Page 1

Vaasan yliopistolehti 3/2017

Tahdon voimalla 22 Onko ajasta tullut uusi pomomme? 24 Kasvun kolmet kasvot 26 Sisulla syntyi menestysbrändi

3/2017


Sisällys }}}

36

Sisukas kuninkaallinen

26

Sisulla syntyi menestysbrändi

3/2017 Päätoimittaja Tarja Gromov Tuottaja Riikka Kalmi Taitto Studio Andrei Paino Fram Oy

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitusmyynti yliopistolehti@uva.fi Palaute yliopistolehti@uva.fi Kansikuva valokuvaaja Mikko Lehtimäki

Vox cordis on Vaasan yliopiston tiedotuslehti. Sen voi tilata veloituksetta ja lukea sähköisenä versiona uva.fi/yliopistolehti. Lehden nimi Vox cordis (sydämen ääni) viittaa yliopiston omaan ääneen ja vastuulliseen tieteen tekemiseen.

Julkaisija Vaasan yliopisto ISSN 2323-8313 (painettu) ISSN 2323-8321 (verkkojulkaisu)

Kannessa Juha Kytölä

2

VOX CORDIS 3/2017

Vaasan yliopisto PL 700 Wolffintie 34, 65101 Vaasa Puh. 029 449 8000 www.uva.fi

14

Väitöskirja kuin omakotitalo


Teema 3/2017

Sisu

22

Onko ajasta tullut uusi pomomme?

4 5 6 10 13 14 18 21 22 24 26 28 29 30 31 32 35 36 38 39

Käytäviltä kuultua Pääkirjoitus Uutiset Yhteinen tahto toi tekniikan Tiesitkö? Väitöskirja kuin omakotitalo Itsekurilla ja perheen tuella Johtoajatus Onko ajasta tullut uusi pomomme? Kasvun kolmet kasvot Sisulla syntyi menestysbrändi Yliopisto yhdistää Väitökset Kohtaaminen BARissa Well done Uuden tuojat Minun kampukseni Sisukas kuninkaallinen Kolumni Sarjakuva

uva.fi facebook.com/vaasanyliopisto instagram.com/univaasa uva.fi /linkedin youtube.com/universityofvaasa twitter.com/univaasa

VOX CORDIS 3/2017

3


Käytäviltä kuultua }}}

Mihin tarvitset sisua tänä lukuvuonna? yliopiston h e n ki löku nta ja opiske lijat vastasivat :

Organisaatio- ja muiden uudistusten toteuttamiseen esimiehenä Yliopistossa meneillään olevan muutoksen ja epävarmuuden sietämiseen Aion suorittaa 50 noppaa ennätysajassa. Lukujärjestyksen suunnitteluun

Uuden opetteluun

Pitkäjänteisyyttä gradun lopputyöstöön

Muutoksiin sopeutumiseen

Vapaa-ajan, harrastusten ja arjen yhteensovittamiseen, jotta ehtii tehdä kaikkea, mitä haluaa. Sisua… jotta pääsen tilastotieteen kurssista läpi!

Kuvitus STUDIO ANDREI

4

VOX CORDIS 3/2017

Tulen tarvitsemaan sisua aikataulussa pysymisen kanssa. Tavoitteista on monesti liian helppo luistaa.


||| Pääkirjoitus

Sisulla ja rohkealla asenteella

S

yksyyn yliopistossa kuuluvat ehdottomasti fuksit, uudet opiskelijat. Hiljentyneen kesän jälkeen kampus on taas täynnä sinnikkäitä ja tulevaisuuteen rohkeasti uskovia nuoria. Viime syksyn ja kevään ajan me kerroimme näille nuorille yhdeksästä hyvästä syystä valita Vaasan yliopisto. Meiltä opiskelija saa laadukasta opetusta, bisnesälyä ja tutkinnon, jota työnantajat arvostavat. Erityinen vahvuutemme on yhteisöllisyys, ja nyt saamme toivottaa fuksit tervetulleiksi osaksi tiivistä yliopistoperhettämme. Nämä nuoret ovat jättäneet entisen ja ovat valmiita uuteen. Yliopiston orientaatiopäivät ja ylioppilaskunnan tutorit auttavat alkuun ensimmäisinä viikkoina. Nuoret opiskelevat ja elävät uudenlaista arkea uusine ystävineen mutta myös haasteineen. Pulmapaikoissa yliopistomme tarjoaa monenlaisia tukipalveluita opintojen neuvonnasta terveydenhuoltoon ja vapaa-ajan virikkeisiin. Aikanaan nämäkin fuksit etenevät opinnoissaan, valmistuvat ja löytävät oman tiensä. Nuoruus kantaa ja antaa luottamusta huomiseen. Tällaisten ihmisten matkalla on ilo olla mukana. He ovat sisukkaita ja rohkeita ja heillä on tahto ylittää omat kykynsä, askel kerrallaan. Vastoinkäymiset ja virheet kuuluvat elämään, mutta tärkeintä on ottaa haaste vastaan. Tässä lehdessä tapaamme useita sisukkaita ihmisiä. Yksi heistä on alumnimme, yrittäjä Heidi Jaara, joka perusti luksusbrändi Balmuirin ja on nyt yrityksen toimitusjohtaja ja pääsuunnittelija. Hän haluaa erottautua joukosta ja tehdä asiat juuri toisin, kuin mihin kaupan alalla on totuttu. Rohkea asenne on vienyt yrityksen pitkälle – asiakkaina on niin arvostettuja tavarataloja maailmalla kuin julkkiksiakin.

Aikuisopiskelija Sari Peltola teki ensin töiden ohella ja sitten kotona vauvan kanssa kauppatieteiden maisterin tutkinnon. Haastattelun lomassa en voinut olla miettimättä, kuinka helppoa olisi ollut jättää kaikki kesken ja luovuttaa. Peltolalle tämä ei kuitenkaan tullut kysymykseen. Kun hän jotakin aloittaa, hän vie asiat loppuun. Lannistumattomuutta vaati myös tekniikan alan yliopistokoulutuksen saaminen Vaasaan. Se oli upea yhteisponnistus, jossa mukana olivat yliopiston lisäksi niin teollisuus, Vaasan kaupunki kuin alueen kunnatkin. Tie Vaasan yliopiston rehtorien juhlapuheiden haaveilusta ministeriön antamaan diplomi-insinöörien tutkinnonanto-oikeuteen oli pitkä – se kesti aina 1960-luvulta vuoteen 2004.

Tiina Ramsila Asiantuntija, viestintä

P.S. Kysyimme opiskelijoilta ja henkilökunnalta, missä he tarvitsevat sisua tämän lukuvuoden aikana.

Missä sinä tarvitset?

VOX CORDIS 3/2017

5


Uutiset }}}

- Uudet avoimet tutkimus­alustamme toimivat tiiviissä yhteistyössä toisten korkea­ koulujen, tutkimus­ laitosten, yritysten ja julkisen sektorin kanssa, sanoo rehtori Jari Kuusisto.

Rehtori Jari Kuusisto: Vaasan yliopisto syntyy uudelleen Rehtori Jari Kuusiston mukaan Vaasan yliopisto on tänä syksynä aloittamassa historiansa merkittävintä muutosprosessia. Yliopisto selkeyttää profiiliaan, ja sen rakenne muuttuu. Lisäksi yliopisto satsaa vahvasti tutkimukseen palkkaamalla uusia tutkijoita sekä kehittämällä kolme avointa tutkimusalustaa. – Pian 50-vuotias yliopisto syntyy uudelleen, tutkimuksen ja opetuksen laatuun panostavana, aikamme haasteisiin tarttuvana ja entistä avoimempana yhteisönä, Kuusisto totesi lukuvuoden avajaispuheessaan. Yliopisto profiloituu strategiansa mukaisesti tutkimuksessaan painoaloille, jotka ovat johtaminen ja muutos, rahoitus ja taloudellinen päätöksenteko sekä energia ja kestävä kehitys. Tammikuusta 2018 alkaen apuna muutoksessa on Vaasan yliopiston uusi organisaatio, joka koostuu neljästä akateemisesta yksiköstä.

6

VOX CORDIS 3/2017

Uudet yksiköt ovat Teknologia ja innovaatiot, Markkinointi ja viestintä, Johtaminen sekä Laskentatoimi ja rahoitus. – Organisaatio tukee entistä paremmin tutkimuksen laadun ja määrän nostamista uudelle tasolle. Uusi yksikköjako mahdollistaa myös matalamman organisaation ja entistä selkeämmän johtamismallin, Kuusisto sanoi. Kuusiston mukaan vahva panostus tutkimukseen konkretisoituu, kun tulevien kuukausien aikana yliopisto palkkaa 15 uutta tutkijaa ja luo heille houkuttelevat urapolut. Yliopiston uudet avoimet tutkimusalustat ovat Vaasa Energy Business Innovation Centre (VEBIC), syksyllä aloittava, työnimellä Digitaalinen talous kulkeva tutkimusalusta sekä kolmas uusi tutkimusalusta, joka painottaa avointa tiedettä, innovaatiotoimintaa ja vuorovaikutusta ympäröivän innovaatioekosysteemin kanssa.

– Avoimet tutkimusalustamme toimivat tiiviissä yhteistyössä toisten korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja julkisen sektorin kanssa.

Uudet akateemiset yksiköt 1.1.2018 }} Teknologia ja innovaatiot }} Markkinointi ja viestintä }} Johtaminen }} Laskentatoimi ja rahoitus


Vaasa Network tuo korkeakoulujen osaajat yritysten käyttöön Vaasa Network on uusi yhteistyöalusta, joka tarjoaa Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulu VAMKin opettajien ja opiskelijoiden osaamisen yritysten käyttöön. Vaasa Network auttaa löytämään oikeat osaajat liiketoiminnan innovointiin, kansainvälistymiseen, digitalisaatioon, rekrytointiin ja rahoitusvaihtoehtoihin.

Vaasa Network }} 5000 opiskelijaa }} 100 kurssia }} Palvelu on käyttäjille maksuton }} Palvelee niin suuria kuin pieniä työnantajia }} Tavoitat tarvitsemasi asiantuntijat nopeasti ja helposti

Kiinan tiedeakatemia ja Vaasan yliopisto perustavat yhteisen instituutin Kiinan tiedeakatemian CASISD (CAS Institutes of Science and Development) ja Vaasan yliopisto ovat solmineet sopimuksen kahdenvälisestä yhteistyöstä. CASISD on Kiinan johtava politiikan aivoriihi. Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat CASISD:n johtaja Pan Jiaofeng sekä Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto. - Yhteinen Kiina-Suomi-instituutti perustetaan tällä sopimuksella. Jatkossa instituutista tulee pohjoismainen solmukohta, kertoo Kuusisto. Vaasan yliopisto ja CASISD aikovat tehdä yhteistyötä esimerkiksi innovaatio- ja yrittäjyyspolitiikkaan, tiede-, teknologia- ja innovaatiostrategiaan sekä älykkääseen ja kestävään energiajärjestelmään siirtymiseen liittyvässä tutkimuksessa, koulutuksessa ja julkishallinnon konsultoinnissa. Ensi vuoden aikana aiotaan jo järjestää yhteinen seminaari keskittyen innovaatiopolitiikan raportointiin Pohjoismaissa ja Kiinassa. Yhteistyöhön tulee kuulumaan tutkimusyhteistyön lisäksi myös tutkija- ja opiskelijavaihtoa sekä yrityselämän yhteyksien tukemista. Sopimuksen taustalla on Vaasan yliopiston tuotantotalouden SC-Research-tutkimusryhmän ja Kiinan tiedeakatemian tutkijoiden pitkäaikainen yhteistyö useissa tutkimusprojekteissa.

Tekoälytutkija Jouni Lampista on siteerattu yli 10 000 kertaa Vaasan yliopiston ohjelmistotekniikan professori Jouni Lampisen julkaisuihin on viitattu yli 10 000 kertaa. Tällä määrällä Lampinen on Vaasan yliopiston viitatuin tutkija Google Scholarissa. Hän on samalla yksi viime vuosien viitatuimpia tietojenkäsittelytieteiden tutkijoita Suomessa. Lampinen on tekoälytutkija, joka tutkii etenkin laskennallista älykkyyttä, evoluutiolaskentaa sekä globaalia optimointia. Hän on tunnettu etenkin differentiaalievoluutioalgoritmin kehittäjänä.

– Olin yksi pioneereista yhdessä Berkeleyn yliopiston Rainer Stornin ja Kenneth Pricen kanssa. Storn ja Price julkaisivat perusidean noin 1995, ja ryhdyin kehittämään algoritmia heidän kanssaan. Laajensin esimerkiksi vaiheittain algoritmia soveltuvaksi ratkaisemaan yhä laajemman joukon erityyppisiä globaalin optimoinnin ongelmia. Tutkimuksemme sai tiedemaailmassa jalansijaa etenkin sen jälkeen, kun järjestimme ensimmäistä kertaa erityissession differentiaalievoluutiosta maailmanlaajuisessa laskennallisen älykkyyden IEEE -konferenssissa vuonna 2006, sanoo Lampinen.

VOX CORDIS 3/2017

7


Kuva: TOMAS WHITEHOUSE

Uutiset }}}

VAASAN YLIOPISTO University of Vaasa

Yliopisto juhlii vuonna 2018 Vaasan yliopisto täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Useat juhlavuoden tapahtumat ovat avoimia myös yleisölle, tervetuloa! }} Vuosipäivän juhla 26.1. Samalla julkaistaan yliopiston historiikki, jossa mukana on myös erilaisia näkökulmia tulevaisuuteen. }} Minä ja tiede -yleisöluennot yhteistyössä Vaasa-opiston kanssa käynnistyvät 31.1. ja jatkuvat kerran kuukaudessa (tulevat luennot löydät yliopiston uva.fi -verkkosivujen tapahtumapalstalta). }} Kakkukahvit kauppakeskus Rewell Center Vaasa 10.3. }} Lukuvuoden avajaistapahtuma opiskelijoille ja yliopiston ystäville Palosaaren kampuksella 5.9. }} Tohtoripromootio 6.-8.9. }} Valokuvanäyttely Vaasan kaupunginkirjastossa, syyskuu. }} Gaala yliopiston alumneille ja yhteistyökumppaneille 26.10.

}} www.uva.fi/50

8

VOX CORDIS 3/2017

Ahtisaari-päivän seminaari Vaasan yliopistolla 15.11.2017 Presidentti Martti Ahtisaari vierailee Vaasan yliopistossa keskiviikkona 15. marraskuuta osana Vaasassa järjestettävää valtakunnallista Ahtisaari-päivää. Hän osallistuu Vaasan yliopiston Levón-auditoriossa klo 15:30–17 järjestettävään seminaariin. Kaikille kiinnostuneille avoimen seminaarin ohjelmaan kuuluvat presidentin haastattelu sekä paneelikeskustelu, jonka aiheena on ”Rauhanvälityksestä kansalaistaito”. Presidentti Ahtisaarta haastattelee Pohjalaisen päätoimittaja

Toni Viljanmaa. Paneelin muodostavat Irakin ja Lähi-idän asiantuntija Hussein Al-Taee (Crisis Management Initiative, CMI), professorit Pirkko Vartiainen ja Annukka Jokipii Vaasan yliopistosta sekä vaasalainen opiskelija. Paneelin moderaattorina toimii Vasabladetin pääkirjoitustoimituksen päällikkö Stig Nygård. Presidentti ja CMI-järjestö vierailevat päivän aikana yliopiston lisäksi Vaasan kaupungin yläkouluissa. Seminaaria voi seurata verkossa suorana lähetyksenä.

