Metaani mutkistaa suon ennallistamista

Kun vesi palautetaan suolla luontaiselle korkeudelleen, alkaa muodostua metaania. Siksi soiden ennallistaminen ei ole ilmaston kannalta yksiselitteinen asia. Pitkällä aikavälillä ilmasto kuitenkin hyötyy. Ennallistaminen myös lisää luonnon monimuotoisuutta.

SUOMEN soista yli puolet eli noin 6 miljoonaa hehtaaria on ojitettu metsiksi, pelloiksi ja turvetuotantoon.

Ojittaminen ei ole jakautunut tasaisesti, sillä Etelä-Suomessa 80–90 prosenttia soista on ojitettu. Valtaosa luonnontilaisista soista sijaitsee Lapissa, kun taas eteläisemmässä Suomessa jäljellä on enää pieniä yksittäisiä suonrippeitä.

”Ojituksen seurauksena yli puolet soiden luontotyypeistä on muuttunut uhanalaisiksi ja hyvin monet eläin- ja kasvilajit niiden mukana”, kertoo Anna Laine-Petäjäkangas Geologian tutkimuslaitokselta.

Jotta soiden monimuotoisuutta saataisiin turvattua ja kasvatettua, ojitettuja soita on ryhdytty ennallistamaan. Etenkin Etelä-Suomessa pelkät suojelutoimet eivät enää riitä.

Metsäojitettuja soita palautetaan entiselleen harventamalla tai poistamalla suolta puustoa sekä palauttamalla soiden vesiolot entiselleen joko täyttämällä tai patoamalla ojia.

OJITETTUJEN soiden ennallistaminen on lähes aina hyväksi ilmastolle, sillä turvekerrokseen varastoitunut hiili vapautuu kuivatulta suolta vähitellen ilmakehään.

”Ennallistettaessa ojia tukitaan ja vedenpinta nousee korkealle, mikä vähentää turpeen hajoamista ja hiilidioksidipäästöjä. Siinä mielessä ennallistaminen on ilmastoteko.”

Ongelmaksi muodostuu kuitenkin toinen kasvihuonekaasu, metaani. Märissä ekosysteemeissä, kuten soilla, syntyy metaanipäästöjä, kun vedenpinnan alla oleva turve hajoaa hapettomissa oloissa.

Kun suon vedenpinta ennallistettaessa nostetaan takaisin luontaiselle korkeudelleen, käynnistetään uudelleen myös suon metaanipäästöt. Siksi ennallistaminen ei ole lyhyellä aikavälillä välttämättä ilmaston kannalta hyvä asia.

METAANIPÄÄSTÖT ovat suurimmat märillä ja rehevillä nevoilla eli siellä, missä saapas ei kanna. Hillaa

Ojitettujen soiden ilmastopäästöt ovat tulevaisuudessa jopa suurempia kuin nyt.

kasvavilta rahkasammalmättäiltä ja varvikosta metaania karkaa selvästi vähemmän.

Siitä huolimatta, että metaani on voimakas kasvihuonekaasu, se hajoaa ilmakehässä paljon nopeammin kuin hiilidioksidi. Ilmastohaasteetkin tasaantuvat riittävän pitkällä aikavälillä, kun suo alkaa sitoa hiilidioksidia, mikä kompensoi metaanipäästöjä.

Laine-Petäjäkankaan mukaan aikanaan on metsäojitettu myös sellaisia soita, jotka ovat puuntuotannon kannalta hukkamaata. Voiton tavoittelun näkökulmasta metsänomistajan kannattaakin ensisijaisesti ennallistaa heikkotuottoinen virheojitus eikä tuottavaa metsäpalstaa.

Vaikka metsäojitettujen soiden ennallistaminen ei ole nopea keino torjua ilmastonmuutosta, se tuo maailman monimuotoisuuskriisiin nopeasti helpotusta. Kasvilajit ja luontotyypit palautuvat ennallistetuissa metsäkohteissa yleensä hyvin. Muutoksia alkaa näkyä jo 5–10 vuodessa.

ILMASTONMUUTOS tuo mukanaan haasteita, joita vastaan voidaan taistella soita ennallistamalla. Ilmaston lämpeneminen nopeuttaa turpeen hajoamista, eli tulevaisuudessa ojitettujen soiden ilmastopäästöt ovat mahdollisesti jopa nykyistä suuremmat.

”Lisäksi metsäpaloja sattuu useammin kuivuuskausien lisääntyessä. Jos kuivatettu turvekerros syttyy tuleen, sen sammuttaminen on erittäin haastavaa ja tuhot voivat olla mittavat. Märkä, avoin suo muodostaa luontaisen rajan paloalueelle.”

Jos tavoitellaan ilmastohyötyjä, ennallistamisessa kannattaa yrittää rajoittaa suon avovesipinnan määrää.

ENNALLISTAMISTA suunnitteleva metsänomistaja voi puntaroida, haluaako hän painottaa erityisesti luonnon monimuotoisuutta vai tuntuvatko ilmastoasiat tärkeämmiltä – molemmat ovat ympäristön kannalta arvokkaita tavoitteita.

