Page 1

Vaasan yliopistolehti 1/2021

sivu 15

avaruusdata tuo mahdollisuuksia Satelliittidata kiihdyttää automatisaatiota ja robotisaatiota, sanoo professori Heidi Kuusniemi.

Datasta uusi sampo? 24 Viisi syytä puulle

28 Menestyksen polkuja rakentamassa

38 Vetyä ja tuulta tulevaisuuden laivoihin

42 Akateeminen yrittäjä auttaa kansainvälistymään


TÄSSÄ NUMEROSSA.  Teemana data & digi 08 Datasta uusi sampo?

Datasta toivotaan kirittäjää talouden ja tuottavuuden kasvulle, paremmille päätöksille sekä uudelle liiketoiminnalle.

13 Visuaalisen datan ja 3D-mallinnuksen kehitys etenee vauhdikkaasti 14 Tekoälyn uudet kielimallit hämmästyttävät 15 Avaruusdata kiihdyttää automatisaatiota

Professori Heidi Kuusniemi kannustaa käyttämään avointa avaruusdataa. kannessa

16 Tutkimus tuo tekoälyä sähköverkkoihin 18 Kuluttaja datan armoilla 19 Kolumni: Ennustamisessa on tärkeintä tietää, missä olemme juuri nyt Pääekonomisti, Vaasan yliopiston alumni Tiina Helenius

20 Bloomberg Lab tuo taitoja työmarkkinoille 22 Blogi: Julkishallinto digitalisoituu – miten käy virkavastuun? Julkisoikeuden projektitutkija Ville Karjalainen

Liity yhteisöömme   uwasa.fi    facebook.com/univaasa   instagram.com/univaasa   linkedin.com/school/univaasa   youtube.com/univaasa   twitter.com/univaasa

2

VOX CORDIS 1/2021


04 Pääkirjoitus 05 Kampus

42 Uusi kansainvälisistä suhteista vastaava vararehtori ja InnoLab-tutkimusalustan johtaja Martin Meyer on innostunut yliopiston kunnianhimoisista tavoitteista tulla entistä kansainvälisemmäksi.

Vaasan yliopiston kampuksella tapahtuu.

06 Pinnalla

Poimintoja yliopistomme mielenkiintoisista uutisista.

Vaikuttavaa tutkimusta ja koulutusta

Tiede kuuluu kaikille

24 Viisi syytä puulle

Tulevaisuuden alueet ja kaupungit luovat hyvinvointia ja ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

32 Kestäviä askeleita huomiseen

Puurakentamisen liiketoiminnan professori Asta Salmen mukaan puurakentaminen on ympäristöteko, varsinkin kun katsotaan rakennuksen koko elinkaarta.

36 Arpapeliä kryptovaluuttamarkkinoilla

27 Opiskelijat oppivat startupien arviointia – palaute hyödyttää myös yrityksiä Start-up valuation & Market Analysis -kurssilla syntyi 30 lupaavimman energia-alan startupin lista.

34 Kansainvälisten kontaktien solmiminen kannattaa

Spekulaatio ja arpapelityyppinen käyttäytyminen voivat selittää kryptovaluuttojen hinnoittelua.

37 Etätyötutkimus vuorovaikutteisesti esiin

Henkilöstöjohtamisen professori Liisa Mäkelä ja LEADIS-tiimi palkittiin Vaasan yliopiston Vuoden tiedeviestijöinä.

38 Vetyä ja tuulta tulevaisuuden laivoihin

Uudessa tutkimushankkeessa edistetään vähähiilistä merenkulkua.

Professori Jorma Larimo on neljän vuosikymmenen aikana nähnyt Vaasan yliopiston nousun maakunnallisesta korkeakoulusta kansainvälisesti arvostetuksi yliopistoksi.

39 Energiaa IoT-laitteisiin ilman paristoja ja sähköjohtoja Esineiden internet voi toimia energiaomavaraisesti ympäristöstä kerätyllä energialla.

40 Väitökset 42 Well done

Ajankohtaista yliopistosta 28 Menestyksen polkuja rakentamassa

Yliopisto astui uuteen strategiakauteen tämän vuoden alussa. Tavoitteena on olla kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto.

30 Vaasan yliopiston varainhankintakampanja on alkanut Yliopisto tukee lahjoitusvaroilla akateemisia yksiköitä, monitieteisiä tutkimusalustoja, uudistuvaa kampusta sekä innovaatiotoimintaa.

