita. Lokakuussa palasimme paikalle katsomaan, miltä tilanne kunnostetussa uomassa näytti. Vähät vesisateet 3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 37


HAUKITEHDAS

HAUKITEHTAILLA LISÄÄ HAUKIA Ruotsissa Sportfiskarna-järjestö on aloittanut laajamittaiset kosteikkokunnostukset hauen lisääntymisalueiden lisäämiseksi. He kutsuvat näitä lisääntymisalueiksi kunnostettuja kosteikkoja nimellä Gäddfabrik – haukitehdas. Haukitehtaat ovat lisänneet hauenpoikasten määrää ja siten tulevaisuudessa myös emokalojen voidaan olettaa runsas-

tuvan. SVK tuo haukitehdas -ajatusmallin Suomeen ja pyrkii siten lisäämään vapaaajankalastajien kiinnostusta elinympäristökunnostuksia kohtaan. SVK myös edistää tietoisuutta kalojen huomioon ottamisesta kosteikkokunnostuksissa. Haukitehtaat ovat suojaisia ja matalia ja kasvillisuuden peittämiä alueita. Niissä kasvaa usein maakasvillisuutta, kuten sa-

roja ja heiniä ja alue on keväällä väliaikaisesti veden peittämää. Tällaiset tulvitetut alueet luovat erinomaiset olosuhteet hauen kutuun sekä pienpoikasille. Haukitehtaat rakennetaan usein alueelle, joka on aiemmin ollut luonnollinen kosteikko, mutta niitä voidaan tehdä myös muuten olosuhteiltaan hauen lisääntymisen kannalta hyville kohteille.

LISÄTIETOA: vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/haukitehtaat.

Syksyllä tehtiin vielä töiden viimeistelyjä. Lopuksi paikalle järjestyi vielä pari kuormaa maata ja kaivinkone, minkä ansiosta puron ympärystää ja patovallia saatiin korotettua.

olivat nostaneet Nisulanpotin vedenpintaa sen verran, että purouomassa virtasi nyt vesi. Pian havaitsimme, että osa vedestä virtasi rakentamamme pohjapadon ohi ja tuli puroon vasta vähän alempana. Lisäksi ajoittain hyvin korkealle nouseva merivesi vaikutti huuhtoneen jonkin verran puron ympärystän maamassoja. Rakenteiden tiivistämiseksi ja korottamiseksi tarvittiin lisää maata. Marraskuun alkupuolella saatiin Kokkolan kaupungin hankkimana lisää maata paikalle.

Specimen Finland ry järjesti talkoot, jossa tilkittiin ohivuotoja sekä sijoiteltiin vielä muutamia kiviä purouomaan. Lopullisesti kaikki ohivuodot saatiin tukittua seuraavana päivänä, kun kaupungilta järjestyi paikalle kaivinkone. Nyt kaikki kluuvijärvestä laskeva vesi ohjautui puroon, eikä korkeallekaan kipuava merivesi enää nousisi uomasta penkkojen yli. Kunnostuksen ansiosta hauilla, ahvenilla ja muilla kevätkutuisilla lajeilla on nyt vapaa pääsy Nisulanpottiin kutemaan. l

KOSTEIKOT

KOSTEIKKOPROJEKTEISTA SAMALLA RAHALLA ENEMMÄN HYÖTYÄ Suomessa tehdään uusia ja kunnostetaan lukuisia vesiensuojelu-, lintu- ja riistakosteikkoja. Vaikka vesistöjen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä petokalakantoja voitaisiin näiden kosteikkojen avulla vahvistaa samalla vaivalla ja rahalla, ei tätä ole suunnittelussa juurikaan osattu ottaa huomioon. Osa kosteikkojen tuotannollisesta ja ympäristöarvollisesta potentiaalista on siis jätetty käyttämättä, turhaan. Jos sinulla on kosteikkokunnostus tekeillä tai suunnitteilla, ota yhteyttä. Laitetaan kosteikko hoitamaan samalla myös vesistön petokalakantoja. SVK:n kalatalousasiantuntija Janne Antila s-posti: janne.antila@vapaa-ajankalastaja.fi, puh. 045 630 4280.

38 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019


◗ VALTION ALUEET Selvitys: Suomalaiset kaksi miljoonaa päivää kalalla ja metsällä valtion alueilla Metsähallituksen selvityksen mukaan suomalaiset kalastavat ja metsästävät valtion alueilla yhteensä kaksi miljoonaa päivää vuodessa. Periaatteessa kaikilla Suomen kansalaisilla on mahdollisuus kalastaa tai metsästää joillakin  valtion alueilla ilmaiseksi. Suomalaiset myös hyödyntävät tätä mahdollisuutta ahkerasti. Valtion alueilla kalastetaan ja metsästetään vuosittain noin 1,4 miljoonana päivänä näillä oikeuksilla. Suosittuja ovat erityisesti onkiminen ja pilkkiminen, joihin ei pääsääntöisesti tarvita kalastuslupaa. Kun mukaan lasketaan metsästys ja kalastus, joihin tarvitaan erillinen lupa, eränkäyntiä harrastetaan vuosittain kaksi miljoonaa päivää pelkästään valtion alueilla. Oikeudet painottuvat Pohjois-Suomeen, jos-

sa sijaitsee merkittävä osa valtion maa- ja sisävesialueista. Siellä harrastaminen on aktiivista. Kerätyn tiedon perusteella valtion alueiden erätalous on merkittävää ja sitä voidaan tarkastella kokonaisuutena. Esimerkiksi vesiltä ja metsistä pyydetyn saaliin vuotuinen arvo on yhteensä noin 30-35 miljoonaa euroa. Vapaa-ajankalastajien saalin arvo ei ole luvussa mukana. ”Jatkossa Metsähallituksen ja kumppaneiden on hyvä pyrkiä kehittämään yleis- ja erityisperusteisten eränkäyntioikeuksien käytön seurantaa, jotta se voitaisiin entistä paremmin ottaa huomioon toiminnan suunnittelussa, palveluiden kehittämisessä ja erätalouden vaikuttavuuden kuvaamisessa”, sanoo erikoissuunnittelija Mikko Rautiainen Metsähallituksesta. l

◗ UHANALAISET Useimmat vaellus- ja lohikalat yhä uhanalaisia Suomen eliölajien uhanalaisuus on arvioitu nyt viidettä kertaa. Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden tekemän kalalajeja koskevan luokituksen mukaan arvioiduista 75 kalalajista tai ekologisesta muodosta kaksitoista (16 prosenttia) on uhanalaisia. Uhanalaisimmat kalat ovat edelleen Saimaan alueen nieriä ja järvilohi sekä merialueen harjus ja ankerias. Meritaimenen tila on hieman parantunut, mutta lohikalojen tilanne on kaiken kaikkiaan heikko. Lisäksi mateen ja kampelan tila on heikentynyt. Ankeriaan tilanne niin Suomessa kuin koko Euroopassa on selvästi heikentynyt, joten sen luokitus nostettiin erittäin uhanalaisesta äärimmäisen uhanalaiseksi. Uusi eliölajien uhanalaisuusarviointi osoittaa Suomen luonnon köyhtyvän edelleen, sillä arvioiduista noin 22 500 lajista 11,9 prosenttia on uhanalaisia, kun edellisessä arvioinnissa uhanalaisten osuus oli 10,5 prosenttia. Uhanalaisia on kaikissa lajiryhmissä, suhteellisesti eniten linnuissa ja sammalissa. Suurin syy uhanalaistumiseen on lajien elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen. Lajien uhanlaisuuteen voi tutustua Internetissä osoitteessa punainenkirja.laji.fi/. l


◗TEKSTI JA KUVAT: ILKKA HEIKKINEN

KALA PAIKKA

-

LUVAT

LUVAT INARIJOELLE Inarijoen luvat myydään nykyisin Tenojoen kalastuslupien verkkokaupassa, josta voit ostaa kalastuslupia Suomen puolelle koko Tenojoen pääuoman rajajokialueen eri vyöhykkeille, ranta- ja venekalastukseen. Lupien ostaminen vaatii rekisteröitymisen sivustolle.

➤ Lisätietoja ja luvat: tenonkalaluvat.fi/.

Maisemat olivat kohdillaan myös majoituskohteemme pihamaalta katsottuna

40 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

INARIJOKI Tenon reissaajan varteenotettava vaihtoehto Hulppeita harjuksia, tittejä ja aina välillä myös todellisia isomuksia. Niitä ja paljon muuta kätkee syvyyksiinsä Inarijoki, kohde joka liian usein jää kalastusmatkailijoiden suunnitelmissa Tenojoen varjoon.

I

narijoki on Norjan Koutokeinosta alkava rajajoki, joka latvahaaroineen virtaa Suomen rajaa pitkin Karigasniemelle muodostaen Kaarasjoen kanssa erään jokipahasen, jota kutsutaan nimellä Tenojoki. Puhutaan siis Tenojoen latvajoesta, erämaisesta ja upeasta kalastuskohteesta, joka tarjoaa oivallisen vaihtoehdon Tenon

reissaajan välipäiville, mutta joskin Ylä-Tenolle tultaessoveltuu kyllä mainiosti myös sa lupaehdot siirtyvät Tenovarsinaiseksi matkakohteeksi. luvan yhteyteen. Molempien Monipuolista kalaslupa-alueiden lupia ” Inarijoella tettavaa riittää ja lumyytiin reissumme riittää monikuisia upeita koskiaikaan Angelissa, jopuolista kakohteita, eikä ruuhka on ainoa varsinaikaakaan ole usein nen kylä jokivarressa. lastettavaa.” riesaksi asti. Karigasniemelle sieltä matkaa kertyykin jo parahulInarijoki kuuluu pääosin taisesti. oman lupa-alueensa piiriin,


Inarijoelta saattaa onnekas kalamies tavoittaa suuriakin harjuksia ja tietenkin myös Jäämeren nousulohia, vaikka Inarijoelle asti varsinaiselta Tenolta matkaansa jatkaa vain murto-osa syntymäjokeensa palanneista hopeakyljistä.

Suurin odotuksin kohti pohjoista

si seurueemme jäsentä työntyi Lappeenrannasta yön selkään suunnaten kohti pohjoista, ja voi veljet, miten pitkältä ajomatka tuntuikaan. Helpotusta ei tuonut ainakaan se, että yhtään auki olevaa huoltoasemaa tai muuta kahvittelupaikkaa ei löytynyt etsimälläkään koko matkan varrelta. Myöhäisimmätkin olivat sulkeneet ovensa jo puolilta öin. Niinpä ensimmäinen kunnon tauko saatiin pidettyä vasta Rovaniemellä aamun jo valjettua.

Se oli ensimmäinen reissuni niin kauas ja vuoden kohokohtia. Tällaisia kalaretkiä aletaan suunnitella jo joulukuussa ja niitä varten luoPitkä matka daan oma ryhmä Lammen ” Matka ei kuitenkaan Facebookiin nostatkalakantakin tamaan tunnelmaa. ollut vielä lähelläoli kohdillaan.” kään päämääräänsä. Niihin myös jo etukäteen uppoaa euRovaniemeltä otimme kyytiin loput kaksi seurueemro poikineen tarpeellisten ja me jäsentä ja aloitimme mathiukan tarpeettomienkin kalustotäydennysten myötä. kamme jälkimmäisen etapin. Edellisvuosina tutuksi tulleet Jossain vaiheessa kävi jo mielessä, että miksemme kuitenkin Savukosken seudun joet saivat tällä kertaa jäädä rauhaan. tyytyneet autojunaan niin kuin Olimme kuulleet reissuseurueealun perin oli suunnitelmissa. seemme kuuluneen Mika HeikPuuduttavaakin puuduttavamkisen isoveljeltä Akilta paljon man ajomatkan päätteeksi pääsimme kuitenkin lopulta perille kehuja Inarijoesta. Sen varsilta suurin piirtein niihin aikoihin hän oli edelliskesänä jallittanut kuin olimme laskeskelleet. suurikokoisen lohen ja jokusia Majapaikaksemme varaahyviä harjuksiakin. mamme mökki pienen lammen Pitkän odottamisen jälkeen rannalla täytti odotuksemme lähtöpäivä lopulta koitti. Kak-

paremmin kuin hyvin. Tilaa oli riittävästi, ja kalastusmahdollisuuskin aivan käden ulottuvilla niiden hetkien varalle, jolloin emme ehkä jaksaisi matkustaa jokirantaan asti. Ensikokeilun perusteella lammen kalakantakin oli kohdillaan. Pienet, mutta ärhäkät taimenet kävivät tuon tuostakin näyttäytymässä ja osoittamassa mielenkiintoaan perhojamme kohtaan ja nousipa pikaisen uistelukokeilun tiimellyksessä veneeseen pari siikaakin.

Vas. Kun ruokakalat oli saatu, soimme lopuille saaliskaloille ansaitun vapauden. Oik. Lupaavalta näytti, mutta saaliskaloja emme täältä löytäneet.

silloin käytössä oma lupansa, kun taas Ylä-Teno kuului varsinaisen Teno-luvan piiriin. Eipä aikaakaan kun Inarin ummikot jo rämpivät jäkälien keskellä etsiskellen ensimmäistä kalastuskohdettaan. KuergoKuergokoskella koski osoittautui heti kättelysharjusten kiusana sä melko lupaavaksi, kun seuSaapumispäivä meni pitkälle rueemme pohjoisin vahvistus ja taloksi asettumisen, ruokailun allekirjoittaneen velipoika Jarkja mökkilammen koluamisen ko Heikkinen virvelöi mittaharjuksen kovasta virrasta. merkeissä, mutta pitihän väsymyksestä huolimatta jokivarSyöntipiikki oli kuitenkin lyteenkin päästä. hyt, eikä enempää ” Kuergokoski Kävimme ostamitallisia löytynyt osoittautui massa muutaniiltä main. Perman päivän luhoista sai tuon tuosheti kättelyssä vat Angelista ja takin olla irrottelemelko lupaavaksi.” massa pikkusinttekyselimme samalla kuulumisia joelta. jä, ja kun suurempia ei näkynyt Kuulemma jokusia tittejä oli olevan paikalla, hajaannuimme noussut ylös asti lähempää Yläkukin tahoillemme eri puolille Tenoa. Päätimme kuitenkin aluetta. tyytyä aluksi Inarijoen lupiin ja Jossain vaiheessa iltaa Mika säästää Ylä-Tenon valloituksen oli löytänyt oivallisen ottipaikan ja rantahietikolla mestarin tuonnemmaksi. Inarijoella oli 3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 41


jaloissa komeilikin jo kaksin kappaKALA- lein varsin hyvänPAIKKA kokoisia harjuksia. Päätinpä itsekin kopaista samoilta apajilta, mutta sillä kertaa kalat veivät voiton. Muutama hyvä tärppi ja karkuutus. Vielä melko aloitteleva perhostelija sai jälleen kerran maksella kalliita oppirahoja. Päätimme palata majapaikallemme ja palata Kuergolle vielä jossain vaiheessa reissua.

Peskokoskilla kaunista, mutta kalatonta Seuraavan yön vuorokaudenajoista jo pahasti seonnut seurueemme vietti kauniiden maisemien äärellä Peskokoskilla. Omalta osaltani väsymys alkoi aika tavalla painaa ja kalastus hivenen kärsiä. Peskolla oli kuitenkin niin upean ja anteliaan näköistä vettä siellä täällä, että pieniä pyrähdyksiä olin pakotettu tekemään. Klinkhammer ja muut pikkuperhot houkuttelivat täälläkin kosolti harjuksenpoikasia ja pikkuisia taimenia, joita päätin olla härnäämättä enempää. Lohiperhot siis kehiin ja jokunen tunti vimmaista yrittämistä vailla tärpin tärppiä. Eikä muitakaan ollut onnistanut. Tämäkin kokemus jäi joka tapauksessa vahvasti plussan puolelle, sillä kalamiehen silmä lepää antoisan näköisten ottivesien äärellä, vaikka kalaa ei tulisikaan. Lisäksi luonnonhelmassa nautittu nokipannukahvi maistuu joka kerta yhtä taivaalliselle, eikä edes hyttysistä ollut riesaa. Peskokoskelta jäi mieleen myös tuntemattoman kalamiehen ilmiselvä harmistuksen merkki: kaksi rantakivellä lojunutta, vielä tuoretta ja taiten fileoitua haukifilettä. Oli tainnut kalastaja kuvitella väsyttelevänsä jotain muuta. 42 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

Harjuksenkalastuksen lomassa Jarkko väsytteli välillä pirteän jokihauen. Suvantoinen alue oli sinttien mieleen. Isommat kiersivät pyyntömme kaukaa.

Ylä-Tenon tittiapajat Seuraavina päivinä seurueemme hajaantui kalastelemaan kuka minnekin. Toisessa seurueessa Ylä-Tenolla kalastavalta Akilta tuli kuvaviestejä reissun ensimmäisistä titeistä ja Mika siirtyikin pian veljensä seuraksi niille main. Minä ja Lappeenrannan matkakumppanini Jari Räisänen sen sijaan palasimme Kuergokoskelle tavoitteenamme

muutaman mittaharjuksen jallittaminen ruoaksi. Kerrankin myös amatöörejä potki onni. Sama ottipaikka kuin Mikalla pari päivää aiemmin oli tällä kertaa vieläkin anteliaammalla päällä ja harjukset hurjalla otilla. Suurikokoiset perhot tuntuivat toimivan ja värikäs tinselini koki melko kovia taltuttaessani peräkkäisillä heitoilla uudet ennätysharrini: 48-senttisen sekä toisen muuta-

maa senttiä pienemmän. Jariakin onnisti, ja kun vielä aamuyön tunteina Mikalta tuli kuvaviesti pienestä, mutta kuuleman mukaan kovasti pippurisesta titistä, oli seuraavan päivän ateriamme turvattu. Seurueemme sienimestari Jarkko oli jossain vaiheessa ennättänyt keräämään aimo vasullisen tatteja, eivätkä sanat tahdo riittää kuvaamaan, kuinka herkulliselta savukala-ateria keitetyillä peru-


KALASTAJAN VERKKOKAUPPA www.rialinna.fi Daiwa Superior JIGISETTI l sis. Daiwa Revros 19 LT 2000 -kela + Team Daiwa 3DX 6’3” 7-28 g vapa

Rialinna UISTELUSETTI l Bear Reel CL 600 -kela + Bear Stick Trolling 1,8 m vapa

39,-

129,Orvis Encounter PERHOSETTI l useita luokkia

175,-

Badger 360-7 KYNÄRUISKUSETTI l vieheiden ja pienoismallien maalaukseen

Penn Battle II AVOKELA l suosittu jigauskela l koot: 1000, 2000, 2500

139,-

79,-

Kuergokoskella harjus oli välillä hurjalla syönnillä.

noilla ja tattikastikkeella höystettynä maistuikaan.

ka lopulta pääsi omin voimin vapauteen antoisan ja mieleenpainuvan väsytystaistelun päätVielä joskus takaisin teeksi. Reissu oli ollut siihen asti kaiInarijoesta jäi silti kaikille kin puolin antoisa. Mikan tahyvä fiilis. Oikeastaan mitään voitteet olivat jo täyttyneet lonegatiivista ei tullut mieleen. hen myötä ja minä ja Jari olimHiekkateitä pitkin pääsi kohtame saaneet mittaharrimme. laisen hyvin melko lähelle apajia ja pienellä suunnistustaidolJarkolla ei sen kummempia tavoitteita taitanut ollakaan. la ja metsätetsauksella kosken Mutta ei reissu ollut vielä läkuin kosken saavutti juuri sopihelläkään loppuaan. Toisaalla valla vaivalla. Aki tuntui vetelevän lohia ihan Maisemat olivat upeita, lupahinnat kohdillaan, eikä kayhtenään, mutta meidän seulastuspainettakaan ollut liiakrueemme sai tyytyä seuraavat si. Ainoastaan Matinkönkäällä päivät tyhjänpyyntiin. Matinkönkäällä kaikki näytti lupaaoli ruuhkaa, muuten saimme valta, mutta yhtään miltei joka paikassa Oikeastaan ” mittakalaa ei kukalastella omassa raumitään negakaan meistä onnishassamme. Kalaakin tiivista ei tultunut tavoittamaan. onnistuimme löytämään, vaikka useimPaluu Peskokoskille lut mieleen.” milla apajilla olikin ei sujunut sen paremmin, eikä Ylä-Tenolla jältyytyminen pelkkiin sintteihin. leen piipahtanut Mikakaan onJokaiselle meistä jäi tunne, etnistunut enää saamaan toista tä Inarijoelle on vielä palattava. lohta siimansa päähän. Tätä kirjoittaessa tosin oli epäselvää, mitä päättäjät päättävät Välillä yritimme mökkilammesta siikaa, mutta niitäkään ei Tenon tulevaisuudesta. Jos lupauudistukset tulevat voimaan enää kuulunut. Vain taimenia ja koskevat Inarijokea, voi olla, kävi riesaksi asti tärppimässä että reissumme jäi ainutkertaiuistimiamme, sekä yksi haueksi analysoimamme vesipeto, joseksi. l

P-Line XTCB8 Teflonpinnoitettu KUITUSIIMA 135 m l Hankauskestävyys markkinoiden huippua

14,90

anssasi Rialinnaakjo 30 v. s s la a k

Rialinna HAUKI-uistin 7 cm 20 g l hauelle ja lohikaloille l myös ruo- 20,hosuojattuna 3 kpl

Laaja valikoima LAADUKKAITA LOHIVAAPPUJA JAN, JOONAS, WÄYLÄ, HIRVAS, JURMU, LGH.. Katso vaappujen mallit ja värit

rialinna.fi

P-Line CXX X-TRA Strong

UISTELUSIIMA 1000 m 19,Kalastajan verkkokauppa www.rialinna.fi Hulkontie 5, 70800 Kuopio, puh. (017) 363 3222 9 km Kuopiosta etelään, ABC Pitkälahti 500 m Seuraa viimeisimmät erikoisedut ja uutuudet facebookissa.

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 43


◗ KALASTUSRIKKEET ◗ NYHTÖSILAKKA Uusi trendituote nyhtösilakka on ympäristöystävällinen vaihtoehto VTT:n Espoon laboratoriossa kehitetään kalatalouden uusinta tuotetta, nyhtösilakkaa, jonka valmistuksessa hyödynnetään koko kala. Teollisessa valmistuksessa silakkaa ei tarvitse perata, sillä ruskeaan nyhtösilakkanauhaan piiloutuvat sisäelimet, ruodot ja suomut. Sitä voisi käyttää kuin jauhelihaa. Nyhtösilakassa ovat tallessa kaikki kalan hyvät ominaisuudet. VTT:n tutkijoiden mielestä kotimaiseen kestävästi kalastettuun silakkaan perustuvat tuotteet sopivat erityisen hyvin kuluttajille, jotka kantavat huolta maailman merien ylikalastuksesta. ”Ruokaan liittyvät kulutustottumukset ovat murroksessa, joten silakan jalostusastetta kannattaisikin nyt nostaa ja tarjoilla sitä kuluttajille ympäristöystävällisenä ja terveellisenä vaihtoehtona, tuotantojärjestelmien päällikkö Asmo Honkanen Luonnonvarakeskuksesta sanoo. Pidemmälle vietyjen kalatuotteiden jalostus vaatii myös aiempaa suurempia investointeja. Esimerkiksi nyhtösilakan valmistamiseen tarvitaan ekstruuderi, joka ei kuulu kalateollisuuden peruslaitteisiin. ”Se kuitenkin mahdollistaisi sen, että raaka-aineena käytettäisiin pienikokoista silakkaa, joka ei tällä hetkellä kelpaa fileointiin, eli sitä ei käytetä elintarvikkeena, VTT:n erikoistutkija Kaisu Honkapää selvittää. l VTT:n laboratoriossa kehitetään nyhtösilakkaa, joka valmistuksessa voidaan hyödyntää pienikokoista silakkaa, jota ei tällä hetkellä juurikaan käytetä elintarvikkeena.

44 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

Erävalvonta: Kalastusrikkeet olleet jatkuvassa kasvussa 2010-luvulla Metsähallituksen erävalvonta tarkasti viime vuonna lähes 8 000 eränkävijää ja muuta luonnossa liikkujaa. Joka kymmenes oli liikkeellä ilman asiaankuuluvaa lupaa tai rikkoi muuten lakia. Eniten ongelmia oli kalastuksessa. Yli puolet kaikista havaituista rikkeistä valtion alueilla liittyi kalastukseen. Kalastuksen valvonnassa rikkeiden osuus on noussut koko 2010-luvun: Vuonna 2010 rikkeitä kirjattiin 7,9 prosentissa tarkastuksia, mutta viime vuonna 2018 rikkeiden osuus oli jo 18,9 prosenttia. ”Kasvu johtuu osin tehostuneesta valvonnasta muun muassa Saimaalla. Lisäksi pyydysten merkintä on tarkentunut, ei-

vätkä kaikki ole omaksuneet uusia määräyksiä. Ilahduttavaa on, että yhä harvempi kalastaa ilman kalastonhoitomaksua”, Metsähallituksen erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen kertoo. Kalastukseen liittyviä tarkastuksia tehtiin viime vuonna yhteensä 2014 kappaletta, kun edellisvuonna niitä oli 3072 kappaletta. Asiat olivat kunnossa 81,1 prosentilla tarkastetuista, mikä on kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuonna. Rikkeitä todettiin 398 kappaletta ja valtaosa niistä koski puutteita pyydysten merkinnöissä ja kalastonhoitomaksun laiminlyöntiä. Kalastusoikeuden omistajan lupa puuttui 137 tapauksessa. l

◗ RUUNAA Ruunaan kalastusjärjestelyihin muutoksia 2020 alkaen Metsähallitus, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Luonnonvarakeskus ovat neuvotelleet kalastusjärjestelyistä Ruunaan koskilla Lieksassa. ELY-keskuksen poikkeuslupapäätös tuo mukanaan muutoksia, jotka astuvat voimaan vuonna 2020. Syyskalastus voi kuitenkin edelleen jatkua. Ruunaalla voi myös jatkossa kalastaa uistimella, perholla ja jigillä 1.8.-30.11. välisenä aikana. Luonnonlohi ja -taimen ovat kokonaan rauhoitettuja. Kalastus kohdistuu istutettuihin ja rasvaeväleikattuihin taimeniin sekä muihin lajeihin, kuten kirjoloheen. Rasvaeväleikatun taimenen osalta alamitta on 40 senttimetriä, joskin vuonna 2021 alamitta nousee 50 senttiin. Vuodesta 2020 alkaen rasvaeväleikattu taimen on rauhoitettu 1.9.-30.11. välisenä aikana. Päätökseen sisältyy myös koukkuja koskevia muutoksia. Vuodesta 2020 alkaen vain väkäsettömien koukkujen käyttö on sallittua ja koukkujen määrä on rajoitettu kolmeen. Vieheessä saa käyttää vaihtoehtoisesti yhtä kolmihaaraa, kolmea yksihaaraa tai yhtä yksihaaraa ja yhtä kaksihaaraa. ELY-keskuksen poikkeuslupapäätös on voimassa vuoden 2022 loppuun asti. l


KETKÄ OVAT

Suomen parhaat viehekalastajat?

VIEHEKALASTUKSEN

16.6.2019 Hauho www.viehekalastuksen-sm.fi #viehekalastuksenSM

PÄÄPALKINTONA Alutroll 400 Flatfish Mercury F6 MH

Arvo 9 000 euroa!

Majava VT750 Classic Flat Raymarine Element 9 HV

AIKATAULU: LIVE-LÄHETYS KISASTA KLO 9 ALKAEN OSOITTEESSA www.facebook.com/viehekalastuksenSM ›LÄHTÖ klo 10.00 ›KILPAILUAIKA klo 10.30-18

MUUTA OHJELMAA KLO 11-16: ›Tekoälyrekka & -teltta ›Ongintaa perheille ›Kyläyhdistyksen buffet Pääyhteistyökumppanit:

Järjestäjänä:

›RANTAUTUMINEN klo 18.30 ›PALKINTOJENJAKO n. klo 19.30


◗ TEKSTI JA KUVA: HANNU KOSTILAINEN

NEIDENELVAN lohet ja taimenet kutsuvat Norjan puolen Näätämöjoki, Neidenelva, on monen lohestajan tuntema komea lohijoki. Se sijaitsee Sevettijärventien päässä, muutaman kilometrin verran rajan takana. Joella on tarkat säännöt ja niitä valvotaan usean kalavahdin voimin rajalta Jäämerelle. Kalastus Neidenelvalla alkaa 1. kesäkuuta, samoin kuin Suomen puolen jokiosuudella, Näätämöjoella. Neidenelvalla on tarkat säännöt, joihin kannattaa tutustua jo kotona. Kesä 2019 on jaettu kolmeen hintakauteen. Joki sopii mainiosti myös koko perheelle. Jo yläkouluikäinen pystyy heittämään useilta kohdin rantoja uistinta, lippaa sekä perhoa. Neidenelvajoen lohiluvat ostetaan netistä osoitteen neiden.no kautta. Samasta osoitteesta saa myös joella vaadittavan valtion lohikortin. Kaikki kalastusvälineet on desinfioitava paikan päällä Nei-

46 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

Antti Tonteri heittelee Neidenelvan alaosan suvannolla. Joella saa kalastaa uistimella ja perholla.

den Fjellstuessa. Joella kalastajan on esitettävä kalavahdille joen päivä-, viikko- tai pitempiaikainen lupa, valtion lohikortti ja todistus desinfioinnista. Mukaan Norjan puolelle kannattaa ottaa pankki- tai luottokortti ja siihen sopiva avainlukulista. Niillä uusien lupien osto sujuu esimerkiksi Retkeilykeskus Neiden Fjellstuen WiFi -yhteydellä. Ennen uuden luvan ostoa Fjellstuessa on kätevä naputella edellisen luvan saalistiedot tietokoneelle. Heinäkuun 1. lauantaina Neidenin sillan alapuolella kalastetaan kuulu lohikisa, Neiden Laksefestival. Antti Tonteri heittelee kesällä 2018 uistinta tihkusateessa Neidenelvan alaosassa. ”Vielä ei ole napannut, mutta lohen hyppyjä olen nähnyt. Olen saanut tästä lohen, jolla oli painoa komeat 7,510 kiloa ja se nappasi uistimeen jo toisella heitolla. Aion tulla tänne viikoksi kalaan myös ensi kesänä, Tonteri tuumii ja jatkaa kalastusta.” l


◗ TEKSTI JA KUVA: HANNU KOSTILAINEN

Nuorttijoella eli Nuortilla tutkitaan jälleen harjuksia ja kalastetaan kilpaa Savukosken Nuorttijoella tutkitaan kesällä harjuksia. Ruokavirasto haluaa varmistaa, ettei Nuortissa esiinny lohiloista, Gyrodactylus salarista. Kaloista otetaan selkä- ja rintaevät tutkimuspurkkiin. Kalastusseura Nuortin Elinkautiset järjestää keräyksen. Ohjeet ovat Tiskon aulan seinällä. ”Evät täytyy saada purkkien nesteeseen alle kymmenessä minuutissa”, ruokaviraston tutkija Perttu Koski opastaa. Kalastuskausi alkaa Nuortin vesistön jokialueella 1. kesäkuuta. Taimenta saa kalastaa elokuun loppuun ja harjusta kalenterivuoden loppuun. UK-puiston osalla Nuorttia on omat rajoituksensa. Tarkasta ne ennen kalaan lähtöä osoitteesta eraluvat.fi.

Harjus on Nuortin himoittu saaliskala. Jokeen ei tehdä istutuksia.

Nuortista saa ottaa kuuden tunnin luvalla yhden taimenen tai harjuksen. Vuorokausiluvalla rajoituksena on yhteensä kolme kalaa. Rajoitus ei koske Nuorttijärvestä jokeen noussutta siikaa. Sallittuja kalastusvälineitä ovat uistin, lippa, vaappu ja perho. Lohiloisvaaran takia jokai-

sen kalastajan on huolehdittava siitä, että kalastusvälineet ja -varusteet ovat kuivat Nuortille kalaan tultaessa. Koko kesän kestävät Nuortin kalakisat alkavat 1. kesäkuuta. Sarjoina ovat tutut harjus ja taimen. Kisan säännöt löytyvät Tulppion Tiskon ilmoitustau-

lulta ja osoitteesta hannu.nettihotelli.org. Kalakisoissa on jälleen hyvät palkinnot: Molemmissa sarjoissa voittoina on muun muassa Metsähallituksen viikon Nuortin kalalupia, majoitusta Tulppion Majoilla sekä Kuusamon Uistimen upeita viehelajitelmia. Perhonsitoja Aimo Siulio on luvannut lahjoittaa perholajitelman taimenkisaan. ”Tervetuloa Tulppioon. Avaamme 1. kesäkuuta ja keittiömme palvelee ruokailijoita maittavalla kotiruoalla. Myymme Nuortille lupia ja tarjoamme mökkimajoitusta, telttapaikkoja sekä asuntoauto- ja vaunupaikkoja sähköliitännällä. Meillä on upea sauna ja kaksi upouutta rantamökkiä”, emäntä Seija Niemeier toivottelee. l

Laadukkaat välineet KALANKÄSITTELYYN:

24,22,32,-

FILEOINTIVEITSI joustavalla suoralla 20 cm terällä:

KALAPIIKKI n fileointiin n siivutukseen n paloitteluun

7,-

FILEOINTIVEITSI joustavalla suoralla 16 cm terällä:

TEROITUSPUIKKO laadukas Viktorinox-teroituspuikko:

RICU

Perkaa ja suomusta turvallisesti!

