a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

osana kalaston- ja ympäristÜnhoitoa Haukitehtaat

1


Tämän Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön laatiman oppaan tarkoituksena on antaa perustiedot siitä, mitä kosteikkokunnostuksissa on otettava huomioon silloin, kun yhtenä tavoitteena on lisätä hauen lisääntymisalueita. Toivottavasti tämän oppaan myötä kiinnostus kalastonhoidollisiin toimiin lisääntyy ja saamme paikoin taantuneet haukikannat nousuun! Qvidja Gårdin kosteikko Paraisilla. Kuva: Heini-Marja Hulkko.

2

Haukitehtaat

Kosteikot tuottavat Kosteikoilla tarkoitetaan matalia vedenviipymäalueita. Ne ovat merkittäviä elinympäristöjä, joilla on suuri vaikutus veden ja ravinteiden kierrossa. Kosteikoiden tarjoamien ekosysteemipalveluiden ja luonnonvarojen on arvioitu kattavan maailmanlaajuisesti yli kolmasosan koko maapallon ekosysteemipalveluiden arvosta. Arvo koostuu muun muassa niiden kyvystä puhdistaa vettä ravinteista sekä hienojakoisesta maa-aineksesta. Toimivat kosteikot ovatkin erinomaisia välineitä rehevöitymisen ehkäisyyn. Yksi hehtaari toimivaa kosteikkoa voi pidättää noin tuhat kiloa typpeä ja sata kiloa fosforia vuodessa. Lisäksi kosteikot ovat monien lintulajien pääasiallinen elinympäristö, ja monet kalalajit käyttävät niitä lisääntymisalueinaan.

Kosteikoiden häviämisen vaikutuksista Viime vuosisatojen aikana ihmistoiminnan vaikutuksesta kosteikkoympäristöjä on hävinnyt myös Suomessa. Niitä kuivattiin maanviljelyn ja metsätalouden tarpeisiin. Vedet virtaavat nykyisin huomattavasti nopeammin sisämaasta mereen. Samalla kul-


Helsingin kartta 1770 ja nykyinen rantaviiva. Informaatiomuotoilu.fi 2011–2017. CC-BY 4.0.

keutuvien ravinteiden määrä on kasvanut. Tämä on myös yksi Itämerta rehevöittävä tekijä. Kosteikoiden häviäminen ja niissä tapahtuneet muutokset ovat vähentäneet hauelle soveltuvien lisääntymisalueiden pinta-alaa. Hauen kutualueet ovat usein hyvin matalia ranta- ja kosteikkoalueita tai rantaniittyjä, joissa on melko runsaasti kasvillisuutta. Ihmistoiminnan myötä monet tällaiset alueet kuivuvat nopeasti kevättulvien jälkeen tai sen jäädessä niukaksi, jolloin hauet eivät joko pääse hyödyntämään näitä alueita tai vedenpinta laskee luonnottoman nopeasti. Samaan aikaan hauen tärkeitä kutualueita, matalia merenlahtia on ruopattu. Ruotsissa tehtyjen arvioiden mukaan suuri osa haukien aiemmin käyttämistä lahtivesien kutualueista on tuhottu ihmistoiminnan myötä (venesatamien ruoppaukset ym.). Samoista syistä on oletettavasti myös Suomessa hauen kutualueiksi soveltuvien alueiden määrä pienentynyt. Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU-hanke) aineistosta käy ilmi, että varsinkaan suurten kasvukeskusten läheisyydessä hauen lisääntymisalueita ei juuri enää ole jäljellä.

Sörnäinen Kallio Taka-Töölö

Kaisaniemi Katajanokka Kamppi

Hietaniemi

Kaivopuisto Eira

Harakka

Hernesaari

Haukitehtaat

3


Hauen kutu- ja poikasrantaa Dragsfjärdenissä. Kuva: Lauri Urho.

Hauen luomutuotanto on oleellista Hauen arvostus urheilukalana on korkealla niin maailmalla kuin Suomessakin. Tanskassa elävän hauen arvoksi on arvioitu noin 1500 kr/kg, joten haukikannoilla on myös taloudellista merkitystä puhumattakaan vesiekosysteemin näkökulmasta kalaston tasapainoisen rakenteen ylläpitäjänä. Paikoin haukien lisääntyminen ei riitä pitämään lisääntyviä särkikalakantoja kurissa. Tutkimustieto antaa merkkejä siitä, että petokalojen väheneminen vähentää rannikkoekosysteemeissä koko kalayhteisön vakautta ja sen kykyä vastustaa ympäristön muutoksia. Tutkimuksissa on myös osoitettu vahvan petokalakannan hillitsevän rehevöitymistä rannikkovesissä. Hyvinvoiva haukikanta siis hoitaa vesistöjä käyttämällä ravintonaan eläinplanktonia ja pohjaeläimiä syöviä särkikaloja, joiden määrät ovat monin paikoin paisuneet ylitiheiksi vesistöjen rehevöitymisen ja liian voimakkaan petokaloihin kohdistuneen kalastuksen seurauksena. Petokalojen vaikutuksista ekosysteemien vakauteen voi perehtyä Kuparinen ym. julkaisusta ”Fishing-induced life-history changes degrade and destabilize harvested ecosystems” (2016).

4

Haukitehtaat

Hauki kutee matalassa. Kuva: Joni Tiainen.

Vastakuoriutunut alle sentin pituinen hauenpoikanen säilöttynä. Kuva: Lauri Urho.


Hauki kutee keväällä matalille, nopeasti lämpeneville kasvillisuuden peittämille rannoille tai tulvaniityille. Hauen mäti kiinnittyy kasvillisuuteen, ja poikaset kuoriutuvat veden lämpötilasta riippuen noin kahden viikon kuluessa. Ruskuaispussivaiheessa poikaset kiinnittyvät vesikasveihin päässä sijaitsevan kiinnittymisrauhasen avulla. Ruskuaispussivaihe kestää noin viikon, jonka jälkeen hauenpoikanen on reilun senttimetrin pituinen ja alkaa etsiä aktiivisesti ravintoa. Vesikasvillisuus on hauenpoikasille erittäin tärkeää myös ruskuaispussivaiheen jälkeen. Runsas kasvillisuus antaa suojaa saalistukselta, mutta tarjoaa myös ravintokohteita kasvaville poikasille. Vesikasvillisuuden määrä ja lajisto vaikuttavat hauenpoikasten ravintonaan käyttämien selkärangattomien määrään ja monimuotoisuuteen sekä siten poikasten selviytymiseen ja kasvunopeuteen. Kasvillisuuden merkitys on suuri läpi hauen elinkaaren. Kasvillisuus tarjoaa suojaa saalistukselta (myös muilta hauilta) ja mahdollistaa hauen vaanivan saalistustaktiikan. Matalat, kasvillisuuden peittämät alueet ovat lisäksi hyvin tuottavia, ja niissä esiintyykin runsaasti hauen saaliskaloja.

Haukitehdas – mikä se on? Tutkimuksissa on havaittu kunnostettujen kosteikkojen, joissa on runsaasti kasvillisuutta, toimivan erinomaisina hauen lisääntymisalueina. Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että kunnostetuissa kosteikoissa, joissa kasvillisuus oli väliaikaisesti veden alla, hauenpoikasten määrä kasvoi muutamasta tuhannesta yli sataantuhanteen kunnostustyön jälkeen. Kasvillisuuden todettiin olevan ratkaisevan tärkeää, koska niissä kosteikoissa, joissa kasvillisuutta ei ollut tai se poistettiin, ei vastaavaa kehitystä havaittu. Veden alle jäänyt kasvillisuus tarjoaa optimaaliset lisääntymisolosuhteet, lisää saatavilla olevan ravinnon määrää ja tarjoaa suojaa poikasille. Muun muassa kasvillisuuden merkityksestä lisääntymisalueiden toimivuuteen voi lukea Nilsson ym. julkaisusta ”Wetlands for northern pike (Esox lucius L.) recruitment in the Baltic Sea” (2013). Ruotsissa Sportfiskarna-järjestö on aloittanut laajamittaiset kosteikkokunnostukset hauen lisääntymisalueiden lisäämiseksi. He kutsuvat näitä hauen lisääntymisalueiksi kunnostettuja kosteikkoja nimellä Gäddfabrik – haukitehdas. Haukitehtaat ovat lisänneet hauenpoikasten määrää ja siten tulevaisuudessa myös emokalojen voidaan olettaa runsastuvan.

Tiheän kasvillisuuden seassa hauki on piilossa sekä saalistajilta että saaliilta. Kuva: Lauri Urho.

