Sisällysluettelo
Toimintakertomus
Vaasan yliopisto
Vaasan yliopisto on kansainvälinen, yritys- ja ekosysteemisuuntautunut sekä monitieteinen tutkimusyliopisto, joka keskittyy kestävään liiketoimintaan, energiaan ja yhteiskuntaan. Monitieteisten akateemisten yksiköiden ja tutkimusalustojen kautta yliopisto ratkaisee monimutkaisia yhteiskunnallisia haasteita yhdistämällä liiketoiminnan, teknologian ja hallinnon osaamista. Vaasan yliopistoa kehitetään inklusiivisena ja tasavertaisena yhteisönä, joka houkuttelee lahjakkaita osaajia ja johon halutaan kuulua. Yliopisto sijaitsee modernilla, kauniilla merenrantakampuksella, joka mahdollistaa tiiviin yhteistyön koulutus- ja tutkimustoiminnassa sekä toimii avoimena kohtaamispaikkana myös kaupunkilaisille ja yhteistyökumppaneille. Osana Pohjoismaiden suurinta energiateknologian keskittymää, yhdellä Suomen menestyneimmistä alueista, yliopisto kulkee energiamurroksen etulinjassa niin Suomessa kuin maailmalla.
Hallitus ja organisaatio
Vaasan yliopistossa oli vuoden 2024 lopussa johtosäännön mukaisesti neljä akateemista yksikköä tutkimuksen ja koulutuksen järjestämistä varten: Johtamisen yksikkö, Laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö, Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö sekä Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö. Yliopistossa on myös kolme erillislaitosta sekä yliopistopalvelut. Erillislaitokset ovat Levón-instituutti, kielikeskus Linginno ja Tritonia, joka toimii yhteisenä tiedekirjastona Oy Vaasan ammattikorkeakoulu – Vasa yrkeshögskola Ab:n (VAMK) ja Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademin (Novia) kanssa. Levón-instituutin toiminta on loppunut 31.12.2024. Yliopistopalvelut tuottavat akateemisille yksiköille, laitoksille ja muille yksiköille niiden tarvitsemia palveluita. Lisäksi yliopistossa on kolme tutkimusalustaa monitieteisen ilmiölähtöisen tutkimuksen kehittämiseksi ja organisoimiseksi. Vaasa Energy Business Innovation Centre VEBIC pyrkii vastaamaan energiantuotannon, energialiiketoiminnan ja kestävän yhteiskunnallisen kehityksen globaaleihin tarpeisiin. Digital Economy tutkii uusien teknologioiden mahdollistamia innovaatioita ja niiden vaikutuksia yksilöihin, organisaatioihin, teollisuuteen ja koko yhteiskuntaan eri tieteiden näkökulmasta. Innovation and Entrepreneurship InnoLab tutkii avoimia innovaatioita, käyttäjäinnovaatioita, julkisen sektorin uudistamista ja yrittäjyyttä. Lisäksi yliopisto julkisti uuden, neljännen tutkimusalustan, joka aloittaa toimintansa vuoden 2025 alussa. Resilienssi-alustan teemat liittyvät kokonaisturvallisuuteen, taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen resilienssiin sekä varautumiseen ja teknologiaan.
Yliopistokollegio 1.1.2022–31.12.2025
15 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet
Puheenjohtaja Sami Vähämaa, professori
Varapuheenjohtaja Kaisu Piirainen, päällikkö
Hallitus 1.1.2022–31.12.2025
Mari Kiviniemi, puheenjohtaja
Juha Kytölä, varapuheenjohtaja, teknologiajohtaja, Wärtsilä Oyj
Abp
Mervi Airaksinen, toimitusjohtaja, Microsoft Oy
Timo Aukia, toimitusjohtaja, Jaakko Aukia Oy
Marko Kohtamäki, professori, Vaasan yliopisto
Susanna Kultalahti, vanhempi yliopistonlehtori, Vaasan yliopisto
Timo Rothovius, professori, Vaasan yliopisto
Elmo Paloniemi, opiskelija, Vaasan yliopisto (kausi 1.1.2024–31.12.2025)
Tommi Sottinen, professori, Vaasan yliopisto
Markku Stenborg, toimitusjohtaja, CEA Oy
Marja Vettenranta, koulutusvastaava, Vaasan yliopisto
Rehtorit
rehtori Minna Martikainen vararehtori Mika Grundström vararehtori Martin Meyer vararehtori Tanja Risikko
Tilintarkastajat
Ryhmittymä BDO Audiator Oy & BDO Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Andreas Holmgård ja JHT-tilintarkastajana Minna Havia-Niemi
Olennaiset tapahtumat
tilikaudella
Vaasan yliopisto haluaa tarjota yhteistyökumppaneilleen mahdollisimman korkeaa laatua. Pitkäjänteinen kehitystyö tutkimuksessa ja opetuksessa on tuonut menestystä kansainvälisissä akkreditoinneissa ja rankingeissa. Yliopiston vahvuuksia ovat tutkimuksen korkea laatu, viittausten määrä ja kansainvälisyys. Vuonna 2024 Vaasan yliopisto oli 500 parhaan yliopiston joukossa Times Higher Education -rankingissa sekä maailman 17. paras pieni yliopisto ja 73. paras nuori yliopisto. Shanghai Rankingissä Vaasan yliopisto oli Suomen ykkönen ja maailman 22 liiketaloustieteessä. Lisäksi 11 Vaasan yliopiston tutkijaa nousi Stanfordin yliopiston ja tiedekustantaja Elsevierin listalle, joka käsittää kaksi prosenttia maailman vaikuttavimmista tutkijoista.
Vaasan yliopisto vahvistaa kansainvälistä asemaansa ja kehittää laatuaan kansainvälisiin laatujärjestelmiin nojautuen. Vuonna 2024 yliopistolle myönnettiin kauppatieteiden alan AACSB-akkreditointi, jonka on saanut vain kuusi prosenttia alan yliopistoista maailmassa. Lisäksi yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman kansainvälisen laatuauditoinnin ja sai kiitosta aktiivisesta yhteistyöstä elinkeinoelämän kanssa. Yliopiston kaikki koulutusalat kattava EQUIS-akkreditointiprosessi eteni myös vuonna 2024.
Myös Vaasan yliopiston valtakunnallinen maine on noussut, mikä ilmeni T-Median toteuttamassa yliopistojen Luottamus & Maine 2024 -tutkimuksessa.
Vaasan yliopisto yhdistää tieteen yritysten tarpeisiin ja vie tutkimustiedon nopeasti käytäntöön. Strategian ytimessä on nopea vaikuttavuus ja konkreettiset tulokset. Tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja, jotka yhdistävät tutkimuksen, koulutuksen ja yritykset entistä tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Esimerkkinä vaikuttavasta yhteistyöstä on vuonna 2024 lanseerattu Vaasan CoDoc-yhteistyömalli, jossa väitöskirjatutkija ja yritys rakentavat yhdessä tutkimusaiheen, joka vastaa sekä tieteellisiä tavoitteita että yrityksen tarpeita. Lisäksi Vaasan yliopisto solmi viime vuonna strategisia kumppanuuksia Wärtsilän, Microsoftin ja ABB:n kanssa.
Elokuussa 2024 Vaasan yliopisto ja Vaasan energiaklusteri julkaisivat yhteisen aloitteen ”Energiatransition laakso”, jossa ovat mukana muun muassa yliopisto, kauppakamari, kaupunki ja suuri joukko alan yrityksiä, kuten ABB, Wärtsilä, Hitachi Energy ja Danfoss. Tavoitteena on vahvistaa yhteistutkimuksen ja merkittävän uuden tutkimusinfran kautta alueen yritysten TKI-toimia ja kehittää energiasektorin ja alueen vientipotentiaalia koko Suomen eduksi. Osana tätä aloitetta Vaasan yliopisto, Oulun yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT
ja Wärtsilä Finland Oy sopivat vuonna 2024 yhteistyöstä teollisuuden ja tutkimuslaitosten yhteisen energialaboratorion toteuttamiseksi. Vaasan yliopistoon sijoittuvassa laboratoriossa kehitetään tulevaisuuden vähäpäästöisiä moottoreita.
Vaasan yliopisto ilmoitti perustavansa uuden, monitieteisen Resilienssitutkimusalustan, joka aloittaa toimintansa vuoden 2025 alussa. Alustan teemat liittyvät kokonaisturvallisuuteen, taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen resilienssiin sekä varautumiseen ja teknologiaan.
Vaasan yliopisto sai Business Finlandilta viime vuonna yli 7,3 miljoonaa euroa innovaatiorahoitusta kymmeneen projektiin, mikä oli toiseksi eniten Pohjanmaalla. Eniten rahoitusta sai Flexible Clean Propulsion Technologies -hanke, jossa kehitetään puhtaita ja joustavia ratkaisuja merenkulkuun ja työkoneisiin. Toiseksi eniten rahoitusta sai Integrated Hydrogen-Argon Power Cycle (iHAPC) -hanke, jossa pilotoidaan vety-argon-kierron käyttöä energiantuotannossa. Vaasan yliopisto johtaa molempia konsortiohankkeita, joissa mukana on eri yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä.