28,-

TILAUKSET: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö S-POSTI jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi PUH. 050 597 4933 NETISTÄ www.vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa. Hintoihin lisätään toimituskulut.

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 47


UUTTA ◗ TEKSTI: ISMO MALIN

Hyvät kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat! Jos haluatte uutuustuotteillenne näkyvyyttä, lähettäkää niistä tietoa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden toimitukseen kuvien kera sähköpostiosoitteella jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi. Voitte myös postittaa aineiston ja näytekappaleet tuotteista osoitteella Suomen Vapaaajankalastajien Keskusjärjestö/Jaana Vetikko, Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. Julkaisemme tuoteuutisia mahdollisuuksien mukaan joka numerossamme, joten Vapaa-ajan Kalastaja -lehteen 4/2019 (ilmestyy 16.8.) tarkoitetun aineiston on oltava toimituksen käytössä viimeistään 14.6.

Lisätiedot: Jaana Vetikko, puh. 050 525 7806 tai Ismo Malin, puh. 050 577 4656 ja sähköposti: ismo.malin@vapaa-ajankalastaja.fi.

Bete Lotto -lipan valikoimaan on tullut neljä uutta väriä.

NILS MASTERIN UUTUUSVÄREJÄ NILS MASTER INVINCIBLE -vaappu on 1960-luvulta asti ollut yksi maailman tunnetuimmista haukivieheistä. Lisäksi Invincible sopii kuhan uisteluun toimien monilla eri vetonopeuksilla. Vaapun pienimmät versiot puolestaan toimivat hyvin taimenkoskilla ja kirjolohilammilla soutu-uistelussa. BETE LOTTO-LIPPA puolestaan kuuluu koskikalastajan perusvarustukseen, sillä tällä pinnassa kulkevalla lipalla voi kalastaa myös matalat virranosat, ja helpon heitettävyytensä ansiosta sillä tavoittaa vastarannankin ottipaikat. Lohikalojen ohella se kelpaa myös mm. järvien ahvenille ja hauille. LISÄTIETOJA: Finlandia-Uistin Oy, puh. (03) 767 4153, www.nilsmaster.fi. l

Nils Master Invincible uutuusväreissään. Tämä legendaarinen haukivaappu soveltuu myös kuhanuisteluun ja sen pienimmät versiot taimenkoskille tai kirjolohilammille soutu-uisteluun.

MUISTIPELI OPETTAA TUNTEMAAN KALOJA JA NIIDEN ELÄMÄÄ Helsinkiläinen taidemaalari Jakke Haapanen on suunnitellut kala-aiheisen muistipelin. Tässä KALA-nimisessä pelissä on 14 kalalajikorttia 42 pyyntivälinekorttia. Pelin avulla voi oppia tunnistamaan kotimaisia kalalajeja ja niiden pyyntivälineitä sekä luontaisia ravintolähteitä. Lisäksi si48 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

tä pelaamalla voi treenata muistiaan entistäkin tarkemmaksi. Pelin ideana on kerätä kullekin kalalajille sopivia pyynti- ja ravintokortteja. Kaikki kalalajit on koodattu omalla värikoodillaan ja muut kortit ovat kukin koodattu niihin sopivilla kalalajiväreillä. Eniten kortteja pelin aikana kerännyt voittaa pelin.

Kalapelissä on 56 Jakke Haapasen kuvittamaa korttia ja peliohjeet suomeksi. Se on tarkoitettu 3-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Se sopii siis lähes kaikenikäisten yhteiseksi peliksi. Peli on kokonaan suomalaista tuotantoa, sillä se on kehitetty yhteistyössä helsinkiläisen Easydesign Oy:n kanssa, joka

huolehtii myös korttien painatuksesta. LISÄTIETOJA Kalapelistä ja muista Jakke Haapasen suunnittelemista luontoaiheisista peleistä (Lintupeli, Perhoset ja toukat -peli, Metsän ekosysteemi -peli ja Ötökkä-muistipeli) www.hienostellafi. Peliä voi tilata sähköpostitse osoitteesta taidekauppa@hienostella tai puhelimitse Jakke Haapaselta numerosta 0440 185 470. Kala-peli maksaa 16 euroa + postituskulut. Sen voi myös sopia noudettavaksi esimerkiksi Helsingistä Vanhankaupunginkosken Meri-infosta. l


ALUTROLLIN ”KAMPELA” ON HANKALIEN PAIKKOJEN KALASTUSVENE

Jak Shad -jigistä löytyy sopivia värejä hauenkalastukseen niin kevääksi kuin syksyksikin.

Kalastuskolmiolta Jak Shad -kumikala hauenkalastukseen Perinteisesti lusikkauistimistaan tunnetusta Jaktuotemerkistä on täksi kesäksi tullut SHAD-KUMIKALAVERSIO. Tällä hauen makupalalla on mittaa 18 cm ja painoa 60 grammaa. Kolmiosaisen runkonsa ansiosta Jak Shad -jigi ui kuin vahingoittunut pikkukala, mikä saa suurhauenkin innostumaan hurjaan tärppiin. Se toimii hyvin myös hitaalla uitolla ja jopa pysäytyksen aikana. Sen voi rigata joko yhdellä tai kahdella koukulla. Värikartasta löytyy huippuvärejä niin kevät- kuin syyskalastukseen. Kaikkiaan Jak Shadistä on tarjolla 6 eri ottiväriä. Kalastuskolmion uutuustuotteisiin kuuluu myös UNYL BRAID X8 -KUITUSIIMA, joka on valmistettu 100-prosenttisesti polyetyleenistä. Sen käyttöominaisuuksiin kuuluvat mm. venymättömyys, solmunkestävyys ja hiljaisuus. Väriltään siima on keltainen, joten se näkyy hyvin kelissä kuin kelissä. Uutuussiiman vahvuudet ovat 0,10 mm, 0,12 mm, 0,14 mm, 0,16 mm, 0,18 mm, 0,20 mm ja 0,25 mm. Vastaavasti vetolujuudet ovat 5,9 kg, 8,20 kg, 10,50 kg, 13,20 kg, 14,10 kg ja 19,10 kg. Sitä myydään 115 metrin pakkauksissa. Kalastuskolmion uutuuksiin lukeutuu lisäksi esimerkiksi ECO MASTER -VIEHEPAKKI. Lujatekoisessa pakissa on 2 hyllytasoa ja 12 lokeroa ja sen mitat ovat 34 x 16 x 21 cm. LISÄTIETOJA Kalastuskolmion tuotteista: Kalastuskolmio Oy, Parola, www.kalastuskolmio.fi, puh. (03) 644 120. l

Jyväskylässä toimiva Alutroll boats valmistaa alumiinisia kalastusveneitä pohjoisiin olosuhteisiin. Vuoden 2019 veneilykaudelle se on tuonut markkinoille uuden ALUTROLL 400 FLATFISH -veneen. Uutuusvene Flatfish eli ”Kampela” on erityisesti ahtaiden ja muutoin hankalien kalapaikkojen ihannevalinta esimerkiksi heittokalastukseen ja vertikaalijigaukseen. Se on trimaraanirunkoinen ja sopii kalastuksen lisäksi mökkikäyttöön ja tavarankuljetukseen. Tavaroiden lastaus ja purku veneestä sekä kalastus on helppoa matalien laitojen ansiosta. Parhaimmillaan Flatfish on suojaisilla vesistöillä hyvän sään aikana, sillä matalat varalaidat ja pohjanmuoto rajoittavat merikelposisuutta. Alutrollin toimitusjohtaja Marko Nahkuri kertoo, että Flatfish-vene suunniteltiin täyttämään asiakkailta tulleita toiveita. Yksi niistä oli alle 4000 euron hinta, mikä myös toteutui. Lisäksi veneen valmistusmateriaalin paksuudeksi tuli yli 3 mm, mutta pai-

no jäi vain noin 145 kiloon. Vene on myös erittäin tukeva ja vakaa vesillä. Lisäksi suuri noin viiden neliömetrin avara lattiapinta-ala avaa hyvät kalastusmahdollisuudet. ”Flatfishin saa lisäksi helposti siirrettyä syrjäisimmillekin kalavesille, sillä sen perään voi asentaa renkaat, joiden avulla venettä voi työntää vaikkapa rantaan asti. Toisaalta mahdollista on asentaa trailerivinssit isoilla pyörillä eteen ja taakse, jolloin koko paketti kulkee renkailla”, Nahkuri kertoo. Alutroll 400 Flatfish -veneen pituus on 4,15 m, leveys 1,65 m ja paino 145 kg. Moottorisuositus max. 7 hv tai 2 x 3,5 hv. Vakiovarusteisiin kuuluvat mm. kaiteet ja takanurkkien istuinlaatikot sekä säilytystila ja trailerikoukku keulassa ja 2 kiinnityskoukkua perässä. Moottori ja muut lisävarusteet toteutetaan asiakkaan toiveiden mukaan sovittuun lisähintaan. LISÄTIETOJA Alutroll-veneistä: www.alutroll.fi. l

ECO Master -viehepakissa on 2 hyllytasoa ja 12 lokeroa.

Unyl Braid X8 on venymätön ja solmunkestävä kuitusiima.

Toimitusjohtaja Marko Nahkuri kertoo, että Alutroll 400 Flatfish -vene suunniteltiin vastaamaan asiakkailta tulleisiin toiveisiin. Flatfish eli ”Kampela” on pääpalkintona 16. kesäkuuta Hauholla SVK:n järjestämissä viehekalastuksen SM-kilpailussa. 3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 49


UUTTA RAPALAN JA STORMIN UUTUUSVIEHEITÄ KESÄN KALAREISSUILLE RAPALA X-RAP SUBWALK on uintilistaton jerkkivaappu hauen kalastukseen. Suoralla kelauksella se ui miedosti potkien ja kylkiään pyörittäen. Aktiivisesti uitettaessa se herää eloon ja mahdollistaa mitä erilaisimpia uittotyylejä. Sitä voi uittaa esimerkiksi Walk-The-Dog -uitolla, saada se liukumaan puolelta toiselle, tai kokeile pysäytä ja kelaa -uittoa. Erilaisiin vieheiden uittotekniikoihin voi tutustua: kireitasiimoja.fi/vieheiden-perusuittotekniikat. Uutuusviehettä voi uittaa myös todella matalassa. Käytännössä hitaasti uppoavalla rungolla varustetun vieheen uintisyvyys on 0,3-1,2 metriä. Rungon sisällä on räminäkuulat. Ulkomuotoa leimaavat upeat suurhauki-värit sekä pyrstön vaakasuorat ”evät”. Rapala XRap SubWalk on varustettu kahdella VMC® Coastal Black™ -sarjan koukulla, kuten muutkin Rapala suurhaukivieheet. Pituus: 15 cm ja paino 60 g. Värivaihtoehtoja on kahdeksan. KORKEAKYLKINEN RAPALA SUPER SHAD RAP -VAAPPU muistuttaa muodoltaan kookasta särkeä, joka on luontaista ravintoa hauelle ja kookkaammalle kuhalle. Uintiliike on vahvasti runkoa kiertävä ja kevyesti potkiva. Kelluvan, herkkäliikkeisen balsapuisen runkonsa ansiosta se soveltuu erinomaisesti vetouisteluun. Kotimaisten suur-

50 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

hauen ja -kuhan lisäksi Rapala Super Shad Rap -vaapulla on legendan maine mm. tarpoonin kalastuksessa. Jos haluaa uistella ns. kaksoisuistimella, Rapala Super Shad Rap on erinomainen ”veturi”. Super Shad Rap -vaappua kannattaa kokeilla myös keväällä hauen noustessa matalaan veteen lämmittelemään. Silloin kelataan hitaasti siten, että viehe liikkuu aivan veden pinnan tuntumassa. Uutuusvaapun uintisyvyys on 1,5-2,7 metriä ja se on varustettu VMC Coastal Black -koukuilla. Pituus 14 cm ja paino 45 g. Värivaihtoehtoja on yksitoista. STORM R.I.P. T-BONE -JIGIN Trunkoinen rakenne on täysin uudenlainen. Painoa on vähemmän, mutta kylkiprofiilia saman verran kuin vastaavissa perinteisissä haukijigeissä ja alhaalta katsottuna profiilia on jopa enemmän. Ja mikä parasta, tartutus on parempi kuin perinteisillä jigeillä, sillä rakenteensa ansiosta Storm R.I.P. T-Bone painuu kasaan kalan iskiessä, jolloin koukut ovat paremmassa asennossa ja esillä.

Rapala X-Rap SubWalk on uintilistaton jerkkivaappu hauenkalastukseen.

Rapala Super Shad Rap soveltuu kelluvan, herkkäliikkeisen balsapuisen runkonsa ansiosta erinomaisesti vetouisteluun.

Storm R.I.P. Spinnerbait on tehokas viehe hauen ruovikkokalastukseen.

Uutuusjigin uintiliikkeessä herkän melapyrstön potkuun yhdistyy vahva rungon kiertyminen. Uintiliike käynnistyy erittäin hitaassa vauhdissa. Toisaalta T-profiilin omaava runko kestää myös vauhtia kaatumatta. R.I.P. MDS -koukkurigit sopivat täydellisesti tähän jigiin. R.I.P. MDS -painojen avulla vieheen uintisyvyyttä voi säätää. Pakkaus sisältää R.I.P.-jigiruuvin. Pituus: 18 cm ja paino 42 g. Värivaihtoehtoja on kahdeksan. STORM R.I.P. SPINNERBAIT on tehokas uutuusviehe hauen ruovikkokalastukseen. Sen uintisyvyyttä ja painotusta vaihdetaan Storm R.I.P. Multi Depth System (MDS) -painojen avulla. Painojen (5-25 g) ansiosta myös vieheen heitettävyys paranee esimerkiksi vastatuulel-

la. Lisäksi painojen avulla voi sovittaa Storm R.I.P. Spinnerbaitin käytössä olevan vavan heittopainoluokitukselle sopivaksi. Pakkaukseen sisältyy yksi sinkistä valmistettu 25 gramman paino. Vieheen lankarunko on vahvistettu, joten se kestää vetoa ja kalojen käsittelyä paremmin kuin yksinkertaisella teräslangalla varustetut mallit. Siitä on kaksi versiota: Willow eli paljunlehden muotoisilla lipoilla varustetun malli pyrkii uimaan syvemmällä ja sen vetovastus on pienempi, joten sitä on helppo uittaa nopeammin. Coloradoa eli pyöreälippaista mallia on helppo uittaa hitaasti lähellä pintaa Koko: 20 cm/28 g (säädettävissä MDS -painojen avulla). Värivaihtoehtoja on neljä.

Storm R.I.P. T-Bone -jigi painuu kasaan kalan iskiessä, mikä helpottaa kalan tartutusta. Shimano Yasei Red AX DropShot -vapa on nimensä mukaisesti suunniteltu drop shot -jigaamiseen.


VEDENPITÄVÄT RUNOFF -TUOTTEET SUOJAAVAT KOSTEUDELTA JA PÖLYLTÄ Blue Fox Vibrax Chaser -lippa sopii kaikkien petokalojen pyyntiin.

BLUE FOX VIBRAX CHASER -VIEHEESSÄ perinteisen Vibrax-lipan ominaisuudet eli lipan välke, roottorin ja kellomaisen rungon ääni ja tärinä yhdistyvät saaliskalamaiseen ulkonäköön. Tämä resepti toimii kaikille petokaloille. Vibrax Chacer lippaa on saatavana kuudessa eri värissä. SHIMANOLTA CURADO DC -UUTUUSKELASSA yhdistyy perinteinen käyttövarmuus ja kestävyys uuden sukupolven DC-heittojarrujärjestelmään. Sen ansiosta kelan heittojarrua ohjataan digitaalisesti mikroprosessorin avustamana. Mikroprosessori mittaa puolan pyörimisnopeutta 1000 kertaa sekunnissa säätäen samanaikaisesti heittojarrua. Järjestelmä mahdollistaa pidemmät ja sotkuttomat heitot. Kelaan on ohjelmoitu neljä erilaista heitto-ohjelmaa: 1) Long Cast -pitkäheittomoodi on tarkoitettu ääripitkiin heittoihin, 2) All around mahdollistaa pitkät ja tarkat heitot, 3) Fluorocarbon soveltuu jäykille fluorocarbon-siimoille ja 4) Skipping nimensä mukaisesti skipping-heittotekniikalle tai vastaaville heittotavoille. Kelassa on HAGANE-alumiinirunko, MicroModule -pääratas ja Cross Carbon Drag -jarru. Sen paino on 220 g, maksimijarruvoima: 5 kg ja välitys: 150/151: 6,2:1, 66 cm/r; 150HG/151HG: 7,4:1, 79 cm/r. SHIMANO YASEI RED AX DROPSHOT -AVOKELAVAPA on nimensä mukaisesti suunniteltu drop shot- eli pohjapainojigaamiseen. Pitkä aihio mahdollistaa drop shot -jigin uittamisen korkealla pohjan yläpuolella tapsin maksimipituuden ollessa noin 1,5 metriä. Lisäksi sen ansiosta onnistuvat rannalta kalastamisessa tarvittavat pitkät heitot

Shimano Curado DC -kelan heittojarrua ohjataan digitaalisesti.

ja kalan ohjaaminen isommassakin veneessä tai rannalta kalastettaessa. Pituutta tällä kaksiosaisella haspelivavalla on 250 cm (kuljetuspituus 129 cm) ja sen uistinsuositus on 7-28 grammaa. Drop Shot -jigaamiseen voi tutustua: kireitasiimoja.fi/drop-shot-jigaus. SUFIX SUPER 21 FLUOROCARBON -SIIMA on sataprosenttisesti fluorocarbonista tehty heittosiima. Se käyttäytyy kuten monofiilisiima, mutta tarjoaa käyttäjälleen fluorocarbon-materiaalin tuomat edut. Fluorocarbonista valmistettuna siima on käytännössä näkymätön vedessä, joten se sopii erinomaisesti kirkasvetisiin vesistöihin. Se venyy vain 21 prosenttia, joten tuntuma vieheeseen ja kalan tartutus ovat paremmat kuin normaalilla monofiilisiimalla. Fluorocarbon-siima kestää myös hankausta paremmin kuin monofiili- tai monikuitusiimat, mistä on etua esimerkiksi kivikoissa kalastettaessa. Lisäksi se uppoaa neljä kertaa nopeammin kuin normaali monofiilisiima, joten pyyntisyvyyteen pääsee nopeammin ja esimerkiksi sivutuuleen heitettäessä syntyvä siimalenkki pienenee. l

Vuoden 2019 Nite Izen uutuus on vedenpitäviä RUNOFF™ -tuoteryhmä matkatavaroiden suojaamista varten. Niiden valmistusmateriaali on termoelastinen TPU, jossa yhdistyvät kumin ja muovin parhaimmat kosteudelta, lumelta, hiekalta ja pölyltä suojaavat ominaisuudet.  Uutuustuotteissa on lisäksi markkinoiden ensimmäinen patentoitu, vedenpitävä hampaaton vetoketju, joka myös varmistaa, että niissä kuljetettavat tavarat ovat suojassa. RunOff-tuotteet sopivat kaupunkilomailun lisäksi mainiosti myös esimerkiksi luontovaelluksille. RunOff-tuotevalikoimaan kuuluu muun muassa ns. pakkauskuutio, joka on tarkoitettu vaatteille ja muille isommille tavaroille.  Vedenpitävässä lompakossa puolestaan esimerkiksi pankkikortit, käteinen ja avaimet ovat suojassa kosteudelta. RunOff-tasku taas mahdollistaa vaikkapa kännykän kosketusnäytön käyttämisen turvallisesti myös vesisateessa. Lisäksi saatavana on kaksi erilaista pussia vedenpitävää nestettä sisältävien pakkausten, kuten shampoopullojen kuljettamiseen. LISÄTIEDOT ja myynti: www.nordictrail.fi. l Vedenpitävä RunOff-tasku mahdollistaa esimerkiksi kännykän kosketusnäytön käyttämisen turvallisesti myös vesisateella.

Sufix Super 21 Fluorocarbon -siima venyy vain 21 prosenttia.

51


UUTTA UUTUUSSANKO ORTHEX ON VALMISTETTU VANHOISTA KALAVERKOISTA Uuden kotimaisen ORTHEX-SANGON raaka-aineena on käytetty vanhoja, käytöstä poistettuja kalaverkkoja. Tämän ansiosta uutuusämpärin hiilijalanjälki on 80 prosenttia pienempi kuin aivan uudesta muovimateriaalista tehdyillä tuotteilla. Hiilijalanjäljen pienentämisen ohella uutuusämpäri Orthex ehkäisee merten roskaantumista, sillä se valmistetaan kierrätysmateriaaliksi kerätyistä kalaverkoista, joita päätyy suuria määriä osaksi merien muoviroskalauttoja. ”Ämpäreissämme käytetty raaka-aine on peräisin Skandinavian, Brittein saarten ja Pohjois-Euroopan satamista, joissa kalastajilta kerätään maksutta kalastusverkot ja -köydet, jotka muuten helposti heitettäisiin mereen tai jätettäisiin rannalle kierrätysmaksuja kaihdettaessa”, Orthex Groupin toimitusjohtaja Alexander Rosenlew kertoo. Hänen mukaansa kalaverkoista valmistetun uusiomuovin hiilidioksidipäästöt ovat 82,4 prosenttia pienemmät kuin ns. neitseellisen muovin. Laskelmissa on otettu huomioon jopa raaka-ainekuljetuksen aiheuttamat päästöt. Orthex pyrkii olemaan edelläkävijä muovituotteiden vastuullisessa valmistuksessa. ”Vuoteen 2020 tavoitteena on, että 20 prosenttia tuotannostamme on valmistettu kierrätys- tai biopohjaisista raaka-aineista. Lisäksi valmistamme tuotteemme kestämään vuosikymmeniä ja haemme jatkuvasti uusia ratkaisuja vastuullisempien tuotteiden valmistamiseksi”, Rosenlew sanoo. Uutta Orthex-sankoa myydään Prismoissa ja Kodin Terroissa. Orthex ja S-ryhmä lahjoittavat jokaisesta myydystä sangosta 0,24 euroa WWF:n Itämeren suojelutyölle. l Väriltään tummanvihreät Orthex-sangot sopivat otettaviksi mukaan esimerkiksi kalareissulle, puutarhaan tai metsään. Ne on valmistettu vanhoista, käytöstä poistetuista kalaverkoista.

52 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

Kaikissa Raymarinen Element-tuotteissa on nopea neliydinprosessori, joka varmistaa näytön nopean päivittymisen.

HUIPPUTEKNOLOGIA TAKAA NOPEUDEN JA HELPPOKÄYTTÖISYYDEN Raymarinen uudet ELEMENT™ CHIRP SONAR/GPS -tuotteet paljastavat vedenalaisen maailman veitsenterävinä kuvina. Tämä on niissä käytössä olevan 1,2 megahertzin HyperVisionTM-teräväpiirtokaikuteknologian ansiota. HyperVision-teknologia vie DownVision-, SideVision- ja Raymarine RealVision 3D -kaikuluotaimet kuvantamistarkkuudessa ja kalojen havaitsemisessa tasolle, joka auttaa kalastajaa tunnistamaan ja ymmärtämään pohjan muotoja, kasvillisuutta ja kaloja tosiaikaisesti luonnonmukaisella selkeydellä. Kaikissa Element-tuotteissa on nopea neliydinprosessori, joka varmistaa näytön nopean päivittymisen, RealVision 3D -kuvan katkottomuuden sekä välittömän reagoinnin painikkeiden painamiseen. Laitteiden selkeiden käyttöpainikkeiden ja Raymarinen uuden LightHouse Sport -käyttöjärjestelmän ansiosta käyttäjälle jää enemmän aikaa kalastamiseen käyttöoppaan selaamisen sijaan. Selkeillä reittipistekuvakkeilla merkityt kalapaikat erottuvat helposti ja Element’s RealBathy™ -ominaisuuden avulla on helppo luoda tosiaikaisesti yksityiskohtaisia syvyyskarttoja vetouistelijan omien tarpeiden mukaan. LISÄTIETOJA Internetissä osoitteessa www.raymarine.fi/element. l

DOMETICIN UUSI KYLMÄLAATIKKO KALASTUKSEEN JA METSÄSTYKSEEN Uusi DOMETIC COOL-ICE -KYLMÄLAATIKKO on suunniteltu erityisesti kalastajien ja metsästäjien käyttöön. Sen väriksi on valittu tummanvihreä, jotta se olisi sopusoinnussa luonnon kanssa. Lisäksi siihen voidaan valita istuinpehmuste, joka on helppo kiinnittää ja irrottaa. Näin kylmälaukusta saadaan mukava istuin kalastukseen tai veneeseen. Korit ja välijakajat taas auttavat pitämään sisällön järjestyksessä sekä esimerkiksi syötit ja lounaan omissa lokeroissaan. Paksun jääkaappitasoisen vaahtoeristyksen ja kannen labyrinttitiivisteen ansiosta jää pysyy laatikossa jäässä useita päiviä. Cool-Ice-kylmälaatikot ovat erittäin lujia, kestäviä

Tummanvihreät Dometic Cool-Ice -kylmälaatikot sopivat mainiosti esimerkiksi venekalastukseen.

ja helposti puhdistettavia, mutta silti kevyitä. Vankan muotoilunsa ansiosta ne kestävät erinomaisesti vaihtuvia olosuhteita erityisesti veneessä. Niissä on kestävät ergonomisesti muotoillut polyeteenikahvat, joita voi käyttää myös kiinnityspisteinä kylmälaatikon sitomiseksi paikoilleen. LISÄTIETOJA: www.dometic.com/ fi-fi/fi/lp/fishing-cooler. l


Ratkaisutoimisto Seedi

Onko kaloillakin tunteet? Yhä useampi vaatii kalastuksen rajoittamista. Perusteet ovat lähtökohdiltaan samat kuin lihantuotannon, metsästyksen ja turkiskasvatuksenkin kieltämistä vaativilla. Tosiasia on, että kalastus tuottaa elämyksiä, luomuruokaa ja hoitaa vesistöjä. Turkiskasvatus taas tuottaa verotuloja noin 150 miljoonaa euroa vuodessa eli Keravan kaupungin menojen verran ja työmme sivuvirroista syntyy lannoitetta, biopolttoainetta sekä rehua. Elinkeinomme suora työllisyysvaikutus on yli 5000 henkilötyövuotta. Mikäli turkiskasvatus kielletään, seuraava askel voi hyvin olla kalastuksen rajoittaminen. Mikäli kalastusta rajoitetaan, kuka sitten hoitaa kalakantoja? Tule mukaan keskusteluun tai seuraamaan sen tasoa Facebook-sivullemme. Kyläänkin olet tervetullut, me tarjoamme kahvit.

Suomen Turkiskasvattajat


Kuusi viehetyyppiä

AHVENPAKKIA

tasapainottamaan

LÄÄKÄRIN

Ahvenenkalastuksessa vaaput tekevät tuloaan ja moni kalastaja haalii jigien rinnalle myös muita vieheitä. Päämäärättömästä hamuamisesta ahvenrasia voi kuitenkin mennä ähkyyn, eikä kenelläkään ole enää kivaa. Niinpä tohtori laati kuusikohtaisen ohjeen ahvenrasian tasapainottamiseen. Kun pakki on balanssissa, on kalastajankin hyvä olla.

MÄÄRÄYKSESTÄ ◗ TEKSTI JA KUVAT: TEEMU KOSKI

Solakat twitchbaitit

Crankbaitit.

Pulleat crankbaitit

Pulleanmallisten crankbaittien uinti on voimakasta ja nopeatempoista säksätystä ja pullukkavaaput ovat ahvenvieherasian kulmakivi. Uittaminen on lähinnä katkonaista kelausta vaihtelevalla nopeudella. Suurin osa malleista on kelluvia ja ne kulkevat hiukan etukenossa. Niinpä uintilevy osuu pohjaan ensimmäisenä estäen koukkuja tarttumasta vieheitä vaaniviin rytöihin. Hyvä tekniikka onkin kelata viehe heiton alussa uintisyvyyteensä ja jatkaa kelausta katkotellen. Uistimen osuessa pohjaan kelaus lopetetaan hetkeksi, jolloin uistin nousee kohti pintaa. Jos uskaltaa, voi uistimen antaa myös hetken matkaa pöllyttää pohjaa uidessaan. Kuvassa Westinin BabyBite 6,5 cm syvännemalli (ylinnä) ja RawBite 7 cm. Varsinkin RawBite on osoittautunut erinomaisen kalastavaksi.

54 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

Ahvenvaappujen toinen perustyyppi ovat solakat twitchbaitit, joiden uinti on hillittyä ja sulavaa, kapeassa putkessa kulkevaa potkiskelua. Twitchbaitit ovat käsialavieheitä, ja uittoa tehostetaan terävin nykäyksin ja pysäytyksin, jolloin viehe väläyttelee kylkiään ja tekee nyökkäyksiä suuntaan ja toiseen. Usein vieheiden kyljet ovat peilipintaisia. Nykäistessä viehe väläyttää kylkeään, mikä luo vaikutelman henkitoreissaan sätkivästä pikkukalasta. Twitchbaitit ovat parhaimmillaan silloin, kun kalastetaan läheltä pintaa ja salakkaparvien tuntumasta. Viehettä ei tarvitse saada pohjan tuntumaan, koska eiväthän salakatkaan siellä ole. Ominta aluetta näille ovat vitaikot, joiden päällä uitettu solakka ja kiiltävä viehe luo tehokkaan imitaation helposta suupalasta. Suurin osa tämän tyyppisistä vaapuista on lähestulkoon syvyytensä säilyttäviä ja niillä voidaan tehdä pitkiä pysäytyksiä. Pari terävää nykäystä ja muutaman sekunnin pysäytys. Tick, tick… Smack! Malliesimerkkeinä Rapalan pitkäheittoinen X-Rap 10 cm (ylinnä) ja Shadow Rap 9 cm syvännemalli.

Twitchbaitit.


Bladebaitit

Pintavieheet

Ahven on mieltynyt pintavieheisiin ja pintaviehekalastuksen makuun päästyään ei moni halua muulla tavoin enää kalastaa. Viehetyyppiä pitää siis löytyä ainakin kokeeksi jokaisesta ahvenrasiasta. Ja niitä kannattaa myös muistaa tarjota aina, kun ahventa kalastetaan alle kolmen metrin vedestä. Pintavaappuja on pääasiassa kahdenlaisia: puolelta toiselle siksakkaavia ”Walk The Dog”-tyylisiä puikuloita ja kuppinokkaisia poppereita. Molempia uitetaan lyhyin, terävin nykäyksin ja ilman taukoja. Ahven saattaa iskeä täysin yllättäen, mutta usein viehettä jahtaamaan ilmestyy ahvenesta kertova, vauhdilla liikkuva vana. Ahven myös saattaa iskeä ensimmäisellä kerralla ohi vieheestä, mutta pintavieheellä kalastaessa pahin virhe on pysäyttää viehe tässä vaiheessa. Päinvastoin, tahtia hiukan kiihdyttämällä ahvenen saa useimmiten iskemään uudestaan. Pintaviehekalastus onkin nopeatempoista, aktiivista ja kalan ollessa syönnillä kerrassaan riemastuttavaa. Sopiva tempo riippuu hiukan päivästä, ja sen oppii vain kokeilemalla. Välillä uitto saa olla kiivasta hakkaamista, toisinaan taas rauhallisempi 1-2 sekunnin välein tehty nykäys toimii paremmin. Ylimpänä 10 cm pintavaappu, jonka kaareva runko saa vieheen pomppimaan pinnalla. Alempana oma luottopopperi, River2Sea:n musta Bubble Popper.

Bladebaitit kuuluvat räminävaappujen kanssa samaan, reaktio- ja etsintävieheiden lokeroon. Bladebaittien uinti on räminävaappuja voimakkaampaa, mutta ne eivät pidä yhtä kovaa ääntä, vaikka joistakin kuulakammio löytyykin. Molempia kannattaa kokeilla parvia etsittäessä, mutta myös silloin kun ahven on hyvällä syönnillä. Bladebaitit uppoavat räminävaappuja nopeammin, joten niillä on helpompi perata hiukan syvempiä kalapaikkoja. Jostain syystä hauki tuntuu erityisesti mieltyneen bladebaitteihin. Varsinkin kuvassa ylempänä oleva keltainen SpinMad saa hauet toisinaan kirjaimellisesti hulluiksi. CWC:n Astro Vibe taas on pitkäheittoinen ja nopeasti uppoava malli. Useimmissa bladebaiteissa on kolme kiinnityslenkkiä, joista keskimmäinen on osoittautunut toimivimmaksi.