42 Akateeminen yrittäjä auttaa kansainvälistymään

Martin Meyer aloittaa yliopiston kansainvälisistä suhteista vastaavana vararehtorina ja InnoLabin johtajana.

44 Verkko-opetus haastaa ja innostaa 45 Urapolulla kohti professuuria 46 Minun kampukseni

Vaasan yliopistolehti Vox cordis ilmestyy jatkossa vain sähköisesti. Löydät lehden osoitteesta: www.uwasa.fi/vox-cordis

Haluatko tiedon uusimman lehden ilmestymisestä? Tilaa Vox cordis -lehti sähköpostiisi lomakkeella lehden verkkosivulla tai lähettämällä tilaus osoitteeseen yliopistolehti@uwasa.fi

VOX CORDIS 1/2021

3


 Vaasan yliopistolehti 1/2021 Vt. päätoimittaja Riikka Kalmi Toimitus Tiia Alkkiomäki Tiina Ramsila Taitto Bock's Office Kansikuva valokuvaaja Mikko Lehtimäki Kannessa professori Heidi Kuusniemi

PÄÄKIRJOITUS

Datasampoa takomassa

D

atataloudelta odotetaan paljon. Digitalisaatio ja datatalous ovat avain isojen globaalien ongelmien ratkaisuun tai vähintäänkin talouden ja kilpailukyvyn nostamiseen. Datan avulla halutaan tehdä parempia päätöksiä – oli sitten kyse globaalista koronakriisistä tai vaikkapa oman kaupungin kestävän kehityksen strategiasta. Data voi olla uuden liiketoiminnan ja palveluiden lähde. Datatalous ei ole vailla haasteita. Siihen liittyy vielä paljon ongelmia ja ratkaisemattomia kysymyksiä esimerkiksi datan omistajuudesta ja hyötyjen epäoikeudenmukaisesta jakautumisesta. Kertyvätkö hyödyt vain kansainvälisille alustajäteille? Miten suomalaiset pk-yritykset pääsevät mukaan takomaan datatalouden sampoa? Entä miten kuluttajien yksityisyyden suoja turvataan? Tässä Vox cordis -lehden numerossa tuodaan esiin datataloutta ilmiönä. Yliopistomme monitieteinen tutkimus voi auttaa monella tavalla datan ja digin tuomassa murroksessa, oli sitten kysymys etiiikasta ja sääntelystä, datapohjaisesta johtamisesta ja uusien liiketoimintamallien ymmärtämisestä tai teknologista haasteista. Kyse voi olla esimerkiksi datan keruun hankaluuksista tai vaikkapa datan laatuun liittyvistä ongelmista. Digitalisaatio, automaatio ja tekoäly edellyttävät laadukasta dataa. Kysy analysoida ja soveltaa tietoa on jo ammoisista ajoista kuulunut yliopistokoulutuksen ytimeen. Digitalisaatio on kasvattanut tarjolla olevan datan ja informaation määrän valtavaksi. Työelämä tarvitseekin tulevaisuudessa datatalousosaajia, joilla on kyky ymmärtää ja jalostaa laaja-alaista dataa, sekä toimia sen pohjalta. Digitalisaatio vaikuttaa myös Vaasan yliopistolehti Vox cordisiin. Koronavuosi on kiihdyttänyt digitalisaatiota niin työelämässä kuin median kulutuksessa. Lehti ilmestyykin jatkossa vain sähköisessä muodossa.

Riikka Kalmi Vox cordis -lehden tuottaja

4

VOX CORDIS 1/2021

Julkaisija Vaasan yliopisto Paino Grano Oy ISSN 2323-8313 (painettu) ISSN 2323-8321 (verkkojulkaisu) Sähköisen lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset: yliopistolehti@uwasa.fi Lehden voi lukea sähköisenä versiona www.uwasa.fi/vox-cordis Lehden nimi Vox cordis (sydämen ääni) viittaa yliopiston omaan ääneen ja vastuulliseen tieteen tekemiseen. Anna palautetta yliopistolehti@uwasa.fi Vaasan yliopisto PL 700 Wolffintie 34, 65101 Vaasa Puh. 029 449 8000 www.uwasa.fi


Kampus

Palkittua tutkimusta ja opetusta Yliopiston Vuoden opetusteko -palkinto myönnettiin digitaalisen opetuksen tuen ja kehittämisen tiimille. Tutkimusteko -palkinnon sai VEBICin johtaja Suvi Karirinne ja Hyvä opettaja -huomionosoituksen viestintätieteiden yliopistonlehtori Niina Nissilä. #opetus #tutkimus