}} Lisätietoa: www.uva.fi/fi/events/ahtisaaripaiva

Vahvoja vaikuttajia hallitukseen Vaasan yliopiston uuden hallituksen ulkopuoliset jäsenet toimikaudeksi 1.1.2018–31.12.2021 on valittu. Hallituksessa jatkavat talouspolitiikan asiantuntija Johnny Åkerholm ja hallitusammattilainen Anne Korkiakoski. Uusiksi jäseniksi valittiin emeritusprofessori, Helsingin kauppakorkeakoulun entinen rehtori Eero Kasanen, johtaja Juha Kytölä Wärtsilästä sekä aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä työ- ja elinkeinoministeriöstä (kaksivuotiselle toimikaudelle 2018–2019).

Keskeistä yliopiston vuoteen 2020 ulottuvassa strategiassa ovat painoalojen sekä koulutuksen ja tutkimuksen yhteiskunnallisen, kansallisen ja kansainvälisen vaikuttavuuden vahvistaminen. Vaasan yliopiston hallituksessa on kaikkiaan yhdeksän jäsentä, joista viisi tulee yliopistoyhteisön ulkopuolelta. Henkilökunta valitsee marraskuussa vaaleilla kolme jäsentä yliopiston sisältä ja ylioppilaskunnan edustajisto valitsee yhden opiskelijajäsenen.


Vaasan korkeakoulujen yhteisiä lukuvuoden avajaisia vietettiin näyttävästi syyskuun alussa torilla. Tapahtumassa esiintyi saksalainen ItaloBrothers.

Kiitos 3,36 M€ Yliopiston varainhankintaan opetuksen ja tutkimuksen hyväksi. LAH J OIT TA JAT:

www.uva.fi/lahjoittajat

VOX CORDIS 3/2017

9


Hetkiä historiasta }}}

Yhteinen tahto toi tekniikan Luennolle, lounaalle tai laboratorioon suuntaavat teekkarit ovat jo vuosia olleet hyvin tuttu näky Vaasan yliopiston kampuksella. Näin ei kuitenkaan ole ollut aina. Diplomi-insinöörien tutkinnonantooikeuden saaminen kesti vuosikymmeniä. Vaati taistelua, yhteistä tahtoa ja kärsivällisyyttä edetä pienin askelein eteenpäin tekniikan alan koulutuksessa ja tutkimuksessa. Teksti RIIKKA KALMI Kuvitus STUDIO ANDREI

T

ekniikan ala oli osa Vaasan kauppakorkeakoulun eli nykyisen Vaasan yliopiston kehittämissuunnitelmia jo 60-luvulla. Jo aivan varhaisimmissa suunnitelmissa tavoiteltiin Vaasaan korkeakoulua, jossa olisi mukana sekä kauppa- että tekniset tieteet. Esimerkiksi Vaasaan kauppakorkeakoulua puuhanneen Vaasan kauppaoppilaitoksen rehtorin Martti Ulkuniemen muistiossa vuodelta 1967 mainitaan insinööriekonomien koulutus. 1970-luvulla tekniikan ala nousi esiin etenkin Vaasan kauppakorkeakoulun silloisen rehtorin Mauri Palomäen visioissa. Teknillinen tiedekunta oli mukana hänen ehdotuksessaan Vaasan kauppakorkeakoulun toiminnan laajentamiseksi viiden tiedekunnan yliopistoksi. 1980-luvun puolivälissä siirryttiin rehtorien haaveista käytännön toimenpiteisiin tekniikan alan koulutuksen saamiseksi. Korkeakoulu asetti toimikunnan valmistelemaan asiaa. Sen ehdotus opetusministeriölle oli, että Vaasan kauppakorkeakouluun olisi perustettava teknillinen tiedekunta, johon tulisi kaksi koulutusohjelmaa: tuotantotalouden ja tietotekniikan. – Se oli sekä yliopiston tahtotila että myös ympäristön. Teollisuus oli vahvasti mukana. Pääpaino tuolloin oli koulutuksessa, eli saada Vaasaan koulutettuja diplomi-insinöörejä, muistelee Vaasan yliopiston entinen rehtori Ilkka Virtanen. Toivoa oli ilmassa, sillä silloinen opetusministeri Gustav Björkstrand lupasi tukensa. Ministeriö

10

VOX CORDIS 3/2017

asetti toimikunnan arvioimaan tehtyä ehdotusta. Tampereen teknillisen korkeakoulun rehtorin johtama toimikunta kuitenkin tyrmäsi ehdotuksen. Tekniikan alan koulutuksen laajentaminen olisi edullisempaa hoitaa jo olemassa olevissa yksiköissä, eikä Vaasan kauppakorkeakoulussa. Rehtori Palomäki oli harmissaan ja arvosteli tyrmääjiä lukuvuoden avajaispuheessaan vuonna 1986. Hankkeeseen kielteisesti suhtautuvat etelän median kirjoitukset saivat myös rehtorilta kyytiä. Lohduksi tuli kuitenkin esitys siitä, että kauppakorkeakoulu voisi laajentaa kauppatieteellistä alaansa uusilla tekniseen alaan suuntaavilla ohjelmilla. Valtioneuvosto hyväksyikin ekonomikoulutuksen laajentamisen Vaasassa. ”Teollisuusekonomeja” ryhdyttiin kouluttamaan vuodesta 1988 lähtien. Silloin myös perustettiin professorien virat ja assistentuurit tietotekniikkaan ja tuotantotalouteen. Teollisuusekonomin koulutusohjelman tavoitteeksi tuli heti tiivis yhteistyö teollisuuden kanssa.

Yhteistyöllä diplomiinsinöörejä Diplomi-insinöörien saatavuutta alueella teollisuusekonomikoulutus ei kuitenkaan ratkaissut. Asiaa lähestyttiin seuraavaksi yhteistyön kautta. Syksyllä 1989 solmittiinkin sopimus koulutusyhteistyöstä Teknillisen korkeakoulun kanssa. Ensimmäiset 25 diplomi-insinööriopiskelijaa aloittivat vuonna 1990. Tarkoitus oli,

että ensimmäiset kolme vuotta opiskeltaisiin Vaasassa, sitten puolitoista tai kaksi vuotta Otaniemessä ja lopulta tultaisiin tekemään diplomityö takaisin Vaasaan. – Hankaluutena yhteistyön alussa oli, että Teknillisen korkeakoulun silloinen rehtori Jussi Hyyppä teki ratkaisun ilman korkeakoulunsa tukea. Vaasasta tuli 60 opiskelijaa tuotantotalouden ja tietotekniikan laitoksille, mutta heillä ei ollut näitä varten lisäresursseja, Ilkka Virtanen kertoo. Ylistarolaissyntyisen Hyypän motiiveja sopimuksen solmimiseksi voi miettiä. Virtanen uskoo, että syynä saattoi olla Teknillisen korkeakoulun oma etu – opiskelijoiden haaliminen perinteisesti Tampereen teknillisen korkeakoulun intressipiiriin kuuluneelta Pohjanmaalta hyödytti TKK:ta. Vaasan kaupunki lahjoitti varat tietotekniikan professorin ja matematiikan apulaisprofessorin virkoihin. Tuotantoautomaatio sai puolestaan professuurin ABB:n lahjoituksen avulla. 1990-luvulla ryhdyttiin myös suunnittelemaan yhteistä tutkimus- ja opetuslaboratoriota Vaasan oppilaitosten kanssa. Vanhassa puuvillatehtaassa sijaitseva Technobothnia aloitti toimintansa vuonna 1996. Vaasan Sähkö lahjoitti varat laboratorion johtajan virkaan. Yhteistyökoulutus laajeni vuonna 1997 sähkötekniikkaan. ABB ja Wärtsilä lahjoittivat professuurin. – Lahjoitukset helpottivat tekniikan alan koulutuksen aloittamista. Pystyimme pikku hiljaa vakinaistamaan virkoja, Virtanen kertoo.


Tutkinnonanto-oikeus vuonna 2004

Muuntokoulutus toi mahdollisuuksia Onnenpotku Vaasan yliopistolle oli 90-luvun lopun it-buumi nokioineen. Tietotekniikan diplomi-insinööreistä oli kova pula. Tietoteollisuuden lisäkoulutusohjelma tarjosi Vaasan yliopistolle mahdollisuuden muuntokouluttaa maisteriohjelman kautta insinöörejä. Aloituspaikkoja oli sata. – Muuntokoulutus kosketti tutkinnon loppuosaa. Otaniemessä ajateltiin, että tämä ei käy, koska maisterivaiheen koulutus kuuluu heidän rooliinsa. Alueen teollisuus lähti kuitenkin tukemaan meitä. ABB kokosi rahat professuuriin, kertoo Vaasan yliopiston rehtorina vuosina 1998–2014 toiminut Matti Jakobsson. Jakobssonin mukaan muuntokoulutus antoi uutta pontta pyrkimyksille saada oma diplomi-insinöörikoulutus Vaasan yliopistoon. Alkoi vahva vaikuttaminen. Ponnisteluissa tukena olivat kaikki kolme pohjalaista maakuntaa, alueen kansanedustajat, Vaasan kaupunki ja alueen muut kunnat sekä teollisuus. – Ministeriöstä saimme kaksi avainhenkilöä puolellemme, silloisen kansliapäällikön Markku Linnan ja opetusministeri Maija Raskin. Vaikutusta tekniikan alan uskottavuuteen Vaasan yliopistossa oli myös Viljo Syreniuksen lahjoituksella. Hän lahjoitti yliopistolle huomattavan määrän Nokian osakkeita. Lahjoituksen tuotolla on pystytty vuosittain edistämään tekniikan alan koulutusta ja tutkimusta. Kun 1980- ja 1990-luvuilla teollisuus tuki tekniikan alaa Vaasan yliopistoon nimenomaan koulutetun työvoiman vuoksi, niin 2000-luvulla tutkimus nousi Ilkka Virtasen mukaan päämotiiviksi. – Yritykset saavat parhaan hyödyn, kun osaajat eli tutkijat ja professorit ovat täällä Vaasassa. Painopiste muuttui opetuspainotteisuudesta tutkimuspainotteisuuteen, niin kuin koko suomalaisessa yliopistolaitoksessa, Virtanen kuvailee.

Historiallinen päätös tekniikan alan koulutuksesta tuli syyskuussa 2002. Tuolloin valtioneuvosto päätti, että Vaasan yliopistolle annetaan teknistieteellisten tutkintojen anto-oikeus 1. elokuuta 2004 alkaen. Omien diplomi-insinöörien koulutus aloitettiin jo syksyllä 2003. Tutkintoa suorittamaan päätettiin valita 60 opiskelijaa, joista 40 sähkö- ja energiatekniikan ohjelmaan sekä 20 tietotekniikan koulutusohjelmaan. Pääaineina saattoi tuolloin opiskella sähkötekniikkaa, automaatiotekniikkaa, tietotekniikkaa ja tietoliikennetekniikkaa. Tekniikan alan koulutuksesta vastasi vuonna 2003 aloittanut teknillinen tiedekunta, joka korvasi aiemman informaatioteknologian tiedekunnan. – Tämä on ollut pienten askelten politiikkaa, jossa olemme menneet vakaasti eteenpäin, Jakobsson muistuttaa.

Koulutus kehittyy Vaasan yliopiston teknillisen tiedekunnan viime kesänä eläkkeelle jäänyt dekaani, emeritusprofessori Erkki Antila peilaa haastattelussa viime vuosien tapahtumia. – Koulutusohjelmia on kehitetty ja koulutusohjelmarakennetta on selkiytetty. Tämä on tuonut opiskelijoille kaivattua joustavuutta. Tekniikan alan koulutuksessa on myös sovittu koulutusyhteistyöstä Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on poistaa niin sanottujen siltaopintojen tarve diplomi-insinöörikoulutukseen hakeutuvilta AMK-insinööreiltä. Yhteistyö alkoi pilottivaiheella vuonna 2016. Pilotista opittiin paljon. – Yhteisopetusta on enintään yksi vuosi, toinen vuosi on jo eriytetty – ainakin osittain. Yhteisopetus on toiminut parhaiten ammattiaineissa ja matematiikassa, Antila kertoo.

Tuotantotalouden tekniikan koulutusvastuu Vaasan yliopiston tekniikan alan koulutuksen laajentuminen ei pysähtynyt vuoteen 2004. Tuotantotalous on ollut alusta saakka osa teknisen alan opetusta Vaasan yliopistossa vuonna 1988 alkaneen teollisuusekonomien koulutusohjelman kautta. Tuotantotaloutta lukeneet ovat valmistuneet tähän mennessä valmistuneet kauppatieteiden maistereiksi, eivät diplomiinsinööreiksi. Tammikuussa saatiin kuitenkin ilouutinen opetusministeriöltä. Vaasan yliopistolle lisättiin tuotantotalouden tekniikan koulutusvastuu. Jatkossa opiskelijat voivat valmistua tuotantotaloudesta sekä kauppatieteiden maisteriksi että diplomi-insinööriksi.

Haaveista todeksi 1967 Martti Ulkuniemen muistio: tavoite Insinööriekonomin tutkinnosta 1973 Rehtorin visio: Kauppakorkeasta yliopisto, myös teknillinen tiedekunta 1975 Suunnitelma teknillisen tiedekunnan perustamisesta 1984 Esitys OPM:lle: Vaasan kauppakorkeakouluun saatava teknillinen tiedekunta 1986 OPM:n toimikunta: Ei teknistä tiedekuntaa, mutta ekonomikoulutusta laajennetaan tekniseen suuntaan 1988 ”Teollisuusekonomin” koulutusohjelmat käyntiin 1990 DI-yhteistyökoulutus Teknillisen korkeakoulun kanssa alkoi 1996 Technobothnia-laboratorio 1998–2002 Laaja DI-muuntokoulutus 2003 Teknillinen tiedekunta 2004 Tekniikan alan koulutusvastuu Vaasan yliopistolle 2006 Vaasan energiainstituutti VEI 2016 Tekniikan alan koulutusyhteistyö VAMKin kanssa 2017 Tuotantotalouden tekniikan koulutusvastuu 2017 VEBIC

VOX CORDIS 3/2017

11


Hetkiä historiasta }}}

Miten Vaasan yliopisto ylipäätään onnistui saamaan tuotantotalouden DI-koulutuksen, jota monet teknilliset yliopistot pitävät kruununjalokivenään? Erkki Antilan mukaan taistelua käytiin viisi vuotta. Valtakunnallinen tekniikan alan yliopistojen professoritiimi teki töitä toista vuotta, tapasi kuukausittain, neuvotteli ja haki profiileja. Vaasan yliopisto teetti myös laajan alueellisen kartoituksen haastattelemalla yrityksiä. Kartoituksesta kävi hyvin ilmi tarve juuri diplomi-insinööritutkinnon omaaville tuotantotalouden osaajille. – Käänsin kaikki kivet. Tuotantotalous on laaja ala, piti löytää profiili, jota muilla ei ole. Tuotantotalouden systeemien analytiikka oli sopiva lokero, johon pystyimme iskemään. Yliopiston mukaan uusi tuotantotalouden DI-ohjelma profiloituu energia-alalle yhdistäen matemaattis-luonnontieteelliset taidot, tekniikan osaamisen ja liiketoimintaorientaation työelämän ja tutkimuksen tarpeisiin.

Energia on luonnollinen valinta Yliopistoa ympäröivä energia-alan keskittymä on näkynyt Vaasan yliopiston diplomi-insinöörikoulutuksessa ja tutkimuksen suuntautumisessa. Yliopisto määritteli jo 2000-luvun puolivälissä strategiassaan yhdeksi vahvuusalueekseen

12

VOX CORDIS 3/2017

energia-alan. Vuonna 2006 toimintansa aloitti Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Novian yhteinen Energiainstituutti. Seudun yritysten lahjoitusten turvin yliopistoon tuli vuonna 2006 energiatekniikkaan keskittynyt professuuri. Lahjoitusprofessuureja on perustettu myös aivan hiljattain. Yliopistoon saatiin juuri neljäs sähkötekniikan professuuri. Uuden kuusivuotisen professuurin erityisalana ovat joustavat ja älykkäät sähköjärjestelmät. Yliopiston satsaaminen energiaan näkyy myös uuden laboratorioympäristön ja tutkimusalustan perustamisena. VEBIC eli Vaasa Energy Business Innovation Centre tarjoaa kansainvälisen tutkimusinfrastruktuurin sekä akateemiseen käyttöön että teollisuuden tarpeita varten. Polttomoottori- ja polttoainelaboratorioita täydentää monitieteinen tutkimusalusta, joka keskittyy uuden energiateknologian laajempiin liiketaloudellisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. – Pieni yliopisto ei voi saada laaja-alaista tekniikan alaa. Pitää valita sopivia aloja. Energia on luonnollinen valinta ja alueelle sopiva, sanoo Ilkka Virtanen. – Teknillinen tiedekunta on selvästi alueensa näköinen. Tutkimus on yhteistoiminnallista, joka nousee esiin myös VEBICin toiminnassa, jatkaa Matti Jakobsson.

VAASAN YLIOPISTON TEKNILLINEN TIEDEKUNTA }} 1200 opiskelijaa }} 100 opettajaa ja tutkijaa

Lähteet: Ilkka Virtasen, Matti Jakobssonin ja Erkki Antilan haastattelut Kari Leinamon haastattelu ja muistiinpanot Martti Ulkuniemi (1978) Vaasan kauppakorkeakoulu. 1959-1968, 1968-1979. Hannu Katajamäki (1998) Oman alueensa yliopisto. Vaasan yliopiston kolme vuosikymmentä.


Tiesitkö? Mitä on sisu?

Sisun eri lajit Sisua on eri lajeja. Ne eivät sulje toisiaan pois, vaan voivat olla päällekkäisiä.

S

isu on suomalainen sana ja sisua pidetään suomalaisena ominaisuutena. Sen lähikäsitteitä ovat sitkeys, sinnikkyys, hellittämättömyys, lannistumattomuus ja tahdonvoima. Kun vielä lisätään yritteliäisyys, raatajaluonne, elämänuskallus ja voitontoivo, ollaan sisun ytimessä. Tältä pohjalta voidaan tiivistää, että sisussa yhdistyvät ”dieselkone” ja ”yrittäjyys”. Olemme tottuneet pitämään sisua puhtaasti myönteisenä asiana, luonteen vahvuutena ja hyveenä. Sisuun voi kuitenkin liittyä myös ongelmallisia piirteitä kuten uhmaa ja jääräpäisyyttä. Sisun kielteisellä puolella on oma nimensäkin: pahansisuinen. Sisu on peräisin suomen kielen sisus-sanasta. Aluksi sisulla oli siis hyvin konkreettinen ja kehollinen merkitys: sisuskalut. Tästä konkreettisesta merkityksestä sisu on laajentunut tarkoittamaan ihmisen luonnetta ja henkistä sisintä. Käsitys, että ankarat luonnonolot ovat koulineet suomalaiset sisukkaiksi, tuli tunnetuksi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Siihen vaikutti erityisesti suomalaisten kestävyysjuoksijoiden menestys olympialaisissa ja muissa kansainvälisissä urheilukilpailuissa. Entistäkin tunnetummaksi suomalainen sisu tuli talvisodan aikana. Siitä sisu tunnetaan maailmalla edelleenkin. Ylipäänsä sisu tuli tunnetuksi myönteisenä ominaisuutena vasta 1900-luvulla. Aiemmin sisu liitettiin rahvaanomaiseen uppiniskaisuuteen ja itsepintaisuuteen. Sisu on ensisijaisesti yksilön ominaisuus. Silti myös yhteisö, ehkä jopa kokonainen kansakuntakin voi olla sisukas – näin ainakin Suomessa on haluttu ajatella. Ei ole kuitenkaan syytä olettaa, että sisu olisi välttämättä vain suomalaisille kuuluva erityispiirre.

Kuvitus STUDIO ANDREI

1. Ensin on maan hiljaisten ja vastuuntuntoisten sisu. He eivät tee itsestään numeroa tai hae voittoa tai menestystä. Sen sijaan he ajattelevat, että velvollisuudet on hoidettava, vaikka päätä särkee ja selkää kivistää. 2. Toiseksi on tappiosta tai takaiskusta sisuuntuneen sisu. Se on sinnikkyyden lisäpanos, joka voi tulla sellaisen osaksi, joka tuntee hävinneensä tai epäonnistuneensa, mutta ei haluaisi luovuttaa. 3. Tähän liittyy näytönhaluisen sisu, joka voi olla hävinneellä ja itsensä lyödyksi kokeneella. Tällainen henkilö saattaa ajatella, että ”viime kerralla hävisin, mutta nyt täältä pesee!” 4. Neljänneksi on menestyvän ja johdossa olevan sisu. Kynsin ja hampain se tarttuu näköpiirissä häämöttävään voittoon. Kärjessä hiihtävä saattaa sisuuntua ja vauhti kasvaa väsymyksestä huolimatta, kun toive voitosta viriää. 5. Viidenneksi on oman henkensä, asemansa tai maansa puolustajan sisu, joka auttaa säilyttämään rohkeuden ja toimintakyvyn vakavissa tilanteissa. Tämä on vaarassa olevan ja hyökkäyksen kohteeksi joutuneen sisu. Voidaan ajatella, että talvisodan ihme liittyy tähän ja seuraavaan sisun lajiin. 6. Kuudenneksi on oikeudentuntoisen sisu, joka liittyy toisten ihmisten ja omien arvojen puolustamiseen. Sisukas puolustaa epäoikeudenmukaisesti kohdeltua, vaikka vastassa olisi suuri enemmistö. Ensimmäinen sisun laji on velvollisuudentuntoinen. Lajit 2.–5. ovat puolestaan minäkeskeisiä. Se ei tässä ole kuitenkaan välttämättä huono piirre, vaan voi liittyä terveeseen itsetuntoon ja itsensä arvostamiseen – ei siis välttämättä itsekkyyteen tai itsetehostukseen. Erityisesti lajit 3.–4. ovat kilpailuhenkisiä ja mahdollisesti arvostuksen tarpeeseen liittyviä. Viidenteen lajiin voi liittyä yhteishyvän ja yhteisen edun ajaminen. Kuudes laji on epäitsekäs ja oikeudentuntoinen. Tommi Lehtonen, Soveltavan filosofian professori

VOX CORDIS 3/2017

13


Tiede on meidän kaikkien }}}

Väitöskirja kuin omakotitalo Voiko väitöskirjan tekemisen yhdistää vaativaan johtotehtävään pörssiyhtiössä? Juha Kytölältä tämä mahdottomalta kuulostava tehtävä onnistui, mutta siihen tarvittiin kuria, intoa, paljon sisua – ja aikaa. Teksti ANNA SÖDERLUND Kuvat MIKKO LEHTIMÄKI

14

VOX CORDIS 3/2017


S

yyskuussa 2017 Vaasan yliopiston neuvotteluhuoneessa istuu kuvattavana ja haastateltavana tyytyväinen mies. Hän on Juha Kytölä, siviiliammatiltaan Wärtsilän ympäristöjohtaja, joka pian voi tituleerata itseään myös tohtoriksi. Kuuden vuoden uurastus on ohi. – Kertaakaan en ole katunut tähän prosessiin lähtemistä, eikä väitöskirja ole koskaan tuntunut pakkopullalta. Päinvastoin olen ollut siitä usein innoissani, toteaa Kytölä.

”Työ väitöskirjan parissa on ollut monella tapaa palkitsevaa, koska olen pystynyt hyödyntämään opiskelusta saatuja tietoja ja tuloksia käytännön työssäni Wärtsilässä.” Vaasalaisille Juha Kytölä on varsin tuttu hahmo, onhan hän jo pitkään toiminut Wärtsilän eri johtotehtävissä. Vuonna 2011 Kytölä päätti ryhtyä kirjoittamaan väitöskirjaa työnsä ohessa. Väitöskirjan tekeminen oli ollut mielessä jo kauan, itse asiassa jo siitä lähtien, kun hän valmistui diplomiinsinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta vuonna 1989. – Professorini kysyi silloin, olisiko kiinnostusta lähteä tutkijan uralle. Toki se kiinnosti, mutta siinä elämänvaiheessa työelämä kiinnosti vielä enemmän. Asia jäi kuitenkin kytemään, ja kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen olin Tampereella keskustelemassa jatko-opiskelupaikasta. En kuitenkaan aloittanut väitöskirjaa silloin, koska totesin pian, ettei se sopinut elämänvaiheeseen lasten ollessa vielä pieniä. Se olisi vaatinut aivan liikaa kompromisseja.

Haasteita heti alussa Vuonna 2011 koitti elämässä vihdoin sellainen aika, että väitöskirjatyön aloittaminen tuntui järkevältä. Kytölää houkutti myös mahdollisuus tehdä väitöskirja nimenomaan Vaasan yliopistolle, jossa on viime vuosina panostettu yhä enemmän teknisiin aineisiin. Pian työn alettua tuli kuitenkin lisähaasteita: työnkuva Wärtsilässä muuttui, ja Kytölä lähti ulkomaankomennukselle Englantiin vuonna 2012. – Aluksi luulin, että se olisi oiva tapa saada väitöskirjalle paremmin aikaa, kun perhe kerran jäi Suomeen. Huomasin kuitenkin pian, ettei se todellakaan pitänyt paikkansa. Olin useimmiten viimeisenä illalla toimistolla, ja vapaa-aika täyttyi helposti kaikenlaisista muuton aiheuttamista käytännön järjestelyistä. 2014 muutin takaisin Suomeen, ja väitöskirjalle löytyi vihdoin taas paremmin aikaa. Olin laskenut, että väitöskirjaan menisi neljä vuotta, mutta nyt menikin kuusi. Työ Wärtsilässä on koko ajan ollut Juha Kytölän ykkösprioriteetti, ja väitöskirja on ollut rakas harrastus. Välillä on ollut jaksoja, ettei väitöskirjaa ehtinyt tehdä ollenkaan. Jatkuvat tapaamiset ohjaajan, tuotantotalouden dosentin Marja Naaranojan kanssa kuitenkin takasivat, ettei väitöskirjatyö koskaan täysin pysähtynyt.

´Työmäärä

ei yllättänyt

Kytölän väitöskirja tutkii kestävää kehitystä laivanrakennuksen innovaatioissa ja niiden vaikutusta johtamiseen. Väitöskirjan tekemiseen kului Kytölän oman arvion mukaan tuhansia tunteja, tai suunnilleen saman verran kuin omakotitalon rakentamiseen (myös tähän suoritukseen hän on aikoinaan venynyt). – Kyllä tähän on kulunut hurjan paljon aikaa. Työmäärä ei kuitenkaan yllättänyt, vaan olin siitä tietoinen. Ulkopuoliselle saattaa olla vaikea ymmärtää, miten kiireinen pörssiyhtiön johtaja ehtii taipua tällaiseen suoritukseen vaativan työnsä ohessa. Etenkin kun huomioidaan, että Kytölä halusi tehdä väitöskirjan kunnolla eikä mitenkään rimaa hipoen. – Ei tällaiseen voi lähteä, ellei ole motivaatiota ja innostusta. Työ väitöskirjan parissa on ollut monella tapaa palkitsevaa, koska olen pystynyt hyödyntämään opiskelusta saatuja tietoja ja tuloksia käytännön työssäni Wärtsilässä. Tutkimusprosessin aikana on monta kertaa tullut vahvoja ahaa-elämyksiä, jotka ovat entisestään lisänneet motivaatiota. Päivätyön ja väitöstyön yhteensovittaminen vaatii innostuksen lisäksi tiukkaa kuria ajankäyttöön. Kytölä kertoo oppineensa hyödyntämään työmatkat lukemiseen. Viikonloput ja myös illat ovat useimmiten kuluneet tiivisti väitöskirjan parissa, ja kaikki muut harrastukset tv-katselu mukaan lukien ovat jääneet tauolle. – Olen kiitollinen vaimolleni, että hän on tukenut minua tässä. Minulla on aika paljon kotitöitä rästissä, koska viime vuosina en ole juurikaan ehtinyt tehdä ruokaa tai siivota. Kytölä kiittää myös Vaasan yliopistoa, joka on suhtautunut hyvin joustavasti päivätyön ohella väittelevään tulevaan tohtoriin. Läsnäolovaatimuksia ei ole ollut liikaa, ja tapaamisten välillä on pidetty yhteyttä sähköpostitse.

VOX CORDIS 3/2017

15


Tiede on meidän kaikkien }}}

”Ei tällaiseen voi lähteä, ellei ole motivaatiota ja innostusta.”

Kiinnostavia tuloksia

Pieni unentarve auttaa

Alun perin Juha Kytölä oli aikeissa tutkia väitöskirjassaan, missä vaiheessa uusi tuoteinnovaatio kannattaa tuoda markkinoille. Kun työnkuva Wärtsilässä muuttui, alkoi väitöskirjan aihekin muovautua toisenlaiseksi. Näin syntyi ajatus tutkia, miten yrityksiä tulisi johtaa kestävän kehityksen suuntaan. Yksi Kytölän tutkimuksen tuloksista kertookin, että kun yritys keskittyy enemmän kestävään kehitykseen, on sen silti pyrittävä optimoimaan kannattavuuttaan. Toisaalta yrityksen on myös hyväksyttävä, että tilapäisesti kannattavuus voi heiketä, kun investoidaan uuteen osaamiseen ympäristöteknologian alueilla. – Tämä istuu huonosti yhteen kvartaalitalouden kanssa, koska innovaatioiden syklit tällä alalla ovat tyypillisesti noin kahden vuoden mittaisia. Onkin syytä pohtia, onko laivanrakennus juuri tästä syystä siirtynyt pitkälti Aasiaan, jossa ei toimita kvartaalitalouden ehdoilla. Kytölän tutkimustulosten mukaan aasialaiset varustamot suhtautuvat ympäristöasioihin suurella vakavuudella, eikä hän nähnyt mitään viitteitä niin sanotusta viherpesusta.

Juha Kytölä jakaa väitöskirjansa tekemisen kolmeen eri jaksoon. Alku painottui tiedon hakemiseen ja lukemiseen, eli juuri siihen työhön, mihin pystyi lentokentillä syventymään työmatkojen aikana. Toinen jakso, materiaalin keruu, oli kaikista helpoin yhdistää työhön. Kytölä haastatteli tutkimukseensa yhteensä yhdeksän eteläkorealaisen ja kiinalaisen varustamon johtoa. Näitä tapaamisia hän pystyi hyvin yhdistämään työhönsä, koska varustamot ovat kaikki Wärtsilän asiakkaita. Kolmas vaihe, eli itse tutkimuksen kirjoittaminen, on vienyt parin viime vuoden lähes kaikki viikonloput ja monet illat. – Olen usein kirjoittanut väitöskirjaa myöhään illalla, jolloin pystyn keskittymään kaikista parhaiten. Kieltämättä myös vähäisestä unentarpeestani on ollut paljon hyötyä. Kytölän puheista saa kuvan, että väitöskirjan teko on sujunut suorastaan mallikkaasti. Eikö se kertaakaan ole tuntunut edes vähän vaikealta? – Toki etenkin loppuvaiheessa tarvitaan paljon sisua, kun tulee palautetta ja joutuu muokkaamaan tekstiä aina vain uudestaan. Joku voisi siinä tilanteessa helposti lannistua, mutta silloin pitää vain jaksaa viedä prosessi loppuun. Minulla on onneksi aika hyvin sisua. Entä nyt kun uurastus on loppu? Mitä tiukkaan työtahtiin tottunut mies aikoo tehdä vapaa-aikana, kun väitöskirja on valmis? – Enköhän keksi tekemistä. Varmaan palaan kaikkiin vanhoihin harrastuksiini, joihin ei ole ollut viime vuosina aikaa. Tykkään rakentaa asioita käsilläni ja harrastan myös veneilyä ja mökkeilyä.