Pintavieheet.

Lipat

Räminävaaput.

Räminävaaput

Ahvenenkalastuksen suosion myötä räminävaaput tekevät uutta tulemista. Tiheästi tirittävä, ääntä pitävä räminävaappu on parhaimmillaan silloin, kun etsitään aktiivisia kaloja. Pitkäheittoinen, nopeasti uitettava uistin on paikallaan, jos kalastettava alue on laaja, eikä vielä tiedetä missä kalat tarkkaan ottaen ovat. Räminävaaput uppoavat kohtuullista vauhtia ja niitä saa halutessaan vajoteltua hiukan syvemmällekin. Ahvenelle sopivaksi kooksi ovat osoittautuneet 5-7-senttiset ”rällärit”. Ylinnä vanha suosikki, Cotton Cordell Super Spot ja alempana uudempi tulokas, Rapala Rippin’ Rap.

Bladebaitit. Lipat.

Ahvenrasia ei voi olla tasapainossa ilman lippoja, niin vanhanaikaisilta kuin ne uuden aallon kalastajista saattavat tuntua. Vaikka kuinka haluaisi pyytää ahvenensa vaapuilla, saavat hienoimmatkin vaaputtimet usein kylmää kyytiä lipoilta. Lippauistinten ongelma on niiden taipumus kiertää siimaa. Kölirunkoiset lipat ovat kuitenkin ratkaisu pyörimiseen. Bete Lotto on tämän viehetyypin kantaisä, eikä sen paikkaa ahvenrasiassakaan voi ohittaa. Loton uintisyvyys on kuitenkin vain muutaman kymmenen senttiä. Hiukan syvempään veteen löytyy painavampia malleja, kuten kuvassa ylinnä oleva Blue Fox Super Vibrax Minnow. Lipoissa toimii hyvin myös laajakitainen yksihaarakoukku, josta kala on paljon helpompi irrottaa. Yksihaarakoukku onkin kalojaan vapauttavan kalastajan valinta.l 3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 55


VAVAN

VARRESSA

◗ TEKSTI: ISMO MALIN ◗ KUVAT: MARINELLA HIMARIN ARKISTO

56 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

Kotimaassa Marinella Himari viihtyy erityisesti Kairijoen alueella, jossa hän pyytää pintaperholla esimerkiksi nieriöitä ja harjuksia. Kuva: Janne Iittiläinen.


M

arinella Himari esittelee itsensä 33-vuotiaaksi erä- ja kalanaiseksi, jolle kirjoittaminen ja kuvaaminen ovat verissä. Hän on tunnettu varsinkin Kaukokaipuu-blogistaan, mutta kirjoittaa retki- sekä vaellustarinoita myös Retkipaikka-sivustolle ja Latu&Polku-lehteen. Tuttujen ”Monniksi” kutsuma Marinella on syntynyt Hämeenlinnassa, mutta silti hänen suonissaan virtaa hurtti pohjoissavolainen huumori – niin hän ainakin itse arvioi. ”Olen viettänyt kaikki kesäni kirkasvetisen Koskeloveden äärellä sukumme kesämökillä Suonenjoella”, hän selvittää henkisen savolaisuutensa taustoja. Tällä hetkellä Marinella asuu Lofoottien pohjoispuolella Vesterålenin saaristossa pienessä punaisessa puilla lämmitettävässä mökissä yhdessä avomiehensä kanssa. Kaiken kalastuksen ja eräilyn ohella hän harrastaa lukemista, omavaraiselämän opiskelua sekä perinteisten kalaruokien valmistusta. ”Ja koska suomalaisia ollaan, mainittakoon rakkaana harrastuksena myös oman telttasaunan lämmitys ja päivittäiset puutyöt, jotta mökki ja kiuas lämpiävät.”

Siiman koukutusta ja valassafareja Siimakalastuksen harjoittamisesta tunnettu kalastajakylä Stö on ihan lyhyen matkan päässä Marinellan Norjan kodista, ja hänen on tarkoitus mennä tänä kesänä koukuttamaan 300 koukun mittaisia sinipallassiimoja. ”Haluan ymmärtää, miten suuri merkitys koukutustupien tekijöillä ja niissä syntyneillä tarinoilla on ollut paikalliseen kulttuuriin. Kymmenen vuoden päästä tuonkin homman hoitavat koneet, joten haluan

Bloggaaja

MARINELLA

HIMARILLA ovat kirjoittaminen ja kuvaaminen verissä LUONTO

LUONTO ON TYÖPAIKKA, YSTÄVÄ JA HENKIREIKÄ Luonto on Marinellalle työpaikka, ystävä ja henkireikä. Oikeastaan koko elämä. Hänen suuri unelmansa on, että suomalaiset matkailisivat enemmän kotimaassaan ja löytäisivät lähiretkeilyn hienouden. ”Teen kaikkeni, jotta pystyn innostamaan ihmisiä jäämään tänne sen ulkomaille hankitun lentolipun sijaan”, hän lupaa. Tavoitteeseen päästäkseen Marinella on perustanut Instagramiin @suomiretki-tilin, jonka tarkoituksena on innostaa ja inspiroida ihmisiä matkailemaan enemmän kotimaassaan. Sen vuoksi kaikki tilin sisältö esittelee Suomen upeita luonto- ja retkikohteita. Lisäksi Marinella löytyy Instagramista @nellahimari-nimimerkin takaa. ”Kestävä kalastus, kestävät elämäntavat ja se, että puhuu rohkeasti valintojensa puolesta. Suomi tarvitsee esimerkkejä, sillä niitä on helppo seurata”, Marinella määrittelee nykyajan kalastavan luontoihmisen velvollisuuksiksi. Marinellasta parasta kalastuksessa on luonnossa ja veden äärellä vietetty aika. ”Ei väliä, tuleeko saalista, kunhan kuulee veden liplatuksen. Kaikki muu on siinä hetkessä toisarvoista.” Tikkukalat kypsymässä nuotiolla Pöyrisjärvellä.

ehdottomasti päästä kokemaan tuota perinteistä työskentelymallia ja dokumentoida elinkeinon kuvin ja sanoin”, hän korostaa. ”Voisi myös sanoa, että tutkivana kirjoittajana harrastuksiini kuuluu monenlainen vapaaehtoistoiminta, ja työskentelen kesällä myös Arctic Whale Tours -valassafarin kuvaajana. Päivät kuluvat siis merellä kaskelotteja, miekkavalaita, pallopäävalaita, lahtivalaita ja pyöriäisiä kuvaten”, Marinella luettelee.

Perheen veri veti vesille Marinella kertoo, että perheen veri vetää vesille, minkä vuoksi hänkin on kalastanut pienestä pitäen. Esimerkiksi Veikko-ukki oli kova kalamies, joka veteli veneeseen haukia niin puupalaseen kiedotulla siimalla kuin vanhalla umpikelaisella virvelillä sekä pohjaongella ja verkoilla. ”Muistan lapsuuteni kesistä hyvin sen, kun nostimme verkot kuivumaan kesämökin takaseinälle ja perkasimme ahvenruohoja ja korsia yhdessä ukin ja kolmen siskoni kanssa.” Pikkulikasta asti kalastaneena Marinella on tottunut siihen, että järvelle lähdetään ruokakalan hakuun, mutta pöytään pääsevät vain sinne soveltuvat saaliit. ”Uhanalaiset päästetään vapaiksi, alamittaiset jätetään kasvamaan ja suurimmat pitämään huolta siitä, että voidaan kalastaa tulevaisuudessakin. Pelkkä pyydystä ja päästä -kalastus ei minua oikein kiinnosta”, hän sanoo. ”Savulahna on parasta, mitä mökkijärviltämme Koskelovedeltä ja Miekkavedeltä saa, vaikkei ahvenessakaan mitään vikaa ole. Ja hauki-walewska on herkkua!” 3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 57


Rapujen narrausta Sanni-mummin kanssa Myös Marinellan isä Juha ja siskon mies Tony ovat intohimoisia kalamiehiä. Eniten Marinellaa ilahduttaa kuitenkin se, että hänen molemmat isoäitinsä, Sanni ja Maija-Liisa, olivat kumpikin kovia kalastamaan. Sanni-mummi myös ravusti oman pihan pienessä kirkasvetisessä joessa. Ravut narrattiin Marinellan mukaan haaviin siten, että pitkän puukepin päähän oli sidottu pari metriä siimaa ja sen toiseen päähän kivi painoksi ja kiveen kalanpala. Sitten toinen siskoista osoitti valolla veteen toisen istuessa kuin tatti paikoillaan pitäen syöttiä vasemmassa kädessään. ”Oikean käden sormet puristivat pikkuista haavia, joka vietiin hiljaa veteen ravun taakse saksiniekan mutustellessa langan päässä roikkuvaa syöttiä. Kun rapu pelästyi, se ui takaperin suoraan pitkävartiseen haaviin. Jossain vaiheessa rapurutto vei saksiniekat mökkivesiltä, mutta istutusten myötä ne ovat palanneet. Ensi syksynä olisi tarkoitus mennä taas ravustamaan”, Marinella kertoo.

Virveli- ja perhokalastusta Kalastus on siis kuulunut Marinellan elämään aina. Virvelikalastus vain on jalostunut perhokalastukseksi, joskin hän edelleen nakkelee mielellään muunkinlaista viehettä eli kaiken sortin kalastus kiinnostaa. ”Tänne Norjaan muutettuani minul- VARRESSA la on ollut mahtavat mahdollisuudet pilkkimiseen, ja rautuja onkin saatu tänä vuonna hyvin”, hän mainitsee. Ehdottomasti eksoottisimmaksi kalastuskokemukseen

VAVAN

58 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

OHJE aloittelevalle bloggaajalle

BLOGI

NUOREN TYTÖN NETTIPÄIVÄKIRJASTA BLOGIIN Marinella on koulutukseltaan teollinen muotoilija ja hän oli Erasmus-vaihdossa Italian Faenzassa keväällä 2008. Vaihtariaika piti dokumentoida opintopisteet saadakseen, ja kun oppilaat normaalisti raapustivat muutaman A4-arkin vaihdon päätteeksi, Marinella piti blogia koko vaihdon ajan. ”Valinta oli helppo, sillä olin kirjoittanut ns. nuoren tytön päiväkirjaa nettiin jo vuodesta 2004, nettijulkaiseminen oli siis jo valmiiksi tuttua. Vaihdon jälkeen blogi jäi elämään ja kirjoittaminen jatkui.” Marinella korostaa, että hänelle on työssään tärkeintä olla rehellinen, julkaisee hän sitten mitä tahansa. Hänen nettijulkaisujensa saavuttama suosio osoittaa periaatteen toimivuuden. Esimerkiksi Kaukokaipuublogi on valittu Suomen sekä suosituimmaksi että parhaimmaksi matkablogiksi. Raudun evä keväisellä pilkkiretkellä Marinellan kuvaamana.

Marinella mainitsee syyskalastuksen Georgian kaukaisimmassa nurkassa, Azerbaidžanin rajalla sijaitsevalla Alazani-joella. ”Joki on omiaan perhokalastukseen ja sen mutapohjaisesta vedestä nousee tummaa taimenta ja kissakalojen sukuun kuuluvia viiksiniekkoja”, hän selvittää. Kotimaan vesistä hän viihtyy erityisesti Kairijoen alueella, koska siellä on tarjolla monipuolista kalastusta. ”Esimerkiksi viime kesänä oli antoisa kokemus, kun sain puromaiselta Sormijoelta elämäni ensimmäiset nieriät. Niitä piti onkia kärsivällisesti pintaperholla. Toisaalta Pöyrisjoelta tuli niin hyvin harjusta, että lopulta lopetimme kalastuksen ja vain is-

tuimme rannalla. Siellä vesi on niin kirkasta, että kalat näkee.”

Suomi on muutakin kuin Lappi Päättäjien suuntaan Marinellan sanoma on, että Suomen kalastusmatkailuun ja ylipäätään kotimaanmatkailun bisnekseen pitäisi saada enemmän tukia. Esimerkiksi Metsähallitus on hänen mukaansa pulassa, kun raha ei riitä luontokohteiden kunnostuksiin. Samoin Lapin matkailupainetta pitäisi pystyä jakamaan muualle Suomeen, sillä pohjoisen infra ei riitä kaikkien turistien tarpeisiin. ”Onhan Suomessa monta muutakin upeaa kohdetta kuin Lappi, vaikka se niin ihana on-

n, kun Silloin onnistuu parhaite kirja n on itselleen rehelline as rak joittaa asioista, joita tä mi iä, taa. Ei kannata miett luvat ihmiset ehkä haluaisi keasti kea, vaan toteuttaa roh imooh int omaa näkemystä ja ään int sis jaan. Kun kuuntelee ei n, ine ja on itselleen rehell voi mennä pieleen.

kin. Matkailueurot pitäisi siis jakaa paremmin ympäri maata, ja pienempiä kuntia pitäisi auttaa kehittämään matkailumarkkinointiaan ja tarjontaansa”, Marinella korostaa.

Yhteistyötä ministeriöiden kanssa Marinella on päässyt tekemään yhteistyötä myös työ- ja elinkeinoministeriön sekä ulkoministeriön kanssa matkailun edistämisen merkeissä. Lisäksi hän oli yksi Suomi100-juhlavuoden Suomen Luonnonpäivien lähettiläistä. Huomion kohteena olemiseen hän ei kuitenkaan myönnä tottuneensa. ”Olen aika jalat maassa -tyyppi ja aina yhtä hämmentynyt, kun joku tunnistaa tai tulee juttelemaan, tai kun minut pyydetään esiintymään alan tapahtumiin tai edustamaan Suomen luontoa vaikkapa Luontolähettiläänä”, hän sanoo. ”Olen kuitenkin kova innostumaan ja puhumaan. Lisäksi tulen helposti ihmisten kanssa toimeen, mikä on varmasti kaiken sisällöllisen osaamisen ohella vaikuttanut siihen, että olen päässyt edustamaan erilaisissa matkailuun ja luontoon liittyvissä jutuissa. Mutta hienoltahan huomio tuntuu ja mikä olisi enää parempaa palautetta omasta työstään kuin tämä”, Marinella iloitsee. l


SVK:n YHTEISÖJÄSENET tukevat suomalaista kalastusharrastusta Yhtenä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenmuotona on yhteisöjäsenyys. Yhteisöjäseniksi voivat liittyä oikeuskelpoiset yhteisöt ja yritykset. Yhteisöjäsenet saavat oikeuden käyttää SVK:n yhteisöjäsenyydestä kertovaa logoa omissa julkaisuissaan ja mainonnassaan. Lisäksi heille kuuluvat kaikki muutkin SVK:n jäsenedut, kuten Vapaa-ajan Kalastaja -lehti ja SVK:n jäsenkortilla saatavat jäsenedut. Tällä hetkellä SVK:n yhteisöjäseniä on viisi: Rapala VMC Group, Finlandia Uistin, Motonet, Hong Kong ja Viking Line. Nämä toimijat ovat merkittävästi tukemassa työtä, jota teemme suomalaisen vapaa-ajankalastuksen hyväksi.

Miksi kannattaa liittyä yhteisöjäseneksi?

SVK:n tavoitteena on että:

HONG KONG ”Hong Kong haluaa tukea kalastajien ja erityisesti nuorten eteen tehtävää toimintaa. Tästä syystä olemme myös Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön yhteisöjäsen. Järjestön monipuolinen toiminta mahdollistaa lasten ja nuorten opastamisen kohti suurempia saaliita ja tässä oppimismatkassa haluamme olla mukana. Hong Kong toivottaa kaikille kalastajille kireitä siimoja!”

➤ Vesistöjen tila pysyy ennallaan tai paranee. ➤ Vapaa-ajankalastus hyödyntää kestävästi ja monipuolisesti ensisijaisesti luontaisesti lisääntyviä kalakantoja.

➤ Vapaa-ajankalastus säilyy merkittävänä luontoharrastuksena myös kaupungistuneessa yhteiskunnassa.

➤ Vapaa-ajankalatalous luo mahdollisuuksia kilpailukykyiselle elinkeinotoiminnalle. ➤ Kalakantojen hoito on suunnitelmallista, perustuu tarpeeseen ja tuloksia seurataan systemaattisesti. ➤ Kalatalouden toimijoiden yhteistyö sujuu ja toimintaedellytykset on turvattu. ➤ Vapaa-ajankalastusta edistetään merkittävänä osana suomalaisten luontoliikuntaa ja -harrastusta.

Mitä voimakkaammin ja suuremmalla rintamalla toimimme vapaa-ajankalastuksen ja kalakantojen hyväksi, sen paremmin saamme vaikutettua asioihin. Yhdessä olemme vahvempia kuin yksin. Alla kaksi suurta vapaa-ajankalastussektorilla toimivaa yritystä kertovat, miksi he ovat liittyneet Vapaa-ajankalastajien jäseniksi:

RAPALA VMC GROUP ”SVK:n toiminta, erityisesti lasten ja nuorten parissa on arvokasta työtä, jota Rapala haluaa olla tukemassa. Jo nuorena opittu ja sukupolvelta toiselle periytyvä kestävä kalastus luontoa arvostaen ja vaalien on Rapalalle tärkeää, koska Rapalan arvot perustuvat luonnossa liikkumiseen ja ulkoilma-aktiviteetteihin. Lisäksi SVK:n työ vapaa-ajankalastajien edunvalvojana kalastuksen säätelyyn liittyvissä toimissa on kalastusmahdollisuuksien säilymisen ja paranemisen kannalta erittäin tärkeää.”

LIITTYMINEN YHTEISÖJÄSENEKSI

Kalastus on merkittävä harrastus

➤ Yhteisöjäseniksi voivat liittyä oikeuskelpoiset yhteisöt. ➤ SVK:n hallitus käsittelee hakemukset ja hyväksyy uudet jäsenet. ➤ Jäsenyyden hinta on 500 €/vuosi. ➤ Liity osoitteessa: www.vapaa-ajankalastaja.fi

Lähes kaksi miljoonaa suomalaista kalastaa vuosittain. Vapaa-ajankalastus on suomalaisten suosituimpia luontoharrastuksia. Kalastus tuo ihmisille arvokkaita luontokokemuksia sekä edistää kansalaisten terveyttä ja ylläpitää toimintakykyä. Maamme vapaa-ajankalastajien suuri määrä on myös taloudellisesti erittäin merkittävä. Kalastuksen harrastajat luovat työpaikkoja kalastusvälineteollisuuteen, -kauppaan sekä kalastusmatkailuun.

> Järjestö > Jäsenyys > Yhteisöjäsenyys tai ota yhteyttä s-postilla vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi.


PERHOKALASTUS ◗ TEKSTI JA KUVAT: PERTTI KANERVA

60 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019


KALAJÄLJITELMÄT isojen kalojen koskiperhot Kalajäljitelmät ovat koskikalastajan perusperhoja – isojen kalojen perhoja, joilla koukutetaan valtaosa koskien kehukaloista. Iso suu kaipaa isoa evästä.

O

n elokuun alun auringonnousun aika. Katselen rantakivellä istuen kosken kuohuja, soljuvaa virtaa ja kuuntelen kosken kohinaa. Ensimmäiset auringon säteet tapaavat kosken, ja pieni usva leijuu verhoten vedenpintaa. Luonto alkaa heräillä uuteen päivään – on tulossa aurinkoinen päivä. Perukekärki on juuri uusittu ja mietin perhorasia auki perhovalintaa. Kesäillat ovat usein pikkuperhojen ja aamut streamereiden aikaa. Aloitan yleensä aamukalastuk-

sen salakkajäljitelmällä, joka on perusvarma aamuperho, mutta illalla koskella näkyi pikkuahvenia. Pieniä raitapaitoja sinkoili kosken alla ilmaan, kun isommat petokalat ahmivat iltapalaansa. Tällä kertaa on ahvenjäljitelmän vuoro aloittaa aamu.

Ahven Kanikone siimaan Solmin Ahven Kanikoneen siimaan. Se on hyvä pikkuahventen jäljitelmä ja yksi omista luottoperhoistani. Kahlaan rannasta ulos, jotta pääsen heittämään kunnolla.

Oliivirunkoinen Ahven Kanikone on toimiva ahvenjäljitelmä.

KALAJÄLJITELMÄT

HELPPO JA VARMA VALINTA Aloittelevalle perhokalastajalle kalajäljitelmät ovat kenties helpoimpia ja varmimpia perhoja saada tapahtumia ja aloittaa perhokalastus. Koskikalastuksen välineluokitus on useimmiten AFTM 5-6, mutta voi se olla järeämpikin. Isoja kaloja kalastettaessa perukkeen paksuus saa olla vähintään 0,25 milliä, jopa reilusti paksumpi. Kalastustekniikka ei ole vaikea ja perhot ovat sen verran isoja, että niiden sitominen on myös melko helppoa. Lyhyt kertaus perhojen kalastustekniikoista: Kalajäljitelmien perustekniikka on sama kuin uppoperhojen uitossa. Perho

heitetään viistossa kulmassa alavirtaan ja sitten odotetaan, että siima oikenee rannan suuntaiseksi, minkä jälkeen heitto uusitaan. Siimaa ohjataan ja korjaillaan tarvittaessa mahdollisten kivien yms. esteiden ohi. Kenties siimaa otetaan välillä sisään tai ohjataan kiven takaa jne. Virtaus pitää siiman kireällä ja kala tartuttaa yleensä itsensä kiinni ja isomman taimenen isku on raju. Harjaantunut kalastaja voi uitella kalajäljitelmiään lillutellen, vetäen vesi roiskuen tai uittaen ja heittäen joka suuntaan koskella. Erikoiset ja poikkeavat kalastusteknii-

kat saattavat olla hyvinkin tehokkaita, joilla saadaan jurottavan kalan iskurefleksi laukeamaan. Koskikaloilla on omat tonttinsa. Iso kala pitää kosken parhaita suoja- ja ruokailupaikkoja ominaan ja vauraammat kalat löytyvät poikkeuksetta päävirran tuntumasta. Kylmän veden aikaan kalat majailevat usein koskipeilien alapäässä ja vesien lämmetessä pikemminkin peilien yläosissa kuohujen tuntumassa. ”Tilaisuus tekee varkaan”, on tuttu sanonta ja ison koskitaimenen isku perustuu usein juuri tuon yllättävän mahdollisuuden hyödyntämiseen.

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 61


PERHOKALASTUS

Näillä päjää pitkälle. Vasemmalta salakka-, ahven- ja simppujäljitelmät sekä musta streamer ja Surffilauta.

Kastelen perhon ja aloitan kalastuksen. Kampaan uppoperhotyyliin alavirtaa, kivenhuopeita ja tarkkailen samalla koskea. Alempana rannassa on pajupuskan kohdalla hieman syvempää. Siellä on selvä ajo käynnissä – pikkukaloja sinkoilee ympäriinsä. Joku siellä pistelee aamupalaa poskeen. Kahlailen alemmaksi ja siirryn lähemmäksi ruokailualuetta sekä hieman keskemmälle hyvälle heittoetäisyydelle. Heitän Kanikoneen viistosti pajupuskan eteen, siima kaartaa pois rantapuskista ja perho on juuri uimassa rantamontun yli. Siima pysähtyy kuin seinään, tuntuu raju nykäisy, vapa taipuu – vrooooom… kela parkuu, kala on kiinni – ja iso!

Kalaravinto kasvattaa Surffilaudalla on saatu viime vuosina runsaasti suurtaimenia, tässä mallina Iiro Anttosen 73 cm ”surffitaimen”. Kuva: Iiro Anttonen. 62 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

Koskikalojen ruokalistalle kuuluu monenlaista murkinaa, ku-


ten pikkukalaa, hyönteisiä, äyriäisiä, nilviäisiä, hämähäkkejä, matoja ja jopa satunnaisesti pieniä nisäkkäitä. Koskikalat käyttävät ravinnokseen luonnollisesti sitä, mitä syötävää kulloinkin on helposti ja parhaiten tarjolla. Vaihtuvat olosuhteet opettavat monipuolisuuteen. Hyönteiset ja muu pienikokoinen ravinto on todella isolle kalalle pitkässä juoksussa lähinnä mieluisia makupaloja. Vaikka iso koskitaimen saattaa hyvän hyönteiskuoriutumisen aikaan ahmia ja keskittyä syömään lähes pelkästään hyönteisiä, merkittävä osa sen ravinnosta koostuu kalanpoikasista ja pikkukaloista. Koskilla pyörii monenlaista pikkukalaa, joita kaikkia kalastajat eivät välttämättä edes tunnista. Yleisimpiä isojen kalojen ruoaksi osuvia pikkukaloja useimmilla etelän koskilla ovat salakka, kivisimppu ja sopivan pienikokoiset särkikalat ja ahvenet.

Salakkajäljitelmään narahtanut täpläkylki.

SALAKKAJÄLJITELMÄT

Salakka voi ottaa pikkuperhoon ja iso taimen salakkaan – tai jopa ärsytysväreihin sidottuun kalajäljitelmään.

SALAKKAJÄLJITELMILLÄ UPPOPERHOJEN TAPAAN Salakka nousee koskille kesäkuun alkupuolella. Salakkaparvien perässä voi nousta myös järvivaelluksella olevia isoja taimenia hetkeksi koskelle, kunnes ne palaavat takaisin. Ison taimenen saalistajille salakannousun aika on hyvä mahdollisuus järeään taimeneen. Kevyt, eloisa ja lähellä pintaa uiva iso 6-7 sentin salakkajäljitelmä tai vieläkin reippaamman kokoinen kimalleperho ovat alkukaudesta osuva perhovalinta. Kesällä käytetään yleensä pienempiä perhoja ja perinteinen musta-hopea on pomminvarma värivalinta. Puppelisalakka joko kuulasilmin tai ilman on loistava salakkajäljitelmä, jolla voi jäljitellä myös muita hopeanhohtoisia pikkukaloja. Koukkukoko isommalle kalalle on alkukaudesta 2-4, kesällä 6. Salakkajäljitelmillä kalastetaan useimmiten kuten uppoperhoilla alavirtaa kammaten, kivenhuopeissa ja peilikohdissa pyöräytellen ja toisinaan myös poikkivirtaan nopeasti vetäen. Isompien kalojen sijainti on usein kosken päävirran tuntumassa.

Yö on parasta ison mustan perhon aikaa.

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 63


PERHOKALASTUS

Koskien loppuliuku on tyypillinen loppukauden ahvenjäljitelmän paikka, kuvassa Riekonkoski Saarijärvellä.

Iso suti – iso kala Innokas perhonsitoja varustautuu usein koskelle hampaisiin saakka eli rasioista löytyy satoja perhoja, kaikkeen mahdolliseen on varauduttu. Kokemusten kautta rasia- ja perhomäärää voi karsia melkoisesti ja opetella kalastamaan ja tuntemaan isojen kalojen perusperhot – kalajäljitelmästreamerit. ”Iso suti - iso kala” -hokema ei ole vitsi, vaan täyttä totta. Mitä isompi kala, sitä varmemmin se iskee hampaansa kalaravintoon ja pientä kalaa jäljittelevään perhoon. Perhon pituus voi olla karkeasti 5-15 sentin haarukassa, koukkuna on useimmi64 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

ten pitkävartinen nro 4-2, kesävedellä 6. Iso koskitaimen ei ole ihan helppo saalis, sillä se osaa olla varovainen. Ei se muuten olisi isoksi kasvanut. Kaikilla luontokappaleilla on kuitenkin heikkoutensa. Kalaa voi huijata.

Surffilauta, saa aikaan kalan iskurefleksin. Erityisesti Surffilauta on viime vuosina noukkinut julman määrän todellisia suurtaimenia. Se on monen perhokalastajan ykköstykki vauraammille taimenille. Lisäksi isompi taimen pitää koskessa mieluusti omaa reviiHuijausviisikko riä kesälläkin ja häätää tunkeiKoskitaimen iskee useimmiten lijoita etäämmälle. Syksymmällä kalajäljitelmäperhoon luullen kutuajan lähestyessä kutureviirin puolustaminen sitä ravinnoksi. Koskilla voi olla runsaasti korostuu, jolloin ” Syksymmällä erilaisia pikkukaloja, urostaimen pyrkii kutureviirin mutta edellä mainitpitämään kilpakopuolustaminen tu kolmikko salakka, sijat pois reviiriltä. korostuu.” ahven ja simppu ovat Musta kontrastiväri saa aikaan iskurefleksin niitä, joita kannattaa jäljitellä. ja ärsytyskynnys ylittyy. KäytänKolmikon jäljitelmillä kykenee imitoimaan auttavasti kosken nössä iso musta streamerperho riittää väriärsykkeeksi niin reviikaikkia ravintokaloja. rikalan ärsytykseen kuin siluetKun ei ole kyse nälkäisen kalan ravinnosta, vioittunut tai tiperhona pimeässä kalastukseen. Tarkkoja lajikohtaisia kapoikkeavasti liikehtivä pikkukala häipyy nopeasti kosken syövelajäljitelmiä ei välttämättä tarvireissä parempiin suihin. Poikta, vaan riittää, että perhon säkivirtaan nykien kiskottu kimalvy, hahmo, koko ja liike osuvat leperho, kuten Supertinseli tai riittävän lähelle, ja vapa taipuu.

Surffilauta on perhokalastajan nirha ”Surffi” kuuluu myös kirkaskylkisten ns. salakkaperhojen kastiin, mutta poikkeaa kalastustekniikaltaan perinteisimmistä kalajäljitelmistä. Surffilauta on perhokalastajan nirha – se kelluu. Foamiselkäistä kelluvaa kimalleperhoa voi vedellä koskella pinnassa kaikkiin suuntiin, mutta usein poikkivirtaan pitkin koskea ja koskipeilejä eri nopeuksin, jopa vesi roiskuen. Näin saadaan poikkeavalla liikkeellä vaikutelma vioittuneesta kirkaskylkisestä pikkukalasta. Myös heitto poikkivirtaan ja vapaa kellutusuitto pintaa viistäen on helppoa ja usein tehokasta. Luonto korjaa heikot pois ja iso taimen haksahtaa koukkuun, mutta lisäksi usein iso harjus, kirjolohi, lohi jne. Surffi on iso perho ja se sidotaan useimmiten kakkosen pitkään koukkuun 10-12 sentin pi-


tuisena. Suurtaimenelle kelpaa vieläkin suurempi Surffi. Kalastajan on helppo nähdä iso kelluva perho uiton aikana, ja jopa kalojen ohi menneet iskutkin erottuvat parhaimmillaan korkeina hyppyinä. Vaikka isku menisi ohi, ison kalan näyttävä isku ei jätä ketään kylmäksi. Surffilaudalla kalastus on erittäin jännää.

Ahvenjäljitelmät parhaita loppukesällä Ahven on lämpöisen veden kala ja ilmestyy kesäkoskille vesien lämmettyä ja koskihyönteismaailman herättyä eloon. Pikkuahvenet tulevat myös ruokailemaan kosken hyönteisillä. Loppukesä on ahvenjäljitelmien parasta aikaa. Koskien alla, välisuvannoissa ja niskoilla on usein poikasahventen parvia, joita koskikalat oppivat nopeasti harventamaan ja käyttämään ravintona. Rajut vesiroiskeet kosken alla ovat usein merkki siitä, että

Kivien alla piilottelevat kivisimput elävät koskilla ympäri vuoden ja niitä on monilla koskilla runsaasti. Ne ovat koskikaloille tärkeää ravintoa.

ahvenjäljitelmä kannattaa sitoa siimaan. Vaikka ahven ymmärretään usein voimakkaan raidallisena, niin raitapaita on ennemminkin isomman ahvenen sävy. Poikaskala sen sijaan on vaatimattoman sävyinen, osin jopa läpikuultava ja harvemmin sen

”tiikeriraidat” edes erottuvat kunnolla. Pääsääntöisesti ahvenjäljitelmiksi kelpaavat 4-6 sentin kellertävät, vihertävät ja ruskehtavat streamerit, eikä sävyjen tarvitse olla voimakkaita. Alkuosassa mainittu Ahven Kanikone nro 6-4 koukussa on pas-

SIMPPUJÄLJITELMÄT

RAJULLA ISKULLA SIMPPUJÄLJITELMÄÄN

Kivisimput tai perhokielessä lyhyesti simput ovat taimenten herkkua ja ne elävät koskilla läpi vuoden. Ne piilottelevat päivisin kivien alla, joten harvemmin simppuja pääsee näkemään. Simppu ruokailee öisin kytäten vesihyönteisiä, jotka se nappaa nopealla syöksyllä. Taimenet tietävät simppujen nopeuden, joten simppuun iskukin on usein raju. Simput ovat pääsääntöisesti isopäisiä tummia ruskeankirjavia pohjakaloja ja keväällä simpun kutuaikaan perhon vatsapuolta voi korostaa keltaoranssilla runkosävyllä. Simppujen normikoko on aivan mitättömän pienistä aina kymmensenttisiin, joten mittahaarukka sopii perhonsitojille hyvin. Koukkukoot 6-2 kelpaavat hyvin simppuperhoihin. Perhoa voi myös painottaa, mutta välttämätöntä se ei ole. Simppusidokset ovat koskikalastajan ympärivuotisia ottipelejä, joilla jäljittelee myös kivennuoliaisia, pieniä mateita ja hyvin tummia pikkuahvenia. Simppuja uitetaan pääosin alavirtaan uppoperhotekniikalla lisäten uintiin nopeita lyhyitä pyrähdyksiä, joita simput luonnostaankin tekevät.

seli loppukesän koskille. Toki ahvenjäljitelmien sävyjä ja raidoitusta voi korostaa, ei siitä haittaakaan ole. Hieno ja värikäs perho on ilo sitoa siimaan. Ahvenjäljitelmillä kalastetaan pitkälti samaan tapaan kuin salakkajäljitelmillä, mutta erityisesti loppukaudesta koskien alla ja niskoilla uitellen perhoa päävirran laitoja ja kiventauksia, missä tietää ahvenparvien liikkuvan.