UNELMIEN KAMPUS Opiskelijat miettivät kampuskehityshankkeen workshopissa, millainen olisi unelmien kampus. Miten opiskella, miten viettää vapaa-aikaa, mikä on kampuskokemus? #merikampus #opiskelijat #osallistaminen

SUURELLA SYDÄMELLÄ

Yliopistonlehtori Sirpa Heino on saanut yliopiston Suuri sydän tasaarvo- ja yhdenvertaisuuspalkinnon. Heino on aina opiskelijan puolella. Hän kohtaa jokaisen opiskelijan yksilönä ja ottaa heidän tarpeensa huomioon. #tasaarvo #univaasa

HYVINVOINTIA JA OHJAUSTA OPISKELIJOILLE

Vaasan yliopisto ja ylioppilaskunta VYY edistävät yhdessä opiskelijoiden hyvinvointia ja ohjausta erityisrahoituksen avulla. Tarkoituksena on kiinnittää huomiota opiskelijoiden yksinäisyyden kokemukseen ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. #opiskelu #hyvinvointi #yhteisöllisyys

VOX CORDIS 1/2021

5


Pinnalla 

Yliopistolle rahoitus tutkimuksen strategiseen profiloitumiseen Suomen Akatemia on myöntänyt yliopistolle 750 000 euroa tutkimuksen profiloitumisen vahvistamiseksi. Yliopiston hakemus Sustainable Energy Transition – Towards Regenerative and Resilient Socio-Technical Systems keskittyy yhteiskunnassa menossa olevaan energiamurrokseen. Energiamurroksen tutkimus on monitieteistä, ja siihen osallistuvat yliopiston kaikki oppiaineet. Aihe on myös globaalisti merkittävä, koska se vaikuttaa keskeisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sen onnistumiseen.

Ennätysmäärä hakijoita – erityisesti maisteriohjelmien vetovoima kasvoi Vaasan yliopisto menestyi jälleen korkeakoulujen kevään yhteishaussa. Kandi­ daattiohjelmiin tuli hakemuksia 6744, eli 3,4 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Suosituin hakukohde oli kauppatieteiden kandidaattiohjelma. Suurinta hakemusmäärän kasvu oli tuotantotalouden ja tietojärjestelmätieteen sekä hallintotieteiden kandidaattiohjelmissa. Suomenkielisiin maisteriohjelmiin hakemuksia tuli 1469, mikä on lähes 50 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Suosituin hakukohde oli henkilöstöjohtamisen maisteriohjelma. Eniten hakijamäärä kasvoi laskentatoimen ja tilintarkastuksen sekä taloustieteen maisteriohjelmissa. Yhteishaun kanssa samaan aikaan oli erillishaku avoimen yliopiston opintojen perusteella. Hakemuksia tutkinto-opiskelijaksi tuli avoimen yliopiston väylän kautta 163, mikä on 28,3 prosenttia enemmän viime vuoteen verrattuna. Yliopiston kansainväliset maisteriohjelmat kiinnostivat hakijoita ympäri maailman: maisteriohjelmiin tuli yhteensä 1402 hakemusta 83 eri maasta.. Se on noin viidenneksen enemmän kuin viime vuonna. Hakijamäärä kasvoi eniten kauppatieteellisen alan International Business -ohjelmassa ja Finance-ohjelmassa sekä tekniikan alan Smart Energy -ohjelmassa. Hakijoista kolmasosa oli suomalaisia, ja Suomen jälkeen eniten hakemuksia tuli Pakistanista, Bangladeshista ja Nigeriasta. EU-maista eniten hakemuksia tuli Saksasta.

6

VOX CORDIS 1/2021


Kampus uudistuu allianssimallilla Yliopiston kampusuudistus toteutetaan allianssimallilla. Rakennustyöt käynnistyvät loppusyksyllä. Tavoitteena on luoda ainutlaatuinen maailmanluokan kampus, joka tukee opiskelua ja työntekoa sekä toimii avoimena kohtauspaikkana. Uudistuksen suunnittelee palkittu arkkitehti Kimmo Lintula.  Toimeksiantajana on Vaasan yliopiston kiinteistöyhtiö Vaasan Merikampus Oy. Muita allianssin osapuolia ovat Arkkitehtitoimisto K2S Oy, rakennesuunnittelusta vastaava Ramboll Finland Oy ja talotekniikkasuunnittelusta vastaava Granlund Pohjanmaa Oy sekä toteuttajana rakennusliike Peab Oy.  − Allianssi-toimintamallissa hanke on enemmän kuin pelkkä rakennusprojekti. Kestävän kehityksen periaatteet ovat keskeisessä roolissa. Myös yliopistoyhteisön osallistaminen hankkeeseen on keskeinen osa suunnittelua, korostaa yliopiston talousjohtaja Harri Salmela.

