Kolumni }}}
Vienti pysyvästi
kasvuun innovaatioiden avulla
Teknologiateollisuuden liikevaihto, uudet tilaukset ja työllisyys ovat olleet ilahduttavasti kasvussa tänä vuonna. Kymmenen vuoden matalalento on ohitse, kun kansainvälinen nousukausi on vihdoin vetänyt myös Suomen mukaansa. Kasvun jatkuminen on kuitenkin epävarmaa, sillä investoinnit tuotantokapasiteettiin ja tuotekehitykseen ovat matalalla tasolla. Teollisuuden tuotantokapasiteetti on pudonnut 20 prosenttia kymmenen viime vuoden aikana. Nyt kun vienti vetää, kapasiteetti on jo lähes täydessä käytössä eikä tuotannolla ole kasvunvaraa. Investoinnit olisi saatava nopeasti käyntiin. Kasvu perustuu myös enemmän maailmanmarkkinoiden kysyntään kuin suomalaisten yritysten ainutlaatuisuuteen. Liikevaihdon kasvusta puolet johtuu hintojen noususta ja vain toinen puoli on reaalista kasvua. Yritys ei voi kasvaa jatkuvasti myymällä vain yhtä ja samaa. Viennin kasvu olisi kestävämpää, jos pystyisimme myymään enemmän tuotekehityksen tuloksena syntyneitä uusia, esimerkiksi olemassa oleviin tuotteisiin perustuvia palvelupohjaisia ratkaisuja. Vaasassa toimivat Wärtsilä ja ABB ovat jo kyenneet näin tekemään. Kehitysputkessa täytyy olla koko ajan useampia asiakkaan tarpeen eri vaiheessa täyttäviä tuotteita tai palveluita tai näiden yhdistelmiä. Digitalisaatio, internet-of-things ja palveluistaminen tarjoavat ainutlaatuisia mahdollisuuksia innovoida uusia ratkaisuja, joilla asiakas voi lisätä hyvinvointiaan tai parantaa kilpailukykyään. Suomen koulutus- ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen on ylimpänä Teknologiateollisuus ry:n agendalla. Koulutuksen ja tutkimuksen taso, ketteryys ja yhteistyö yritysten kanssa tulevat ratkaisemaan kansakuntamme menestyksen. Yritysyhteistyö parantaa yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen relevanssia. Erinomainen esimerkki tästä on Vaasa Energy Business Innovation Centre VEBIC, jossa yhdistyy monialainen tutkimus- ja yritysmaailman osaaminen. Yliopistojen on myös profiloiduttava kansainvälisesti vahvuusalueillaan, mikä tarkoittaa erikoistumista ja päällekkäisyyksien poistamista koulutusjärjestelmästä. Lisäksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen olisi yhdistettävä voimiaan esimerkiksi opetuksen ja hallinnon alueilla. Niukkoja resursseja ei kannata tuhlata kiinteisiin kustannuksiin. Yliopistot voivat yhteistyössä yritysten kanssa synnyttää innovaatioita, joita saamme kaupaksi kansainvälisestä taloustilanteesta riippumatta. Näin Suomen vienti ei keiku kuin lastu maailmantalouden laineilla, vaan voimme itse ohjata sen kestävään kasvuun.
Jorma Turunen toimitusjohtaja Teknologiateollisuus ry
38
VOX CORDIS 3/2017