Musta ärsyke on tehokas Räikeän värikkäät streamerit ovat fantasiaperhoja, joille ei luonnossa ole suoraa esikuvaa. Shokkiväristen perhojen hahmo, koko ja liike voivat kuitenkin jäljitellä pientä kalaa, mutta niiden teho perustuu usein yliampuvaan väriärsytykseen. Iso taimen häätää helposti pienemmät lajikumppanit pois reviiriltään etenkin syyspuolella ja silloin koskitaimenen perhojäljitelmät saattavat hermostuttaa kosken monttuvahdin perinpohjaisesti. Taimenen kutupuku on tummanpuhuva, joten musta kalahahmoinen perho toimii ärsykkeenä niin reviirinpuolustukseen kuin yökalastuksessa ravintokalan siluettina taivasta vasten. Eikä kirkkaan päivän kalastuskaan ole mustalle perholle huono vaihtoehto. Joku on sanonut, ettei perhon värillä ole väliä, kunhan se on musta. Rasiassa voi olla kaiken kokoisia mustia streamereitä, mutta isoa kalaa ja pimeällä kalastettaessa koukkukoko 2 ja liki 10 sentin hahmo saa usein räjähtävän vastaanoton. Kalastustekniikaksi riittää levollinen alavirtaan uppoperhotekniikan uitto. Ainakin yökalastuksessa liian nopeaa liikettä kannattaa välttää. l

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 65


PERHOKALASTUS ◗ TEKSTI JA KUVAT: ANSSI VAINIKKA

Mahdottoman perässä JÄRVITAIMEN järvestä perholla?

Taimenet viihtyvät syksyisin suurten selkien laidoilla. Pielisen taimen haavissa.

66 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019


M

eritaimenen perhokalastus rannikoilla ja etenkin Gotlannin upeilla rannoilla on yksi hienoimmista vapakalastusmuodoista. Harmillisesti vain rannikko on kaukana suuresta osasta Suomea ja rantakalastajan ikäväksi tiiviisti rakennettu. Voisiko taimenen saada lähempää, järvestä? Kalastusmuodot jakautuvat tehokkaisiin ja tehottomiin, mutta kalastuksen tuoma ilo ja onnistumisen tunteet ovat useimmiten käänteisesti verrannollisia

kalastusmuodon tehoon. Jos taimenta saisi kalastaa vain yhdellä vavalla seisovien vesien rannoilta, Suomen taimenkannat olisivat erinomaisessa tilassa. Mutta onko taimenen perhokalastus järvillä mitään muuta kuin utopiaa?

Suuret järvet ovat kiinnostavimpia Taimenta esiintyy nykyään pääosin istutettuna lähinnä suurissa reittivesissä ja luontaisesti Lapin suurissa järvissä, ku-

ten Inarinjärvessä. Parhaat onnistumismahdollisuudet taimenen rantakalastajalla on karuissa järvissä, joiden istutusmäärät ovat vähintäänkin kohtuullisia, ja toisaalta verkkokalastus- ja uistelupaine maltillisia. Villi taimen on vahvan uhanalaisuutensa vuoksi rauhoitettu leveyspiirin 64°00'N eteläpuolella, mutta istutetun eväleikatun taimenen alamitta on 50 senttimetriä koko maassa. Rasvaevällinen taimen on vapautettava välittömäs-

PERHOT

MAHDOLLISIA TAIMENEN OTTIPERHOJA Pienemmiltä järviltä, joilla taimenta esiintyy poikasistutusten tuloksena, taimenia on tullut liitseillä ja nymfeillä, jotka keskimäärin soveltuvat muidenkin lohikalojen pyyntiin. Ottaen huomioon, että muikku ja kuore ovat järvitaimenen tärkeitä ravintokohteita, kalajäljitelmät kuten erilaiset hailit ovat epäilemättä soveltuvia. Uistimista ainakin Smoltti ja Vekkuli toimivat, joten miksei leijaava iso streamerikin. Katkarapuja sisävesillä ei esiinny, mutta pienet oliivin ja oranssin väriset katkaperhot voivat olla yhtä lailla toimivia sisävesillä. Harjus niihin ottaa ainakin ja varsinkin okakatkaa tavataan myös matalilla kivikkorannoilla. Muuten sisävesien aallokon hapettamilla kivikkorannoilla elää samoja koskikorentoja, päivänkorentoja ja vesiperhosia kuin koskillakin. Kylmän veden aikaan valkoiset hailin tai jiggyn kaltaiset kalajäljitelmät ovat maittaneet sivusaaliina hyvin ahvenille ja hauille, joten voisi niiden olettaa maistuvan taimenellekin, kun kala vaan osuu oikeassa kulmassa perhon kulkureitille.

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 67


PERHOKALASTUS ti etelässä, mutta 64°00'N ja 67°00'N välissä olevissa sisävesissä sen alamitta on 60 senttiä ja pohjoisessa 50 senttiä. Itä-Suomessa taimenistutusten kohteita ovat esimerkiksi Höytiäinen ja Pielinen, ja keskisessä Suomessa Päijänne sekä muut sen yläpuoliset reittijärvet. Yleisesti taimenen istutusmäärät ovat viime vuosina laskeneet, kuten istutusten tuottokin, joten kohdetta valittaessa kannattaa tutustua kalatalousalueiden sivuihin. Uistelijoiden suosima istutettu järvilohi on hyvin harvoin, jos koskaan tavoitettavissa rannalta. Omat kokemukseni rajoittuvat toistaiseksi Pieliseen, joka on kiinnostava perhokalastuskohde myös harjuskantansa vuoksi.

men tuskin on erityisen kiinnostunut, mutta jostain syystä taimen todella hakeutuu loppusyksystä rantojen lähelle niin merellä kuin sisävesillä. Tämän ovat niin uistelijat kuin verkottajat huomanneet. Taimen tulee rantaan luultavasti ravinnon perässä ja yksi ilmeinen houkutin on muikun kutu. Muikku kutee lokakuun lopulla ja marraskuun alussa veden lämpötilan laskettua kuuteen asteeseen. Muikut kutevat pareittain pimeään aikaan niin, että kutu kestää viikosta kahteen. Iso osa muikuista kuolee kuturasitukseen, sillä yksi muikku voi kutea pienissä parinkymmenen mätimunan erissä jopa sata kertaa. Muikku kutee rannan läheisyydessä pääasiassa alle kymmenen metrin syvyyteen, ja

Tavoittamisen logiikka Vanha kansa puhuu, että taimen tulee katsomaan rannoille satanutta lunta. Lumesta taiIstutusjärvet ovat todennäköisimpiä taimenen seisovan veden perhokalastuspaikkoja.

68 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019


monesti sen kutupaikat ovat järvikohtaisesti tunnettuja hiekkaja sorarantoja, joilla perinteisesti on usein myös nuotattu. Konnevedeltä saatujen tietojen mukaan muikku voi kutea vähän ympäri järveäkin ja myös pehmeille pohjille, mutta keskeiset kutupaikat ovat kuitenkin ilmeisimmin sopivimpia taimenen rantakalastukseen. Parveilevat ja kuturasituksista hoipertelevat muikut ovat taimenelle helppoja eväitä. Samoihin aikoihin kutee myös siika, joka keskimäärin on taimenelle liian isoa ruokaa. Epäselvää on, käyttääkö taimen siian mätiä ravintonaan, mutta tunnetut siian kutupaikat voivat olla myös kokeilemisen arvoisia.

Kenties keväällä, yleisimmin kivikkokareilta Merellä kevätsesonki on jopa syksyä parempi, mutta järvillä jäiden lähdön ja vesien lämpe-

nemisen välillä on käytännössä vain muutamia päiviä, jolloin kalat voisivat olla rantojen lähellä. Keväinen kalastus Pielisellä on jäänyt parin jäiden seassa toteutetun nollareissun mittaiseksi, ja kesäreissut ovat tuottaneet vain ahvenia. Ei liene kuitenkaan mahdotonta, että kesäyönä voisi tavoittaa ravintoa hakevan taimenen jostakin syvän veden ääreltä. Yleisesti ottaen järvitaimenta kannattaa etsiä pitkälti meritaimenopein kivikkopohjilta karikkoisten niemien kärjistä tai matalahkoilta 1-3 metrin syvyisiltä rannoilta, joilla on isoja suojaisia kiviä. Järvet ovat tumman vetensä vuoksi usein hankalia kahlata, ja jo ylipäätään karu ranta, jolla pystyy hyvin kahlaamaan, on kalastuksellisesti mielekkäämpi kuin jokin nilkanmurtajalouhikko. Nastat ovat järvillä lähes aina kutakuinkin pakolliset.

AIKA

OIKEA AJANKOHTA Omat kalastustilastot kertovat, että uistimella taimenia on rannalta heittämällä saatu Pielisestä aikavälillä 2.11.– 23.11. Ottiajankohtina sää on usein ollut sateinen tai kuurosateinen ja heikkotuulinen. Ilman lämpötila on yleensä ollut plussalla 3-6 astetta, vaikka parhaalla kolmen taimenen reissulla, jolloin näkyi myös pintovia kaloja, melko kirkas ja länsituulinen sää painui iltaa kohden pakkaselle. Nollareissuja on tehty varsinkin marraskuussa pohjoistuulella, kovalla itätuulella, pakkasella ja alle neljän asteen vedenlämpötiloissa. Harjukset vaikuttaisivat olevan helpompia pyydettäviä aikaisemmin syksyllä, ja niitä on saatu aikavälillä 19.10.-22.11. Myöhäisin perhokirjaus on Pielisestä 12.12. saatu reilu neljän kilon hauki. Syksy 2013 oli Pielisellä ensimmäinen, kun taimenta yritettiin seurakavereiden kanssa rannalta tosissaan, ja silloin uistimella saatiin useita kaloja. Syksyllä 2015 saimme vielä kaloja, mutta viime vuosina onnistumisia ei ole tullut. Toisaalta harvoille reissuille on osunut todella heikkoja keliolosuhteita - ja kenties rationaalinen ajattelu on vähitellen saavuttanut taimenenhimoiset kalastajatkin. Istutusjärvillä kalojen esiintyvyys on täysin riippuvainen 1-2 vuotta aiemmin tehtyjen istutusten onnistumisesta ja toki istutusmääristä, joten sinänsä onnistumismahdollisuudet selviävät parhaiten kalatalousalueen pöytäkirjoista.

Pielisellä voi syysmyrskyllä olla kelit kuin merellä.

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 69


PERHOKALASTUS Rehevät särki- ja haukipaikat eivät ole taimenen mieleen merellä eivätkä järvillä. Kohteen on parempi sijaita ison ja syvän selkäalueen laidalla kuin pitkällä matalassa lahdessa.

Taimenen aktiivisuus riippuu säistä Taimenen aktiivisuus on kylmän veden aikaan äärimmäisen vahvasti riippuvaista säistä. Periaatteessa taimenkalaan kannattaa lähteä, kun veden lämpö on laskenut alle kymmenen asteen, mutta suuret järvet pysyvät nykyisin auki pitkään niin, että pintaveden lämpö on vain 1-3 astetta. Syksyllä kylmä pohjoinen tuuli ja voimakas auringonpaiste ovat pahin mahdollinen yhdistelmä. Vastaavasti lämmin eteläinen hento tuuli yhdistettynä kevyeen sateeseen tai vähintään pilviseen säähän lupaa hyvää. Veden kylmeneminen jo valmiiksi kylmässä vedessä passivoi kalaa lisää, kun taas pienikin lämpeneminen voi aktivoida sitä. Myös lumituiskussa kala on ollut joskus yllättävän aktiivista ainakin Äyskoskella, ja hauki Pieliselläkin.

Sääoloilla myös käytännön merkitystä Sääolosuhteilla on perhokalastajan kannalta myös käytännön merkitystä. Oletettavasti järvitaimen ei nappaa aivan jaloista, vaan heitoilla on oltava mittaa, ja heitot onnistuvat aina parhaiten lievään sivumyötäiseen tai myötätuuleen. Toisaalta myötätuuli voi tarkoittaa tuulen yläpuolisella rannalla ja siten tyynellä rannalla olemista, mikä sekään ei ole hyvä asia. Voisi vähintään spekuloida, että järvitaimenen kalastukseen pätevät samat tuulisäännöt kuin meritaimenen kalastukseen. Tuulta ja aaltoja pitää olla, mutta mitään metriaallok-

Kirjoittajalle sydänmentykytyksiä aiheuttanut järvisäyne. Pielisellä riittää karikkoisia rantoja.

70 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

koa ei tarvita ja oivaltava kalastaja suunnistaa paikkaan, jossa tuuli ei häiritse, mutta aallokko pitää kalat aktiivisina.

Ei vielä haaviin asti Perhojen ja väsyttämistekniikoiden osalta tässä jutussa liikutaan teoreettisella tasolla, koska viimeistään tässä vaiheessa on myönnettävä, että monen vuoden yrittäminen Pielisellä ei vielä ole tuonut haaviin asti yhtään perhotaimenta. Lähimpänä on varmaan ollut kaunis vajaa kiloinen kullanvärinen säyne, joka ottihetkellä parin metrin päässä näyttäytyneenä taimenen muotoisena hahmona sai jo adrenaliinit liikkeelle.

Puolustukseksi sanottakoon, että uistimella kaloja on tullut, joten kaloja tunnetuilla paikoilla liikkuu ja niiden saaminen perholla ei pitäisi olla mahdotonta. Erilaisia potentiaalisia taimentärppejä on ollut itsellä sekä tutuilla.

Hulluutta? Taimen on jo muutenkin uhanalainen kala, niin miksi sitä pitäisi pyytää vielä perholla järvestä? Puolustuksena voisi sanoa, että jos taimenta järvestä jotenkin voisi kestävästi kalastaa, niin varmastikin juuri rannalta perhokalastamalla. Lisäksi istutettu taimen on tutkitusti selvästi helpompi pyytää vavalla kuin villi, joten vapakalastus kohdistuu lähtökohtaisesti istukkaisiin. Toisaalta taimenia saadaan yleisesti Norjan ja Ruotsin Lapin sekä Islannin vesistä, ja kenties hienoimmat seisovan veden taimenet on väsytelty kuvattaviksi Islannin Thingvallavatnjärvestä. Suurten järvien osalta kyse on vain siitä, että kaloja on pinta-alaa kohti äärettömän vähän ja tihentymien löytäminen vaatii pitkällistä etsintää. Ei ole kuitenkaan mitään syytä olettaa, etteikö sellaisia olisi.


PERHORESEPTI

FLATWING JÄRVITAIMENELLE

Teksti ja kuva: Timo Haapasalo

Seisovassa vedessä hyvin uivan, kohtuullisen hyvin vaakatasossa vajoavan sekä pikkukalaa hyvin jäljittelevän streamerin voi sitoa vaikeasti arvokkaista materiaaleista tai vähän yksinkertaisemmin edullisemmista tarvikkeista. Reseptin perho, ”Flatwing muikku”, edustaa näistä vaihtoehdoista jälkimmäistä. TARVIKKEET KOUKKU: Ahrex NS172 Curved Gammerus #6 LANKA: Veevus 8/0, valkoinen ALUSSIIPI: DNA Holo Fusion tai UV2 Superhair PÄÄLLYSSIIPI: Kukonniska KURKKU: Punainen tussi SILMÄT: 3D Epoxy Eyes, 4 mm PÄÄ: UV-liima, epoksi tai uretaaniliima

SIDONTAOHJE ALUSTA KOUKKU langalla aloittaen välittömästi silmän takaa. Perhoa ei sidota yhtään koukun kaarevalle osalle, joten pidä alustus lyhyenä. KIINNITÄ OHUT KIMPPU DNA:n Holo Fusionia tai UV2:n Superhairia alussiiveksi sen mukaan, kuinka kimaltavan haluat perhosta. Harmaalla Superhairilla saa tyylikkään, mattakylkisen perhon aikaan, siinä missä helmiäis-Holo Fusion antaa pientä kimallusta kylkiin. Kiinnitä erityistä huomiota materiaalin määrään. Liian paljon materiaalia johtaa tukkoiseen siipeen, joka ei elä vedessä.

Flatwing muikku -perho.

ALUSSIIVEN KIINNITTÄMISEN JÄLKEEN kartioi siiven päätä saksilla. Tavoitteena on latvaa kohden ohentuva siipi. VALIKOI NISKASTA kahdesta kolmeen suoraa höyhentä. Höyheniin saa jäädä pehmeämpiä tyvisiikasia paikoilleen, sillä ne antavat perholle hartialinjaa, mutta myös helpottavat paikalleen sitomisessa, kun höyhen ei pyörähdä nurkittain jokaisella langanvedolla. Jos et pääse itse valikoimaan niskaa, pyydä kauppiastasi valitsemaan niska, jossa on mahdollisimman suorat höyhenet. Kuvan perho on sidottu 9 euron hintaisesta intialaisesta niskasta. SIDO HÖYHENET kattolaskuisesti alussiiven päälle: päällyssiipi on oikean mittainen, kun höyhenten latvat yltävät juuri alussiiven kärjen tasalle, tai aavistuksen sen päälle. Kookkaassa perhossa voit sitoa kolmannen höyhenen hieman pidempänä suoraan perhon selän päälle ikään kuin katoksi, jolloin siiven kantavuus paranee. SIDONNAN PÄÄTYTTYÄ päättele sidos piilosolmulla, ja lisää hieman liimaa perhon päähän. Jos käytät UV-liimaa, en-

simmäinen kerros kannattaa tehdä viskositeetiltaan ohuehkolla liimalla, joka imeytyy syvälle sidokseen tehden perhosta lujan. Liiman kuivuttua tussaa kurkku punaiseksi, ja lisää silmät. KURKUN VÄRITTÄMISEN ja silmien lisäämisen jälkeen muotoile perhon pää haluamaasi muotoon. Yleensä yhdestä kahteen kerrosta UV-liimaa riittää tasoittamaan pään, sekä pitämään perhon silmät paikallaan. Jos et omista UV-liimaa, voit tehdä samat työvaiheet perinteisellä epoksilla tai esimerkiksi Liquid Fusion -uretaaniliimalla. JOS HALUAT säilyttää perhon pään kauemmin kirkkaampana, voit lakata liimatut alueet kevyesti. Tässä suureksi avuksi on harjallinen lakka, esimerkiksi Veniardilta. Kun työvaiheet on saatu iskostumaan mieleen, perhon sitominen on nopeaa ja vaivatonta. Liimalla vahvistettu pää yhdessä oikein mitoitetun siiven kanssa takaa sotkuttomuuden ja varman toimivuuden heitosta heittoon. Mikäli perhoon haluaa uutta ilmettä, alussiiven sävyä vaihtamalla koko perhon olemus muuttuu nopeasti. Erilaiset kimalteet kuultavat märkänä hennon höyhenen läpi, jolloin perhon värimaailman muokkaamisessa vain taivas on rajana.

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 71


PERHOKALASTUS Kalastuksellisesti syksyinen rantaperhostelu on hyvää korvikehoitoa sille, että ajalliset ja rahalliset resurssit eivät riitä oikeaan Gotlannin tai Tanskan reissuun. Yleensä jotakin ruokakalaa järviltä tarttuu mukaan aina, eikä ihan vailla tapahtumia tarvitse olla. Vielä marras-joulukuussa perholla voi saada matalilta kivikkorannoilta haukia ja ahvenia sekä harjuksia. Esimerkiksi Pielisen luonnonvarainen harjuskanta on niin heikko, että kaloja ei voi ruokakaloiksi asti ottaa, mutta sitäkin hienompia lajibongauksia ne ovat. Ja kun se perhojärvitaimen jonain päivänä haavissa makaa, se silloin korvaa kaikki ne älyttömät tuiskussa heittämiset ja lukuisat pettymykset.

Elämää suurempi kalastustapa Vaikka taimenen saaminen rannalta perholla järvestä vaikuttaa olevan tällä hetkellä mahdotonta, sen ei tarvitsisi olla sitä. On hyvin tunnettua, että Inarinjärvestä voi saada uistinta heittämällä helpohkostikin taimenia, ja Ruotsin suurilla järvillä kalastetaan jopa järvilohta

72 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

rannoilta heittämällä. Uskottavia tietoja on jopa Päijänteestä ja Höytiäisestä saaduista perhotaimenista. Taimenia saadaan pienemmistä järvistä, kuten Suomussalmen Hossan kohteista ja muista istutusjärvistä, eikä taimen laji-

Pielisen luonnonvarainen harjuskanta on niin heikko, ettei niitä voi ruokakaloiksi ottaa. Suomalaiset järvimaisemat eivät häviä ulkomaisille.

na ole mikään sellainen yliluonnollinen kala, joka perhoon ei ottaisi, jos niitä olisi. Rannalta saatua taimenen perhokalastussaalista voisi jopa pitää yhdenlaisena indikaattorina sille, että vesistön taimenkanta ja koko vesistö voi hyvin, kun saalis on nollaa suurempi. Maisemiltaan Suomen järvet eivät niin paljon häviä pahoin saastuneen Itämeren rannoille, etteikö tämäkin potentiaali joskus kalastusmatkailussa voisi toteutua, kun niin vain haluttaisiin, ja lajiin löydettäisiin toimivat menetelmät. Kansainvälisesti ajateltuna Suomen joet ovat lyhyitä, perattuja ja padottuja, mutta järvet ovat intensiivistä rantarakentamista lukuun ottamatta pitkälti hienointa, mitä Suomella on tarjota. Tämän jutun tarkoitus onkin kannustaa kokeilemaan jotakin uutta ja taatusti vaikeaa, mutta parhaimmillaan hyvin palkitsevaa lajia - ja toivottavasti myös jotakin kalastusoikeuksien omistajatahoa kehittämään kansainvälisesti vetovoimaista järvikalastusparatiisia. l


KIRJAT

◗TEKSTI: ISMO MALIN

Uutuuskirja opastaa vapakalastukseen veneestä Jari Rannisto on lukuisista lehtiartikkeleista ja kalastusta käsittelevistä kirjoistaan tunnettu toimittaja, joka on perehtynyt monipuolisesti kalastukseen ja veneilyyn niin kotimaan vesillä kuin ulkomaillakin jo yli kolmekymmenen vuoden ajan. Omien kokemustensa ja muilta kalastukseen ja veneilyyn vihkiytyneiltä kuulemansa perusteella hän on koonnut uutuuskirjansa Venekalastus. Veneiden kokohaitari on laaja ja Ranniston mukaan vapakalastus veneestä onnistuu niin kajakista kuin huvijahdistakin. Tärkeintä on oikea varustelu, sopivat tekniikat ja kussakin tilanteessa tarkoituksenmukaiset välineet. Kirjassaan Rannisto esittelee veneen hallintaa ja varustelua, kalastustekniikoita sekä oikeiden välineiden ja vieheiden

VENEKALASTUS Kalastustekniikat, varusteet, veneet, vieheet Jari Rannisto Docendo 2019, 240 sivua ISBN 978-952-291-617-4

valintaa helppotajuisesti, mutta silti perusteellisesti ja monipuolisesti. Tästä on hyötyä sekä aloittelevalle että jo kokeneemmalle veneilijälle ja venekalastajalle. Kumpikin löytää kirjasta varmasti hyödyllisiä vinkkejä vaikkapa vene- ja moottorivalintojensa tueksi. Lisäksi esimerkiksi veneen erilaisia ankkurointitapoja ja toisaalta kalastusta helpottavien kaikuluotainten käyttöä esitellään perusteellisesti. Eikä veneen trailerille laittamistakaan ole unohdettu. Venekalastus-kirja toimii kuitenkin myös sangen mainiona oppaana kolmen keskeisen viehekalastuksen kohteena olevan kalamme eli ahvenen, hauen ja kuhan pyyntiin. Rannisto esittelee ensinnäkin niiden perinteisiä kalastustapoja ja ottiviehei-

tä, kuten vaappuja, lusikoita ja lippoja. Sen lisäksi osansa saavat vasta tällä vuosituhannella suomalaisten kalastajien laajasti löytämät jigit, jerkit, spinnerbaitit ja buzzbaitit. Eri jigaustavoista puolestaan esitellään ahvenen ja kuhan dropshot-pyyntiä sekä kuhan pystyjigausta ja täsmäjigausta välivedestä. Kun teoksessa selvitetään myös ahvenen, hauen ja kuhan elin- ja lisääntymistavat sekä kerrotaan niiden tyypillisistä olinpaikoista eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina, niin sen oppeihin perehtymällä kalareissujen saalisvarmuus mitä todennäköisimmin kasvaa. Venekalastus-kirjaa voikin suositella kaikille viehekalastuksesta kiinnostuneille, mutta varsinkin niille, joilla on vene käytössään. l

Kuusi retkeä – esseitä etsimisestä Jyväskyläläinen Mauno Niskanen tekee kirjassaan ”Kuusi retkeä - Esseitä etsimisestä” sekä maantieteellisesti että ajallisesti huikean matkan. Se ulottuu Barentsin meren rannoilta Afrikkaan ja nykypäivästä kivikauteen asti ja sieltä taas takaisin nykyisyyteen. Kolme ensimmäistä esseetä kertovat Rautalammin reitin, Tenojokilaakson ja TornionMuonionjoen kalastuksesta, olemuksesta ja historiasta. Tarinat pohjaavat Niskasen omiin kymmenien vuosien aikana hankittuihin kokemuksiin, mutta selvästikin myös hänen laajaan perehtyneisyyteen-

sä näistä alueista julkaistuihin matkakirjoihin ja tutkimuksiin. Neljännessä esseessään Niskanen käsittelee Ounasjoen lähistöltä Marikkovaarasta löydetyn miekan alkuperää ja tarinaa ajoilta, jolloin Kainuunmaata hallitsi Suomen ainut nimeltä tunnettu kuningas Faravid. Tuolloin niin Norjan kuin Ruotsinkin valtiot olivat vasta muotoutumassa ja pohjoisia erämaiden valtiaina olivat erilaiset sukulaisuuteen sekä kauppa- ja ryöstöretkien tekemiseen perustuvat yhteisöt. Viidennessä ja kuudennessa esseessään hän muun muassa kuvaa kalliomaalausten pohjal-

ta kivikautisen ihmisen sielunmaisemaa, jossa metsästyksellä ja kalastuksella oli iso osa. Näitä kymmenien tuhansien vuosien takaisia viestejä psykologin koulutuksen saanut Niskanen yrittää nyt tulkita. Niskasen kirja ei ole ihan tavallinen kalastuskirja, vaan ensinnäkin tutkielma luonnon sekä kalastuksen ja metsästyksen merkityksestä vuosikymmenten mittaan hänelle itselleen eli yksilölle. Toisaalta se on läpileikkaus koko ihmiskunnan luontosuhteen kehittymisestä ja myös samana pysymisestä vuosituhansien aikaperspektiivissä. l

KUUSI RETKEÄ – Esseitä etsimisestä

Mauno Niskanen Pedaiku Oy, 234 s. ISBN 978-952-94-1175-7

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 73


O

PERH

NURKKA

◗TEKSTI JA KUVAT: PIETARI SIPPONEN

Puronieriän perinteinen saaliskoko on 20 sentin molemmin puolin.

Kyllästyttääkö korttikoskien tahkoaminen? Puronieriäpitoiset pienvedet tarjoavat vaihtelua kokeilunhaluisen perhokalastajan arkeen. VIERASLAJI

VIERASLAJINA SUOMESSA

Suomeen puronieriä tuotiin ensimmäisen kerran jo 1800-luvun lopulla ja sen kotiutusistutuksia jatkettiin uudelleen 1960-luvulla. Vaikka näiden istutusten tulokset olivat kokonaisuudessaan vaatimattomat, niin ainakin Koillismaan ja Kemijoen latvojen taimenvesiin sekä Etelä- ja KeskiSuomen puroihin on syntynyt lisääntyviä kantoja. Osa näistä on lisääntynyt voimakkaasti. Puronieriä leviää etenkin pieniin puroihin ja jokien latvoille, missä kotoperäiset taimenet ovat joutuneet antamaan tilaa tulokkaalle. Vieraslajina puronieriällä ei ole Suomessa alamittaa ja monista taimenpitoisista vesistä sitä on yritetty vaihtelevin tuloksin myös hävittää.

74 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

Perhokalastajan

PURONIERIÄ on pikkupurojen väriläiskä P

ienikokoisen ja väritykseltään korean puronieriän alkuperäistä levinneisyysaluetta on Pohjois-Amerikan itäosa. Sille tyypillisintä elinympäristöä ovat lähteistä vetensä saavat purot ja pienet joet. Varsinkin koiraspuoliset puronieriät ovat väritykseltään komeita ilmestyksiä. Harmahtava tai vihertävä, usein juovamainen selkä sulautuu oranssinsävyiseen vatsaan ja komeisiin valkoreunaisiin vatsaeviin.

Tiheitä kantoja Pienvesien puronieriäkannat ovat usein tiheitä ja yksilöt jäävät kooltaan pieniksi. Puronieriä on Pohjois-Amerikassa erittäin suosittu perhokalastuskala, vaikka saaliskalojen koko jää sielläkin pienvesissä tyypillisesti noin kahdenkymmenen senttimetrin tuntumaan. Jos vesistö on yhteydessä kookkaampiin järviin tai lampiin, siinä puronieriä voi saavuttaa Suomessa-


kin yli neljänkymmenen sentin mitan. Myös Suomesta löytyy jonkun verran puroihin yhteydessä olevia lähdepitoisia lampia ja pikkujärviä, joissa voi kalastaa lajia seisovastakin vedestä.

Kotimaiset puronieriävedet Puronieriän perhokalastus tarjoaa vaihtelua isompien korttikoskien kiertämiseen. Hollolassa sijaitseva Hammonjoki lienee Kemijoen latvavesien ohella maamme tunnetuin puronieriän perhokalastuspaikka, mutta pieniä vähemmän tunnettuja puronieriäpitoisia puroja löytyy myös muualta maastamme. Nämä vesistöt ovat tyypillisesti ojamaisen pieniä, paikoin jopa yliharpattavia puroja. Yh-

Kristian Mattila esittelee lähdepitoiselta purolta perhoon napannutta puronieriää.

teistä niille on vesistöön jossain vaiheessa istutetut puronieriät, jotka ovat luoneet voimakkaasti lisääntyvän kannan ja levittäytyneet paikoin aina pieniin latvaojiin saakka. Kyseisissä puroissa ei useinkaan esiinny taimenta, eikä vesistöjä ole välttämättä luokiteltu lohikalapitoisiksi. Saaliskalojen koko jää usein 10-25 sentin välille, mutta joissain kohteissa on mahdollista saada siiman päähän myös isompia yli kolmenkymmenen sentin mittaisia puronieriöitä.

Loppukevät ja alkukesä ovat parasta aikaa Puronieriät talvehtivat usein puroihin yhteydessä olevissa lampareissa tai pikkujärvissä, joista ne siirtyvät kevään aikana virtaveteen. Kotimaassa loppukevät ja alkukesä ovat yleensä parasta aikaa puronieriän kalastukseen. Puronieriäpitoiset virtavedet ovat monesti niin pienimuotoisia, että kesän edetessä niistä saattaa loppua vesi

tai ojat kasvavat lähes umpeen. Puronieriä on melko ahne kala, joka ottaa usein perhoon nopeasti sen tiputtua veteen. Se on kuitenkin myös arka, varomaton puronvarressa liikkuja näkeekin usein kaloista vain pakovanat. Puronieriät hakevat suojaa veden päällä roikkuvien puiden ja vedenalaisten kantojen alta. Lajin kalastus pienvesillä muistuttaakin usein enemmän onkimista kuin perhokalastusta, kun perhoja tiputellaan rytöjen ja muiden potentiaalisten suojapaikkojen alle. Myös laajemmat syvemmät suvannot sekä rantapenkkojen alle jäävät suojapaikat ovat puronieriän mieleen.