Akkuteollisuus Vaasan uusi veturiala Rehtori JARI KUUSISTO Johnson Mattheyn valittua Vaasan uuden akkumateriaalitehtaan sijoituspaikaksi "Vaasan yliopistolla on tärkeä tehtävä energiasektorin arvoketjujen uudistamisessa ja kestävämmän tulevaisuuden luomisessa. Investoinnin kautta toimintamme Vaasassa sijaitsevan, Pohjois-Euroopan suurimman energia- ja ympäristöalan osaamiskeskittymän kanssa saa varmasti uusia ulottuvuuksia."

Kansainvälisen työvoiman houkutteleminen elinehto Suomelle

Yliopiston Levón-instituutin johtaja MARJAANA SUUTARINEN Ilkka-Pohjalaisessa "Elinkeinoelämämme tarvitsee maahanmuuttajia: kansainvälisiä opiskelijoita ja jo valmistuneita perheineen. Valmistuneista noin kolmasosa muuttaa Suomesta pois jo seuraavan viiden vuoden aikana. Voiko asialle tehdä jotakin? Vaasan yliopisto on OKM:n rahoituksella kehittämässä yhdessä alueen korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa toimintaa tällä saralla."

Mentoroinnissa alumni ja opiskelija kohtaavat Yliopisto aloittaa mentorointiohjelman, jossa eri alojen alumnit toimivat loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden mentoreina. – Mentoroinnin kautta opiskelija saa arvokasta tukea urasuunnitteluunsa ja tulevaan työelämään. Mentori puolestaan saa uusia näkökulmia omaan uraansa ja asiantuntijuutensa kehittämiseen, yliopiston uraohjaaja Sunna Vainiomaa kertoo. Tekniikan opiskelijoiden ainejärjestön alumneista koostuva Tuttialumnit ry alkoi viime syksynä luotsata omaa mentorointiohjelmaa Vaasan yliopiston tekniikan opiskelijoille. Mentori Matti Nisula ja aktori, tuotantotalouden opiskelija Petra Hakoniemi tapaavat säännöllisesti toisiaan ja keskustelevat paitsi työelämästä, myös muista ajankohtaisista asioista. – Toivon mentorointiohjelman avaavan maailmaa hiukan lisää ja antavan jonkinlaisia oivalluksia siitä, mitä ainakin haluaisin ”isona” työelämässä kokeilla sekä kuulla niitä kuuluisia ”älä ainakaan tee näin” -viisauksia, Hakoniemi pohtii.

Sijoittaminen innostaa nuoria

Professori TIMO ROTHOVIUS Ylen haastattelussa "Viime vuonna nähtiin nuorten buumi sijoitusmarkkinoilla, esimerkiksi osake­ säästötileistä suuri osa on nuorilla. Entistä enemmän myös asuntosijoittajissa näkyy nuoria. Somen kautta tuleva vertaistuki ja ”malli” on yksi selittävä tekijä. Säästäminen ja sijoittaminen koetaan nykyään yhteiskunnallisesti hyväksytymmäksi kuin aiemmin."

VOX CORDIS 1/2021

7


8

VOX CORDIS 1/2021


Datasta uusi sampo? Dataa tuotetaan, kerätään ja hyödynnetään vuosi vuodelta yhä enemmän. Siitä toivotaan kirittäjää talouden ja tuottavuuden kasvulle, paremmille päätöksille ja palveluille sekä raaka-ainetta uudelle liiketoiminnalle. Teksti TIINA RANTAKOSKI, MATTI REMES ja RIIKKA KALMI, Kuvitus STUDIO ANDREI