Haukitehtaat

5


Haukitehtaan rakenne ja ominaisuudet Varsinaiset haukitehtaat ovat suojaisia ja matalia, kasvillisuuden (mm. sarojen, ruokojen tai heinien) peittämiä alueita, jotka ovat keväällä väliaikaisesti veden peittämiä. Tällaiset tulvitetut alueet luovat erinomaiset olosuhteet hauen kutuun sekä pienpoikasille. Haukitehtaat rakennetaan usein alueelle, joka on aiemmin ollut luonnollinen kosteikko. Niitä voidaan tehdä myös muuten olosuhteiltaan hauen lisääntymisen kannalta hyville kohteille. Veden syvyys on hauen lisääntymismenestyksen kannalta kasvillisuuden ohella hyvin oleellinen tekijä. Syvyyden haukitehtaassa tulisi olla noin 10-70 senttiä, ja keskisyvyyden 20-50 senttiä. Syvyyden tulisi keväällä nousta ennen kutua ja sen jälkeen joko pysyä tasaisena tai laskea hitaasti, kunnes poikaset lähtevät kohti merta tai järveä. Halutun syvyyden saavuttaminen edellyttää joskus säädeltävän padon sekä reunakynnysten rakentamista. Tällä voidaan saada lisää kasvuaikaa nuorille hauille. Reunakynnykseen on tehtävä luonnonmukainen kalatie tai muu vastaava väylä, jota pitkin kutemaan nousevat kalat ja mereen tai järveen vaeltavat poikaset pääsevät kulkemaan. Tämä kalatie rakennetaan siten, että ylimääräinen vesi virtaa sen kautta ulos haukitehtaasta. Vedenkorkeutta säätelevä pato voidaan rakentaa kullekin kohteelle sopivalla tavalla eri materiaaleista. Helppo säädeltävyys on tärkeää, siksi esimerkiksi yksinkertainen lankkupato on toimiva vaihtoehto.

Aina säädeltävä pato ei ole järkevä ratkaisu esimerkiksi etäisyyksien vuoksi. Näissä tapauksissa pohjakynnys voidaan tehdä maa-aineksesta ilman säätötarvetta ja -mahdollisuutta. Tällaiset kosteikot pysyvät vesitettyinä pidempään tai pysyvästi, joten niiden vesiensuojelullinen anti on mahdollisesti vuosittain kuivatettavaa haukitehdasta merkittävämpi. Varsinainen kaivuutyö haukitehtaan alueella tulisi pitää mahdollisimman vähäisenä, jolloin ei aiheuteta ylimääräistä kasvillisuuden häviämistä, eikä sedimenttien leviämistä. Mahdollisuuksien mukaan haukitehtaan reunakynnyksiin tarvittava maa-aines tulisi kaivaa kynnysten ulkopuolelta. Samalla voidaan muodostaa reunakynnyksiä kiertävä ohitusoja, jonka tarkoitus on turvata veden kulkeutuminen haluttuun suuntaan mahdollisten ylivirtaamien aikana ilman, että reunavallit syöpyvät. Joihinkin haukitehtaisiin voi olla tarpeen kaivaa uusi oja- tai purouoma, joka mutkittelee kunnostetun kosteikon läpi. Tämän uoman tulisi olla noin 0,5-1 metriä syvä suoja isommille poikasille sekä kutuun valmistautuville kaloille. Jotta poikaset aloittaisivat vaelluksen ulos haukitehtaasta, on säädeltävän padon avulla laskettava vettä myöhemmin keväällä. Talvella pato säädetään pidättämään vesi haukitehtaassa, jolloin olosuhteet ovat taas kunnossa tulevan kevään kutuaikaan mennessä. Haukitehtaan kausittainen kuivattaminen on tärkeää ei-toivotun kasvillisuuden leviämisen estämiseksi. Tästä on hyötyä myös maanomistajalle, sillä haukitehdas-

Ennen ja ...

6

Haukitehtaat


HAUKITEHTAAN VIISI TÄRKEINTÄ OMINAISUUTTA l Tulvitettu ruohikko/ heinikko, jota mieluusti laidunnetaan kesäisin l Vesisyvyys vain noin 20-50 senttimetriä l Melko tasainen vedenkorkeus, joka laskee hyvin hitaasti kesää kohti l Suojainen alue, jotta vesi pääsee lämpenemään nopeasti keväällä l Esteetön nousuväylä, jota pitkin hauet pääsevät kutemaan

ta voidaan kesällä ja alkusyksyllä käyttää esimerkiksi laiduntamiseen. Kosteikosta, jossa ei ole säädeltävää patorakennelmaa, poikaset pääsevät uimaan pois vasta vedenpinnan käännyttyä nousuun sateiden myötä. Poikasten pitäminen liian pitkään haukitehtaassa johtaa ravintopulaan/kannibalismiin ja siten pienempään määrään syönnösalueille siirtyviä poikasia. Tarkemmin aiheeseen voi perehtyä esimerkiksi Skov & Nilsson kirjasta ”Biology and Ecology of Pike” (2018).

