5 minute read

Ajankohtaista

4/22

AJANKOHTAISTA

PUUKAUPPA

1Hinnantarkistusetu on jälleen voimassa

UPM Metsän kumppaniasiakkaan hinnantarkistusetu poistaa huolet puukaupan ajankohdasta. Sinun ei tarvitse odottaa parasta mahdollista puunhintaa, vaan voit ajoittaa puukauppasi metsänhoidollisesti tärkeimpään hetkeen.

Hinnantarkistusetu on voimassa, kun teet puukaupat joulukuun ja toukokuun välisenä aikana. Hinnantarkistusjakso alkaa kaupantekopäivästä ja jatkuu syyskuun loppuun asti.

Jos hinta on noussut kyseisissä puutavaralajeissa tarkastelun aikana, saat sopimushinnan päälle hyvitystä alkuperäisen hinnan ja korkeamman hinnan erotuksen verran. Hyvitystä maksetaan mittaustodistuksella.

upmmetsa.fi/kumppanuus

METSÄNHOITO

2Varaa nyt ensi vuoden terveyslannoitukset

METSÄN terveyslannoituksella maaperään lisätään ravinteita, jotka parantavat puuston kasvua ja parantavat metsän terveyttä.

Terveyslannoituksissa metsään levitetään tuhkalannoitetta tai boorilannoitetta. Terveyslannoitukselle on usein tarvetta esimerkiksi turvemailla, joissa puuston kasvua rajoittaa kaliumin, fosforin tai boorin puute.

Boorinpuutoksen tunnistaa parhaiten puiden latvojen pensastumisesta. Terveyslannoituksiin on saatavilla Kemeratukea, jonka hakeminen sisältyy palveluumme.

Turvemaiden tuhkalannoitus korjaa ravinnepuutokset ja kiihdyttää typen vapautumista maaperästä puuston käyttöön. Tuhkan käyttö metsän lannoituksessa edistää paitsi puuston kasvua ja

UPM KUVA

Turvemaiden tuhkalannoitus korjaa ravinnepuutokset.

TALVI ON TÄÄLLÄ. Samalla kun nautit pimeistä illoista kotisohvalla tunnelmoiden voit miettiä, olisiko nyt hyvä hetki tilata terveyslannoitukset ensi vuodelle. Opi myös uutta luonnon monimuotoisuudesta ja turvallisesta liikkumisesta metsässä.

• hiilensidontaa myös kiertotaloutta, sillä se vähentää kaatopaikoille päätyvän tuhkan määrää.

Metsän lannoituskulut voi vähentää metsätalouden verotuksessa.

upmmetsa.fi/metsanlannoitus

VERKKOPALVELU

3Hyviä uudistuksia UPM Metsä verkkopalvelussa

UPM Metsä verkkopalvelun karttatoiminnallisuuksia on parannettu saamamme palautteen perusteella.

Nyt esimerkiksi kartan saa avattua palvelussa koko ruudun kokoiseksi ja kuvion puustotiedot sekä ominaisuustiedot voi tulostaa. Tiedot voi jatkossa tallentaa CSVtaulukkomuotoon ja kuviokartan voi tallentaa kuvatiedostoksi. Lisäksi kuviokortille on tuotu näkyviin kuvion aiempi toimenpidehistoria.

Kuviokortin tietojen aukeamispaikkaa on muutettu siten, ettei käyttäjän tarvitse enää liikkua sivulla ylös ja alas tietoja tarkastellessaan. Myös puustotiedot ovat nyt näkyvissä niin, ettei niitä tarvitse erikseen avata.

Kartan mittakaava pysyy ennallaan valittaessa, ja kartan numeroita on muotoiltu selkeämmiksi. Myös kartan zoomaustoimintoja on parannettu sekä pöytätietokoneen että mobiilin käyttöliittymässä.

Kokonaan uusi työkalu palvelussa on alueen ja matkan mittaus, jolla on helppo mitata kohteita verkkopalvelun kartalla. Mittauksen rajoja voidaan muokata siirtämällä niitä hiirellä raahaamalla.

