Issuu on Google+

Hinku VI

hinku vi 20.10.2016 yhteistyössä ympäristönsä kanssa Jakelu Uusikaupunki, Laitila, Vehmaa, Kustavi, Taivassalo Julkaisija Uudenkaupungin kaupungin Hinku-työryhmä Toteuttaja T:mi Mauriainen Mauri Tenhonen

Lassila & Tikanoja rakentaa Uuteenkaupunkiin materiaalinkäsittelykeskusta, jonka tehtävänä on palauttaa jätteitä ja sivuvirtoja uudelleenkäytettäväksi ja hyödynnettäväksi energiana. Keskus edistää alueellista ja valtakunnallista luonnonvarojen uudelleenkäyttöä sekä Uudenkaupungin kehittymistä kohti hiilineutraaliutta

Uudenkaupungin Muinaistenmetsän kaatopaikalla toimii nyt Lassila & Tikanojan nykyaikainen materiaalinkäsittelykeskus

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALINKÄSITTELYKESKUS UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS YVA-ohjelman julkistaminen 28.8.2013


2

Hankintalaki muuttuu HINKU-hengessä– ympäristönäkökohdat entistä tärkeämmässä asemassa julkisissa hankinnoissa Suomen julkinen sektori hankkii vuosittain palveluja ja tavaroita yli 30 miljardilla eurolla. Tästä noin puolet on kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntaorganisaatioiden hankintoja. Merkittävänä toimijana kuntien on oltava energiatehokkuudessa hyvänä esimerkkinä. Energiatehokkuuteen panostamalla voidaan saavuttaa myös huomattavia taloudellisia säästöjä, kun investointi- tai ostohinnan lisäksi otetaan huomioon muut elinkaarikustannukset, kuten energiakustannukset. Kunnan tavoitteellinen hankintapolitiikka, hankintastrategia ja hankintojen sisällyttäminen osaksi kunnan ympäristö- tai johtamisjärjestelmiä antavat parhaat valmiudet energiatehokkuuden huomioon ottamiseksi hankinnoissa. Ympäristönäkökohdat uudessa laissa Jo tällä hetkellä olevassa hankintalaisJo tällä hetkellä olevassa hankintalaissa hankintayksiköillä on ollut mahdollisuus ottaa huomioon ympäristönäkökohtia. Ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimista koskevat säännöt eivät kuitenkaan antaneet hankintayksiköille varmuutta eri ratkaisujen hyväksyttävyydestä konkreettisissa hankintatilanteissa ja -päätöksissä. Esimerkiksi kysymys tuotteen valmistuksesta syntyvien ympäristövaikutuksien huomioimisen mahdollisuudesta oli pitkään oikeudellisesti epäselvä. Uudessa hankintalaissa selvennetään, miten hankintayksiköt, esimerkiksi Uudenkaupungin kaupunki, voivat edistää ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä. Ympäristönäkökohtien on oltava tietysti balanssissa taloudellisten näkökohtien kanssa, ja hankintoja tehtäessä on aina varmistettava, että hintalaatusuhde on kohdallaan. Uudessa hankintalaissa selvennetään, miten hankintayksiköt, esimerkiksi Uudenkaupungin kaupunki, voivat edistää ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä. Ympäristönäkökohtien on oltava tietysti balanssissa taloudellisten näkökohtien kanssa, ja hankintoja tehtäessä on aina varmistettava, että hintalaatusuhde on kohdallaan. Elinkaarikustannukset mukaan tarjousten vertailuun Hankintalakiin on tulossa myös uusi pykälä elinkaarikustannusten arvioimisesta tarjousten vertailussa. Pykälässä määritetään kustannukset, jotka lasketaan kokonaan tai osin elinkaarikustannuksin. Tällaisia kustannuksia voivat olla mm. tutkimus-, kehitys-, tuotanto-, kuljetus-, käyttö-, ja ylläpito sekä käytöstäpoistokustannukset. Käyttökustannuksia ovat esim. energia ja muiden resurssien kulutuksen kustannukset ja elinkaaren lopun kustannuksia esimerkiksi keräys-, jäte-, ja kierrätyskustannukset. Elinkaarikustannukset voisivat sisältää myös kustannuksia ulkoisista ympäris-

tövaikutuksista. Tällaisia ovat esimerkiksi tuotteessa käytettyjen raaka-aineiden hankkimisesta aiheutuvat saasteet taikka tuotteen tai sen valmistuksen aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta johtuvat kustannukset. Tällaisiin kustannuksiin voi sisältyä kasvihuonepäästöjen ja muiden epäpuhtaussäästöjen kustannukset sekä muut ilmastomuutoksen hillitsemisen kustannukset. Vaikka elinkaarikustannukset voidaan ottaa huomioon tarjous-vertailussa, velvollisuutta kustannusten huomioimiseen ei edelleenkään ole tulossa.

Koska tuotteilla ja palveluilla on välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ympäristöön, jokainen hankintapäätös vaikuttaa siihen, kuinka paljon tuotteiden ja palveluiden elinkaaren aikana kuluu energiaa ja materiaaleja sekä syntyy kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä. Kunnissa ympäristövaikutusten näkökulmasta merkittävimpiä hankintoja ovat ajoneuvohankinnat, energian ja lämmön hankinnat sekä elintarvike- ja ruokapalveluhankinnat. Jos ja kun elinkaarikustannukset huomioidaan hankinnoissa, ympäristöystävällisillä hankinnoilla voidaan säästää ympäristön ohella myös rahaa. Tavoitteena puhdas ruoka-ympäristönäkökulma elintarvikehankintoihin Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen, että valtion elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa tavoitellaan korkeaa laatua ja kokonaistaloudellista kestävyyttä. Tähän päästään ottamalla tehostetusti huomioon ympäristön kannalta hyvät viljelymenetelmät, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus. Valtion periaatepäätös ei sido kuntia, mutta se on suositus kunnille. Hallituksen tavoitteena on, että julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa käytetään jatkossa vain vastuullisesti tuotettuja ja laadukkaita tuotteita. Käytännössä tämä periaatepäätös näkyy jatkossa siinä, että julkisissa keittiöissä tarjottavan suomalaisen ruuan määrä kasvaa. Mikä muuttuu käytännössä? Miten me toimimme jatkossa? Miten ympäristönäkökohdat voidaan huomioida hankinnoissa ilman kohtuutonta lisätyötä ja vaivaa? Miten hankinnan kohteella voidaan asettaa yksiselitteiset kaikille selkeät kriteerit? Kaikkea ei tarvitse keksiä ja kehittää itse, vaan jatkossa hankkijat voivat käyttää kohteen kuvauksessa ja sille asetetuissa vaatimuksissa mm. erilaisia yleisesti tunnustettuja merkkejä. Tarjouspyynnössä käytettävä merkki voi liittyä ympäristöominaisuuksiin, sosiaalisiin ominaisuuksiin tai muihin ominaisuuksiin. Vaikka merkin käyttöön ei ole velvollisuutta, se helpottaa tarjouspyynnön tekemistä. Lakiehdotuksen mukaisena merkkinä voivat olla mm. Euroopan unionin ympäristömerkki

EU-kukka ja Pohjoismaiden virallinen ympäristömerkki Joutsen-merkki.

Tarjoajan kannattaa suhtautua ympäristöasioihin vakavasti, koska jatkossa ympäristöoikeudellisia velvoitteita rikkonut tarjoaja, voidaan jopa sulkea tarjouskilpailusta. Mitä kaikki tämä edellyttää Uudeltakaupungilta? Uudet säännökset ympäristönäkökohtien huomioon ottamisesta ovat mahdol-listavia eivätkä kuntia velvoittavia, joten jos ja kun uuden lain mahdollisuudet halutaan hyödyntää, Uudenkaupungin kaupungin on mietittävä uudelleen hankintoihin liittyvät strategiset linjauksensa - mitä yhteiskunnallisia tavoitteita edistetään ja miten? Hankintojen johtaminen ja ohjeistus sekä sisäiset hankintaprosessit on nekin arvioitava ja mietittävä uudelleen. Mitkä ovat meidän sisäiset toimintamallimme? Monta asiaa on mietittävä, mutta tämä tuo myös uusia mahdollisuuksia!

Anne takala Talousjohtaja Uudenkaupungin kaupunki

Miten pelastamme maapallon? Professori Esko Valtaoja on todennut, että tiede ja teknologia tuottavat peruskeinot, joilla maailmaa voidaan viedä parempaan suuntaan. Päämääräksi tulee ottaa, että sadan vuoden päästä meillä on rajattomasti puhdasta energiaa. Sadan vuoden aikana ihminen on tieteen ja teknologian avulla ratkaissut monta ongelmaa; ”elinikä, koulutus, tasa-arvo, turvallisuus ja riittävä ravinto.” Kaikki nämä ovat kehittyneet positiivisesti, mutta nyt meillä on globaalisti tunnustettu uusi ratkaistava ongelma: maapallon kestokyky on koetuksella ja jotain on tehtävä ja pian. Meidän pitää pelastaa maailma, maapallo. Toisin sanoen ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat olisi pysäytettävä. Ratkaisuja haetaan tutkimuksella ja teknologialla, mutta myös meidän kaikkien on oltava mukana näissä talkoissa. John F. Kennedyn sanoja mukaillen, meidän ei pidä miettiä, mitä valtio tai joku muu voi tehdä, jotta maapallo

siirtyy terveenä seuraaville sukupolville, vaan meidän tulee miettiä mitä me, yritykset, kunnat ja jokainen ihminen voi tehdä maapallon hyväksi. Toimintaan tarvitaan siis lisää HINKUA.


HINKU-kuntalaisia on jo enemmän kuin helsinkiläisiä! Pidin äsken esityksen helsinkiläisten energiakäänne -tilaisuudessa. Oli ilo kertoa, että HINKU-hankkeessa on nyt 33 kuntaa mukana ja näissä asukkaita enemmän kuin Helsingissä. Toivotin Helsingin mukaan HINKU-verkostoon. Satapäisessä yleisössä ajatus ei tuntunut mahdottomalta. HINKU tuntuu kiinnostavan yhä suurempia kuntia. Pori on nyt suurimpana mukana ja katsotaan miten asiat kehittyvät lähitulevaisuudessa. HINKU:ssa on mukavaa, että pienikin kunta voi esimerkillään näyttää mallia isommalle kunnalle ja päinvastoin. Toinen mielenkiintoinen piirre on se, että HINKU-kunnat muodostavat monin paikoin yhtenäisiä maantieteellisiä alueita. Tämä on erityisen toivottava piirre, sillä monet ilmastonmuutoksen hillintää palvelevat kustannustehokkaat ratkaisut löytyvät yli aluerajojen.

Professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU-hankkeen valtakunnallinen johtaja

Hinku VI sisällysluettelo Sivu Asia

Tekijä(-t)

1

Materiaalinkäsittelykeskus

Lassila&Tikanoja

2

Hankintalaki muuttuu

3

Hinku-kuntalaisia, Ukin Hinku Seppälä, Tenhonen

4

Finnvera

5

Hinkukaupunki Laitila

6

Sulfaattimaat ja happamoituminen

7

Ilmastonmuutoksen torjuminen

8

Miten Hinku syntyi

9

Kulttuuri 2017 kehittämishanke

Anne Takala

Seija Pelkonen, Mauri Tenhonen Mauri Tenhonen Pekka Alho Timo Tyrväinen Jari Raitanen Mauri Tenhonen

10 Vakkaopiston kestävän kehityksen sertifikaatti 11 Teollisuuden energian säästöt Juha-Pekka Paavola

Samalla kun Suomi hakee kiivaasti puhtaiden ratkaisujen alueelta uutta kasvua ja vientituloja, oman pesän on oltava kunnossa. Tässä mielessä HINKU-kunnat kunniahimoisine päästötavoitteineen näyttäytyvät edukseen ja avittavat yhteistä ponnistelua. HINKU liittymiskriteereineen ja laajentumisineen on jo herättänyt ansaittua mielenkiintoa maailmalla. Tätä polkua on tarkoitus vahvistaa tulvaisuudessa.

12 Kiertotaloden Kasvu Open

Katariina Oikarainen

Yrityksen perustaminen

Esa Kerkola

13 Rautainen puukauppa

Mauri Tenhonen

14 Ammattiopisto Novida 15

HINKU-kunnat ovat vähentäneet päästöjään keskimäärin 22 % vuosina 20072014. Moniko kuntalainen on kokenut tämän muutoksen hankalana? Juuri tässä piilee HINKU-hankkeen kiinnostavuus. Tehdään haasteesta mahdollisuus.

Novidalaiset ja

Mauri Tenhonen

16 Rakennusputkitus, Hinku torilla 17 Makuvakka (Hinku-ilta)

Ilmoituksia Heidi Jaakkola

18 Warma-Uunit, Ruukki, Kauppapaikka Ilmoituksia

Uudenkaupungin Hinku-tiedotus mallina verkoston kunnille

Hinku-Foorumin Syyspäivillä tapasivat Hinku-kuntien, ja -yritysten edustajat sekä virkamiehiä useista eri ministeriöistä. Aamupäivällä kokoontui johtoryhmä, sekä Open space Hinku, jossa käsiteltiin lukuisissa työryhmissä Hinkuasioita asiantuntijoiden kanssa. Professori Jyri Seppälä kiirehti valtioneuvostoon kuultavaksi Hinku-asioissa avattuaan ensin iltapäivän. Viimeksi Hinku-verkostoon liittyi Pori, ja on toistaiseksi kooltaan suurin Hinku-kunta. Ympäristöjohtaja Matti Lankiniemen esityksestä kävi ilmi, että Pori on hyvässä vauhdissa ympäristöön liittyvien tekojensa kanssa. Kunnan profilointi edelläkävijäksi ja imagohyöty irti HINKUsta oli SYKEn viestintäpäällikkö Ulla Ala-Ketolan alustuksen aiheena. HINKU-brändi on jo kohtalaisen tunnettu ja tunnustettu. Puuttuu paikallista tiedottamista paitsi Uudeltakaupungilta. Sillä on oma julkaisu, käytettävissä paikallinen TV, luentoja, jotka kuvataan paikallisTV:tä varten, ja konvertoidaan kaupungin sivuille. Sitä kelpasi kuunnella!

3

19 Syyspäivät, Ilmastoexcursio

Mauri Tenhonen

20 Aurinkovoimaloiden yhteishankinnat

Pasi Tainio

21 Katariina Oikarainen, Musiikkiopisto Mauri Tenhonen 22 Finess, Ecovalo 23 Haavaisten vesialue

Ilmoituksia Mauri Tenhonen

24 Telmarin Oy, Vakka-Service Oy

Ilmoituksia

25 Finnveran ilmoitus, kansallispuiston ystävät 26 Paikallislehdet, Alina ja 1. apteekki

Ilmoituksia

Yritin olla vaatimattoman näköinen siinä huonosti onnistuen!

27 Sulotek ja kuumalankaleikkaus

Pariisin ilmastosopimuskin toteutuu. Mukana ovat kaikki suuret saastuttajat, paitsi Venäjä! Se antaa oikeata uskoa tulevaisuudelle, ja on merkki ihmisen järkiintymisestä pakon edessä! Fluoripohjaisten hiilivetyjen rajoittamissopimus syntyi viimeksi, moni asia etenee!

28 Kaukolämpöä uusiutuvilla lähteillä Mauri Tenhonen

Kannattaa täällä Uudessakaupungissa muistaa, että kaikkien hyvien päätösten takana on aina vain yksi ihminen, niin myös meillä Vakka-Suomessa. Mauri Tenhonen

Mimmi Virtanen

Julkaisija: Uudenkaupungin kaupungin Hinku-työryhmä

Vastaava toimittaja: Mauri Tenhonen 040 5126 236 matenho@uusikaupunki.fi Taitto: Ohjelmalla InDesign CS6 Mauri Tenhonen Painopaikka: Salon Lehtitehdas Jakelu: Uudenkaupungin Sanomien liitteenä

Toimitus kiittää ammattitaitoisia kirjoittajia


4

Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Mikä on Finnvera ja miten se toimii? Finnvera on valtion omistama erityisrahoitusyhtiö. Toimintaa on ollut vuodesta 1999 alusta lähtien. Silloin Valtion Takuukeskus ja Kera Oy yhdistyivät. Me emme kilpaile rahoitusmarkkinassa pankkien kanssa vaan toimimme täydentävänä rahoittajana. Kun olemme tällainen valtion omistama rahoitusyhtiö, niin valtio antaa tiettyjä tehtäviä joita meidän pitää edesauttaa, ja saada tuloksia aikaan puhtaasti rahoituksen keinoin. Mistä Finnvera saa rahaa toimintaansa varten? Lähtökohtaisesti Finnvera takaa hyvin paljon muitten rahoituslaitosten sitoumuksia. Se on iso osa meidän rahoitustoimintaamme. Se tarkoittaa sitä, että kun olemme takaamassa pankkilainoja, me emme itse tarvitse rahaa. Ne rahat tulevat pankista. Toki me rahoitamme suoraan myös meidän taseestamme. Asiakas on silloin suoraan raha- ja lainoitussuhteessa meihin. Nämä rahat, jotka rahoitetaan eteenpäin yrityksille, ne varat me hankimme kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Laskemme liikkeelle joukkovelkakirjoja, ja saamme sillä tavalla rahoitusta. Ihmisillä on yleisesti väärä käsitys, että rahat tulisivat valtion budjetista. Me haemme itse ne rahat maailmalta. Mitä Finnvera tekee? Me rahoitamme yrityksiä. Rahoitustarpeet voivat olla hyvin erilaisia, ja asiakkaat ovat myös hyvin erilaisia. Meillä voi olla itsensä työllistäviä toiminimiä pienimmillään, joiden rahoitustarpeet ovat joitakin kymppitonneja. Toisessa päässä on sitten valtavan suuria vientivetureita, joiden vientikaupan rahoituksessa olemme mukana. Silloin yksittäiset rahoitustarpeet voivat olla kymmeniä tai satoja miljoonia euroja. Tyypillisiä ovat suuret risteilijäkaupat, joissa olemme myös mukana. Toki valtaosa asiakkaistamme on PK-yrityksiä. Meillä on vielä jonkin verran pääomasijoitustoimintaa, mutta elinkeinoministeriö teki muutama vuosi sitten päätöksen pääomasijoitustoiminnan siirtämisestä sekä yksityisiin pääomasjoitusyhtiöihin että Tekesiin. Me ajamme tällä hetkellä omaa pääomasijoitustoimintaamme alas. Mitä tarkoittaa käytännössä alkutakaus?

