Onko metsäenergia yksi ratkaisu energiakriisiin?

Suomen metsissä on runsaasti hyödyntämätöntä metsäpolttoainetta, sillä harvennuksia on jätetty tekemättä jopa yli miljoonan hehtaarin alueelta. Metsäenergian myynti saattaa nyt elpyä Venäjän tuonnin ehtymisen ja energiakriisin takia.

TEKSTI JOSE RIIKONEN | KUVA UPM

VENÄJÄN puuntuonnin ehtyminen ja energiakriisi ovat lisänneet kotimaisen energiapuun tarvetta. Onko metsäenergian myyjillä nyt paikka tehdä nopeaa tiliä? ”Useinhan puukauppaan kuuluu jonkinlainen ennakkomaksu, mutta raha liikkuu vasta korjuun jälkeen. Nykytilanteessa aika kaupanteosta korjuuseen voi olla lyhytkin, mutta voi siihen mennä parikin vuotta”, sanoo Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson. ”Metsäenergian hinta on noussut, mutta niin ovat hakkeen tuotantokustannuksetkin eli korjuu, haketus, kuljetus ja kantohinnat.”

FREDRIKSSON nimittää metsästä saatavaa energiaa mieluiten metsäpolttoaineeksi. ”Jotkut ajattelevat, että metsäenergia tarkoittaa kaikkea poltettavaa puuta. Itse olen pitänyt metsäpolttoainetta hyvänä terminä. Se tarkoittaa puuta, jota tuodaan metsästä nimenomaan energiakäyttöön.”

Sellainen puu on pääasiassa hakkuutähdettä, pienpuuta ja kantopuuta – siis puuta, jolla on muilla puumarkkinoilla heikko kysyntä.

Metsäpolttoainetta voidaan käyttää esimerkiksi CHP-laitoksissa eli sekä lämpöä että sähköä tuottavissa laitoksissa, joissa on aiemmin käytetty kivihiiltä tai turvetta.

HARVENNUSPUU olisi loistava metsäpolttoaineen lähde, mutta harvennuksia ei ole tehty riittävästi. Taloudellinen kannustin ei ole ollut niin merkittävä, että metsäenergian myynti olisi tuntunut nykyistä suuremman satsauksen arvoiselta. ”Se ei ole kiinnostanut metsänomistajia tarpeeksi, sillä korjuu on ollut kallista”, Fredriksson sanoo.

Metsäpolttoaineeksi sopivaa puuta on tarjolla runsaasti Suomen metsissä. Suomessa on yli miljoona hehtaaria nuorta metsää, joka kärsii hoitorästeistä: metsä kaipaisi ensiharvennusta tai muuta varhaisharvennusta.

Fredriksson muistuttaa, että harvennukset olisivat tärkeitä myös siksi, että niiden turvin arvopuut saavat hyvät olosuhteet kasvulle.

Fredrikssonin mukaan tilanteeseen saattaa olla tulossa muutosta.

Kestävän metsätalouden rahoituslakia ollaan uusimassa vuonna 2024. Silloin pitäisi laittaa ehdot siihen kuntoon, että eri toimijoilla olisi kiinnostusta hankkia puuta nimenomaan metsäpolttoainekohteista. Tämä kannustaisi metsänomistajia myymään harvennuspuita metsäpolttoaineeksi.

Tähän asti suunta on ollut Fredrikssonin mukaan väärä. ”Tilastot kertovat, että nuorista metsistä saatavat metsäpolttoainemäärät ovat olleet pikemminkin laskussa kuin nousussa.”

FREDRIKSSONIN mukaan hyödyntämättömän metsäpolttoaineen määrä on merkittävä. ”Siellä olisi hyödynnettävää ihan tarpeeksi tälle vuosikymmenelle. Jos ja kun hoitorästejä syntyy jatkossakin, se ei ole myöskään ihan heti loppumassa. Kyseessä on merkittävä energianlähde etenkin nyt energiakriisin aikaan.” Paljonko käyttämätöntä metsäpolttoainetta metsissämme oikein on? ”Venäjältä on tuotu yhä enemmän energiapuuta viime vuosina. Koko Venäjän tuonti olisi mahdollista korvata kotimaisella metsäpolttoaineella.” Metsäpolttoainetta kannattaa tehdä nimenomaan harvennusmateriaalista. Pystyyn kuolleet tai lahoamassa olevat puut voi Fredrikssonin mukaan jättää paikoilleen esimerkiksi tikkojen pesäpaikoiksi.

MYÖS polttopuiden hinnat ovat olleet nousussa – omanlaistaan metsäenergiaa sekin.

Jos metsänomistaja aikoo ryhtyä polttopuubisnekseen, myytävien määrien pitäisi olla Fredrikssonin mukaan melko suuria, sillä pienet erät eivät yleensä ole kiinnostaneet suuria toimijoita. ”Jos puuta on mahdollista käyttää pääpolttoaineena lämmityksessä ja metsä on lähellä, niin sitä kannattaa polttaa myös itse.”

Bioenergia ry:n toimialapäällikkö