Hauskaa vaihtelua harrastukseen Puronieriän perhokalastus ei välttämättä ole suomalaiselle perhokalastajalle lajin ykkösjuttuja. Se tarjoaa kuitenkin hauskaa vaihtelua harrastukseen

normaalista koskimaisemasta poikkeavassa ympäristössä. Puronieriä on pienestä koostaan huolimatta maukas ruokakala, jota voi vieraslajina ottaa hyvällä omallatunnolla myös ruokapöytään asti. Lupakäytännön parissa olevilla kohteilla tulee tietysti muistaa saaliskiintiöt. Jos tiedossasi on puronieriäpitoinen puro, siellä vieraileminen ei vaadi suuria etukäteisvalmisteluja. Kevytluokkainen 7-8 jalan mittainen vapa on omiaan pienillä pusikkoisilla puroilla. Kahluuvälineet ovat yleensä täysin turhia, vaelluskengät tai kumisaappaat riittävät pikkupuroilla aivan mainiosti. Hyttysmyrkkyä ei kannata unohtaa, sillä purojen pusikoissa voi tulla muuten tukalat paikat. Taskuun vielä rulla 0,12-0,16 millin perukesiimaa, rasiallinen perhoja sekä ennakkoluulotonta seikkailumieltä ja perhomies on valmis kokeilemaan uutta aluevaltausta. l

PERHOT

PIENILLÄ PERUSPERHOILLA PÄRJÄÄ Pienet nymfit, leechit sekä pintaperhot ovat peruskauraa puronieriän perhokalastuksessa. Vaikka saaliskalat ovat kooltaan pienikokoisia, aivan minimalistisen pieniä perhoja ei ole normaalisti tarvetta käyttää. Puronieriällä on kokoonsa nähden todella iso suu, joten pienempikin puronieriä saa esimerkiksi #14-16 kokoluokan perhot suuhunsa. Toimivien puronieriäperhojen värit tuntuvat hieman vaihtelevan kohteesta riippuen. Musta ja oliivi ovat aina perusvarmoja valintoja, mutta joissain vesistöissä räikeät fluorivärit saattavat toimia niitäkin paremmin. Erityisesti lämpiminä alkukesän päivinä puronieriät äityvät usein ruokailemaan aktiivisesti pinnassa, jolloin pintaperhoja ei kannata unohtaa rasiasta. Erilaiset muurahaisjäljitelmät sekä pienet CDC-pintaperhot toimivat lähes poikkeuksetta.

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 75


SÉ N

◗T

EK S

S NI TI J A KUV : PETTER AT SM-kilpailun 2017 vauhdikasta menoa Pähkänänkallion kohdalla AlaKitkalla.

Kuusamon kisajoet kalapaikkoina

MM-PERHO

2020

Elokuussa vuonna 2020 järjestettävän perhokalastuksen MM-kilpailun näyttämöiksi on valikoitunut kaksi Kuusamon jokea: Kitka ja Kuusinki. MM-kilpailussa kalastetaan näiden lisäksi kolmessa muussa kohteessa. Tässä lehdessä kerromme suuremmasta joesta Kitkasta yleisemmin ja pienemmästä Kuusingista tarkemmin koskikohtaisine ottipaikkoineen ja kaikkiin alueen jokiin sopivista kalastusvälineistä.

76 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

H

istorian havinaan, tai lähihistorian, kuuluu myös kansainvälistä väriä. Vuonna 1989 Kuusamon joilla nähtiin ensimäistä kertaan MM-perhokilpailut ja niistä saatiin hyvää palautetta. Suomalaisille kotikenttä toi tuolloin hyvää menestystäkin. Joukkueen saavutus oli pronssimitali ja henkilökohtaisessa sarjassa Jyrki Lämsä sijoittui kolmanneksi. Nykyisin MM-perhokilpailut ovat kasvaneet suurtapahtumaksi ja maajoukkueita voi saapua ensi vuonna paikalle yli kolmestakymmenestä eri maasta.

Matkailijat viihtyvät Kuusamossa Kuusamon alue on suosittu matkailukohde ympäri vuoden. Talvella Rukan ja ympäristön palvelut houkuttelevat väkeä laskettelemaan ja muihin talviaktiviteetteihin välillä tungokseen saakka. Kesällä suosittuja aktiviteetteja ovat muun muassa kalastus, retkeily ja koskenlasku. Luonto tarjoaa näihin harrastuksiin upeat puitteet. Majoitusta on kesällä runsaasti saatavilla. Kuuluisimpien jokien Oulangan, Kitkan ja Kuusingin lisäksi alueella on runsaasti pienempiä jokia ja järviä, joiden kalastoon kuuluu yleisesti siika ja usein myös taimen ja harjus, yleisimpien kotimaisten kalalajien lisäksi. Kaupungin lähivesiin kuuluu myös istutuskohteita, joista voi lisäksi pyytää kirjolohta. l


J

yrävän jyrinää ja koskien pärskeitä, rauhallisempia nivoja ja suvantoalueita, niistä on Kitkajoki tehty. Lähes luonnontilainen joki saa alkunsa Kitkajärvestä ja taittaa mutkikkaan kymmenien kilometrien matkansa alavirtaan yhtyen Oulankajokeen ennen Venäjän rajaa. Suuri osa joesta virtaa Oulangan kansallispuiston alueella. Jokilaakson maisemat ovat paikoin silmää hiveleviä vanhoja puistometsiä, mäntykankaita ja alaosalla jylhän jyrkkärinteisiä kanjoneita. Karhunkierros, erittäin suosittu retkeilyreitti, kulkee pitkän matkaa Kitkajoen rantoja myötäillen. Palvelurakenteisiin kuuluvat pitkospuut, portaat ja laavut tai tulipaikat useassa kohteessa.

KITKAJOKI koukuttaa kalastajat TIETOJA

LISÄÄ TIETOA LÖYTYY KUUSAMON KALAPAIKOISTA JA KALASTUSLUVISTA NETISSÄ www.uistin.net. KUUSAMON ALUEEN KALASTUKSESTA www.ruka.fi/kalastus, palveluista ja majoituksesta www.ruka.fi KUUSINKIJOEN KALASTUKSESTA JA LEIRINTÄALUEESTA www.kuusinki.com. Paikallisia kalastusluvan myyjiä on paljon ja kattava luettelo löytyy netistä. Yleisimpiä luvanostopaikkoja ovat muun muassa Matkailuinfo Kuusamo, Karhuntassu, Kuusingin leirintäalue, Juuman leirintäalue, matkailuinfo Ruka, Kuusamon Tärppi, Kuusamon Uistin, Rukapalvelu Safari Shop ja Sale Käylä. Netistä kalastusluvat www.stellapolaris.fi/kalastus. Kalastussäännöt ja lupaehdot päivittyvät vuosittain ja ovat eri lupa-alueilla toisistaan poikkeavia. Tarkasta säännöt ennen kalastuksen aloittamista. Voimassa olevat lupaehdot saa kalastusluvan oston yhteydessä.

Kalastuskohteiden tavoitettavuus on erämaisuudesta huolimatta paikoin helpohko alueen metsäautoteiden ansiosta. Vesistöalueen pääuoma Oulankajoki laskee vetensä itään Venäjän kuuluisille taimenjärville Paana- ja Pääjärveen.

Suurtaimenten joki Kitkajoella on historiansa suomalaisessa kalastusperinteessä suurtaimenten jokena. Venäjän puolella sijaitsevista syönnösjärvistä Kuusamon jokiin nousevat taimenet saavuttavat kunnioitettavat mittasuhteet. Useiden kilojen painoiset taimenet ovat houkutelleet jokivarsille kalastajia ympäri Suomen. Siiman päähän voi tarttua jopa yli seitsemän kilon pilkkukylkiä, tosin keskipaino

Vattumutkan kalastuspaikkoja Jyrävän alapuolisella jokiosuudella.

KALASTUSOPASTUSTA TARJOAA: Palosaaren poro- ja kalastustila www.palosaarenporotila.fi. Palkes www.palkes.fi.

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 77


Harjus sujahtaa haaviin Ala-Kitkajoen Pähkänän laavun mutkassa.

78 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019


asettuu noin kolmeen ja puoleen kiloon. Vanhoista parhaista ajoista taimenkannat ovat taantuneet ja kalastusta on rajoitettu saaliskiintiöin, alamitoin, aikarajoituksin ja rauhoitusaluein. Kalastusta ohjataan vastuulliselle tasolle, joka mahdollistaa kantojen vahvistumisen. Nousutaimenet kiinnostavat edelleen suurta kalastajajoukkoa ja elokuun iltoina leiritulet loimuavat jokivarsissa. Nykyisin yhä useampi kalastaja tavoittelee myös harjusta, joka onkin varsin runsaslukuinen alueen joissa ja kookkaisiin saaliskaloihin on hyvät mahdollisuudet. Rauhallisemman virran alueilta ja suvannoista tavoittaa myös siikaa.

Jyrävän putous jakaa joen ylä- ja alaosaan Kitkajoen profiilin taittaa Jyrävän putous. Jyrävässä kallioiden välistä ahtautuu yli kaksikymmentä kuutiota vettä tippuen noin yhdeksän metrin matkan alaspäin ja jyrinä on sen mukainen. Venäjältä nousevat suurtaimenet päättävät nousunsa pääsääntöisesti Jyrävän kohdalle. Jy-

Kitkajoen harjus nappasi Vääräkosken niskalta.

Peurakosken laavu. Palvelurakenteita löytyy retkeilijöille ja kalastajille jokivarresta.

rävä jakaa myös Kitkajoen lupa-alueet kahteen osaan. Kookkaiden taimenten perässä kulkevat kalastajat valitsevat yleensä kohteekseen Ala-Kitkan. Ylä-Kitkan lupa-alue käsittää joen yläosan Kiveskoskesta Jyrävään. Yläosan lupaalueeseen kuuluu runsaasti

koskia ja nivoja muun muassa: Kiveskoski, Virtasalmi, Paloniva, Käylänkoski, Saukkoniva, Kiehtäjänniva, VähänKäylänkoski, Nahkaniva, Vääräkoski, Peurakoski ja Saarikoski. Saarikoski on va-

rattu pelkästään perhokalastukseen. Ylä-Kitka on virtaamaltaan rauhallisempaa jokea kuin Ala-Kitka. Kosket ovat lähes kauttaaltaan kalastettavissa hyvin. Ala-Kitkan lupa-alue on Kitka-Oulankajoen yhtenäislupa, joka kattaa myös pitkän alueen Oulankajoesta jokien yhtymäkohdasta ylävirtaan. Alaosan lupa-alueen yksi tunnetuimmista kalastuspaikoista Jyrävän alapuoli on viime vuosina ollut usein rauhoitettuna, kuten muutama muukin kohta lupaalueesta. Kitkajoen alaosan kalastuspaikkoja ovat muun muassa Heinäniemi, Kalliosaari, Vattumutka, Harrisuvanto, sekä Pähkänänkallion ja Ahvenperän välinen alue. Alaosan kalastusalue on kokonaisuutena erittäin koskista ja paikoittain kalastukseen haasteellisen rikkonaista aluetta. Rauhallisimmat virrat löytyvät Pähkänän alueelta alavirtaan päin. Yhtenäislupaan kuuluvan Oulankajoen yläosalle on erillinen kalastuslupansa. l

Ala-Kitkajoen maisemia Koivumutkan kohdalla.

TUTUSTU UPEISIIN ILMAKUVAUSVIDEOIHIN Kuusamon kalavesiltä MM-perho 2020 -nettisivuilla www.wffc2020.com.

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 79


EN

E ◗T

KS TI

N AI JA OL R I KUVA V T: PETRI

KUUSINKIJOKI kalastuksen arvoinen kohde

Tavoiteltavina on taimenia ja harjuksia

K

uusamo on kuuluisa nousutaimenistaan, joita innokkaat kalastajat rientävät kesäisin pyytämään Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoelle. Tämä haluttu saalis nousee jokiin Venäjän puolelta Paana- ja Pääjärvestä. Jokiin nouseva taimen on kookasta, mikä tekee siitä halutun pyyntikohteen niin uistin- kuin perhokalastajallekin. Pienin näistä kolmesta virrasta, Kuusinkijoki, sijaitsee Kuusamossa ja sieltä katsottuna koilliseen noin 45 kilometrin päässä aivan Venäjän rajan tuntumassa. Kuusinki kerää vetensä aina Suiningista Varisjoen kautta Vuotunki- ja Ala-Vuotunkijär-

80 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

viin. Siitä joki sitten alkaakin. Aivan alussa joen patoaa valitettavasti Myllykosken voimala, joka otettiin käyttöön vuonna 1957. Sen teho on 1,4 megawattia ja putouskorkeus yksitoista metriä. Kalakantojen turvaamiseksi voimalan toiseen tyhjään konetilaan valmistui kalatie vuonna 1995. Se on Borlandtyyppinen kalahissi ja sen toimintaa voidaan seurata videovalvonnalla. (Lähde: www. suomenkalakirjasto.fi/taimenkoutajoen-vesistossa/). Kalatien toimivuudesta ei ole tietoa.

Erämaisia koskia Kuusinkijoki virtaa upean metsäisissä ja paikoin kallioi-

sissa maisemissa viidentoista kilometrin matkan ennen Venäjän rajalle saapumistaan. Alaosan koskipätkät ja pienet lampareet ovat taimenenkalastajien herkkupaikkoja. Kun olosuhteet osuvat kohdalleen, voi saaliina olla reilunkokoinen nousutaimen, joka antaa kalastajalle hyvän vastuksen. Yleensä houkuttimena on vaappu, lusikkauistin tai erilaiset perhot. Ylemmäksi jokivartta kivutessa paikat eivät suinkaan huonone vaan jopa paranevat, sillä täällä saa olla enemmän rauhassa muilta kalastajilta. Kuitenkin tuolle viidentoista kilometrin matkalle mahtuu lukematon määrä kalastajia, eikä siellä silti vält-


Vajjeuksen yläpäässä on rauhoitusalue, joka on merkitty puihin heikosti havaittavilla kylteillä.

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 81


tämättä edes kohtaa muita ihmisiä. Perinteisesti taimenta kalastetaan illasta yömyöhään, sillä kala tuntuu aktivoituvan hämärän laskeutuessa joen päälle. Toki kesällä yöt ovat aika valoisia, mutta kuitenkin.

Myös hyvä harjuskanta Kuusinkijoki on tunnettu taimenistaan, mutta kuinka moni tietää, että joessa asustaa nykyisin myös erittäin hyvä harjuskanta. Vuotungin kalastuskunta on jo vuosia tukenut joen luontaista harjuskantaa pienpoikasistutuksilla ja nyt se alkaa näkyä elinvoimaisena kantana. Vuonna 2017 harjuksien keskikoko pyöri 25-28 sentin tienoilla, kun se vuoden 2018 aikana oli noussut 30-35 senttiin. Suurimmat tietämäni harjukset ovat olleet noin 50-senttisiä ja useita yli 45 sentin kaloja on tarttunut ihan omiinkin perhoihin. Toki suuren harjuksen saaminen vaatii hieman koskenlukutaitoa, oikean paikan löytämistä sekä tietenkin sitä kuuluisaa kalaonnea.

Kuusinkijoen yläosa Joki siis jatkuu voimalaitoksen jälkeen kanavamaisena reilun puolentoista kilometrin matkan. Rannat ovat jyrkät ja hankalat kalastaa. Kanava loppuu lopulta Putkosen alueen niskalle, josta alkaa kunnon koskialue. Harjuksen kalastajan silmin Putkosen alue on yläosan paikoista tunnetuin, kalastetuin ja kalaisin. Heti niskalla on reilunkokoinen, selvä peili, jossa aina majailee isoja harjuksia. Tuo peili on myös tunnettu siitä, että siinä aina tuppaa majai82 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

Laavu- ja tulipaikkoja on runsaasti.

KUUSINKI

MONIPUOLINEN KALASTUSKOHDE Kuusinkijoki on monipuolinen kalastajan kohde, joka selvästi jakautuu ylä- ja alaosaan. Niistä yläosa on enemmän harjuksenkalastajan kohde ja alaosa taas sopii taimenenkalastajalle. Mutta molempi parempi, sillä ylhäältä voi hyvin saada nousutaimenen, kun taas alhaalta saa varmasti myös harjuksia. Alaosilla on kuitenkin todennäköisesti enemmän ruuhkaa silloin, kun taimen on noussut jokeen. Puitteet ovat kohdillaan, sillä laavu- ja tulipaikkoja on runsaasti. Puu- ja roskahuolto toimivat myös hyvin, joten kalastajalla pitäisi olla kaikki kunnossa. Vain se kala siiman päässä puuttuu. Joella järjestetään myös kesäisin harjusleirejä, joissa pääsee tutustumaan jokeen sekä harjuksen perhokalastukseen. KUUSINGIN LEIRINTÄALUE

➤ Osoite: Paljakantie 75, 93800 Kuusamo. Puh. 040 739 2411. ➤ Ollut toiminnassa jo 60-luvulta saakka. ➤ Mökkejä 2-9 hengelle ➤ Asuntovaunu- ja telttapaikkoja ➤ Sauna ➤ Keittokatos & grilli ➤ Kalastusluvat Kuusinki- ja Kitka- sekä Varisjoelle ➤ Viimeisimmät vinkit ja kuulumiset ➤ Kahviossa anniskeluoikeudet ➤ Lähimmille ottipaikoille on vain muutama sata metriä. ➤ Ilmainen Kuusinki-sovellus ladattavissa puhelimeen Apple ja Android -sovelluskaupoista

➤ www.kuusinki.com PALKES, kalastus- ja eräopastusta Kuusamossa.

➤ Kuusingin harjusleirit kesällä 2019 28.-30.6., 1.- 4.7. ja 5.-7.7. ➤ Myös yksilöopastusta koko Kuusamon alueella. ➤ www.palkes.fi, palkes@palkes.fi tai puh. 050 511 8035.


lemaan suuri taimen, jonka useimmiten myös menettää. Tähän väliin on mainittava, että välillä Putkonen ja Melalampi on taimenen kalastus kokonaan kielletty, siis tarkoituksellinen taimenenpyynti. Melalampi on Vajjeuksen alapuolella oleva joen leventymä. Kun Putkosta tullaan alaspäin, löytyy koko kosken 700 metrin matkalta poteroita, johon harjus mahtuu usein jopa sankoin joukoin pyydystämään sille mieluisia hyönteisiä. Putkonen on aika kivikkoinen ja hankalasti kahlattava koskialue. Reilun kokoisia kiviä on vieri vieressä ja kalat siellä välissä. Kalastus tuleekin pitää rauhallisena ja keskittyä tarkkoihin heittoihin ja pyytövälineen uittamiseen. Putkosen yläpäässä on laavu ja siitä viisisataa metriä alavirtaan tulipaikka. Puita on aina jokaisen kalastajan makkaranpaistoa tai kahvinkeittoa varten. Seuraavana on noin neljänsadan metrin mittainen Kä-

pykoski, jossa suurempia harjuksia löytyy pääasiassa aivan kosken alaosilta. Sieltä löytyy myös sen verran syvempää vettä, että isompi kala saa olla yleensä rauhassa, sillä kalastajat eivät viitsi laiskuuttaan lähteä aluetta haravoimaan. Silti paikka on ehdottomasti käymisen arvoinen. Vajjeuksen yläpäässä on pitkä rauhoitusalue, joka on merkitty joen molemmin puolin puihin heikosti havaittavilla kylteillä. Rauhoitusalueesta alavirtaan on koko matkan aina laavulle asti potentiaalista harjuspaikkaa. Paikoin kalaa löytyy hyvin myös alaosan aivan tasaisesta virrasta. Tuossa alaosalla on erinomaista pintaperhokalastusaluetta, josta voi löytyä hyvänkokoista harjusta.

Kiukaankorvan alaosasta nousutaimenta Maisemallisesti upea Kiukaankorvan koski sekä Kiukaankorva ovat vuorossa seuraavina. Alue on kallioiden jyrkänteiden värittämää, ja kun putoamiskorkeuttakin

VÄLINEET

KALASTUSVÄLINEET HEITTOJA PERHOKALASTAJALLE Välineiksi harjuksen uistinkalastajalle suosittelen kevyttä haspelia, jossa on joko 0,10-0,12 millin kuitusiima tai 0,20 millin monofiili. Uistinkalastajalle vähintään 0,35 millin monofiiliä. Jos siimaa kovin runsaasti paksunnetaan, eivät pienet uistimet lennä hyvin, eikä etenkään tarkasti. Toki nousutaimenen mahdollisuus on olemassa ja silloin on noilla siiman paksuuksilla oltava väsytyksessä varovainen. Uistimiksi valitsisin pientä Lotto-lippaa, Mepsiä, Kuusamon uistimen KUFia sekä LOIMU-lippaa sekä pientä kuuden gramman Räsästä. Harjuksen perhokalastajalle käy #2-4-luokan ja 9-10 jalan keskitoiminen vapa sekä sopivan kokoinen kela, johon siimaksi vavan luokkaa vastaava wf-siima. On myös olemassa nymfikalastukseen tarkoitettuja, ohuita tasapaksuja siimoja, joilla kalastetaan kahden vavan mittaisilla perukkeilla. Tuolloin perukkeessa on värillinen indikaattorin pätkä helpottamassa tärpin huomaamista. Sellainen on kuitenkin jo hieman hankalampi heittää ja vaatii perehtyneisyyttä sekä opastusta. Perhoiksi käyvät pienet tummat streamerit (koko 8-10), tummat ja rusehtavat kuulapäänymfit (12-16), vihreät larvat (12-16) sekä tietysti esimerkiksi vesiperhosta jäljittelevät ruskeat ja harmaat pinturit koossa 10-14. Taimenenkalastaja valitsee 5-7-luokkaisen jopa kahdenkäden kepin, jolla saa perhon uitettua kauempaakin kalan oletetuille olinpaikoille. Perukkeen vahvuudeksi moni suosittelee 0,35 millistä ja sitä paksumpaa, sillä iso nousukala on vahva menijä. Perhoina toimivat isohkot ja tummat sidokset. Putkiperhot ovat myös nykyään erittäin käytettyjä. Kuusinkijoella voi kalastaa perho- tai heittokalastusvälineillä.

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 83


löytyy sopivasti, on kovasti kuohuva koski näkemisen arvoinen paikka. Harjuspaikkana tämä alue ei ole kovin mainittava, mutta itse Kiukaankorvan alaosassa on selkeä nousutaimenen paikka. Se kannattaa käydä kopaisemassa. Paikalle pääsee parhaiten Paljakantien puolelta. Seuraava merkittävä alue on Kuusingin leirintäalueen kohdalla oleva Juumankosken alue, josta löytyy kunnon koskea kalastettavaksi. Harjusta on paikoin paljon, mutta sen joutuu kyllä etsimään. Vedenkorkeuden sekä lämpötilan muutos laittavat kalan yleensä vaihtamaan olinpaikkaa. Juumajoki laskee tässä kohtaa vetensä Kuusinkijokeen.

Hevonperse ja Vihtamutkat Hevonperse löytyy heti Juumankosken jatkeena ollen vain pieni kosken kuristuma. Hevonperse ei ole merkittävä harjuspaikka. Tämän alapuolella on rauhallisesti vir-

taava Särkipuron suora, josta kauden aikana saadaan useita hyvänkokoisia taimenia. Hiukan alempana on Vihtamutkien alue, jossa ei niinkään ole paljon koskea, vaan selkeää virtapaikkaa, jota haravoimalla voi löytää paikoin paljonkin harjusta ja muutamasta kovan virran reunassa olevasta peilistä isomman taimenen. Vihtamutkasta löytyy myös hyvä laavu ja puuvarasto. Vihtamutkille pääsee Paljakantieltä, jossa noin sata metriä leirintäalueen jälkeen kääntyy vasemmalle pieni tie. Ajamalla tie loppuun pääsee laavulle ja Vihtamutkien kohdalla.

Kuusinkijoen alaosa Väli Sipinkoski-Hanhisuvanto on perinteistä harjuksen ja taimenen elinaluetta. Etenkin Hanhisuvannon niska on yksi joen parhaimmista taimenpaikoista. Sipinlampare

ja Hanhisuvanto ovat myös hyvää siiankalastusaluetta. Siiat kiertävät usein syviä rantoja pitkin syöden pinnasta pientä ja mustaa hyönteistä. Myös Sipinkosken kohdalla on laavu puuvarastoineen, joten kalastaja voi käydä siellä syömässä eväitään tai jopa nukahtaa hetkeksi rankan yökalastusretken päätteeksi. Hanhivirran ja Takkupyörteen väliltä löytyy taimenenkalastajalle kokeilemisen arvoinen kohde. Lyhyen ja nopeavirtaisen kosken jälkeen joki hidastuu Hanhivirraksi. Paikka onkin suosittu kalastuskohde heinäkuun aikana, toisinaan jopa ruuhkainen. Hanhivirran kosken yläosan penkan päällä on laavu, jonka lähelle pääsee myös autolla. Myös harjuksenkalastajan kannattaa vierailla alueella, sillä täällä ala-osilla harjusta kalastetaan vähän ja se näkyy myös kalan koossa.

Takku- ja Lohipyörre Takkupyörre lienee koko joen tunnetuin alue. Jokihan laskee sen kohdalla suoraan päin kalliota, ja siitä tämä iso pyörre muodostuu. Takku-

pyörteen jatkeena oleva Paljakankoski on joen alaosan jopa yksi parhaita harjuskohteita. Koski on kiivas ja parhaimmat paikat löytyvätkin kosken alaosilta, jossa myös taimenet odottavat kalastajaa. Takkupyörteeltä löytyy paikoin kovassakin käytössä oleva laavu. Lohipyörre, jonne pääsee myös autolla eteläpuolelta kovin helposti, on Kuusinkijoen vakiokalastajalle erittäin tuttu taimenpaikka. Täällä on mahdollisuus ennätyskalaan jopa kovin lyhyellä siimalla kalastaen. Lohipyörteen jälkeen vuorossa on Raatehammas, joka levenee hiukan ennen alempana vastaan tulevaa heinäsaarimaista osuutta. Koivumutkan kohdalle pääsee autolla ja paikka onkin eri tavoin majoittuvien suosiossa. Raatehampaasta aina rajavyöhykkeelle asti on usein heinä-elokuussa niin paljon taimenenkalastajia, että ainakin itse pysyttelen tuolloin ylempänä jokea. Käymisen arvoinen paikka joka tapauksessa, sillä nousukalalle sopivia monttuja löytyy lähes koko matkalta. l

Joen yläosa on enemmän harjuksenkalastajan kohde.

84 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

TUTUSTU UPEISIIN ILMAKUVAUSVIDEOIHIN Kuusamon kalavesiltä MM-perho 2020 -nettisivuilla www.wffc2020.com.


HISTORIAN HAVINAA Ennen vanhaan uistinta soudettiin ja kalusto oli erilainen kuin nykyään. Uusi Suomi sanomalehti kertoi 15.7.1928 muun muassa H. Tallgrenin uistinkeksinnöstä. Sama uistinlaite oli paremman ja havainnollistavan

ARTIKKELEITA, UUTISIA JA TARINOITA menneiltä ajoilta kerännyt PERTTI KANERVA.

kuvan kera OY Schröder AB:n 1937 hintaluettelossa, jossa mainittiin sen tarjoavan monia etuja sekä kerrottiin useiden kalastajien käyttäneen sitä monena kesänä ja antaneen sille parhaimmat arvostelut.

Kesäinen keksintö. Kesän merkkejä ovat tavallisesti uistinlaitteiden keksimiset. Niin on tapahtunut monasti ennenkin, niin nytkin. Eläinlääkäri Henrik Tallgren on näyttänyt tietä. Hän on tänä kesänä huolellisten töiden jälkeen jo saanut kauppaan kesäisen keksinnön, »paternoster-uistimen». Myötäliitetystä kuvasta selviää, että se herättää huomiota erikoisuudellaan. Siinä kuuluu pitkään uistinsiimaan erikoisia vipuja, useam-

pia eri kappaleita, joten uistimessa voidaan käyttää useampia lusikoita, syöttejä jne. Kalastajat, jotka laitetta ovat käyttäneet, kehuvat sitä erinomaiseksi. Laitteen rakenne, joustavien ominaisuuksiensa vuoksi, sallii pienempienkin koukkujen käytön kuin tavallisessa veneuistelussa, mikä on etu. Kala ei pääse helpolla irti laitteen joustavuuden takia. Laite on kuuleman mukaan valmiina saatavana kaupasta.

LÄHDE: Historiallinen sanomalehtikirjasto ja Suomen kalakirjaston arkisto.

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 85


TUTKITTUA ◗ TEKSTI JA KUVAT: ANSSI VAINIKKA

V

astuulliselle ja kestävälle vapaa-ajankalastukselle on annettu kansainvälinen nimi: R&S (responsible and sustainable). Kansainvälisesti johtavan vapaa-ajankalastuksen tutkijan, kanadalaisen professori Steven J. Cooken (2019) johdolla kirjoitettu Journal of Fish Biology -lehdessä julkaistu katsausartikkeli pohtii vapaaajankalastuksen tulevaisuutta globaalisti. Vastuullisuus on artikkelissa määritelty tilaksi, jossa kaikki vapaa-ajankalastuksen ympärillä toimivat tahot ovat sitoutuneet eettisesti ja ekologisesti kestävään toimintaan ollen vastuussa myös tuleville su-

86 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

Maailmalla tehdään runsaasti vapaa-ajankalastusta koskevaa tutkimusta, jossa paljastuu paljon tavallista vapaa-ajankalastajaakin kiinnostavia seikkoja. Tällä palstalla esitellään lyhyesti ajankohtaisia kalatutkimuksia, ja taustoitetaan niitä tarpeen mukaan hieman vanhemmillakin töillä.

kupolville. Vastuullisuus on siis paljon enemmän kuin pelkkä kalastuksen kestävyys. Yksittäisen kalastajan kannalta tämä ei tarkoita pelkästään itse kalastustilanteessa tehtäviä toimia, vaan myös perehtymistä kalastettujen kalakantojen tilaan ja ympäristönäkökulmiin laajemmin. Kalastusvälinevalmistajien kannalta vastuullisuus tarkoittaa ympäristön kannalta parempien tuotteiden valmistuksen lisäksi markkinointiviestintää, joka ohjaa kestäviin käytäntöihin. Kalastuksen järjestäjän kannalta vastuullisuus merkitsee esimerkiksi elinympäristökun-

nostuksia ja sijoituksia kalakantojen pitkän ajan hyvinvointiin hetkellisesti tilannetta parantavien istutusten sijaan.

Maailma ei ole vielä valmis Maailmalla on paljon hyviä esimerkkejä kalastusjärjestelmistä, joissa kalastajat, kalastusvälineteollisuus sekä kalastuksen hallinnoijat toimivat kestävästi ja vastuullisesti. Suurin osa vapakalastuskohteista on aktiivisen kalastuksensäätelyn kohteena ja sitä kautta kalakantojen osalta kestävästi järjestettyjä. Suurimmat uhat vapaa-ajankalastukselle tulevat muualta yhteiskunnasta: esimerkiksi kes-

Jos Suomessa olisi vahvat meritaimenkannat, ei kalastajan tarvitsisi matkustaa naapurimaihin.

keiset ristiriidat kalastuksen ja vesivoimatuotannon välillä eivät ole vain vapaa-ajankalastajien ratkaistavissa, ja ilmastonmuutos vaikuttaa globaalisti lähes kaikkeen.

Luontosuhteen katoaminen luo vastaisia näkemyksiä Yhteiskuntien jälkiteollinen urbanisoituminen johtaa ihmis-


ten luontosuhteen katoamiseen. Luonnosta irtaantuminen luo myös kalastuksen vastaisia näkemyksiä, joiden mukaan kalastus on kalaa kohtaan julmaa ja siten hyväksymätöntä. Kalastuksen voidaan ajatella myös pilaavan viimeisiä villejä luonnon rippeitä. Kun vapaa-ajankalastuksen sosioekonominen arvo aliarvioidaan, voidaan Cooken ym. mukaan päätyä rajoittavaan lainsäädäntöön, joka oleellisesti haittaa vapaa-ajankalastuksen harrastamista ja samalla sen mukanaan tuomia hyötyjä vesiympäristöjen suojelulle. Suurimmat uhat vapaa-ajankalastukselle nousevat tutkijoiden mukaan ympäristönmuutoksesta, vapaa-ajankalastuksen itsensä aiheuttamista ympäristöongelmista ja yleisestä sopeutumisesta kasvavaan paineeseen ottaa eläinsuojelunäkökulmat huomioon myös kalojen hyvinvoinnin osalta.

