UUTEEN NOUSUUN

Suomen puuston kasvu on lähes tuplaantunut 50 vuodessa, mutta kuluneen 10 vuoden aikana kasvu on hidastunut. Keinot uuteen kasvuun ovat tiedossa.

SUOMEN metsien puuston kasvu kääntyi laskuun noin kymmenen vuotta sitten, jolloin männyn ja lehtipuiden läpimittojen kasvuindeksit notkahtivat selvästi. Laskuun on useita syitä.

”Suurin osa metsistämme on varttunut jo sen ikäiseksi, että kasvu ei enää ole suurimmillaan. Koska kasvu on tasaantunut, luonnollinen, vuosittainen vaihtelu on tullut näkyviin”, sanoo tutkimuspäällikkö ja johtava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta.

Oikean harvennuksen jälkeen kasvu jatkuu nopeasti.

Korhosen mukaan puuston kasvua ovat hidastaneet myös liian voimakkaat harvennushakkuut 2000-luvulla. Lisäksi kuivat kesät ovat heikentäneet kasvua viime vuosina Etelä-Suomessa. Pohjois- Suomessa taas männyn kukinta vuonna 2019 ja runsas käpysato seuraavana vuonna vähensivät kasvua merkittävästi.

”Oikein tehdyn harvennuksen jälkeen metsän kasvu palautuu normaaliksi nopeasti, mutta liian voimakkaan harvennuksen jälkeen erityisesti männyn kasvu jää useiksi vuosiksi alhaiselle tasolle”, Korhonen sanoo.

”Uudistushakkuut tulisi tehdä oikeassa järjestyksessä. Vanhimmat metsät tulee uudistaa ensin.”

Myös lannoituksella saataisiin nopeasti lisäkasvua, kunhan lannoitteiden hinta palaisi kohtuulliseksi.

Vuotuinen kasvu

VMI6(1971–1976) VMI7(1977–1984) VMI8(1986–1994) VMI9(1996–2003) VMI10(2004–2008) VMI11(2009–2013) VMI12(2014–2018) *VMI13/12(2017–2021)

Puuston poistuma eli elävästä pystypuustosta poistuva runkopuu vuonna 2021 oli 91,6 miljoonaa kuutiota.

Metsään jäävä kuollut runkopuu 15,3 milj. m3

VMI6(1971–1976) VMI7(1977–1984) VMI8(1986–1994) VMI9(1996–2003) VMI10(2004–2008) VMI11(2009–2013) VMI12(2014–2018) *VMI13/12(2017–2021)

VMI = Valtakunnan metsien inventointi

*Koko maan, Etelä- ja Pohjois-Suomen tulokset laskettu VMI13:n vuosien 2019–2021 aineistosta.

**Luonnonvarakeskus raportoi syksyllä 2021 puuston vuotuisen kasvun arvion pienentyneen aiemmasta 107,8 miljoonasta kuutiometristä 103,4 miljoonaan kuutiometriin ja tänä keväänä edelleen 103,2 miljoonaan kuutiometriin.

Hakkuukertymä eli kaikki käyttöön hakattu runkopuu 76,3 milj. m3

LÄHDE: LUKE

UPM Yhteismetsien metsänkasvatuksen punainen lanka on huolehtia puun kasvusta sukupolvelta toiselle. Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus voidaan jakaa investointivaiheeseen ja voittojen juoksuvaiheeseen. Pelkistetysti investointivaihe on metsän kasvatusketjun alkupäässä: siihen kuuluvat metsän uudistaminen, taimikon varhaishoito ja taimikon harvennus. Samaan koriin voi laittaa myös ensiharvennuksen. Investoinnit ovat kulkureitti puuston optimaaliseen kasvukehitykseen ja puukauppatuloihin – sekä avain hiilinielujen vahvistamiseen.

HEIKKI KALVILA Tuotepäällikkö, metsävarallisuuspalvelut UPM Metsä