16

VOX CORDIS 3/2017


”Tutkimuksesta tulisi olla käytännön hyötyä” Tutkijoiden ei pitäisi tyytyä tekemään vain teoreettisia malleja, vaan tutkimustuloksia tulisi Juha Kytölän mielestä voida soveltaa. Hänen mukaansa tässä olisi Vaasan yliopistolle selkeä tilaisuus profiloitua. Ensi vuonna Vaasan yliopiston hallituksessa aloittava Kytölä näkee, että yliopistolla on selkeä markkinarako profiloitua akateemisten tutkimustulosten käytännön soveltajana. – Minusta on tärkeää, että tiedeyhteisö antaa osaamisensa laajempaan käyttöön, hän perustelee. Kytölä kehitti itse väitöskirjansa yhteyteen työkalun, jonka avulla ulkopuolinen toimija voi arvioida, miten hyvin yritys ottaa kestävän kehityksen huomioon. Esimerkiksi analyytikot pystyvät käyttämään työkalua hyväkseen arvioidessaan yritysten vuosiraportteja. Lisäksi Kytölä on kehittänyt työlistan yritysjohdolle, joka haluaa ottaa kestävän kehityksen paremmin huomioon. – Huomasin omaa tutkimusta tehdessäni, että samasta aiheesta on aiemmin tehty paljon teoreettisia malleja, joita ei ole viety käytäntöön asti. Siksi halusin itse tehdä asiat toisin.

Juha Kytölä TYÖ: Vice President, Environmental

Solutions, Wärtsilä PERHE: Vaimo ja kaksi aikuista lasta VÄITÖSKIRJA: ”Kestävä kehitys laivan-

rakennuksen innovaatioissa ja vaikutukset johtamiseen”

VOX CORDIS 3/2017

17


Ota oivallus }}}

Itsekurilla ja perheen tuella Tuore maisteri Sari Peltola ei jätä asioita kesken. Opiskelun, työn ja kotielämän yhdistäminen onnistui, toisinaan vaikka hammasta purren. Kun opinnoista sai uusia ideoita työhön ja lisää osaamista, hän oli valmis puurtamaan tehtävien parissa välillä myös öisin ja viikonloppuisin. Perheen, työnantajan sekä opiskelukavereiden tuki ja tsemppaus oli korvaamatonta.

Teksti TIINA RAMSILA

18

VOX CORDIS 3/2017

Kuva JUSSI ASU


S

ari Peltola valmistui kauppatieteiden maisteriksi keväällä Vaasan yliopiston ja Seinäjoen yliopistokeskuksen yhteistyössä järjestämästä Kasvuyrityksen johtamisen maisteriohjelmasta. Maisteriohjelma on suunnattu työssäkäyville aikuisille. – Kun näin ilmoituksen maisteriohjelmasta, se tuntui heti omalta jutulta. Olen saanut aina työskennellä kansainvälisestikin kasvuhakuisissa yrityksissä ja osallistua sekä kasvun suunnitteluun että toteutukseen. Tällä hetkellä Peltola on controllerina taloushallinnossa EPV Kiinteistöpalvelu Oy:ssä. – Esimieheni oli huomannut saman ilmoituksen, ja juttelimme ohjelman mielenkiintoisesta sisällöstä. Saman tien tein päätöksen hakea opiskelijaksi, sillä halusin saada uusia ideoita ja näkökulmia sekä tuoreinta tutkimustietoa kasvuyritysten maailmasta.

Enemmän irti opinnoista

Työnantajakin hyötyy

Hyvä olo

Peltola aloitti maisteriohjelmassa vuonna 2013 ja teki aluksi opintoja työn ohessa. – Ehdoton edellytys ja etu aikuisopiskelulleni oli, että sain työnantajalta kaiken tuen ja kannustuksen. Jos minulla oli lähiopetusta tai tentti tai muu deadline painoi päälle, saatoin joustavasti järjestellä töitäni ja työaikojani. Peltola on opiskelun alusta asti tuntenut, että hänen työnantajansakin kokee yrityksen hyötyvän opinnoista. Valmistumisen jälkeen työnkuvaa on muokattu hänen uutta osaamistaan vastaavaksi. – Opintojeni aikana EPV teki useamman yritysoston, mistä tuli hyvää oppia opintoja ajatellen. Opinnot taas toivat uusia ideoita työpaikalle. Etenkin keskusteluista opiskelukavereiden kanssa sai monia ahaa-elämyksiä, kun kuuli, miten muissa yrityksissä asiat tehdään. Peltola jäi äitiyslomalle vuonna 2015 ja jatkoi sisukkaasti opintojen viimeistelyä kotoa käsin. – Lähetin vielä synnytyslaitokselta tekstiviestin kaverille, että haetko meiltä muutaman kirjan ja viet Tritoniaan, jotta ei tule sakkoja, Peltola nauraa.

Kasvuyrityksen johtamisen maisteriohjelmassa yhdistetään eri opiskelumuotoja niin etä- kuin lähiopetuksessa. Opetuksessa korostuvat joustavat opintojärjestelyt sekä riippumattomuus ajasta ja paikasta. – Aikuisopiskelijalle on huojentavaa, ettei tarvitse olla paikalla joka tiistai kello 13 ja miettiä, mistä kaikesta muutoin jäät paitsi. Voit opiskella silloin, kun itsellesi sopii, Peltola kertoo. Gradussaan Peltola tutki, millaista strategiatyötä yhden kasvutarinan takana on ja miten strategia näkyy yrityksen arkipäivän toiminnassa mediauutisoinnin perusteella. Käytännön strategiatyö koetaan yrityksissä usein haasteelliseksi, vaikka se on menestymisen ja kasvun edellytys. – Tutkielmani perusteella kohdeyritys, isokyröläinen ruistislaamo Kyrö Distillery, on esimerkiksi osannut kääntää kasvun esteitä kasvukyvyksi, ja perinteisen kilpailun sijaan yrityksen toiminnassa korostuu yhteistyön merkitys. Peltola palasi hoitovapaalta töihin viime kuussa. Olo on helpottunut, kun gradu on valmis ja maisterin paperit kainalossa. – Olen tyytyväinen, että lähdin opiskelemaan ja sain kaiken valmiiksi omassa tavoiteajassa. Minulla on erittäin onnistunut olo, huolimatta niistä hetkistä, tai ehkä juuri niiden vuoksi, jolloin opiskelu meni yötöiksi tai mietti, missä välissä tämänkin tekee.

Itsekuri välttämätöntä Aikuiselle opiskelun aloittaminen on iso valinta, joka vaikuttaa usein myös muihin ihmisiin. Peltolan opintojen onnistumisessa tärkeässä roolissa olivat työnantajan lisäksi puoliso ja vauvan myötä myös uudet isovanhemmat. – En olisi antanut itselleni anteeksi, jos olisin jättänyt opinnot kesken. Kun jotakin aloitan, vien asiat loppuun. Peltolan mukaan aikuisopiskelijalta vaaditaan ennen kaikkea itsekuria. Pyyhe on helppo heittää kehään. – Tiedosta, että opintoihin pitää panostaa. Aikuisopiskelija tarvitsee kurinalaisuutta, jotta opintoja viitsii tehdä illan myöhäisinä tunteina tai vauvan nukkuessa päiväunia. Ja olisihan viikonloppuna paljon muutakin, mitä voisi tehdä. Organisointitaidotkin tulevat tarpeeseen, jotta saa eri elämänalueet pysymään järjestyksessä. – Kuulin paljon ”miten oikein jaksat?” -kommentteja. Minua veivät eteenpäin palo opiskeluun ja valtava tiedonjano. Opiskelu oli oikeasti kivaa ja todella mielenkiintoista. Tärkeää oli myös opiskeluryhmän hyvä yhteishenki. Peltola kertoo, että opiskelijat tsemppasivat toisiaan ja iloitsivat yhdessä onnistumisista. – Meillä oli todella mukava ryhmä, jossa oli opiskelijoita eri puolilta Suomea ja työkokemusta eri aloilta.

Peltola on aikaisemmin valmistunut Vaasan yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan englannin kieli. Jo opiskeluaikana hän meni töihin kielikoulutus- ja käännöspalvelualan yritykseen. – Olin aluksi koulutussuunnittelija ja työni oli hyvin kielipainotteista. Vuosien kuluessa aloin kuitenkin tehdä yhä enemmän taloushallinto- ja esimiestehtäviä. Työtehtävieni muutosten myötä halusin hankkia itselleni myös kauppatieteiden maisterin tutkinnon. Peltolan mielestä opiskelu työn ohessa aikuisiällä on helpompaa kuin parikymppisenä. – Edellisen tutkinnon tein tuoreena ylioppilaana, tällä kertaa olin ollut työelämässä kymmenen vuotta. Parikymppisenä ihminen on kuin tyhjä taulu, mutta kun on enemmän kokemusta ja näkemystä asioista, opiskelu on käytännönläheisempää ja koet suoran hyödyn omaan työhösi.

Kasvuyrityksen johtamisen maisteriohjelma }} Vaasan yliopiston johtamisen yksikkö toteuttaa Seinäjoella työelämässä oleville opiskelijoille suunnattua Kasvuyrityksen johtamisen maisteriohjelmaa yhteistyössä Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa }} Opinnoissa paneudutaan yrityksen tai muun organisaation uudistumisen problematiikkaan. Teemoja ovat mm. strateginen johtaminen, liiketoimintamallien kehittäminen, henkilöstöjohtaminen ja yrityksen kasvun eri näkökulmat }} Seuraava opiskelijahaku on syyskuussa 2018

VOX CORDIS 3/2017

19


ät

t s Li ns ni vo le

Osallistu Executive MBA -ohjelmaan - kehitä itseäsi ja organisaatiotasi

.fi a: tti to ie tuu i

Oletko työelämässä uusien haasteiden edessä? Onko valmistumisesta jo aikaa?

Executive MBA on johtamisen täydennyskoulutusohjelma, joka on tarkoitettu niin yritysten kuin julkisten organisaatioiden johtajille, esimiehille ja asiantuntijoille, toimialasta riippumatta. Vaasan yliopiston Levón-instituutti tarjoaa MBA-opintoihin neljä erilaista suuntautumisvaihtoehtoa:

 Myynti MBA

 HR MBA

 Energy Business MBA

 Entrepreneurial MBA

Opinnot koostuvat moduuleista, joiden aikana käydään oman työn näkökulmasta läpi koko liiketoiminnan kenttä yleisistä tärkeistä teemoista aina oman alan erityiskysymyksiin asti.

Alkuvuodesta 2018 alkavat moduulit:  Myynti MBA : Tuloksellinen myyntityö  HR MBA: Hyvinvoinnin ja osaamisen johtaminen - Strateginen resursointi  Energy Business MBA: Operation Management and Project Management in Energy Business

Organisaatiokohtaiset koulutukset: Esimiesvalmennus Projektijohtamisen koulutus Pirullisten ongelmien johtaminen Konfliktien johtaminen Muutosjohtaminen Älykäs intuitio ongelmanratkaisussa Palveluliiketoiminnan kehittäminen Hankintatoimen koulutus APV1 & 2 sijoituspalvelututkinnon valmennus Johtoryhmätyöskentelyn kehittämisohjelma Julkisten palvelujen laadun kehittäminen

Ota yhteyttä! Mikael Hallbäck mikael.hallback@uva.fi p. 029 449 8289 Sari Ala-Honkola sari.ala-honkola@uva.fi p. 029 449 8201 Maijastiina Jokitalo maijastiina.jokitalo@uva.fi p. 029 449 8199

Kysy myös räätälöityjä koulutuksia!

Johtamisen täydennyskoulutus

20

VOX CORDIS 3/2017


Johtoajatus tuo Vaasan yliopiston näkökulman yliopistomaailman ajankohtaisiin ilmiöihin.

||| Johtoajatus

Kirjoittajina vuorottelevat rehtori, dekaanit sekä hallinnon edustajat.

Alustan idea

Y

lo

a

s u

at aa

n

!

aj

m

uk

to

/j

it

Te r

ve

tu

og

bl

i/

.f

va u

K

es

ku

st

el

u

ja

Jukka Vesalainen Vararehtori

oh

tk

uu

ve

rk

os

sa

:

liopisto organisoituu vuoden 2018 alusta neljään akateemiseen yksikköön. Niiden lisäksi tutkimusta suunnataan ja rikastetaan poikkitieteellisesti tutkimusalustojen kautta, joita voisi luonnehtia Ba-tiloiksi. Tunnetun japanilaisen professori Ikujiro Nonakan tiedon luomiseen liittyvissä malleissa Ba:lla tarkoitetaan tiedon luomiselle otollista jaettua tilaa ja aikaa. Tällainen tila voi olla fyysinen, virtuaalinen ja/tai henkinen. Fyysisessä ilmenemismuodossaan alusta on esimerkiksi laboratorio tai selvästi määritelty organisaatioyksikkö kuten esimerkiksi ’keskus’, ’instituutti’ tai ’huippuyksikkö’. Virtuaalisuus taas liittyy organisaatiorajat ylittävään toimintaan, jolloin rakenteellisten ja fyysisten elementtien sijaan voidaan puhua yhteisistä ohjelmista ja projekteista. Alustan henkistä ilmenemistä voidaan tarkastella sosiaalisen pääoman kahden ulottuvuuden kautta. Yhteisöllisyyden näkökulmasta alustalla vallitseva toimijoiden keskinäinen luottamus ja avoimuus rakentavat pohjan tiedon luonnille. Jaetun tiedon näkökulmasta alustan toimijoilla tulee olla yhteinen käsitys ja kieli tarkastella kohdeilmiöitä laajasti systeeminä. Yksi alustoistamme on VEBIC (Vaasa Energy Business Innovation Centre). Alustana se näyttäytyy fyysisenä laboratorioidensa ja organisaatioasemansa (’Centre’) kautta. On tärkeä huomata, että se on alustana myös virtuaalinen. Energiamurrokseen liittyvä tutkimus on monitieteistä, mikä edellyttää organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä tutkimusohjelmien ja hankkeiden muodossa. Tiedon luonnin kannalta on ehkä kuitenkin kaikkein tärkeintä, että VEBIC ja myös muut alustamme pystyvät kehittämään sosiaalista pääomaa uuden tiedon luomisen mahdollistamiseksi asiantuntijoiden yhteisössä. Luottamus kehittyy positiivisessa vuorovaikutuksessa. Yhteisen kielen ja käsityksen aikaansaamiseksi tarvitaan kohdeilmiön laaja kuvaus systeemisestä näkökulmasta. Tämä mahdollistaa yksityiskohtien näkemisen isossa kuvassa ja motivoi eri alojen tutkijat ottamaan selvää oman tutkimuskohteensa kytkeytymisestä kokonaisuuteen. Energia-alan tutkimuksesta Vaasan yliopistossa vallitsee mitä ilmeisimmin laaja yhteinen näkemys, jossa kohteena on energiamurros. Tämä laaja kohdeilmiö voidaan pilkkoa kolmeksi osakokonaisuudeksi tai ekosysteemiksi: teknillinen, liiketaloudellinen ja yhteiskunnallinen. Näiden kesken on paljon erilaisia leikkauspisteitä, jotka tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet poikkitieteellisille pohdinnoille. On tärkeää, että tällainen laaja kohdeilmiön kuvaus tehdään näkyväksi kunkin alustan osalta. Alusta on siis ’Ba’ edellä kuvatussa moninaisessa merkityksessään. Meidän on luotava otolliset olosuhteet alustoilla tapahtuvalle uuden tiedon luomiselle. Yksi haaste on saada aikaiseksi organisaation sisäiset kumppanuussuhteet alustojen ja akateemisten yksiköiden välille ja eräs keino yhteisyyden luomiseksi on juuri nyt käyttöön otettu uusi professoreiden urapolkujärjestelmä. Ilmiösuuntautunut tutkimus haastaa kuitenkin meitä jokaista kysymään, ”mitä minä voisin tuoda tuon ilmiön tutkimukseen?” Vastavuoroisesti alustat synnyttävät vuorovaikutuksen kautta uusia ideoita ja mahdollisesti uusia resursseja tutkimukseen.


Tiede on meidän kaikkien }}}

Ajan valta Onko ajasta tullut uusi pomomme? Teksti RIIKKA KALMI Kuva MIKKO LEHTIMÄKI

22

VOX CORDIS 3/2017

Professori Riitta Viitala (vas.), tutkija Niina Koivunen, professori Merja Koskela ja tutkija Anne Soronen tutkivat ajan valtaa uudessa tutkimushankkeessa.


Millainen on ajan valta tämän päivän työympäristöissä? Ajan käyttöön ja kokemiseen paneudutaan Vaasan yliopiston uudessa, monitieteisessä tutkimushankkeessa.

A

jasta on tullut hyvin keskeinen tehokkuuden määrittelijä, ratkaiseva resurssi, joka määrittää sitä, kuinka hyvin voimme tehdä työmme ja mikä on hyvinvointimme tila. Joudumme jatkuvasti vertailemaan työlle asetettuja tavoitteita ja aikaresurssia toisiinsa sekä sovittelemaan oman työmme laatua siihen. Yksittäisen ihmisen kannalta ajasta on tullut tärkein pomomme, sanoo hankkeen vetäjä, johtamisen professori Riitta Viitala. Johtamisen ja viestintätieteiden yksikköjen yhteisessä tutkimuksessa pyritään ymmärtämään ajan merkitystä työelämässä mahdollisimman monelta eri kantilta. – Viestinnän näkökulmasta tutkimme, miten erilaisia aikakäsityksiä neuvotellaan ja sovitetaan yhteen asiantuntijaorganisaatioissa kuten mediaalan yrityksissä. Meitä kiinnostaa siis se, miten kiirettä ja aikaa puhutaan todeksi, sanovat professori Merja Koskela ja tutkija Anne Soronen Vaasan yliopiston viestintätieteiden yksiköstä. Koskelaa ja Sorosta kiinnostaa myös, miten kokemukset ja puhetavat tehtävien ajoittamisesta, limittäisten projektien aikahorisonteista ja tulevaisuuden ennakoinnista rakentavat asiantuntijuutta. Johtamisen tutkijat puolestaan tarkastelevat, millaisilla HR-käytänteillä ja esimiestyön keinoilla aikaa ja kiirettä voidaan hallita ja suitsia. Aiemmissa työhyvinvointitutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että ihmiset kestävät kiirettä paremmin, jos toiminta on hyvin organisoitua ja johdettua.

T

utkimukseen on valittu tarkasteltavaksi kolme erilaista työympäristöä: media, projektiteollisuus sekä pk-yritykset. Tutkimuksessa kysytään, miten aikaan liittyviä jännitteitä tuotetaan ja vahvistetaan, ja millaisia heijastuksia tällä kaikella on organisaatioissa työskenteleviin ihmisiin. – Tutkimme, miten aika aiheuttaa ja määrittelee työelämän muutosta ja jopa ammattilaisuutta tällä hetkellä. Yhtenä esimerkkinä on toimittajien työ media-alalla, jossa aikaan liittyvä murros on käsinkosketeltava, ja syynä siihen on digitalisaatio. Digitalisaatio antaa mahdollisuuden tiivistää aikaa. Reaaliaikaisuus lisääntyy ja median online-läsnäoloa vaaditaan 24/7. Aikarakenteet ovat uudistuneet kaikilla aloilla, mutta media-ala on varmaankin tästä paras esimerkki, sanoo Riitta Viitala.

P

rojektimaailmassa aika merkitsee rahaa. Aika on hyödyke, joka on kaupankäynnin kohde ja jonka lyhyydestä asiakas on usein valmis maksamaan. – Projektiteollisuudessa on nopeutettuja, niin sanottuja fast track -projekteja, joissa asiakkaat maksavat lisähintaa normaalia nopeammasta toteutuksesta. Tämä tarkoittaa päällekkäisiä vaiheita, joiden johtaminen on hyvin haastavaa, sanoo yliopistotutkija Niina Koivunen johtamisen yksiköstä. Uusi tutkimushanke ei ole vain monitieteinen ja monialainen, mutta myös monimenetelmällinen sisältäen sekä laadullisia että kvantitatiivisia menetelmiä. – Meillä on aineistoa sadasta pk-yrityksestä, joissa olemme kysyneet ihmisten kokemuksia kiireestä ja hyvinvoinnista, Viitala kertoo. Tutkimushanke kestää elokuun 2021 loppuun. Suomen Akatemia on myöntänyt viisivuotiselle tutkimushankkeelle 480 000 euron rahoituksen. Hankkeen ideoinnissa ovat olleet mukana Viitalan, Koskelan, Sorosen ja Koivusen lisäksi myös professorit Pirkko Vartiainen ja Nina Pilke. – Siihen nähden, kuinka valtava merkitys ajan sirpaloitumisella, tiivistymisellä ja 24/7-elämällä on jokaiselle meistä, tätä aihetta ei ole vielä nimeksikään tutkittu, sanoo professori Viitala.

VOX CORDIS 3/2017

23


Ajassa kiinni }}}

Kasvun kolmet kasvot Talouskasvu vaatii aina moottorinsa - oli se sitten kulutuksen, viennin tai investointien kasvua. Kokosimme kauppatieteiden tutkijoiltamme kolme erilaista näkökulmaa kasvuun. Teksti RIIKKA KALMI Kuvitus STUDIO ANDREI

S

uomen taloudessa on tänä vuonna tapahtunut pitkään odotettu kasvukäänne. Vuosien taantuma on jäänyt taakse, tai näin ainakin sopii toivoa. Alkuvuoden velkavetoinen, yksityiseen kulutukseen nojannut kasvu on sittemmin saanut tuekseen myös maailmantalouden vahvistumisesta piristyneen viennin ja investointien lisääntymisen. Vahvistuneet tunnusluvut eivät kuitenkaan ole saaneet suomalaisia pieniä ja

24

VOX CORDIS 3/2017

keskisuuria yrityksiä vakuuttuneiksi. Ne povaavat tuoreessa pk-yritysbarometrissa vain varovaista kasvua. Investoinnit ovat pk-yrittäjillä jäissä ja kasvuhalut ovat laskussa. Kasvun rahoitus ei ole esteenä, mutta pitkä taantuma on varmasti jättänyt pelkoja. Tai ehkä kasvun reseptit ovat hukassa ja yrityksissä on miettimisen paikka esimerkiksi suhteessa toiminnan palveluistamiseen, kansainvälistymiseen ja digitalisaatioon? Kasvua ajatellaan hyvinvoinnin ylläpitämisen elinehtona, mutta sillä on myös

kääntöpuolensa. Jos kulutus kasvaa vain tietyissä väestöryhmissä, niin kasvu voi lisätä myös tunnetta yhteiskunnan eriarvoistumisesta. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) peräänkuuluttikin syyskuussa, että koko Suomi on saatava nyt kasvuun, eli ei vain vienti-, vaan kaikki yritykset ja samalla myös työllisyys. Yliopistomme asiantuntijat ovat kirjoittaneet kolme näkökulmaa kasvusta, niin koko talouskasvun, yrityksen kasvun kuin kulutuksen kasvun vinkkelistä.


Hannu Piekkola

Hannu Alakoski

Hanna LeipämaaLeskinen

Professori, taloustiede

Projektitutkija, johtaminen

Tutkijatohtori, markkinointi

Mikä talouskasvu on oikea ja kestävä?

Asiakkaan ymmärtäminen on avain kasvuun

Kestävä kulutus ja kasvu

Osmo Soininvaara piti 1980-lukua Suomen kultakautena. Toden totta, bruttokansantuotteen kasvu oli huipussaan 3,5 prosentissa vuodessa ylittäen maailmantalouden kasvun. Finanssikupla 1990-luvun alussa alensi kasvun kahteen prosenttiin, johon se jäi myös 2000-luvulla. Finanssikriisin jälkeen kasvu on ollut 2008– 2016 negatiivinen -0,2 prosenttia vuodessa, kun OECD-maissa kasvu on ollut yli yksi prosentti ja maailmantaloudessa kaksi prosenttia.

Yksinkertaisimmillaan kasvu tarkoittaa yrittäjälle myynnin lisäämistä. Toisen maailmansodan jälkeen tämä käytännössä perustui tuotannon kasvattamiseen ja tehostamiseen, sillä tuotteille löytyi melko varmasti ostaja. Kilpailun kasvaessa ja kuluttajien perustarpeiden tyydyttyessä tilanne ei ole näin yksinkertainen: nykyään kuluttajilla on valittavana lähes äärettömältä tuntuva määrä eri tuotteita eri tarpeiden tyydyttämiseksi. Tällaisessa tilanteessa pelkkä aktiivinen myynti ei riitä kasvuun, vaan todennäköisimmin kasvu on saavutettavissa ymmärtämällä kuluttajia ja luomalla kasvun mahdollistava liiketoimintamalli. Asiakkaita voi olla välillä vaikea ymmärtää: he

Kulutuksen määrällinen kasvu on ollut huomattavaa viimeisten vuosikymmenten ajan. Tilastokeskuksen tietojen mukaan suomalaisten keskimääräiset kulutusmenot ovat 2010-luvulla noin 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 1985. Yltäkylläisyys kuvastaa hyvin tämänhetkistä kulutuskulttuuriamme. Siinä missä kotitalous omisti ennen yhden TV:n, nykyperheissä viihde-elektroniikka on yksi nopeimmin kasvavista kulutushyödykkeistä.

Aiemmin ajateltiin, että tarjonta luo kysyntää kotimaassa ja viennissä. Tuotannosta huolehtiminen luo oman kysyntänsä. 1930-luvulla laman aikana oli kysyntävaje ja talous sukelsi. Keskustelu kääntyi kysyntään kuten vientiin, kulutukseen, investointeihin ja julkiseen kysyntään. Taloustiede on tämän jälkeen pohtinut kysyntätekijöitä. Olemme uuden ongelman edessä, kun tarjonta on kasvun rajoitteena. Kasvu edellyttää työpanoksen lisäämistä tai työn tuottavuuden kohoamista. 15–64-vuotiaiden määrä supistuu noin neljännesprosentin vuodessa vuoteen 2030 mennessä. Tämä on ensimmäinen rajoite. Työn tuottavuuden kasvu on romahtanut ja ollut vuodesta 2010 lähellä nollaa prosenttia. BKT-mittarin kehittäminen on ollut vertaansa vailla oleva menestys. Nyt haasteena on saada mittariin myös aineettomat investoinnit aiempaa laajemmin. Kun ne otetaan huomioon, tutkimusteni mukaan Euroopassa työn tuottavuus on laskenut –2,9 prosenttia vuodessa aineettoman pääoman kutistumisen takia vuosina 2008–2013. Innovaatiotoiminnan resurssien väheneminen on ollut samaa luokkaa Suomessa, mikä siis yksinomaan selittää kokonaistuottavuuden laskun. Emme voi kasvaa, ellemme laajenna tuotantopotentiaaliamme kääntämällä aineettomat investoinnit kasvuun, ja sama pätee koko Euroopassa. Valtiontalous on viritetty nyt ehkä noin kahden prosentin vuosikasvuun. Tarvitsemme siis kasvun vuosia pitkälle eteenpäin. Silti on selvää, että työmarkkinat ovat pysyvästi muuttumassa joustavammiksi, jotta pääsemme tuotantorajoitteista. Kirjoituksen innoittajana ovat Johnny Åkerholmin luennot Vaasan yliopiston Suomi 100 vuotta – talous ja integraatio -kurssilla.

sanovat jotain, mutta lopulta kuitenkin toimivat täysin toisin. Helppo tapa lähestyä asiakkaan tarpeita on pohtia asiakkaan ärsytystekijöitä tai asioita, joista hän yllättyisi iloisesti. Helpottamalla asiakkaan elämää tai tuottamalla hänelle odottamatonta iloa asiakas on todennäköisesti valmis maksamaan näistä tuotteista. Välillä tällaiset ärsytystekijät voivat olla yksinkertaisimmillaan myyjän asenne asiakasta kohtaan tai lvi-asentajan jälkeen jättämä kaaos. Onnistuneen tuote- tai palvelusuunnittelun avulla yrityksellä on edellytykset kasvuun. Yksinkertaisimmillaan yritys tuottaa suunniteltua tuotetta myyden sitä asiakkailleen – tietenkään näin ei ole pakko toimia. Arvioimalla uudelleen liiketoimintamallia yritys voi saavuttaa nopeampaa kasvua. Entä jos yritys ei valmista tuotetta kokonaan itse? Tai voisiko myynnin tai asiakaspalvelun tehdä täysin toisella tavalla? Tai kenties asiakas ei ole valmis ostamaan tuotetta itselleen, vaan hän olisi valmis vuokraamaan ja maksamaan vain tuotteen käytöstä. Arvioimalla erilaisia vaihtoehtoja liiketoimintamalliksi yrittäjä voi valita riittävän skaalautuvan toimintamallin, joka mahdollistaa yrityksen toiminnan kasvattamisen pohjautuen syvempään asiakasymmärrykseen.

Vaikka kulutuksen kasvu viestii elintason noususta, se on tuonut mukanaan myös negatiivisia seurauksia. Kasvu on lisännyt eriarvoisuutta ja aiheuttanut luonnonvarojen ehtymistä. Suomessakin on perheitä, jotka kokevat aineellista puutetta ja sosiaalista syrjäytymistä, koska eivät pysy ympäröivän viiteryhmän kulutuksen tahdissa. Yltäkylläisyys on johtanut tilanteeseen, jossa kulutuksen kasvun rajoja on pakko pohtia. Kulutustutkijat ovatkin yhtä mieltä siitä, että jatkuvan määrällisen kasvun sijasta huomiota tulisi kiinnittää kulutuksen kestävyyteen. Oleellinen kysymys kuuluu: Mihin kulutus suuntautuu? Kestävä kuluttaminen tarkoittaa kulutuksen tasoa, joka ei aiheuta vahinkoa ihmiskunnalle, ympäröivälle luonnolle eikä tuleville sukupolville. Kestävyyttä tulee miettiä koko tuotteen elinkaaren osalta. Miten voimme varmistaa että tuotteet valmistetaan vastuullisella tavalla ja että niiden käyttö ja hävittäminen ovat kestävällä pohjalla? Vaikka kulutuspäätökset ovat viime kädessä yksilön vastuulla, kestävän kuluttamisen vaade koskettaa kaikkia markkinasysteemin toimijoita lainsäätäjistä tuotteiden valmistajiin. Tulevaisuuden menestyjäyritykset kehittävät liiketoimintaansa kestävien ja hyvinvointia tuottavien palvelukonseptien ympärille. Kuluttajan kokema lisäarvo voikin syntyä toisten auttamisesta uuden ostamisen sijaan.

VOX CORDIS 3/2017

25


Osa yhteisöä }}}

Voit lähteä Vaasasta, mutta Vaasan yliopisto ei lähde sinusta. Alumnina säilytät yhteyden yliopistoosi.

Sisulla syntyi menestysbrändi Heidi Jaara opiskeli Vaasan yliopistossa kansainvälistä yritystoimintaa, jossa pääpainona hänellä oli markkinointi. Hän on luonut luksusbrändi Balmuirin, jonka tuotteita omistavat niin Ruotsin kuningasperheen jäsenet kuin Tina Turner. Ekonomin tutkinto opetti Jaaraa ajattelemaan kaupallisesti ja antoi lähtökohdat elämänmittaiselle oppimiselle – sekä ihmisenä että johtajana.

Mitä muistat hyvällä opiskeluajoista? Vaasa oli tosi kiva ja aktiivinen opiskelijakaupunki. Suurin osa opiskelijoista tuli muualta, joten uusia kavereita löytyi nopeasti. Vaasan yliopisto on hyvä paikka opiskella kauppatieteitä, koska siellä on paljon vaihtoehtoja niin pääaineeksi kuin sivuaineeksi. Muistelen lämmöllä todella hyviä ja inspiroivia luennoitsijoita.

Mitä teet työksesi? Olen yrittäjä, perustin Balmuir-brändin 10 vuotta sitten. Toimin yrityksen toimitusjohtajana ja pääsuunnittelijana. Olemme myyneet Balmuirin tuotteita jo yli 70 maahan, ja kasvu on ollut kovaa viimeisen kymmenen vuoden ajan. Ennen Balmuiria olin pitkään Nokialla. Siinä työssä pääsin matkustamaan ja työskentelemään ympäri maailmaa. Aloitin urani ostajana ja päädyin tuotekehityksen kautta myyntiorganisaatioon.

Millaista työsi on? Yrittäjänä ja toimitusjohtajana toimiminen on todella haastavaa, mutta mielenkiintoista! Pääsen toteuttamaan omia visioitani ja haaveitani. Olen multitasking expertti, joudun ja saan tehdä monenlaista. Haastavinta on tietenkin pitää mielessä iso kuva, jotta minä ja meidän työntekijämme teemme oikeita asioita. Rakastan ennustaa tulevaa ja sitä, mihin maailma ja markkinat ovat menossa. Me Balmuirilla pyrimme tekemään asiat juuri toisin kuin kaupan alalla on totuttu. Haluamme erottautua omalla persoonallisella brändillä

26

VOX CORDIS 3/2017

Kuka: Heidi Jaara Opinnot: Kauppatieteiden maisteri 1999, pääaine kansainvälinen yritystoiminta Työ: Toimitusjohtaja ja pääsuunnittelija, Balmuir

Teksti TIIA RÖKSÄ Kuva AKI ROUKALA

ja toimintatavalla. Meidän arvojamme ovat laatu, luotettavuus, joustavuus ja aitous. Vaadimme kaikilta työntekijöiltä ja yhteistyökumppaneilta näitä samoja arvoja.

Mikä työssäsi on haastavinta? Haastavinta kasvuyrittäjälle on henkilökohtainen kasvu. On pakko kohdata omat vahvuudet ja heikkoudet ja käydä läpi omat mahdollisuudet todetakseen, missä voi kasvaa hyväksi ja missä ei. Tärkeintä on tunnistaa omat heikkoudet ja palkata henkilöitä, jotka ovat kyseisissä työtehtävissä parempia kuin itse olen. On haastavaa löytää hyvä tiimi, jolta löytyy kasvuyrityksen vaatimaa joustavuutta ja potentiaalia kehittyä.

Mikä yrittäjyydessä on parasta? Parasta ovat ne onnen hetket, kun on menty niin sanotusti läpi harmaan kiven ja saavutettu jotain, minkä piti olla mahdotonta. Huippuhetkiä ovat muun muassa ne, kun on saatu uusi merkittävä asiakas, kuten Liberty Lontoosta, NK Ruotsista, Takashimaya ja Isetan Japanista. On myös hienoa kuulla, että Tina Turner, Shakira, Tom Hanks, George Glooney tai Ruotsin kuningasperhe omistavat meidän tuotteitamme. Tietenkin henkilökunnan kasvu, niin yksilöinä kuin ryhmänä tuntuu todella hienolta!

Missä tarvitset sisua? Kun on äiti, vaimo, yrittäjä, toimitusjohtaja ja intohimoinen luomaan uutta, tarvitaan paljon sisua, että paletti pyörii ja kaikki ympärillä voivat hyvin.


VOX CORDIS 3/2017

27


Osa yhteisöä }}}

Yliopisto yhdistää Tatu Sainio, Heidi Rautala ja Sari Poikonen tulivat tapaamaan vanhoja opiskelukavereita VGT 2017 -tapahtumaan.        

Teksti: NINA JOKIAHO ja MIKA PALOSAARI Kuvat: MIKA PALOSAARI ja SATU AALTONEN

Samuli Mannisen mielestä alumnitoiminta auttaa ylläpitämään yliopistoaikana luotuja verkostoja.      

Kauppatieteiden maisteri, yrittäjä Samuli Manninen järjesti omasta aloitteestaan jo neljättä kertaa Helsingissä tapahtuman Vaasan yliopistosta valmistuneille. Jo legendaariseksi muodostunut VGT (Vaasa Get Together) kokosi syyskuussa yhteen joukon yliopiston kasvatteja, jotka aloittivat opintonsa vuoden 2008 tienoilla. VGT:n tämän vuoden teemana oli liikkumisen tulevaisuus. Tapahtumassa kuultiin asiantuntijoiden puheenvuoroja sekä rentouduttiin ja rupateltiin ruoan ja juoman äärellä. – Tärkein pointti on ollut yhteyden pitäminen porukkaan, joka Vaasassa muotoutui. Työelämässä ihmisiä ei enää ehdi tavata kuten opiskeluaikana. Tarkoitus on myös luoda kanava alumnien ja yliopiston välille, jotta työelämään siirtyneet opiskelijat voisivat antaa palautetta siitä, miten yliopistoa voisi kehittää, sanoo Manninen. Sosiaaliset verkostot ja tapahtuman asiasisältö saivat konsulttiyhtiö Medaffconissa työs-

kentelevän Tatu Sainion lähtemään vanhojen opiskelukavereiden tapaamiseen. – Meitä oli paljon pääkaupunkiseudulta. Emme kuitenkaan tienneet Vaasaan tullessamme toisistamme. Meistä muodostui oma yhteisö, joka sittemmin on pitänyt yhteyttä. Mediatoimisto Dagmarissa asiakkuuspäällikkönä toimivan Heidi Rautalan mielestä on inspiroivaa nähdä, kun monet ovat jo hyvissä työtehtävissä ja ammatillisesti kehittyneitä. – Muiden osaamisesta saa paljon, syntyy ylpeyttä omasta vuosikurssista. Digimarkkinoinnin asiantuntijana Keskolla toimiva Sari Poikonen muistelee opiskeluaikaansa ja nostaa esiin tiedekirjasto Tritonian, jolla oli vahva vetovoima opiskelijoihin. Tritonia kokosi väkeä yhteen. Rautala on samaa mieltä: – Meillä oli hyvä tiimihenki, olimme toistemme tukena.

JÄRJESTÄ ALUMNITAPAHTUMA Samuli Mannisen kolme vinkkiä alumnitapahtuman järjestämiselle: 1. Järjestä hauska tapahtuma, johon kaverisi haluavat tulla. 2. Pyydä kavereita auttamaan järjestelyissä. 3. Pyydä yliopistoa tukemaan tapahtumaa. Haluatko järjestää oman alumnitapahtuman? Tarvitsetko tukea tai vinkkejä? Ota yhteyttä Vaasan yliopiston alumnitiimiin: alumni@uva.fi

”Kaikkien aikojen kovin ekonomikurssi” kokoontui VKKK79 on järjestänyt toistakymmentä kurssitapaamista eri puolilla Suomea ja ylläpitävät yhteistä kurssiblogia. Vuonna 1979 opintonsa Vaasan silloisessa Kauppakorkeakoulussa aloittaneet kokoontuivat syyskuussa Vaasassa. Kurssilaiset kävivät muun muassa tutustumassa nykyiseen Vaasan yliopistoon ja vierailivat vanhan kauppakorkeakoulun tiloissa, ohjelmassa oli myös illallinen ja golfia.

28

VOX CORDIS 3/2017


Väitökset }}}

Väitökset Valmennus voi nostaa kansainvälisen uran lentoon Raija Salomaa

Milloin yrityksestä tulee globaali menestyjä? Krishna Bhandari

5.5. Johtaminen Coaching of international managers - Organizational and individual perspectives

15.8. Johtaminen Internationalization and Organizational Ambidexterity for Sustainable Performance - Moderating Effects of Firm-specific Advantages and Competitive Strategies

Suomalaiset tykkäävät somessa hyödyttääkseen kavereita – amerikkalaiset ilmaistakseen itseään

Tämä keino auttaa yrityksiä menestymään turbulenteilla markkinoilla

Agnieszka Chwialkowska

Binod Timilsina

12.5. Markkinointi Motivational drivers of engagement with company social media content - Cross-cultural perspective

25.8. Tuotantotalous Gaining and Sustaining Competitive Operations in Turbulent Business Environment: What and How

Sofi Oksanen, sauna ja suomenruotsalaisuus loivat Saksassa Suomi-kuvaa

Onko korruptio ainut syy tehottomuuteen korruptoituneessa yhteiskunnassa?

Helmi-Nelli Körkkö

Ethelbert Nwokorie

16.6. Saksan kieli ja kirjallisuus FINNLAND.COOL. – zwischen Literaturexport und Imagepflege - Eine Untersuchung von Finnlands Ehrengastauftritt auf der Frankfurter Buchmesse 2014

25.8. Julkishallinto Challenges to effective management of public sector organizations in an institutionally corrupt society. A study of Nigeria

Pirulliset ongelmat vesittävät organisaatiomuutoksia

Ei vain hippien heiniä – Beyoncé muutti veganismin muotidieetiksi

Juha Lindell

Outi Lundahl

16.6. Sosiaali- ja terveyshallintotiede Muutosjohtajuuden pirullinen puoli

8.9. Markkinointi From a moral consumption ethos to an apolitical consumption trend: The role of media and celebrities in structuring the rise of veganism.

Innovatiivinen tuotekehityksen verkostoituminen vaatii rationaalista päätöksentekoa

Vain harva teknologiayritys onnistuu palveluliike-toiminnassa – tutkimus valottaa syitä menestymiselle

Iivari Kunttu

Tuomas Huikkola

30.6. Johtaminen Boundary considerations and joint learning in knowledge-intensive R&D collaboration

15.9. Johtaminen Escaping the commoditization trap by going downstream: How does a manufacturer manage its capabilities to create wealth from solutions?

Intuitiiviset, ekstravertit ja spontaanit naiset soveltuvat parhaiten luovien ihmisten johtajiksi

Laivanrakennuksesta malli kestävän kehityksen johtamiseen

Piia Uusi-Kakkuri

6.10. Tuotantotalous Sustainability in shipbuilding innovations and reflections on management

4.8. Johtaminen Transformational leadership and leading creativity

Juha Kytölä

VOX CORDIS 3/2017

29


Levón }}}

Levón-instituutti on Vaasan yliopiston erillislaitos, jonka tehtävänä on välittää yliopistolla tuotettua tutkimustietoa eteenpäin, kouluttaa ja kehittää.

Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry avasi tapahtuman. Kuvassa myös Levónin Pekka Peura ja Mikael Hallbäck.

Tutkija Rayko Toshev (oik.) esitteli Fredrik Stenille Technobothnian virtuaalilaboratorion uutuuksia.

Kohtaaminen issa si Katja Rätti Danfossilta tapa Honkolan. Levón-insituutin Sari Ala-

Mitä tapahtuu kun korkeakoulut ja elinkeinoelämä kohtaavat toisensa vapaammassa ympäristössä? Siitä saatiin kokemusta syyskuisena perjantaina, kun vaasalaisessa panimoravintola Bock’s Corner Breweryssä järjestettiin tapahtuma nimeltä BAR eli Business and Research. Vaasalaisten korkeakoulujen täydennyskoulutus- ja kehittämisyksiköt esittelivät tapahtumassa tarjontaansa yrityksille ja elinkeinoelämälle. Tavoitteena oli tehdä koulutusta, tutkimusta ja kehittämistä helpommin lähestyttäväksi järjestämällä tilaisuus, jossa on helppo tulla juttelemaan. Vaasan yliopiston Levón-instituutin johtajaa Pekka Peuraa BARin leppoisuus viehätti. – On mukava lähestyä ihmisiä, kun on aikaa keskustella kunnolla, hän sanoi. Korkeakoulut esittelivät tuotteitaan ja palveluitaan omilla osastoillaan ja ohjelmassa oli lähes 20 puheenvuoroa eri organisaatioiden edustajilta. Vaasan kaupunginjohtaja Tomas

30

VOX CORDIS 3/2017

BAR

Teksti RIIKKA KALMI ja LEENA LEHTOLA Kuvat RIIKKA KALMI

Häyry avasi tilaisuuden, ja puhumaan oli tullut myös kansanedustaja Joakim Strand. Kaupunginjohtaja Häyryn mukaan on tärkeää, että korkeakoulujen ja yritysten väki tapaa toisiaan ja käy keskustelua niin yhteiskunnan ja yritysten haasteista ja ongelmista kuin tieteellisen tutkimuksen mahdollisuuksistakin. – Suuret mahdollisuudet ovat perustutkimuksessa. Jos vielä onnistuttaisiin löytämään kultajyvät ja kaupallistamaan ne, koska se veisi yhteiskuntaa eteenpäin, Häyry uskoo. Innovaatiot voivat muuttaa maailmaa rajustikin. – Kun hevoset vaihtuivat autoiksi, se tapahtui alle 15 vuodessa. Me elämme nyt sellaista aikaa – yhtä aikaa pelottavaa ja jännittävää, Häyry miettii. Vaasan yliopiston professori Riitta Viitala puhui BARissa hyvästä henkilöstöjohtamisesta, VEBIC:n tulevaisuudesta kertoi johtaja Krish Sankaran ja Technobothnian virtuaalilaboratoriossa tehtävästä tutkimuksesta tutkija Rayko Toshev.

Vaasan yliopiston Levón-instituutin lisäksi mukana tapahtumassa olivat Hanken Executive Education, Muotoilukeskus MUOVA, Experience Lab, Yrkeshögskolan Novia, CLL Centret för Livslångt Lärande, Technobothnia opetus- ja tutkimuslaboratorio, VASEK, Ely-keskus, TE-rekry, Aktion Österbotten / Pohjanmaa, Tekes, Pohjanmaan Liitto, Österbottens Företagarförening, Vaasan Yrittäjät ja Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät. Pohjanmaan liitto rahoitti tapahtuman suunnittelun ja järjestämisen. Koordinoinnista vastasi Hanken. – BAR oli meille hyvä tilaisuus verkostoitua myös muiden korkeakoulujen edustajien kanssa, kommentoi Levón-instituutin johtamisen ja organisaatioiden kehittämisen tiimin johtaja Mikael Hallbäck. BAR järjestettiin nyt ensimmäisen kerran, mutta tavoitteena on, että yhteisiä tapahtumia järjestetään jatkossakin.