Vuonna 2024 energiamurros sekä kansainvälinen kriisitietoisuus olivat keskeisiä toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat laajasti yhteiskuntaan. Kestävät energiaratkaisut ja kestävä liiketalous ovat vakaan ja elinvoimaisen yhteiskunnan kulmakiviä. Tämä korostaa yliopiston ja sen ekosysteemin merkittävyyttä ja ainutlaatuista luonnetta sekä osoittaa Vaasan yliopiston olevan keskellä päivän polttavia kysymyksiä niin Euroopassa kuin globaalistikin. Vaasan yliopiston tutkimus tarjoaa ratkaisuja, jotka tukevat sekä ilmastonmuutoksen hillintää että taloudellista vakautta. Ilman liiketaloudellisia ratkaisuja energiatransitio ei etene riittävän nopeasti. Yliopisto haluaa olla suunnannäyttäjä, joka yhdistää energiateknologian, liiketalouden ja kestävän kehityksen korostaen samalla talouden resilienssin merkitystä.
Vuonna 2024 yliopistosta valmistui ennätysmäärä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, 712 opiskelijaa, mikä oli neljänneksen edellisvuotta enemmän. Yliopisto on kasvattanut sisäänottomääriä koulutusohjelmiin, ja tavoitteen mukaisesti kasvu on myös kansainvälistä. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on kasvanut jo noin 12 prosenttiin. Myös hakijamäärät kotimaisiin kandidaatti- ja maisteriohjelmiin sekä kansainvälisiin maisteriohjelmiin kasvoivat huomattavasti. Lisäksi koulutusohjelmarakenteen kehittäminen ja koulutusporfolion uudistaminen aloitettiin.
Vaasan yliopistossa käytiin vuonna 2024 muutosneuvottelut taloudellisista sekä tuotannollisista ja toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvistä syistä. Talouden sopeuttaminen tehtiin yliopiston strategian mukaisen, tuloksellisen ja väistämättä tarvittavan kasvun mahdollistamiseksi. Neuvottelut sujuivat hyvin henkilöstön edustajien kanssa, ja organisaatiota kiitetään ymmärryksestä asian suhteen.
Vuoden 2025 alussa voimaan tullut uusi yliopistojen rahoitusmalli tukee Vaasan yliopiston kehitystä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on ottanut strategian erittäin positiivisesti vastaan, ja syksyllä 2024 käydyt neuvottelut strategiarahoituksesta luovat vahvan pohjan yliopiston toiminnalle. Ministeriön kanssa sovittujen yliopistokohtaisten tavoitteiden saavuttaminen on tulevaisuudessa erittäin tärkeää Vaasan yliopistolle.
Yliopiston on tulevina vuosina yhä enemmän haettava ulkoista, erityisesti kansainvälistä rahoitusta, sillä kotimainen rahoitus ei riitä kasvun tukemiseen. Budjettirahoituksen lisäksi ulkoinen rahoitus muodostaa kasvavan osan yliopiston tulovirrasta, ja vuonna 2024 se oli kokonaisuudessaan noin 30 prosentin tasolla. Kansainvälistä laatua kuvaa kansainvälisen tutkimusrahoituksen kasvu, sillä kilpaillun ulkomaisen rahoituksen määrä kasvoi 16 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Vaasan yliopiston taloudellinen asema on vahva ja vahvistui edelleen vuoden 2024 aikana.
Vaasan yliopiston Tervahovi-rakennuksen uudistumisen myötä koko kampusremontti tuli päätökseensä kesällä 2024, ja uusi lukuvuosi käynnistyi uusissa, tyylikäissä ja moderneissa tiloissa. Laajamittaisen remontin aikana rakennettiin kestävän kehityksen periaatteita noudattaen opiskelijoille ja henkilöstölle vetovoimainen kampus, joka toimii avoimena kohtaamispaikkana myös kaupunkilaisille ja yhteistyökumppaneille.
Vaasan yliopiston kuudes tohtoripromootio järjestettiin syyskuussa 2024. Yliopisto myönsi kunniatohtorin arvon kahdelletoista henkilölle, jotka ovat tieteellisesti tai yhteiskunnallisesti ansioituneita.
Vuonna 2024 Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen valittiin eurooppalaisen EUNICE-korkeakouluverkoston varapuheenjohtajaksi. Kymmenen eurooppalaisen korkeakoulun verkosto kehittää tutkimusyhteistyötä ja monitieteistä koulutustarjontaa vastaamaan kansainvälisiin haasteisiin.
Selvitystä Vaasan yliopiston laajemmasta omistuksesta Oy Vaasan ammattikorkeakoulu – Vasa yrkeshögskola Ab:ssä (VAMK) jatkettiin vuonna 2024, ja solmittiin kolmenvälinen aiesopimus opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Tavoitteena on luoda alueen ekosysteemiin suurempi, tutkimuksen ja koulutuksen tuloksissa kasvava ja kansainvälisesti vaikuttavampi yksikkö. Yhteisellä korkeakoulukonsernilla halutaan parantaa vetovoimaa ja edellytyksiä kilpailla rahoituksesta.
Sijoitustoiminta
Yliopiston sijoitusvarallisuus on sijoitettu yliopiston hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan mukaisesti. Yliopistolla on hallituksen nimittämä sijoitustoimikunta, johon vuonna 2024 kuuluivat seuraavat jäsenet: ajalla 1.1.2024–15.2.2024 Minna Martikainen (pj), Markku Källström ja Timo Rothovius, ajalla 16.2.2024–28.10.2024
Timo Rothovius (pj) ja Tiina Helenius sekä 29.10.2024 alkaen lisäksi Karita Meling. Sijoitustoimikunnan sihteerinä toimii talousjohtaja.
Sijoitusvarallisuus ja sijoitusten riskienhallinta
Sijoitustoiminnalla on olennainen vaikutus yliopiston tuloksen muodostumiseen. Realisoituneet nettotuotot vuonna 2024 olivat 7 796 949,57 euroa ja realisoitumattomat käyvän arvon muutokset -2 772 399,26 euroa. Sijoitukset on arvostettu käypään arvoon, ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan kansainväliset tilinpäätösstandardit huomioiden. Tarkemmat tiedot käypään arvoon arvostamisesta ilmenevät tilinpäätöksen liitetiedoista.
Vaasan yliopiston sijoitusvarallisuuden hoitoa ohjaa yliopiston hallituksen vahvistama sijoituspolitiikka. Sijoituspolitiikalla ohjataan sijoitustoimikunnan työtä sekä määritellään sijoitustoiminnan keskeisten toimijoiden vastuu- ja valtasuhteet. Sijoituspolitiikka käsitellään hallituksessa vuosittain. Tällöin myös vahvistetaan sijoitustoimikunnan esittämä strateginen tavoiteallokaatio ja allokaatiolimiitit.
Vuosi 2024 oli osakemarkkinoilla vahva, erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan vetämänä, vaikka raaka-aineiden tuotot laskivat. Euroopan keskuspankki laski korkoja joulukuussa, mutta euroalueen talousnäkymät pysyivät heikkoina samalla kun inflaatioennusteet laskivat. Euroalueen talouksien kahtiajako jatkui, ja erityisesti Saksan ja Ranskan jatkuneet vaikeudet painoivat indeksejä. Vaasan yliopiston sijoitustoiminnassa tavoitellaan pitkällä aikavälillä nimellistä viiden prosentin vuotuista tuottoa. Vuoden 2024 sijoitustoiminnan tuotto oli +13,0 prosenttia sijoitussalkun arvon ollessa vuodenvaihteessa 56,2 miljoonaa euroa.
Sijoitustoiminnan riskienhallinta ja -seuranta on jatkuvaa. Riskienhallinta on keskeinen osa sijoitustoimikunnan työtä ja tullut osaksi vakioraportointia. Yliopisto käyttää sijoitustoimintansa raportoinnissa ulkopuolista, varainhoitajista riippumatonta yhtiötä. Sijoitussalkun sisältämää riskiä seurataan mm. absoluuttinen riskipääoma ja salkun kokoon suhteutettu riskipääoma -indikaattoreiden avulla, jotka kuvaavat salkun suurinta todennäköistä arvonmuutosta seuraavan vuoden kuluessa 95 prosentin todennäköisyydellä. Sijoitustoiminnan riskinottoa ohjaavat hallituksen vahvistama sijoituspolitiikka ja strateginen allokaatio. Riskitason ja taktisen allokaation muutoksista vastaa sijoitustoimikunta.
Vaasan yliopisto on sijoituspolitiikkansa mukaisesti sitoutunut noudattamaan vastuullisen sijoittamisen periaatteita ja kuuluu Finland’s Sustainable Investment Forumiin (FINSIF). Vuonna 2024 Vaasan yliopiston sijoitustoimintaa uudelleen järjesteltiin ja toteutetun kilpailutuksen kautta valittiin kaksi uutta varainhoitajaa, jotka aloittivat toimintansa lokakuussa.