...jälkeen kunnostustyön. Hauelle soveltuvaa lisääntymisaluetta on saatu reilusti lisättyä. Kuva: Sportfiskarna.

Haukitehtaat

7


HAUKITEHTAAKSI SOVELTUVAN ALUEEN KARTOITUS JA SUUNNITTELU l Tutki karttoja ja ilmakuvia, joista selviää missä on aiemmin ollut kosteikko tai mihin sellainen on maaston muotojen perusteella mahdollista perustaa. l Pyri selvittämään, onko alueella haukia ja missä määrin ne lisääntyvät. l Kerää lähtötietoja, kuten maankäyttö, luontoarvot ja mahdolliset rajoitteet. l Selvitä maa- ja vesialueiden omistajat. Heidän suhtautumisensa hankkeeseen on avainasemassa. Hanki kirjalliset suostumukset hankkeelle. l Jos kohde perustetaan ojan yhteyteen, selvitä onko ojitusyhtiötä. Jos on, hanki suostumus. l Mittaukset kohteella: Vaaitseminen on tärkeää. Se kertoo maaston korkeussuhteet ja siten sopivan/tarvittavan padotuskorkeuden. l Tee tai tilaa suunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää ainakin karttakuvan alueesta sekä mitä, miksi ja miten ollaan tekemässä. l Pyydä paikalliselta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta lausunto lupatarpeesta. l Mahdollisia rahoituskanavia ovat muun muassa kalakorttivarat, valtion harkinnanvaraiset avustukset sekä Leader-rahoitukset. Myös kuntien ja säätiöiden rahoitus on mahdollista. l Sivustolta kosteikko.fi löytyy runsaasti lisätietoja kosteikkosuunnittelusta.

Muita menetelmiä hauen lisääntymisalueiden ja -menestyksen lisäämiseksi Useat vesiensuojelu- ja lintukosteikot voisivat toimia hauen lisääntymisalueina. Monesti ongelmana on hauen ja muiden kalojen kutuvaelluksen estyminen esimerkiksi heikkokuntoisen tai väärin asennetun tierummun tai purouoman umpeenkasvun myötä. Näissä tapauksissa hauen lisääntymismenestystä voidaan parantaa tekemällä kutunousu mahdolliseksi esimerkiksi vaihtamalla tierumpu tai niittämällä tai ruoppaamalla purouoma riittävän avoimeksi. Vesiensuojelukosteikoissa rantojen kaltevuus on usein hauen kudun ja poikasten selviytymisen kannalta liian jyrkkä. Rantavyöhykkeen kaltevuuden muuttaminen suotuisammaksi on tällöin hyvä keino lisätä hauenpoikasten määrää, edellyttäen että emokalat pääsevät alueelle kutemaan. Ennusteiden mukaan kevättulvat vähenevät, joten vesimäärät lisääntymisalueilla voivat tulevaisuudessa olla niukat. Tällöin tunnettujen kutualueiden vallittaminen ja/tai veden pumppaaminen alueelle voivat tulla kyseeseen. Umpeenkasvaneilla kutualueilla myös ruoppaukset ja esimerkiksi hajoavan eloperäisen aineksen vähentäminen voivat lisätä hauen lisääntymismenestystä.

Seurannan avulla kiinni onnistumisten ja epäonnistumisten syihin Kohteen kalaston seuranta on erittäin tärkeässä roolissa, oli sitten kyse pienimuotoisesta kunnostustyöstä tai haukitehtaan urakoinnista alusta lähtien. Liian usein kunnostusten yhteydessä ei kartoiteta lähtötilannetta, aseteta mitattavia tavoitteita kunnostukselle, eikä seurata kunnostusten vaikutusta ja onnistumista. Näin myöskään kunnostusmenetelmiä ei päästä arvioimaan tai kehittämään, joten seuranta tulisi lisätä kiinteäksi osaksi kunnostussuunnitelmia. Haukitehtaan vedenkorkeutta säätelevä rakenne taustalla, etualalla kalojen nousuväylä ja pyyntilaite. Kuva: Sportfiskarna.

8

Haukitehtaat


YKSINKERTAINEN SEURANTAESIMERKKI: l Rumpuputken vaihto tilanteessa, jossa epäillään tien alittavan rummun ainakin osittain estävän hauen kutunousun yläpuoliseen kosteikkoon. l Tarkkaillaan kudulle nousevien haukien määrää ennen mahdollisia kunnostustoimia. Päätetään näiden muuttujien perusteella, onko kunnostus tarpeen. l Asetetaan tavoitteet seurattaville muuttujille: Kudulle nousevien haukien määrä nousee kunnostuksen myötä esimerkiksi 20 prosenttia kunnostusta seuraavien kahden vuoden aikana. l Toteutetaan kunnostus. Tässä tapauksessa asennetaan rumpuputki siten, ettei se häiritse kalojen kutunousua. l Seurataan valittuja muuttujia vähintään kahden vuoden ajan. l Arvioidaan kunnostuksen vaikuttavuus seurattavien muuttujien avulla. Saavutettiinko asetetut tavoitteet, eli oliko kunnostustarpeen arviointi ja/tai kunnostus onnistunut? l Seurattavat muuttujat valitaan kulloisenkin kohteen mukaan. Voidaan arvioida esimerkiksi alueen laatua tai lisääntymisalueen pinta-alan kasvua kunnostustoimien myötä.

Kokkolan Nisulanpotin rumpuputki esti haukia pääsemästä kutemaan. Kunnostuksessa tilalle vaihdettiin läpimitaltaan suurempi putki. Lisäksi uomaa muokattiin helpottamaan kutunousua. Kuvat: Juha Ojaharju.

Valittaessa pyyntimenetelmiä on tunnettava seurattavan alueen ominaisuudet sekä tutkimuksen kohteena olevan kalalajin käyttäytyminen eri elinvaiheissa. Samoin eri menetelmistä on tiedostettava se, millaista tietoa eri menetelmin on mahdollista saada. Onko alueella hauenpoikasia ja onko niitä vähän vai paljon? Hauenpoikasten esiintymistä voidaan selvittää esimerkiksi valkolevy- ja kauhamenetelmällä. Tässä menetelmässä käytetään valkoista, halkaisijaltaan 20-30 senttimetrin kokoista pyöreää muovilevyä, joka on kiinnitetty noin metrin pituiseen varteen. Levyä kuljetetaan hitaasti jonkin verran vedenpinnan alapuolella, jolloin voidaan helpommin havaita levyn päälle joutuvat kalanpoikaset.

Hauenpoikanen valkolevyllä. Kuva: Lauri Urho.

Haukitehtaat

9


Ajehaavia voidaan käyttää kalanpoikasten ulosvaelluksen ajankohdan sekä määrän arviointiin. Kuva: Riku Palo.

Jos poikasia halutaan esimerkiksi mitata tai ottaa näytteeksi, ne kauhaistaan nopeasti muovikauhaan. Oleellista on erottaa kaikista poikasista hauenpoikaset, jotka eivät aluksi muistuta aikuista haukea leukoineen ja hampaineen. Tutkittavalla rannalla kahlataan lähes rannan myötäisesti ensin aivan matalassa, sitten siirrytään hiukan kauemmas rannasta, kunnes poikasia löytyy. Koko poikasalue käydään läpi. Menetelmän avulla saadaan ensisijaisesti kvalitatiivista tietoa, eli onko alueella hauenpoikasia vai ei. Lisääntymisalueelta poistuvien nuorien haukien määrää voidaan selvittää asentamalla pyyntilaite uomaan, jota pitkin poikaset vaeltavat syönnösalueelle mereen tai järveen. Tämä on työlästä, sillä pyyntilaitteen asentamisen lisäksi sitä on valvottava ja pidettävä puhtaana. Pyyntilaite kerää poikaset, joten sitä on myös tyhjennettävä useitakin kertoja päivässä. Pyyntilaitteen avulla päästään kuitenkin kohtuullisen hyvin perille siitä, miten paljon ja minkä kokoisia hauen ja muiden kalojen poikasia alue tuottaa. Uoman koko lopulta määrittää pyyntilaitteen koon ja rakenteen, mutta pääpiirteissään laite koostuu kehikosta, pitkähköstä havaksesta sekä laitteen perässä olevasta säiliöstä, johon kalanpoikaset päätyvät. Kosteikkoon kudulle nousevien haukien määrää pystytään arvioimaan nousuväylään tai välittömästi sen yläpuolelle kosteikkoon asennettavan pyyntilaitteen avulla. Tarkoituksena on, että kutunousulla olevat hauet uivat pyyntilaitteeseen, josta ne voidaan