Me lanseerasimme hiljattain uuden tuotteen nimeltään alkutakaus. Se on tarkoitettu alkaville yrityksille niiden rahoitustarpeisiin. Se tarkoittaa enintään kolme vuotta vanhaa yritystä. Alkutakaus on tarkoitettu nopeaksi ja ketteräksi rahoitustuotteeksi sillä lailla, että kun asioi Finnveran kanssa, pankki on se joka prosessoi hakemukseen liittyvät asiat. Asiakas menee pankkiin ja kertoo rahoitustarpeensa. Pankit tietävät hyvin tämän alkutakauksen. Me annamme kahdessa pankkipäivässä vastauksemme lähdemmekö mukaan. Nopeuden taustalla on sähköinen asiointi. Millainen on PK-yritysten osuus Finnveran toiminnassa. Kun puhutaan euroista, niin suuryritysten vientikauppoihin liittyvät vastuut ovat huomattavasti suuremmat kuin PK-yritysten. Kesäkuun lopussa meillä oli vientiyrityksissä tai heidän asiakkaissaan vastuita 16,5 miljardia euroa, PK-yritysten vastuita oli 2,7 miljardia. Mä��rällisesti asiakkaista 99 % on PK-yrityksiä. Näkyykö digitalisaation mukanaan tuoma mahdollisuus uudenlaiseen yritystoimintaan takuu- tai rahoitustoiminnassa. Digitalisaatio tulee meillä koko ajan lisääntymään. Sähköisissä palveluissa ei olla samalla tasolla kuin pankit. Asiakasmäärä on pankkiin verrattuna tietenkin pieni, eikä ole tarvetta laittaa miljardeja sähköisiin tietojärjestelmiin ja systeemeihin joita pankit ovat tehneet. Koko ajan mennään kuitenkin eteenpäin, ja meillä on rahoituksen hakemuspuolella jo hyvinkin kattava sähköinen palvelu Meille ei lähetetä paperisia hakemuksia ja liitteitä, vaan kaikki tapahtuu verkossa. Myöhemmin meille tulee myös sähköinen allekirjoitus, jolloin asiakas pystyy hoitamaan dokumenttipuolen täysin sähköisesti. Suomessa asetetaan tavoitteita päästöjen vähentämiseksi. Joillakin kunnilla on varsin tiukat omat päästötavoitteet. Millainen on Finnveran suhtautuminen päästöjen vähentämiseen suunnattuihin investointeihin? Se on yksi meidän rahoituksen painopistealue. Aina kun tehdään rahoituspäätös, niin kerromme rahoituksen esittelyn yhteydessä, mitä positiivisia vaikutuksia meidän rahoituksella on. Työllistääkö se, tuoko se vientituloja, investoidaanko, ja yksi elementti on ympäristövai-

kutukset. Miten rahoittamamme hanke tuo positiivisia ympäristövaikutuksia. Ne ovat meillä seurannassa koko ajan PK-rahoituspuolella, mutta korostuu myös suurissa vientirahoitushankkeissa. Myös niissä otetaan tarkasti kantaa päästöihin ja muihin ympäristöasioihin. Voiko pk-yritys saada Finnveralta takuita suunniteltuun vientiin. Onko pk-yrityksen koolla merkitystä asiassa? Finnveralla on asiakkaita pienistä suuriin. PK-yrityksillä saattaa olla hyvin erilaisia rahoitustarpeita, voi olla yrityksen perustamiseen tai investointeihin liittyvää, tai jos yritys lähtee maailmalle tekemään vientikauppoja. Finnveran, yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta on vientieurojen kasvattaminen erittäin toivottavaa, niitä tarvitaan. Me koitamme avittaa PK-yrityksiä, jotta ne pystyisivät lähteä tekemään vientikauppaa. Me olemme rahoittaja ja teemme sen mikä meille kuuluu, mutta kyllä me yritämme konsultoida yhdessä pankkilaisten kanssa viennin asiakkaitamme, jotta he osaisivat toimia oikein rahoitusmielessä vientimarkkinoilla. Kaupankäynti on erilaista maailmalla kuin Suomen rajojen sisäpuolella. Me yritämme kuvata heille, minkälaisia maksuvälineitä on olemassa, erilaisissa maissa ja erilaisissa kaupoissa. Meidän rahoituksemme painopiste on saada PK-yrityksiämme kansainväistettyä. Suomen kotimarkkinat ovat niin vähäiset, että emme tule pärjäämään jos toimimme vain Suomen rajojen sisäpuolella. Millä perusteella Finnvera sijoittaa yrityksen osakepääomaan? Onko yrityksen koolla ratkaiseva merkitys? Sijoitustoimintaa ollaan ajamassa alas Finnveran toiminnasta. Sitä jonkin verran vielä tehdään. Aloitusrahasto Veran puolella on sijoituksia, mutta ne ovat käytännössä jatkosijoituksia olemassa oleville asiakkaille. Meillä ei ole enää mahdollisuuksia tehdä sijoituksia uusiin asiakkaisiin ja yrityksiin. Nykyisten päätösten mukaan sijoitustoiminta loppuu muutaman vuoden kuluessa. Miten Finnveran mielestä uusia yrityksiä saataisiin tehokkaammin käyntiin? Yritysten käynnistämiseen on neuvontatoimintaa, mutta pitäisikö kuntien ottaa asiasta paremmin koppi nopeasti digitalisoituvassa ja muuttuvassa yritysilmastossa?

Seija Pelkonen on Finnveran Lounais-Suomen aluejohtaja

Se on kuin viestin vientiä. Me käymme puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa, monenlaisilla kursseilla ja yrityspalvelupisteissä, miten me voimme olla avittamassa, jos rahoitusta tarvitaan yritysten perustamisessa. Finnveran tehtävänä toisaalta ei ole olla sparraamassa alkuun tai ottamassa kantaa siihen, kannattaako jotain yritystoimintaa lähteä viemään eteenpäin. Varsinainen neuvontatyö ei ole meidän tehtäihan tässä rahoittajan lestissä. Eri tahot tekevät neuvontatyötä, kuten esim. uusyrityskeskukset ja kuntien elinkeinoasiamiehet. Me emme voi olla sekä suunnittelemassa yrityksen liiketoimintaa että vielä rahoittaa ko. liiketoiminta päälle. Tässä kulkee se raja. Elinkeinoasiamiehiä on harvalukuisasti nykyään. He toimivat lähellä paikallisia yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia, mutta heilläkin on kova haaste pysyä ajan tasalla. Neuvontapalveluissa on parin viime vuoden aikana tapahtunut murros. Parikymmentä vuotta sitten oli suuntaus kuntakohtaisten neuvontapalveluiden neuvontapalveluiden lopettamiseen, ja useamman kunnan palvelukeskuksien perustamiseen. Yritykset saivat käydä niiden neuvontapalveluissa. Kuntien kiristynyt taloudellinen tilanne on vienyt tätä suuntausta toiseen suuntaan. Tämän tyyppiset keskittymät ovat alkaneet hajota monella paikkakunnalla. Kunnat ja kaupungit ovat ottaneet tämän tyyppisiä neuvontapalveluita itselleen, ja niihin on tullut takaisin elinkeinoasiamiehiä. He tuntevat parhaiten asiat oman kunnan sisällä. Jotta elinkeinoasiamiehet pysyvät ajan tasalla, he joutuvat itsekin kouluttautumaan.

Mauri Tenhonen


5

Hinkukaupunki Laitila

Laitilan kaupungintalolla on aurinkopaneleita Monitoimihalli tekee yhteistyötä jäähallin kanssa lämmön talteenotossa

Laitilan kaupunginjohtaja Jukka Alkio vuonna on hyväksytty 4 hanketta.

Kaupunginjohtaja Jukka Alkio: Laitila liittyi yksimielisellä päätöksellä Hinku-verkostoon v. 2013. Oliko päätös oikea? – Kyllä. Päätökseen joka niillä tiedoilla tehtiin, oli ihan riittävä pohja ennakoida mitä se merkitsee, ja millaisia asioita sillä voidaan saada. On osoittautunut, että tieto ja käytännön toimenpiteet ovat sen vahvistaneet.

Laitila on suuri munantuottaja, ja uusia tuotteita kehitellään

Wirvoitusjuomatehdas kasvaa ja on jo myös merkittävä työllistäjä

Kaupunki tavoittelee 80 % päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Onko tavoite realistinen, kun samaan aikaan syntyy uutta teollisuutta?

- Laitila on asettanut päästötavoitteekseen 80 % vähennys vuoteen 2030 mennessä. Se on tavoite, ja jos siitä lähdetään tinkimään, toimenpiteet tulevat löysemmäksi ja vähemmän päätavoitetta huomioivaksi, ja siitä kiinnipitäväksi. Uutta teollisuutta tulee, mutta kaikkien niiden pitäisi olla Hinku-tavoitetta tukevaa. Uuden teollisuuden tulemista en pitäisi päästötavoitetta ajatellen esteenä, vaikka joku teollisuuden ala voi olla hiukan haasteellisempi toiminnassaan. Päinvastoin, teollisuus siirtyy öljystä maalämpöön, nestekaasuun sekä aurinko- ja tuulienergiaan. Kasitien yrityspuistoon rakennettiin viime vuonna Laitilan Lämpö Oy:n toimesta kotimaisella uusiutuvalla energialla toimiva kaukolämpöverkko. Verkkoon on jo liittynyt Kiinteistö Oy Laitilan yrityspuisto, jossa toimii tässä vaiheessa 4 yritystä.

Laitilassa pyritään kaavoituksella tiiviiseen rakentamiseen Onko kaupungin kiinteistöjen energiakatselmointi tuottanut säästöjä? - Valonian kanssa pääasiassa kiinteistöjä kartoitettiin. Tajuudenmuuttajat on asennettu mm. kaupungintaloon, jossa 24 % säästö todetaan saavutetun. Muita kohteita ovat koulut ja uimahalli, joissa odotetaan investoinnit maksavan itsensä takaisin. Liike on siihen suuntaan. Käytännön toimenpiteitä ovat aurinkopaneleiden asentaminen kaupungintaloon ja terveyskeskukseen. Aurinkopaneelien hankkiminen vanhainkotiin, Kaukolankotiin ja kirjastoon ovat vireillä. Maalämmössä tehtiin ratkaisut, jossa kolme koulua siirtyi maalämpöön; Kodjala, Untamala ja Soukainen.

Ollaanko Laitilassa edetty tie- ja katuvalaistuksen uusimisessa? - LED-valaistusta asennetaan, ja siihen käytetään 100 000 €/vuosi. Niiden asennuksissa mennään 5-6 vuoden ohjelmalla. Myös valtuustosalin valaistus vaihdettiin LED-valoiksi. Kasitien yrityspuiston katuvalaistus toteutettiin myös Led -valaisimilla Ovatko kuntalaiset käyttäneet energia-avustuksia suunnitellusti? - Laitilassa on valtion myöntämä energiatuki saatu käytettyä vuosittain täysimääräisesti. Kohderyhminä ovat vanhukset ja vammaiset. Tavoitteena on edistää vanhusten mahdollisuutta asua kotona entistä pidempään. Tänä

Kierrätyksen tilanne Laitilassa. Onko elinkaariajattelua voitu tehostaa? - Jätehuuolto Helistölään keskittyy Laitilan jätteiden keräämiseen. Menossa on myös vaatetekstiilin keräyshanke. Materiaali koostuu niin monesta materiaalista, ja on pääosin sellaista bulkkitavaraa, että menee energiapolttoon. Kodintekstiilit eivät sovellu kaikilta osin keräyshankkeeseen mukaan. Laitilalla oli aikaisemmin kierrätyskeskus, mutta Jätehuolto Helistölä hoitaa asian tehokkaasti, joka on suuri plussa asiassa. Asukkaat vievät sinne jätteensä. Onko kaavoituksella ja taajamarakenteen tiivistämisellä saatu tuloksia? - Laitilassa kerrostaloihin liittyvä massiivirakentaminen, vaikka meillä olisi mahdollisuus kaavoituksellisiä mahdollisuuksia sitä laajentaa, pyrimme koko ajan sitä tiivistämään. Kaupungin omistukseen pyritään saamaan kerrostalotontteja. Niitä on toteutettu tiivistämällä, ja uusi hanke alkaa ihan kaupungintalon läheisyydessä. Omakotialueille on jouduttu menemään, mutta ydinkeskustassa ei ole omakotialuetta. Maankäytön tiivistäminen on tavoite, joka lukee meillä kaavoitusperiaatteissa. Onko ympäristökasvatus ja -valistus ajan tasalla kouluissa? - Laitilan opetussuunnitelmat on uudistettu, joissa kestävä kehitys on yksi keskeinen periaate. Siellä yksi keskeinen osa on energian säästö ja kierrätysopetus. Mauri Tenhonen


6

SULFAATTIMAAT JA HAPPAMOITUMISEN PEIKKO

Pekka Alho Projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu Uudenkaupungin makeavesialtaan käyttö- ja hoitosuunnitelma & Uudenkaupungin makeavesialtaan kalataloudelliset edellytykset – hankkeet

© geologian tutkimuskeskus (GTK)

Uudenkaupungin makeavesialtaan käyttö- ja hoitosuunnitelma – hankkeen myötä olemme väkisinkin tulleet tutuiksi happamien sulfaattimaiden kanssa. Itse asiassa koko makeavesialtaaseen laskevan Sirppujoen valuma-alue on laajalti tätä aiemmin myös alunamaaksi kutsutun maaperän aluetta. Käytännössä seudun viljelymaat ovat paljolti entistä Litorina -meren merenpohjaa ja sen myötä happamia sulfaattimaita. Laajemmin tarkasteltuna koko Euroopan suurimmat sulfaattimaat sijaitsevat Suomessa, painottuen Länsi-Suomen alaville rannikoille. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tuoreeltaan tehnyt yleiskartoituksia happamien sulfaattimaiden laajuudesta, myös Sirppujoen varrella Kalannissa ja Laitilan Valkojärven alueilla. Pohjanmaan alavilla lakeuksilla tutkimusta ja erilaisia kokeita on tehty intensiivisesti jo pidempään, mutta lounaisessa Suomessa asia on toistaiseksi jäänyt vähälle huomiolle, huolimatta sulfaattimaiden vesistöille aiheuttamasta happamoitumisen vaarasta. Asian ymmärtäminen on

tärkeää myös viljelyn näkökulmasta, ulottuen lohkokohtaiselle tasolle. Jääkauden jälkeen syntyi hapettomissa olosuhteissa hajoamisen seurauksena, meriveden sulfaatin katalysoimana, sulfidisedimenttejä, jotka sittemmin maankohoamisen myötä nousivat alavilla mailla merestä. Vastaavalla alueella myös kuivatut järvet ja suot saattavat olla riskialueita. Sulfaattimaiden syvällisemmän ymmärryksen taustalla on monimutkaisia kemiallisia prosesseja. Biokemiallisten ja kemiallisten reaktioiden sarjasta syntyivät lopulta happamat sulfaattimaat, joissa on paitsi tavallista enemmän happamuutta, myös ekosysteemille haitallisia rikkiyhdisteitä ja raskasmetalleja. Viljelyalueina happamat sulfiittimaat toimivat sinällään hyvin, mutta vaativat usein kalkitusta silla kasvit eivät luonnollisestikaan pidä liian happamasta kasvualustasta.

Ongelmia alkaa syntyä kun sulfaattimaakerros pääsee kosketuksiin hapen kanssa. Riskin aiheuttaa helposti ihmistoiminta, kuten laajat ruoppaukset ja ojitukset. Kuivuminen altistaa sulfaattimaita hapettumiselle ja sen jälkeisissä epäsuotuisissa sääolosuhteissa seurauksena voivat olla happamat valumat vesistöihin, johtaen pahimmassa tapauksessa eliöstön tuhoutumiseen. Makeavesialtaalla tämä on aikoinaan tarkoittanut mm. mittavia kalakuolemia. Mitä ilmeisimmin rentovihvilän sen jälkeen aikanaan ottama valta altaalla johtui sen muita paremmasta kyvystä sietää happamuutta jota kilpailijat eivät sietäneet. Sittemmin tuo haitta on altaalta oleellisesti vähentynyt, altaan PH:n normalisoiduttua. Tilanne altaalla on ollut jo useita vuosia hyvä, mutta riski ei ole poistunut tai ainakin siihen tulee kiinnittää huomiota ja valistuksella, toivottavasti myös toi-

menpiteillä varautua. Lääkkeenä on käytetty kalkitsemista ja niinpä Sirppujoellakin oli aiemmin kalkitus-asemia, joista sittemmin luovuttiin. Säätösalaojitus taas on nykyaikainen menetelmä joka pitää sulfaattimaan vesitalouden optimaalisena niin viljelyyn, kuin sulfaattimaiden hoitoon. Yksinkertaistettuna säätösalaojien tarkoitus on pitää maan vesitasapaino balanssissa ja estää liika kuivuminen. Makeavesiallashankkeen tavoitteena on huomioida mahdollisimman laajasti 25 000 ihmisen raakavesilähteen turvaaminen, lähes tuhannen talouden virkistyskäyttöarvoja unohtamatta. Tähän pyrittäessä huomion kohdistaminen paitsi itse altaalle, myös Sirppujoen valuma-alueelle on tarpeen. Liitteenä oleva kartta havainnollistaa hyvin, kuinka punaisella korostetut riskialttiimmat alueet sijaitsevat keskeisesti juuri entisen Kalannin kunnan alueella Sirppujoen varsilla ja sen sivujoilla, sekä Laitilan laajalla, pelloiksi kuivatetulla Valkojärvellä.


7

Ilmastonmuutoksen torjumisen hinta halpenee vuosi vuodelta Sain 10 vuotta sitten kiitoksena konferenssiesitelmästä Al Goren kirjan The Inconvenient Truth, Epämukava totuus. Kirja oli vakuuttava todiste siitä, että ilmastonmuutos on totta. Pian ilmestyi englantilaisten ekonomistien ns. Stern –raportti, jossa alettiin kiinnittää hintalappuja ilmastonmuutoksen aiheuttamille menetyksille. Nyt kiinnostuivat myös poliitikot – ja ekonomistit. Näihin aikoihin osallistuin OECD:n isännöimään talouskonferenssiin, jossa analysoitiin ilmastomuutoksen talousvaikutuksia ja arvioitiin ilmastomuutoksen torjumisen kustannuksia.