Well done }}}

Mahdollisuus oppia uutta Pohjanmaan kauppakamari on myöntänyt sähkötekniikan tutkijatohtori Lauri Kumpulaiselle 5000 euron palkinnon energia-alaan liittyvästä väitöskirjasta ”Aspects and Directions of Internal Arc Protection”. Åbo Akademi -palkinnon sai Jussi Nikkisen, Timo Rothoviuksen ja Anupam Duttan Energy-tiedelehdessä ilmestynyt artikkeli ”Impact of oil price uncertainty on Middle East and African stock markets”. Molemmat palkinnot jaettiin yliopiston lukuvuoden avajaisissa. Kulutustutkimuksen seura myönsi vuoden 2016 gradupalkinnon Jaana Luomansuulle Vaasan yliopistosta. Luomansuun gradu käsittelee lastentuotteiden hinnoittelua verkkokirpputoreilla. Suomen Akatemia on myöntänyt kolmivuotisen rahoituksen tutkijatohtorin tehtävään tekniikan tohtori Muhammad Shafiqille. Shafiq aloitti syyskuun alussa Vaasan yliopiston sähkö- ja energiatekniikan yksikössä. Hänen tutkimusaiheensa on Älykäs kunnonhallintajärjestelmä vioista toipuvan sähkönjakeluverkon toteutuksessa.

   

n oi av

Avoin yliopisto -

fi/ a. uv

Well done

Iltaisin ja viikonloppuisin Verkossa Halutessasi myös tutkintotavoitteisesti Kaikille avointa, ei vaadi taustaopintoja

Ilmoittaudu opintoihin verkossa ja varmista paikkasi kursseilla! Lisätietoja: avoinyo@uva.fi opiskelijapalvelu p. 029 449 8190 opintoneuvonta p. 029 449 8188  Avoin yliopisto - Vaasan yliopisto

Vaasan yliopisto on myöntänyt Oulun yliopiston tutkija, PhD Arto Lanamäelle tietojärjestelmätieteen alaan liittyvän dosentin arvon erikoisalana yhteisöllinen digitaalinen viestintä. Lisäksi yliopisto on myöntänyt Jyväskylän yliopiston tutkimuskoordinaattori, FT Riikka Nissille nykysuomen tutkimuksen alaan liittyvän dosentin arvon erikoisalana vuorovaikutuksen tutkimus. Vaasan yliopiston Johtamisen yksikön strategiatutkijoiden Suvi Einolan, Marko Kohtamäen ja Rodrigo Rabetinon artikkeli ”Coping with the paradoxes in servitization” palkittiin Servitization Spring -konferenssin parhaana teoriaa ja käytäntöä yhdistävänä tutkimusartikkelina Sveitsin Lucernessa järjestetyssä konferenssissa. Palkittu artikkeli käsittelee teknologiayritysten palvelullistamiseen liittyviä paradokseja ja niiden kanssa selviytymistä. Vaasan yliopiston markkinoinnin yksikön tutkijatohtori Jenniina Sihvosen ja professori Harri Luomalan tutkimus ”Hear what I appreciate: Activation of consumption motives for healthier food choices across different value segments” voitti parhaan konferenssiartikkelin palkinnon EAERCD-konferenssissa Dublinissa. Palkitussa tutkimuksessa tarkasteltiin kuluttajien ruokavalintoja suhteessa heidän arvomaailmaansa. Reetta Kungsbacka on nimitetty elokuun alusta lähtien Vaasan yliopiston avoimen yliopiston koulutuspäälliköksi. Maijastiina Jokitalo on puolestaan valittu koulutuspäälliköksi Levón-instituutin Johtaminen ja organisaatioiden kehittäminen -tiimiin. Laskentatoimen emeritusprofessori Erkki K. Laitisen ja Tallinnan teknillisen yliopiston professori Tarmo Kadakin käsikirjoitus ”The Size of Company and Performance Management System. PMSs in Small, Medium-sized, and Large Companies” on palkittu TARC 2017 -konferessin parhaana artikkelina.

Minä ja tiede Minä & tiede -yleisöluennoilla pureudutaan kansantajuisesti ajankohtaisiin ja mielenkiintoisiin tutkimusaiheisiin. Luennot ovat keskustelevia tapahtumia keskellä kaupunkia. Tiede on meidän kaikkien. Vaasan yliopisto haluaa olla oman alueensa arjessa mukana tukemassa alueen menestystä ja kansainvälistymistä. Yliopisto haluaa näkyä ja kuulua siellä, missä ihmiset ovat. Vuonna 2018 Vaasan yliopisto täyttää 50 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi tarjoamme kaikille vaasalaisille yhteistyössä Vaasa-opiston kanssa Minä & tiede -luentoja läpi vuoden. Luentosarja alkaa jo marraskuussa 2017: 29.11. klo 18.00 | Professori Tommi Lehtonen - ”Sisu” Luento pidetään Vaasa-opiston auditoriossa (Raastuvankatu 31). Kahvitarjoilun vuoksi osallistujia pyydetään ilmoittautumaan www.lyyti.in/minajatiede Tervetuloa kahvikupin äärelle oppimaan ja oivaltamaan!

VOX CORDIS 3/2017

31


Uuden tuojat }}}

Vaasan yliopistoon nimitettiin kesällä ja syksyn alkajaisiksi henkilöitä aivan uusiin tehtäviin. Pyysimme tehtäviin valittuja kertomaan itsestään, tutkimuksestaan sekä uudesta tehtävästään.

Hannu Laaksonen Sähkötekniikan, erityisesti joustavien ja älykkäiden sähköenergiajärjestelmien professori

Nimi: Hannu Laaksonen Syntynyt: 1977 Vaasassa Tutkinto: Diplomi-insinööri Tampereen teknillisestä yliopistosta 2004, tekniikan tohtori Vaasan yliopistosta 2011 Asuu: Vaasassa Perhe: Puoliso, kolme tytärtä ja kaksi kissaa Harrastaa: Tennistä Yllättävää: On suoraan alenevassa polvessa Jaakko Ilkan sukua

32

VOX CORDIS 3/2017

Tekniikan tohtori Hannu Laaksonen on aloittanut Vaasan yliopiston sähkötekniikan ja erityisesti joustavien ja älykkäiden sähköenergiajärjestelmien professorina. Kyseessä on uusi kuusivuotinen professuuri. Se on perustettu Vaasan seudun ja Suomen sähköverkko- ja energia-alan toimijoiden lahjoitusvaroin. – Tavoitteeni on relevanttien ja tulevaisuuden tarpeisiin liittyvien tutkimusprojektien kautta tukea alueen elinkeinoelämän uusiutumis- ja kilpailukykyä sekä entisestään vahvistaa yliopiston omaa osaamista älykkäisiin ja joustaviin sähköjärjestelmiin liittyen, Laaksonen sanoo. Professuuria rahoittavat ABB, Vaasan kaupunki, Vaasan Sähkö, Vaasan Sähköverkko, Fingrid, Wapice, Pohjanmaan kauppakamari, Sähköenergialiitto Sener ja Wärtsilä Finland. Laaksonen tuli professuuriin ABB:ltä, jossa hän on viimeksi toiminut R&D Principal Engineerin tehtävässä Medium Voltage Products -yksikössä. Hän on tutkinut ja kehittänyt esimerkiksi uusia suojausalgoritmeja liittyen hajautetun energiantuotannon verkkoonliityntään. – ABB:llä keskeinen osa työtäni oli älyverkkoihin liittyviin tutkimushankkeisiin osallistuminen, tutkimuksista raportoiminen ja tutkimusartikkeleiden julkaiseminen, Laaksonen kertoo. Tekniikka kiinnosti Laaksosta jo koulussa. Hän lähti ylioppilaaksi valmistuttuaan opiskelemaan Tampereelle ja pääsi kesätöihin sähkövoimatekniikan laitokselle, jossa tarkasteltiin simuloinnein jakeluverkkoon liitettyjen tuulivoimaloiden verkkovaikutuksia. – Silloin jo mietin, että tulisin takaisin Vaasaan töihin ja hankkisin tulevaisuutta varten sähköverkkoihin sekä hajautettuun energiantuotantoon liittyvää osaamista. Diplomityön jälkeen Laaksonen päätyikin töihin VTT:n uuteen hajautettujen energiajärjestelmien tutkimukseen keskittyneeseen yksikköön Vaasaan. Seuraava vaihe olivat jatko-opinnot Vaasan yliopistossa, jossa hän väitteli tekniikan

tohtoriksi vuonna 2011. Aiheena olivat tuolloin mikroverkkoihin liittyvät tekniset ratkaisut. Tohtoriksi opiskeleminen ei ehkä ihan jokaiselle tule mieleen, mutta Laaksoselle tutkijan ura oli tuttua jo lapsuudesta. Hänen isänsä Martti Laaksonen on Vaasan yliopiston markkinoinnin emeritusprofessori. – Kun olin alle kouluikäinen, isäni teki väitöskirjaa ja kirjoitti sitä töiden ohessa iltaisin kotona. Minäkin tein vieressä kaavioita ”niinkuin isäkin”. Tutkimuksen tekeminen ei siten ollut mikään vieras maailma. Laaksonen on erikoistunut tutkimuksessaan älykkäisiin verkkoihin eli niin sanottuun ”smart gridiin”. – Jotta hajautettuja energiaresursseja voitaisiin tehokkaasti käyttää sähkönjakelun laadun ja luotettavuuden parantamiseen, tarvitaan uusien hallintajärjestelmien sekä markkinamallien tutkimusta ja kehittämistä, Laaksonen sanoo. Lisäksi tarvitaan myös yhteensopivia tuotantoyksiköiden ja energiavarastojen ohjausperiaatteita sekä yhteensopivaa sähköverkon suojausta. – Kokonaisuuden hallinnasta ja eri asioiden välisten riippuvuuksien ymmärtämisestä tulee tulevaisuudessa erittäin tärkeää. Yliopiston uutta reaaliaikasimulaatioympäristöä hyödyntävät simulointitarkastelut tulevat myös olemaan keskeisessä roolissa tutkimushankkeissa. Laaksosen mukaan myös digitalisaation ja ICT-teknologian kuten 5G:n, big datan ja tekoälyn luomat mahdollisuudet sekä kyberturvallisuus on tärkeä huomioida tutkimuksessa. Energiavarastoiden hyödyntäminen sekä niiden tulevaisuuden liiketoimintamallien kehittäminen on ”kuuma aihe” alan tutkimuksessa. Älyverkkoihin ja liikenteeseen sovellettavan akkuteknologian muutosvauhti on todella nopeaa. – Sen vuoksi myös alueen elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta on tärkeää panostaa energiavarastoihin liittyvään koulutukseen ja tutkimukseen.


Krish Sankaran VEBICin johtaja

Vaasan yliopiston uuden tutkimuskeskuksen Vaasa Energy Business Innovation Centren (VEBIC) johtajana on aloittanut tekniikan tohtori Krish Sankaran. – On kunnia ja hieno mahdollisuus kehittää VEBICiä energian ja kestävän kehityksen kansainvälisenä tutkimus- ja innovaatiokeskuksena. Vaasan yliopistolla on hyvät valmiudet isännöidä monitieteistä tutkimusalustaa yhteistyössä alueellisen, kansallisen ja eurooppalaisen energiaklusterin yritys- ja tutkimuskumppaneiden kanssa, sanoo Sankaran. Vaikka Sankaran on syntynyt Intiassa, hän kutsuu Sveitsiä kodiksi – etenkin sen jälkeen, kun hän sai maan kansalaisuuden. Hän työskenteli Sveitsissä energiateollisuudessa ja infrastruktuurialalla useita vuosia ennen kuin hänet hyväksyttiin Zürichin teknillisen yliopiston ETH Zürichin vierailevaksi professoriksi ja ennen kuin hän perusti terahertsiteknologiaan keskittyneen kasvuyritys Prajñalayan. Sankaran on myös vieraileva professori Indian Institute of Technology IIT-Bombayssa Intiassa. Hän on vierailevana professorina keskittynyt soveltavaan sähkömagnetiikkaan, innovatiiviseen energian keruuseen ja energian varastointiteknologioihin. Sankaran toimi vuosina 2011–2014 Maailman talousfoorumin (World Economic Forum) osaamiskumppanuuksista ja yrityssektorin osallistumisesta vastaavana päällikkönä. Teollisuudessa hän on työskennellyt muun muassa ABB:n, Alstomin ja Swissmetal Industriesin palveluksessa erilaisissa päällikkötehtävissä. – Uskon, että monipuolinen kokemukseni auttaa verkostojen rakentamisessa, kumppanuuksien kehittämisessä ja ulkoisen tutkimusrahoituksen hankkimisessa, Sankaran sanoo. Energia on ollut aina iso osa Krish Sankaranin elämää, jopa hänen lapsuusvuosinaan Intiassa. Sankaran syntyi Chennaissa ja kasvoi

Kalpakkamissa. Meren rannalla sijaitseva Kalpakkam on kuuluisa monista ydinvoimaloistaan ja Indira Gandhi Center for Atomic Research -tutkimuskeskuksesta. Sankaranin isä työskenteli tutkimuskeskuksessa tutkijana. Nuorena miehenä Sankaranilla oli monta polkua, joista valita. Hän oli hyvin kiinnostunut filosofiasta, mutta lähti kuitenkin perheensä kannustuksesta opiskelemaan insinööritieteitä Madrasin yliopistoon. – Tein kandidaatintutkielmani ydinreaktoreiden turvallisesta sulkemisprosessista. Sankaran siirtyi stipendin turvin opiskelemaan diplomi-insinööritutkintoa Karlsruheen, Saksaan. Valmistuttuaan hän muutti Sveitsiin tekemään jatko-opintoja samaan paikkaan ja liki samasta aiheesta kuin Albert Einstein aikoinaan. – Ainut ero oli se, että minun tutkimukseni ei ollut ihan yhtä suosittu kuin Einsteinin, hän vitsailee. Sankaran valmistui tekniikan tohtoriksi ETH Zürichin teknillisestä yliopistosta soveltavan sähkömagnetiikan ja suurtaajuustekniikan alalta. Hän sai väitöstutkimuksensa valmiiksi 26-vuotiaana ja valmistui vuotta myöhemmin. Päästyään irti väitöstyön paineista hän halusi toteuttaa lapsuuden haaveensa ja lähti opiskelemaan filosofiaa. Nyt Sankaranin tekniikan tohtoriopinnoista on kulunut kymmenen vuotta ja elämän polku on johtanut hänet jälleen energiasta tunnettuun merenrantakaupunkiin. Tällä kertaa kaupunki ei kuitenkaan sijaitse Intiassa, vaan Suomessa. Pohjoismaiden energiapääkaupunki Vaasa on tunnettu energiateknologiayhtiöistään ja toivottavasti tulevaisuudessa myös energia-alan tutkimuksesta. – Olen sanonut yliopiston rehtorille ja hallitukselle, että VEBICistä pitäisi tulla energian Mekka, Sankaran sanoo.