Vaasan yliopiston tilinpäätös 2024
Vaasan yliopiston sijoitusvarallisuuteen kuuluu lisäksi epäitsenäinen säätiö, Viljo Syreniuksen rahasto (markkina-arvo 6,5 miljoonaa euroa 31.12.2024). Rahaston sijoitusvarallisuutta hallinnoi tarkoitusta varten perustettu toimikunta, ja sen varat ovat sijoitettu hajautetusti kolmelle varainhoitajalle. Viljo Syreniuksen rahaston sijoitustoiminnan tuotto oli vuoden 2024 aikana +11,1 prosenttia.
Yliopistokonserni
Tilinpäätöshetkellä konsernin muodostavat Vaasan yliopisto, Vaasan Yliopisto Executive Education Oy, keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö KOy EnergyLab Vaasa ja keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Vaasan Merikampus Oy. Vaasan Yliopisto Executive Education Oy ja KOy EnergyLab Vaasa ovat kokonaan Vaasan yliopiston omistamia. Vaasan yliopiston omistusosuus Vaasan Merikampus Oy:ssä on 66,67 prosenttia.
Vaasan Yliopisto Executive Education Oy:n toiminta ei vaikuta yliopistokonsernin toiminnallisiin tunnuslukuihin. Yhtiössä oli tilinpäätöshetkellä palkattua henkilökuntaa 6 työntekijää. Taloudelliset vaikutukset ilmenevät laaditusta konsernitilinpäätöksestä.
Vaasan Merikampus Oy:n ja KOy EnergyLab Vaasan toiminta ei vaikuta yliopistokonsernin toiminnallisiin tunnuslukuihin, eikä yhtiössä ole palkattua henkilökuntaa. Taloudelliset vaikutukset ilmenevät laaditusta konsernitilinpäätöksestä.
Koulutus
Vaasan yliopisto kasvatti tutkintomääriään merkittävästi vuonna 2024. Ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti 712 opiskelijaa, mikä oli 25 prosenttia edellisvuotta enemmän ja samalla ennätys yliopiston historiassa. Kauppatieteiden maistereita valmistui ennätysmäärä. Yliopistosta on jo vuodesta 2023 alkaen valmistunut enemmän kauppatieteiden maistereita kuin mistään muusta suomalaisesta yliopistosta. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä nousi 6 prosenttia. Tohtorin tutkinnon suoritti 22 jatko-opiskelijaa. Perustutkinto-opiskelijoiden määrä kasvoi 15 prosenttia. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kasvanut Vaasassa jo noin 12 prosenttiin kaikista opiskelijoista, kasvua edellisvuoteen oli 110 prosenttia. Taulukossa 1 on esitetty tunnuslukuja koulutuksen määrällisten tavoitteiden toteumasta vuosina 2022–2024 verrattuna opetus- ja kulttuuriministeriön ja Vaasan yliopiston välisen sopimuksen kaudelle 2021–2024 sovittuihin vuositavoitteisiin.
Ulkomaalaisten tutkintoopiskelijoiden määrä
Taulukko 1. Koulutukseen liittyvien määrällisten tavoitteiden toteuma
Suomenkielisten maisteriohjelmien suosio kevään toisessa yhteishaussa kasvoi edelleen, ja hakijamäärä (2074) nousi 12 prosenttia edellisvuodesta. Kansainvälisten ohjelmien hakemusmäärä kasvoi merkittävästi, vuonna 2024 hakemuksia kansainvälisiin maisteriohjelmiin saapui ensimmäisen yhteishaun ja jatkuvan haun kautta yhteensä 16 134 hakemusta (2023 saapui 6381), mikä on 152,8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Syksyisin haussa ollut Liiketoiminnan kehittämisen maisteriohjelma vakiinnutti suosiotaan keräämällä 45 aloituspaikkaan 649 hakemusta Seinäjoelle. Kandidaattiohjelmien kevään yhteishaun kokonaishakijamäärä (7302) nousi myös huomattavasti, 26 prosenttia. Eniten kasvoi viestintätieteiden kandidaattiohjelman hakijamäärä 62 prosenttia ja hallintotieteiden hakijamäärä 44 prosenttia. Hallintotieteiden hakijamäärää kasvatti valtakunnallinen yhteiskuntatieteellisen alan valintakoeyhteistyö, jossa pilotoitiin valtakunnallista sähköistä valintakoetta. Erityisesti maisteri- ja erillisvalintojen valintaperusteita ja kansainvälisten ohjelmien kielitaitovaatimuksia uudistettiin valintojen sujuvoittamiseksi. Lukuvuosimaksuja ja apurahaohjelmaa uudistettiin. Yliopisto osallistui valtakunnalliseen kandidaattivalintojen valintakokeiden kehittämishankkeeseen ja aloitti oman, valintojen digitalisointia edistävän kehittämishankkeen. Yliopisto kasvatti koulutusohjelmien sisäänottoa 1250:stä 1670:ään, josta suurin nousu oli kansainvälisissä maisteriohjelmissa, 270:stä 450:een.
Strategian mukaisesti lisättiin koulutusohjelmien synergiaa ja kriittistä massaa yksinkertaistamalla koulutusohjelmaportfoliota, vähentämällä koulutusohjelmien määrää ja kasvattamalla ohjelmien kokoa. Tekniikan maisteriohjelmat yhdistettiin kolmeksi ohjelmaksi ja niiden opintosuunniksi. Myös viestintieteissä ja hallintotieteissä erillisiä, pienivolyymisiä maisteriohjelmia ja opintosuuntia yhdistettiin. Seinäjoen ja Kokkolan maisteriohjelmat yhdistettiin yhteiseksi Liiketoiminnan maisteriohjelmaksi.
Opetus palasi syksyllä 2024 uudistettuihin ja entistä laajemmin opetuskäytössä oleviin Tervahovin opetustiloihin, myös opiskelijoiden ohjauspalvelut siirtyivät sinne. Yliopisto painotti opetuksen vahvuutena lähiopetusta ja opiskelukokemusta, joka korostaa yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutteisuutta oppimisessa. Opettajille tarjottiin digipedagogista tukea opetuksen kehittämiseen. Yliopisto kehitti koulutuksen palkkiojärjestelmää. Jatkuvan oppimisen tukemiseksi koottiin yhteinen jatkuvan oppimisen tiimi ja opettajat siirtyivät akateemisiin yksiköihin. Yliopisto osallistui aktiivisesti Digivisio 2030 -hankkeeseen ja aloitti käyttöönottoprojektin. Sähköisiä palveluja laajennettiin ottamalla käyttöön Peppi-opintotietojärjestelmän tietoja hyödyntävä opintojen ohjauksen ja seurannan palvelu Fokus, joka tukee niin yliopiston seurantaa ja suunnittelua kuin opiskelijankin omaa seurantaa, ja edistää ohjauksen oikeaa kohdentumista. Pepissä toimiva valtakunnallinen ristiinopiskelupalvelu otettiin käyttöön Vaasan yliopiston ja sen yhteistyökorkeakoulujen yhteistyöopintojen hallinnon helpottamiseksi. Tiedolla johtamista tuettiin kehittämällä yhteistyössä IT-palvelujen kanssa koulutuksen raportointia osaksi tietovarastoa.
Yliopisto panosti edelleen kansainvälistymiseen. Yliopiston ensimmäinen Erasmus Mundus-maisteriohjelma käynnistyi tekniikassa, ja Porissa ja Vaasassa aloitettiin uusi tekniikan kansainvälinen opintosuunta. Kansainvälisten opiskelijoiden työelämäintegraatiota edistettiin kehittämällä yritysyhteistyössä työelämätaitoja ja opiskelijoiden verkostoja lisääviä uusia toimintamalleja. Kansainvälisten opiskelijoiden opiskelijakokemusta edistettiin kuvaamalla palvelupolku kehittämistarpeineen sekä kehittämällä opintojen alkuvaiheen ohjausta. Supporting Immigrants in Higher Education -ohjelma tarjosi edelleen kielikoulutusta ja ohjausta korkeakoulukelpoisille kansainvälisille osaajille. EUNICE-verkostoyliopisto, jossa yliopisto on mukana, jatkoi toimintaansa mm. tarjoamalla opintoja ja edistämällä yhteistutkinto-ohjelmien ja edistyksellisten digikurssien suunnittelua. Kansainvälinen opiskelijavaihto pysyi vahvana vuonna 2024.
Opiskelijoiden hyvinvointia kehitettiin toteuttamalla opiskeluympäristön tarkastus yhteistyössä YTHS:n kanssa. Uusien opiskelijoiden alkuohjausta ja tutorointia kehitettiin opintojen alun tukemiseksi. Uudessa hyvinvointihankkeessa edistettiin opiskelupäivän aikaista aktivointia ja tauottamista sekä laajennettiin muilla paikkakunnilla opiskelevien ohjausja liikuntapalveluita. Opiskelijoiden työllistymisen tukemiseksi aloitettiin opinnäytetyöpilotti yritysyhteistyönä. Opiskelijoille järjestettiin edelleen työllistymiseen liittyviä pienkursseja, teematapaamisia ja uraohjausta, myönnettiin työharjoittelutukea ja järjestettiin rekrytointitapahtuma yhdessä vaasalaisten toimijoiden ja yritysten kanssa.