Timo Tyrväinen eläköityi Aktian pääekonomistin tehtävästä syyskuussa 2016. Hän on Myrskyvaroitus ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Climate Leadership Councilin jäsen.

Tässä vaiheessa olin vakuuttunut kahdesta asiasta. Ensinnäkin, ilmastonmuutos on suurin ihmiskunnan haaste kautta aikojen. Toiseksi, ilmastonmuutoksen etenemisen hinta, joka näkyy paitsi valokuviin tallentuvina tuhoina myös heikentyneenä hyvinvointina, on verrattomasti korkeampi kuin ilmastonmuutoksen hillitsemisen kustannus. Sen jälkeen hyvinvointitappiot ovat osoittautuneet paljon suuremmiksi kuin vielä muutama vuosi sitten osattiin edes ajatella. Ei ole kysymys vain siitä, että siellä täällä tapahtuu ”ilmastohäiriöitä”. Nyt ilmastovaikutukset näkyvät kokonaisten kansakuntien tasolla. Tämän vuoden alussa kuivuus söi Vietnamissa BKT:sta neljä prosenttia ja Zimbabwessa jopa 12 prosenttia. Ilmansaasteiden aiheuttamat sairastumiset ja ennenaikaiset kuolemat syövät ison siivun Kiinan, Venäjän, Saksan ja monien muiden maiden kokonaistuotannosta. Ja menetykset kasvavat vuosi vuodelta ilmastonmuutoksen edetessä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen sen sijaan on tullut vuosi vuodelta halvemmaksi teknologian kehittyessä. Tuulivoimalla tuotetun sähkön kustannukset ovat supistuneet 50 prosenttia vuodesta 2009. Aurinkosähkön kustannus on laskenut 2008 peräti 80 prosenttia. Ei ole pienintäkään epäilyä, etteikö tämä trendi jatku. Puheet uusiutuvien energiamuotojen kalleudesta ovat mennyttä maailmaa. Aurinkoenergialla tuotettu sähkö maapallon joillakin kolkilla jo hiilellä tuotettua energiaa halvempaa. Maailmanmitassa tulevien 15 vuoden aikana noin miljardi ihmistä muuttaa kaupunkeihin, joiden on tuotettava uusien asukkaiden tarvitsema sähkö. Uusiin kaupunkeihin ei ole kannattavaa rakentaa isoja hiilivoimaloita ja kalliita sähköverkkoja. Kehittyvissä maissa – Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa - talo-, kylä- ja korttelikohtaiset sähköratkaisut - varsinkin aurinkopanelit - tulevat olemaan keskeisessä roolissa.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen satsattua rahaa ei saa ajatella pelkkänä menona. Se mitä yksi maksaa, on toisen tulo. Jos rahaa suunnataan ilmastomuutosta hillitsevien ratkaisujen kehittämiseen, toteuttajan saama tulo jää kiertämään kansantaloudessa tukien talouskasvua ja työllisyyttä.Yhä useammat yritykset ovat alkaneet ymmärtää, että ilmastonmuutoksen hillitseminen on mahtava mahdollisuus. Näille apajille onkin tulossa kilpailijoita pilvin pimein. Jos haluaa pärjätä, on pysyttävä koko ajan kehityksen kärjessä. Monet rahastot ja institutionaaliset sijoittajat ovat alkaneet irrottautua hiiliriskisistä sijoituskohteista. Irrottautuneet eivät ole hävinneet rahaa, vaan ovat päinvastoin voittaneet. Sijoitussalkut, joista hiiliriskiä on siivottu pois, ovat kehittyneet suotuisammin kuin yleisesti seuratut osakeindeksit. Suomalaisten yritysten asennemuutoksesta kertoo Climate Leadership Council –yhdistys, CLC, jonka jäsenyrityksiä ovat suomalaiset eri alojen suuryritykset. Niitä yhdistää vakava suhtautuminen ilmastonmuutokseen ja sen haasteisiin. Yhä useammat osakkeenomistajat ymmärtävät, että

ilmastonmuutokseen ja ilmastopolitiikan kiristymiseen varautuminen pienentää tulevaisuuden tuottoriskejä. Vaikka maailmantalous kasvoi yli 10 prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana, globaalit päästöt eivät lisääntyneet lainkaan. Muutos on radikaali menneisiin vuosikymmeniin verrattuna. Se tapahtui ilman poliitikkojen ohjaavia päätöksiä. Vasta Pariisin ilmastokokous viime joulukuussa antoi maailman kansoille viestin, että kaikki maailman hallitukset suhtautuvat ilmastonmuutokseen vakavasti. Se on vahva signaali yrityksille ja sijoittajille. Mitä selkeämmin kansalaiset osoittavat omilla valinnoillaan, että he haluavat hidastaa ilmastonmuutoksen etenemistä, sitä vahvempi on yritysten käyttäytymistä muuttava vipuvarsi. Askel, jota sinunkin kannattaa miettiä, on kansalaisen ilmastolupaus osoitteessa http://myrskyvaroitus.fi/ilmastolupaus/

Timo Tyrväinen

Myrskyvaroitus – Storm Warning ry on vuonna 2013 ilmastonmuutoksen kiihtyvästä vauhdista huolestuneiden yksityisten ihmisten perustama yhdistys. Myrskyvaroitus ry pyrkii hillitsemään globaalia ilmastonmuutosta ja edistämään ratkaisun löytämistä ilmasto-ongelmiin aktivoimalla ja innostamalla meistä jokaista toimimaan ilmastomyönteisesti omassa elämässään. Yksittäisen ihmisen mahdollisuus vaikuttaa on suuri: kotitalouksien osuus Suomen hiilijalanjäljestä on lähes 70 % (SYKE). Ilmastolupaus-kampanjallamme kutsumme jokaisen mukaan ilmastotyöhön. Myrskyvaroitus haluaa koota tärkeän asian äärelle mahdollisimman laaja-alaisesti eri alojen ihmisiä. Yhdistys suunnittelee ja toteuttaa ilmaston pelastamiseen tähtääviä hankkeita ja kampanjoita, yhteistyössä mm. taiteen ja tieteen vaikuttajien kanssa. Myrskyvaroitus - Storm Warning tekee yhteistyötä YK:n kanssa, kansainvälinen versio yhdistyksen Ilmastolupaus-kampanjasta, www.climatepledge.global, etenee YK:n tuella. Myrskyvaroitus pyrkii vaikuttamaan päättäjiin ilmastomyönteisten päätösten tekemiseksi ja tekee yhteistyötä kaikkien ilmastomyönteisten organisaatioiden ja yritysten kanssa. Myrskyvaroitus Storm Warning ry on riippumaton ja puoluepoliittisesti sitoutumaton, avoin rekisteröity yhdistys. www.myrskyvaroitus.fi


8

Mahdottomasta mahdollinen eli Miten Hinku syntyi Yllätetään yhteiskunta => Hinku => Work Pilots

Yllätetään yhteiskunta -yritysjohtajayhteisö syntyi ennakkoluulottomien yritysjohtajien tavoitteesta löytää uusia tapoja ajatella, uusia tapoja toimia ja lähestyä yhteiskunnallisia asioita yritysmaailmassa opituin keinoin. Yllätetään yhteiskunta tarttuu mahdottomiin haasteisiin yhteiskunnassa ja tekee niistä mahdollisia aivan uudenlaisella yritysten, julkisen sektorin ja niissä työskentelevien ihmisten yhteistyöllä.

toimitusjohtaja Ove Uljas, SysOpen Digian toimitusjohtaja Jari Mielonen, Rautakirjan toimitusjohtaja Erkki Järvinen, TAC Finlandin (nykyisin Schneider Electric Buildings Finland) toimitusjohtaja Teemu Hausen ja Solutions Spacen toimitusjohtaja Jaakko Villa. Alkuperäisiksi Hinku-kunniksi valittiin Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala ja Uusikaupunki. Nämä kunnat valittiin yksinkertaisesti siksi, että Yllätetään yhteiskunta -ryhmän jäsenillä oli jonkinlainen suhde niihin. Jollakin oli kesämökki pilottipaikkakunnalla, minä taas olin pelannut koripalloa Uudessakaupungissa. Parikkalan valitsi HINKU-kunnaksi silloinen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Kun Yllätetään yhteiskunta -ryhmä oli luonut Hinkulle puitteet ja pilottikunnat oli valittu, oli aika kertoa valituille ilouutinen. Minä lähdin viemään uutista ja ensimmäisenä paikkakuntana oli minulle tuttu Uusikaupunki. Näin Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski kertoo ensikontaktista:

Loimme uusia toimintatapoja ja nopeita, tuloksellisia malleja, uusia epäpyhiä yhteyksiä. Olemme luoneet uudenlaisia public-private-people partnershipeja. Olemme asettaneet mahdottomilta tuntuvia tavoitteita. Olemme vieneet tavoitteenasettelun paikalliselle tasolle, jossa mukana on koko yhteisö. Olemme kääntäneet selkämme tavanomaisuudelle.

Tulos syntyy yllätyksellisyydestä miten tehdään, milloin tehdään. Kanadalainen kumparelaskija Alex Bilodeau, josta tuli ensimmäinen kanadalainen kotikisojen kultamitalisti Vancouverissa, kertoi ensimmäisinä sanoinaan voittonsa jälkeen, että voitosta kuuluu ainakin puolet hänen cp-vammaiselle isoveljelleen Fredericille. Alex kertoi kuinka hänen veljensä hymyilee aina ja osaa laittaa kaiken oikeaan perspektiiviin. Hän tsemppaa päivästä toiseen pystyäkseen selviytymään jokapäiväisistä asioista. Alexin mukaan hänellä on siihen verrattuna helppoa, saahan hän kaiken lisäksi tehdä sellaista mistä itse tykkää. Hänen veljensä inspiraatio saa Alexin uskomaan, että pystyy kaikkeen mihin ryhtyy. Kun 20 miljoonaa kanadalaista katsoo haastattelua silmät kyynelissä televisiosta, ei tarvita hirveästi muistioita, joissa kerrotaan että huippu-urheilu on tärkeä asia ja antaa meille kaikille jotain. Ihmiset tunsivat tämän sydämissään Alexin lausunnon jälkeen. Olympiakomitea voi lähettää joka kotiin 20-sivuisen esitteen, jossa perustellaan urheilun merkitystä, eikä sillä päästä murto-osaankaan tuloksesta, jonka tämä kanadalainen olympiavoittaja sai aikaan kolmen minuutin lausunnollaan.

Mikä on ideamme? Yllätetään yhteiskunta -idean takana oli se, että asioita ei tahdota millään saada aikaiseksi. Organisaatiot ja ihmiset ovat jäykistyneet sellaisiin muotoihin ja rakenteisiin, joista löytyy aina selitys siihen miksi asiat eivät mene eteenpäin. Ainoa tapa katkaista tällainen kehä on löytää sellaisia tekemisen tapoja, jotka murtavat ”mitään ei voi tehdä” -ajattelun. Meillä on niin hyvin organisoitunut yhteiskunta, että se organisaatio itsessään estää saamasta aktiivisuudella tuloksia aikaan. Aktiivisuus keskittyy rakenteisiin. Esi-

– Jallu otti ensin yhteyttä paikalliseen optikko Juhani Tapioon, jonka tunsi koripalloajoiltaan. Tämä taas kehotti soittamaan minulle. Kun Jallu sitten soitti ja kysyi lähteekö Uusikaupunki mukaan Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen, olin ihan äimän käkenä ja mietin mikä helvetti tämäkin mahtaa olla. En kehdannut kysyä mitä se tarkoittaa, mutta kysyin kyllä heti maksaako se jotain. Kun se ei maksanut mitään, sitten lähdettiin. HINKU oli esillä kaupunginhallituksessa seuraavalla viikolla. Asiasta ei puhuttu mitään ja kaikki hyväksyivät sen, kun eivät kehdanneet kysyä mistä oikein oli kysymys.

Jari Raitanen Paremman fiiliksen Agentti nro 8 merkiksi yhdistyksissä aktiivisuus tulee sen kautta, että on paljon kokouksia ja pidetään pöytäkirjoja, jolloin aktiivisuus keskittyy asian ympärillä pyörimiseen. Se ei välttämättä johda jonkun asian tapahtumiseen tai se on vain pieni osa sitä. Iso kysymys on se, miten asioita saadaan oikeasti tapahtumaan pöytäkirjalässytyksen sijaan. Usein teho lähtee yllätyksellisyydestä – miten tehdään, milloin tehdään.

Miten muutamme perinteisen toimintamallin? On hypättävä pimeyteen luodakseen jotain uutta – On hypättävä pimeyteen luodakseen jotain uutta. Näin totesi Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski, kun häneltä kysyttiin miksi Uusikaupunki lähti mukaan Yllätetään yhteiskunnan ensimmäiseen, Kohti hiilineutraalia kuntaa eli HINKU-hankkeeseen. Pimeyteen hyppäsivät myös Yllätetään yhteiskunnan perustajayritykset ja -yritysjohtajat ryhtyessään pohtimaan

miten uusi yhteisö voisi yhteiskunnan yllättää. Ryhmä kokoontui ensimmäisen kerran vuoden 2007 keväällä, eikä kenelläkään ollut hajuakaan mitä oltiin tekemässä. Onneksi heillä oli halu tehdä, sillä se pelasti koko yhteisön, kun se lähes vuoden kestäneen väännön jälkeen oli ajautumassa umpikujaan. Prosessi, joka synnytti HINKU-hankkeen, oli tuskainen, sillä kukaan ei ollut tottunut työskentelemään tavalla, jossa työlle ei ollut ennalta määriteltyjä menetelmiä tai työnjakoa selkeästä lopputavoitteesta puhumattakaan. Yksi asia oli kuitenkin selvä – ryhmä halusi laittaa alulle jotain aivan uutta, tehdä sen aivan uudella tavalla ja sen tuli hyödyttää yhteiskuntaa. HINKUA olivat työstämässä Risto Niemisen ja minun kanssa Microsoft Finlandin toimitusjohtaja Ari Rahkonen, Deloitten toimitusjohtaja Teppo Rantanen, Aina Groupin toimitusjohtaja Jaakko Nevanlinna, Icecapitalin toimitusjohtaja Ari Lahti, Pfizer Suomen

Mitä seuraavaksi? Yllätetään yhteiskunta -yhteisö on synnyttänyt liki 100 ideaa, joista kokeiluun asti on edennyt noin puolet. Elossa ja monistumassa Hinkun lisäksi on 10 ideaa ja ne etenevät eripuolilla Suomea ja tekevät omaa tehtäväänsä. Viimeisin on nuorten työllistymiseen helpotusta tuova Work Pilots, joka on mobiilipalvelu. Work Pilots toimii aplikaationa Androidin ja Applen puhelimissa sekä tietokoneilla Web -versiona. Parhaillaan ollaan viety palvelu 15 kaupunkiin ja käyttäjiä on jo tuhansia. Kari Koski meni Rauman kaupunginjohtajaksi ja liitti hieman nimityksensä jälkeen Rauman mukaan Hinkuun ja nyt Kari sekä Rauma etenevät Work Pilotsin kanssa. Uusi idea ja palvelu antaa paljon mahdollisuuksia jos uskallusta on hypätä pimeyteen aina silloin tällöin. Work Pilots tuo suurta arvoa nuorille ja työttömille. Useita upeita tarinoita on jo syntynyt. Toivottavasti Uusikaupunki haluaa myös omille nuorille uusia mahdollisuuksia. Jari Raitanen


9

Usko Kemppi Seuran Kulttuuri 2017 Mauri Tenhonen

Usko Kempin tuotannon sähköiseen tallennusmuotoon saattaminen

Usko Kemppi Seura dokumentoi ja saattaa sähköiseen muotoon Usko Kempin tavattoman laajan tuotannon. Tuhanisa lasuluja, kirjoja, käsikirjoituksia, elokuvakäsikirjotuksia, lyhytelokuvia jne. Seuran uudistetuilla kotisivuilla on katsottavissa jo materiaalia osoitteessa www.uskokemppi.fi

Usko Kempin kustantamattoman musiikin työstäminen ja saattaminen esitettäväksi Dokumentoinnin yhteydessä löytyy kustantamattomiä sävellyksiä, jotka saattaa julkaistavaan muotoon Juhani Leinonen. Ensimmäiset sävellykset on sovitettu ja nuotinnettu, lisää löytyy, kun päästään arkistoihin käsiksi!

Usko Kemppi musiikkiviikko ja kulttuuria erityisryhmille

Juhlavuonna 2017 järjestetään II Usko Kemppi Musiikkiviikko, joka alkaa 19.3. Viikon aikana vieraillaan laulamassa ja soittamassa kaupungin hoivalaitoksissa: vanhainkodeissa, palvelutaloissa ja sairaalassa Uudessakaupungissa. Musiikkivierailijat koostuvat Vakka-Suomen Musiikkiopiston oppilaista, ja koulujen musiikkiluokkalaisista opettajineen. Mitä kenellekin voidaan ja pitäisi esittää, sitä kysytään kaupungin ammattilaisilta. Mukana vierailuissa ovat myös Uudenkaupungin Kuvataideseuran jäsenten tuottamat Usko Kemppi -aiheidet taulut.

Lasten laulujuhlat täyttää Uudenkaupungin laululla 10.11.2017. Tapahtumapaikkana on Pohitullin palloiluhalli. Lasten laulujuhlat toteutetaan Opetushallituksen rahoituksella ja yhteistyössä Usko Kemppi Seuran Kulttuuri 2017 hankkeen kanssa. Lasten lau-

lujuhlat on osa Suomi 100 –juhlavuoden ohjelmaa. Lasten laulujuhlat-hankkeen tavoitteena on innostaa ja innostua kuorolaulusta. Laulujuhlilla juhlistetaan sekä Suomi 100 että Uusikaupunki 400 vuotta –juhlavuosia. Tapahtuman vaikutuspiirissä ovat kaikki Vakka-Suomen musiikkiopiston toimialueen kunnat. Lasten laulujuhlien orkesterina toimii Laivaston soittokunta, jonka mukana soittavat Vakka-Suomen musiikkiopiston nuoret soittajat ja Laitilan soittokunta. Lasten laulujuhlien kapellimestareina toimivat Laivaston soittokunnan päällikkökapellimestari Petri Junna ja musiikkiopiston kapellimestari Minna Kajander.


10

Vakka-Suomen kansalaisopistolle

kestävän kehityksen sertifikaatti Valtakunnallisen OKKA-säätiön hallituksen puheenjohtaja Ari-Pekka Elomaa luovutti Vakka-Suomen kansalaisopistolle 12.4.2016 OKKA-säätiön myöntämän kestävän kehityksen sertifikaatin. Taustayhteisöjä OKKA:ssa (Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiössä) ovat Opetusalan ammattijärjestö OAJ sekä valtakunnalliset ammatilliset opettajajärjestöt kuin myös Lastentarhanopettajaliitto. OKKA-säätiössä toimitaan koko opetus-, kasvatus- ja koulutusalan hyväksi muun muassa jakamalla apurahoja sekä toteuttamalla koulutus- ja julkaisutoimintaa. Vuodesta 2004 lähtien OKKA-säätiön tehtävänä on myös ollut vastata ”kansallisesta oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnista”. Säätiö on myöntänyt sertifikaatin tähän mennessä yhteensä 87 koululle tai oppilaitokselle, ja tähän mennessä sertifikaatti on myönnetty myös 16 vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Kestävän kehityksen ydinkysymys on, miten pystymme turvaamaan planeettamme ihmisten hyvinvoinnin luonnon kantokyvyn rajoissa. Materiaalisen kasvun vaatimuksella ihmiskunta on ajanut tulevaisuutensa kestämättömään tilaan monien planetaaristen rajojen ylittyessä. Näistä esimerkkeinä ovat ilmastonmuutoksen kiihtyminen ja luonnon monimuotoisuuden kaventuminen. Monet kestävän hyvinvoinnin tutkijat ovat esittäneet, että meidän tulisi siirtyä määrälliseen kasvuun perustuvasta hyvinvoinnin tavoittelusta laadullisen hyvinvoinnin parantamiseen. Onnellisuuden ja hyvän elämän lähteet puhuttelevat sitä, mikä on syvintä ihmisyyttä. Tämän kaltainen aineeton pääoma voi kasvaa rajattomasti, mutta materiaalisille asioille maapallo asettaa rajat. Pohjimmiltaan kestävässä kehityksessä on kysymys siitä, mitä on hyvä elämä. Ihmiskunnan ja luonnon hyvinvoinnilla on ratkaiseva kohtalonyhteys: menestymme vain yhdessä toistemme ja luonnon kanssa. Hyvä elämä turvaa luonnon säilymisen, mutta se perustuu myös tinkimättömään ihmisarvon kunnioittamiseen: jokaisella maapallon ihmisellä tulee olla mahdollisuus perustarpeidensa tyydyttämiseen ja kohtuulliseen hyvinvointiin. Vapaalla sivistystyöllä on erityinen tehtävä hyvän elämän ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Kysymys on yksilöitä, yhteisöjä ja koko yhteiskuntaa koskettavasta oppimisen prosessista. Vapaa sivistystyö tavoittaa merkittävän osan suomalaisista.

Sen arvopohja on humaani ja luontoa kunnioittava. Kestävän kehityksen edistäminen kuuluu sen tehtäviin jo lainsäädännönkin perusteella. Vapaa sivistystyö pystyy vastaamaan ihmisten arjesta nouseviin kestävään elämäntapaan ja hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. Vapaa sivistystyö on voima, joka yhdistää oppijat ja paikalliset toimijat etsimään yhdessä kestäviä tulevaisuuden ratkaisuja. Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerien lähtökohtana on oppilaitos, joka toimii itse esimerkkinä kestävästä elämäntavasta. Kestävä kehitys on keskeinen osa oppilaitoksen johtamista, koulutusja hanketoimintaa ja jokapäiväistä arkea. Toimintakulttuurissa kestävä kehitys näkyy esimerkiksi materiaalien ja energian säästämisenä, toimivana kierrätyksenä, opiskelijoiden ja henkilöstön turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtimisena, sekä monikulttuurisuuden ja kulttuuriperinnön kunnioittamisena. Oppilaitoksen on myös tehtävä toiminnastaan kestävän kehityksen kriteereihin pohjautuva itsearviointi, jonka jälkeen ulkoinen arvioija vierailee oppilaitoksessa. Vakka- Suomen kansalaisopistossa auditoijana vieraili tammikuussa 2016 Kaisa Lindström, joka on todellinen vapaan sivistystyön kestävän kehityksen pioneeri. Auditointiraportissaan hän nosti esille seuraavia opiston vahvuuksia: - Opiston vahvuutena voidaan pitää määrätietoista ja leveästi sisäistettyä kestävyysajattelua. - Opiston kannalta on oivallinen asia, että kestävä kehitys on myös toiminta-alueen kuntien yhteinen tavoite ”Kohti hiilineutraalia kuntaa” eli HINKU- hankkeessa. Opisto on lähtenyt rohkeasti mukaan hankkeeseen ja

löytänyt roolinsa hankkeen oppilaitostoimijana. - Myös opiston tiedotus kestävän kehityksen asioista on esimerkillistä. Sitä toteutetaan laajasti eri kanavia hyödyntäen, sosiaalinen media mukaan lukien. - Opiston keke-työ saa näkyvyyttä mm. Hinku-hankkeen julkaisuissa, paikallislehdissä ja –tv:ssä. Opiston kurssitiedotuksessa Ekoteko-kampanja on nostanut näyttävästi esille erilaiset ekologiset teot kurssien sisällöissä ja toteutuksissa sekä laajentanut asukkaiden käsityksiä kestävän kehityksen ulottuvuuksista. - Opiston omaleimaisena vahvuutena voidaan pitää paikallisperinteen vaalimista, paikallisen kulttuurin vahvistamista ja kulttuuriperinnön keräämistä. Tämä tuo aivan erityisen vivahteen opiston kestävän kehityksen työhön. Lukuisat perinnepiirit ylläpitävät elävää suhdetta paikalliseen historiaan ja ihmisten arkeen. Se luo osallistujille omistajuutta ja vahvistaa juuria. Saaristoluontoon ja saarelaisten elämään, kulttuuriin ja kädentaitoihin, merihistoriaan ja merelliseen toimintaan, samoin kuin karjalaisten elämään tai puutarhojen vaalimiseen liittyvä tieto, sen kerääminen ja jakaminen on kestävää kehitystä mitä hienoimmalla tavalla. - Myös opiston talousarvioprosessi on rakennettu edistämään kestävää taloudenpitoa. Merkille pantavaa on, että tällä tavalla on saavutettu hyvä talousperusta ja tasapaino sekä kaikkien osakaskuntien ja johdon luottamus. Kun kestävää kehitystä ei nähdä irrallisena, vaan olennaisena osana ”isoa kuvaa” ja kestävää taloudenpitoa, ollaan jo ekososiaalisen sivistyksen tiellä. Opisto voisi hyvin toimia paikallistalouden ja kiertotalouden lippulaivana hyvien verkostojensa ja

OKKA-säätiö on opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö. Sertifikaatteja on tähän mennessä jaettu 16 kansalaisopistolle. OKKA-säätiön hallituksen puheenjohtaja Ari-Pekka Elomaa onnittelee Vakka-opiston rehtori Tomi Kangasta. Takana odottavat vuoroaan Vakka-opiston johtokunnan puheenjohtaja Matti Ankelo, suunnittelija Anna-Maija Lagerström ja suunnittelija Piia Allén.

erityisesti yritysten, koulujen ja järjestöjen kanssa tapahtuvan yhteistyön sekä Hinku- hankkeen puitteissa. Teksti pohjautuu OKKA-säätiön hallituksen puheenjohtajan Ari-Pekka Elomaan puheeseen Kestävän kehityksen sertifikaatin luovutustilaisuudessa 12.4.2016 Uudenkaupungin Crusellissa. Elomaan puheesta tekstin on lyhentänyt Vakka-Suomen kansalaisopiston rehtori Tomi Kangas.


11

Energian säästön mahdollisuudet teollisuudessa Energiakustannukset muodostavat usein merkittävän kustannuserän yrityksille ja julkisille laitoksille. Lisäksi ympäristöä säästävät ratkaisut ovat nykyään kiinteä osa yritysten vastuullisuutta, jota myös asiakkaat arvostavat ja vaativat yhä enemmän. Energian tehokkaalla käytöllä voidaan myös minimoida hintojen nousujen aiheuttama riski yrityksen toiminnalle ja kilpailukyvylle, ESCO-palvelun säästöt vaikka energian hinta juuri tällä Esimerkkinä yritys, jonka vuotuiset energiakustannukset ovat 100 000 hetkellä ei olisikaan kriittisin kuseuroa. tannustekijä. * Yritykseen tehdään arvoltaan 90 000 euron energiansäästöinvesMistä säästöjä löytyy ? tointi, jota maksetaan takaisin saavutetuista säästöistä. Erilaiset tuotantoprosessit pyri- * Jatkossa yrityksen vuotuinen energiankulutus on 40 % pienempi ja tään nykyisin tekemään energia- investointia maksetaan takaisin kolme vuotta. tehokkaiksi. Usein potentiaalisim- * Kolmena ensimmäisenä vuotena jaetaan heti 10 % säästöstä asiakmat säästökohteet löytyvätkin eri kaalle, ja kolmen vuoden jälkeen kaikki säästö jää asiakkaalle. prosessien väliltä, prosessien ja kiinteistön rajapinnoista, sekä kiinteistön eri toimintojen optimoinnista. Järkevintä on ensin pyrkiä poistamaan turha kulutus kaikista eri kohteista; näin päästään kiinni todellisiin tarpeisiin ja oikein mitoitettuihin investointeihin. Lämmön talteenoton mahdollisuudet Edelleen hukkaan menevän energian hyödyntämiseksi on usein ratkaistavia muutamia haasteita: 1. Lämmönsiirtoratkaisut: esim. likaiset tai aggressiiviset väliaineet vaativat niille sopivat lämmönsiirtimet 2. Energian varastointi / synkronointi: talteenoton mahdollisuus ja kulutus eivät aina tapahdu samaan aikaan, vaan tarvitaan puskurointia ja älykästä ohjausta 3. Eri lämpötilatasojen hyödyntäminen tehokkaalla tavalla: lämpöpumpputekniikka mahdollistaa myös hyvin matalien lämpötilatasojen hyödyntämisen.

Oleellista on myös muistaa, että lämmön talteenoton kannattavuutta pitää aina tarkastella talteen otetun lämmön hyödyntämisen kautta; vain käyttökelpoisella energiamäärällä on merkitystä, vaikka talteen otettavaa olisikin enemmän. Toisaalta käyttökelpoisia kohteita kannattaa miettiä myös laajemmin, esim. naapuriyrityksellä tai paikallisella aluelämpöyrityksellä saattaa olla kiinnostusta ostaa lämpöä. Kannattaa myös muistaa, että järjestelmämitoituksissa nimellisteho ei yleensä kerro kaikkea; saman nimellistehon järjestelmien vuosittainen talteen saatu energiamäärä voi vaihdella suuresti, jos

Juha-Pekka Paavola Toimitusjohtaja Finess Energy Oy ta tai riskien pelosta. Hyvinkin potentiaalinen energiansäästöinvestointi saattaa jäädä odottamaan vuoroaan seuraavaan budjettiin tai vuoteen.

Jäteveden aktiivinen LTO-järjestelmä (puskurointi, virtausten synkronointi, energiamittaus) energiavirrat eivät kohtaa ja/tai puskurointia ja säätöä ei ole ollenkaan tai ne on tehty puutteellisesti. Myös eri järjestelmien erilaiset käyttö- ja kunnossapitokustannukset vaikuttavat kokonaiskannattavuuteen. Potentiaalisia lämmön lähteitä ovat esimerkiksi: * prosessin jäähdytysvesi tai prosessiliuos * jätevesi * poistoilma tai –kaasu * vesistö, maaperä tai ulkoilma * savukaasut * kylmäkoneiden lauhdelämpö * höyryjärjestelmien lauhteet, ulospuhallukset ja hönkähöyryt Muutos on aina mahdollisuus Prosessin, tuotantotilojen ja kiinteistötekniikan muutos- ja uudistamistarpeet tarjoavat erityisen mahdollisuuden kannattaviin säästöinvestointeihin. Kun ener-

giatehokasta ratkaisua verrataan perinteiseen, voi ero investoinnissa olla marginaalinen, mutta saatavat säästöt elinkaaren aikana erittäin suuret. Tyypillinen esimerkki on prosessin tai ilmanvaihdon jäähdytyskoneet; monet vanhat koneet hukkaavat kaiken lämmön ns. harakoille, vaikka kohteessa samaan aikaan olisi tarvetta veden, prosessin tai kiinteistön lämmitykselle. Viimeistään kun vanhan koneen uusinta on ajankohtainen, kannattavaa ottaa vertailuun lämmön talteenotolla varustettu kone tai järjestelmä. Säästöinvestoinnin toteutus palveluna Vaikka potentiaalisia säästökohteita löytyy, niihin sopivat ratkaisut tarjolla ja vielä merkittävää yhteiskunnan tukeakin olisi saatavilla, saattaa investoinnin toteutus kuitenkin jäädä kiinni rahoitukses-

Näiden esteiden ylittämiseksi on mahdollista toteuttaa energiansäästöinvestointi myös palveluna; yleisnimitys palvelulle on ESCO (Energy Service Company). Palvelun pääperiaatteet ovat: * ESCO-yritys toteuttaa ja rahoittaa energiansäästöinvestoinnin * Asiakas maksaa investointia takaisin saavutettujen säästöjen mukaisesti * Kun investointi on kokonaan maksettu säästöillä, säästöt jäävät asiakkaalle täysimääräisesti. Koska asiakkaan maksut perustuvat mitattuihin ja todennettuihin säästöihin, riski laitteiden toimivuudesta ja suorituskyvystä on ESCO-yrityksellä. Parhaissa tapauksissa säästöt voidaan jakaa alusta alkaen niin, että osalla maksetaan takaisin investointia, ja osa jää heti yrityksen kassaan, ts. kassavirta paranee välittömästi (esimerkki kuva 1)


12

Hieno kattaus Varsinais-Suomalaista osaamista Kiertotalouden Kasvu Open finaalissa!

Kasvu Open on Suomen suurin yritysten kasvun sparrauskilpailu. Kiertotalouden Kasvu Open kilpailuun haki yhteensä 44 yritystä eri puolilta Suomea. Heistä 12 parhaan joukossa oli 2 yritystä Vakka-Suomesta. Seudultamme kilpailuun osallistuneita yrityksiä olivat tehokkaita energiaratkaisuja asiakkaille tarjoava Finess Energy Oy Kustavista ja Stroxin

keräämiseen ja kierrätykseen erikoistunut PS Processing Oy Laitilasta.

jentumista ja hyvien kontaktien löytymistä kilpailun myötä. Styroxin kerääminen ja kierrättäminen on erittäin haasteellista. Me teemYritykset kertoivat saaneensa hy- me ensimmäisenä Suomessa kesviä neuvoja ja kommentteja eri kitettyä styroxin kierrätystä, joten asiantuntijoilta liiketoimintansa tiedon jakaminen ja julkisuuden kehittämiseen. saaminen kierrätyksen merkittäPS Processing Oy:n toimitusjoh- vyydelle on tärkeää. Kasvu Open taja Jarno Helistölä pitää erittäin antoi meille hyvän mahdollisuutärkeänä antina verkostojen laa- den tähän, toteaa Santeri Sulo.

Vasemmalta PS Processing Oy:n Santeri Sulo ja Jarno Helistölä, välissä Laitilan elinkeinoasiamies Esa Buri Ukipolis Oy:n Katariina Oikarainen, Jeri Sorri, Finess Energy Oy:n Juha-Pekka Paavola ja Jouko Penttinen.

Katariina Oikarainen

YRITYKSEN PERUSTAMISEN MARSSIJÄRJESTYKSESTÄ Vaikka yrityksen tekninen perustaminen on kohtuullisen yksinkertaista, ei yrittäjän taipale ala siitä. Kaiken perustana kun on sekä henkilön oma halu ja tahto aloittaa yritystoiminta että asioiden riittävä suunnittelu. Tahtotilan lisäksi yrittäjäksi aikovalla tulisi olla valmiina monipuolista osaamista, vaikka taitoja voi toki oppia yrittäjänäkin. Parasta olisi, jos vankka ammattitaito olisi valmiina. Pitäisi myös tuntea toimiala hyvin, olisi hallittava tuotantoasiat, ymmärrettävä markkinointia ja osattava ainakin talousasioiden perusteet. Oman alan toimintaympäristön, markkinoiden ja kilpailijoiden tuntemus on myös tärkeää. Yritysidea Kukaan ei voi tarjota kaikille kaikkea samanaikaisesti. Siksi jokaisella yrittäjäksi aikovalla täytyy olla toimintaajatus, yritysidea. Hyvä yritysidea, oma osaaminen ja hyvät yhteistyö-

kumppanit luovat yritystoiminnan onnistumisen edellytykset, koska kilpailu lähes kaikilla liiketoiminnan aloilla on kovaa.

ELY-keskuksista ja muiltakin asiantuntijoilta.

Suunnittelu

Ihan kaikki ei vielä suju netin kautta. Eri yritysmuodoista nimittäin vain osakeyhtiön perustamisilmoituksen voi tehdä suoraan yritystietojärjestelmän (YTJ) verkkopalvelussa. Sähköinen perustaminen laajenee lähitulevaisuudessa koskemaan toiminimiyrittäjäksi haluavia. Muitten yritysmuotojen vuoro on myöhemmin. Perustamisilmoituksella ilmoittaudut kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvolliseksi, ennakkoperintärekisteriin ja tarvittaessa työnantajarekisteriin. Perustamistoimia täydentää yrityksen kirjanpidon järjestäminen, tarvittavien vakuutusten ottaminen, rahan käsittelystä sopiminen, markkinointiponnistelut ym. Siitä se lähtee, kun muistaa että kysyvä ei yrittäjän tieltä eksy.

Menestyvä yritystoiminta perustuu huolelliseen suunnitteluun, jolla vähennetään yritystoiminnan riskejä. Suunnittelun lopputulemana on yleensä kirjallinen liiketoimintasuunnitelma. Sen tarkoituksena on arvioida liiketoiminnan kannattavuutta ja menestymismahdollisuuksia. Tosiasioihin pohjautuva liiketoimintasuunnitelma kannattavuuslaskelmineen parantaa oman pärjäämisen lisäksi toiminnan alkurahoituksen saamisen todennäköisyyttä. Suunnitelmaa tehdessä tulee myös tarkistettua monta asiaa kuten lupien tarpeellisuus. Suunnitteluun saa apua uusyrityskeskuksista, alueellista elinkeinoyhtiöistä, elinkeinoasiamiehiltä, maaseudun kehittämisyhdistyksiltä,

Perustaminen

Esa Kerkola VTM, yrittäjyysneuvoja Vakka-Suomen Uusyrityskeskus, Ukipolis Oy


Rautainen puukauppa Uudessakaupungissa

PK-Puu on 1995 perustettu perheyritys. Sahaustoiminta aloitettiin jo 1990 siirrettävällä pyörösahalla.Höylä jatkojalostusta varten hankittiin v.2005. Taivassaloon perustettiin 6 vuotta sitten myymälä, ja kaksi vuotta sen jälkeen jatkettiin Vehmaan Vinkkilässä samoissa tiloissa toimineen Agrimarketin sulkiessa toimipisteen. Uudenkaupungissa avasimme myymälän huhtikuun puolivälissä. Puutavaran sahauksesta on luovuttu, mutta höyläystoimintaa on vastavuoroisesti kehitetty. Höylässä valmistuvat mm. perinnelistat ja ulkoverhouspaneelit. Puutavaran pohja- ja pintamaalaus on olennainen osa jalostusketjua. Asiakkaina meillä on katto- ja seinäurakoitsijoita, paikallisia rakennusliikkeitä ja myös suuri joukko kuluttajia. Toimitamme tuotteitamme Eteläisen suomen alueelle, mutta Ruotsistakin löytää rakennuksia joiden ulkoverhous on valmistettu Vehmaalla. Uudessakaupungissa toimipisteemme sijaitsee vuokratiloissa. Suurikokoinen varasto asfalttipihoineen on kuitenkin rakennettu itse. Hallissa varastoidaan puutavaraa ja rakennustarvikkeita. Avarissa sisätiloissa lastaus onnistuu huonommallakin kelillä. Pakitustaitoja ei tarvita, sillä halli on läpiajettava. Pihalle on merkitty asfaltille vielä yksi uuden rakennuksen paikka. Siihen tulee puutavarakatos. Saamme terassimateriaalit yms suojaan kesän paisteelta ja syksyn sateilta. Katos helpottaa myös talvista kaupankäyntiä kun tavaraa ei tarvitse kaivaa hangesta. Vakituisia Työntekijöitä PK-Puulla on 17. Haasteena on se, että toiminta-alueemme on laaja. Olemme kuitenkin halunneet olla lähellä asiakasta ja myymälöidemme sijoitus on pitkän harkinnan lopputulos. Toimitamme päivittäin tavaraa rannikolle Paraisten ja Rauman väliselle

Tänä vuonna valmistunut puuhalli

Petri Kaskinen on perheyritys PK-Puu Oy:n toimitusjohtaja

Puuhallin yläkerran tuotteita

ESSVE-kiinnikkeet

Puuhallin yläkerran tuotevarasto

Maalihylly

Ekovillan varasto

Kota-kiukaiden valikoima

Puutavaravalikoimaa pihalla

alueelle. Kuljetuskalusto on haluttu pitää omissa näpeissä, jotta pystymme palvelemaan asiakasta silloin kun on tarve. Tavaraa pystytään toimittamaan myös iltaisin ja viikonvaihteisin,

kun auton kapasiteetti ei päivän aikana riitä. Rautakaupan puoli on kehittynyt asiakkaiden tarpeiden mukaan. Uudenkaupungin myymälän valikoima

halutaan pitää rakentamiseen liittyvänä. Rakennustarvikkeet, kiinnittimet ja työkalut kuuluvat valikoimaan. Myymälävalikoiman tuorein tulokas on kaakelit. Puutarhamultaa, sukankutimia yms. ei valikoimista löydy. Kasvava verkkokauppa määrittelee nykyään myös rautakauppatuotteiden hintoja. Maaseudun rautakaupan hintataso ei voi juuri poiketa suurten keskusten hinnoista. Käyttämällä paikkakunnalla olevia palveluita voimme jokainen omalta osaltamme vaikuttaa asuinkuntamme palvelutasoon ja valikoimaan. Vilkastunut rakentaminen painottuu julkisiin hankkeisiin ja tehdasrakentamiseen. Omakotirakentaminen on aika pientä ja painottuu lähinnä korjausrakentamiseen. Takavuosien kaltaista rakennusbuumia ei välttämättä ole heti nähtävissä. Seutukunnan kannalta on ikävää, että asuntorakentaminen keskittyy suuriin taajamiin ja sielläkin painopiste on kerrostalorakentamisessa. Maailma muuttuu ja rautakauppa sen mukana. Meidän on jatkossa pystyttävä tarjoamaan yhä valmiimpia ratkaisuja asiakkaidemme tarpeisiin. Seutukunnan virkistynyt elinkeinoelämä tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden olla mukana kehityksen rattailla. Hyvä tarjonta paikallisilla työmarkkinoilla näkyy toivottavasti myös jatkossa lisääntyvänä muuttona alueelle. Turun telakan täysi tilauskirja, Autotehtaan uusi nousu, Soijatehtaan käynnistyminen, Yaran mittavat investoinnit Uudenkaupungin tehtaaseen… Enää on vaikeaa keksiä syitä miksi oma seutukuntamme ei voisi olla menestyjien joukossa. Pitäkäämme jokainen omalta osaltamme lippu korkealla. Petri Kaskinen


14 Uudenkaupungin, Loimaan ja Liedon ammatti- ja aikuisopistot ovat muodostaneet 1.8.2015 alkaen yhden oppilaitoksen, Lounais-Suomen ammattiopisto Novidan. Ammattiopiston omistaja on Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, joka omistaa lisäksi Novidan oppisopimustoimiston. Vuonna 2016 opiskelijoita on koko Novidassa keskimäärin 2100, päätoimista henkilökuntaa 193 ja liikevaihto 22,4 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin toimipaikassa voit opiskella useita ammatillisia perustutkintoja. Lisäksi tarjolla on monipuolisesti erilaisia ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä lupa- ja lyhytkursseja. Uudenkaupungin toimipaikassa valittavanasi on: prosessiteollisuuden perustutkinto sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto rakennusalan perustutkinto

kone- ja metallialan perustutkinto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto liiketalouden perustutkinto

autoalan perustutkinto logistiikan perustutkinto hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto

Yritysyhteistyö Novidan kivijalka

Vaikka ammatillinen koulutus onkin valtion säästökampanjan hampaissa, ei se estä Novidaa palvelemasta yrityksiä parhaalla mahdollisella tavalla. Oppilaitoksemme on lähes koko olemassaolonsa ajan paitsi kouluttanut nuoria myös palvellut yrityksiä sekä aikuisväestöä muun muassa yritystoiminnan kehittämiskoulutuksin ja erilaisten täydennyskoulutusten avulla. Uuden oppimista toteutetaan eri tavoin; työvoimapoliittinen koulutus on ersä väylä ja sitä ovat myös omaehtoinen opiskelu kuin oppisopimuskoulutuskin. Novidan aikuiskoulutuksen yritysyhteistyö on monipuolista. Tuotamme yritysten tarvitsemaa täydennyskoulutusta – kuten erilaisia ammattipätevyys- ja lupakorttikoulutuksia – sekä erilaisia tutkintokoulutuksia. Yksi yritysten suosikki on ELY-keskuksen RekryKoulutus. Sen avulla voidaan kouluttaa yritykselle uusia osaajia. Koulutusmuodon houkuttavuutta lisää myös ELY:n mukana olo jakamassa koulutuksen kuluja. Tätä tapaa on hyödyntänyt muun muassa VSP, Contact Center PRO ja Asiakasneuvoja PRO –RekryKoulutusten avulla.

AIKUISKOULUTUS

Novidan aikuiskoulutus auttaa päivittämään lupasi ja pätevyytesi. Valikoimiimme kuuluvat muun muassa erilaiset ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä lukuisat lyhyet lupakurssit – myös ammattipätevyyskoulutukset. Olit sitten vailla tutkintoa tai lupakorttia – ota yhteys: www.aikkari.fi

lOGISTIIKKA

Logistiikka-ala työllistää ihmisiä tavaran käsittelyn, varastoinnin, lähetyksen ja kuljetuksen parissa. Ala on valtakunnallisesti merkittävä työllistäjä nyt ja tulevaisuudessa. Novidan logistiikka-alalta valmistuu kuorma-auton- ja yhdistelmäajoneuvonkuljettajia sekä varastomiehiä. Opiskelijoita logistiikassa on tällä hetkellä 76 ja ala on varsin suosittu nuorten keskuudessa. Opiskelijat suorittavat opintojensa aikana B, C- ja CE-ajokortit opintojen suuntautumisvaihtoehdosta riippuen. Meiltä voi myös tilata pienimuotoisia kuljetuspalveluja, joiden toteutuksesta vastaavat alan opiskelijat.


15

BIOTALOUS

* Sybimar on hyvä esimerkki biotalouteen keskittyvästä yrityksestä Uudessakaupungissa * Yrityksen suljetussa kierrossa yhdistyvät ruuan ja energian tuotanto kestävällä tavalla * Osa suljetun kierron konseptia on Biolinja Oy:n biokaasulaitos, jolle raaka-ainetta toimittaa muun muassa Lassila & Tikanojan materiaalinkäsittelykeskus

Koulutusuutuus

Tämän vuoden uutuuskoulutus on lähiesimiestyön ammattitutkinto. Se on lyhyessä ajassa osoittautunut todelliseksi menestykseksi. Lähiesimiehille tai aloitteleville sellaisille on toki koulutustarjontaa ollut mutta valitettavan sekaista sellaista. Lähiesimieskoulutus jäntevöittääkin selvästi tuota sekavuutta ja samalla nykyiset ja tulevat esimiehet saavat monipuolisen opin esimiestehtävien hoitamiseensa. Kari Mäenpää www.novida.fi

PROSESSITEOLLISUUSALAN KOULUTUS NOVIDASSA

* Novidassa opiskellaan prosessinhoitajiksi biotekniikan osaamisalalla * Ympäristön huomioiminen kaikessa toiminnassa on nostettu opiskelun keskeiseksi painopisteeksi * Tulevat prosessinhoitajat opiskelevat esimerkiksi työturvallisuutta, kunnossapitoa, laatuasioita, kestävää kehitystä, tuotantoprosesseja, prosessinohjaamista ja mikrobiologiaa * Prosessinhoitajat työskentelevät esimerkiksi kemianteollisuudessa, elintarviketeollisuudessa, energiayhtiöissä, vesilaitoksissa ja öljynjalostuksessa


26

Hinku-hanke ympäristötorilla

Uudessakaupungissa vietetään kesälauantaisin varsin suosittuja teematoritapahtumia. Tänä vuonna ympäristötori järjestettiin ensimmäistä vaan ei viimeistä kertaa 6.8.2016.

Nelisivuinen Hinku-hankkeen esittelytorni sai yleisön pysähtymään. Irrotetttavat sivut kiertävät näyttelynä muina aikoina yleisötilaisuuksissa. Vieraat kertoivat, mikä kiinnostaisi seuraavassa Hinku-lehdessä

Kirpputori kierrätyksen asialla Kirpputori KAUPPAPAIKKA on 2012 perustettu yritys, jonka vahvana toimintaperiaatteena ja isona arvona on tavaroiden kierrätys. Teemme tämän mahdolliseksi vuokraamalla erilaisia myyntipaikkoja tarpeenne mukaan. Tervetuloa mukaan kierrättämään! Toiselle tarpeettomaksi käynyt tuote tai pieneksi käynyt vaate tai ylimääräinen huonekalu löytää kauttamme uuden käyttäjän. Toisen ”roska” on toisen ”aarre”, sanonta pitää hyvin paikkansa! Meiltä jokaiselta löytyy kaapeistamme kaikkea ylimääräistä mitä emme välttämättä koskaan tar-

vitse, miksi se pitää siellä kaapissa olla kuukaudesta toiseen? ” Mutta jos joskus kuitenkin tarvitaan” (= ei koskaan). ”Mutta jos jälkipolville säästetään!” (=ei niitä kiinnosta vanhanaikaiset...) ” jne. selityksiä on monenlaisia. Mihin tarvitsen 5 erilaista mukia kun tod. käytän vain sitä lemppari Muumi-mukia? Miksi laatikossa on kahdet sakset kun en voi käyttää kuin yhtä kerrallaan? No, kaiken tavaran tarpeellisuutta ja määrää ei tietenkään voi kyseenalaistaa yksittäisen talouden kohdalla. Mutta voi sitä vähän miettiä. Onko minulla tarpeetonta tavaraa?

Pitääkö aina ostaa uutta kun vanhaa käyttökelpoistakin on tarjolla? Vuosia sitten kirpputoreilla käyntiä jopa hävettiin. Nykyään kirppikseltä ostaminen on ns. trendikästä, jopa ”seksikästä”. Ihmiset kertovat avoimesti miten upeita löytöjä ovat kirpputoreilta tehneet, niistä jopa vähän ns. retostellaan ja tarkoituksena on tietenkin saada toinen kateelliseksi kuinka halvalla sai... Näin ne ajat muuttuvat, on ilo saada tavata ihmisiä jotka ymmärtävät kierrättämisen tärkeyden ja vastuun ympäristöstämme. Erityisen iloinen olen niistä retrohenkisistä nuorista kodin perustajista jotka ovat löytäneet 70-80-luvun jolloin kaikki oli paremmin... vai oliko?

Kehitämme jatkuvasti toimintojamme ympäristömme hyväksi. Lajittelemme itse omasta toiminnastamme tulevat muovit, pahvit, lasit, metallit, sähkölaitteet, paristot ja akut, ym. ongelmajätteet ja toimitamme ne Sitalle Orinkujalle, jossa ne käsitellään asianmukaisesti. Ensi vuoden kehityskohteita meillä on mm. tekstiilien keräyspisteen hankinta yhteistyössä jonkun avustusjärjestön kanssa. Ympäristöystävällistä syksyä!


Makuvakka Osuuskunta madaltaa kynnystä elintarvikealan yrittäjyyteen Makuvakka Osuuskunta syntyi keväällä 2015 kun ryhmä elintarvikealan osaajia laittoi kokemuksensa ja tietotaitonsa yhteen ja vuokrasi sairaanhoitopiiriltä tyhjäksi jääneet ravintokeskuksen tilat yhteiseksi tuotekehitys- ja tuotantotilaksi. Tilausta tämän kaltaisille yhteiskäyttötiloille oli selkeästi olemassa. Monet kalastajat ja alkutuotannon tuottajat painivat kannattavuuden rajamailla ja tuotteelle pitäisi saada lisää jalostusarvoa. Jalostukseen tarvittavat tilat ja laitteet kuitenkin nielevät helposti kymmeniä tuhansia euroja. Aloittavat yrittäjät ovat usein epävarmoja tuotteiden markkinoille saamisen kanssa, mutta ennen ensimmäisenkään erän valmistamista pitää tuotantoon soveltuvat, terveysviranomaisten hyväksymät tilat olla olemassa. Makuvakka Osuuskunta perustettiin tähän tarpeeseen, helpottamaan uuden elintarvikeyrittäjyyden ja uusien tuotteiden liikkeellelähtöä. Makuvakan toimintamalli Osuuskunnan ajatus on, että tiloja ja laitteita ei kannata yhden yrittäjän hankkia pelkästään omaan käyttöön, jos tarve on sesonkiluonteista tai muuten pienimuotoista. Osuuskunnalta voi vuokrata tuotantotilaa ja laitteita päiväksi, viikoksi tai kuukaudeksi, tarpeen mukaan. Uutta tuotetta suunnitellessa voi tiloissa tehdä koetuotantoeriä, ja vasta kysynnän varmistuttua investoida omiin tiloihin

Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa -hanke Heidi Jaakkola projektipäällikkö / Vakka-Suomi

ja laitteisiin. Osuuskunnan tilat mahdollistavat myös pienimuotoisen sarjatuotannon tekemisen, joten tuotantoa voi siellä myös ihan hyvin jatkaa pidempäänkin. Tilojen käyttö ei edellytä jäsenyyttä osuuskunnassa, mutta jäsenyys oikeuttaa alennukseen vuokrahinnoista. Tuotantotilan monet mahdollisuudet Entisen ravintokeskuksen tilat on osuuskunnan toimesta jaettu moduuleiksi, joissa voi leipoa, keittää, paistaa, pestä, kuoria, pilkkoa, säilöä, pakastaa jne. Tiloissa voi toimia yhtä aikaa 5-6 erityyppistä tuotantoa tekevää yrittäjää. Leipomotoiminnalle on oma tilansa, paistamista tai keittämistä vaativalle tuotannolle omansa, ja pelkästään kylmänä valmistettavilla tuotteille oma tilansa laitteineen. Pakkauskoneita löytyy suojakaa-

sulla tai ilman, suuret kylmiöt ja pakkasvarastot mahdollistavat myös tuotantoerien varastoimisen tiloissa. Lähiruokaterminaali Kesällä 2016 Makuvakka Osuuskunta pilotoi tilassa Lähiruokaterminaalitoiminnan yhteistyössä alueella toimivien lähiruokatoimijoiden liiketoimintaedellytyksiä edistävien hankkeiden kanssa. Terminaalin toiminta otti mallia lähiruokaa suoraan tuottajilta kuluttajille välittävien REKO-lähiruokarenkaiden toiminnasta. Terminaalitoimintaan mukaan sitoutuneet tuottajat ilmoittavat facebookin suljetussa yhteisössä ravintoloitsijoille tuotteet, joita kulloinkin on saatavilla, ja ilmoitusten pohjalta ravintolat tekevät tilauksensa. Tuottajat toimittavat tilaukset Makuvakan kylmiössä kullekin tilaajalle varattuun rullak-

koon, kahdesti viikossa, sovittuun aikaan. Toimitusaikaikkunan sulkeuduttua ravintolat käyvät noutamassa joko tilaamansa tuote-erät, tai tarvittavan osan siitä, jättäen osan kylmävarastoon. Ravintolat maksavat kylmätilan käytöstä vuokraa, ja saavat samalla kasvatettua usein minimaalista kylmävarastokapasiteettiaan. Terminaalin avulla ravintolat saavat helpommin lähellä tuotettua, takuulla tuoretta raaka-ainetta keittiöönsä, monipuolisesti yhdellä noudolla, ilman että kaikki tuottajat käyvät toimittamassa niitä yksitellen, kuka mihinkin aikaan. Terminaalitoiminnan jatkosta käydään neuvotteluja osapuolten kanssa syksyn 2016 aikana.

Tervetuloa Hinku-iltaan! HINKU-hanke Energy Globe Award Viikaisten koulun auditorioon 25.10.2016 klo 18.00

kansallisen tason voittaja 2016! Suomen ympäristökeskus

maasta valittiin yksi kansallinen voittaja. Myöhemmin osallistui HINKU-hankkeella valitaan vielä maailmanlaajuiEnergy Globe Awards -kilpaiset voittajat viiteen eri kategoluun ja valittiin tämän vuoden riaan. kansallisen palkinnon voittaProfessori Jyri Seppälä Illan juontaja Koulutussuunnittelija Kilpailun raatiYrittäjä nosti HINKUsta Yrittäjyysneuvoja jaksi Suomesta. Energy Globe Hinku-hankkeen tulosMauri Tenhonen Erkka JäsperlätaKari Mäenpää Esa Kerkola esille sen ainutlaatuisen on maailmanlaajuinen, ympävastuullinen johtaja Hinku-julkaisun Telmarin Oy ja Novidan Ukipolis Oyvan tuoda kuntia, yrityksiä ristönsuojelun edistämiseen Suomessa vastaava toimittaja LED-valot yritysyhteistyö asukkaita yhteen kehittämään aloittaminen eli esimerkiksi Yrittämisen energiankäytön muutokseen kannustava kilpai- kustannustehokkaita ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen jossa oli tänä vuonnavarata osalIlmoittaudu Vakkaopistoon pe 21.10. mennessä,lu,jotta osaamme pullan kahvin lisäksi! vähentämiseksi kuntatasolla. listujia 177 maasta. Jokaisesta


Puun energiakäyttöä voidaan lisätä palvelulla Ympäristön puolesta

Jokin aika sitten myymäläämme Uuteenkaupunkiin tuli asiakas naapurikaupungista. Hän oli kiinnostunut kuulemaan, olisiko vanhaan suojeltuun kaupunkikiinteistöön mahdollista saada tulisija. Asiantuntijamme kävi paikan päällä ilmaisella kotikäynnillä tekemässä työstä arvion. Paikka oli kuitenkin niin haasteellinen, että teimme projektista suunnitelman ja pyysimme paikalle myös kaupungin rakennustarkastajan ja arkkitehdin. Asiasta pidettiinkin katselmus asiakkaan luona, jossa myös ko. viranomaiset olivat läsnä. Tämä on hyvä esimerkki siitä, ettei tulisijan hankkiminen varsinkaan vanhaan rakennukseen ole aina ihan läpihuutojuttu. Samalla se todistaa, että asiaan ennakkoon paneutuminen ja erityisesti paikkakuntakohtaisten ja erityisalueiden vaatimusten huomioiminen madaltaa aloituskynnystä. Asiakkaan silmissä hyvinkin mahdottomalta tuntuva projekti on yleensä ammattilaisen näkökulmasta rutiinijuttu. Pääasia on perusasioiden selvittäminen ennen aloitusta.

Me kannatamme puun energiakäytön lisäämistä niin vahvasti, että annamme tulisija-asioissa aina apua tarvitseville. Samasta syystä olemme jo pitkään järjestäneet myös kaikille ilmaisia polttokursseja, joita olemme pitäneet eri puolella Suomea jo yli 6000 kiinnostuneelle. Puun energiakäytön lisääminen on toki jo sinälläänkin ympäristöteko, mutta polttokursseilla opetellaan takan lämmityksessä vielä se energiatehokkain, puhtain, ympäristöystävällisin ja turvallisin tapa lämmittää. Seuraava puunpolttokurssi meillä on Uudessakaupungissa taas 11. lokakuuta.

Palvelusta hyviä kokemuksia Uudessakaupungissa Meillä Uudessakaupungissa onkin vakiintunut käytäntö, että lähiseudun asukkaat (ja välillä kauempaakin tulevat) käyvät myymälässämme muutenkin kuin takan hankita-asioissa. Todella paljon käydään kyselemässä myös vanhan takan tai hormin korjausta tai vaan ohjeita ja/tai tarvikkeita korjaukseen. Monesti käydään myös vain hakemassa vinkkejä lämmityskauden aloittamiseen syksyllä, juuri hankitusta kodista löytyvän takan käyttöön tai vaikka oman tai naapurin aiheuttamiin savuhaittoihin. Tällaista asiantuntevaa palvelua ei tietenkään kaikkialla ole saatavana, eikä kaikilla ole mahdollisuutta lähteä esim. Uuteenkaupunkiin apua tai tietoa hakemaan. Olemmekin päättäneet laajentaa palveluverkostoamme ja seuraava täyden palvelun tehtaanmyymälä avataan mm. Raumalla. Toivottavasti lähialueen asukkaat myös siellä huomaavat, että meille voi huoletta ja häpeilemättä tulla, jos esimerkiksi vanhassa tulisijassa on vetovaikeuksia tai sen turvallisuus muuten huolettaa.

Tulisijahankinta voi tuntua hankalalta Tulisijaa hankittaessa selvitettävänä onkin pitkä lista asioita. Onko vanha hormi kunnossa ja jos ei, onko se kunnostettavissa? Jos ei hormia ole, millainen tulisijaa varten pitäisi hankkia, saako sellaisen asennettua ja minne? Mihin tulisija kannattaisi sijoittaa ja kantaako pohja? Jos pohja ei kanna, miten se saadaan kantamaan? Millaiset suojaetäisyydet tulisija tarvitsee ja miten ne saadaan täytettyä? Mitä lupia tarvitaan rakennusvalvonnalta? Mitä kuvia lupien hakemiseksi tarvitaan? Kuka tämän kaiken arvioi ja tekee? Jos asiantuntevaa apua ei ole saatavilla, luopuu moni unelmastaan jo alkumetreillä. Me olemme lähteneet siitä, että meidän tehtaanmyymälässä kaikki asiat ratkaistaan samalla tiskillä. Hyvin suunniteltu ja toteutettu työ säästää myös resurssipulasta kärsivien viranomaisten taakkaa, joka omalta osaltaan nopeuttaa varsinkin hankalampia projekteja huomattavasti.

Yhteydenottokynnystä saa pitää hyvin matalana ja meille voi purkaa huolensa rauhassa, sillä neuvonta myymälässämme on maksutonta. Aina ei tarvitse hankkia uutta, vanhaakin voi korjata tai käyttötottumuksia muuttaa turvallisemmaksi. Jos asiakas päätyy hankkimaan uuden, saa meiltä neuvoja valintaan. Meidän ei tarvitse johdatella asiakasta ostamaan määrätyn laista tulisijaa, sillä meillä on tarjolla kaikki, kamiinasta kakluuniin.

Warma-Uunit Puh. 02-844 1576

warmauunit@warmauunit.com Lokalahdentie 1, 23500 Uusikaupunki

2

1000m aarteita ja huonekaluja! Tervetuloa tutustumaan!

Kurjenpolku 2, UUSIKAUPUNKI | ma-pe 9-18, la 10-15 p. 0400 104 197 info@kaupanpaikka.fi www.kaupanpaikka.fi


19

Hinku-Foorumin syyspäivillä Hinku-väki ja kuntien- sekä yritysten edustajat Suomen ympäristökeskuksessa Syyspäivien väki piti Hinku-johtoryhmän kokouksen. Samanaikaisesti viereisessä tilassa Open space HINKU kävi lukuisiin HINKU-teemoihin käsiksi. Niitä olivat mm. energia, hyvä sisäilma, energiatehokas puistovalaistus, hukkalämpö, kuntakohtaiset päästövähennyslaskelmat, kunnan profilointi edelläkävijäksi ja imagohyöty irti, käytännön viestintävinkit ja Cleantech-yritysten osaaminen kouluihin. Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi johti puhetta Hinku-johtoryhmässä: suunnitteluinsinööri Pasi Tainio esittämässä yleiskatsausta Hinku-toiminnasta.

Hinku-Foorumin syyspäiville 4.10.2016 kokoontui kymmenittäin alan ammattilaisia ja kuntien- sekä Hinku-yritysten edustajia.

Edellisen kokouksen jälkeen HINKUhankkeeseen on liittynyt seitsemän uutta kuntaa: Joensuu, Tyrnävä, Pori, Hyvinkää, Outokumpu, Muhos ja Pyhäjärvi. HINKU-kuntia on nyt 33 kpl. On syntynyt myös maantieteellisiä kokonaisuuksia, kuten Pohjois-Karjala. Pyrkimyksenä onkin viedä HINKUa maakuntatasolle päättämään asioista. Cleantech on keskeisessä asemassa uuden hallituksen keinoissa, joilla Suomi saadan nousuun. Tämä on lisännyt hallinnon kiinnostusta HINKU-hanketta kohtaan.

Suomen ympäristökeskuksen viestintäpäällikkö Ulla Ala-Ketola käsitteli imagohyödyn saamisesta kunnalle, ja ”Ratkaisukortit ja energialoikka” -teemaa. Työryhmässä Ala-Ketola tarkensi kunnan profilointia ja imagohyödyn saamista. Esimerkkinä otettiin esille Uudenkaupungin tapa viestiä. Käytössä on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä tabloid-kokoinen julkaisu, paikallisTV, esiintyminen Ympäristö-teematorilla ja luennot Vakka-Suomen kansalaisopistossa. Luentoja kuvataan ohjelmaksi, esitetään paikalliskanavalla lukuisia kertoja, ja konvertoidaan Uudenkaupungin kaupungin HINKU-sivuille. Mauri Tenhonen

Thermopolis Ilmastoexcursiolla Uudessakaupungissa Thermopolis Oy vieraili Ilmastoexcursiollaan Eurajoen ydinvoimalassa ja Uudessakaupungissa, jossa aamupäivä sujui esityksien kera kaupungintalolla. Thermopolis on usean kunnan omistama kestävän kehityksen ja energia-asioiden asiantuntija Lapualla Etelä-Pohjanmaalla.

Pasi Tainio on suunnitteluinsinööri Suomen ympäristökeskuksesta. Hänen varsin valaisevan alustuksensa aiheena oli Hiilineutraalien kuntien (HINKU) esittely ja esimerkilliset hiilineutraaliuteen tähtäävät teot.

Kaupunginjohtaja Atso Vainio kertoi uusikaupunkilaisten vierailleen Seinäjoella katsomassa, miten siellä asioita hoidetaan

Raimo Rantanen valotti miten Ukipolis toimii, ja toi esille seutukunan elämästä muutakin tietoa

Laitilan tekninen johtaja Mika Raula kertoi kuvaesimerkkien avulla Laitilan toimenpiteistä ja reiteistä Hinku-hankkeessa

Valmet Automotiven viestintäpäällikkö Mikael Mäki suoritti yritysesittelyn autotehtaasta aiheena yrityksen ympäristöpolitiikka ja energiatehokkuuden huomioiminen. Valmet Automotivessa katsotaan hyvin hoidetun ympäristöpolitiikan olevan tärkeän kilpailuvaltin nykyään!

Liisa Harjula kertoi Valonian toimenpiteistä Varsinais-Suomen kunnissa kestävässä kehityksessä ja energia-asioissa. Mauri Tenhonen


20

Vaikuttavuutta aurinkovoimaloiden yhteishankinnoilla Aurinkosähköllä pitkät perinteet Suomessa Aurinkosähköllä on Suomessa pitkät perinteet. 90-luvun alussa Suomi oli jopa Euroopan kärkeä aurinkosähkön hyödyntämisessä. Satojen tuhansien kesämökkien Suomessa aurinkojärjestelmät löivät itsensä läpi paikoissa joissa sähköntarve oli vähäistä, kulutus painottui kesäaikaan ja sähköliittymän hankkiminen oli kallista. Järjestelmien suorituskyvyn paraneminen on tehnyt aurinkosähköstä jatkuvasti yhä houkuttelevamman vaihtoehdon. Kääntöpuolena yleinen tekniikan kehitys on kasvattanut tarpeita, kun mökillä tarvitsee nykyisin esimerkiksi ladata kännykkää ja katsella televisiota päivittäin. Monella mökillä kuitenkin riittää hyvin muutaman tuhannen euron aurinkosähköjärjestelmä valoihin, jääkaappiin, televisioon, jne, jos vaihtoehtona on jopa kymmeniä tuhansia euroja maksava sähköliittymä.

Laurin koulu Mynämäellä. Tämän sivun molemmat kuvat on ottanut Mynämäen tekninen johtaja Timo Oja Pikkulaurin päiväkoti Mynämäellä.

tuna. HINKU-kunnista selvä ykkönen on Mynämäki.

Hinnat ovat tulleet reilusti alas Viimeisten viiden vuoden aikana aurinkosähkö on alkanut olla kannattava osaratkaisu myös sähköverkkoon kytketyissä kohteissa; asuintaloissa, julkisissa rakennuksissa ja yrityksissä. Globaalisti järjestelmien hinnat ovat nykyisin noin puolet siitä mitä ne olivat viisi vuotta sitten. Suomessa kehitys on ollut vielä nopeampaa viime vuosina, sillä etenkin asennuksissa osaaminen on lähestynyt huippumaita ja itse järjestelmiä saa nykyisin Suomesta suurin piirtein samaan hintaan kuin johtavista maista. Alalle on syntynyt kymmenittäin uusia yrityksiä, mikä on lisännyt kilpailua. Edullisimmillaan asennetun aurinkovoimalan hinta Suomessa on nykyisin veroineen karkeasti isoissa kohteissa 1200 €/kW ja omakotitaloissa1500 €/kW. Hinnoissa ei ole huomioitu kotitalousvähennystä, energiatukea tai muita tukimuotoja. Hieman lisähintaa voi tulla kotimaisista paneeleista tai erityisen hankalasta asennuskohteesta, mutta tällöin puhutaan korkeintaan joidenkin kymmenien prosenttien lisäyksestä. Aurinkosähkö kannattaa Suomessa Aurinkovoimalan tuotto hyvässä kohteessa ja optimikulmassa etelään suunnattuna vaihtelee Suomessa pohjoisen 700 kWh/kW:sta etelän 900 kWh/kW:iin. Rahallinen säästö on tällöin karkeasti ottaen 50 -100 €/kW, riippuen kohteen sähkösopimuksesta. Ilman tukia takaisinmaksuajat venyvät yleensä vielä reilusti yli kymmenen vuoden ja aivan kaikissa kohteissa aurinkosähkö ei kannata. Parhaissa kohteissa päästään kuitenkin tukien jälkeen jo selvästi alle kymmenen vuoden takaisinmaksuaikoihin ja jopa 10 % vuosituottoon. Lisäksi voimala nostaa usein kohteen arvoa. Aurinkosähköllä voidaan tuottaa vuositasolla yleensä noin 10 - 15 % kohteen tarvitsemasta sähköstä. Avainasemassa on kulutuksen ja tuotannon kohtaaminen, koska ostosähkön korvaaminen on huomattavasti kannattavampaa kuin omatuotannon myyminen verkkoon. Sähkölaskun muuttuva osa koostuu karkeasti ottaen seuraavanlaisesti: 4 c/kWh energia, 3 c/kWh siirto ja 3 c/kWh verot. Kun sähköä tuotetaan myyntiin, tulee hyödyksi tuo 4 c/kWh, mistä vielä energiayhtiö mahdollisesti nipistää oman marginaalinsa. Kun taas omalla tuotannolla korvataan ostosähköä,

Pasi Tainio työskentelee Suomen ympäristökeskuksessa suunnitteluinsinöörinä. Hänen tehtävänään on Hiilineutraalin kunnat -hankkeen selvitys ja tutkimustehtävät.

Suomen suurin yhteishankinta saadaan hyödyksi 4+3+3=10 c/kWh. Vanhasta tottumuksesta poiketen kannattaakin aurinkovoimalan omistajan siis muuttaa kulutustaan siten, että esimerkiksi pyykinpesuun käytetään edullisen yösähkön sijaan lähes ilmaista aurinkosähköä. Toisin kuin joskus kuulee puhuttavan, on aurinkosähkö myös aidosti ekologinen vaihtoehto, myös Suomessa. Toki aurinkovoimalan komponenttien valmistus vaatii energiaa ja raaka-aineita, mutta jopa pohjoiseen Suomeen asennettu voimala tuottaa valmistusta ja raaka-aineiden hankintaa vastaavan energiamäärän jo muutamassa vuodessa. Aurinkovoimala on myös lähiympäristössään harmiton, sillä se ei aiheuta esimerkiksi melua tai päästöjä ympäristöön. Yhteishankinnat Suomessa 2010-luvun alkupuolella olivat hinnat Keski-Euroopassa tulleet sen verran alas, että Suomessakin alkoi asiaan vihkiytyneiden keskuudessa herätä kiinnostus tilata komponentteja ulkomaisista verkkokaupoista ja rakentaa järjestelmä omaan käyttöön. HINKU-yhteishankinta kehitettiin palvelemaan paremmin myös niitä, joilla oli kiinnostus aurinkovoimaa kohtaan, mutta ei tarvittavaa osaamista tai kiinnostusta asentamista kohtaan. Tämän vuoksi toimintatavaksi valittiin ”avaimet käteen” -toimitusten kilpailutus. hankinnasta tehtiin samalla myös valtakunnallinen, vaikkakin tiedotus painottui HINKU-kuntiin ja etenkin Mynämäelle sekä muihin Varsinais-Suomen kuntiin. Kasaan saatiin noin 30 yksityishenkilöä sekä 4 kuntaa ja kilpailutus tuotti erittäin edullisen hinnan. Parhaat puolet yhteishankinnoissa ovat tietenkin se, että volyymien kasvaessa hinnat

putoavat, mutta myös yhdessä tekeminen. Monessa kohteessa hankintaa on harkittu jo pitkään, mutta viimeinen sysäys on puuttunut. Kun yhteishankinta osuu kohdalle, on lopullinen investointipäätös helppo tehdä, kun tietää että monet muut ovat samassa veneessä. Aurinkovoimala on kokoaan merkittävämpi investointi Ensimmäisten hankintojen kohdalla puhuttiin noin 100 kW volyymeistä per yhteishankinta. Sittemmin hankintojen koko on kasvanut ja nykyisin yhteishankinnalla voidaan päästä jo 1000 kW:iin, eli 1 MW:n kokoluokkaan. Tätäkin kirjoittaessa Suomessa kuluu sähköä noin 10 000 MW teholla. Siihen suhteutettuna iso, 1 MW yhteishankinta ei vaikuta enää niin isolta. Se on kuitenkin tärkeä pala energiapalapeliä ja monessa mielessä järkevä investointi. Nykyisillä energian hinnoilla kovinkaan moni sähköntuotantoinvestointi ei ole kannattava - kiinteistökohtainen aurinkovoimala sitä kuitenkin useimmiten on. Maailmalla aurinkovoimalabuumi on valtava ja suomalaisten yritysten on vaikeaa saada palaansa kakusta, elleivät saa ensin kotimarkkinareferenssejä. Aurinkovoimala katolla on keskivertoenergiainvestointia, kuten lämmitysjärjestelmän vaihtoa tai lisäeristämistä kiitollisempi siinäkin mielessä, että se tyypillisesti näkyy selvästi ulospäin ja tuottaa näin myös selvän imagohyödyn. Samalla se innostaa muita tekemään vastaavan investoinnin. Yhteishankintojen vaikutus näkyy selvästi myös tilastoissa ja HINKU-kunnissa onkin keskimäärin selvästi muita Suomen kuntia enemmän aurinkovoimaloita asukaslukuun suhteutet-