SUURI MERKITYS

VAPAA-AJANKALASTAJILLA SUURI MERKITYS ANTROPOSEENIN KEHITTYMISESSÄ Maailmassa on vähintään 220 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa, jotka määritelmän mukaan kalastavat vapaa-ajalla virkistäytyäkseen, eivätkä hankkiakseen pääasiallista ravintoaan tai kalaa myydäkseen. Kansainvälisesti vertailtuna vapaa-ajankalastaja on käytännössä vapakalastaja. Ei vain Suomessa, vaan kaikkialla kalastajien motiivit jakautuvat jatkumolla ruokakalojen pyynnistä puhtaaseen pyydä ja päästä -kalastukseen. Usein motiivi kalastukseen on sidoksissa kalastajan tulotasoon. Nykyistä geologista ajanjaksoa maapallon kehityksessä voidaan kutsua antroposeeniksi, ihmisen aikakaudeksi. Sen keskeinen ominaisuus on siinä, että ihminen muuttaa

maapalloa ennennäkemättömällä tehokkuudella ja laajuudella. Koska vapaa-ajankalastajat muodostavat suuren luontoharrastuksestaan riippuvaisen ihmisjoukon, ovat he myös potentiaalisesti vahva voima puolustamaan kestäviä käytäntöjä ja luontoa, ja siten myötävaikuttamaan antroposeenin myönteiseen kehittymiseen. Harrastuksensa myötä kalastajat voivat rahoittaa tutkimusta, tuottaa suoraa tietoa kansalaistieteen keinoin ja puolustaa ympäristönsuojelunäkökulmia yleisesti. Yhteiskunnallisesti merkittävän vaikuttajan vapaaajankalastajat muodostavat erityisesti järjestäytymällä seuroiksi ja järjestöiksi.

Intian Uttarakhand varoittavana esimerkkinä Intiassa etenkin eri Tor-suvun kalojen kalastus on ollut suosittua Karnataka-osavaltion joilla, ja kalastuksen on katsottu taanneen näiden kalapopulaatioiden ja niiden ympäristöjen säilymisen. Toisessa osavaltiossa, Uttarakhandissa, Pohjois-Intiassa puolestaan kiellettiin ensimmäisenä esimerkkinä koko maailmassa heinäkuussa 2018 kaikki vapaa-ajankalastus eläimiin kohdistuvana julmuutena. Myöhemmin kieltoa rajattiin koskemaan vain tiettyjä suojelualueiden välisiä puskurivyöhykkeitä, mutta kielto on silti merkittävä esimerkki tilanteesta, jossa kaikki vapaa-ajankalastus kielletään eläinsuojelunäkökulmien perusteella.

Vapaa-ajankalastajien motiivit jakautuvat ruokakalan pyynnistä pyydä ja päästä -kalastukseen.

Cooke ym. varoittavatkin, ettei kalojen hyvinvointia koskevassa keskustelussa voida pitäytyä pelkästään kalojen kivun fysiologiaa koskevassa tiedossa, vaan asiassa on otettava huo-

mioon sosioekonominen konteksti, jossa keskustelua käydään. Aidon vastuullisuuden hengessä vapaa-ajankalastus-

sektorin on kokonaisuutena pystyttävä vastaamaan antroposeenin haasteisiin kestävän toiminnan turvaamiseksi. l

Viite: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/jfb.13935 3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 87


NUORTEN TÄRPIT

n Vapaa-ajan Kalastaja, Nuorten tärpit n Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki n vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi

◗ TEKSTI JA KUVAT: JANNE TARKIAINEN

Valtakunnallinen FISUUN-pilkkileiri kokosi junnut Hollolaan

S

uomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön ja Kaakkois-Suomen vapaaajankalastajapiirin järjestämä valtakunnallinen pilkkileiri kokosi 10-16-vuotiaat nuoret harjoittelemaan pilkkitaitoja Vesijärvelle 1.-3. maaliskuuta. Viikonlopun kestävän leirin ohjelmassa oli monenlaista tekemistä käytännön kalastuksesta kalastusvälineiden rakenteluun. Järjestettiinpä leirillä myös leikkimielinen tosikilpailu isoimmasta ja pienimmästä kalasta. Tsemppari-palkinnot jaettiin neljälle reippaalle nuorelle kannustuksena periksiantamattomuudesta ja kaverihengen luomisesta. Perjantaina leiri aloitettiin kalastusvälineiden kunnostuksella ja Vesijärveen tutustumisella, vaikka innokkaammat olisivat jo halunneet heti leirin aluksi pilkille. Ohjaajien perjantai-iltainen toppuuttaminen ei intoa junnuilta yöaikaan vienyt, vaan innokkaimmat heräsivät jo ennen kuuluisaa kukon kieuntaa. ”Nopea aamupala ja pilkille”, kuului useammasta suusta, virallisen herätyksen jälkeen.

Kalastelua ja askartelua Lauantain ohjelma koostui kalastuksesta ja askartelusta. Päivän lopuksi saunomisen jälkeen junnuja innostettiin lisää katsomalla pilkkivideoita, joissa saa88 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

Vas. Jokainen sai askarrella leirillä oman lippauistimen. Vas. alh. Leirillä harjoiteltiin myös pilkkisaaliin käsittelyä. Oik. Eelis Ryhänen oli innokas pilkkijä.

tautua kannattaa ripeästi, sillä paikkoja on rajoitetusti. SVK:n leiritoiminnan tavoitteena on saada nuorista uusia kalastuksen harrastajia, seuroihin jäseniä ja halukkaista kilpailuihin osallistujia. Jotta nuori saataisiin mukaan toimintaan, täytyy heille sitä järjestää. Nuoret kyllä tulevat nuorille tarkoitettuihin tapahtumiin. tiin jokaisen haaveissa olevia yli kilon kyrmyniskoja. Lauantain ahkera kalastaminen ei junnuihin vaikuttanut, sillä sunnuntaiaamuna intoa riitti edelleen ja jäälle lähdettiin heti aamupalan jälkeen. Muutama tunti pilkkimistä, ruokailu ja palkintojen jako. Pois lähtiessä junnut vaihtoivat yhteystietoja, jotta voivat leirin jälkeenkin olla yhteydessä toisiinsa. Leiri onnistui ja kaikki olivat tyytyväisiä. Sitä isomusta Vesijärvi ei tällä kertaa luovuttanut, mutta pikkukaloja senkin verran enemmän.

Osa Fisuun-leiritoimintaa Valtakunnallinen pilkkileiri on osa vapaa-ajankalastajien Fisuun-leiritoimintaa, jossa nuorille ja perheille tarjotaan mahdollisuus kalastaa monipuolisesti osaavien opastajien avustamana. Seuraava valtakunnallinen nuorten leiri järjestetään Simossa 16.-19. kesäkuuta ja perheleiri Rautavaaran Metsäkartanossa 15.-18. heinäkuuta. Tarkemmat tiedot tulevista leireistä ja muista tapahtumista löytyvät nuorten omilta kalastussivuilta fisuun.fi. Ilmoit-

Jatkossa ehkä kaksi pilkkileiriä talvessa Tämäkin leiri oli hyvä osoitus siitä, että junnuja kiinnostaa pilkkiminen ja kalastus ylipäänsä. Tulijoita olisi taas ollut huomattavasti enemmän kuin voitiin ottaa, sillä leiri oli täynnä jo kuukausi ennen viimeistä ilmoittautumisaikaa. Nyt järjestetty leiri oli kolmas valtakunnallinen pilkkileiri. Jos jatkossa innostusta leirille on yhtä paljon, voidaan miettiä kahden valtakunnallisen leirin järjestämistä. l


◗ Lähetä kuvia, piirustuksia ja tarinoita hauskoista kalareissuista tai -kokemuksista.

◗ Julkaistusta materiaalista saat kalastusaiheisen yllätyspalkinnon.

◗ TEKSTI: JANNE TARKIAINEN

Helmin väritys äänestettiin

VUOSIVIEHEEKSI 2019 Kilpailu vuosivieheen värityskilpailusta on ratkennut. Puolentoistasadan kilpailuvärityksen joukosta voiton vei paltamolaisen Helmi Romppaisen värittämä kuva. Innokas ahvenen heittokalastaja sai idean kansalliskalastamme ahvenesta, joita hän kalastaa virvelöimällä kesäisin mummon mökillä. Kymmenvuotiaalle voittajalle kalastuskokemusta on syntynyt jo muutaman vuoden ajan. Voittoväritys syntyi Kajaanin Kalastuskerhon järjestämässä nuorten kalastuskerhossa Paltamossa. Voitostaan Helmi palkitaan Laxman-uistimen tuotepaketilla. Vuosiviehevärityskilpailu on SVK:n jokavuotinen lapsille ja nuorille tarkoitettu kilpailu, jonka voittajavärityksestä tehdään oikea viehe. Tänä vuonna vieheenä on Grosarin Laxman (90 mm/29 g), joka tunnetaan maan mainiona haukivieheenä. Se muistuttaa perinteistä jerkkiä, mutta ui houkuttelevasti myös suoraan kelaamalla, ja sillä voidaan kalastaa tavallisin kevyin heittokalastusvälinein.

Helmin voittoväritys. Helmi on innokas ahvenen heittokalastaja. Kuva: Matti Kulju.

Suuret onnittelut voittajalle ja kiitos kaikille osallistuneille! l

VUOSIVIEHE tilattavissa KISAVIEHE ON ERIKOISVÄRI ja sitä voi tilata ainoastaan SVK:n verkkokaupasta tai toimistolta. l Viehettä valmistetaan vain 200 kappaletta, joten jos haluat omasi, ole nopea. l Kalastusseurat voivat tilata vieheitä hintaan 8 €/ kpl + toimituskulut. Suositushinta ulosmyyntiin on 12 €/ kpl.

l TILAUKSET www.vapaaajankalastaja.fi/kauppa tai puh. 050 597 4933 tai jaana.piskonen@ vapaa-ajankalastaja.fi.

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 89


NUORTEN TÄRPIT

◗ ILMOITTAUDU JA OSALLISTU kesän kalastustapahtumiin ja -leireihin.

Vapapäivänä 8.6. nuoret kalastavat Metsähallituskohteissa ilmaiseksi! SVK yhteistyössä Metsähallituksen kanssa järjestää lauantaina 8.6. klo 10-15 kaikille alle 18-vuotiaille ilmaisen kalastustapahtuman Vapapäivän kaikkiaan kolmellatoista Metsähallituksen virkistyskalastuskohteella. Opastettujen kohteiden lisäksi nuorilla on mahdollisuus kalastaa muuallakin Metsähallituksen kalastuskohteissa ilmaiseksi 8.6. vuorokauden ajan. Opastetuilla kohteilla tarjotaan ohjeita yleisimpiin kalastusmuotoihin, mutta osalla kohteista erikoistutaan perhokalastuksen, soutu-uistelun tai heittokalastuksen opastukseen syvemmin. Metsähallituksen kalastuskohteiden lisäksi järjestetään kalastustapahtumia myös yksityisillä kalastuskohteilla. Katso lisätietoja tapahtumasta www.fisuun.fi ja Facebook à vapapäivä.

Vapapäivän kohteet ovat: n Salo, Teijo: Matildanjärvi n Ikaalinen: Teerilampi n Lammi (Evo): Niemisjärvet Kysy lisää: janne.rautanen@vapaa-ajankalastaja.fi, p. 0400 946 968

Valtakunnalliset kesäleirit NUORTEN LEIRI Länsi-Pohjan Perhokalastajat järjestävät nuorisoleirin 16.-19.6. Simossa. Leiripaikkana toimii Ylikärpän koulu ja kalastamaan pääsee Simojoelle ja Arppeen lammelle. Kalastamisen lisäksi leirillä harjoitellaan perhonsitomista ja saaliin käsittelyä. Leikkimieliset kilpailut ja retki Ranuan eläinpuistoon kuuluvat myös ohjelmaan. Halukkailla on mahdollisuus kalastaa myös yöllä. Leirin hinta on 120 € SVK:n jäsenelle, ei jäsenelle 140 €. Se sisältää majoituksen, ruokailut, kalastusluvat sekä tarvittavat kuljetukset leirin aikana. Leirille mahtuu mukaan 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittautuminen 10.6. mennessä fisuun.fi -sivujen kautta. Lisätietoja: Helvi Hamari puh. 040 913 5172 tai Markku Räisänen puh. 050 387 8585. Nyt kaikki perhokalastuksesta kiinnostuneet nuoret mukaan.

n Kivijärvi: Heikinlampi

PERHELEIRI

Kysy lisää: juha.ojaharju@vapaa-ajankalastaja.fi, p. 045 113 3050

Pohjois-Savon Vapaa-ajankalastajapiiri järjestää perheleirin Rautavaaran Metsäkartanossa 15.- 18.7.

n Mikkeli: Valkeajärvi n Lieksa: Änäkäinen n Nurmes: Peurajärvi Kysy lisää: janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi, p. 044 547 9116 n Kuhmo: Syväjärvi n Rovaniemi: Vikaköngäs n Sievi: Maasydänjärvi n Sodankylä: Ahvenlampi n Vaala: Manamansalo, Särkinen

Tervetuloa mukaan monipuoliselle leirille, Rautavaaran upeisiin maisemiin. Leirillä kalastetaan onkien, heittämällä ja vetämällä, saalislajeina ovat ahven, hauki ja kirjolohi. Kalastuksen lisäksi leirillä on myös leikkimielisiä kilpailuja sekä tutustumista kalastusvälineiden rakenteluun. Leirin hinta on 50 €/aikuinen ja 30 €/nuori. Se sisältää askartelumateriaalit, majoituksen, ruokailut, sekä ohjatun ohjelman. Leirille mahtuu mukaan 15 ensimmäiseksi ilmoittautunutta perhettä. Ilmoittautumiset 20.6. mennessä fisuun.fi -sivujen kautta. Lisätietoja: Kyösti Kauppinen puh. 044 330 4320 tai kyosti.k7@gmail.com.

n Kajaani: Hoikanlampi UUSI KOHDE! Hoikanlampi on luonnonkalakohde, jossa ei ole lohikaloja. Vapapäivänä klo 10-15 kalastamaan pääsevät vain alaikäiset. Kysy lisää: petter.nissen@vapaa-ajankalastaja.fi, p. 0500 440 923

Kutsu Nuorten SM-toimintakilpailun juhlakisaan! SM-toimintakilpailu järjestetään Salossa Klippulan leirikeskuksessa 31.8.-1.9. Järjestelyistä vastaa Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajat SVK:n tukemana. Kyseessä on juhlavuosi, kilpailun ollessa 20. toimintakilpailukerta. Kisaan kuuluu monipuolisia kalastukseen ja luontoon liittyviä tehtäviä kolmihenkisille nuorisojoukkueille. Lisäksi joukkue tarvitsee täysi-ikäisen huoltajan. Jokainen Vapaa-ajankalastajapiiri voi lähettää kaksi joukkuetta ja hallitseva mestaripiiri kolme joukkuetta. Säännöt löytyvät netistä www.vapaa-ajankalastaja.fi/kilpailut.

Kuva Petter Nissen.

Ilmoittautumiset heinäkuun loppuun mennessä SVK:n toimistoon puh. 050 597 4933 tai jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi.

90 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

Lisätietoja voit kysyä Janne Rautaselta, janne.rautanen@vapaa-ajankalastaja.fi p. 0400 946 968 tai Jukka Vetikolta (kisapaikka, ruokailut, majoitus) jukka.vetikko@nic.fi tai p. 050 525 7809. Tarkemmat tiedot lähetetään joukkueille ilmoittautumisen jälkeen. Kaikki piirit mukaan leirinomaiseen hienoon kilpailuun!

O


OTTIPAIKKA OTTIPAIKKA MEILTÄ ONGINTAAN: Maver-hiilikuituvavat, siimat, koukut, kohot, onkilaitteet ym.

ONKILAITETARJOUS: 2,20 €/kpl, minimitilaus 20 kpl

Monipuolinen

KALASTUSTARVIKELIIKE Hki-Tre moottoritieltä n. 2 minuutin ajomatka (Riihimäki eteläinen liittymä). Ilmaiset isot parkkipaikat. Avoinna ark. 8–17, la 9–13.

TOUKKAKASVATTAMO PENTTI KOSKINEN ➢Kärpäsentoukat suoraan kasvattajalta ➢Kotimaiset surviaiset ➢Hollantilaiset onkimadot ympäri vuoden Puh. 040 5212 046 / pilkkisyotit@kopteri.net

VAPAA-AJAN ASUNTOJA vaativille kalastajille

HAUKKA-PILKKI OY www.haukka-pilkki.fi puh. 050 538 0714 info@haukka-pilkki.fi

✶ ✶ ✶ ✶

Neljän tähden kalapaikka Lammilla Kuohijärvellä (iso lähdevesistö) www.einorask.fi p. 0400 512 358

https://www.huvilarannalla.fi/ ruotsi/majoitus/kalastus/jockfall

Tehtaankatu 2, Riihimäki, 019-724700

www.korkiakoskenuistin.fi

https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/hiittinen/ https://www.huvilarannalla.fi/ suomi/pernaja/

PALLUKAT SAAPUNEET !!! - uudet kelamallit - kelojen suojapussit

- perhosiimat, pohjasiimat

www.spelektroniikka.fi

Kalamiehen asialla JO VUODESTA 1985 Malminkartanontie 1 (sisäpiha) 00390 Helsinki, puh. 09-665 001 www.wobbleri.fi www.facebook.com/wobbleri

Vuokraus- ja palvelutiedustelut,

Joel Lingman +358 (0) 50 5629250 joel.lingman@eerolehti.fi

KALASTAJAT & METSÄSTÄJÄT!

3,-

Filetit ja sakset TERÄVIKSI!

/kpl

l Kotimaiset kärpäsentoukat, surviaiset, l hollantilaiset madot

NÄSIVIEHE P.Koskinen puh. 0400 450 045 www.toukka-koskinen.fi

+ POSTIMAKSU

ELÄVÄT SYÖTIT Madot ja toukat

Kuusamon Syötti ja Teroituspalvelut T:mi Ari Ronkainen p. 040 591 4116

ttu

Supersuosi

TOIVELAHJA

e kalamiehell ...) (50v., 60v.,70v.

Ari Paatajan opastuksella

KALAAN SUOMENLAHDELLE KUHAA • HAUKEA • AHVENTA • MERITAIMENTA Kalatakuu!!!

p. 040 505 2225

www.apajamatkat.fi

ERÄ-LINDROOS Kalastuksen ja retkeilyn tavaratalo Launeenkatu 84 – LAHTI p. 03-7525 696 – Tervetuloa www.era-lindroos.fi

PURUVEDEN LOHIKUNINGAS 2019 Suomen suurin soutu-uistelukilpailu Kesälahdella 29.-30.6.2019 Muikkumarkkinat

Ilmoittautuminen ja säännöt p. 050 349 2444 toimisto@karjalankalamiehet.fi www.karjalankalamiehet.fi

SUURIN LOHIKALA

10.000€

Tutustu UUSIIN SIVUIHIMME netissä:

WWW.VAPAA-AJANKALASTAJALEHTI.FI 3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 91


Antti ja Eetu Lahden Seudun Nuorista Pyytäjistä virvelöimässä. Kuva: Veikko Karinkanta.

Nuorten oma seura syntyi Kalakaveri -hankkeen jatkumona

LAHDEN SEUDUN NUORISSA PYYTÄJISSÄ toiminta suunnitellaan yhdessä

L

ahden Seudun Nuoret Pyytäjät on jatkoa lahtelaisten kalastusseurojen kalakerholle, joka sai alkunsa Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) Kalakaveri -hankkeesta. Kesällä 2010 heräsi toimintaa pyörittäneille ajatus, että kerho muutettaisiin seuraksi ja rekisteröitäisiin yhdistykseksi. ”Taustalla oli muun muassa tarve saada seuralle oma pankkitili, jotta erilaisten leirien ja muiden tapahtumien järjestäminen olisi helpompaa. Asiaa ruvettiin selvittämään ja jo saman vuoden marraskuussa oli perustamiskokous Joutjärven nuorisotalo Plazassa. Yhdistysrekisteriin seura saatiin sitten keväällä 2011”, Lahden Seudun

92 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

SEURAT ESITTELYSSÄ ◗ TEKSTI: ISMO MALIN

Nuorten Pyytäjien perustajiin ja yhä sen puuhamiehiin varapuheenjohtajana kuuluva Pekka Kinnunen kertoo. Nuorten Pyytäjien taustalla toimivat tuolloin Lahden seudun muut kalastusseurat, kuten Nastolan Pilkki, Hollolan Pilkki, Lahden Kalaveikot, Orimattilan Kalakerho, Hämeen Kouk-

ku ja Lahden Perhokalastajat. ”Nytkin näiden seurojen jäseniä on mukana meidän toiminnassamme. Esimerkiksi puheenjohtaja Timo Ellonen on myös Hollolan Pilkin johtohahmoja ja Veikko Karinkanta,

Olli ongella Lahden Seudun Nuorten Pyytäjien onki-illassa kesällä 2017. Kuva: Pekka Kinnunen.


joka kuuluu johtokuntaamme, on Lahden Perhokalastajien puheenjohtaja. Lopun johtokunnasta muodostavat nuorten vanhemmat. Lisäksi siihen kuuluu aina joku nuoristamme”, Kinnunen selvittää.

ole, mutta jotkut seurat tukevat toimintaa siten, että heiltä tulee väkeä esimerkiksi leireille auttamaan”, Kinnunen kertoo. Nuoret pyritään Kinnusen mukaan ajamaan sisään yhdistystoimintaan siten, että ainakin yksi tai kaksi 15-18-vuoESITTELYSSÄ Nuorille myös tiasta nuorta toimii aivetovastuuta na seuran johtokunnassa. TaNuoret Pyytäjät on tarkoitettu voitteena on, että hallituskokemuksen myötä heistä kasvaisi nimenomaan alle 18-vuotiaille seuraan uusia aikuisia vetäjiä. nuorille, jotka ovat seuran varsinaisia jäseniä. Heidän jäsen”Lisäksi heille annetaan jo maksunsa on kaksikymmentä nuorena vetovastuuta leireillä ja kerhoilloissa, koska aikuieuroa vuodessa. Lasten vanhemmat ovat taas ns. kannatset eivät ennätä tehdä kaikkea. tajajäseniä ja he maksavat jäPyrimme myös saamaan kaiksenyydestään viisi euroa enemki 15-vuotiaat mukaan SVK:n män. Nuoria jäsenistä on noin Nuori vetäjä -koulutukseen”, kahdeksankymmentä prosenthän selvittää. tia. Viime vuonna seurassa oli Suunnitelmat yhteensä hieman yli neljäkymtehdään yhdessä mentä jäsentä. Kinnunen korostaa, että seuran ”Sponsoreina on muutamia yrityksiä, joiden kanssa on kerhotoiminta ja leirit pyritään neuvoteltu erilliset sopimuksuunnittelemaan aikuisten ja set. Heiltä saamme tukea toinuorten yhteistyönä, jotta niistä tulisi sisällöltään nuorten toimintaamme joko rahana tai veiden mukaisia. välineistönä. Esimerkiksi Liha Meronen lahjoittaa leireil”Heidän tarpeittensa mukaanhan me pyrimme toimile makkara- ja lihatuotteita. Yhdistysjäseniä ei varsinaisesti maan”, Kinnunen muistuttaa.

SEURAT

SEURATOIMINTA

UUDISTUMISTA TARVITAAN Kinnusen mielestä kalastusseurojen pitäisi uudistua ja tarjota nuorille muutakin kerhotoimintaa kuin onki- ja pilkkikisat, jotka eivät heitä erityisemmin tunnu kiinnostavan. ”Pyrimme toki viemään nuoria SM- ja piirikisoihin, mikäli halukkaita löytyy”, hän korostaa. Kinnunen kertoo huomanneensa, että onkimista ja pilkkimistä enemmän nuoria usein kiinnostaa vaikkapa vetouistelu, mutta erityisesti heittokalastus. Nuoret Pyytäjät on ottanut tämän huomioon ja on nyt kahtena vuonna järjestänyt oman kalastus-cupinsa, jossa kisataan monissa eri kalastuslajeissa. ”Ohjelmassa on onkimisen ja pilkkimisen ohella ollut esimerkiksi jigausta ja vetouistelua. Näyttää, että se on jonkin verran lisännyt innostusta kilpailemiseen ja pari nuortamme osallistuikin yleisiin pilkkikisoihin talvella 2019, ja nyt kesällä yritämme saada joukkueen kokoon SM-onkeen”, Kinnunen selvittää. Aktiivisuudestaan nuorten SM-toimintakisassa seuran jäsenet ansaitsevat hänen mukaansa erityiskiitokset. ”Siinähän kilpaillaan piireittäin ja Kaakkois-Suomen joukkueissa on useamman kerran ollut meiltä vahva edustus. Yksi voitto ja pari, kolme kolmossijaakin on näistä kisailuista irronnut”, Kinnunen kehuu. Toimintakisa on Kinnusen mukaan ennen kaikkea oiva kohtaamispaikka nuorille ja mahdollisuus solmia kaverisuhteita ympäri maata. ”Tänä vuonna on toimintakisan 20-vuotisjuhla, joten sen kunniaksi toivottavasti mahdollisimman monesta piiristä tulee joukkueita Saloon kilpailemaan”, hän sanoo.

Kalastusleirit ovat kuuluneet Lahden Seudun Nuorten Pyytäjien keskeisiin toimintamuotoihin. Tässä seuran nuoret ohjaajineen ovat kokoontuneet Vesijärven rannalla sijaitsevaan Manskiven toimintakeskukseen Hollolaan. Kuva: Pekka Kinnunen.

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 93


Seuralla on myös omat nettija facebook-sivut, joiden avulla nuoret jäsenet saadaan paremmin tavoitettua kuin vaikkapa perinteisillä jäsenkirjeillä. ”Ilmoitamme niillä tapahtumista ja esimerkiksi muutoksista kerhoiltojen ohjelmaan”, Kinnunen sanoo. Tänä vuonna on tarkoitus edelleen täydentää seuran some-tarjontaa Snapchatilla ja Twitterillä. ”Facebookhan ei taida enää olla niinkään nuorten suosiossa. Hallituksen tämänhetkiseltä nuorelta jäseneltä ja joiltain nuorimmista vanhemmista löytyy tietoa ja taitoa tämän tavoitteen toteuttamiseen”, Kinnunen uskoo.

Monipuolisesti eri kalastusmuotoja Nuoret pyytäjät on ns. yleisseuLahden Seudun Nuorten Pyytäjien puheenjohtaja Timo Ellonen näyttää nuorille kalankäsittelyn mallia. Kuva: Veikko Karinkanta. ra, jonka kerho- ja leiritapahtumissa esitellään kaikkia kalasVASTUULLISUUS tusmuotoja. ”Olemme kerhossa esimerkiksi paulottaneet verkkoja ja tehneet pitkäsiimoja, sillä pyrimme Koska kyseessä on erityisesti lapsille ja sa. Esimerkiksi jos ilmoittautuu johonkin mahdollisimman monipuolinuorille suunnattu seura, Nuorten Pyytäeikä pääsekään, on siitä on ilmoitettava hyseen kalastusmuotojen opettajien toiminnassa painotetaan voimakkaasti vissä ajoin tapahtuman vetäjälle”, Kinnunen miseen”, Kinnunen sanoo. vastuullisuutta. Esimerkiksi nuoria opetekertoo. Toki vapakalastus on keskei”Vetäjien vastuuseen taas kuuluu esitaan noudattamaan alamittoja ja kunnioitsessä asemassa seuran toimintamaan ja pitämään luontoa puhtaana siel- merkiksi kaikkien päihteiden nollatoleransnassa ja kerhoilloissa tehdään lä liikkuessaan. si. Sitä toki edellytämme myös nuorilta. vuodenajan mukaan vaikkapa ”Vastuullisuutta korostetaan myös leiMyös kiusaaminen on meillä ehdottomasti reille ja muihin tapahtumiin osallistumises- kiellettyä”, hän painottaa. tasapainopilkkejä tai jigipäitä ja -pyrstöjä sekä sidotaan perhoja tai valmistetaan vaappuja. Nuorille opetetaan myös erilaisia kalastustapoja ja ”Esimerkiksi kerhoiltoihin jemmaksi ja monipuomassa. Toivoisin kuitenkin, et-tekniikoita. saataisiin vaihtelua pelkästään lisemmaksi. Siihen tä SVK olisi nykyistä enemmän ”Olemme opastaneet sillä, että sinne tulisi joskus jopitäisi saada hänen mukana nuorten kalastusseuranuoria myös turvalliESITTELYSSÄ seen vesillä liikkumiseen toiminnan markkinoinnissa ja ku vieraileva vetäjä jostain toimielestään kuitenkin sesta seurasta. Kun sama ihmija käyneet läpi esimerkiksi metunnetuksi tekemisessä ihan konykyistä enemmän ulkopuolista rimerkit”, Kinnunen mainitsee. ko maan laajuisesti”, hän esittää. nen on jauhanut vuosikausia apua ja uusia ideoita. Myös seurojen välisessä yhsamoja asioita, jo pelkkä vetä”SVK:lta saamme vähän tuToiveissa apua ja kea toimintaan, samoin vapaateistyössä olisi Kinnusen mielesjän vaihtaminen toisi uutta näyhteistyötä tä kehittämisen varaa. Se ei vältkökulmaa vanhaan aiheeseen”, ajankalastapiiriltä. Lisäksi kesKerho-ohjelmaa pitäisi Kinnukusjärjestön kalastusohjaajat tämättä vaatisi edes keneltäkään Kinnunen pohtii. l sen mielestä saada vielä laaovat tarpeen vaatiessa auttamitään suuria panostuksia.

VASTUULLISUUTTA EDELLYTETÄÄN KAIKILTA

SEURAT

94 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019


HENKILÖUUTISIA Vuoden Vapaa-ajankalastajaksi valittiin Tero Kankaanpää Ehdokkaiksi Vuoden Vapaaajankalastajaksi esitettiin tällä kertaa viisi kovan tason kalamiestä. SVK:n kilpailutoiminnan valintakriteerit ovat pysyneet samoina kaikkina vuosina, eli aktiivinen osallistuminen järjestön eri SM-kisoihin, osallistuminen seuratoimintaan sekä medianäkyvyys. Toimikunnan äänestyksessä SeSOnki:a edustava Tero Kankaanpää valittiin ytimekkään keskustelun jälkeen Vuoden Vapaa-ajankalastajaksi 2018.

Tero on kova tekijä kilpaonkikisoissa. Kuva: Heidi Pernu.

kalastaja

Valintaan vaikuttivat muun muassa Teron laaja osaaminen sekä talvi- että kesäkalastuksessa. Ahkera osallistuminen kilpailuihin tuotti hänelle viime vuonna kultaa niin pilkki- kuin onkikisoissakin. SM-pilkissä irtosi kirkkain mitali sekä henkilökohtaisella tasolla että joukkuekisassa ja joukkuekulta toistui kesällä kisatussa SM-kilpaongessa. Teron toiminta ei rajoitu pelkästään kilpailuihin. Hän toimii myös seuransa SeSOnki ry:n puheenjohtajana, Pohjanmaan Va-

paa-ajankalastajapiirissä varapuheenjohtajana sekä nuoriso- ja perhetoimikunnan jäsenenä. SVK onnittelee Teroa valinnasta! Piireillä on aikaa 31. joulukuuta asti pohtia ehdokasta kuluvan vuoden vapaa-ajankalastajaksi. Ehdotukset tulee toimittaa joko postitse tai sähköpostitse kilpailutoimikunnan sihteerille Marcus Wikströmille. Kilpailutoimikunta tekee päätöksensä seuraavan vuoden alussa. l

VAPAA-AJAN

Suosittu syvänmeren kalastusmatka etelän aurinkoon järjestetään jälleen!

-lehden lukijamatka

Espanjaan Teneriffalle Lähde Teneriffalle kalastamaan valtamerikaloja hyvässä seurassa. Kalastuksessa käytetään tuttua ammattiopasta. Aiempi kokemus syvänmerenkalastuksesta ei ole välttämätöntä. Saaliiksi on mahdollisuus saada muun muassa tonnikaloja, boniitteja, wahoota, barracudia ja rauskuja. Lukijamatkalla on mukana SVK:n toimihenkilö, joka avustaa kalastukseen liittyvissä asioissa. Jos kiinnostuneita on tarpeeksi, niin mahdollisuus omakustannekalastusmatkaan upealle EL Hierron saarelle, jossa teidät vastaanottaa suomalainen kalaopas. Majoituspaikkana Teneriffalla toimii Los Christianosissa sijaitseva hotelli HG Tenerife Sur. Paikanpäälle mennään Aurinkomatkojen ryhmämatkalla.

n Lähtölento Helsingistä ti 29.10. klo 17:20. n Paluu ti 5.11. klo 23:00 (Hki klo 07:20, 6.11.). Lennot Finnair. Matkan hinta on: Yksiö 743,60/aikuinen (parveke tai terassi, kahdelle), kaksio 761,60/aikuinen (parveke tai terassi, kahdelle), yksiö yhdelle 981,60/aikuinen. Ei jäseniltä laskutetaan erikseen SVK:n palvelumaksu + 30 €. Lisämaksusta: Lentoateriat sekä buffet aamiainen 49 euroa/henkilö/viikko tai puolihoito 126 euroa/henkilö/viikko. Kalastusretkien hinnat Teneriffalla ovat noin 70 € puolipäivää (4h) ja 120 € kokopäivä (7h).

Kuvat: Janne Rautanen.

Tarkemmat tiedot löydät www.vapaa-ajankalastaja.fi à matkailu, lukijamatkat 2019

LISÄTIEDOT: Janne Rautanen puh. 0400 946 968 tai janne.rautanen(at)vapaa-ajankalastaja.fi. Ilmoittautumiset heti (viim. 10.6.) Jaana Piskonen puh. 050 597 4933 tai jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi. Ole nopea, sillä paikkoja on rajoitetusti!