Tutkimus
Vaasan yliopiston tutkimuksen tuloksellisuutta vuonna 2024 tarkastellaan julkaisumäärien kehityksen, julkaisujen laadun ja ulkoisen kilpaillun tutkimusrahoituksen kehityksen perusteella. Taulukossa 2. on esitetty julkaisuihin liittyvät keskeiset tulokset.
Tieteellinen julkaisutoiminta on kehittynyt strategiassa määriteltyyn suuntaan. Julkaisujen kokonaismäärä on kasvanut. Julkaisufoorumiluokituksen (JUFO) tason kaksi laatuluokan lehdissä ja kustantajilla on julkaistu selkeästi enemmän kuin vuonna 2023.
Tohtorintutkintoja suoritettiin 22 kappaletta. Tohtoriopintoihin hyväksyttiin 87 opiskelijaa, joista 18 jatkuvan haun kautta. Tohtoriopintoihin hakeneiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta, vuonna 2024 hakemuksia jätettiin 347 (2023: 328).
Vuonna 2024 avattiin 12 väitöskirjatutkijan työpaikkaa hakuun osana valtakunnallista tohtorikoulutuksen uudistamisen pilottia. Väitöskirjatutkijan työsuhteista viisi paikkaa kohdentui kestävän energia-alan ja liiketoiminnan tutkimusteemaan. Tohtorikoulutuksen pilottihankkeen kautta tullut rahoitus kohdentui sosiaali- ja terveyshallintotieteeseen ja tekoälytutkimukseen.
Julkaisut (kpl) 2022–2024
Julkaisufoorumiluokitus Kpl
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Vaasan yliopisto on lisännyt tavoitteellisesti ja monipuolisesti yhteiskunnallista vuorovaikutustaan sekä sidosryhmä- ja päättäjäyhteistyötä, mikä on vahvistanut yliopiston näkyvyyttä ja vaikuttavuutta alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Vuonna 2024 yliopiston kansainvälinen asiantuntijaryhmä (Advisory Board) jatkoi toimintaansa uusilla jäsenillä, tuoden yhteen akateemisen maailman sekä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toimijoita. Ryhmä tarjoaa arvokasta näkökulmaa yliopiston kehittämistyöhön ja tukee vaikuttavuustyötä eri tavoin.
Taulukko 2. Julkaisufoorumiluokittelun (JUFO) julkaisut
Vuonna 2024 tuettiin uudella tavalla tohtoriopintojen aloittamista: maisteriopintojen loppuvaiheen opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus hakea tutkijaharjoittelijan tehtävää, jossa tavoitteena oli tutustua ja valmistautua tohtoriopintoihin. Tehtävä oli kestoltaan 3–6 kuukautta. Tehtävään valituista yhdeksästä tutkijaharjoittelijasta seitsemän jatkaa tohtoriopintoihin.
Vaasan yliopisto saavutti avoimuuden korkeimman tason (viisi) toista kertaa toteutetussa avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisessa seurannassa.
Vuonna 2024 ulkopuolista rahoitusta haettiin lähes 45 miljoonalla eurolla (2023: 25 MEUR). Yhteensä yliopistolta lähti 108 hankehakemusta (2023: 56). Yliopistossa käynnistettiin lähes 70 uutta hanketta (2023: 90).
Kokonaisuudessaan vuonna 2024 kilpailtua tutkimusrahoitusta käytettiin 6 322 937 euroa. Kasvua vuodesta 2023 on 9 prosenttia. Kolmen vuoden keskiarvo on 5 775 258 euroa. Kilpaillun ulkomaisen rahoituksen määrä kasvoi 16 prosenttia ja kilpaillun muun rahoituksen määrä 7 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna.
Yliopisto on tiiviisti kiinnittynyt ympäröivään yhteiskuntaan tutkimuksen, koulutuksen ja muun toimintansa kautta. Vuoden 2024 aikana Vaasan yliopisto solmi strategiset kumppanuudet Wärtsilän, Microsoftin ja ABB:n kanssa. Yhteistyön ytimessä ovat vahva ekosysteemiyhteistyö, yhteiset tutkimushankkeet, harjoittelupaikat ja lopputyöt sekä yhteistyö tohtoriohjelmissa.
Vuonna 2024 Vaasan yliopisto ja Vaasan energiaklusteri sopivat kansainvälisen tason tutkimus-, kehitys- ja innovaatioekosysteemin vahvistamisesta Vaasan alueella. Energiatransition laakso -hankkeessa ovat mukana muun muassa yliopisto, kauppakamari, kaupunki, Pohjanmaan liitto ja suuri joukko alan yrityksiä kuten ABB, Wärtsilä, Hitachi Energy ja Danfoss. Tavoitteena on vahvistaa yhteistutkimuksen ja merkittävän uuden tutkimusinfran kautta alueen yritysten TKI-toimia ja edelleen kehittää energiasektorin ja alueen vientipotentiaalia koko Suomen eduksi.
Osana Energiatransition laakso -hanketta Vaasan yliopisto, Oulun yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Wärtsilä Finland Oy sopivat yhteistyöstä teollisuuden ja tutkimuslaitosten yhteisen energialaboratorion toteuttamiseksi. Vaasan yliopistoon sijoittuvassa laboratoriossa kehitetään tulevaisuuden vähäpäästöisiä moottoreita.
Yritysyhteistyö on Vaasan yliopiston vahvuus myös tohtoriohjelmissa. Vaasan CoDoc-yhteistyömallissa väitöskirjatutkija ja yritys rakentavat yhdessä tutkimusaiheen, joka vastaa sekä tieteellisiä tavoitteita että yrityksen tarpeita. Yritys myös osallistuu väitöskirjatutkijan rahoitukseen. Opiskelijoiden yrittäjyyttä tuetaan yrityshautomotoiminnan avulla. Vaasalaiset korkeakoulut perustivat vuonna 2024 myös yhteisen StartUp-tilan Palosaaren kampukselle.
Taulukko 3. Kilpaillun ulkopuolisen hankerahoituksen käyttö
Vaasan yliopiston opetuksen yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on erittäin tiivistä. Koulutusohjelmien neuvonantajaryhmissä käsitellään opetukseen liittyviä asioita yhdessä työnantajien edustajien kanssa, mikä varmistaa opetuksen ajantasaisuuden ja työelämärelevanssin. Vahva yritysyhteistyö auttaa yliopistosta valmistuneita työllistymään Vaasan yliopiston tilinpäätös
poikkeuksellisen hyvin, mikä näkyy maistereiden uraseurannassa ja muissa työllistymisselvityksissä. Tekniikan Akateemisten TEKin Graduate Survey -kyselyn mukaan 78 prosentilla Vaasan yliopistosta valmistuneista tekniikan alan opiskelijoista oli työpaikka jo valmistumisvaiheessa, kun tekniikan alan yliopistojen keskiarvo Suomessa oli 69 prosenttia.
Kansainvälisen opiskelijamäärän kasvaessa erityistä huomiota ja tukitoimia on kiinnitetty opiskelijoiden integroitumiseen ja työllistymismahdollisuuksiin. Yliopisto toimii vastuullisesti ja tuloksekkaasti valmistuvien kansainvälisten opiskelijoiden integroimiseksi yliopistoyhteisöön, yrityksiin, työmarkkinoille ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Esimerkiksi Finnish as a Foreign Language -verkko-opintojakso tutustuttaa kansainväliset maisteriopiskelijat Suomen kulttuuriin, Vaasaan ja suomen kieleen jo ennen heidän saapumistaan uuteen maahan. Lisäksi opiskelijoille tarjotaan ohjausta, mentorointia ja urapalveluita sekä tuodaan yritysyhteyksiä osaksi opetusta.
Vaasan yliopiston päättäjäyhteistyö on tiivistä, ja yliopisto toi viime vuoden aikana yhdessä muiden toimijoiden kanssa aktiivisesti julkiseen keskusteluun Vaasan toimivaa ja vaikuttavaa tutkimus-, koulutus- ja innovaatioekosysteemimallia. Yliopisto ja Vaasan energiaklusteri panostavat Energiatransition laakso -aloitteen myötä kansainvälisesti vetovoimaiseen ekosysteemiin, joka houkuttelee lisää osaamista, huippuosaajia ja yksityisiä investointeja. Vihreä siirtymä toteutuu vain, jos siihen tehdään riittävän vaikuttavia toimia.
Vaasan yliopiston sidosryhmäyhteistyö oli vuonna 2024 monipuolista ja näkyvää myös tapahtumissa. Alumneja ja muita sidosryhmiä kutsuttiin laajasti yliopiston järjestämiin akateemisiin juhliin, kuten tohtoripromootioon, vuosipäivän juhlaan ja lukuvuoden avajaisiin. Näiden tapahtumien avulla yliopisto toi akateemista yhteisöä lähemmäs yhteiskuntaa ja tarjosi vuorovaikutuksen ja kohtaamisen tilaisuuksia. Aktiivinen päättäjä- ja sidosryhmäyhteistyö näkyy myös yliopiston LinkedIn-kanavalla, jossa seuraajamäärä kasvoi vuoden 2024 kuluessa selkeästi (16 %).
Vaasan yliopistolla on toimintaa Vaasan kampuksen lisäksi Kokkolan ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa, Porissa sekä toimipiste Helsingissä. Yliopistokeskuksissa toteuttavat maisteriopinnot lisäävät koulutuksen vaikuttavuutta, ja esimerkiksi liiketaloustieteen maisteriopinnot ovat olleet erittäin suosittuja sekä Kokkolassa että Seinäjoella. Seinäjoen yliopistokeskuksen Epanet-professoreilla lisätään alueelle kiinnittynyttä vaikuttavaa tutkimusta ja koulutusta.
Vuonna 2024 Vaasan yliopistolle myönnettiin kauppatieteiden alan AACSB-akkreditointi. Loppuvuodesta yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) kokonaisvaltaisen, kansainvälisen laatuauditoinnin. Molemmissa arvioinneissa Vaasan yliopiston yhteistyö ympäröivän elinkeinoelämän kanssa nostettiin erityiseksi vahvuudeksi ja todettiin monipuoliseksi.
Henkilöstö
Vaasan yliopiston henkilöstömäärä vuoden 2024 lopussa oli 650 henkilöä. Akateemisissa yksiköissä työskenteli 68 prosenttia, tukitoiminnoissa 24 prosenttia ja erillislaitoksissa 8 prosenttia henkilöstöstä. Henkilötyövuodet kasvoivat 605,5 henkilötyövuoteen, josta opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus oli 63 prosenttia (ml. tuntiopetus sekä opetuksen ja tutkimuksen avustava henkilökunta). Työsuhteisen kansainvälisen henkilöstön osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä oli lähes 36 prosenttia. Kansainvälinen henkilöstö koostui 46 eri kansallisuudesta. Tarkemmat henkilöstötiedot ja analyysit esitetään erikseen julkaistavassa henkilöstöraportissa.
Henkilöstömäärät*
henkilöstö (sis. ed.)
* Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa **Mukana opetuksen ja tutkimuksen apuhenkilökunta
Henkilöstörakenne
Opetus- ja tutkimushenkilöstö
Tuntiopetushenkilöstö Avustava henkilöstö Muu henkilöstö
4. Henkilöstömäärät 2021–2024
Taulukko
Työyhteisön hyvinvointi
Vuosi 2024 oli henkilöstölle muutosten vuosi, ja siksi henkilöstön hyvinvointiin haluttiin panostaa erityisesti. Vuoden aikana käytiin muutosneuvottelut, joiden aikana yliopisto tuki henkilöstöään monin tavoin. Esihenkilöille ja henkilöstölle järjestettiin työpsykologin luentoja sekä tarvittaessa yksilö- ja ryhmätyönohjauksia. Myös yliopiston johto sai valmennusta.
Työhyvinvoinnin Pulssikysely toteutettiin muutosneuvottelujen jälkeen. Tämä lyhennetty versio työhyvinvointikyselystä toimi täydentävänä kyselynä ja seurantavälineenä laajalle työhyvinvointikyselylle, joka järjestetään kahden vuoden välein. Pulssikysely antoi ajankohtaisen kuvan henkilöstön hyvinvoinnista, työilmapiiristä ja työyhteisön terveydestä, tarjoten mahdollisuuden jatkuvaan työhyvinvoinnin seuraamiseen ja trendien mittaamiseen. Erityisesti muutosneuvottelujen jälkeen oli tärkeää saada tietoa henkilöstön hyvinvoinnista. Kyselyyn lisättiin kysymyksiä myös työtehtävämuutoksista ja muutosneuvotteluista. Tulokset käsiteltiin yksiköittäin yhdessä henkilöstön kanssa, ja niiden perusteella tehtiin kehittämissuunnitelmia.
Yliopisto tuki vuoden aikana henkilöstön yhteisöllisyyttä järjestämällä erilaisia yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia, kuten ystävänpäiväkahvit, kesäpiknikin, lapsi mukaan töihin -päivän sekä henkilökunnan pikkujoulut. Virkistystoimikunta järjesti muun muassa tutustumisen Söderfjärdeniin, elokuvaillan, aavekävelyn sekä kynttilänvalantatyöpajan. Osana yliopiston henkilöstön työhyvinvoinnin systemaattista edistä -
mistä olivat myös Smartum liikunta- ja kulttuurietu, liikuntapalvelut ja liikuntatarran edut, monipuoliset henkilöstö- ja kielikoulutukset sekä vuosittainen hyvinvointiviikko. Edellisenä vuonna aloitettua Yhdessä enemmän -hanketta jatkettiin järjestämällä henkilöstölle liikuntaa, työhyvinvointia ja painonhallintaa tukevia valmennuksia.
Vuoden aikana Vaasan yliopisto järjesti henkilöstölleen monipuolisia koulutuksia, kuten perehdyttämisohjelmia uusille työntekijöille, turvallisuuskävelyjä, Research Cafe -tilaisuuksia tutkijoille, Pedakahveja opettajille, tiedeviestinnän koulutuksia ja esihenkilöiden hybridityövalmennuksia.
Lisäksi koko henkilökunnalle järjestettiin koulutus häirinnän ja epäsopivan käyttäytymisen tunnistamiseen ja torjumiseen. Uusille kansainvälisille työntekijöille järjestettiin Working and Living in Finland -perehdytyksiä, ja Spouse Program -hanke jatkoi toimintaansa tukien ei-suomalaisten puolisoiden integroitumista alueelle.
Vaasan yliopisto mahdollisti opetus- ja tutkimushenkilöstölle siirtymisen urapolkujen välillä sisäisen siirtymähakumenettelyn kautta, johon osallistui kuusi henkilöä. Menettelyn tavoitteena on avata uusia uramahdollisuuksia motivoituneille työntekijöille, sitouttaa henkilöstöä sekä lisätä tuloksellisuutta. Se tuo myös joustavuutta henkilöstösuunnitteluun ja vähentää turhia hakuja. Lisäksi yliopisto jatkoi henkilöstön palkitsemisjärjestelmän ja tulospalkkioiden käyttöönottoa ja kehittämistä, maksaen julkaisupalkkioita, projektipalkkioita, koulutuspalkkioita sekä muita tulospalkkioita koko henkilökunnalle.
yliopiston tilinpäätös
Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta
Vaasan yliopiston valtionrahoitus oli 41,1 miljoonaa euroa ja ulkoisen rahoituksen määrä 17,2 miljoonaa euroa. Valtionrahoitus kasvoi 6,5 % ja liikevaihto 8,8 % vuoteen 2023 verrattuna. Euromääräisesti liikevaihtoa eniten kasvattivat valtionrahoituksen ja lukuvuosimaksujen kasvu verrattuna vuoteen 2023.
Valtionrahoituksella ja ulkopuolisella hankerahoituksella katettavat operatiivisen toiminnan kulut olivat 60,3 miljoonaa euroa (2023: 53,1 M€). Henkilöstökulut, palveluiden ostot ja tilakustannukset muodostivat suurimman osan menoista. Henkilöstökulujen osuus
operatiivisen toiminnan kuluista oli 65,6 prosenttia (2023: 67,9 %), palveluiden ostojen osuus 8,1 prosenttia (2023: 7,6 %) ja tilakustannusten osuus 7,7 prosenttia (2023: 6,6 %). Henkilöstökulut nousivat 3,9 prosenttia ja muut kulut 16,1 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna.
Tilikauden tulos on 2,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Varsinaisen toiminnan tulos muodostui 2,0 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
Yliopistokonsernin tunnuslukuja ei ole esitetty erikseen. Merkittävin vaikutus on omavaraisuusasteeseen, joka on konsernin osalta 69,76 prosenttia (2023: 66,18 %). Yliopiston tytäryhtiön Vaasan Yliopisto Executive Education Oy:n arvostukseen kohdistuvan pysyvän arvonalentumisen vaikutus yliopiston omavaraisuusasteeseen oli -0,10 prosenttiyksikköä.
Taulukko 5. Yliopiston tunnusluvut
Arvio toiminnan merkit-
tävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä näkymät tuleville vuosille
Vaasan yliopiston tulevaisuudennäkymät ovat positiiviset, vaikka yhteiskunnan tilanne on haastava. Strategian mukaisesti yliopiston tavoitteena on kansainvälisesti vaikuttava tutkimus ja työelämään valmistava koulutus. Yliopisto luo kestävämpää yhteiskuntaa yhdistämällä energiasiirtymän, teknologian ja kestävän liiketoiminnan osaamista.
Yliopiston hallituksen nimittämä sisäisen valvonnan valiokunta avustaa hallitusta sille kuuluvissa yliopiston talouteen ja riskien hallintaan sekä sisäiseen ohjaukseen ja valvontaan liittyvissä tehtävissä. Toimikunta kokoontui vuonna 2024 neljä kertaa. Vuonna 2025 valiokunta jatkaa nykyisten sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan menettelyiden kehittämistä sekä seuraamista. Valiokunta raportoi toiminnastaan hallitukselle ja esittää kehittämisehdotuksia, joita hallitus arvioi ja ohjaa jatkokehitystä.
Vaasan yliopistolla on käytössä EU:n ns. whistleblowing-direktiivin mukainen ilmoituskanava. Vuonna 2024 tuli kaksi ilmoitusta, jotka jätettiin nimettöminä, ja ne tutkitaan yliopiston tavanomaisia käytänteitä noudattaen. Riskien tunnistaminen ja hallintatoimenpiteiden suunnittelu oli entiseen malliin myös vuonna 2024 osa yliopiston vuosittaista toiminnan ja talouden suunnittelua. Riskienhallintaprosessin kehittäminen jatkuu vuoden 2025 aikana.
Vaasan yliopiston valtion rahoitus määräytyy merkittäviltä osin opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistojen rahoitusmallin mukaisesti. Muutokset rahoitusmallissa voivat vaikuttaa merkittävästi yliopiston toimintaan. Vuoden 2025 alussa voimaan tullut uusi rahoitusmalli tukee Vaasan yliopiston kehittämistä, ja näkymät ovat tällä hetkellä hyvät. Syksyllä 2024 käydyt neuvottelut strategiarahoituksesta luovat pohjaa yliopiston strategian mukaiselle toiminnalle.
Ministeriön kanavoimien lisä- ja harkinnanvaraisten rahoitusten tavoitteiden, hakuprosessien ja niiden lopputulosten ennakoiminen on haastavaa. Yliopiston menestymisen kannalta on olennaista saada rahoitusta myös näistä valtion uusista avauksista. Riskejä pyritään hallitsemaan hyvällä ennakoinnilla ja yhteistyöllä.
Mahdolliset haasteet yliopiston tuloksellisuuden kehittymisessä voivat muodostaa riskin rahoitukselle ja toiminnan kehittämiselle tulevaisuudessa. Vuoden 2024 aikana yliopistossa keskityttiin strategian jalkauttamiseen ja johtamismallien kehittämiseen toiminnan kehittämisen ja tuloksellisuuden varmistamiseksi. Strategisten tavoitteiden saavuttaminen on keskeistä menestyksen varmistamiseksi, ja kilpailun kiristyessä on tärkeää kohdentaa strategiset resurssit oikein ja saavuttaa konkreettisia tuloksia.
Yliopiston kampuksen kehittämishanke saatiin päätökseen vuonna 2024, Tervahovi-rakennuksen uudistuksen valmistumisen myötä. Viimeisetkin vaiheet, mukaan lukien Tornin 6. kerroksen lisätyöt, saatiin valmiiksi vuoden 2024 puolella. Kokonaisuutena hanke meni suunnitelmien mukaisesti ilman merkittäviä teknisiä tai taloudellisia poikkeamia. Hankkeen päätyttyä tilojen käyttöä optimoidaan edelleen käyttäjäpalautteen ja -kokemusten perusteella. Tavoitteena on varmistaa, että uudistetut tilat tukevat yliopiston tuloksellisuutta ja vastaavat muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi tilamyyntiä kehitetään houkuttelemaan ulkopuolisia käyttäjiä. Yliopisto on siirtynyt ylläpitovaiheeseen, jossa erityistä huomiota kiinnitetään niiden rakennusten ylläpitoon, joita ei remontoitu hankkeen aikana (Fabriikki, Konttori). Tämä on tärkeää tilariskien hallitsemiseksi ja kampuksen toimivuuden varmistamiseksi.
Selvitystä Vaasan korkeakouluverkoston kehittämiseksi tiivistämällä omistusrakennetta Oy Vaasan ammattikorkeakoulu – Vasa yrkeshögskola Ab:n (VAMK) ympärillä jatkettiin vuonna 2024. Asia on edennyt hyvässä yhteistyössä, ja Vaasan yliopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Pohjanmaan kauppakamari ovat solmineet omistusjärjestelyä koskevan aiesopimuksen joulukuussa 2024. Vaasan ammattikorkeakoulun ja Vaasan yliopiston yhteistyön tavoitteena on luoda kasvava, vetovoimainen ja kansainvälinen korkeakoulukonserni. Yhteistyö mahdollistaa korkeakoulujen strategisten tavoitteiden saavuttamisen entistä paremmin ja lisää uutta osaamista, mikä mahdollistaa vahvaa kasvua ja kehitystä alueen vientirannikolle, Pohjoismaiden suurimmalle energiaklusterille, ja koko Suomelle.
Vuonna 2024 läpiviedyt muutosneuvottelut ovat väistämättä vaikuttaneet toimintaan. Uudet toimintamallit on otettu käyttöön, ja niitä hiotaan edelleen. Neuvottelut ovat heijastuneet henkilöstön hyvinvointiin, ja HR:n johdolla on toteutettu erilaisia työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä sekä jatketaan työhyvinvoinnin seurantaa.
Olennaiset tapahtumat tilikauden
jälkeen
Yliopiston uusi Resilienssi-tutkimusalusta aloitti toimintansa vuoden 2025 alussa. Alustan teemat liittyvät kokonaisturvallisuuteen, taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen resilienssiin sekä varautumiseen ja teknologiaan.
Yliopisto on viime vuosina panostanut näkyvyyteen EU:n tutkimus-, innovaatio- ja koulutuspolitiikan foorumeilla sekä EU-päätöksentekoon kehittämällä toimintoja Brysselissä. Yksi näkyvä esimerkki tästä on partnereiden kanssa yhteistyössä järjestetty Sustainable Energy Reimagined -tapahtuma tammikuussa 2025. Tapahtuman tavoitteena oli luoda yhteyksiä eurooppalaisiin ja kansainvälisiin toimijoihin sekä tuoda esiin Vaasan yliopiston erityisosaamista. Yliopiston kansainvälisen profiilin vahvistaminen ilmentää strategian toimeenpanoa ja on osa jatkuvaa toimintaa.
Tavoitteena on, että Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun yhteisen korkeakoulukonsernin järjestelyt ja sopimukset saadaan päätökseen ja allekirjoitettua kevään aikana. Vaasan kaupungin kaupunginhallituksen konsernijaosto ja Vaasan kaupunginhallitus sekä Vaasan kaupunginvaltuusto ovat tammi- ja helmikuun kokouksissaan käsitelleet omistusjärjestelyä, ja kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 10.2.2025 hyväksynyt omistusjärjestelyn etenemisen.
Arvio tulevasta kehityksestä
Toiminnan kehittäminen edellyttää investointeja ja pitkäjänteistä suunnittelua. Vuoden 2025 budjetti on hyväksytty, ja vaikka se on tiukka, talous on vakaalla pohjalla ja antaa edellytyksiä kehittämiselle. Sopimuskausi 2025–2028 tarjoaa mahdollisuuksia strategian toteuttamiseen, ja tiivistyvä ekosysteemityöskentely varmistaa strategian etenemisen. Yliopiston hallitus on kohdentanut vuodelle 2025 strategiarahaa, jota nyt suunnataan eteenpäin.
Strategiatyössä syntyneet kehittämisohjelmat keskittyvät tutkimukseen, koulutukseen, kansainvälistymiseen, digitalisaatioon ja johtamiseen, työntekijäkokemukseen sekä sitoutumiseen ja vaikuttavuuteen. Kehittämisohjelmat ovat käynnissä ja etenevät suunnitellusti. Esimerkiksi tutkimuksen kehittämisohjelmassa on muun muassa luotu väitöskirjatutkijoiden ja yritysten CoDoc-yhteistyömalli sekä panostettu EUvaikuttamistyöhön ja -hankevalmistelun tukemiseen. Kansainvälistymisen kehittämisohjelmassa on keskitytty kansainvälisten maisteriopiskelijoiden rekrytointiin, joita toivotettiin tervetulleiksi ennätysmäärä. Yliopisto on myös vakiinnuttanut vahvan aseman ranking-listoilla. Lisäksi yliopisto saavutti AACSB-akkreditoinnin, mikä sijoittaa meidät maailman 6 % parhaiden kauppakorkeakoulujen joukkoon.
Haastavassa yhteiskunnallisessa tilanteessa Vaasan yliopisto menestyy tukeutumalla strategiaansa. Yliopiston on osattava ennakoida ja reagoida muutoksiin tehokkaasti, jotta voimme huolehtia toiminnan varmuudesta ja jatkuvuudesta. Strategian seuranta ja toimeenpano jatkuvat vuonna 2025 varmistaaksemme, että teemme toimenpiteitä, jotka vastaavat globaaleihin haasteisiin.
Hallituksen esitys ylijäämän käsittelystä
Yliopiston tilikauden ylijäämä on 2 570 248,28 euroa. Hallitus esittää yliopistokollegiolle, että tilikauden ylijäämä siirretään muuhun omaan pääomaan edellisten tilikausien voitto/tappio -tilille.
Laskelmat ja liitteet
Rahoituslaskelma Vaasan yliopisto
Toiminnan rahavirta
Varsinaisen toiminnan rahavirta
Varsinaisen toiminnan kulujäämä
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot
Omakatteisen rahaston toiminnan rahavirta
Toiminnan kulujäämään sisältyvä sidotun rahaston muutos
Käyttöpääoman muutos
Pitkäaikaisten korottomien saamisten muutos
Lyhytaikaisten korottomien saamisten muutos
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos
Varsinaisen toiminnan rahavirta
Varainhankinnan rahavirta
rahastointi
kulut
Investointien rahavirta
Tuloslaskelma Vaasan yliopisto
Tase Vaasan yliopisto
Tase Vaasan yliopisto
VASTATTAVAA
Pitkäaikainen
Rahoituslaskelma konserni
Toiminnan rahavirta VARSINAISEN TOIMINNAN RAHAVIRTA Varsinaisen
rahaston toiminnan rahavirta
rahaston toiminnan rahavirta
Käyttöpääoman muutos Pitkäaikaisten korottomien saamisten muutos
Lyhytaikaisten korottomien saamisten muutos
rahavirta
Tuloslaskelma konserni
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
VAIHTUVAT VASTAAVAT
VASTATTAVAA
PÄÄOMA
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lyhytaikainen
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Vaasan yliopisto
Vaasan yliopisto on yliopistolaissa (558/2009) tarkoitettu julkisoikeudellinen yliopisto, jonka kirjanpitoon sovelletaan kirjanpitolakia (1336/1997) ja opetus ja kulttuuriministeriön vahvistamaa Korkeakoulujen taloushallinnon koodistoa (OKM/2/500/2018).
Arvonlisäveromenettely
Opetus- ja kulttuuriministeriö korvaa yliopistoille yliopistolain mukaisesti koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuuden yliopistolle aiheutuneista kustannuksista. Korvattava arvonlisävero käsitellään kirjanpidossa nettomenetelmän mukaisena, jolloin arvonlisäverokompensaation kohteena olevat juoksevat menot ja investointimenot kirjataan nettomääräisinä ja niihin sisältyvää arvonlisäveroa vastaava määrä kirjataan saatavaksi.
Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät
Avustusten käsittely
Saadut investointiavustukset on vähennetty asianomaisen aineellisen tai aineettoman hyödykkeen arvosta.
Pysyvien vastaavien arvostaminen
Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Hankintamenoon on luettu hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen. Käytettynä hankittujen rakennusten osalta käytetään hallituksen määrittämää jäännösarvoa. Hankinnat, joiden taloudellinen pitoaika on alle kolme vuotta tai joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu tilikauden kuluksi.
Poistoajat ovat:
Aineettomat oikeudet: 4–10 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet: 4–10 vuotta
Rakennukset: 10–30 vuotta
Rakennelmat: 10 vuotta
Koneet ja kalusto: 5–10 vuotta
Taide-esineet: ei poisteta
Maa-alueet: ei poisteta
Sijoitukset ja niiden arvostaminen
Pysyvien vastaavien varsinainen sijoitusomaisuus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat jaetaan kolmeen hierarkiatasoon, jotka on eriteltynä tarkemmin taseen liitetiedoissa liitteessä 6.
Tuottojen jaksottaminen
Tilinpäätöshetkellä keskeneräiset monivuotiset projektit on jaksotettu tilinpäätöksessä. Jaksotus perustuu ulkopuolisen rahoittajan rahoituspäätökseen tai asiakkaan kanssa tehtyyn sopimukseen. Asiakkaalta laskutettu tai rahoittajan yliopistolle maksama käyttämätön rahoitusosuus on kirjattu saatuihin ennakoihin ja syntyneitä kustannuksia vastaava laskuttamaton rahoitus on kirjattu siirtosaamisiin. Projektien mahdollinen kertynyt omarahoitusosuus on kirjattu tilikauden kuluksi.
Varainhankinta
Varainhankinnan tuotot sisältävät varainhankinnasta saadut keräystuotot ja muut lahjoitustuotot. Yliopistojen saamat lahjoitukset kirjataan lahjoitustuottoihin.
Valuuttamääräiset erät
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi yliopiston tilinpäätöspäivän keskikurssiin.
Liiketoiminnan tuloslaskelma
Yliopiston liiketoiminnan tuloslaskelma koostuu Korkeakoulujen taloushallinnon koodistossa (VN/30606/2022) määritellystä liiketoiminnasta. Liiketoiminnalla tarkoitetaan kaikkea liike toiminnaksi määriteltyä toimintaa. Se ei ole suoraan johdettavissa arvonlisäverotusta tai tuloverotusta koskevasta lainsäädännöstä ja määritelmä on laajempi kuin pelkkä elinkeinoitoiminta. Yliopiston liiketoiminnalle kohdistetaan yhteiskuluista osuus kertoimella, joka saadaan laskemalla liiketoiminnan suorien kulujen osuus yliopiston kokonaiskuluista.
Konsernitilinpäätöksen laajuus ja laadintaperiaatteet
Yliopistokonsernin muodostaa Vaasan yliopisto ja sen tytäryhtiöt Vaasan Merikampus Oy, Vaasan Yliopisto Executive Education Oy ja KOy EnergyLab Vaasa. Konserniin on yhdistelty tosiasiallisesti omistetut varat ja velat sekä konsernille kuuluvat tuotot ja kulut. Konserniyhtiöiden väliset saamiset ja velat on eliminoitu.
Tietojen vertailukelpoisuus
Lukukausimaksujen ja lukukausimaksujen apurahojen osalta on muutettu kirjanpitokäytäntöä siten, että seuraavalle tilikaudelle kuuluvat lukukausimaksut käsitellään ennakkomaksuissa ja seuraavalle tilikaudelle kuuluvat lukukausimaksujen apurahat siirtosaamisissa. Aikaisempina tilikausina lukukausimaksujen ennakot ja luku kausimaksujen apurahat on kirjattu nettomääräisenä siirtovelkoihin. Taseen liitetietoihin on oikaistu vertailutiedot vastaamaan nykyistä kirjanpitokäytäntöä. Lisäksi liitetietojen vastuissa esitetty konserniyhtiön puolesta annetut takaukset on korjattu vastaamaan jäljellä olevien lainojen määrää. Myös edellisen vuoden vertailutieto on päivitetty vastaamaan tätä käytäntöä.
Liite 1: Tuloslaskelman liitetiedot
Liite 1: Tuloslaskelman liitetiedot
Poistot ja arvonalentumiset
pitkävaikutteiset menot
ja arvonalentumiset
Materiaalit ja palvelut
Liite 1: Tuloslaskelman liitetiedot
Tilintarkastajan palkkiot
BDO Oy
toiminnan muut kulut
Liite 2: Toimintokohtainen tuloslaskelma
VARSINAINEN TOIMINTA
KOULUTUSTOIMINTA
Liite 3: Liiketoiminnan tuloslaskelma kululajeittain
MATERIAALIT JA PALVELUT
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
HENKILÖSTÖKULUT
POISTOT JA ARVONALENTUMISET
Liite 4: Henkilöstöä koskevat liitetiedot
Henkilöstön lukumäärä
(henkilöstön määrä henkilötyövuosina)
Opetus- ja tutkimushenkilökunta
Tiilikauden palkat, palkkiot ja eläkekulut
Palkat ja palkkiot
Hallituksen ja rehtorin palkkiot
Hallitus
Rehtori
Rehtorin palkat sisältää kulloinkin rehtorin tehtävää hoitaneet henkilön maksuperusteiset palkka- ja palkkiokustannukset.
Rehtorisopimus on luonteeltaan määräaikainen ja sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä maksettaisiin sopimuksen mukaan korvausta enintään 6 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Rehtorisopimuksen mukaan rehtorin eläke- ja lomaoikeudet ovat työehtosopimuksen mukaiset.
Liite 4: Henkilöstöä koskevat liitetiedot
Henkilöstöhallinnon indikaattorit
Henkilötyövuodet ja rakenne
Akateeminen johto * 14 hlöä 14 hlöä
Kokoaikaisten ja osa-aikaisten määrä 528 kokoaikaista, 128 osa-aikaista 520 kokoaikaista, 130 osa-aikaista
Keski-ikä 31.12. 44,6 44,8
Eläkkeelle siirtyminen (vanhuuseläke) 5 hlöä 9 hlöä
Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä 66,40 vuotta
Palkkaus
65,23 vuotta
Tilikauden palkat ja palkkiot 31 159 244 € 32 832 154 € Tulospalkkiot 274 813 € muhe 132 773 € ophe 143 040 €
Naisten keskipalkka muhe 3 763 € ophe 3 991 €
Miesten keskipalkka muhe 3 611 € ophe 4 336 €
Koko henkilöstön keskipalkka 3 953 € Osaaminen
Osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, jolla on tohtorikoulutus**
Osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, joka on suorittanut 60 op pedagogiset opinnot
Henkilöstökoulutusten määrä (työtunteja/vuosi***) ophe 2 282,25 muhe 1 243,90 yhteensä 3 526,15 ophe 2 207,16 muhe 1 189,95 yhteensä 3 397,11
Työhyvinvointi ***
Työtyytyväisyys 4,03
Lähiesihenkilötyö 4,18
Osaaminen, oppiminen ja uudistuminen 4,16
Työyhteisön toimintakulttuuri 3,97
Terveysperusteiset poissaolot 1,45 % 1,76 %
* Akateeminen johto = (rehtori, vararehtorit 2,6, dekaanit 4, varadekaanit 4, alustojen johtajat 2,4)
** Mukana ei ole opetuksen ja tutkimuksen apuhenkilökunta
*** Luku ilmoitettu koko henkilöstön osalta. HUOM! Todellinen tuntimäärä huomattavasti suurempi.
Tähän laskettu mukaan vain ne koulutukset, joista HR:llä on tilastotietoa. Mukaan ei ole laskettu konferensseja.