Monimuotoisuutta voi edistää tehokkaimmin avoimemmassa ja märemmässä maastossa, jolloin suolle palautetaan runsaasti vettä. Jos tavoitellaan ilmastohyötyjä, ennallistamisessa kannattaa yrittää rajoittaa suon avovesipinnan määrää.

”Ilmastolle hieman kuivempi suo on parempi.”

Lisäksi on huomattu, että luonnontilaiset suot päästävät ilmakehään vähemmän metaania, jos niiden pinnalla kasvaa tiivis rahkasammalmatto.

Rahkasammalen siirtoistutuksen vaikutuksia tutkitaan Itä-Suomen yliopiston ja Suomen luonnonsuojeluliiton Rahkasammalen paluu -tutkimushankkeessa, ja tulokset ovat olleet lupaavia.

UPM Metsä on mukana Luonnonvarakeskuksen tutkimushankkeessa, jossa vertaillaan turvemaiden metsänkäsittelymenetelmiä kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta ja pyritään minimoimaan hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä.

Testaa, mitä lehdestä jäi mieleen! Oikeat vastaukset löydät sivun vasemmasta alalaidasta.

1. Mihin mustarastas on hyvin sopeutunut?

A) Kuivuuteen.

B) Tulviin.

C) Ilmastonmuutokseen.

2. Miksi kutsutaan rautajalaksista hevosen vetämää äestä?

A) Kuopimeksi.

B) Laikkuriksi.

C) Kyntimeksi.

Ennen paperikoneita käytettiin ja säädettiin käsin. Nyt niissä on enemmän automatiikkaa kuin monissa lentokoneissa.

SUOMEN ensimmäinen paperikone oli Tidcombe & Strudwickin rakentama Fourdrinier-tyyppinen kone. Se tuotiin Englannista Tampereelle, Frenckellin paperitehtaalle, vuonna 1841.

”Vanhoissa paperikoneissa oli valtava määrä kaikenlaisia liikkuvia hihnoja eikä mitään koteloita suojaamassa”, sanoo UPM:n asiakirjahallinnon päällikkö Ari Sirén.

Fourdrinierin kehittämä viira, paperikoneen ensimmäinen osa, mahdollisti ”päättymättömän” paperiradan valmistamisen. Aiemmin paperia oli valmistettu vain arkkeina.

Viiran kehittyminen on vaikuttanut oleellisesti tuotannon nopeutumiseen. Viira kuljettaa selluloosamassan koneessa eteenpäin puristimeen ja kuivaimeen.

3. Miten vanhaa luonto tyyppiä käytetään EU:n ehdottaman ennallistamisasetuksen tavoitetilan määrittelyssä?

A) 60 vuotta vanhaa.

B) 70 vuotta vanhaa.

C) 80 vuotta vanhaa.

4. Kuinka paljon metsään jää kuollutta runkopuuta?

A) 12,5 miljoonaa kuutiometriä.

B) 15,3 miljoonaa kuutiometriä.

C) 17,0 miljoonaa kuutiometriä.

5. Mikä kasvihuonekaasu mutkistaa suon ennallistamista?

A) Metaani.

B) Hiilidoksidi.

C) Vesihöyry.

Sata vuotta paperikoneen keksimisen jälkeen koneissa siirryttiin hihnoista moottorien käyttöön. Se tehosti tuotantoa.

”Ensimmäiset paperikoneet valmistivat paperia noin yhdeksän metriä minuutissa, kun nykyään paperia syntyy samassa ajassa kaksituhatta metriä.”

Tietotekniikkaa paperikoneisiin alkoi tulla 1970-luvulta lähtien. Koneen käyttö siirtyi valvomoihin ja yhä enemmän tietokoneella tehtäväksi.

ALOIN harrastaa retkeilyä opiskellessani Evon metsäopistossa noin 40 vuotta sitten. Talvisesta metsäretkeilystä innostuin vuosituhannen vaihteessa Laskuvarjojääkärikillan järjestämällä jäätikkövaelluskurssilla.

Talvella matka taittuu metsässä helpommin kuin kesällä: voi ylittää soita ja järviä kävellen, lumikengillä, potkukelkalla tai suksilla. Olen osallistunut 20 kertaa umpihankihiihdon MM-kisoihin UPM Metsän joukkueessa.

Harrastan talvisin myös laavuilua. Istun nuotion äärellä ja nautin eväitä, katselen maisemia ja seurailen luontoa. On hauska tunnistaa eläinten jälkiä hangesta.

Jos yöpyy talvella metsässä, eväiden lisäksi kannattaa pakata mukaan hyvä makuupussi sekä kuiva vaatekerta. Kylmimmillään olen yöpynyt -37 asteen pakkasessa mutta en palellut makuupussin ansiosta.

Kerran jääkiipeilyreissulla yövyin Koronuoman rotkon pohjalla piippukodassa, jonka molemmin puolin kohosivat jylhät jääseinät. Taivas oli täynnä tähtiä. Sellaisesta en ollut osannut uneksiakaan.”