10

Haukitehtaat

Hauenpoikanen odottaa mittausta kauhassa. Kuva: Lauri Urho.

laskea ja vapauttaa laitteen yläpuolelle jatkamaan kutuun valmistautumista. Näin saadaan tietoa esimerkiksi kyseisessä kohteessa lisääntyvien haukien kokojakaumasta. Mahdolliset näytteenotot ja kalojen merkinnät onnistuvat myös helposti kaloja laskettaessa. Hyvä ohjeistus soveltuvista seurantamenetelmistä on luettavissa Borg ym. julkaisusta ”Menetelmäohjeisto rannikon taloudellisesti hyödyntämättömien kalalajien lisääntymis- ja esiintymisalueiden kartoittamiseen” (2012).


Luokkirysän avulla voidaan pyydystää kudulle nousevia haukia. Kuva: Riku Palo.

SVK EDELLÄKÄVIJÄNÄ Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön Haukitehdas – vapaa-ajankalastajat kosteikkokunnostajina -hanke on osin maa- ja metsätalousministeriön rahoittama tiedotus- ja kunnostushanke. Hankkeen yhtenä päämääränä on edesauttaa kosteikkokunnostuksia alueilla, joilla hauen lisääntymisalueista on pulaa tai ne ovat laadultaan heikkoja. SVK pyrkii rantauttamaan haukitehdas-ajatusmallin Suomeen ja siten lisäämään vapaa-ajankalastajien kiinnostusta elinympäristökunnostuksia kohtaan. SVK pyrkii myös lisäämään tietoisuutta kalojen huomioon ottamisesta kosteikkokunnostuksissa. Kosteikkoja on perustettu lähinnä ravinteiden saostusaltaiksi ja lintuja varten, mutta kaloja ei juuri ole otettu huomioon. Lintukosteikoilla taas on

ajateltu, että nimenomaan särkikalat verottavat voimakkaasti pohjaeläimiä, jolloin sukeltajasorsille tarjolla olevan ravinnon määrä vähenee. Molemmissa tapauksissa varsinkin hauesta voidaan ajatella olevan runsaasti hyötyä. Hauki käyttää tehokkaasti ravintonaan pohjaa pöyhiviä ja pohjaeläimiä verottavia särkikaloja, parantaen näin sekä vesiensuojeluettä lintukosteikkojen toimintaa. Hankkeessa on kartoitettu soveltuvia kohteita, joihin pyritään lähivuosina kunnostamaan Suomen ensimmäiset haukitehtaat. Hankkeen sivuille osoitteeseen www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/haukitehtaat/ päivitetään tietoa kunnostusten etenemisestä. Kokemuksia näistä kunnostuksista päivitetään myös tähän oppaaseen.

VOIT OLLA MUKANA TUKEMASSA HAUKITEHTAIDEN RAKENTUMISTA SUOMEEN esimerkiksi kohdentamalla osan SVK:n henkilöjäsenmaksustasi suoraan haukitehtaisiin! LISÄTIEDOT OSOITTEESTA www.vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys/

Haukitehtaat

11


Tietopaketin laadinnassa asiantuntijoina ovat toimineet: Hydrobiologi Heini-Marja Hulkko, Hämeen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Erikoistutkija Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskus Erikoistutkija Lauri Urho, Luonnonvarakeskus Kalatalousasiantuntija Mika Oraluoma, ja järjestöpäällikkö Olli Saari Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Maalaukset: Juuso Lievonen Valokuvat: Pekka Turunen, Heini-Marja Hulkko, Lauri Urho, Joni Tiainen, Riku Palo, Juha Ojaharju, Sportfiskarna Toimittanut: Jaana Vetikko Taitto: Graafinen suunnittelu P. Saha ISBN 978-952-5447-17-0

2019 • Rahoitettu osittain maa- ja metsätalousministeriön kalastonhoitomaksuvaroilla.

12

Haukitehtaat

Profile for Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Haukitehtaat  

Haukitehtaat osana kalaston ja ympäristönhoitoa. Mitä kosteikkokunnostuksissa on otettava huomioon silloin, kun yhtenä tavoitteena on lisätä...

Haukitehtaat  

Haukitehtaat osana kalaston ja ympäristönhoitoa. Mitä kosteikkokunnostuksissa on otettava huomioon silloin, kun yhtenä tavoitteena on lisätä...