**** Luvut otettu vuoden 2023 työhyvinvointikyselyn tuloksista, asteikko 1–5, 5 = paras
Määräaikaisten osuus, % henkilöstöryhmittäin (osuus henkilömäärästä 31.12.2023)
(OKM)
Liite 5: Taseen liitetiedot
Pysyvien vastaavien erittely AINEETTOMAT
Aineettomat oikeudet
Liite 5: Taseen liitetiedot
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Maa- ja vesialueet
Kirjanpitoarvo
ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Keskeneräinen
Liite 5: Taseen liitetiedot
PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Vaasan Merikampus Oy (omistusosuus 66,67%)
saman konsernin yrityksissä yhteensä
Osakkeet
Vaasan Ammattikorkeakoulu
Oy Vaasan Palosaarentie 5–7
- Tieteen tietotekniikan keskus Oy
Hub Finland Oy
Liite 5: Taseen liitetiedot
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
Pörssiosakkeet
Sijoitusrahastot
Korkosijoitukset
kirjatut myyntivoitot/-tappiot
Merkittävimmät sijoituskohteet
Vaasan yliopiston varoja on sijoitettu sijoitusrahastoihin, korkosijoituksiin ja osakkeisiin. Vaasan yliopiston sijoitussalkku koostuu useista yksittäisistä sijoituksista
Merkittävimmät sijoitukset ovat OP-Amerikka Indeksi II A, Nordea Global Enhanced Equity Fund BI ja OP-Eurooppa Indeksi II A
Liite 5: Taseen liitetiedot
Omakatteisten rahastojen varat
Osakkeet
kirjatut realisoitumattomat käyvän arvon muutokset
Sijoitusrahastot Markkina-arvo
kirjatut realisoitumattomat käyvän arvon muutokset
saldo 1.1.
saldo 31.12.
Merkittävimmät sijoitukset
Vaasan yliopiston omakatteinen rahasto on sijoittanut varojaan osakkeisiin, rahastoihin ja korkosijoituksiin.
Markkina-arvoltaan suurimmat osakesijoitukset ovat Nordea Global Enhanced, OP- Eurooppa Indeksi II B-osuudet ja Nordea Suomi Indeksirahasto C Kasvu.
Liite 5: Taseen liitetiedot
Arvonlisäverokompensaatio
kuluista
Aktivoinneista taseen pysyviin vastaaviin
Kompensoitava arvonlisävero
OKM:ltä saatu alv-kompensaatio
Tilikauden alv-kompensaatiosaaminen / -velka
Vuoden 2023 arvonlisäverokompensaatiosaaminen 896 339,36€ huomioidaan vuoden 2025 arvonlisäverokompensaation yhteydessä ja saaminen on kirjattu taseen lyhytaikaisiin saamisiin. Vuoden 2024 arvonlisäverokompensaatiosaaminen 680 203,24€ huomioidaan vuoden 2026 arvonlisäverokompensaation yhteydessä ja saamiset on kirjattu taseen pitkäaikaisiin saamisiin.
Saamisten erittely
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
Liite 5: Taseen liitetiedot
Liite 5: Taseen liitetiedot
OMA PÄÄOMA
Sidottu oma pääoma
Muu oma pääoma
Liite 5: Taseen liitetiedot
Liite 5: Taseen liitetiedot
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat
Liite 6: Arvonmääritysmallit ja rahoitusriskien hallinta
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat jaetaan kolmeen hierarkiatasoon käyttäen yleisesti käytettäviä laskentamalleja.
Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla.
Taso 2: Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin tietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle ovat todennettavissa, joko
Rahoitusvarojen käyvät arvot luokittain
Käypään
Osake
Taso 1 38 869 022
Taso 2
Taso 3
Korko
Taso
Taso
Taso 3
Vaihtoehtoiset
Taso 1 -
Taso 2 836 107
Taso 3 901 587 Yhteensä 55 725 689
suoraan tai epäsuorasti tai käypä arvo on laskettavissa markkinoilta saatavien hintakomponenttien perusteella.
Taso 3: Käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin tietoihin, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon, kuten pääomasijoitukset. Osakkeiden käypä arvo lasketaan kurssikehityksen perusteella ja pääomarahastojen arvostuksessa käytetään ulkopuolisten varainhoitajien toimittamia arvostuslaskelmia.
Omakatteisten
rahastojen rahoitusvarojen käyvät arvot luokittain
Osake
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Vaihtoehtoiset
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Rahoitusriskien hallinta
Yliopiston rahoitusriskien hallinta on jatkuvaa. Keskeinen osa riskienhallintaa muodostuu sijoitusraportoinnista, missä tuoton ja riskin välistä suhdetta raportoidaan monipuolisesti. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on vähentää rahoitusmarkkinoiden muutosten vaikutuksia tulokseen ja varallisuuteen. Yliopiston hallitus arvioi vuosittain sijoituspolitiikkaa ja tarkastelee erityisesti strategista allokaatiota omaisuuslajeittain. Vuosittainen allokaatio on asetettu huomioiden salkun riskitaso ja mahdollisuudet vaikuttaa siihen nopealla aikavälillä. Yliopiston sijoitusvarallisuuden hoitamisessa korostuu pitkäjänteisyys. Sijoitustoimintaa harjoitetaan, jotta yliopiston strategian toteutumista voidaan tukea.
Osakesijoitusten hintariski
Yliopiston sijoitusvarallisuuden hintariski muodostuu pääasiassa osakesijoitusten arvonmuutoksista. Hintariskin hallinnan tavoitteena on hallita hinnan vaihtelun aiheuttamaa volatiliteettia ja parantaa sijoitussalkun tehokkuutta. Pienentääkseen hintariskiä yliopisto käyttää sijoitusten hajauttamista sekä varainhoitajan ammattimaiseen sijoitusprosessiin kuuluvaa instrumenttivalintaa.
Alla on esitetty osakkeiden herkkyysanalyysi, mikäli osakemarkkinoiden arvostus laskisi 20% muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina.
Luottoriski
Yliopiston luottoriski muodostuu pääasiassa vastapuoliriskin kautta. Sijoitusallokaation ansiosta yliopiston luottoriski on hyvin pieni. Yliopisto tekee sijoitukset osakkeisiin ja rahastoihin eikä sijoita suoraan luottoriskiltään korkeampiin sijoituskohteisiin. Luottoriskiä hallitaan ensisijaisesti sijoitusten allokaation kautta eikä luottoriskillä ole merkittävää vaikutusta.
Korkoriski
Yliopisto korkoriski muodostuu korkomuutosten aiheuttamasta epävarmuudesta sijoitusten tuotossa tai sen arvossa. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on tasoittaa korkojen muutosten aiheuttamaa volatiliteettia. Yliopiston sijoitusvarallisuuden korkoriskiä hallitaan hajauttamalla varat hallituksen määrittämän allokaation mukaan eri korkosidonnaisuusaikoihin IG, HY, valtioinlainoihin sekä kehittyvien markkinoiden lainoihin.
Vaikutus tulokseen -7 773 804
Vaikutus omaan pääomaan -1 010 253
Kokonaisvaikutus -8 784 057
Liite 7: Vakuudet ja vastuusitoumukset
Annetut vakuudet
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Vuokravastuut
Vastuuna on esitetty toimitiloihin liittyvät vuokravastuut, jotka koskevat toistaiseksi voimassaolevien vuokrasopimusten irtisanomisaikaa sekä määräaikaisten vuokrasopimusten jäljellä olevaa vuokra-aikaa. Vuokravastuut ja leasingvuokravastuut on esitetty edellä arvonlisäverottomina.
Muut sitoumukset
Merikampuksen limiitti 300 000,00
Muut vakuudet
000,00
026,68 0,00
Saadut investointiavustukset, joihin liittyy palautusehto: Hankerahoitus sisältää ehdon yksityisen rahoituksen hankkimisesta sekä infrastruktuuri-investoinnin käytöstä, jonka toteutumista seurataan niin kauan kuin hankintameno on Vaasan yliopiston taseessa. Ehdon toteutumatta jääminen voi johtaa nykyisen hankerahoituksen palautukseen.