Verkkopalvelun veroosiossa on puolestaan jatkossa käytössä muistiinpanojen tallennus sekä tulostustoiminnot, joiden avulla käyttäjä saa verotietonsa tallennettua muistiin tietokoneelleen tai vaihtoehtoisesti tulostettua ne paperille.

upmmetsa.fi/verkkopalvelu

VESISTÖT

BIOREAKTORI PUHDISTAA VALUMAVESIÄ

Pohjois-Karjalan Polvijärvelle on rakennettu bioreaktori, joka voi vähentää merkittävästi vesistöjen ravinnekuormaa.

METSÄTALOUDEN vesistövaikutukset ovat tuoreen tutkimustiedon mukaan arvioitua suuremmat. Ravinteet valuvat ojitetuista metsistä vesistöihin pidempään kuin on luultu.

Hyvä uutinen on se, että ongelmaan on kehitteillä uusi ratkaisu. UPM on mukana hankkeessa, jossa suometsien valumavesiä käsitellään bioreaktorilla. Hanketta toteuttavat yhteistyössä järviyhdistys Pro Höytiäinen, Oulun yliopiston vesienergia ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö sekä suunnittelutoimisto Watec Consulting.

Pro Höytiäisen puheenjohtajan Kirsi Karhion mukaan vesistö on valuma alueensa näköinen, mutta sitä ei aina täysin ymmärretä. ”Suon tärkeä tehtävä on toimia vesivarastona, suodattimena ja lämmöntasaajana. Tämä on unohdettu, kun niitä on innolla ojitettu. Ympäröivä ekosysteemi kärsii siitä. Bioreaktorin tavoite on puhtaampi vesistö ja monipuolisempi luonto

Bioreaktorikenttä on valmistunut: vasemmalla olevassa reaktorissa on suodatinaineina biohiiltä ja lehtipuuhaketta, oikealla pelkkää lehtipuuhaketta. Keskellä on murskeella vuorattu eli eroosiosuojattu ylivirtaamaoja, jonka alkupäässä laskeutusallas.

Bioreaktoria rakennetaan. Ataaseen on asennettu putket ja kaivot, ja se on täytetty lehtipuuhakkeella, joka toimii reaktorin suodatinmateriaalina.

KIRSI KARHIO KUVA

ympäristö. Se tuottaa alueelle hyvinvointia ja elinvoimaa”, Karhio sanoo.

Bioreaktori sijaitsee maan alla PohjoisKarjalan Polvijärvellä, Suursuon valumaalueella. Suolta tulevan ojan molemmin puo”Suomi tarvitsee lin on kaivettu kaksi allasta, joihin suoojan vedet johdetaan putkia pitkin. vesistönsä Bioreaktoreiden materipuhtaina.” aaleina on käytetty lehtipuuhaketta ja biohiiltä. Kalvot varmistavat sen, ettei altaisiin päädy ulkopuolelta vettä tai muita materiaaleja. Routamatot taas estävät jäätymisen.

Puhdistustulosta arvioidaan vesianalyysein. ”Tavoitteena on, että turvepohjaisilla mailla olisi jatkossa vastuullista harjoittaa metsätaloutta. Suomi tarvitsee vesistönsä puhtaina.”

TUOTE

Uuden sukupolven vaneri

WISA BioBond on UPM:n kehittämä uusi liimausteknologia, joka vähentää entisestään uusiutumattomien energianlähteiden käyttöä.

WISA BioBondissa vähintään puolet vanerin liiman valmistukseen käytetyistä fossiiliperäisistä fenoleista korvataan puun omalla liima aineella ligniinillä.

Ligniini on kasviperäinen polymeeri, joka toimii kasvien soluseinämissä luontaisena sidosaineena. Noin neljännes puun kuivasta massasta on ligniiniä.

UPM on tutkinut jo vuosikymmenten ajan sen hyödyntämistä muun muassa hartseissa, liimoissa, biomuoveissa ja polyuretaaneissa.

WISA BioBond teknologia on ollut käytössä UPM:n WISAkoivuvaneritehtailla vuodesta 2017.

Nyt UPM aikoo ottaa teknologian käyttöön koko kuusivanerivalikoimassaan ensimmäisenä vanerinvalmistajana maailmassa.