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 95


◗ MUOVI

◗ RAAKKU

Ympäristöministeriö selvittää kertakäyttöisten muovien käytön vähentämistä Ympäristöministeriö teettää selvityksen kertakäyttöisten muovituotteiden myyntimääristä, ympäristövaikutuksista ja keinoista vähentää niiden kulutusta Suomessa. Selvityksen tekevät Ekoleima Ay, Enlawin Consulting Oy ja Pidä Saaristo Siistinä ry. Selvitys valmistuu syksyyn mennessä. Selvityksen tuloksia hyödynnetään, kun Suomi ryhtyy toteuttamaan kertakäyttöisiä muovituotteita koskevaa direktiiviä, joka julkaistaneen kesäkuussa. Direktiiviehdotuksesta päästiin sopuun neuvoston, EU:n komission ja Euroopan parlamentin kesken viime joulukuussa. Ehdotuksessa esitettiin toimia kymmenelle kertakäyttöiselle muovituotteelle sekä muovia sisältäville kalastusvälineille. Direktiivissä edellytetään tuoteryhmittäin eri toimia eli kulutuksen vähentämistä, tuotekieltoja, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia sekä laajennettua tuottajavastuuta. Tutkimuksessa arvioidaan tarpeita tehdä muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön tai laatia uutta lainsäädäntöä. Lisäksi selvityksessä annetaan suosituksia muista ohjauskeinoista, joilla kertakäyttöisten muovituotteiden kulutusta voitaisiin vähentää innovatiivisesti ja kustannustehokkaasti. Selvityksessä myös arvioidaan kansallista hallinnointi- ja markkinavalvontamallia, joka tukisi tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja raportointia. l

Näitä p voit h erhoja eittää VIRVE LILLÄ

HEITTOPERHOT

EUMERIN laadukkaat Tätä väriä ei hauki ole nähnyt missään!

SPINTUBE PIKE SVK

12,-

l Haukiperho SVK:n väreissä l Paino 23 g

Tä värity llä k tilillää sellä on n suurh useita aukia !

SPINTUBE PIKE

12,-

l Toimii erityisen hyvin tummissa humuksen värjäämissä vesissä l Paino 23 g

ARCTIC LARGE l Toimii erityisen hyvin ahvenelle, taimenelle ja kirjolohelle l Kahdessa koossa: 6 g ja 8 g

6,-

TILAUKSET: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö S-POSTI jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi PUH. 050 597 4933 NETISTÄ www.vapaa-ajankalastaja.fi/kauppa. Hintoihin lisätään toimituskulut.

96 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

Raakku tarvitsee lisääntymiseen väli-isännäksi taimenen tai lohen. Kuvitus: Seppo Leinonen.

Erittäin uhanalaiselle raakulle laaditaan suojelustrategia Ympäristöministeriön asettama työryhmä laatii erittäin uhanalaiselle jokihelmisimpukalle eli kansankielellä raakulle suojelustrategian ja toimenpideohjelman. Työn on määrä valmistua vuoden 2019 loppuun mennessä. Työryhmän tehtävänä on määritellä toimenpiteet, joiden avulla raakun nykyiset populaatiot Suomessa olisivat säilytettävissä ja heikentyneiden populaatioiden elinkelpoisuutta voitaisiin parantaa. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on lajin suotuisan suojelun tason saavuttaminen. ”Elinvoimainen raakkukanta edellyttää laaja-alaisia toimia, kuten vesiensuojelua raakkujokien koko valuma-alueella sekä lohija taimenkantojen elvyttämistä. Monipuolinen työryhmä antaa mahdollisuudet löytää raakun kannalta hyviä ratkaisuja ja toimintatapoja”, sanoo työryhmän puheenjohtaja Tuula Kurikka Metsähallituksen luontopalveluista. Raakku esiintyy Suomessa nykyisin enää runsaassa sadassa joessa. Monissa joissa raakut ovat lisäksi häviämisen partaalla. Lajille sopivat elinympäristöt ovat vähentyneet jokirakentamisen ja purojen perkaamisen sekä veden laadun heikentymisen myötä. Elinvoimainen raakkukanta ilmentää joen hyvää tilaa. Raakku elää vain virtavesissä ja lisääntymiseen väli-isännäksi taimenen tai lohen. Valtaosa Suomen tunnetuista raakkuesiintymistä sijaitsee nykyisin pohjoisessa Luton, Kemijoen ja Iijoen vesistössä. EteläSuomessa laji esiintyy enää muutamassa joessa, ja sen luontainen lisääntyminen on todennäköisesti loppunut useimmissa eteläisissä raakkujoissa. Raakkuyksilöt voivat kuitenkin sinnitellä heikentyneissä elinympäristöissä pitkään, sillä raakku on Suomen luonnon pitkäikäisin eläinlaji, joka voi elää yli 200-vuotiaaksi. l


Tulevia SM-kilpailuja

NUORTEN SM-PERHO Kuhmo Pajakka-, Saari- ja Lentuankosket ja Syväjärvi 6.7.7. Osallistujamäärä 20. Järjestäjät Pohjanmaan Kilpaperhokalastajat ja Kuhmon Perhokalastajat ry. Lisätiedot: Perttu Alakorpi p. 040 766 3954 palakorpi@gmail.com. NAISTEN SM-PERHO Kuusamo Kuusinkijoki 13.-14.7. Osallistujamäärä 20. Järjestäjä JärviSuomen kilpaperhokalastajat ry. Lisätiedot: Petri Virolainen 050 511 8035 petri.virolainen62@ gmail.com. SENIOREIDEN SM-PERHO Kuusamo Kuusinkijoki 13.-14.7. Osallistujamäärä 20. Järjestäjä Järvi-Suomen kilpaperhokalastajat ry. Lisätiedot: Petri Virolainen 050 511 8035 petri.virolainen62@gmail.com. SM-HEITTOUISTELU Joroisissa 13.7. klo 1218 + 30 min siirtymät mennen tullen. Kisakeskus Joroisten Joroisselän Venerannassa. Osanottomaksu 40 €/venekunta ja 20 €/joukkue. Alamitat: hauki 40 cm, kuha 46 cm, ahven 20 cm ja säyne 30 cm. Muut kalat eivät ole kilpailukaloja. Jos osallistut myös SVK:n vetouistelun mestaruuskilpailuun, on osanottomaksu yhteensä 70 €/venekunta. Lisätiedot: Antti Tuomainen, p. 040 835 2928 tai ajtuomainen@gmail.com sekä Tapani Kurki, p. 0400 613 510 juha.tapani.kurki@gmail. com. SVK:N MESTARUUSVETOUISTELU Joroisissa 14.7. klo 10-16 + 30 min siirtymät. Kisakeskus Joroisten Joroisselän Venerannassa. Osanottomaksu 40 €/venekunta ja 20 €/joukkue. Alamitat: hauki 40 cm, kuha 46 cm, ahven 20 cm ja säyne 30 cm. Muut kalat eivät ole kilpailukaloja. Ahvenella ja kuhalla on kerroin 2. Jos osallistut myös SM-Heittouisteluun, on osanottomaksu yhteensä 70 €/venekunta. Lisätiedot: Antti Tuomainen, p. 040 835 2928 tai ajtuomainen@gmail.com sekä Tapani Kurki, p. 0400 613510 tai juha.tapani.kurki@gmail.com. PERHO SM-KELLUNTARENGAS Isojoki Kangasjärvi 20.7. Osallistujamäärä 24. Järjestäjä Lounaissaariston Urheilukalastajat. Lisätiedot: Olli Toivonen 050 330 7739 ollitoivonen9@hotmail.com.

STREET FISHING

SM-KILPAONKI 10.-11.8. Seinäjoen Kyrönjoella. Kilpakeskuksen osoite: Orpanantie 1, Seinäjoki, jonka kohdasta käännytään vastakkaiseen suuntaan (ei Orpanantielle). Ilmoittautuminen 28.7. mennessä: kankaanpaa. tero@gmail.com. Liitä sähköpostiin myös kuitti kilpailumaksusta. Osallistumismaksut: aikuiset 20 €, nuoret maksutta. Joukkuekilpailu 50 €/ joukkue. Maksut SeSOngin tilille; FI79 5419 0140 0679 05. Viitenumero: 1009. Merkitty/ rajattu kilpailualue on rauhoitettu kalastukselta ma 5.8. alkaen. Lisätiedot: Tero Kankaanpää, p. 044 547 7096.

-kilpailut 2019

SM-VENEONKI la 17.8. Huopanankoskella Muuruejärvessä Viitasaarella. Kilpailuaika 11-15 + 30min siirtymät. Kilpailukeskus osoitteessa Koskitie 50, Huopanankoski. Ilmoittautumiset paikan päällä klo 8-10.15. Osanottomaksu 40 €/venekunta. Lisätiedot: Mikko Niskanen, p. 040 552 5739 tai niskasmikko24@gmail.com.

n Pori 2.6. klo 15-18 n Kajaani 4.6. klo 17-20

PERHO SM-LOPPUKILPAILU Kuusamo Kuusinkijoki ja Koverrusjärvi 24.-25.8. Järjestäjä perhokalastusjaosto ja seurat. Kilpailuun pääsevät 40 parasta SM-perhokarsintojen perusteella. Lisätiedot: Ilkka Pirinen p. 040 704 8906 ilkka.pirinen@gmail.com.

n Lahti 15.6. klo 15-18 n Varkaus 26.6. klo 17-20 n Rovaniemi 13.7.

KILPAONGEN MJ-KARSINNAT vuodelle 2020 pidetään kahtena viikonloppuna sisältäen neljä neljän tunnin osakilpailua. Yksi osakilpailu päivässä.

n Turku 31.7. klo 17-20 n Mikkeli 7.8. klo 17-20

Ensimmäinen kisaviikonloppu 24. ja 25.8. Kivisalmen kanavalla Rääkkylässä. Kisakeskus sijaitsee pohjoispuolella kanavaa. Ilmoittautumiset 1.8. mennessä (mainittava kilpailijan nimi, syntymävuosi ja sarja) spostitse osoitteeseen heikki.matikainen@kolumbus.fi. Osallistumismaksut: aikuiset 60 € ja nuoret alle 25 v. maksutta. Maksu käsittää kaikki osakilpailut ja on suoritettava 20.8. mennessä tilille FI09 5770 0520 2182 46, saajan nimi on Team Maver Finland. Maksuun kilpailijan nimi ja ”kilpaonkimaajoukkuekarsinta”.

n Tampere 21.8. klo 17-20 n Helsinki 22.8. klo 17.30-20.30 n Jyväskylä 7.9. klo 13-16 n Kuopio 7.9. klo 10-13 Myös muita kaupunkeja mahdollisesti tulossa. Lisätietoja sivuilta

Toinen kisaviikonloppu 21.-22.9. Seinäjoen Kalajärvellä. Kisakeskus sijaitsee Tuomen levähdyspaikan kohdalla. Osoite: Alavudentie 365 Seinäjoki. Harjoittelukielto kilpailualueella alkaen perjantaina 20.9. kello 00.00. Kieltoalue merkitään ennen perjantaita. Harjoittelu on sallittua merkityn kilpailualueen ulkopuolella. Lisätiedot: Tero Kankaanpää p. 044 547 7096. NUORTEN SM-TOIMINTAKILPAILU Salossa Klippulan leirikeskuksessa 31.8.1.9. Lisätiedot: Janne Rautanen, janne. rautanen@vapaa-ajankalastaja.fi p. 0400 946 968 ja Jukka Vetikko jukka.vetikko@nic.fi tai p. 050 525 7809.

Kutsut ovat kokonaan osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi > Kilpailut > SM-kutsut.

fisuun.fi/ tulevia-kalastustapahtumia.

KUVA: JYRI HAAPANEN

SM-SOUTU-UISTELU Lieksassa 6.7. klo 11-18 + 30 min siirtymä lopussa. Huom! Rauhoitus 2 vrk! Kilpailukeskus on Lomakylä Timitraniemessä (Timitrantie 25). Kaikilla 18-64 v. oltava kalastonhoitomaksu v. 2019 maksettu. Ilmoittautumiset su 30.6. mennessä joko s-postitse sirpa. hukkanen@nurmeksenkalamiehet.fi tai osoitteella SM-Soutu/Sirpa Hukkanen, Jänönkuja 1 a 4, 75500 Nurmes. Osallistumismaksu on 40 €/venekunta, maksetaan tilille FI44 5299 0120 0140 39 (Pohjois-Karjalan OP). Kuittiin ”SM-soutu” ja osanottajien nimet. Jälki-ilmoittautuminen kisa-aamuna klo 8.30-10. Lisätiedot: Kari Turunen, p. 045 638 7411.

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 97


KILPAILUT

◗ TEKSTI: PETTER NISSÉN

S

M-pilkin kilpailualueen hyvistä saaliista saatiin osviittaa esipilkissä maaliskuun alussa, kun puntarille tuotiin lähes 18 kilon saalis miesten sarjassa. Juuri muuta yhteistä kuukauden päästä käytyyn varsinaiseen SM-pilkkiin ei ollutkaan. Kemin merialueen maaliskuun alun varsin talviset olosuhteet olivat muuttuneet keväisiksi lentokeleiksi, jäällä oli erittäin hyvä kulkea ja lumi oli sulanut jäältä menoa häiritsemästä. Jäätä oli edelleen vähintään riittävästi 50-80 senttiä. Puolen päivän aikaan sääkin alkoi suosia tapahtumaa ja aurinko lämmitti siniseltä taivaalta lähes 1100 osallistujan pilkkipäivää. Siinä mielessä SM-pilkin ajoitus osui nappiin ja saaliit pysyivät edelleen erinomaisina. Lapin Vapaa-ajankalastajien isännöimään SM-pilkkiin odotettiin yli tuhatta osallistujaa ja saavutettuun määrään oltiin tyytyväisiä.

Kilpailijat antoivat hyvää palautetta Kilpailijoilta saatu palaute oli positiivista monessa suhteessa. Kilpailukeskuksen sijainti Kemin kaupungin rannassa sisäsatamassa mahdollisti tapahtuman läpiviennin kaupungin puitteita hyödyntäen. Tästä oli etuja niin parkkeerausten kuin majoittumistenkin suhteen. Kilpailualue sai myös runsaasti kiitoksia kalaisuudestaan ja tasaisuudestaan, eikä se pilkkiminen Perämerellä poikennut järvihommista, vaikka moni etukäteen näin epäili. Noin 25 neliökilometrin kilpailualueelle levittäytyneenä kilpailun osallistujat näyttivät pieniltä pisteiltä Perämeren jäälakeudella. Osa kilpailijoista 98 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

Naisten sarjan 11. sijoittuneen Eija Puumalaisen körmyahvenia SM-pilkistä. Suurempi painoi 1,026 kiloa ja pienempikin komeat 0,791 kiloa. Kuva: Petter Nissén.

Kemin merialue tarjosi parastaan

SM-PILKIN saaliit

olivat huippuluokkaa valitsi kilpailupaikakseen aluetta halkoneen Selkäsaaren meren puolen ja toiset jäivät rannemmaksi. Puskaradion tietojen mukaan parhaat saaliit saatiin Ajoksen ja Selkäsaaren väliseltä alueelta. Yli kymmenen kilon saaliiseen ylsi 21 kilpailijaa. Kilpailun suurimman saaliin 13,646 kiloa pilkki miehet 60 -sarjassa

mestaruuden napannut Jorma Vilminko Rautaruukin Urheilukalastajista. Miesten sarjan parhaalla Sami Kainulaisella oli ahventa 11,802 kiloa. Kainulaisen joukkuekaverit onnistuivat myös hyvin ja neljän miehen yhteissaalis oli huimat 38,207 kiloa. Tuloksella irtosi seitsemäs miesten mestaruus Lahden Onkiteamin joukkueelle.

Naiset 60 -sarjassa Kuusamon Uistinseuraa edustanut Aila Heiskanen rikkoi myös kympin voittotuloksellaan 10,325 kiloa. Etukäteen tehdyt lupaukset mahdollisista yli kilon ahvenista saaliiden joukossa täyttyivät myös. Naisten sarjan Eija Puumalainen punnitsi erikseen suurimmaksi ahvenekseen 1,026 kiloisen körmyn.


KILPAILUT Saaliiden keskipaino oli 3,32 kiloa ja kilpailun kokonaissaalis 3623 kiloa. Lukemat taitavat olla ennätysluokkaa osallistujamäärään suhteutettuna.

Voittajan taktiikka Vapaa-ajan Kalastaja tavoitti haastatteluun miesten sarjan mestaruuden nyt toista kertaa

voittaneen Sami Kainulaisen. Mestarikin piti kilpailua varsin onnistuneena. ”Tulokset olivat aika hyviä ja kuitenkin varsin tasaisia. Alueella oli hyvin kalaa laajasti. Mielestäni ahven ei ollut kuitenkaan mitenkään huippusyönnillä kisassa. Taktiikaksi muodostui houkutella ahve-

nia ensin tapsipilkillä reiän alle, pomputella pohjaa ja härnätä, ja sitten tarjota pelkkää 4,5-5,0 morria vaikeimmille kaloille samaan reikään.” ”Omatekoisen harjapilkin väri oli patinoitunut pronssi. Morreissa fluorioranssi-keltainen-fluorioranssi, pinkki-valkoinen-pinkki ja fluorikeltai-

nen toimivat hyvin. Syöttinä käytin kärpäsentoukkaa väreissä valkoinen, keltainen ja fluorioranssi. Kisan viimeisellä tunnilla käytin myös surviaisia kärpäsentoukan lisänä. Pilkkipaikkanani oli koko kisan ajan Matinkarin ympäristö Ajoksen reunassa.”

TULOKSET (g): NUORET 12: 1) Kariluoma Saku, Kurikan Uk 3241, 2) Åman Lauri, Nummi-Pusulan Ks 3128, 3) Kauranen Juuso, Pyhäjärven Pilkkijät 2125, 4) Poikkimäki Konsta 2040, 5) Kujanpää Ella, Härmän Seudun Kalastajat 1501, 6) Frant Arttu 1432, 7) Niskanen Senni, Viitasaaren Kk 1391, 8) Haapala Valtteri, Mb-Eräkerho 1387, 9) Kuusinen Jori, Viitasaaren Kk 1244, 10) Vesa Elias, Meri-Lapin Uk 1104, 11) Vesa Jooa, Meri-Lapin Uk 1078, 12) Suopajärvi Joel, Lapin Ahven Team 1035, 13) Haapala Oskari, Mb-Eräkerho 797, 14) Ikonen Elvis, Vapa Varkaus 635, 15) Suopajärvi Juho, Lapin Ahven Team 573, 16) Ilmari Perätalo, Veitsiluodon Km 523, 17) Mönttinen Aleksi, Viitasaaren Kk 292. TYTÖT 15: 1) Korhonen Helmi, Ylä-Keiteleen Koukku 1753, 2) Paananen Lotta, Ylä-Keiteleen Koukku 344. POJAT 15: 1) Kajova Petrus, Punkaharjun Kv 6187, 2) Lehtola Iikka, Sodankylän Pk 4681, 3) Niskanen Jesse, Viitasaaren Kk 3224, 4) Ojala Niko, Meri-Lapin Uk 3220, 5) Savinainen Joni, Lohimaan Kk 3020, 6) Siponen Janne, Veitsiluodon Km 3007, 7) Hagström Jaakko, Vimpelin Kv 2975, 8) Humaloja Hiski, Pyhäjärven Pilkkijät 2548, 9) Heinonen Antto, Ylä-Keiteleen Koukku 1985, 10) Saastamoinen Niko, Viitasaaren Kk 1766, 11) Junttila Konsta, Kajaanin Kk 1702, 12) Krum Kaapo, Iin Km 1627, 13) Lehtosaari Jasper, Kuusamon Us 1560, 14) Tuohimaa Miko, Kuusamon Us 1473, 15) Mico Holopainen, Veitsiluodon Km 1451, 16) Hartikainen Matias, Kurikan Uk 1428, 17) Iikka Perätalo, Veitsiluodon Km 1148, 18) Jouti Joonas, Parkanon Uk 995, 19) Karppinen Paavo, Survarit 861, 20) Joona Valikainen, Veitsiluodon Km 794. TYTÖT 19: 1) Hovatov Salla, Ruokolahden Uk 7379, 2) Karppinen Elisa, Survarit 2740, 3)

Miesten sarjan Suomen mestaruuden tuonut tapsipilkki ja morri suoraan mestarin pilkkipakista. Kuva: Sami Kainulainen.

Lehtola Sara, Sodankylän Pk 2654, 4) Paananen Viivi, Ylä-Keiteleen Koukku 1828, 5) Luokkanen Elina, Kala-Taival 1686, 6) Holmi Loviisa, Survarit 928, 7) Sarpola Helmi, Meri-Lapin Uk 838, 8) Paananen Kaisa, Ylä-Keiteleen Koukku 512, 9) Polojärvi Venla, Meri-Lapin Uk 261. POJAT 19: 1) Hartikainen Mikko Lieksan Km 6907, 2) Rahikkala Oskari, Iin Km 6164, 3) Mastokangas Tomi, Vimpelin Kv 4992, 4) Härkman Henry, Iin Km 4869, 5) Määttä Severi, Kuusamon Us 4603, 6) Hurttila Juho, Pilkki-95 4283, 7) Torvinen Matias, Survarit 4254, 8) Äimänen Aleksi, Kuhaveljet 4102, 9) Markkanen Leevi, Lohimaan Kk 3999, 10) Kellokangas Pyry, YläKeiteleen Koukku 3619, 11) Kinnunen Nico, Hervannan-Kaukajärven Kk 3615, 12) Kinnunen Eetu, Meri-Lapin Uk 3520, 13) Lehtosaari Jesse, Kuusamon Us 3518, 14) Paananen Eino, Ylä-Keiteleen Koukku 3423, 15) Hälinen Elias, Lohimaan Kk 3151, 16) Kuosmanen Eevert, Lohimaan Kk 3122, 17) Kuusinen Jere, Viitasaaren Kk 2807, 18) Mastokangas Tuukka, Vimpelin Kv 2622, 19) Niskanen Joona, Viitasaaren Kk 2473, 20) Soranta Santeri, Lohimaan Kk 2183. NAISET: 1) Siekkinen Katja, Kala-Taival 8814, 2) Jaako Jaana, Meri-Lapin Uk 7436, 3) Karhunen Tiina, Suonenjoen To 7318, 4) Jyrylä Satu, Rautaruukin Uk 7023, 5) Niemi Katri, Team Sensas Finland 6990, 6) Heikkilä Maria, Koillisen Kk 6839, 7) Silvennoinen Saara, Kiteen KK 6586, 8) Kettula-Pihlaja Satu, Lakeuden Uk 6252, 9) Hovatov Irene, Ruokolahden Uk 6197, 10) Lokasaari-Leskiranta Eija, Toholammin Pilkkijät 5789, 11) Puumalainen Eija, Meri-Lapin Uk 5220, 12) Kokkonen Aila Sotkamon Km 5210, 13) Juurikka Elisa, Meri-Lapin Uk 5122, 14) Viinikainen Marianne, Lapin Ahven Team 5034, 15) Jaana Polvinen, Sotkamon Km 5004, 16) Jylkkä Heli, Puijon Pilkki 5001, 17) Karhunen

Päivi, Puijon Pilkki 4704, 18) Manninen Tarja, Pyhäjärven Pilkkijät 4505, 19) HämäläinenLukkari Sinikka, Lapin Ahven Team 4380, 20) Koskinen Taina, Puijon Pilkki 4356. MIEHET: 1) Kainulainen Sami, Lahden Onkiteam 11802, 2) Rouhiainen Mikko, Rautaruukin Uk 11386, 3) Nikula Harri, Lahden Onkiteam 11290, 4) Mustalahti Atte, Team Kyörä 11045, 5) Kokkonen Jouni, Meri-Lapin Uk 10875, 6) Saarinen Niko, Kuhaveljet 10681, 7) Karhunen Ari, Rautaruukin Uk 10597, 8) Salmela Juhani, Tornedalens Sk 10539, 9) Viita Matti, Lapuan Seudun Kk 10531, 10) Käpylä Jukka, Kolhon Kv 10522, 11) Tanttu Tuomas, Hirvensalmen Km 10262, 12) Hiltunen Antti, Puolangan Pp 10243, 13) Vinni Harry, MeriLapin Uk 10175, 14) Korhonen Niko, Ylä-Keiteleen Koukku 10018, 15) Jaako Mika, MeriLapin Uk 9947, 16) Sydänmetsä Mauri, Lapin Ahven Team 9786, 17) Lukkari Veikko, Lapin Ahven Team 9733, 18) Triipponen Juuso, Onki-86 9725, 19) Karjalainen Niko, Kallan Kk 9631, 20) Puumalainen Miikka, Meri-Lapin Uk 9377. NAISET 60: 1) Heiskanen Aila, Kuusamon Us 10325, 2) Veteläinen Raija, Kuusamon Us 7169, 3) Holmberg Ulla, Onki-86 6060, 4) Jurvanen Leila, Nilakan Kk 5787, 5) Keveri Raili, MeriLapin Uk 5441, 6) Huhtiniemi Terttu, Lappeenrannan Uk 5311, 7) Järvinen Marja, Hattulan Km 5153, 8) Pekkinen Riitta, Puruveden Kala-Harrit 5115, 9) Nuora Maila, Kuusamon Us 4982, 10) Saastamoinen Riitta, Pielaveden Pilkkijät 4861, 11) Korhonen Liisa, Lohimaan Kk 4835, 12) Jauhiainen Armi, Pielaveden Pilkkijät 4730, 13) Niemelä Mervi, Kuusamon Us 4641, 14) Nikkonen Maritta, Kaltimon KP 4440, 15) Haataja Raija, Survarit 4384, 16) Mattus Lea 4089, 17) Koivisto Eeva-Liisa, Oulun EK 3934, 18) Heinonen Satu, Jyväskala 3793, 19) Kaikkonen Eija, Veitsiluodon Km 3512, 20) Kolehmainen Taimi, Iin Km 3419. MIEHET 60: 1) Vilminko Jorma, Rautaruukin Uk 13646, 2) Haaraoja Jyrki, Team Sensas Finland 13179, 3) Neuvonen Mikko, Otavan Km 11123, 4) Outila Heino, Porvoon To 10556, 5) Nissinen Martti, Puijon Pilkki 10412, 6) Heiskanen Veijo, Kuusamon Us 10409, 7) Väätäinen Matti, Nilsiän Pilkkijät 9388, 8) Asikainen Reino, Puijon Pilkki 9338, 9) Ruonala Pekka 9065, 3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 99


KILPAILUT

10) Pelkonen Arvi, Sulkavan VV 9017, 11) Anttila Bengt 8995, 12) Jokinen Tapio, Kaukasten Kk 8903, 13) Neijonen Vilho, Kemin Seudun Uk 8749, 14) Hovatov Tapani, Ruokolahden Uk 8700, 15) Linnilä Jukka, Kiuruveden Vk 8427, 16) Saastamoinen Tapio, Pielaveden Pilkkijät 8257, 17) Heinonen Antero, Jyväskala 7794, 18) Puurunen Markku, Oulun EK 7457, 19) Kaukonen Timo, Lappeenrannan Uk 7433, 20) Karppinen Eino, Kuhmon Km 7182. NAISET 70: 1) Manninen Raija, Pyhäjärven Pilkkijät 7304, 2) Jakkila Helinä, Iin Km 6139, 3) Honkonen Asta, Laukaan Ap 5574, 4) Kokkarinen Seija, Puijon Pilkki 4952, 5) Arila Tuula, Vuosaaren Uk 4222, 6) Smolander Marja, Puijon Pilkki 3825, 7) Vuohelainen Sirpa, Oriveden Onkijat 3676, 8) Kuvaja Liisa, Pohjois-Karjalan Uk 3383, 9) Latvalehto Lilli, Kala-Taival 2866, 10) Tuominen Vuokko, Virtain Pilkkijät 2723, 11) Teräväinen Edith, Kivijärven Kv 2596, 12) Sundell Eija, Vihdin Ks 2341, 13) Rahikkala Leena, Iin Km 2262, 14) Turunen Elsa, Survarit 2085, 15) Virkkunen Eila, Survarit 1928, 16) Tuppurainen Irma, Puijon Pilkki 1849, 17) Kervinen Terttu, Nilakan Kk 1842, 18) Yli-Pyky Leena, Vaalan Vk 1696, 19) Palorinne Riitta, Survarit 1568, 20) Suniala Kirsti, 1523. MIEHET 70: 1) Tapaninen Tapio, Team Sensas Finland 9647, 2) Jauhiainen Matti, Pielaveden Pilkkijät 8085, 3) Poutanen Vesa, Lappeenrannan Uk 7552, 4) Taisto Eskola, Veitsiluodon Km 7405, 5) Syvärinen Juha, Iin Km 7339, 6) Kukkonen Heimo, Nurmeksen Km 7185, 7) Härkman Reijo, Oulun EK 7101, 8) Pekka Kokko, Kivijärven Kv 6881, 9) Hopia Kari, Meri-Lapin Uk 6741, 10) Kontio Heino, Mikkelin Vavika 6684, 11) Mertanen Ossi, Puijon Pilkki 6521, 12) Karikumpu Tuomo, Kiuruveden Vk 6320, 13) Hujanen Pekka, Puijon Pilkki 6245, 14) Saari Toivo, Vuosaaren Uk 6190, 15) Mattus Hans 5949, 16) Osmo Kokkonen, Sotkamon Km 5896, 17) Ylitalo Eero, Pyhännän Vk 5687, 18) Fischer-Ledenice Juh,a Rovaniemen KM 5653, 19) Suutari Yrjö, Sodankylän Pk 5630, 20) Viertola Reijo, Lieksan Km 5397. NAISET 80: 1) Keinänen Eeva, Survarit 3705, 2) Junnilainen Mirjami, Sotkamon Km 1426, 3) Asikainen Elli, Juvan Uk 1395, 4) Uimonen Hellevi, Pilk Kings 1224, 5) Pölönen Aila, Valkealan Kk 565. MIEHET 80: 1) Peltonen Eino, Lahden Kv 5889, 2) Valkonen Seppo, Juvan Uk 4720, 3) Rotonen Tauno, Pyhäjärven Pilkkijät 3939, 4) Seppo Heikkinen, Puolangan Pp 2771, 5) Rikkonen Terho, Vuosaaren Uk 2608, 6) Uimonen Pertti, Pilk Kings 2589, 7) Kinnunen Veikko, Pohjois-Karjalan Uk 2390, 8) Pölönen Vili, Valkealan Kk 2270, 9) Kekäläinen Tauno,

100 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

Punnitusjonoa Kemin kaupungin sisäsataman kilpailukeskuksessa. Kuva: Jari Vesaluoma. Punnitus menossa, punnitsijoina etualalla Jorma Kaaretkoski ja toisella vaa´alla tulosvastaava Antti Tuomainen. Kuva: Jari Vesaluoma.

Rantasalmen Kv 1805, 10) Sopanen Pekka, Onki-86 1752, 11) Yli-Pyky Oiva, Vaalan Vk 1724, 12) Haverinen Raimo, Karjalan Km 1708, 13) Heinonen Voitto, Pielaveden Pilkkijät 1577, 14) Rajala Veikko, Parkanon Uk 1426, 15) Veikko Pynnönen, Veitsiluodon Km 1174, 16) Kivelä Eero, Pyhäjärven Pilkkijät 949, 17) Liesijärvi Erkki, Parkanon Uk 430, 18) Jarmo Vuosalmi, Veitsiluodon Km 409, 19) Heino Pentti 218.

Joukkueet NUORET: 1) Iin Kalamiehet 1, 12660 (Krum Kaapo, Rahikkala Oskari, Härkman Henry) 2) Vimpelin Kalaveikot 1, 10589 (Mastokangas Tomi ja Tuukka, Hagström Jaakko) 3) Lohimaan Kalakerho 1, 10272 (Markkanen Leevi, Kuosmanen Eevert, Hälinen Elias) 4) Survarit 1, 8914 (Matias Torvinen, Karppinen Niilo, Karppinen Elisa) 5) Ylä-Keiteleen Koukku 1, 8870 (Paananen Viivi ja Eino, Kellokangas Pyry) 6) Kuusamon Uistinseura 1, 7150 (Tuohimaa Miko, Lehtosaari Jesse, Määttä Aapo). NAISET: 1) Meri-Lapin Urheilukalastajat 1, 16439 (Jaako Jaana, Kiiskilä Anne, Juurikka Elisa) 2) Kala-Taival 1, 15755 (Katja Siekkinen, Liisa Käsmä, Erja Siilanen) 3) Puijon Pilkki 1, 14061 (Karhunen Päivi, Koskinen Taina, Jylkkä Heli) 4) Lapin Ahven Team 1, 11950 (Viinikainen Marianne, Hämäläinen-Lukkari Sinikka, Kaarret Anja) 5) Team Sensas Finland 1, 11796 (Pussinen Jenni, Niemi Katri, Haaraoja Anneli) 6) Suonenjoen Talvionkijat 1, 10965 (Karhunen Tiina, Huttunen Anu, Räsänen Leila).

