Hiililaskuri mittaa metsän ilmasto vaikutuksia

Ilmaston kannalta on olennaista, että metsät ovat terveitä ja kasvavat mahdollisimman järeää puuta. Hiiliennuste auttaa tarkastelemaan, kuinka metsässä tehtävät toimet vaikuttavat ilmastoon tulevaisuudessa.

TEKSTI SUSANNA CYGNEL | KUVAT UPM

ILMASTOKESKUSTELU metsien ympärillä käy vilkkaana: Sitovatko ne hiiltä ja jos kyllä, kuinka paljon? Miten metsää pitäisi hoitaa, jotta se olisi mahdollisimman tehokas hiilinielu? Millainen vaikutus ilmastoteoilla on metsän tuottavuuteen? Miten hakkuut pitäisi toteuttaa?

Muun muassa näihin kysymyksiin pyritään vastaamaan hiiliennusteella, jota UPM Metsä on testannut pilottihankkeena Länsi-Suomen yhteismetsässään.

Laskennan ansiosta metsänomistaja saa tulevaisuudessa tietoa metsänsä hiilitaseesta ja pystyy vertailemaan erilaisten metsänhoitotoimien ennustettuja ilmastovaikutuksia pitkällä aikavälillä.

Hiiliennusteen avulla voi esimerkiksi tarkastella, miten maaperän tai pystypuuston hiilivarasto kehittyy, sekä sitä, miten paljon hiiltä puutuotteet varastoivat.

Erityisen tärkeää on, miten eri hakkuutavat vaikuttavat kokonaisuuteen. ”Hiililaskennan tuloksilla metsänomistaja voi tarkastella oman strategiansa ilmastoystävällisyyttä”, sanoo metsävarallisuuspalveluiden tuotepäällikkö Heikki Kalvila UPM Metsältä. HIILENSIDONNAN laskeminen perustuu mallinnuksiin muun muassa siitä, miten puu kasvaa ja sitoo hiiltä kasvun eri vaiheissa ja miten hiili kiertää maaperässä.

Laskurissa huomioidaan maaperän ja puuston hiilivaraston muutokset, hakkuiden vaikutukset sekä esimerkiksi korjuun, kuljetuksen ja tuotannon päästöt. Hiilitaseeseen vaikuttavat myös puun ja puutuotteiden elinkaari loppukäytössä sekä korvaavuusvaikutukset, kun puusta valmistetaan tuote vaikkapa muovituotteen sijaan.

Länsi-Suomen yhteismetsän koelaskennan aikaväliksi otettiin sata vuotta. ”Tarkasteluajan tulee olla riittävän pitkä, jotta eri käsittelymenetelmiä voi verrata toisiinsa”, kertoo UPM Metsän tutkimus- ja kehityspäällikkö Janne Uuttera.

Koska hiilitaseen laskenta perustuu mallinnukseen, ennuste sisältää epävarmuuttakin. ”Yksi hiililaskennoissa ratkaistava kysymys on, miten hoidetuista metsistä tehdyissä ennustemalleissa pystytään ottamaan huomioon esimerkiksi ilmastomuutoksen aiheuttamat tuhoriskit”, Uuttera huomauttaa.

HIILILASKENTAPILOTIN esimerkissä tarkasteltiin Länsi-Suomen yhteismetsän jaksollista metsänkasvatustapaa, jossa tehdään uudistushakkuita metsän saavutettua kasvuhuippunsa noin 60–100 vuoden iässä.

Päätehakkuun jälkeen alue on jokin aikaa hiilen lähde, koska maasta ja hakkuujätteistä vapautuu hiiltä ilmakehään enemmän kuin vähäinen kasvillisuus ehtii sitoa. ”Metsänuudistamistoimet tulee tehdä ripeäsi päätehakkuiden jälkeen, jotta saadaan kasvupaikan puuntuotospotentiaali tehokkaasti käyttöön ja metsä kasvamaan. Alkuvaiheessa on tärkeää hoitaa taimikkoa oikea-aikaisesti, jotta vältetään tuottotappiot ja saadaan elinvoimainen puusto kasvamaan hyvin sekä sitomaan hiiltä”, Kalvila sanoo.

Metsän kestävän kasvun kannalta on eduksi, että elinvoimaisimmille puille annetaan tilaa kasvaa järeäksi ja arvokkaaksi puusadoksi. Pitkällä aikavälillä tavoitellaan metsän parasta kasvutuottoa, mutta toimet tekevät hyvää myös ilmastolle. ”Jalostetuilla siemenillä ja taimilla saadaan noin 10–30 prosenttia enemmän puuta kuin metsikkö-

siemenillä. Lisäksi lannoitus on hyvä keino parantaa puun kasvua”, Kalvila neuvoo.

ENTÄ minkälainen on Länsi-Suomen yhteismetsän hiilitase?

Kun metsän tiedot ja hoitostrategia syötettiin simulointiin, saatiin ilmastokestävyyden kannalta positiivisia tuloksia. ”Kuvatun kaltainen kestävä metsänkäsittelystrategia johtaa siihen, että puusto sitoo tehokkaasti hiiltä ja sen hiilivarasto pysyy hyvällä tasolla. Maaperän hiilivarasto kasvoi laskelmissa pitkällä aikavälillä”, Uuttera sanoo.

Kun puuta käytetään puutuotteisiin, niihinkin varastoituu hiiltä. Biopohjaiset tuotteet lisäävät metsänkäsittelyn myönteisiä ilmastovaikutuksia. ”Operaatioiden ja tuotannon päästöt ovat pitkän aikavälin tarkastelussa ainoat päästölähteet, mutta niidenkin vaikutus on hyvin pieni ilmaston kannalta positiivisessa kokonaisuudessa”, hän lisää.

Hiiliennustepalvelua kehitetään pilottilaskennan perusteella. Se ei ole vielä metsänomistajien saatavilla.