Koska UPM:n kuusivanerituotteet ovat kevyitä ja lujia, ne sopivat erinomaisesti rakentamiseen.

Tuotteet on valmistettu vastuullisesti hoidetuissa metsissä kasvavasta puusta. Niiden vastuullisuuden voi todentaa kolmannen osapuolen ympäristötuoteselosteiden avulla.

wisaplywood.fi

Uusi liimausteknologia voi mullistaa vanerinvalmistuksen, sillä siinä käytetään fossiiliperäisten fenolien sijaan puun omaa liima-ainetta.

MUSEO

KUVA LUSTO

METSÄMUSEO ETSII TUKEA KORJAUKSEEN

Suomen Metsäsäätiön kohdennettu keräys Metsämuseo Luston puukorjausrakentamisen tueksi alkoi 1.10.2022, ja se päättyy 30.9.2023.

Vuoden aikana metsänomistajat voivat osallistua keräykseen puukauppojen yhteydessä kolmessa Saimaan seudun maakunnassa: Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa sekä Pohjois-Karjalassa.

Alueellisen keräyksen tavoitteena on tukea Luston peruskorjaushanketta ja etenkin lisätä puun käyttöä museorakennuksessa. Olemassa olevien puurakenteiden korjaamisen lisäksi peruskorjauksessa korvataan muita materiaaleja puulla.

Puumateriaalin näkyvämpi rooli Lustossa parantaa museon akustiikkaa ja tilaratkaisuja sekä lisää levollisuutta ja viihtyisyyttä näyttelytiloissa. Ensimmäiset rakennustyöt Lustossa alkavat joulukuussa 2022.

Metsänomistaja voi osallistua keräykseen puukauppojen yhteydessä maksamalla menekinedistämismaksun Suomen Metsäsäätiölle. Maksun suuruus on 0,2 % pystykaupan ja 0,1 % hankintakaupan loppusummasta.

Metsänomistajan lahjoituspäätöksen myötä myös UPM sitoutuu lahjoittamaan saman summan Metsäsäätiölle ja näin ollen lahjoitussumma kaksinkertaistuu. Maksu on metsänomistajalle verovähennyskelpoinen. metsasaatio.fi

HISTORIA

Kuningatar Elisabetilla oli aluksi metsäretkellä vääränlaiset kengät. Lohikeittolounaan jälkeen hänelle annettiin tukevammat jalkineet.

Kuningatar Elisabet metsäretkellä

ENGLANNIN kuningatar Elisabetin metsäretki vuoden 1976 valtiovierailulla Suomessa sai monet mediat kirjoittamaan asiasta tänä syksynä uudelleen, kun kuningatar kuoli.

Kuningattaren matkaohjelmaan kuului metsäpäivä, jonka aikana käytiin Serlachiuksen Kankaan paperitehtaalla ja silloisen Tehdaspuun eli nykyisen UPM Metsän hakkuutyömaalla. Työmaalla esiteltiin moottorisahan käyttöä sekä koneellista puunkorjuuta.

Uutiskuvien perusteella kuningattarella näyttää olleen metsässä liikkumisessa haasteita. Tämän Metsälehtikin huomasi: ”Kuningatar Elizabeth ei alkuun nauttinut metsäpolusta pikkukengissään, mutta kun hän sai lohisopan ja lättyjen jälkeen tukevat kävelykengät jalkaansa, savottaan tutustuminen sujui jo paljon leppoisammin”, lehdessä todettiin.

Retken järjestelyissä olivat mukana Tehdaspuun lisäksi muun muassa ulkoministeriö, presidentin kanslia ja IsoBritannian suurlähetystö. Myös Englannin hovi osallistui retkelle, ja kuningattaren edustaja kävi tarkastamassa reitin ennen vierailua.

Alun perin tarkoitus oli raivata metsään polut vierailijoiden kulun helpottamiseksi, mutta metsän piti kuulemma olla luonnollinen.

Järjestäjien kesken oli sovittu, että työmaalla noudatetaan alan turvallisuusmääräyksiä, joten vierailla pitäisi olla kypärät.

Kuningatar kantoi kypärää kädessään mutta ei kuitenkaan laittanut sitä päähänsä.

This article is from: