Issuu on Google+

CORDIS

VAASAN YLIOPISTOLEHTI

Kielitaito on iloinen asia! 6 Kylterit juoksivat hyvän asian puolesta 10 Työelämässä tarvitaan kielitaitoisia ammattilaisia 18 Miljoonayritystä perustamassa 20 Vanhoja pelejä – uusia tuttavuuksia

4/2013


Päätoimittaja Maria Mäkelä Toimitussihteeri Niina Heikkinen Taitto C2 Advertising Paino Waasa Graphics Oy Vox cordis on Vaasan yliopiston tiedotuslehti. Sen voi tilata veloituksetta ja lukea sähköisenä versiona www.uva.fi/ yliopistolehti. Lehden nimi Vox cordis (sydämen ääni) viittaa yliopiston omaan ääneen ja vastuulliseen tieteen tekemiseen. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitusmyynti: yliopistolehti@uva.fi

Palaute yliopistolehti@uva.fi Kannen kuva Professorit Nina Pilke ja Siv Björklund. Kuvaaja: Katja Lösönen Julkaisija Vaasan yliopisto ISSN 2323-8313 (painettu) ISSN 2323-8321 (verkkojulkaisu) Vaasan yliopisto PL 700 Wolffintie 34 65101 Vaasa Puh. 029 449 8000

www.uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto youtube.com/UniversityOfVaasa twitter.com/univaasa Opiskelijoita n. 5000 Vaasan yliopisto kouluttaa vastuullisia johtajia ja asiantuntijoita tulevaisuuden tehtäviin. Tutkimuksen strategiset painoalat ovat energia, johtaminen, monikielisyys ja rahoitus.


CORDIS Teema: MONIKIELISYYS

VAASAN YLIOPI STOLEHTI

Sisällysluettelo

04

Akateeminen vartti ja muut akateemisen vapauden määritelmät

Kielitaidosta on silkkaa iloa ja hyötyä

Vaasan yliopisto kouluttaa maistereita monikielisyyteen

Kielitaito on iloinen asia!

Oppivatko jotkut ihmiset toisia parem min vieraita kieliä?

Vastuullista vapautta................................................. 4 Pääkirjoitus ................................................................ 5 Uutisia.......................................................................... 6 Plumps kielikylpyyn! Monikielisyys on rikkaus..... 8 Kielikylpyopettajia kouluttamassa.......................... 10 TEVI antaa uusia taitoja työmarkkinoille............... 11 Kolumni ....................................................................... 11

“Jos et ole teknologiaalalla, Piilaakso on raju maailma asua” - BetterDoctorin perustaja Ari Tulla

Vauhtia kasvuun Business Boost Bothniasta..... 12 Työelämä kaipaa kielitaitoisia ammattilaisia......... 14 Ensimmäinen askel suomalaiseen työelämään... 16 Miljoonayritystä perustamassa .............................. 18 Vanhoja pelejä – uusia tuttavuuksia...................... 20 Minun kampukseni.................................................... 22 Sarjakuva.................................................................... 22 Tuoretta tiedettä........................................................ 23 Väitökset...................................................................... 23 Oppia ilman suorituspaineita.................................. 24 Better/Worse? Just different.................................. 25 Muistatko?.................................................................. 26 Tiesitkö?...................................................................... 26

Retropelikerho Pelikasetti kerää yhteen vanhoista peleistä ja pelikoneista kiinnostuneet

Well done!.................................................................. 27 VAASAN YLIOPISTOLEHTI 4 / 2013

3


Käytäviltä kuultua

Vastuullista vapautta Näin yliopistolaiset ymmärtävät ”akateemisen vapauden”:

Akateeminen vapaus ei seuraa trendejä tai muotia

en Akateemin vartti

Saa nukkua aamulla pitkää n! uutta m o t t a m u p Riip a sosiaalisist a, siitä t s i s k u m o k us nkin on mikä kulloi trendikästä

Omat t lu u a t a k i a

4

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 4 / 2013

Vastuullista vap au

tta!

Vastuun ottamista omas ta opiskelusta ja edistymise stä

amallaan lu a h a a t t e p n Vapaus o uunnitelma s s u t e p o n ha vat tavalla, kun yt asiat tule it k r e m le il kurss i käsitellyiks

Mahdollisuus to teuttaa käytännössä an tiikin aatteita vapaasta, tasa-a rvoisesta ihmisestä

Vapautta hankkia ja jakaa tietoa akateemisesti

Velvollisuus olla paras itsensä mitä voi olla

ttelua ja Vapaasti aja iskelua vapaata op

+ Vastuu det llisuu o d h a m

Lupa sivistää itseään

Opintoja voi su orittaa haluamassaan tahdissa

+15 minuuttia Yliopistolaki sanoo: Yliopistoissa vallitsee tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus. (Yliopistolaki 228/2009)


Monta kieltä, monta mahdollisuutta Pääkirjoitus

”V

uosi 1989: Säkkipimeä ilta Budapestin laitakaupungin raitiovaunuvarikolla, vain kuivunut heinikko havisee kiskojen välissä. Reppureissaajat nukahtivat ja matkustivat ohi oman pysäkin. Paikalle kurvaa Trabantillaan pari iltakierroksella olevaa poliisia, jotka tarjoavat apuaan unkariksi. Sitten saksaksi. Reissaajat puolestaan osaavat suomea, ruotsia, englantia ja ranskaa. Tilanne alkaa vaikuttaa absurdilta, mutta avuksi otetaan käsiviittomat, kynä ja paperi. Lopputuloksena osapuolet opettavat toisilleen suomen- ja unkarinkielisiä sanoja ja matkalaiset saavat paitsi turvallisen poliisikyydin kotiin myös ylimääräisen, upean näköalakierroksen kaupungin kukkuloille ja muille nähtävyyksille. Näitä tarinoita on monta. Kielitaidosta – vähäisestäkin – on aina ollut silkkaa iloa ja hyötyä, ei koskaan haittaa. Monikielisyys on yksi yliopistomme neljästä painoalasta. Lähtöajatuksena on, että yksikielinen viestintä on nykyään poikkeus. Monikielisyys voi tarkoittaa erilaisia asioita näkökulmasta riippuen. Vaasan yliopiston arjessa monikielisyys näyttäytyy opiskelijoiden ja opettajien kansainvälisenä kirjona kampuksen poluilla ja mukavana kielten porinana tiedekirjasto Tritonian kahvilassa. Kielten valikoima näkyy ja kuuluu kaupungilla kaupoissa: ”Viisi ja kaksikymmentä, fem och tjugo”.

Monikielisyys on läsnä myös työpaikoilla. Tänäänkin moni aamupalaveri alkoi sanoilla ”Good morning!” Usean kielen käyttö on arkipäivää, ja se heijastuu myös ammattikieliin ja terminologiaan. Työpaikoilla kielten lisäksi sekoittuvat erilaiset kulttuurit, ja kulttuurienvälinen kommunikointi vaatii oman osaamisensa. Sitten on kielikylpy. Lapsi rakastaa puhumista ja kielellä leikittelyä luonnostaan, eikä uhraa energiaa siihen, mitä kieltä milloinkin olisi syytä käyttää. Vaihto sujuu miettimättä. Vaasan yliopiston kielikylpyosaaminen on pitkän tutkimuksen tulosta: koko Suomeen levinnyt toimintatapa sai alkunsa juuri Vaasassa jo vuonna 1987. Nyt yliopisto ja Åbo Akademi ottavat yhdessä kansallisen koulutusvastuun ruotsin kielen kielikylpyopettajien koulutuksesta. Se alkaa ensi vuonna. Vaasan yliopisto tarjoaa ratkaisuja kaikkiin edellä mainittuihin kieliosaamisen ja -tutkimuksen tarpeisiin. Tässä lehdessä näytämme, mihin kaikkialle kielitaito ja kulttuurienvälisyys voivat avata ovia. Täydellisyyttä ei odota kukaan, mutta yritystä arvostavat kaikki.

P.S. Haluatko tietää millaista on vaihtoopiskelijan elämä Uumajassa tai lukea punnittuja näkemyksiä vaikkapa ammattislangin vaaroista? Lue opiskelijoidemme ja asiantuntijoidemme mainioita blogeja! uva.fi/blogs

Maria Mäkelä Viestintäpäällikkö / Kommunikationschef / Head of Communications

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 4 / 2013

5


Uutisia

Vuoden aikuisopiskelija on tehokas

V

aasan yliopiston avoin yliopisto on valinnut vuoden 2013 aikuisopiskelijakseen isokyröläisen Tapio Viitasen. Hän on suorittanut vajaan lukuvuoden aikana avoimen yliopiston kautta johtamisen opintoja lähes 60 opintopisteen verran.

Johtamisen opinnot ovat olleet Viitaselle ilmeisen hyvä valinta, sillä ne ovat sujuneet parhain arvosanoin. Tulevana vuonna suunnitelmissa on tuplata suoritettujen opintopisteiden määrä. – Inspiroivasta opetuksesta kiitän erityisesti tutkimusjohtaja Tero Vuorista. Myös liiketalouden opinnot ovat olleet kiinnostavia, Viitanen kertoo. Tapio Viitanen palkittiin 7.9.2013 Aikuisopiskelijan päivä -tapahtumassa.

Kylterit juoksivat

hyvän asian puolesta

V

aasan yliopiston kauppatieteilijöiden ainejärjestö Warrantti sai puolensataa kylteriä kaduille pinkomaan hyvän asian puolesta syyskuun lopulla. Toista kertaa järjestetty valtakunnallinen KylteriRun juostiin kuudessa kaupungissa: Joensuussa, Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Tapahtuman tuotot ohjattiin Uusi Lastensairaala -projektille.

Yliopistoraati opiskelijoiden työllistymisen asialla

V

aasan yliopiston yliopistoraati pohti marraskuussa aihetta ”Sujuva siirtyminen opinnoista työelämään”. Kehittämisehdotuksia tuli niin opintoasioita, koulutusohjelmia, yliopistopalveluita, yhteistyökumppaneita kuin yliopiston strategiaa koskien. Tänä vuonna yliopistoraadin kehittämisehdotukset koskivat muun muassa opiskelun ja työelämän yhdistämistä: miten opiskelijat saavuttaisivat oppimistavoitteensa ja työllistyisivät valmistumisen jälkeen.

6

Lopulliset kehittämisehdotukset julkaistaan vielä tämän vuoden puolella.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 4 / 2013

Vaasan yliopiston dekaanit jatkavat Vaasan yliopiston kolmen tiedekunnan dekaanit jatkavat tehtävissään myös 1. tammikuuta 2014 alkavalla kaudella. Rehtorin päätöksellä kauppatieteellisen tiedekunnan dekaanina jatkaa professori Vesa Suutari (1.1.2014–31.7.2017), filosofisen tiedekunnan dekaanina professori Hannu Katajamäki (1.1.2014– 31.7.2017), ja teknillisen tiedekunnan dekaanina professori Erkki Antila (1.1.2014–31.7.2016). Dekaanit toimivat tiedekuntiensa johtajina, ja heidän esimiehenään toimii rehtori. Dekaanit ovat yliopiston johtoryhmän jäseniä ja toimivat myös yliopiston vararehtoreina.


Minä & tiede

Eettistä tieteentekoa

tuo tutkimuksen lähelle

M

V

inä & tiede on Vaasan yliopiston, sanomalehti Pohjalaisen ja Ilkan yhteistyömuoto, jossa pureudutaan ajankohtaisiin ja mielenkiintoisiin tutkimusaiheisiin. Yliopisto haluaa näkyä ja kuulua siellä, missä ihmiset ovat. Oman alueen sanomalehti on erinomainen kumppani tieteen kansantajuistamiselle: lukijat pääsevät tutkitun tiedon lähteille, ja yliopisto saa uusia kanavia äänelleen.

aasan yliopisto on vahvistanut eettiset suositukset, joissa linjataan eettisesti kestävän opinto-, tutkimus- ja hallintokulttuurin tavoitteita ja toimintaa tiedeyhteisössä.

Yhteistyö näkyy tiedejuttuina lehdissä ja verkossa sekä kaikille avoimina maksuttomina yleisöluentoina. Luennot ovat keskustelevia tapahtumia ja ne järjestetään Pohjalaisen Monitorilla. Luennoilla käsitellään ajankohtaisia asioita kansantajuisesti, ja asiaa taustoitetaan lehtijutulla samalla viikolla.

Vaasan yliopiston omat tutkimuseettiset käytännöt perustuvat Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeeseen Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa, jonka tavoitteena on edistää hyvää tieteellistä käytäntöä ja samalla varmistaa, että loukkausepäilyt voidaan käsitellä asiantuntevasti, oikeudenmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti. Kaikessa tutkimustyössä tulee noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä.

ä: Lue lisä uva.fi/ tiede minaja

Syksyn viimeinen luento on 21.11., ja luennot jatkuvat tammikuussa 2014.

Kielikylpyopettajakoulutusta Vaasaan

O

petus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Vaasan yliopistolle ja Åbo Akademille suunnittelumäärärahaa ruotsin kielen kielikylpy-opettajakoulutuksen aloittamiseksi vuonna 2014. Yliopistot ovat laatineet yhteisen aiesopimuksen, jossa he ilmaisevat olevansa valmiita ottamaan yhdessä kansallisen vastuun kielikylpy-opettajakoulutuksesta. Suunniteltava kielikylpyopettajakoulutus käsittäisi kaikki asteet päiväkodista yläkouluun.

– Koska kielikylpyopettajakoulutuksen sisäänotossa on ollut tauko, on erittäin tärkeää saada koulutus uudelleen jatkumaan. Pätevistä kielikylpyopettajista on etenkin pääkaupunkiseudulla pulaa, kertoo opetusneuvos Armi Mikkola Opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Monikielisyysinstituutti

monikielisyyden edistämiseksi. Instituutti jatkaa LingVaCityn kautta tehtyä yhteistyötä. – Monikielisyysinstituutti tukevoittaa kielikylpyopettajakoulutukseen liittyvää yhteistyötä sekä vahvistaa monikielisyyden painoalaa Vaasan yliopistossa, Filosofisen tiedekunnan dekaani Hannu Katajamäki kertoo.

Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi ovat perustamassa myös yhteistä Monikielisyysinstituuttia, joka on yhteistyöfoorumi

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 4 / 2013

7


Tutkimus

Teksti: Virpi Juppo Kuvat: Katja Lösönen

Kokouskieli lennossa vaihtoon

Plumps kielikylpyyn!

Monikielisyys on rikkaus Vieraan kielen oppiminen voi alkaa jo päiväkodissa kielikylvyssä. Uusia kieliä opiskellessa oppii samalla ymmärtämään vierasta kulttuuria, mikä on tärkeää kansainvälistyvässä maailmassa. Vaasan yliopiston monikielisyyden tutkimusryhmät pureutuvat käyKatriina Sirviö ja Teemu Ovaska haluavat luoda raikkaampaa ilmaa. tännön ja oppimisen haasteisiin.

8

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 4 / 2013

Professori Nina Pilke johtaa tutkijatiimiä, jonka teemoja ovat muun muassa monikielisyyden haasteet ja niihin liittyvät käytännöt. Julkisten organisaatioiden arkinen haaste on usein yhteisen kielen puuttuminen maahanmuuttaja-asiakkaan kanssa. Esimerkiksi sairaalassa henkilöstöltä tarvitaan luovia ratkaisuja nopeassa aikataulussa. Kaksikielisiä kokouksia tutkittaessa puolestaan havaittiin, että suomea ja ruotsia käytettiin ajallisesti lähes yhtä paljon. Osa kokoukseen osallistujista käänsi kaiken puheensa kielestä toiseen, toiset vain osan. – Osallistujilla oli vaistomainen tieto siitä, mikä asia on niin tärkeä, että se kannattaa sanoa myös toisella kielellä ja mikä taas voidaan jättää kääntämättä. Kokoustilanteet ja osallistujat vaihtelevat, joten käytäntöjäkin on monenlaisia, Pilke kertoo. – Suomessa monikielisyyteen liittyy myös rinnakkaiskielisyys, joka näyttää yhä useammin tarkoittavan vain englantia, kotimaisten kielten kustannuksella. Työelämän kieliosaamista koskevat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että monipuolisesta kielitaidosta on etua. On


tärkeä tarjota mahdollisuuksia ja kannustaa usean kielen opiskeluun eri koulutusasteilla.

Kielikylvetetty pärjää muissakin kielissä Professori Siv Björklundin mielestä suurin osa meistä suomalaisista on monikielisiä pintasujuvuuden tasolla: vieraalla kielellä kyllä pärjää, mutta henkilö ei kuitenkaan pysty käyttämään kieltä ajatuskielenä. Björklundin johtama tutkijatiimi on erikoistunut tutkimaan kielen oppimista, kielten opettamista ja kielten kontakteja kaksi- ja monikielisissä yhteisöissä. Työ pohjautuu Vaasan yliopistossa 1970-luvulta asti tehtyyn kaksija monikielisyyden tutkimukseen. Kielikylpytutkimuksen kohteena ovat oppimisen tulokset, oppimisprosessi ja opetuskäytännöt. Suomessa ruotsin kielen kielikylpy aloitetaan yleensä päiväkodissa ja se jatkuu perusopetuksen loppuun saakka. – Pidän tärkeänä, että vierasta kieltä opitaan jo varhaisessa vaiheessa. Kognitiivisten taitojen kehittyminen ja kielen oppiminen tapahtuvat samaan aikaan. Näin kehitysvaiheet tukevat toisiaan, Björklund kertoo.

luonnollisessa ympäristössä. Peruskoulun ensimmäisillä luokilla lähes kaikki opetus tapahtuu ruotsin kielellä, ja viidennellä luokalla puolet opetuksesta on ruotsiksi ja puolet suomeksi. – Näin lapsi oppii kommunikoimaan ja toimimaan luontevasti myös toisella kielellä. Kaksikielisessä ympäristössä esimerkiksi harrastaminen on helpompaa, kun ei tarvitse miettiä osaako kieltä. Kielirajoja ylitetään luontevasti, kertoo Björklund. Tutkimuksen mukaan ne, jotka ovat käyneet peruskoulun loppuun kielikylpyryhmässä, pärjäävät suomenkielisessä lukiossa englannin ja saksan ylioppilaskirjoituksissa paremmin kuin tavallisen peruskoulun käyneet. – Näyttää siltä, että esimerkiksi englannin tai saksan kielen oppiminen on helpompaa, koska on jo oppinut yhden vieraan kielen, Björklund miettii. – Kielikylpy tukee myös oman äidinkielen kehittymistä, eikä suinkaan haittaa sitä.

Kielikylpymenetelmää voidaan käyttää myös katoavien vähemmistökielten opetuksessa. Björklund on kouluttanut opettajia muun muassa saamen kielen kielipesä-menetelmään, jossa lapset oppivat kieltä päiväkodissa ja esikoulussa. Myös joitain Amerikan alkuperäiskansojen intiaanikieliä on elvytetty tällä tavoin.

Mikä kielikylpy?

EE EE

Vapaaehtoinen opetusohjelma

EE

ielikylpy perustuu olettamukK seen, että toisen kielen omaksuminen tapahtuu tehokkaimmin luonnollisessa kommunikaatiotilanteessa

Tutkimuksen uusia tuulia Tällä hetkellä kielikylpytutkimuksessa selvitetään sitä, miten muut opeteltavat kielet ovat esillä ruotsin kielen kielikylvyssä ja kuinka ruotsin kieltä hyödynnetään opetettaessa muita kieliä.

arkoitettu niille, jotka puhuvat T enemmistökieltä ensikielenään eivätkä muuten ole luonnollisesti yhteydessä kielikylpykieleen

Kielikylvyssä vierasta kieltä opitaan lasten

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 4 / 2013

9


Koulutus

Teksti: Niina Heikkinen

Kielikylpyopettajia kouluttamassa

V

aasan yliopistossa syksyllä 2011 alkanut Ruotsin kielen ja kielikylvyn maisteriohjelma toiminee tulevaisuudessa ratkaisuna Suomea uhkaavaan kielikylpyopettajapulaan: MAISS-maisteriohjelma kouluttaa ruotsin kielen, monikielisyyden ja erityisesti ruotsin kielen kielikylvyn asiantuntijoita sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. MAISS-maisteriohjelman tarjoaa Vaasan yliopiston pohjoismaisten kielten yksikkö, joka on Suomen johtava monikielisyyden ja kielikylvyn tutkimuksen ja koulutuksen asiantuntijayksikkö. Ohjelman avulla opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää ruotsin kielen taitoansa ja erikoistua samalla monikielisyyteen sekä kielikylvyn teoriaan ja käytäntöön. Opetus tapahtuu pääosin ruotsiksi ja se toteutetaan osittain intensiivisinä lähiopetusjaksoina sekä etä- ja verkko-opetusta yhdistävänä monimuoto-opetuksena.

Monipuolinen kuva kielikylvystä Sanna Pakarinen ja Miranda Forssell ovat kumpikin MAISS-maisteriohjelman opiskelijoita. Pakarinen opiskelee ohjelmassa toista vuotta ja Forssell ensimmäistään. Molemmat toivovat tulevaisuudessa työllistyvänsä kielikylpyyn liittyviin asiantuntijatehtäviin tai kielikylpyopettajiksi. – Tutustuin edellisten ruotsin kielen opintojeni aikana ihmisiin, jotka olivat olleet kielikylpykoulussa. Kyseinen kielenoppimismuoto kuulosti kiinnostavalta perinteiseen kielenoppimismalliin verrattuna. Aihe jäi pyörimään mie-

10

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 4 / 2013

leeni, kunnes alkuvuodesta 2012 törmäsin Vaasan yliopiston internetsivuilla MAISS-ohjelmaan ja päätin hakea saadakseni lisätietoa kielikylpyopetuksesta, Pakarinen kertoo.

la lisäsi entisestään mielenkiintoa eri kulttuureita ja kieliä kohtaan.

Tutustu maisteriohjelmaan: www.uva.fi/fi/education/master/

Pakarisen mukaan languages_and_communication/maiss/ ohjelma tarjoaa hyvät valmiudet teorian ja käytännön yhdistävään osaamiseen. Opiskelijat MAISS-ohjelma tuntui heti tutulta Miranda saavat monipuolisen kuvan kaksi- ja monikieForssellille. lisyydestä sekä kielikylpyopetuksen historiasta, nykytilasta ja tutkimuksesta niin Suomessa – Ruotsin kieli on tuttu lapsuudestani, kun kuin muualla maailmassa. Ohjelmassa opisäitini puhui sitä meille arkipäivän tilanteissa. kelija pääsee myös kehittämään omia ruotsin Laitoin myös oman lapseni Etelä-Suomessa kielen suullisia ja kirjallisia taitojaan. asuessamme kielikylpypäiväkotiin, jossa hän ehti olla kaksi vuotta ennen muuttoamme Forssellille kielet, kielten opiskelu ja asiakoPohjanmaalle. konaisuuksien opettelu vierailla kielillä ovat olleet jo pitkään tärkeä osa elämää. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen ulkomail-


Kielitaidolla verkostoidutaan

Kolumni

TEVI antaa

uusia taitoja työmarkkinoille

K

ieliä pääaineenaan opiskelevat toivovat yhä enemmän vaihtoehtoja perinteisille kääntäjän ja opettajan ammattiin suuntaaville opinnoille. TEVI-ohjelman uusi suuntautumisvaihtoehto tarjoaakin kielisuuntautuneille opiskelijoille monipuolisen vaihtoehdon, jossa yhdistyvät kielet, viestintätieteet, tietotekniikka ja kauppatieteet. Ensi syksyllä on suunniteltu aloitettavaksi uusi teknisen viestinnän maisterikoulutusohjelma TEVI, jonka on tarkoitus lisätä kieliaineiden opiskelijoiden terminologian ja teknisen viestinnän asiantuntijuutta. Suuntautumisvaihtoehto vahvistaa teknisen viestinnän maisterikoulutusohjelmaa tuomalla mukaan kieliasiantuntijuuden. Maisterikoulutusohjelmaan perustetaan terminologian suuntautumisvaihtoehto, jossa pääaineena on soveltava kielitiede. Siinä yhdistyvät kieliasiantuntijuuden, terminologian ja teknisen viestinnän opinnot. Monikielisyys on vahvasti edustettuna suuntautumisvaihtoehdossa, ja opiskelijoita kannustetaan aidosti monikieliseen vuorovaikutukseen. Osa opinnoista voidaan esimerkiksi toteuttaa kansainvälisinä yhteistyöprojekteina.

O

len aina ollut kiinnostunut maailmasta. Kiitos kuuluu lapsuudenkodille ja Vaasan koululle: sain ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi venäjän, ruotsi ja englanti tulivat sitten automaattisesti ja ranska vähän myöhemmin. Vaikka valtaosa työteksteistäni on suomeksi, lehtiä luen muilla kielillä ja EU-papereissa käännettyjen versioiden odottaminen olisi joskus kriittistä. Kansainvälisissä kokouksissa saattaa kieleksi lipsahtaa englanti, vaikka tulkit olisivatkin paikalla. Suomella ei pääse pitkälle käytäväkeskusteluissa. EU-piireissä olen, kiitollisena vaihtovuodelle, ängennyt francofone-seurueisiin ja pohjoismaalaisten kesken yhteistyö tiivistyy ruotsilla. Kovasti unohtuneella kouluvenäjälläkin olen saanut monta keskustelua käynnistettyä uusien jäsenmaiden kanssa ja yllättänyt Duuman kollegoita. Tulevaisuudessa kielillä on yhä keskeisempi rooli. Lapsemme kasvavat yhä kansainvälisempään maailmaan. Heidän elämänpiirinsä tulee varmaan olemaan paljon laajempi kuin meillä. Äitinä näen, miten lapsiin voi vain kaataa tietoa – kunhan ei opeta, vaan leikkii. Kielikylvystä on monille lapsille iloa, ja Vaasassa iltapäiväkerhoista löytyy myös ruotsin kerhoja. Kouluissa kieliä tulisi kaiken kaikkiaan aikaistaa. Ensimmäiset vuodet voisi laulaa ja leikkiä ilman kynää. Iloitsen, että edes ruotsin opetusta aikaistettiin pahimmasta puberteetista. Kerron usein ulkomailla, että tyttäreni aloitti kiinan kerhon esikoululaisena päiväkodissa, ja nyt se jatkuu ekaluokalla kerhotoimintana. Monet ulkomaiset kollegat arvelevat tämän kuullessaan, että kyseessä taitaa olla hieman hienompi koulu. Ei, aivan tavallinen vantaalainen korttelikoulu, totean tyytyväisenä. Kansainvälistä Vaasan seutua kannattaisi hyödyntää myös kouluissa. Kansainvälistetään myös tulevat osaajamme! Pelkästään Wärtsilässä on töissä 42 eri kansalaisuutta. Alueellamme on hieno kirjo erilaisten kielten ja kulttuurien osaajia. Joukosta liikenee muutama lasten kerhoihin laulattamaan ja leikkimään, varmasti myös opettamaan. Vaasalaiset koululaiset tutustuvat energia-asioihin jo kouluissa. Voisiko toimintaa laajentaa myös kielten oppimiseen? Miapetra Kumpula-Natri kansanedustaja, suuren valiokunnan (EU) puheenjohtaja miapetra.kumpula-natri@eduskunta.fi Twitter @miapetrakumpula

www.miapetra.fi www.facebook.com/miapetra

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 4 / 2013

11


Levón-instituutti

Teksti: Virpi Juppo Kuva: Katja Lösönen

Pasi Törmänen ja Mika Jantunen odottavat konsultoinnista apua tuotekehitysprojektiinsa.

Vauhtia kasvuun Business Boost Bothniasta

Pienten ja keskisuurten yritysten tullessa 1–3 vuoden ikään vastassa on usein taitekohta, jossa joko haetaan kasvua tai lopetetaan toiminta. Levón-instituutin ja Svenska Handelshögskolanin järjestämä Business Boost Bothnia -koulutus auttaa yrityksiä tämän taitekohdan yli yhdessä laaditun kasvusuunnitelman avulla.

12

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 4 / 2013


– Tarjoamme työkaluja ja konsultointia kasvun tueksi, kertoo ohjelmasta vastaava projektipäällikkö Mikko Niiniketo. Koulutuksessa käsitellään ideoiden jalostamista liiketoiminnaksi, markkinoinnin ja myynnin merkitystä yrityksen kasvussa sekä kasvun hallinnan ja kasvustrategioiden keinoja. – Osallistujat ovat usein yrityksen omistajia, johto- ja avainhenkilöitä, joilla on tahto kehittää yritystä ja mahdollisuus vaikuttaa yrityksen kasvuun ja strategisiin päätöksiin. Tänä vuonna mukana oli yrityksiä muun muassa turvallisuus-, energia- ja IT-alalta, kertoo Niiniketo toista kertaa järjestetystä koulutuksesta.

Luennot ovat kaksikielisiä. Luennoitsijat pyrkivät puhumaan molempia kieliä ja osallistujat puhuvat äidinkieltään. Kaksikielisyys mahdollistaa uuden yhteistyömuodon koulutusorganisaatioiden kesken.

Projektia tukevaa konsultointia Koulutuspäivien ohella elinkeinoelämän asiantuntijat konsultoivat yrityksiä räätälöidysti niiden kasvustrategian tarpeiden mukaisesti. Jokaiselle osallistuvalle yritykselle tehdään kasvuanalyysi ja kehittämistarvekartoitus. Konsultointipäivien aikataulut ja aiheet ovat joustavia.

Parasta ovat asiantuntevat luennoitsijat, jotka ovat selvästi itsekin tehneet sitä mistä puhuvat

Käytännönläheistä kehittämistä Suunnittelu- ja konsultointipalveluihin keskittyneellä Ampner Oy:llä on vankka kokemus hajautetun energiantuotannon sähkönsiirtoon ja muokkaukseen liittyvästä teknologiasta ja liiketoiminnasta. Puolitoista vuotta sitten perustettu yritys työllistää neljä henkilöä. – Koulutuskokonaisuudessa käsiteltiin juuri niitä asioita, joita yrityksemme tässä vaiheessa tarvitsee, kertovat Ampnerin perustajat Pasi Törmänen ja Mika Jantunen päätöksestään osallistua kasvuyrityskoulutukseen. Jantunen ja Törmänen kehuvat etenkin innovaatiostrategiaan keskittyvää luentoa, jossa tuli esiin heillekin uusia asioita. – Parasta luennoilla ovat olleet asiantuntevat luennoitsijat, jotka ovat selvästi itsekin tehneet sitä mistä puhuvat. Keskityimme olennaisiin käytännön asioihin, eikä pelkästään teoriaan.

– Yritykset itse valitsevat milloin ja mihin osa-alueeseen he tarvitsevat sparrausta, Niiniketo kertoo. Ampnerin Pasi Törmänen ja Mika Jantunen odottavat jo konsultoinnin alkamista. – Olemme valinneet markkinoinnin, rahoituksen ja sopimusasiat aiheiksi, joihin keskitymme. Haemme ihan konkreettisia toimenpiteitä ja työkaluja liittyen tiettyyn tuotekehitysprojektiimme. – Odotamme konsultoinnilta myös ideoita ja toimintamme tarkastelua ulkopuolisen silmin. Tähän mennessä suuria yllätyksiä ei ole tullut, joskin luennot ovat antaneet paljon ajateltavaa, pohtivat Törmänen ja Jantunen. Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamaa koulutushanketta on suunniteltu yhdessä Vaasanseudun Kehitys Oy Vasekin kanssa.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 4 / 2013

13


Levón-instituutti

Teksti: Virpi Juppo Kuva: Katja Lösönen

Työelämä kaipaa

kielitaitoisia ammattilaisia Tuoreen tutkimuksen mukaan ruotsin kielen aseman uskotaan säilyvän nykyisellä tasolla etenkin Vaasan seudulla ja muilla kaksikielisillä alueilla Suomessa, vaikka englannin kieltä pidetäänkin merkittävimpänä kielenä työelämässä. Levón-instituutin tutkijat Anna Martin, Riia Metsälä ja Otto Suojanen painottavat aiheen olevan erityisen ajankohtainen Vaasan seudulla, jossa vientiyritysten määrä on merkittävä. Työelämä on kansainvälistynyt, joten kieliosaaminen on tärkeää. Tutkimukseen haastateltiin työnantajan edustajia, yliopistoyksiköiden asiantuntijoita ja Vaasan yliopiston opiskelijoita. Lisäksi Vaasan yliopiston opiskelijoille ja alumneille toteutettiin sähköinen kysely.

Opiskelijat osaavat Työelämässä arvostetaan sujuvaa kielitaitoa, jolla tarkoitetaan kykyä kommunikoida vieraalla kielellä sekä ammattikielen hallintaa. Vaasan yliopiston opiskelijat pitävät englannin kielen osaamistaan varsin hyvällä tasolla, mutta toivovat kehittyvänsä etenkin kommunikaatio-osaamisessaan. – Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden suomen tai ruotsin kielen osaamisen kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota, sillä se vaikuttaa niin kotoutumiseen kuin työllistymiseen, tutkijat kertovat. Myös työnantajat pitävät opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden kieliosaamista keskimäärin varsin hyvänä. Työnantajat kuitenkin huomioi-

14

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 4 / 2013

vat, että ammattisanaston hallintaa sekä kielija viestintäosaamista on mahdollista kehittää ja monipuolistaa opintojen aikana entisestään esimerkiksi suorittamalla oman alan opintoja vieraalla kielellä, toimimalla kansainvälisissä tiimeissä ja hankkimalla kokemuksia ulkomailla. Kieliosaamista voi kehittää myös valmistumisen jälkeen työelämässä.

Pari sanaakin riittää joskus Muiden vieraiden kielten, kuten venäjän, espanjan, portugalin ja kiinan kielten merkityksen arvioitiin kasvavan, mutta niihin liittyvät osaamistarpeen muutokset ovat kuitenkin vaikeasti ennustettavissa. Erityisesti yksityisellä sektorilla kielitaitotarpeisiin vaikuttavat yritysten strategiset muutokset, kuten hyvinkin nopeasti tapahtuvat markkina-alueiden vaihdokset. Vaikka englannin merkitys maailmankielenä on kiistaton, työnantajat arvostavat monipuolista kieliosaamista. – Suomalaisesta näkökulmasta harvinaisempien kielten osaaminen voi olla meriitti esimerkiksi neuvotteluissa ja muissa yhteistyösuhteissa. Vähäinenkin kieliosaaminen voi joskus toimia jäänsärkijänä erilaisissa työelämän tilanteissa, kertovat Martin, Metsälä ja Suojanen.

Kielitaidolla työuralle Yliopistonlehtori Maria Järlström on tutkinut kielitaidon merkitystä ekonomien työuralle syksyllä 2012. Asiakkaiden, toimittajien, työn-

tekijöiden, esimiesten ja johtoryhmien kansainvälistyminen asettaa vaatimuksia työntekijöiden kielitaidolle. Samaan aikaan monet suomalaisyritykset ovat ottaneet käyttöönsä yhteisen konsernikielen, joka tavallisesti on englanti. – Enemmistön kohdalla kielitaito oli vaikuttanut työpaikan saantiin tai siihen, että tuli ylipäätänsä valituksi organisaation palvelukseen, Järlström kertoo. – Yksilön ja työn kielellinen yhteensopivuus kuten myös yksilön ja organisaation välinen kielellinen yhteensopivuus ovat yhteydessä koettuihin uraliikkuvuusmahdollisuuksiin. Osattujen kielten määrä ei kuitenkaan yksistään selittänyt uraliikkuvuusmahdollisuuksia. – Kielitaidon merkitys uraliikkuvuuteen on kulloiseenkin tilanteeseen ja työhön sidoksissa. Kielten osaamisen määrä ei myöskään korvaa laatua eli kielellistä sujuvuutta ja yleisiä viestintätaitoja.


Levón-instituutin tutkijoiden Otto Suojasen, Anna Martinin ja Riia Metsälän tutkimuksen mukaan englannin kieli pitää pintansa merkittävimpänä vieraana kielenä työelämässä.

Harvinaisten kielten osaaminen voi olla meriitti neuvotteluissa

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 4 / 2013

15


Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Teksti: Niina Heikkinen Kuva: Mikko Lehtimäki

Man Yang ja Alexandra Afonina ovat tyytyväisiä VIPIS-hankkeen tarjoamiin työmahdollisuuksiin. Hankkeen projektikoordinaattorina toimii Sami Ilomäki ja projektipäällikkönä Severi Luoto.

16

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 4 / 2013


Ensimmäinen askel

suomalaiseen työelämään Kiinalainen opiskelija Man kokeilee markkinointivastaavan hommia, venäläinen Alexandra taas on saanut tutustua varamyyntipäällikön työhön. VIPIS-hanke yhdistää kansainväliset opiskelijat ja seudun työnantajat. VIPIS-hanke (Vaasa Internship Programme for International Students) sai alkunsa 2011, kun Vaasassa päätettiin toimia sen puolesta, että kansainväliset opiskelijat pääsisivät suomalaisille työmarkkinoille.

VIPIS-hankkeen avustuksella Afonina pääsi aloittamaan työt toukokuussa Jokamuovi Oy:n varamyyntipäällikkönä. Osa-aikaisena työntekijänä myös maisteritutkielman kirjoittaminen sujuu töiden lomassa.

Pysyäkseen kilpailukykyisenä Suomi ja Vaasan seutu tarvitsevat töihin ihmisiä, joilla on tietämystä vieraista kielistä ja kulttuureista. Erityisesti Pohjanmaa on alueena taloudellisesti kehittyvä ja sillä on vahva yrittäjyyshistoria: yritysten vienti ulottuu kaikkialle maailmaan.

– Tutkimukseni käsittelee Venäjän ja Suomen välistä yritysyhteistyötä. Saan ammennettua työstäni paljon materiaalia tutkimukseeni, Afonina kertoo.

Oman alan töihin Kiinalainen Man Yang tuli opiskelemaan Vaasaan elokuussa 2011. International Business -maisteriohjelmasta valmistuttuaan Yang päätti jäädä Vaasaan saatuaan paikan yliopiston tohtorikoulutettavana. Yang halusi kuitenkin kokemusta myös yritysmaailmasta ja pääsikin onnekseen WE Tech -yrityksen osa-aikaiseksi markkinointivastaavaksi. VIPIS-hankkeen kautta saatu työ alkoi tämän vuoden alussa. – Nyt keskityn tohtorintutkintooni ja teen töitä WE Techillä kuusi tuntia viikossa. Olin erittäin onnekas, kun sain yritykseltä tällaisen työmahdollisuuden, Yang iloitsee. Venäjältä kotoisin oleva Alexandra Afonina aloitti opiskelun Intercultural Studies in Communication and Administration -maisteriohjelmassa elokuussa 2012.

Silta opiskelijoiden ja yritysten välillä Vaasan kaupungin juhlarahalla rahoitetun hankkeen tarkoituksena on toimia siltana pätevien ja sitoutumishaluisten opiskelijoiden sekä Pohjanmaan kolmen maakunnan alueella sijaitsevien yritysten välillä. – VIPIS-hankkeessa lähestytään sellaisia pohjalaisia yrityksiä, jotka ovat halukkaita palkkaamaan kansainvälistä työvoimaa Vaasan korkeakoulujen englanninkielisissä kandidaatti- tai maisteriohjelmissa opiskelevista kansainvälisistä opiskelijoista, VIPIS-hankkeen projektikoordinaattori Sami Ilomäki kuvailee. Opiskelijoille ilmoitetaan vapaana olevista työpaikoista, joista he voivat hakea mieleiseensä. Tämän jälkeen kunkin hakijan ansioluettelot käydään läpi ja yrityksille valitaan parhaiten sopivat työntekijät. Lopuksi hakijoiden tiedot toimitetaan yritysten rekrytointiin, josta sitten kutsutaan valitut hakijat haastatteluun.

– Hankkeen avulla kansainvälisille opiskelijoille voidaan tarjota kahden kuukauden harjoittelutuki. Tällä tavoin ulkomaalaisia osaajia voidaan alkaa sitouttaa suomalaiseen yritysmaailmaan. VIPIS on ikään kuin ensimmäinen askel kohti Suomen työelämää, hankkeen projektipäällikkö Severi Luoto kertoo.

Toimii! Tänä vuonna työharjoitteluun haki yhteensä 85 kansainvälistä opiskelijaa Vaasan korkeakouluista. Kaikkiaan 13 harjoittelujaksoa saatiin rahoitettua, ja seitsemää työsuhdetta on vielä yritysten toimesta jatkettu aiottua pidemmälle. – Kansainvälinen liiketoiminta, yritysjohtaminen, tietotekniikka ja hoitoala ovat esimerkkejä aloista, joilta työllistytään VIPIS-hankkeen kautta Pohjanmaan yrityksiin, Ilomäki listaa. Olemme vaarassa menettää joka vuosi suuren määrän koulutettua ja osaavaa työvoimaa, jos kansainväliset opiskelijat eivät onnistu löytämään töitä valmistumisensa jälkeen. Hankkeeseen ollaan oltu tyytyväisiä molemmin puolin. – Työntekijät ja työnantajat ovat olleet pääosin tyytyväisiä hankkeeseen. Lähes kaikki työharjoittelupaikan saaneet korkeakouluopiskelijat haluaisivat jäädä Suomeen vielä valmistumisen jälkeenkin, Luoto sanoo.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 4 / 2013

17


Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Teksti ja kuvat: Juha Europaeus

Yrittäjä Ari Tulla

EE EE EE EE

18

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 4 / 2013

35-vuotias, asuinpaikka San Francisco BetterDoctor-yrityksen perustaja Työskennellyt aiemmin British American Tobaccolla ja Nokialla Harrastukset: lumilautailu, surffaus, kiipeily


Miljoonayritystä perustamassa Vaasassa opiskellut Ari Tulla johtaa kasvuyritystä San Franciscossa.

V

aasassa kauppatieteitä opiskellut, nykyään San Franciscossa yrittäjänä toimiva Ari Tulla on ollut maailmalla yhtäjaksoisesti noin 12 vuotta. Hän toimi muun muassa markkinointitehtävissä Nokialla, mutta kun yhtiö muutama vuosi sitten hyppäsi Microsoftin kelkkaan, päätti Tulla perustaa ystävänsä Tapio Tolvasen kanssa oman yrityksen. BetterDoctorin tavoitteena on auttaa netissä ihmisiä löytämään heille sopivia lääkäreitä. Yrityksen parin toimintavuoden jälkeen nettisivulla on kävijöitä lähes miljoona kuukaudessa. Liikeidea syntyi, kun Tullan perheessä oli tarvetta terveyspalveluille, mutta oikean lääkärin löytäminen oli vaikeaa. Yhdysvalloissa potilas voi vapaasti valita lääkärinsä, ja erikoistumisalueita on yli sata. Seuraava askel on etsiä lääkäri, joka hyväksyy vakuutukset. Sitten on osattava valita vielä hyvä lääkäri. Palvelulle on selvästi kysyntää. Seuraava vaihe on yrityksen kasvattaminen. Alkupääoma tuli Nokialta saaduista lähtörahoista, ja BetterDoctor sai juuri varmistettua yli kolmen miljoonan dollarin rahoituksen. Nyt firmassa on Tullan omia ja muiden sijoittajien rahoja lähes 4,5 miljoonaa dollaria. Työntekijöitä on 20 ja heitä tarvitaan lisää.

Rahoitus haasteena Yrityksen alku on yleensä aina hankala. Yrittäjä on vastuussa vain itselleen. Toinen iso haaste kasvuyrittäjälle on kerätä rahaa. – Kukaan ei kirjoita niistä, jotka eivät koskaan saa rahoitusta. Osa taas saa, mutta epäonnistuu, Tulla muistuttaa.

– Jos et ole teknologia-alalla, Piilaakso on raju maailma asua. Asuntojen hinnat ovat taivaissa.

– Opiskelijoiden pitää itse päättää tehdä yliopistosta hyvä paikka. Opiskelijat voivat luoda yliopistostaan brändin.

Yhdysvalloissa lääkäriasemat käyttävät markkinointiin 35 miljardia dollaria vuodessa. Kilpailijoitakin BetterDoctorilla on, mutta muut tekevät enemmän online-markkinointia. Muilla raha tulee mainoksista, sen sijaan BetterDoctorin veloittaa transaktiosta, kun kuluttaja menee lääkäriasemalle.

Suomalainen on hyvä työntekijä Rahoituksen lisäksi kasvuyrityksen haaste on saada työntekijöitä hyppäämään hyvistä firmoista, hyviltä palkoilta, epävarmaan soutuveneeseen joka on kokoajan vaarassa kaatua. BetterDoctorin ydintiimi on Tullan tuttuja tai tutun tuttuja. Sittemmin BetterDoctor on saanut apua Aalto-yliopiston Start up life -ohjelman kautta. Nyt firmassa on kahdeksan suomalaista työntekijää, 12 tulee muualta. – Suomalainen on erittäin hyvä työntekijä, Tulla sanoo. – Monet koodaajat ovat kuin luotuja työskentelemään pienessä yrityksessä. Suomalaiset ovat itseohjautuvia. He eivät jää odottamaan ohjeita. Tullan mukaan yliopistoissa kasvaa tulevaisuuden sukupolvia ja pienikin voi kasvaa kokoaan suuremmaksi. – Pienen yliopiston, kuten Vaasan, kannattaa keskittyä suuriin tavoitteisiin. Vaasankin opiskelijat voivat hakea meille töihin esimerkiksi Aallon start up -ohjelmien kautta. VAASAN YLIOPISTOLEHTI 4 / 2013

19


Elämän suola

Teksti: Ville Rintala Kuvat: Ville Rintala

Jäsentemme kokoelmista löytyy lähes jokainen Suomessa myyty pelilaite

Työssäkin jaksaa paremmin, kun harrastaa vapaa-ajalla jotain mukavaa. Lue, mikä antaa virtaa yliopistolaisille.

Vanhoja pelejä – uusia tuttavuuksia Vuonna 2007 perustettu Retropelikerho Pelikasetti kerää yhteen vanhoista peleistä ja pelikoneista kiinnostuneet. Kerhon Facebook-ryhmässä on yli 70 jäsentä, ja itse kerhossa kolmisenkymmentä jäsentä.

20

Muutaman asiasta kiinnostuneen päähänpistosta alkunsa saanut Pelikasetti aloitti epävirallisesti toimintansa jo vuonna 2005 Olli Raatikaisen aloitteesta. Ensimmäisellä kerralla osallistujia oli vain muutama ja ainoa paikalle tuotu pelikonekaan ei toiminut.

kerroin sekä osallistujia että pelilaitteita. Jäsenten kokoelmista löytyy jo lähes jokainen Suomen kaupoissa myyty pelilaite 70-luvun lopun TV-peleistä lähtien. Vanhin laite on vuosimallin -78 Atari, jolla pelataan mm. alkuperäistä Pac-Mania ja Space Invadersia.

Nykyään – yli 90 tapaamiskerran jälkeen – Pelikasetin tapahtumissa on mukana monin

– Ihan kaikkia mahdollisia laitteita ei meidän kokoelmistamme löydy, mutta arviolta yli

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 4 / 2013

90 prosenttia kuitenkin, viestinnän yliopisto-opettaja Raatikainen laskeskelee.

Rentoa tunnelmaa pelaamisen kera Pelikasetti kokoontuu Fabriikissa joka toinen viikko tavallisesti torstai-iltaisin. Paikalle


saapuvat ovat sopineet tapaamiseen tuotavista laitteista sekä alustavasta ohjelmasta. Kokoontumisten sisältö tosin muuttuu välillä suunnitellusta, ja sovittu turnaus saattaakin vaihtua leppoisaksi pelimuistoista jutusteluksi tai laitteiden korjailuksi. – Tapaamisissa tehdään sitä, mikä sillä hetkellä kiinnostaa, Raatikainen kuvailee. Tapaamisissa käy kaiken ikäistä väkeä, naisia ja miehiä, juuri aloittaneista fukseista vanhoihin konkareihin. Kaikki ovat tervetulleita Pelikasetin toimintaan – riittää, että kiinnostusta vanhoihin peleihin löytyy. Helpoiten mukaan pääsee liittymällä kerhon avoimeen Facebook-ryhmään ja seuraamalla ilmoituksia tulevista tapahtumista.

– Pudotimme kerhon nimestä pois maininnan Vaasan yliopistosta, jotta saisimme kaikki retropeleistä kiinnostuneet mukaan tapahtumiimme. Ei muuta kuin tervetuloa paikalle!

Alkuperäinen Pac-Man vm. -78 Atarilla Pelikasetin seuraava julkinen tapahtuma on perjantaina 13.12. kello 13–18 Fabriikin saleissa F102, F118 ja F119. Muiden tapahtumien ajankohdat löydät Pelikasetin avoimesta Facebook-ryhmästä.

Johtaja, esimies, asiantuntija Tule mukaan suosittuun JOKA Johtajana kasvaminen -ohjelmaan. Seuraava koulutus alkaa syksyllä 2013. LISÄTIEDOT: Sari Soini p. 029 449 8201, sari.soini@uva.fi uva.fi/levon/koulutus

Mikä on retroa?

Mistä retropelejä kannattaa hankkia?

Pelikasetin säännöissä ei ole kirjattuna vion Vaasan yliopiston erillislaitos, rallista kantaa siihen, mikä on retroa, mut-Levón-instituutti Vanhoja pelejä ja laitteita voi löytää omien välittää yliopiston osaamista aikuiskoulutuksessa, ta noin 15 vuotta on kulkenut kirjoittamat-joka nurkkien lisäksi esimerkiksi tuttavientietoa vintutkii ja tuotteistaa tutkimukseen pohjautuvaa tomana rajapyykkinä. Raja luonnollisestiasiakkaan mukaan. Talouselämä -lehti arvosti teiltä,tarpeiden kirpputoreilta, nettihuutokaupoista siirtyy ajan myötä, ja nykyiset uutuuspe-vuonna 2012 johtamisennettikaupoista. täydennykoulutusohjelmamme ja ulkomaisista lit ovat joskus tulevaisuudessa retroa.Suomen halutuimpien joukkoon.

LEVÓN-INSTITUUTTI

M BA MBA

Entrepreneurial Kasvuhakuisen ja –haluisen -haluisen yrityksen sekä kehittymisintoisen intoisen julkisen julkisen organisaation organisaation täydennyskoulutusohjelma täydennyskoulutusohjelma Entrepreneurial MBA on johdon täydennyskoulutusohjelma, 100 op. Ohjelma koostuu moduleista. moduuleista. Mikäli Mikäli osallistuja osallistuja haluaa haluaa MBA– MBAdiplomin, tulee hänen hyväksytysti suorittaa kaikki Entrepreneurial Entrepreneurial MBA MBA-ohjelmaan –ohjelmaankuulukuuluvat opinnot. Myös yksittäisten moduulien vat opinnot. Myös yksittäisten moduulien suosuorittaminen on mahdollista. Seuraava kourittaminen on mahdollista. Seuraava koulutus lutus syksyllä alkaa alkaa syksyllä 2013.2013. Lisätiedot: Helena Eteläaho LISÄTIEDOT: helena.etelaaho@uva.fi p. 029 449 8198, helena.etelaaho@uva.fi uva.fi/levon/koulutus uva.fi /levon/koulutus

Johtamisen Yrityksenhuippuseminaari talousohjaus Ajassa liikkuu käynnistyy 13.1.2014 entistä monipuolisempana Kysy lisää 17.-18.9.2013. Tervetuloa!

LEVÓN-INSTITUUTTI


Minun kampukseni

Aurinkoinen syyspäivä kampuksella Kirpeä, aurinkoinen syyskeli suorastaan pukee Vaasan yliopiston kampusta: ruska värjäsi lokakuussa puiden lehdet keltaisiksi, oransseiksi ja punaisiksi. Tulen väreissä leiskuvat vaahterat loivat upean kontrastin kirkkaan sinistä, pilvetöntä taivasta vasten. Kuva: Rafael Rantanen Millaisena Vaasan yliopisto näyttäytyy sinulle? Muodostuuko se ihmisistä, tarinoista vai kiinnittyykö huomiosi johonkin yksityiskohtaan? Jaa kokemuksesi! Ota kuva yliopiston arjesta kampuksella ja julkaise se Twitterissä tai Instagramissa käyttäen #univaasa -tunnusta. Parhaat otokset julkaistaan tällä palstalla!

Sarjakuva

22

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 4 / 2013


Tuoretta tiedettä EE

Pihlava, Topias, Marus Uuppo & Seppo Niemi Health effects of exhaust particles. Selvityksiä ja raportteja 187.

EE

Hallberg, Pekka Puheenvuoro oikeusvaltiosta – Kehityskulkuja Suomessa ja ulkomailla. Opetusjulkaisuja 64.

EE

Martin, Anna, Riia Metsälä, Otto Suojanen & Arttu Vainio Kieliosaamisen tarpeet Vaasan seudulla ja Vaasan yliopistossa. Levón-instituutin tutkimuksia 138.

EE

Metsälä, Riia & Kari Leinamo Lähidemokratiaa etsimässä – Korpilahtelaisten, lammilaisten ja alastarolaisten vaikutusmahdollisuudet kuntaliitoksen jälkeen. Levón-instituutin tutkimuksia 137.

EE

Martin, Anna, Miia Mäntylä & Merja Pakkanen Maahanmuuttajien kotouttaminen maaseudulle kolmen sektorin yhteistyönä. Levón-instituutin tutkimuksia 136.

EE

Siirilä, Heli, Miia Mäntylä, Kari Leinamo, Merja Pakkanen, Arttu Vainio & Olli Voutilainen Kohtuullinen keräyspiste hyvällä paikalla - Paikalliset mahdollisuudet ympäristöystävälliseen asumiseen. Levón-instituutin tutkimuksia 135.

Palstalla esitellään Vaasan yliopiston julkaisusarjojen uusimmat julkaisut.

Vaasan yliopiston julkaisujen tilaukset: www.uva.fi/fi/research/ publications/orders/

Väitökset Luottamus kansainvälisten yrityspartnereiden välillä luo menestystä

Aineettoman palkitsemisen keinot valittava tarkoin

Ali, Tahir

Handolin, Ville-Valtteri

Markkinointi 15.11. An integrative perspective of social exchange theory and transaction cost theory on the antecedents of trust and trust-performance relationship in international joint ventures. Evidence from Nordic multinational firms.

Johtaminen 24.10. Aineeton palkitseminen työntekijöiden kokemana.

Sukupuoli ja koulutus vaikuttavat kulttuuri- ja urheilutapahtumien kysyntään

Suominen, Seppo Taloustiede 13.11. Essays on the demand for cultural performances

Konsernituki monimerkityksinen ja tulkinnanvarainen

Hellberg, Nils Talousoikeus 1.11. Konsernituki osana elinkeinotulon verotusta.

Ruotsin kielen opetustavoitteet Suomessa ja Ruotsissa

Gårdemar, Gunnar Kielitieteet 4.10. Svenska enligt statens vilja. Textanalytiska perspektiv på läroplaner och kursplaner i svenska som modersmål för gymnasiet i Sverige och i Finland från 1960-tal till 2000-tal.

Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät kansainvälisessä toimintaympäristössä

Heikkilä, Jukka-Pekka Johtaminen 20.9. Perspectives on e-HRM in the multinational setting.

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 4 / 2013

23


Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Teksti: Niina Heikkinen Kuva: Ville Rintala

Oppia ilman suorituspaineita

I

kääntyvien yliopistossa saa oppia ilman suorituspaineita ja opintopisteitä: opetukseen ei sisälly kuulusteluja tai tenttejä. Syksyisin ja keväisin järjestettävät luentosarjat toimivat elinikäisen oppimisen tukena, edistävät hyvinvointia ja avaavat vaikutusmahdollisuuksia. – Vaikka opetus onkin kohdistettu ikääntyville, ovat kaikki kiinnostuneet henkilöt tervetulleita mukaan luennoille. Esimerkiksi Vaasan yliopiston tutkinto-opiskelijoille luennot ovat maksuttomia, kertoo avoimen yliopiston opintopäällikkö Sonja Hakala.

Ikääntyvien yliopisto tarjoaa opetusta ilman suorituspaineita 24

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 4 / 2013

Vierailevia luennoitsijoita Vaasassa ikääntyvien yliopisto on ollut toiminnassa vuodesta 1996 lähtien. Luentosarjojen teemat ovat ajankohtaisia ja kiinnostavia. Luennoitsijoina pyritään käyttämään mahdollisimman paljon Vaasan yliopiston omia luennoitsijoita, mutta vierailevina puhujina on nähty myös valtakunnallisesti tunnettuja vaikuttajia. Esimerkiksi isä Mitro veti luentosalin täyteen väkeä luennoidessaan kohtuullisesta elämästä. – Keskimäärin luennoille osallistuu 30–70 henkilöä.

Akateemisuus ja keveys käsi kädessä Ikääntyvien yliopistolla on myös valtakunnallinen neuvottelukunta, jossa verkostoidutaan, vaihdetaan ideoita sekä päätetään opetuksen suuntaviivoista ja linjauksista.

Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita luennoille – Vaikka tarkoituksenamme on pitää luentosarjat kiinni yliopistollisuudessa, on ohjelmassa välillä myös kevyempiäkin luentoaiheita, Hakala kertoo. Ikääntyvien yliopisto järjestetään Vaasan yliopiston avoimen yliopiston, Vaasan kesäyliopiston ja Vaasa-opiston yhteistyönä.


BETTER/WORSE? JUST DIFFERENT.

Second Coming

O

n leaving Vaasa and my job at the university in 2005 to participate in a multicultural educational project I had every intention of returning, but had no idea that it would take me so long. In the time between I spent periods in Vietnam and Russia on the project and later taught in China on three occasions and went on exchange to France, Germany, Italy, Poland and Czech Republic. It has been a long trail which eventually led me back to the place where I started in Finland, and it is good to be back – even if a little later than anticipated. A lot of positive developments have taken place: the renovation and improvements in the physical surroundings are noticeable, as are the increased numbers of foreign students taking part in international degree programmes, and there are a number of new foreign teaching staff and researchers. The atmosphere is international, friendly and welcoming, and in a relatively small campus it feels almost like an extended family. In terms of my own job as an English teacher, I am glad to see that writing skills are being foregrounded and that is an area that will become

increasingly important as more academic publications will be produced in English. I hope I can make a contribution to supporting that output in my work here in the future. Some things have not changed that much: there are many familiar faces still around (perhaps looking a little older than before, myself included), and the campus setting right by the sea with its wonderful combination of old and new buildings must be unmatched almost anywhere in Europe. I have spent probably too much time in the last two months gazing out of classroom windows at the sea view. Being a teacher in the University of Vaasa gives you the opportunity to develop your work in a situation of academic freedom and autonomy where you are trusted to develop and deliver courses in the best way you see fit. This freedom and trust is very motivating as it does not exist in every institution. There is support and cooperation at the same time and a democratic atmosphere where you feel you will be listened to and your voice heard. The relatively small size of the university also makes you feel motivated to participate and

feel you are important and can contribute. The students are cooperative, enthusiastic and the groups I have been teaching this term have been fun to work with. The increased number of international students in the teaching groups makes a positive impact. The greatest achievement in Finland is offering free education and lifelong learning. After seeing in many foreign countries the sacrifices that families have to make to educate their children I realize its importance. The biggest intercultural difference between Finland and the UK has been and remains the toleration of silence (high in Finland, low in the UK). In the beginning, sitting in awkward silence in taxis or next to someone in a train was sometimes a painful experience. However, Finland is rapidly internationalizing with people becoming more used to communicating with foreigners, and vice versa.

NAME: Jo hn Sheph erd AGE: 40 HOME CO

UNTRY: U K (Yorksh ire, Engla N: Unive nd) rsity teach er/researc WORK IN her HOME CO UNTRY: departm Teacher ent in 3 C and head leveland of schools FAMILY: 2 adult ch il d ren, one one a stu working dent in Y in Londo orkshire n, FAVOURIT E OCCUP A T with my ION AS A Dad in th CHILD: C e country ycle ride BEST CH side s ARACTER ISTIC: Lo yalty, ha MOTTO: rd work Keep on going! POSITIO

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 4 / 2013

25


Muistatko?

Tervahovin synty

Vaasan yliopiston uusi kampus valmistui Palosaarelle vuonna 1994. Kaupunginjohtaja Juhani Turunen, kauppatieteiden kunniatohtori Mauri Palomäki ja pääministeri Esko Aho olivat tarkastamassa, kuinka Tervahovin peruskiven muuraus otti sujuakseen.

Tiesitkö?

Oppivatko jotkut kieliä helpommin kuin toiset?

26

Käsitys hyvästä tai huonosta kielipäästä on aika yleinen, ja käsitys kielellisestä lahjakkuudesta rajautuu usein luokkahuoneessa tapahtuvaan oppimiseen. Edellytys oppia vierasta kieltä on kuitenkin ennen kaikkea sidoksissa kielelle altistumiseen, kielen sisäistämiseen ja sen käytössä harjaantumiseen, jossa korostuu sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys.

Myös useampaa kieltä jo taitavat oppivat useimmin helpommin uuden kielen, koska opittua voi peilata muiden kielen järjestelmiin ja oppimisprosesseihin. Loppujen lopuksi vieraan kielen oppimisessa on kyse tarjotuista ja tarjoutuneista mahdollisuuksista, joiden hyödyntäminen on kiinni omasta motivaatiosta.

Tutkimuksissa on löydetty eroja lasten ja nuorten sekä vanhempien ihmisten kieltenoppimisen välillä: nuorempana oppii helpommin ääntämisen ja artikuloinnin, koska omasta aksentista on vanhempana vaikeampi päästä eroon. Aikuisena oppimista edistää puolestaan se, että on selvillä tavoitteista ja keinoista päästä niihin.

Vastaajana Nina Pilke, ruotsin kielen professori, filosofisen tiedekunnan varadekaani

VAASAN YLIOPISTOLEHTI 4 / 2013


Well done! EE

EE

EE

Professori Peter Gabrielsson on nimitetty Journal of International Marketing -lehden julkaisutoimikuntaan kaudelle 2013–2016. Lehti julkaisee tieteellisiä ja johdon kannalta relevantteja artikkeleita kansainvälisen markkinoinnin alueelta. KTT, dosentti Arto Rajala on aloittanut 1.11. markkinoinnin professorina. Rajala siirtyy Vaasaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Business Networks -alueen tutkimusjohtajan tehtävistä. Stiftelsen för Åbo Akademi -säätiö on myöntänyt Vaasan yliopiston tohtorikoulutettava Liandong Zhulle, professori Josu Takalalle ja tutkimusjohtaja Erkki Hiltuselle 3 000 euron Åbo Akademi -palkinnon. Palkinto jaettiin yliopiston ava-

EE

EE

jaisjuhlassa 2.9. Tutkimuksessa pyrittiin optimoimaan mikrolevä Chlorella zofingiensis´n viljelyolosuhteita ja biomassan tuotantoa hyödyntäen sikaloiden jätevesiä. Vaasan yliopisto on myöntänyt vuonna 2013 dosentin arvon seuraaville: VTT Hilkka Vihinen, aluetiede (vertaileva aluekehitys), FT Antti Rasila, matematiikka ja KTT Timo Torkkel, vero- ja kirjapito-oikeus.

sa. Haapio rakentaa paperissaan ”Good Contracts – Bringing Design Thinking into Contract Design” hyvän sopimuksen kriteereitä, joissa yhdistyvät taloudellisesti ja oikeudellisesti tasapainoinen sisältö ja design-ajatteluun pohjautuva käyttäjälähtöinen suunnittelu.

Tutkimushankerahoitukset julkaistaan Research Newsissä

Yliopisto-opettaja Helena Haapion tutkimuspaperi palkittiin Best Paper Awardilla kansainvälisessä International Association for Contract and Commercial Management -järjestön Academic Forum konferenssissa Phoenixissä lokakuus-

wwww.uva.fi/researchnews

Opiskele avoimessa yliopistossa Avoimessa yliopistossa voit suorittaa eri oppiaineiden opintokokonaisuuksia ja yksittäisiä opintojaksoja. Opiskelu on mahdollista Vaasan yliopistossa sekä yhteistyöoppilaitoksissamme eri paikkakunnilla.

Iltaisin ja viikonloppuisin

Verkossa Yleissivistävää ja elinikäistä oppimista Halutessasi myös tutkintotavoitteisesti

uva.fi/avoin AVOIN YLIOPISTO

Kysy lisää: opiskelijapalvelu puh. 029 449 8190 opintojen ohjaus puh. 029 449 8188 (Vaasa), 029 449 8189 (muut paikkakunnat) avoinyo@uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto.avoin


Mitä siellä yliopistolla oikein tehdään? Tutkimustyö ei aina ole näkyvää, mutta se koskettaa jokaisen arkea tavalla tai toisella. Minä & tiede on median ja yliopiston yhteistyömuoto, jossa pureudutaan ajankohtaisiin ja mielenkiintoisiin tutkimusaiheisiin. Kaikille avoimet maksuttomat luennot ovat keskustelevia tapahtumia kahvikupposen äärellä keskellä kaupunkia. Niissä käsitellään ajankohtaisia aiheita, ja asiaa taustoitetaan lehtijutulla samalla viikolla.

Seuraavat yleisöluennot (Pohjalainen, Hietasaarenkatu 19, Vaasa): to 21.11. klo 18

Professori Jussi Kantola: ”Kaikki suunnittelemaan! Henkilöstön osallistaminen” 2014

23.1., 20.2., 20.3., 16.4., 15.5. TERVETULOA mukaan oppimaan ja oivaltamaan! Vapaa pääsy. Vaasan yliopisto pidättää oikeuden muutoksiin. Tarkista päivämäärät ja luennoitsijat osoitteessa uva.fi/minajatiede

uva.fi/minajatiede


Vox Cordis 4/2013