Parhaillaan HINKU-tiimillä on KL Kuntahankintojen kanssa työn alla jälleen Suomen suurin yhteishankinta. Jo alkuvaiheessa on selkeästi puhkaistu 1000 kWp:n raja, kun mukaan on ilmoittautunut 34 kuntaorganisaatiota. Tällä kertaa konsepti on jalostunut puitehankinnaksi jossa mukaan saa halutessaan myös rahoituksen. Tässä rahoituksen sisältävässä versiossa hankkija ei tarvitse ollenkaan investointibudjettia ja kuukausiveloitus on pyritty mitoittamaan vastaamaan voimalan tuottamaa säästöä sähkölaskussa. Näin ollen voimala on ensin 12 vuoden mittaisen sopimuskauden ajan karkealla tasolla kustannusneutraali ja sen jälkeen tuottaa lähes ilmaista sähköä 30 - 40 vuotta pitkän elinkaarensa loppuun asti. Tähän hankintaan pääsevät mukaan kaikki Suomen kunnat, kuntayhtymät, kuntaomisteiset yritykset sekä seurakunnat koska tahansa seuraavan neljän vuoden aikana. Hankinnalla on siis hyvät mahdollisuudet kasvaa jopa usean megawatin kokoluokkaan. Kaikki mukaan nostamaan Suomea investointilamasta Kaikki Suomen kunnat kattava yhteishankinta ei tähtää pelkästään siihen, että saataisiin asennettua kerralla mahdollisimman paljon aurinkopaneeleita. Hanketta suunniteltaessa tärkeämpänä on pidetty sitä, että voimaloita saataisiin mahdollisimman moneen kuntaan läpi Suomen ja mahdollisimman näkyville paikoille. Kun kunnat saavat omakohtaista kokemusta aurinkovoimaloista, on esimerkiksi rakennusvalvonnan helpompi neuvoa kysymään tulevaa kuntalaista asiasta. Kunnan kiinteistössä olevaan aurinkovoimalaan on myös pääsääntöisesti helpompi päästä tutustumaan kuin omakotitalossa olevaan. Moni kunta suunnittelee myös laittavansa voimalan tuotantotiedot nettiin, jolloin asukkaat pääsevät tutustumaan alueensa todellisiin tuotantolukuihin. Tällä tavoin aurinkovoimalakokemuksia levittämällä ja tietoa lisäämällä megawatin tilaus voi synnyttää uutta kysyntää useiden kymmenien megawattien edestä. Samalla se voi innostaa ihmisiä myös muihin energiainvestointeihin.


21

Yritysneuvoja Katariina Oikarainen Katariina Oikarainen toimii projektipäällikkönä ja yritysneuvojana Ukipolis Oy:ssä. Hänen päätehtäviä on auttaa Vakka-Suomen alueen yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä ja elinvoimaisuuden parantamisessa sekä hyvän tukiverkoston luomisessa yritysten avuksi. Hän tuli Ukipolikseen vuonna 2008 käynnistämään Yrityshautomoa. Kahden vuoden hanke sai lisävuosia. Uusia mielenkiintoisia yritysten kehittämishankkeita on vuosien saatossa käynnistynyt, joten vuosia onkin vierähtänyt jo kahdeksan Ukipoliksen palveluksessa. Toivottavasti niitä on tulevaisuudessa edelleen, Oikarainen toteaa. Kysymykseen saako digitalisoituva ja vauhdilla uudistuva yritysympäristö riittävästi rahoitusta? Katariina Oikaraisen mielestä on tärkeää varmentaa myös niiden organisaatioiden resurssit ja kehittyminen, jotka ovat auttamassa yrityksiä kehittymään. Ymmärrämmekö me sitä vauhtia, jolla maailma on nyt kehittymässä? Löytävätkö yritykset uusia toimintatapoja, palveluita tai tuotteita omien toimintojensa kehittämiseen? Miten huolehdimme ettei toiminta niin yrityksissä kuin palveluita tuottavissa organisaatioissa jäisi dinosaurusasteelle ja joutuisimme toteamaan, että maailma meni jo? Oikarainen uskoo paikalliseen ja seudulliseen neuvontaan ja toivoo panostuksia jatkossa-

kin, jotta tiedon saaminen, jalkauttaminen ja hyödyntäminen seutumme yrityksissä varmistuisi. Tällä hetkelläkin Ukipoliksessa on suunnitteilla hankkeita elinkeinoelämän kehittämiseen, kasvuun ja monipuolistamiseen. Hankkeista jää aina tietoa alueelle yrityksiin ja muihin organisaatioihin. Harvalla yrityksellä on resursseja lähteä itse etsimään maailmalta uusia ajatuksia tai ideoita. Entäpä jos ne tuotaisiinkin keskitetysti tänne seudulle, jolloin mahdollisuus törmätä johonkin uuteen helpottuu ja kynnys kehittämiseen madaltuisi. Uuden tiedon, uusien avausten ja radikaalienkin ajatusten tuominen esille mahdollistuisi ja se on kehittymisen kannalta välttämätöntä, Oikarainen toteaa. Tänä päivänä yrityksissä on tahtoa erilaiseen kehittämiseen ja yhteiseen toimintaan. Tämä ilmeni Ukipolis Oy:n tekemässä Teknologiaa Teollisuuteen kartoitushankkeessa. Kartoituksessa ilmeni tahtoa mm. teknologiatason nostamiseen, yhdessä ideoimiseen, yhteishankintoihin ja verkostoitumiseen. Samassa kartoituksessa ilmeni myös muita tarpeita, joiden perusteella olemme hakemassa teollisuuden yrityksille suunnattua kehittämishanketta eri rahoituslähteistä, Oikarainen kertoo. Vauhdilla muuttuva yritysympäristö koetaan pääsääntöisesti yrittäjien

Ukipolis Oy palvelee yrittämiseen, yritystoiminnan aloittamiseen, kehittämiseen, rahoitukseen sekä yritystukiin liittyvissä kysymyksissä

keskuudessa positiivisena ja kiinnostavana sekä mahdollisuuksia tuovana. Laitilassa on hyvä esimerkki muuttuvasta ympäristöstä, Kasitien yrityspuisto valtatien varrella. Puiston maaperästä osa on soista ja pehmeää. Siihen ei voi rakentaa normaalia teollisuutta. Yhtenä vaihtoehtona on mietitty paikan hyödyntämistä aurinkovoimaloille. Suunnitelma on kehitteillä ja yritysmaailma tutkii mukaantuloaan hankkeeseen. Nämä ovat mielenkiintoisia avauksia. Näin löydetään uusia ratkaisuja sen sijaan, että emme tekisi mitään ja voivottelisimme, Oikarainen pohtii.

Katariina Oikarainen toimii pääosin pk-yritysten apuna. Seudun kehittymisen kannalta on tärkeää, että suuret yritykset voivat hyvin ja kehittävät toimintaansa. Samalla PK-yrityksetkin kehittävät toimintaansa. Yhteiskunnassa tarvittaisiin tässä muutostilanteessa enemmän yhteistyötä yhteiskunnan kaikkien eri tasojen, kuten julkisyhteisötoimijoiden, päättäjien ja yrittäjien kesken. Minä uskon yhteistyöhön, Oikarainen toteaa haastattelun lopuksi. Mauri Tenhonen

Vakka-Suomen musiikkiopistossa tapahtuu TULOSSA TAMMIKUUSSA 2017

ILTAMUSIIKKI-KONSERTIT SYYSKAUDELLA 2016

NÄPPÄRISTI VAKKA-SUOMESSA

Kaikki konsertit alkavat kello 18.00

Pelimanniguru Mauno Järvelä pitää suuren suosion ympäri Suomea saavuttaneen Näppärikurssin Laitilassa 27.-29.1.2017. Tarkemmat tiedot ilmoittautumisohjeineen musaopiston nettisivuilla marraskuussa. Kurssille voi osallistua kuka tahansa, soittimesta tai taitotasosta riippumatta ikään katsomatta. Näppärästi Vakka-Suomessa on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

KONSERTTIMATKA TURUN KONSERTTITALOON TORSTAINA 1.12.2016

MUISTA MYÖS NÄMÄ KONSERTTIMME ti 1.11. ma 7.11. la 12.11. su 20.11. ti 29.11. ke 30.11. to 8.12.

klo 18.00 klo 18.00 klo 16.00 klo 16.00 klo 18.00 klo 18.00 klo 18.00

Kummitusjuttu-lastenkonsertti Laitilan kaupungintalolla Kummitusjuttu-lasten konsertti Uusikaupunki, Crusell-sali Laulumusiikin konsertti Laitilan kaupungintalolla Pihlajamaa-konsertti Laitilan opistotalolla Musiikkiopiston sinfonietta, Uusikaupunki, Seurakuntakeskus Musiikkiopiston sinfonietta, Laitilan kaupungintalo Suomalaisen musiikin päivän konsertit Laitilan kaupungintalolla ja Uudenkaupungin seurakuntakeskuksessa

LOKAKUU ma 17.10. ti 18.10. ke 19.10. to 20.10. pe 21.10. ma 31.10.

Pyhäranta, Ihoden koulu Uusikaupunki, Raatihuone Taivassalo, Nuorten koti Vehmaa, Seurakuntatalo Laitila, Kaupungintalo Kustavi, Kunnantalo

MARRASKUU ke 9.11. to 10.11. ma 21.11. pe 25.11.

Uusikaupunki, Raatihuone Laitila, Kaupungintalo Laitila, Kaupungintalo Uusikaupunki, Raatihuone

JOULUKUU ma 12.12. ti 13.12. to 15.12. ma 19.12. ti 20.12. ke 21.12.

Kustavi, Kunnantalo Pyhäranta, Ihoden koulu Vehmaa, Seurakuntatalo Taivassalo, Nuorten koti Laitila, Kaupungintalo Uusikaupunki, Uusi kirkko

MUSIIKKI ON AIVOJEN KUNTOSALI! Musiikkileikkikoulutoimintamme on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja meillä musaopistossa on sekä perhe- että leikkiryhmiä. Ryhmiin voi ilmoittautua soittamalla musiikkiopiston toimistoon. Muskaritarjontaamme voi kokonaisuudessaan tutustua osoitteessa www.laitila.fi/palvelut/opetus/vakka-suomen-musiikkiopisto/


Finess Energy Oy Läntinen Pitkäkatu 21-23 20100 Turku, Finland

Puh. 020 7569 940 info@finess.fi www.finess.fi

ECOVALO LED-ULKOVALAISTUS Myynti ja markkinointi Mauri Drufva Puh: 050 3278061 www.artequa.com

ARTEQUA OY

Finlaysoninkuja 13, 33210 Tampere

Puistovalaistusta Vantaalla kotimaisilla Ecovalo LED-valaisimilla


23

Parempi veden laatu Haavaisten vesialueelle Perustaminen Haavaisten Vesiensuojeluyhdistys ry perustettiin keväällä 2006. Ideana perustamiseen oli veden laadun heikkeneminen. Lähdettiin hoitamaan asiaa niin, että haettiin kartoitusrahaa. Sitä saatiin ELY:stä 20 000 €. Sen avulla suoritettiin vuonna 2007 vesinäyte-, valuma-, kalasto- ja kasvistokartoitus. Todettiin, että suunnitteluun on helpommin saatavissa hankerahaa kuin toteuttamistoimiin. On pyritty toimimaan kartoituksen mukaan, koska yhdistyksen toimijat ovat maallikoja. Alussa päätettiin, että työ suunnataan kahtaalle veden virtauksen parantamiseen ja valumien poistamiseen. Alkutyö on tehty veden virtauksen parantamisessa. Tässä on tukeuduttu myös Åbo Akademin asiantuntijan Johanna Mattilan lausuntoon.

Kymmenkunta ruoppausta Nettisivuilla www.haavaistenvesiensuojeluyhdistys.fi näkyvät kohteet, joissa on tehty ruoppauksia - yhteensä kymmenkunta. Joka vuosi on tehty myös ruovikonja pohjakasvillisuuden poistoa, sekä koneellisesti että talkootyönä. Kun tehdään talkootyötä, on mukaan tullut myös sosiaalinen puoli. Jäsenistö on tutustunut toisiinsa. Kohdealue on lähes suljettu vesialue, joka rajoittuu lännessä Pörkinrauman kapeikkoon ja pohjoisessa Vohlon siltaan. Mökkejä alueella on noin 300 ja jäseniä yhdistyksellä on hieman alle 150. Nyt on tehty ne ruoppaukset, jotka alun perin ajateltiin tehdä. Leader-rahoitus saatiin viideksi vuodeksi ajanjaksolle 2008-2013. Omarahoitusta hoidettiin talkootunneilla, joita syntyi satoja.

Kosteikkoja parannetaan

Vähä-Hakulan kosteikko tehtiin pilottihankkeena kolme vuotta sitten.

Myllyojan osalta on kosteikkosuunnitelmat tehty, ja seuraavaksi haetaan yhteistyössä maanomistajan kanssa kosteikon rakentamiseen hankerahaa. Tekeillä on myös Karkunojan kosteikko, johon pyritään nyt ensi vaiheessa saamaan suunnittelurahaa.

Tienpenkereitä korjataan Virtaamien lisäämisessä on kaksi ongelmakohtaa. Vohlon 350 metrin tiepenger, johon alun perin tehtiin vain viisi metriä leveä silta-aukko. Tämä perustui vuoden -68 vesioikeuden päätökseen. Myöhemmin penkereeseen on tehty pari metriä leveä siltarumpu. Veden virtauksen parantamiseksi pyritään saamaan penkereeseen uusi leveä silta-aukko. Siitä tehtiin hakemus ELY:lle. Hakemuksessa pyrittiin myös saamaan penkereen molemmille puolille mittauspisteitä, joilla voitaisiin todentaa virtausten parantamisen tarve. Hakemus tyrmättiin ELY:ssä. Toinen veden virtausta haittaava penger on Tuppiluodon tiellä mantereen ja Haavaisten saaren välissä

Haavaisten siltaa uusitaan Haavaisten siltahankkeeseen saatiin Ravakan kautta ELY:ltä rahaa siten, että yhdistys vastaa uuden sillan suunnittelusta, työn johdosta ja valvonnasta ym. Siltahankkeen toteuttamisesta vastaisi Tuppiluodon yksityistien hoitokunta. Aiesopimus on tiekunnan kanssa tehty ja siltasuunnittelijan kanssa on tehty sopimus. Suunnittelija on aloittanut työnsä ja pian päästään harkitsemaan sillan tyyppiä. Molempien uusien siltojen tarve käy selvästi ilmi ELY-keskuksen oman asiantuntijan Mirja Koskisen vuonna 2001 tekemästä Varsinais-Suomen tiepengerinventoinnista, jossa näiden kahden siltapenkereen ”aukaisu” on merkitykseltään asetettu tärkeimpään ja kiireellisimpään luokkaan.


24

Energian säästöä oikealla tekniikalla Aurinkoenergian hyödyntäminen

Tarkka ja älykäs lämmityksen ohjaus

Valo-ohjaukset liiketunnistuksella, hämäräkytkimellä, kelloohjauksella Alinenkatu 19, Uki 02 848 4600 www.telmarin.fi

32

Vakka-Service Oy on monipuolinen paikallinen yritys, joka on perustettu toukokuussa 2010.

Alpha innotec -maalämpöpumput ja varaajat valmistetaan Saksassa, ja ne tuo maahan Suomeen Scanvarm Oy. Lue lisää! http://www. scanvarm.fi/fi/tuotteet/tuoteryhmat/maalampopumput. Meiltä saat lisäksi kaikki tarvittavat asennustarvikkeet maalämpöpumpun asennukseen.

Ilmalämpöpumppu koostuu kahdesta yksiköstä: sisäyksiköstä ja ulkoyksiköstä.Kompressori tuottaa tarvittavan paineen kierrättämällä yksiköiden välillä kylmäainetta. Ulkoyksikössä kylmäaine höyrystetään ja höyrystyessään kylmäaine sitoo tehokkaasti lämpöenergiaa itseensä.

Sorvarintie 1, 23500 Uusikaupunki 02-8415100 info(at)vakkaservice.fi

Oilonilta löytyy monipuolinen valikoima polttimia pientalojen ja kiinteistöjen lämmittämiseen. Bioöljyt ovat tulossa voimakkaasti markkinoille. V. 2010 toimitettu lämmitysöljy sisältää 3 % biokomponenttia. Oilonin öljypolttimissa voidaan käyttää jopa 100 % bioöljyä vain suutinta vaihtamalla.

Ouman Oy valmistaa älykästä ja helppokäyttöistä kiinteistöautomaatiota. Ouman Oy on saavuttanut lämmönsäädön markkinajohtajuuden Suomessa. Menestyksen takana ovat asiakastarpeiden onnistunut täyttäminen, helppokäyttöisyys sekä tuotteiden tekninen edistyksellisyys ja luotettavuus.

Vakka-Servicen yrittäjinä toimivat Jukka Stenroos ja Marko Nieminen. Tarjoamme Teille laaja-alaista paikallista osaamista laitteiden huolto-, asennusja korjaustehtävissä. Palvelumme on suunnattu niin yksityisille, yrityksille, kunnille kuin myös teollisuudellekin. Vakka-Nuohous täydentää kokonaisuutta ja palvelut löydät sivuiltamme osiosta Vakka-Nuohous.


LIEDON MIKKELINMARKKINAT • 2015

1

Kun ideasi kantaa

Olet saanut kipinän yrityksen perustamiseen. Olet valmis luotsaamaan yrityksesi kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Olet löytänyt yrityksen, jonka haluat ostaa. Kun sinulla on suunnitelma ja haluat näyttää maailmalle, ota yhteyttä meihin. Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso nnvera.. Kun ideasi kantaa – hae rahoitusta meiltä.