TULOKSET KOKONAAN:

MIEHET: 1) Lahden Onkiteam 1, 38207 (Halttunen Harri, Nikula Harri, Kainulainen Sami, Saarinen Janne) 2) Ylä-Keiteleen Koukku 3, 32880 (Rossi Jussi, Pollari Marko, Korhonen Niko ja Pekka 3) Kallan Kalakaverit 1, 32805 (Kuutsa Tuomo, Suikka Timo, Karjalainen Niko, Voutilainen Jussi) 4) Lapin Ahven Team 1, 31863 (Lukkari Veikko, Sydänmetsä Mauri, Juotasniemi Juha-Petteri, Poikajärvi Janne) 5) Rautaruukin Urheilukalastajat 2, 31762 (Karhunen Ari, Ahola Juha, Rouhiainen Mikko, Prokkola Petri) 6) Onki-86 1, 29463 (Kalin Juha, Luoma-Keturi Petri, Kinnunen Timo, Triipponen Juuso). NAISVETERAANIT: 1) Kuusamon Uistinseura 1, 22476 (Heiskanen Aila, Veteläinen Raija, Nuora Maila) 2) Iin Kalamiehet 1, 11820 (Kolehmainen Taimi, Jakkila Helinä, Rahikkala Leena) 3) Puijon Pilkki 1, 10626 (Tuppurainen Irma, Kokkarinen Seija, Smolander Marja) 4) Survarit 1, 10017 (Eila Virkkunen, Eeva Keinänen, Raija Haataja) 5) Pyhäjärven Pilkkijät 1, 9628 (Manninen Raija ja Kirsti, Kauranen Sirkka-Liisa) 6) Laukaan Ahvenpojat 1, 9596 (Vainio Kaija, Honkonen Asta, Laitiolampi Laila). MIESVETERAANIT: 1) Team Sensas Finland 1, 33970 (Tapaninen Tapio, Haaraoja Jyrki, Niemi Reijo, Lampila Ari) 2) Kuusamon Uistinseura 1, 30419 (Heiskanen Veijo, Nuora Kari, Niemelä Jouni, Veteläinen Rauno) 3) Puijon Pilkki 1, 30292 (Nissinen Martti, Asikainen Reino, Hujanen Pekka, Tuppurainen Juhani) 4) Puijon Pilkki 2, 24461 (Suikka Pauli, Hartikainen Asko, Karjalainen Timo, Rapa Aimo) 5) Lappeenrannan Urheilukalastajat 1, 23303 (Korhonen Leo, Poutanen Vesa, Kaukonen Timo, Grönlund Ari) 6) Kiuruveden Vapaa-ajankalastajat 1, 23163 (Kronqvist Tuomo, Toppinen Jouni, Karikumpu Tuomo, Linnilä Jukka). PARAS PIIRI: 1) Pohjois-Pohjanmaa, 2) Lappi, 3) Keski-Suomi, 4) Pohjanmaa, 5) Pohjois-Savo, 6) Kainuu. PARAS SEURA: 1) Meri-Lapin Urheilukalastajat, 2) Kuusamon Uistinseura, 3) Puijon Pilkki, 4) Ylä-Keiteleen Koukku, 5) Kala-Taival, 6) Iin Kalamiehet. l

vapaa-ajankalastaja.fi > Kilpailut > Tulokset


Tulokset ovat grammoina, jos ei toisin ilmoiteta.

Tulokset kokonaan: www.vapaa-ajankalastajalehti.fi > Kilpailut

SM-SÄRKIPILKKI, Lappeenranta 17.3. NUORET 12: 1) Åman Lauri, Nummi-Pusulan Ks, 895, 2) Elmeri Huomo, 481.

mon Km, 2290, 6) Virtanen Mari, Kotkan Km, 1551.

NUORET 15: Kajova Petrus, Punkaharjun Kv, 3074, 2) Tuohimaa Miko, Kuusamon Us, 2691, 3) Tarkiainen Eemeli, Rantalylän Kk, 605, 4) Pohjonen Aatu, 228.

MIEHET 60: 1) Poutanen Vesa, Lappeenrannan Uk, 5920, 2) Kaukonen Timo, Lappeenrannan Uk, 5270, 3) Hämäläinen Pertti, Parikkalan Km, 4808 g, 4) Hiltunen Matti, Lappeenrannan Uk, 4801, 5) Neuvonen Mikko, Otava, 4386, 6) Matikainen Heikki, PohjoisKarjalan Uk, 3598.

NUORET 19: 1) Ingberg Ilja, Porvoon To, 3244, 2) Kämäräinen Toni, 2232, 3) Lehtosaari Jesse, Kuusamon Us, 1896, 4) Hovatov Salla, Ruokolahden Uk, 1758, 5) Puistola Miika, Heinolan Vetouistelijat, 1738, 6) Sarpola Helmi, Meri-Lapin Uk, 1088. MIEHET: 1) Ihanainen Mikko, Itä-Päijänteen Kk, 10699, 2) Karhunen Ismo, Rautaruukin Uk, 7554, 3) Soininen Juhani, Pohjois-Karjalan Uk, 7425, 4) Neuvonen Toni, Itä-Päijänteen Kk, 6650, 5) Malinen Jari, Lappeenrannan Uk, 6523, 6) Orava Jani, Rautaruukin Uk, 5603. NAISET: 1) Manninen Tarja, Pyhäjärven Pilkkijät, 7777, 2) Saarinen Paula, Pohjois-Karjalan Uk, 6278, 3) Korhonen Varpu, Lappeenrannan Uk, 5682, 4) Karhunen Tiina, Suonenjoen To, 5) Kokkonen Aila, Sotka-

NAISET 60: 1) Vainio Kaija, Laukaan Ahvenpojat, 3051, 2) Heiskanen Aila, Kuusamon Us, 2846, 3) Matikainen Leila, Team Maver, 2804, 4) Tuominen Vuokko, Virtain Pilkkijät, 2772, 5) Veteläinen Raija, Kuusamon Us, 2499, 6) Teräväinen Edith, Kivijärven Kv, 2469.

Joukkueet NUORET 15-19: 1) Kuusamon Us (Lehtosaari Jesse, Tuohimaa Miko) 4587. MIEHET: 1) Itä-Päijänteen Kk (Ihanainen Mikko, Neuvonen Jouni, Purojärvi Atte) 15364, 2) Rautaruukin Uk (Karhunen Ismo, Kortet Raine, Orava Jani) 14911, 3) Lappeenrannan Uk (Karhu Jari, Malinen Jari, Pohjonen Juha) 9180.

Tero Eronen sai narrattua saalista SM-lohipilkissä. Kuva: Kati Luukkainen.

NAISET/NAISVETERAANIT: 1) Pohjois-Karjalan Uk (Kaunisto Sirpa, Saarinen Paula) 7332, 2) Lappeenrannan Uk 1 (Huhtiniemi Terttu, Korhonen Varpu) 5960, 3) Kuusamon Us (Heiskanen Aila, Veteläinen Raija) 5345.

MIEHET: 1) Hostila Timo, Mäntyharjun Km, 14652, 2) Hollander Antti, HPM 1 Juankoski, 10714, 3) Nikolskij Kai, Jojo-Team, 10368, 4) Blomberg Martti, Team BHB, 9540, 5) Nikitin Juha, Kuhaköpöt, 9354, 6) Laakkonen Teemu, KKM, 8130.

MIEHET 60: 1) Lappeenrannan Uk 1 (Grönlund Ari, Kaukonen Timo, Poutanen Vesa) 12801, 2) Lappeenrannan Uk 2 (Hiltunen Matti, Talonpoika Markku, Villanen Jaakko) 6943, 3) Kotkan Km (Heinonen Veli, Pirinen Osmo, Uusnäkki Seppo) 6647. l

Seulajonolla riitti pituutta SM-särkipilkissä PienSaimaalla Lappeenrannassa. Kuva: Janne Tarkiainen.

Vanhempaa ja kokeneempaa kalastajakaartia kilpailussa edusti imatralainen Kyösti Härkönen. Hän on kiertänyt pilkkijäitä jo vuosikymmenten ajan. Kuva: Janne Tarkiainen.

SM-LOHIPILKKI,

Enonkoski, Pirttilahti 9.3.

NAISET: 1) Hiltunen Marja, Pielisen Pilkkijät, 3304, 2) Koskinen Taina, Puijon Pilkki, 2982, 3) Hovatov Irene, Ruokolahden Uk, 2676, 4) Lappalainen Minna, Iisalmen Pilkkijät, 2584, 5) Kosunen Seija, Leppävirta, 2396, 6) Auvinen Mervi, Kaakon Trolling Team, 2144. NUORET: 1) Oinonen Santtu, Puijon Pilkki, 2028, 2) Martikainen Niklas, Iisalmen Pilkkijät, 1550. JOUKKUEET: Jojo-Team 2 (Nikolskij Tino, Lähteenmäki Esa ja Nikolskij Kai) 22600, 2) Pielisen Pilkkijät 1 (Piitulainen Pia, Heikura Marko ja Suhonen Jere) 14382, 3) Nurmeksen Km 1 (Luukkonen Teppo, Riikonen Ossi ja Turunen Tuomas) 13140. l

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 101


KILPAILUT

Perjantain harjoituskisa käytiin aurinkoisessa kelissä. Kuva: Marcus Wikström.

PM-PILKKI Asikkala, Urajärvi 23.3. MAAT: 1) Suomi, 28159, 2) Norja, 24491, 3) Ruotsi, 19648. NAISJUNIORIT: 1) Hovatov Salla, Suomi, 846, 2) Björnstad Celine, Norja, 695, 3) Issakainen Iida, Suomi, 581, 4) Sarpola Helmi, Suomi, 437, 5) Bröderud Birgit, Norja, 424, 6) Holtsalg Christina Anouk, Norja, 338. MIESJUNIORIT: 1) Alvim Fredrik, Norja, 1996, 2) Björnstad Lars-Magnus, Norja, 1706, 3) Nygårdsseter Andreas, Norja, 1700, 4) Hurttila Juho, Suomi, 1644, 5) Kuusela Roni, Suomi, 1311, 6) Kinnunen Nico, Suomi, 1295. MIEHET: 1) Dahl Remi Andre, Norja, 3785, 2) Kirjalainen Jari, Suomi, 2414, 3) Korhonen Niko, Suomi, 2346, 4) Kinnunen Timo, Suomi, 2111, 5) Andersen Mikael, Ruotsi, 2076, 6) Fossen Christer, Norja, 1880. NAISET: 1) Engvall Lotta, Ruotsi, 2782, 2) Saarela Elisa, Suomi, 2107, 3) Hauger Tonje, Norja, 1948, 4) Niemi Katri, Suomi, 1913, 5) Seger Elin, Ruotsi, 1825, 6) AxelssonBjörklin Marie, Ruotsi, 1749.

102 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

MIESVETERAANIT: 1) Grönlund Ari, Suomi, 3563, 2) Fransson Ture, Ruotsi, 2183, 3) Haugen Tom Erling, Norja, 2125, 4) Huovinen Otto, Suomi, 1864, 5) Engvall Mikael, Ruotsi, 1592, 6) Lindgren Hans Terje, Norja, 1260. NAISVETERAANIT: 1) Varis Leena, Ruotsi, 1419, 2) Vainio Kaija, Suomi, 1414, 3) Väänänen Jaana, Suomi, 1290, 4) Karstensen Heidi, Norja, 1200, 5) Ramstad Ruth M, Norja, 881, 6) Ljungqvist Anna, Ruotsi, 706.

Joukkueet: NAISJUNIORIT: 1) Suomi, 1864, 2) Norja, 1457, 3) Ruotsi, 606. MIESJUNIORIT: 1) Norja, 5402, 2) Suomi, 4250, 3) Ruotsi, 1444. MIEHET: 1) Norja, 7059, 2) Suomi, 6871, 3) Ruotsi, 3988. NAISET: 1) Ruotsi, 6356, 2) Suomi, 5552, 3) Ruotsi, 3988. MIESVETERAANIT: 1) Suomi, 6453, 2) Ruotsi, 4937, 3) Norja, 4452. NAISVETERAANIT: 1) Suomi, 3169, 2) Norja, 2454, 3) Ruotsi, 2317. l

SM-RAUTUPILKKI,

Inari Tuulispääjärvi 13.4.

MIEHET: 1) Väätänen Matti 1948, 2) Luusua Arvo 1935, 3) Tuovinen Aki 1843, 4) Turunen Timo 1761, 5) Raitanen Erik 1622, 6) Kyrö Hannu 1509 NAISET: 1) Olkkola Marja 807, 2) Kukkala Susanna 684, 3) Kerttula Sari 662, 4) Jaatinen Anja 530, 5) Nummela Asta 415, 6) Kaaretkoski Mirja 389. NUORET: 1) Hiltunen Lauri 661, 2) Lukkari Nils-Mahte 426, 3) Rasmus Iida. JOUKKUEET: 1) Tuovinen Aki, Tiainen Jani ja Turunen Timo, Heinäveden Uk, 4315, 2) Ruotsalainen Matti, Kamula Risto ja Väätänen Matti, Nilsiän Pilkkijät, 2787, 3) Olkkola Elmo, Känsälä Hannu, Olkkola Marja, Toholammen Pilkkijät, 2238. l


KILPAILUT

LUE KILPAILUUUTISET LEHTEMME SIVUILTA

www.vapaa-ajankalastajalehti.fi

SM-KIISKIPILKKI, Kuusamo Iijärvi 14.4.

SM-MORRI LIPERI, Kirkkolahti 3.3. Tulokset pisteinä.

NUORET 15: 1) Tuohimaa Miko, Kuusamon Us, 528.

NUORET 15: 1) Turunen Viivi, LUK, 3, 2) Nivanaho Joona, LUK 3.

NUORET 19: 1) Sarpola Helmi, Meri-Lapin Uk, 528, 2) Määttä Aapo, Kuusamon Us, 372. NAISET: 1) Saarinen Paula, PKUK, 1578, 2) Kokkonen Aila, Sotkamon Km, 1079, 3) 1079, 3) Siilanen Erja, Kalataival ry, 502, 4) Kaunisto Sirpa, PKUK, 406, 5) Viinikainen Marianne, Lapin Ahven Team, 317, 6) Väänänen Tarja, Puolangan pystypilkkijät, 260. NAISET 60: 1) Kalliomaa Tuula, VUK, 1256, 2)Tuominen Vuokko, Virtain Pilkkijät, 1201, 3) Kurvinen Vuokko, Kuusamon Us, 1195, 4) Mäkinen Sinikka, Huittisten Kk, 918, 5) Heikkilä Kirsti, VUK, 886, 6) Kangas Kirsti, Kalataival, 839. MIEHET: 1) Karhunen Ismo, RRUK, 2418, 2) Kuusela Vesa, Kuukaskosken Ks, 1783, 3) Soininen Juha, PKUK, 1458, 4) Rauma Tomi, TUK, 1348, 5) Kortet Raine, RRUK, 1329, 6) Mustaniemi Janne, Kuusamon Us, 1220. MIEHET 60: 1) Sundell Antero, Vihdin Kalaseura, 1582, 2) Hovatov Tapani, RUK, 1487, 3) Hartikainen Ari, RUK, 1455, 4) Tuominen Raimo, Virtain Pilkkijät, 1430, 5) Myyry Pertti, PKUK, 1268, 6) Kääriäinen Arto, LAP, 812.

Joukkueet

NUORET 19: 1) Kuusela Roni, KuKS, 2, 2) Hovatov Salla Ruokolahden Uk, 4, 3) Mäenharju Kalle, 6. NAISET: 1) Saarela Elisa, TOP, 3, 2) Lokasaari-Leskiranta Eija, TOP, 4, 3) Saarinen Paula PKUK, 7, 4) Purmonen Päivi, KiKa, 9, 5) Karhunen Päivi, Puijon Pilkki, 11, 6) Kaunisto Sirpa, PKUK, 14. NAISVETERAANIT: 1) Kontkanen Kaarina, LUK, 7, 2) Aikio Ensi, S-Kaira, 9, 3) Naumanen Helena, JO-93, 10, 4) Viertola Ritva, LKM, 13, 5) Hiltunen Marja, PP, 15, 6) Kinnunen Sirkka, JO-93, 18. MIEHET: 1) Tiainen Jani, VaPa, 5, 2) Ylönen Samppa, Team Sensas, 12, 3) Räsänen Seppo, Puijon Pilkki, 14, 4) Purhonen Henry, VaPa, 15, 5) Pesonen Ville, VaPa, 19, 6) Hyttinen Mika, KKP, 22.

honen Martti, KKP, 13, 3) Jylkkä Mauri Puijon Pilkki, 13, 4) Myyry Pertti, PKUK, 16, 5) Kukkonen Heimo, NKM, 16, 6) Sillanpää Sakari, VVK, 18.

Joukkueet NUORET 15: 1) Liperin Uk (Turunen Viivi, Nivanaho Joona) 6. NAISET/NAISVETERAANIT: 1) TOP (Saarela Elisa, Lokasaari-Leskiranta Eija) 8, 2) PKUK 1 (Kaunisto Sirpa, Saarinen Paula) 38, 3) LUK (Kontkanen Kaarina, Soikkeli Hilkka) 53. MIEHET: 1) VaPa 3 (Purhonen Henry, Pesonen Ville, Tuomainen Antti) 93, 2) LeKK (Lehtinen Ville, Pönni Seppo, Rintamaa Pekka) 100, 3) VaPa 1 (Hämäläinen Mika, Tiainen Jani, Huhtala Ari) 114. MIESVETERAANIT: 1) Team Maver Finland (Matikainen Heikki, Meriläinen Ensio, Purmonen Markku), 2) Jylkkä Mauri, Räsänen Unto, Nissinen Martti, 71, 3) PKUK (Huovinen Otto, Myyry Pertti, Hyttinen Seppo) 75. l

NUORET 15-19: 1) Kuusamon Us (Tuohimaa Miko, Määttä Aapo) 900.

MIESVETERAANIT: 1) Meriläinen Ensio, Team Maver Finland, 9, 2) Kor-

NAISET: 1) PKUK (Saarinen Paula, Kaunisto Sirpa) 1984, 2) VUK (Kalliomaa Tuula, Arila Tuula) 1917, 3) Kuusamon Us (Kurvinen Vuokko, Nuora Maila) 1468.

MM-MORRIN LOPPUKARSINNAT, Kuopio, Rauhalahti 30.-31.3.

MIEHET: 1) RRUK (Orava Jani, Karhunen Ismo, Kortet Raine) 4634, 2) Kuusamon Us (Tuohimaa Ari, Mustaniemi Janne, Ojala Janne) 1673, 3) I-PK (Neuvonen Jouni ja Toni, Salonen Jukka) 1604.

MM-morrin loppukarsinnat vuodelle 2020 pilkittiin 30.-31.3. Kuopion Rauhalahdella. Kisaan osallistui 27 kilpailijaa ja paikkansa 2020 morrijoukkueeseen lunastivat Harri Nikula, Raine Kortet, Eija LokasaariLeskiranta, Asa Palhomaa, Jussi Rossi ja Samppa Ylönen.

MIEHET 60: 1) Kuusamon Us (Heiskanen Veijo, Kurtti Martti, Nuora Kari) 830, 2) Kuusamon Us 2 (Niemelä Jouni, Veteläinen Rauno, Wäli Osmo) 646. l

Tulokset (p)

1) Nikula Harri, 10, 2) Kortet Raine, 12, 3) Lokasaari-Leskiranta Eija, 15, 4) Palhomaa Asa, 15, Rossi Jussi, 15, 6) Ylönen Samppa, 19. l

PILKKIMAAJOUKKUEEN KARSINTA, Nuijamaa Kärkjärvi 16.3. MIESJUNIORIT: 1) Kinnunen Nico, Fisuun Tampere, 3029, 2) Kuusela Roni, Kuusankosken Ks, 2174, 3) Kukko Aapo, Vaajakosken Koukku ja Paukku, 1542, 4) Lehtosaari Jesse, Kuusamon Us, 1287, 5) Saastamoinen Niko, VKK, 1248, 6) Inberg Ilja, PTO, 981. NAISJUNIORIT: 1) Issakainen Iida, Pohjois-Karjalan Uk, 2538, 2) Sarpola Helmi, Meri-Lapin Uk, 1783, 3) Hovatov Salla, Ruokolahden Uk, 1168. MIEHET: 1) Kortet Raine, Pohjois-Karjalan Uk, 7489, 2) Kokko Petteri, Team Kyörä, 6188, 3) Mustalahti Atte, Linnavuoren Uk, 6051, 4) Kuusela Vesa, Kuusankosken Ks, 5750, 5) Ylönen Samppa, Kuusankosken Ks, 5236, 6) Ramula Waltteri, Vapa Varkaus, 4870.

NAISET: 1) Niemi Katri, Team Sensas, 3502, 2) Karhunen Tiina, Suonenjoen Talviurheilijat, 3041, 3) Vainio Maarit, Kiskon Kalakerho, 2183, 4) Kaunisto Sirpa, Pohjois-Karjalan Uk, 1337. MIESVETERAANIT 54-69: 1) Matikainen Heikki, Team Maver, 4882, 2) Tuominen Ilkka, YKK, 3898, 3) Markkanen Jarmo, STO, 3606, 4) Grönlund Ari, Lappeenrannan Uk, 3102, 5) Pekkinen Auvo, PKH, 3070, 6) Neuvonen Jouni, Itä-Päijänteen Kk, 2936. NAISVETERAANIT 54-69: 1) Vainio Kaija, Laukaan Ahvenpojat, 3612, 2) Kokkonen Aila, Sotkamon Km, 3038, 3) Heiskanen Aila, Sotkamon Km, 2617, 4) Pekkinen Riitta, PKH, 2152, 5) Manni-

nen Tarja, Pyhäjärven Pilkkijät, 2109, 6) Väänänen Jaana, Mikkelin Km, 1531. MIESVETERAANIT 70: 1)Poutanen Vesa, Lappeenrannan Uk, 6137, 2) Kekki Ahti, Tikkakosken Km, 4364, 3) Heiskanen Veijo, Kuusamon Us, 3899, 4) Kääriäinen Arto, LAP, 3355, 5) Simonen Matti, Vapa Varkaus, 1510, 6) Osmo Kokkonen, Sotkamon Km, 1420. NAISVETERAANIT 70: 1) Honkonen Asta, Laukaan Ahvenpojat, 2629, 2) Tuominen Vuokko, Virtain Pilkkijät, 998. Joukkueen kolmas jäsen ratkaistaan SM-pilkin yli 70-vuotiaiden sarjan tulosten perusteella. l

3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 103


SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖ SVK on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 506 seurassa toimii yhteensä noin 38 000 kalastuksen harrastajaa.

SVK:n

LIITY

SVK:n jäsenennä Saat Suomen parhaan

KALASTUSLEHDEN ja paljon muita rahanarvoisia jäsenetuja!

jäseneksi VAIN

40,-

Kuva: Marcus Wikström

VUOSI

Liittymislahjana l erikoisvärinen JESSE-VAAPPU l JÄSENLEHTI VAPAA-AJAN KALASTAJA (6 nroa vuodessa) l pääsy vain jäsenille olevalle EXTRANET-sivustolle, josta löydät Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta l VIKING LINELTÄ ALENNUKSET ryhmä- ja vapaa-ajanmatkoista

Tutustu: www.vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys

l PALJON MUITA ETUJA mm. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen.

LIITYN SVK:n jäseneksi Nimi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry maksaa postimaksun

Osoite

Puhelin

Syntymäaika

00003 VASTAUSLÄHETYS

Sähköposti Haluan kohdentaa jäsenmaksustani 10 € (voit valita korkeintaan kaksi): Lisätietoa: www.vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys

Nuorisotoiminta

Tunnus 5001884

Haukitehtaat

Vastuullinen kalastus

Hyväksyn, että tietoni saa tallentaa vain jäsentietojen käsittelemiseksi. Haluan, että SVK voi lähettää minulle markkinointi- ja myyntiviestejä.

Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi.


◗ MONIMUOTOISUUS Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen jatkuu Suomessa Suomen laaja biodiversitteettityöryhmä on hyväksynyt Suomen kuudennen maaraportin luonnon monimuotoisuuden suojelusta. Raportin arvion mukaan vuoden 2020 tavoitetta luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisestä ei saavuteta. Maaraportti luonnon monimuotoisuudesta on kattava kuvaus suomalaisen luonnon suojelusta ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Raportin mukaan Suomessa on tehty määrätietoista ja koordinoitua työtä monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi, mutta yhteiskuntaa poikkileikkaava toimintatapojen muutos on ollut riittämätöntä. Raportissa arvioitiin Suomen luonnon monimuotoisuusohjelman 105 toimenpiteen toteutusta. Arvion mukaan jokaisella ohjelman osa-alueilla on tapah-

tunut edistystä, mutta toimintaa täytyy edelleen tehostaa. Kahdenkymmenen maailmanlaajuisen niin kutsutun Aichi-tavoitteen saavuttamisen osalta todetaan, että Suomi on toteuttanut tavoitteisiin liittyvät hallinnolliset toimet, mutta toimintatapojen muutos on toistaiseksi ollut riittämätöntä. Biodiversiteettisopimus (Convention on Biological Diversity) on yksi kolmesta Rion sopimuksesta, joista osapuolet päättivät Rion ympäristö- ja kehityskonferenssissa vuonna 1992. Se on ensimmäinen maailmanlaajuinen sopimus, jolla pyritään suojelemaan kattavasti koko luonnon kirjoa: lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. Suomi ratifioi sopimuksen heinäkuussa 1994. l

◗ LAITON KALASTUS Valvontatietojen perusteella: Laiton lohenkalastus vähenemässä Itämerellä EU vahvisti Suomen aloitteesta viime syksynä taimenen avomerikalastuskiellon, joka estää lohen väärinraportoinnin taimeneksi. Kalastuksenvalvonnan asiantuntijat ovat tänä vuonna seuranneet kalastusalusten aktiivisuutta ja saaliita. Erityisesti alukset, jotka ovat aiemmin oletettavasti väärinraportoineet lohta taimenena, ovat olleet tarkkailussa. Saatujen valvontatietojen perusteella näiden kalastusalusten aktiivisuus ja saaliit näyttäisivät vähentyneen tänä vuonna huomattavasti. Myös merivalvonnan osalta tiedot ovat samansuuntaisia. Viime vuoden valvonnoissa eteläisellä Itämerellä havaittiin sääntöjenvastaista lohen väärinraportointia. Sen sijaan tänä vuonna helmi-maaliskuussa toteutetuissa merivalvontaoperaatioissa ei havaittu väärinraportoivien kalastusalusten toimintaa. ”Tehostettua lohenkalastuksen valvontaa tulee jatkaa, mutta toistaiseksi kaikki tiedot viittaavat siihen, että toimenpiteet olisivat tehonneet ja laiton lohenkalastus olisi vähentynyt”, maa- ja metsätalousministeriön kalatalousneuvos Risto Lampinen toteaa. l

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation TOIMISTO Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 597 4933. Puhelinpalvelu on avoinna ma-to klo 9-16. Sähköposti: vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi Pankki: IBAN: FI22 1469 3000 2432 67, BIC: NDEAFIHH Internet-sivut: www.vapaa-ajankalastaja.fi TOIMIHENKILÖT JA -PAIKAT Toiminnanjohtaja: Markku Marttinen, (toimisto), puh. 044 759 9717 Järjestöpäällikkö: Olli Saari (toimisto), puh. 050 339 4660. Tiedottaja: Jaana Vetikko, (toimisto), puh. 050 525 7806. Kalatalousasiantuntijat: Petter Nissén, Vonkamiehentie 21, 94450 Keminmaa, puh. 0500 440 923 Juha Ojaharju, Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane, puh. 045 113 3050 Janne Rautanen, Käenpolku 3, 37830 Akaa, puh. 0400 946 968. Janne Tarkiainen, Päivänkakkarantie 8, 50600 Mikkeli, puh. 044 547 9116 Marcus Wikström, (toimisto), puh. 045 110 2126 Janne Antila, Sauniementie 25, 21195 Velkua, puh. 045 630 4280 Taloussihteeri: Jaana Piskonen (toimisto), puh. 050 597 4933 Jäsensihteeri: Tarja Lehtimäki (toimisto), puh. 050 576 3302 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön jäsenrekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin. Jäsenillä on oikeus kieltää tietojensa luovuttamisen ja käyttämisen sekä tarkistaa rekisterissä olevat tietonsa. Ilmoita luovutuskiellosta: tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja. fi tai puh. 050 576 3302.

Muutoksia työntekijöiden toimenkuvissa Järjestön kalatalousasiantuntijoiden toimenkuvissa on tapahtunut muutoksia. Nuoriso- ja perhetoiminnan päävastuu on siirtynyt Janne Tarkiaiselle. Aiemmin asiaa hoitanut Janne Rautanen on siirtynyt kala- ja ympäristötoimikunnan vastuuhenkilöksi vastaten kalatalousaluetoiminnasta. Ympäristötoiminnasta vastaa Juha Ojaharju. Toivomme, että otatte muutokset huomioon ottaessanne yhteyttä työntekijöihimme. l

Oikaisu Vapaa-ajan Kalastaja 2/2019 suurkalatuloksissa oli virhe. Vuoden 2018 suurimman hopearuutanan vapavälinein sai Simon Gray. Kyseinen kala painoi 2,750 kiloa ja Simon sai sen parttiongella Helsingin vesistä. Pahoittelemme virhettä. l 3 • 2019 Vapaa-ajan Kalastaja 105


kalastaja VAPAA-AJAN

◗ Kalapaikkana HOSSA ◗ ULTRAKEVYT kalastus ◗ HAUKEA joesta ◗ Syksyn parhaat HARJUSPERHOT

➤ 45 €/vuosi ➤ 15 €/viikko ➤ 6 €/päivä Kalastonhoitomaksurekisteriä varten tulee ilmoittaa nimi, osoite, syntymäaika ja yhteystiedot. Tositteen saa maksutavasta riippumatta paperisena tai sähköisenä, ja kumpikin kelpaa tarkastustilanteessa. MAKSAMINEN 1. Verkkokauppa Eräluvat.fi Verkkokaupassa kalastonhoitomaksun voi maksaa kirjautuneena tai kirjautumattomana ympäri vuorokauden. 2. Puhelinpalvelu 020 69 2424 Puhelinpalveluun voi soittaa arkisin kello 9-16. Soittaminen on maksutonta ja kalastonhoitomaksua varten saa laskulomakkeen. 3. Palvelutiskit Kalastonhoitomaksun voi maksaa eräissä Metsähallituksen luontokeskuksissa sekä kaikilla R-kioskeilla. Kalastusluvista lisää tietoa:

➤ vapaa-ajankalastaja.fi ➤ eraluvat.fi ➤ kalat.fi Kalastusrajoituksista tietoa:

➤ kalastusrajoitus.fi

106 Vapaa-ajan Kalastaja 3 • 2019

kalastaja -lehden ilmestyminen 2019 16.8. ilmestyvään lehteen toimituksellinen aineisto ja järjestöilmoitukset 18.6. mennessä toimitukseen, s-posti: vapaa-ajankalastaja@ vapaa-ajankalastaja.fi

NRO

KALASTONHOITOMAKSU 2019

VAPAA-AJAN

1 25.1. 2 29.3. 3 31.5. 4 16.8. 5 11.10. 6 5.12.

ILMOITUSMYYNTI Saarsalo Oy

Sorkkalantie 394, 33980 Pirkkala Timo Lepistö l puh. 044 534 9878 l timo.lepisto@saarsalo.fi

Kuva: Jari Tuiskunen

4/2019 ilmestyy 16.8.


PAL. VKO.

2019 – 30

6 414886 500440

19003

6500 44 – 1 90 3

NOSTETAAN EROTTELUKYKY UUDELLE TASOLLE ELEMENT™ JA HYPERVISION™ LUOVAT TODENMUKAISEN KAIKUKUVAN Elementin 1,2 megahertsin HyperVision™ vie kaikuluotauksen uudelle tarkkuustasolle. DownVision, SideVision tai upea RealVision 3D, Elementin HyperVision™ -tilassa näet pohjanrakenteet ja kalat uskomattoman todenmukaisesti. Luokassaan ainutlaatuisella 4-ydinprosessorilla sekä intuitiivisella LightHouse Sport -käyttöjärjestelmällä varustettu Element vie ottipaikalle nopeasti ja näet sekä pyydystät kaloja, joita muut kalastajat eivät havaitse.

Tutustu Elementin tehoon raymarine.fi/element

Profile for Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Vapaa-ajan Kalastaja 3/2019 (myyntilehti)  

- Jigausta sisäselillä - Lahnan pohjaonginta - Haukea ruohikosta

Vapaa-ajan Kalastaja 3/2019 (myyntilehti)  

- Jigausta sisäselillä - Lahnan pohjaonginta - Haukea ruohikosta