Nimi: Krish Sankaran Syntynyt: 1980 Chennaissa, Intiassa Tutkinto: Tekniikan tohtori, ETH Zürich Asuu: Vaasassa Perhe: Puoliso ja tytär Harrastaa: Joogaa, salsaa, krikettiä, runojen kirjoittamista, eteläamerikkalaisia viinejä Yllättävää: Hän on käsikirjoittanut, ohjannut ja näytellyt seitsemässä teatterikomediassa. Hän on opettanut joogaa erityislapsille Saksassa ja Sveitsissä. Hän on myös pelannut pöytätennistä kansallisella ja alueellisella tasolla Intiassa.

VOX CORDIS 3/2017

33


Uuden tuojat }}}

Nina Pilke Kielikeskuksen johtaja

Nimi: Nina Pilke Syntynyt: 1968 Jyväskylä Tutkinto: Filosofian maisteri 1992, filosofian lisensiaatti 1995 ja filosofian tohtori vuonna 2000 Vaasan yliopistosta. Asuu: Sundomissa Vaasassa Perhe: Puoliso ja kaksi aikuista poikaa Harrastaa: Hevosia ja ratsastusta, ulkoilua koiran kanssa, pyöräilyä, omakotitalon remontointia Yllättävää: Tuli toiseksi maanpuolustuskurssin naisten sarjan ampumakilpailussa

34

VOX CORDIS 3/2017

Vaasan yliopiston kielipalvelut muuttuu ensi vuoden alusta uudeksi Vaasan yliopiston kielikeskukseksi. Keskuksen uuden johtajan, professori Nina Pilkkeen mukaan kielikeskus aikoo pyrkiä yhteistyöhön muiden Vaasan alueen korkeakoulujen kanssa. Neuvotteluja yhteistyöstä ollaan aloittamassa Hankenin kanssa. Muita mahdollisia yhteistyötahoja ovat Åbo Akademi sekä alueen ammattikorkeakoulut. Kielikeskuksen vetovastuun ottaneella Pilkkeellä on runsaasti kokemusta niin opettamisesta, tutkimisesta kuin johtamisestakin. Ennen uutta työtään hän toimi useita vuosia Vaasan yliopiston ruotsin kielen professorina. – Tulin Vaasan yliopistoon opiskelemaan ruotsin kieltä vuonna 1987 ja valmistuin maisteriksi vuonna 1992. Sivuaineeksi valitsin saksan ohella terminologian, joka oli silloin aivan uusi sivuainekokonaisuus Vaasan yliopistossa, Pilke sanoo. Tie vei tutkimuksen ja opetuksen pariin. Pilke kertoo toimineensa aluksi ruotsinkielisen kielikylvyn Suomen kouluihin tuoneen, Vaasan yliopiston professori Christer Laurénin tutkimusapulaisena. Hän työskenteli tämän jälkeen tuntiopettajana, lehtorina ja yliassistenttina. Hän suoritti Vaasan yliopistossa lisensiaatintutkinnon ja väitteli vuonna 2000 tohtoriksi ruotsin kielestä ja erityisesti erikoisalaviestinnän tutkimuksesta. Väitöskirja käsitteli dynaamisia käsitteitä tekniikassa, lääketieteessä ja oikeustieteessä. Professoriksi hänet nimitettiin vuonna 2008. Pilke toimi viime vuoden puoleenväliin saakka myös filosofisen tiedekunnan varadekaanina. Kielikeskus aikoo olla Pilkkeen mukaan olla dynaaminen yksikkö, jossa kieltenopetus ei jää paikalleen, vaan sitä kehitetään jatkuvasti tutkimuksen ja yhteistyön avulla. Opiskelijoille uusi Kielikeskus tarkoittaa yhä joustavampien opintojen lisäksi uusia kielikursseja ja jopa uusia sivuainekokonaisuuksia. Kielikeskuksen kielitarjottimella on tällä hetkellä suomea, ruotsia, englantia, saksaa, espanjaa, ranskaa ja venäjää sekä yhteistyössä Vaasan yliopiston avoimen yliopiston ja korkeakoulukonsortion kanssa kiinaa, japania, koreaa ja italiaa. Hyvät kieli- ja viestintätaidot ovat yhä oleellisempi osa työelämässä vaadittua osaamista. Nina Pilke haluaisikin lisätä eri oppiaineiden ja kielten yhteistyötä yhdistämällä aineenopetusta ja alan viestintäkäytänteet ja termit tutuksi tuovaa kielikurssia. – Kurssilla voidaan integroida kieliopetus ja substanssiopetus yhteen. Esimerkiksi voitaisiin oppia yhtä aikaa ruotsia ja tilintarkastusta. Erilaiset monikieliset opintokokonaisuudet puolestaan tukisivat osaltaan joustavaa asiantuntijuutta, Pilke sanoo. Vaasan yliopiston tutkintoon johtava kieltenopetus- ja tutkimus siirtyi liikkeenluovutuksena elokuussa Vaasasta Jyväskylään. Uusi Vaasan yliopiston kielikeskus on osoitus siitä, että monipuolinen kieltenopetus nähdään Vaasan yliopistossa tärkeänä osana laadukasta ja työelämärelevanttia korkeakoulutusta.


Minun kampukseni

hannajoenrannalla

healmasud

heioja

inkaemilias

markojheinonen

nickitw

ssiniss

susie_squee

ylioppilaskunta

Kaunis kampuksemme inspiroi kuvaajia joka päivä. Millaisena Vaasan yliopisto näyttäytyy sinulle? Muodostuuko se ihmisistä, tarinoista vai kiinnittyykö huomiosi johonkin yksityiskohtaan? Jaa kokemuksesi! Ota kuva yliopiston arjesta kampuksella ja julkaise se tai Instagramissa käyttäen #univaasa-tunnusta.

VOX CORDIS 3/2017

35


Elämän suola }}}

Työssäkin jaksaa paremmin, kun harrastaa vapaa-ajalla jotain mukavaa. Lue, mikä antaa virtaa yliopistolaisille.

Vaasassa on eletty kuluneen vuoden aikana oikeaa amerikkalaisen jalkapallon huumaa. Kuninkaan miehiksi itseään kutsuva Wasa Royals teki vaasalaista urheiluhistoriaa nostamalla itsensä kakkosdivisioonasta Vaahteraliigan finaalipeleihin. Joukkueen laitahyökkääjä Jussi Kaas opiskelee päivisin Vaasan yliopistossa sähkötekniikkaa ja harjoittelee iltaisin ammattimaisesti amerikkalaista jalkapalloa.

Sisukas kuninkaallinen Teksti VIIVI SUOMALAINEN Kuvat SAMI PULKKINEN

36

VOX CORDIS 3/2017


Vaasassa on eletty kuluneen vuoden aikana oikeaa amerikkalaisen jalkapallon huumaa. Kuninkaan miehiksi itseään kutsuva Wasa Royals teki vaasalaista urheiluhistoriaa nostamalla itsensä kakkosdivisioonasta Vaahteraliigan finaalipeleihin. Joukkueen laitahyökkääjä Jussi Kaas opiskelee päivisin Vaasan yliopistossa sähkötekniikkaa ja harjoittelee iltaisin ammattimaisesti amerikkalaista jalkapalloa.

Opiskelujen perässä Vaasaan muuttanut Jussi Yhdessä tekemistä Kaas aloitti amerikkalaisen jalkapallon yliopisHaasteet kuuluvat huippu-urheiluun, eikä tosarjan joukkueessa seitsemän vuotta sitten, Royalsissakaan matka huipulle ole ollut pelkkää vaikka ei tiennyt siinä vaiheessa tästä taktisesta ruusuilla – tai tässä tapauksessa vaahteranlehlajista juuri mitään. Aikaa vievä ja fyysisesti rasdillä – tanssimista. Edellisellä kaudella selän kas laji ei varmastikaan vastaa kaikkien kuvaa välilevyn pullistumasta kärsineelle Kaasille vasrentouttavasta urheiluharrastuksesta, mutta toinkäymiset ovat valitettavasti tuttuja. Kaasista harjoitukset tuntuvat palkinnolta. – Loukkaantuneena pääsin juuri ja juuri liik– Vaikka treeneissä kroppa tekee töitä, niin kumaan keppien kanssa. Kyllä se sisua vaati, samalla mieli lepää, Kaas kuvailee. että siitä sain jumpattua itseni takaisin pelikunKaasin ja oikeastaan koko Vaasan kaupuntoon, Kaas kertoo. gin kiinnostuksesta lajia kohtaan, on kiittäminen Royalsin riveissä mentaliteettina onkin, ettei Royals-legenda Seppo Evwarayea, Vaasan periksi anneta. Tällä ajatuksella Kaas nousi saiamerikkalaisen jalkapallon päämiestä, joka suhraspenkiltä takaisin pelaavaan kokoonpanoon tautuu lajiin intohimoisesti ja täydellä sydämellä. ja sama sisu on myös koko joukkueen vahvuus. – Seppo on pitkälti omalla innollaan osannut Joukkuelajissa jokainen yksilö on tärkeä, mutta nostaa lajin sille tasolle missä se on Vaasassa myös yksilö saa voimaa joukkueesta ja yhdessä tällä hetkellä, Kaas kertoo. tekemisestä. Mitään kikka kolmosia saavutettuun nosteeseen ei ole. Seuralla on selkeä visio, jota Energiaa arkeen toteutetaan koko organisaation voimin. Vaikka Jussi Kaasin arjessa urheilu ja opiskelu tukevat voitonnälkä on kova, urheilumenestys ja mitalit hyvin toinen toisiaan. Urheilusta saa energiaa eivät ole Royalsin ainoa tähtäin. Suuremmassa kurssitehtäviin, jonka lisäksi harjoituksissa opikuvassa on amerikkalaisen jalkapallon lajikulttut taidot muun muassa ryhmässä toimimisesta tuurin kasvattamija omistautumisesta auttavat opiskenen Suomessa. lumaailmassa sekä antavat rahkeita Urheilusta saa energiaa – Teemme palmyös työelämään. Royalseista monikurssitehtäviin, jonka jon työtä sen eteen, kaan ei ole ammattilaisurheilija, vaan että Royals näkyy ja Kaasin tapaan pelaajat opiskelevat lisäksi harjoituksissa kuuluu. Emme halua, ja käyvät päivätöissä urheilun ohella. opitut taidot auttavat että kiinnostus on Halu pelata amerikkalaista jalkapalopiskelumaailmassa yhteen hyvään kauloa antaa urheilijoille voimaa ja pitää sekä antavat rahkeita teen liittyvää hetken sisukkaana. huumaa. Tavoiteena – Sisu on pelaajilla mukana niin työelämään. on jatkuvasti lisätä koulussa, töissä, pelikentillä kuin harrastajia treenipunttisalillakin. Se näkyy taklauksen kentillä sekä kävijöitä katsomoissa. Tähän jälkeisinä mustelmina, se näkyy loukkaantumimennessä se on onnistunut hyvin, Evwaraye sina ja se näkyy parantumisina. Välillä sisu näkyy kertoo tyytyväisenä. häviöinä ja välillä voittoina, Evwaraye kiteyttää.

Wasa Royals }} Wasa Royals on West Coast Vikings Ry:n amerikkalaisen jalkapallon edustusjoukkue. }} Seura perustettu vuonna 1994. }} Wasa Royals edustusjoukkueen nimi vuodesta 2013, tätä ennen Vaasa Vikings. }} Kaudella 2017 miesten SM-sarjassa hopealla. }} Vuonna 2013 joukkue voitti IIdivisioonan ja vuonna 2014 I-divisioonan. Vuonna 2015 Royals sijoittui I-divisioonassa kolmanneksi ja nousi seuraavaksi kaudeksi Vaahteraliigaan. }} Päävalmentaja: John Booker }} General Manager: Seppo Evwaraye

VOX CORDIS 3/2017

37


Kolumni }}}

Vienti pysyvästi

kasvuun innovaatioiden avulla

Teknologiateollisuuden liikevaihto, uudet tilaukset ja työllisyys ovat olleet ilahduttavasti kasvussa tänä vuonna. Kymmenen vuoden matalalento on ohitse, kun kansainvälinen nousukausi on vihdoin vetänyt myös Suomen mukaansa. Kasvun jatkuminen on kuitenkin epävarmaa, sillä investoinnit tuotantokapasiteettiin ja tuotekehitykseen ovat matalalla tasolla. Teollisuuden tuotantokapasiteetti on pudonnut 20 prosenttia kymmenen viime vuoden aikana. Nyt kun vienti vetää, kapasiteetti on jo lähes täydessä käytössä eikä tuotannolla ole kasvunvaraa. Investoinnit olisi saatava nopeasti käyntiin. Kasvu perustuu myös enemmän maailmanmarkkinoiden kysyntään kuin suomalaisten yritysten ainutlaatuisuuteen. Liikevaihdon kasvusta puolet johtuu hintojen noususta ja vain toinen puoli on reaalista kasvua. Yritys ei voi kasvaa jatkuvasti myymällä vain yhtä ja samaa. Viennin kasvu olisi kestävämpää, jos pystyisimme myymään enemmän tuotekehityksen tuloksena syntyneitä uusia, esimerkiksi olemassa oleviin tuotteisiin perustuvia palvelupohjaisia ratkaisuja. Vaasassa toimivat Wärtsilä ja ABB ovat jo kyenneet näin tekemään. Kehitysputkessa täytyy olla koko ajan useampia asiakkaan tarpeen eri vaiheessa täyttäviä tuotteita tai palveluita tai näiden yhdistelmiä. Digitalisaatio, internet-of-things ja palveluistaminen tarjoavat ainutlaatuisia mahdollisuuksia innovoida uusia ratkaisuja, joilla asiakas voi lisätä hyvinvointiaan tai parantaa kilpailukykyään. Suomen koulutus- ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen on ylimpänä Teknologiateollisuus ry:n agendalla. Koulutuksen ja tutkimuksen taso, ketteryys ja yhteistyö yritysten kanssa tulevat ratkaisemaan kansakuntamme menestyksen. Yritysyhteistyö parantaa yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen relevanssia. Erinomainen esimerkki tästä on Vaasa Energy Business Innovation Centre VEBIC, jossa yhdistyy monialainen tutkimus- ja yritysmaailman osaaminen. Yliopistojen on myös profiloiduttava kansainvälisesti vahvuusalueillaan, mikä tarkoittaa erikoistumista ja päällekkäisyyksien poistamista koulutusjärjestelmästä. Lisäksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen olisi yhdistettävä voimiaan esimerkiksi opetuksen ja hallinnon alueilla. Niukkoja resursseja ei kannata tuhlata kiinteisiin kustannuksiin. Yliopistot voivat yhteistyössä yritysten kanssa synnyttää innovaatioita, joita saamme kaupaksi kansainvälisestä taloustilanteesta riippumatta. Näin Suomen vienti ei keiku kuin lastu maailmantalouden laineilla, vaan voimme itse ohjata sen kestävään kasvuun.

Jorma Turunen toimitusjohtaja Teknologiateollisuus ry

38

VOX CORDIS 3/2017


Opiskelijan

asialla.

VaasanYliopistonYlioppilaskunta VYYtweets Ylioppilaskunta

www.vyy.fi

vaasanylioppilastalo.fi VOX CORDIS 3/2017

39


Oletko

sinä

se oikea? #tositarkoituksella #univaasa

HAE KANSAINVÄLISIIN MAISTERIOHJELMIIN

HAE KANDIDAATTIOHJELMIIN

15.11.201715.1.2018

14.-28.3.2018

HAE SUOMENKIELISIIN MAISTERIOHJELMIIN

14.-28.3.2018

uva.fi/hakijat

Vox cordis 3/2017  

Vaasan yliopiston yliopistolehti Vox cordis 3/2017: Yhteinen tahto toi tekniikan/ Väitöskirja kuin omakotitalo / Itsekurilla ja perheen tuel...