Selkämeren kansallispuiston ystävissä voi HINKUhengessä vaikuttaa myös puiston tulevaisuuteen Kansallispuistojen tärkeänä tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus sekä antaa ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua luonnossa. Vuonna 2011 perustettu Selkämeren kansallispuisto ulottuu etelä-pohjoissuunnassa yhteensä noin 150 kilometrin matkalla kahdeksan kunnan alueelle Kustavista Merikarvialle. Välissä sijaitsevat Uudenkaupungin, Rauman ja Porin kaupungit, sekä Pyhärannan, Eurajoen ja Luvian kunnat. Kansallispuiston pintaala on 912 km², josta maata on 15 km². Virtuaalioppaassa (www.selkameri.fi) voit tutustua Selkämeren kansallispuistoon ja sen lähialueiden luontoon ja historiaan. Vuodenajasta riippumatta voi vaikka suunnitella tulevia retkiä. Oppaassa on esillä myös kansallispuiston ulkopuolisia kohteita. esim. Metsähallituksen pääosin omistama Vekaran saari ei ole Selkämeren kansallispuiston kaikille avoin retkeilykohde, sinne voi kuitenkin jo nyt lähteä retkelle virtuaaliselle geologiselle luontopolulle. Reitti koostuu seitsemästä kohteesta. Selkämeren vedenalainen luonto on runsas ja monipuolinen. Virtuaalioppaassa (www.selkameri.fi) pääset tutustumaan myös siihen, miltä näyttää Selkämeren vedenalainen maailma.

Tee perheretkellä luontokokemuksesta aistien leikki HINKU-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennys-

tä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Tähän tarvitaan paitsi energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa myös jokaisen omaa elämäntaparemonttia. Nykyään puhutaan downshiftaamisesta (kohtuullistaminen/leppoistaminen) tarkoittaen yksinkertaisesti sitä, että ihminen alkaa elää elämäänsä omien todellisten arvojensa mukaan. Päästövähennystä tavoittelevalle se merkitsee, että hän samalla suuntautuu pois ekologisesti kestämättömästä kulutuskisasta, jossa vertaillaan itseä naapuriin tai työtoveriin kulutushyödykkeiden omistajina. Kulutuskilpailun sijasta esim. luonnossa liikkuminen on helppo tapa lisätä fyysistä hyvinvointia ja rauhoittaa levotonta mieltä. Liikkua voi monin tavoin samalla kun nauttii luonnon äänistä, tuoksuista, maisemista tai tarkkailla eläimiä, kasveja ja kaikkea muuta mitä luonnossa tapahtuu. Selkämeren kansallispuisto tarjoaa mainiot puitteet luonnossa liikkumiseen sekä maalla että merellä. Sen eteläisten osien suuriin kohteisiin Isokariin, Katanpäähän ja myös Putsaareen järjestetään kesäisin opastettuja retkiä, mutta myös omatoimiseen retkeilyyn on täällä puistoalueita esim. lapsiperheille.

Maitse voi tutustua erämaiseen ulkomeriluontoon Pyhämaan Liesluodossa. Meritse löytyy saaristosta ulkomerelle ulottuva yhteys puistoon esim. Hummin alueen, Iso Harmaakarin, Sieskarien ja Kivikarien saarijonosta. Vaikka tarkastelemmekin ympäristöä usein ennen kaikkea näköaistin kautta, luonto tarjoaa kiinnostavia ärsykkeitä jokaiselle aistille. Lasten kanssa voi tarkkailla ympäristöä totutusta poikkeavalla tavalla, näin menetellen voi arkisestakin luontokokemuksesta tulla kokonaisvaltainen eri aistien kiehtova leikki. Silmien kautta aivomme saavat paljon informaatiota. Luonnon katselu voi rauhoittaa ja inspiroida. Yhdelle luonnon kauneutta on värikäs auringonlasku, toiselle syksyn maatuvat lehdet. Joskus on hyvä ottaa kuulokkeet pois korvilta ja virittäytyä uusille taajuuksille. Kun kännykän piippaukset ja kaupungin melu jäävät, korvilla kestää hetken tottua hiljaisuuteen, mutta pikkuhiljaa myös kuuloaisti terävöityy kuulemaan luonnon ääniä. Tuoksut puolestaan luovat välittömästi muistoja ja tunnetiloja, joten kannattaa antaa täysi huomio tällekin aistille, joka harvemmin on tietoisesti käytössä.

Makuaisti on tyydyttävä aisti, joka voi tarjota pienissäkin määrissä suuria hyvänolon tunteita. Luonnossa riittää maisteltavaa ja syötävää, metsät tarjoavat marjoja, sieniä ja villivihanneksia. Myös kaloja ja riistaa voi taitojen ja lain salliessa hyödyntää retkillä. Iho on kehon suurin elin, ja luonto tarjoaa sille lukemattomia erilaisia tapoja tuntea. Tuntoaistiin keskittymällä on luonnossa helppo rauhoittua, aistia kylmää tai lämmintä, paistetta tai sadetta, sileää tai karheaa, vahvaa tai haurasta.

Tervetuloa mukaan Yhdistyksemme Selkämeren kansallispuiston ystävät ry rakentaa kumppanuutta Selkämeren luonnosta ja kulttuurista kiinnostuneiden yhteisöjen ja tavallisten kansalaisten välille. Yhdistyksellä on hyvät suhteet kansallispuistoa hoitavaan Metsähallitukseen. Ystävien joukkoon kannattaa liittyä. Saat ensikäden tietoa kansallispuiston kehityksestä, voit osallistua retkille ja samalla pääset HINKU-hengessä vaikuttamaan Selkämeren tulevaisuuteen. Ota yhteyttä! Ilmo Suikkanen, vpj Selkämeren kansallispuiston ystävät ry ilmo.suikkanen@uusikaupunki.fi Kustavissa yhteyshenkilönä on yhdistyksen hallituksen jäsen Jarmo Mäntynen jarmo.mantynen@kustavi.fi (Lue lisää: selkamerenystavat.fi).


Uudenkaupungin 1. apteekki

Uudenkaupungin 1. apteekki Alinenkatu 28, 23500 Uusikaupunki Puh: 02 842 6200 info@uginvanhaapteekki.fi Apteekkimme palvelee parillisina viikkoina arkisin klo 8:30 - 18:00 Parittomina viikkoina arkisin klo 8:30 - 20:00, la klo 9 - 15 su ja juhlapyhinä klo 11 - 15


27

Materiaalikierrätyksellä päästöt kuriin Styrox-tuotevalmistajan huoli jätteestä synnytti kierrätysyrityksen. Nyt styroxin keräily mahdollistaa pienemmän hiilijalanjäljen myös muille yrityksille. Laitilalainen Sulotek Oy valmistaa kuumalankatekniikalla tuotteita EPS -muovista eli styroxista kuudessa eri kovuusluokassa. Pehmeimmästä valmistetaan mm. elektroniikkalaitteiden pakkauspehmusteet ja kovimmasta kuljetuskiiloja paperiteollisuuden tarpeisiin. Yritys sai alkunsa vuonna 2011 Ukipoliksen Yrityshautomon kautta. – Yritysidean isä, yhtiökumppanini Ilkka Rämänen on nyt jäänyt eläkkeelle. Hänen ideoimansa omavalmisteiset koneet mahdollistavat leikkaamisen millin kymmenysosan tarkkuudella, kertoo yrittäjä Santeri Sulo. Alkuun vain eristeitä ja pakkausmateriaaleja valmistanut yritys kasvaa etenkin fantasiarakentamisen ja 3D-tuotesuurennusten puolella. Osa suunnitellaan alusta saakka itse.

Mm. Burger King -ravintoloiden ulkopuolella olevat jättiranskalaiset sekä Tartu mikkiin -ohjelman mikki ovat lähtöisin Sulotekin verstaalta. Nyt 5 ihmistä työllistävä yritys pyrkii lisäämään omien tuotteiden suunnittelua ja valmistusta tulevaisuudessa.

– Olemme valmistaneet mm. oikean kokoisen elefantin ja lasten kiipeilyseinän laivateollisuuteen. Puu- ja metalliverstaan, maalaamon sekä osaavan työvoiman vuoksi tuotteet voidaan pinnoittaa iskunkestäviksi tai niihin voidaan lisätä esimerkiksi puu-, valotai vesielementtejä – mielikuvitus on rajana. Olemme saaneet näin jalansijaa myös kansainvälisillä markkinoilla.

Omat ja muiden jätteet kiertoon Styrox tulee Termisolin Vammalan tehtaalta. Kuukaudessa kahden leikkuukoneen läpi menee noin 300–400 kuutiota tavaraa. Tämä tarkoittaa myös valtavaa määrää leikkuujätettä. – Alusta saakka mietitytti, mitä leikkausjätteelle tehtäisiin. Otin yhteyttä Helistölän Jarnoon, ja hän näki heti mahdollisuuksia, Sulo kertoo. Niin syntyi Suomen suurin styrox-jätteen keräilyyn ja käsittelyyn keskittynyt yritys PS-Processing Oy. Suurin asiakasryhmä ovat kala-alan yritykset, joille styroksiset kalalaatikot ovat iso ympäristötaakka. Keräily auttaa saamaan materiaalin uusiokäyttöön. – Sulotekissa 100% leikkuujätteestä menee kierrätykseen. Kalayritykset hyötyvät kierrättämisestä, koska se laskee heidän tuotantoketjunsa kokonaispäästöjä. Kalalaatikkojen kierrätys on merkittävä ekoteko. Styroksia kerätään ympäri Suomen ja uudelleenkäsittelyyn se päätyy ulkomaille. PS-Processing sai vuonna 2014 Valonian ympäristöteko -palkinnon. Tänä vuonna yrityksen tavoite on kierrättää styroxia 600 000 kiloa eli 1 200 puoliperävaunurekallista. – Jos materiaali mitataan kalalaatikoina, jotka olisivat päätyneet

Santeri Sulo kertoo, että PS-Processing pyrkii lähivuosina aloittamaan myös styrox-jätteen jatkojalostuksen. Näin materiaalia voitaisiin myydä kotimaan markkinoille. Sulotekin valmistama ruuvi on menossa Tampereelle Alihankintamessuille.

polttoon tai kaatopaikalle, niin hyödyt on mitattavissa useamman tuulivoimalan tuotannolla. Sulotekilla itsellään on nyt kaksi pienempää kierrätyslaitetta, jolla pakataan styroksia tiiviimpään muotoon. Yritys on hakenut Leader Ravakalta investointitukea, jotta se saisi hankittua suuremman kierrätyslaitteiston. – Tuotanto on laajenemassa etenkin fantasiaelementtien osalta. Pyrimme panostamaan entistä enemmän myös omaan tuotekehitykseen. Kierrätyksestä ei saa tulla pullonkaulaa. Uudet tuotantotilat on jo katsottuna. Nyt onkin halukkaalle tarjolla omakotitalo ja 1000 neliötä tuotantohallitilaa Laitilan Haukan kylässä. Omaa yritysideaa kehittämään siis!

Yrittäjä, hae tukea ideallesi! Leader Ravakka auttaa alueensa asukkaita viemään omia kehittämisideoitaan eteenpäin. Ravakan kautta mikroyritykset voivat hakea Leader-yritystukia. Tukien tarkoitus on parantaa yritysten kannattavuutta ja luoda uusia työpaikkoja maaseudulle. Investointitukea voidaan myöntää yritystoiminnan aloittamisen, laajentamisen ja kehittämisen edellyttämiin investointeihin. Tukea voi saada esim. toimitilojen,uudenkaluston,patenttien tai valmistusoikeuksien hankintaan. Perustamistukea voidaan myöntää aloittavan yrittäjän 1. yrityksen perustamiseen tai liiketoimintaansa uudistavalle toimivalle yritykselle. Edellytyksenä on toteuttamiskelpoinen liiketoimintasuunnitelma. Tuen hakijan tulee olla vähintään 18-vuotias, yläikärajaa ei ole. Tuki on pääsääntöisesti 20 % hyväksyttävistä arvonlisäverottomista kustannuksista. Minimi-investointi on 10 000 €. Aineellisia investointeja suunnittelevat voivat hakea tukea myös investoinnin toteutettavuustutkimukseen. Lisäksi tukia myönnetään yritysryhmähankkeisiin sekä yhteistyöhankkeisiin. Lue lisää www.ravakka.fi tai ota yhteyttä Ulla Kallioon: ulla.kallio@ravakka.fi/0440-344345. Kaikki Ravakan neuvontapalvelut ovat maksuttomia. Leader-tuki koostuu EU:n, valtion ja kuntien rahasta. Rahoituksen myöntämisestä päättää Leader-ryhmän hallitus ja päätöksiä ohjaa paikallinen Loisto-strategia.

Teksti ja kuvat: Mimmi Virtanen/ Leader Ravakka PS-Processingin osalta seuraava tavoite on saada kierrätyslaite keräilyrekan yhteyteen niin, että jätteen prosessointi voitaisiin tehdä paikan päällä syntypaikkalajitteluna. Tämä tehostaisi kierrätystä entisestään. Yritys on saanut investointiin rahoituksen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.


Kaukolämmöstä jopa 95 % uusiutuvilla lähteillä

KPA-voimalaitos

Puolet polttoaineesta tulee kokopuuna lähinnä Lounametsältä tontille, jossa se haketetaan. Puolet tulee valmiina hakkeena, ja vähän turpeenakin.

Polttoaine ohjataan alkuvaiheiden jälkeen siilon kautta kattilaan, jonka lämpötila on 850 astetta. Siitä saadaan yli sata-asteista vettä.

Päästöt vähenivät 92 %

Kun me teimme kiinteäpolttoisen kattilalaitoksen, niin tasemielessä olemme vähentäneet raskaan polttoöljyn käyttöä 92 %. CO2 päästöt ovat vähentyneet meidän lämmön tuotannossa kaksi kolmasosaa. Ennen Biolinjan kanssa allekirjoitettua sopimusta tuotettiin lämmöstä kotimaisella polttoaineella 90 %, ja uusiutuvilla lähteillä 80 %. Kun Biolinja ryhtyy toimittamaan biokaasusta polttamallalämpöä meidän kaukolämpöverkkoon, niin meidän kotimaisten polttoaineiden osuus nousee 97-98 prosenttiin, ja uusiutuvien osuus jopa 95 %:iin meidän lämmönhankinnasta. On harvinaista, kun sekä kotimaistenettä fossiilisten osuus on yli 90 %. Biolinjan lämmöntoimitus alkaa marraskuun loppuun mennessä tänä vuonna ja määrä on vuositasolla jopa 20 000 Mwh. Kun lämmön kokonaishankinta on 140 000 Mwh, niin määrä on siitä 1314 prosenttia. Määrä vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ja on mitä parhain siihen tarkoitukseen.

Biolinjan kanssa löytyi synergia

Biolinjan kanssa löydettiin nopeasti synergiaetuja molemmin puolin, he löytävät kasvaneelle biokaasulle käyttökohteen, ja me korvataan sillä fossiilisia polttoaineita. Kun maalämpö käyttää sähköä kolmasosan tarvittavasta kaukolämmön määrästä niin voidaan verrata uusiutuvan energian käyttöä näiden kahden välillä. Suomessa tuotetusta sähköstä n. puolet on tuotettu uusiutuvalla energialla.

käyttää sähköä 8 000 kWh vuodessa. Jos omakotitalo on kaukolämmössä, se käyttää n. 20 000 kWh vuodessa. Tuosta maalämmön käyttämästä sähköstä 4 000 kWh on fossiilisilla tuotettua energiaa ja kaukolämmön energiasta Uudessakaupungissa sitä on vain 2 000 kWh.

Ei pelkästään uusiutuvaa

Maalämpöhän ymmärretään niin, että se olisi pelkästään uusiutuvaa energiaa. Sitähän se ei ole kun se lisää merkittävästi sähkön kulutusta ja sen tuotanto ei Suomessa ole tehty uusiutuvalla lähteellä vaan ainoastaan puolet sähköstä Suomessa tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Maalämpö öljylämmitykseen verrattuna on toki erittäin kannattavaa mutta kaukolämpöön verrattuna kun otetaan huomioon kaikki muutokseen liittyvät asiat, päästään teoreettisesti n. 13 vuoden korolliseen takaisinmaksuaikaan. Käytännön kokemusta maalämpöpumpuista on kuitenkin vasta alle kymmenen vuotta. Uudessakaupungissa on joitakin kerrostaloja siirtynyt maalämpöön. Sitä en ole oikein ymmärtänyt koska ympäristöystävällinen kaukolämpö on paikallisesti tuotettua. Uusiutuvalle energialle ei tulevaisuudessa ole vaihtoehtoja. Ihmiset tekevät helppoja ratkaisuja, kun vaihtoehtona olisi olemassa olevan tiedon olevan hyödyntäminen järkeä käyttämällä. Tulevaisuudessa ei ole montaa erilaista vaihtoehtoa. Se vaihtoehto on uusiutuva energia, jossain muodossa.

Biojäte ajetaan bioseparaattoriin, jossa erotelaan pakkausmateriaalit, raudat, kivet ja metalli. Materiaalia tulee Lounais-Suomen jätehuollolta, Rauman seudulta ja Uudestakaupungista sekä Laitilasta n. 80 tonnia päivässä.

Pyramidien näköiset säiliöt ovat mädätysjäännöstä varten. Niissä mädätysjäännös viipyy sen aikaa kunnes se kuljetetaan ravinteiksi pelloille Ari Murtoniemi on Biolinjan käyttöpäällikkö

Maalämpö ja kaukolämpö

KPA-voimalaitoksen tuottamasta lämmöstä huomattava osa menee autotehtaalle. Määränä sillä voidaan lämmittää 5000 omakotitaloa

Maalämpöratkaisuissa energia tehdään sähköllä, ja siitä 50 prosenttia on uusiutuvia. Uudenkaupungin kaukolämmön tuotannossa uusiutuvia on reilusti yli 90 prosenttia, niin meidän kaukolämpö on ympäristöä kohtaan ystävällisempää kuin maalämpö. Se on aika harvinaista alalla. Suhteet ovat samat missä käyttökohteessa tahansa, mutta jos esimerkiksi normaalikokoisessa omakotitalossa on maalämpö, se

Mika Salo on VSV Energia Oy:n tuotantojohtaja

Takimmainen iso säiliö on reaktori jossa biokaasu muodostuu. Sieltä kaasu siirtyy puolipallon muotoiseen kaasuvarastoon ja sieltä hyötykäyttöön.


Hinku VI