VOX CORDIS 1/2021

9


D

atan määrä maailmassa kasvaa valtavaa vauhtia. Samalla kasvaa datan hyödyntäminen – siitä on tullut talouden uusi ajuri. Datatalouden arvo maailmassa lasketaan jo triljoonissa, pelkästään EU 27 -maiden alueella on sen ennustettu yltävän jopa yli 800 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. – Datataloudessa tehdään liiketoimintaa hyödyntämällä dataa. Datatalous käsittää koko arvoketjun: datan tuottamisen, keräämisen, varastoinnin, jakelun, oikeellisuuden varmistuksen, analysoinnin ja sovellukset, luettelee Vaasan yliopiston Digital Economy - tutkimusalustan johtaja, professori Heidi Kuusniemi. Datalla voi jo itsessään olla liiketalou­ dellista arvoa, mutta hyvin usein siitä jalostetaan uutta tietoa, tuotteita ja palveluita tai parannetaan jo olemassa olevaa toimintaa. Datasta toivotaan talouskasvun kirittäjää, tuottavuuden nostajaa ja tehokkuuden edistäjää. Sen toivotaan tuovan edellytyksiä paremmalle päätöksenteolle ja paremmille palveluille. Lisäksi se nähdään vastauksena

yhteiskunnallisiin haasteisiin, oli sitten kyse ilmastonmuutoksen hillinnästä tai vaikkapa kiertotalouden edistämisestä. Euroopan unioni haluaa luoda datan sisämarkkinat, joilla data voi liikkua vapaasti eri maiden ja alojen välillä. Tästä hyötyisivät niin yritykset, tutkijat kuin julkishallintokin. Datatalous on suuri mahdollisuus, mutta siihen liittyy myös isoja haasteita, esimerkiksi kysymyksiä datan omistajuudesta ja siihen kuuluvista oikeuksista. Onkin ryhdytty puhumaan reilusta datataloudesta. EU:n tietosuoja-asetus asetti jo reunaehtoja yksilöistä kerättävälle datalle ja sen käytölle, mutta yksilöiden omien oikeuksien valvontaan voisi tarjota enemmänkin tukea. Haasteena ovat myös dataan liittyvä kyberturvallisuus ja mahdolliset tietovuodot. – Luottamuksen tulisi aina säilyä, kun henkilöiltä saatavaa dataa hyödynnetään ja siitä tehdään liiketoimintaa, muistuttaa Kuusniemi.

Miten uudesta datasta tehdään menestyvää liiketoimintaa? Maailman arvokkaimpien yritysten listaa hallitsevat Microsoftin, Amazonin ja Applen kaltaiset teknologiayhtiöt, mutta

monet pienemmätkin yritykset ovat tehneet digitaalisen tiedon hyödyntämisestä menestyvää liiketoimintaa. – Digitaaliselle tiedolle löytyy äärettömän monta käyttömahdollisuutta. Sen jalostaminen kannattavaksi liiketoiminnaksi edellyttää kuitenkin yritykseltä kykyä innovoida ja yhdistää data ja teknologia uudella tavalla, sanoo yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professori Arto Ojala. – Ja toki myös asiakkaat on saatava kiinnostumaan tuotteesta tai palvelusta, oli sitten kyse kuluttajista tai toisista yrityksistä, hän jatkaa.

Uusi teknologia mahdollistaa tiedon käytön Digitaaliseen tietoon perustuvan liiketoiminnan kehitystä vauhdittaa uusi data, jota saadaan esimerkiksi teollisen internetin sovelluksista tai julkisyhteisöjen tarjoamasta avoimesta datasta, vaikkapa sää- ja paikkatiedoista. Myös digitaaliseksi muutettua analogista aineistoa hyödynnetään uudessa liiketoiminnassa. Vanhojen elokuvien ja musiikin vieminen suoratoistopalveluihin ovat tästä esimerkkejä.

tulisi aina säilyä, kun henkilöiltä ” Luottamuksen saatavalla datalla tehdään liiketoimintaa.”

10

VOX CORDIS 1/2021


Ojala huomauttaa, että monen uuden digitaalisen palvelun liikeidea on lopulta varsin yksinkertainen. Sen toteuttaminen ei ole ollut kuitenkaan aiemmin mahdollista puutteellisen teknologian vuoksi. – Moni oli varmasti miettinyt jo pitkään elokuvien tai musiikin tarjoamista suoratoistona. Vasta päätelaitteiden kehittyminen ja nopeat verkkoyhteydet antoivat tähän mahdollisuuden. Logististen järjestelmien professori Petri Helo tuo esiin myös fyysisten tuotteiden ja digitaalisten palveluiden nivoutumisen yhdeksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi uudet autot osaavat ottaa yhteyttä huoltoon ja varata itselleen ajan. – Kiinnostava on myös digital twin, eli fyysisestä tuotteesta tehty digitaalinen ajantasainen malli. Esimerkiksi tuotantolinjasta tehtyä tarkkaa mallinnusta tai simulointia voidaan käyttää apuna erilaisissa testauksissa ilman, että varsinaista linjaa häiritään.

Menestys vaatii suuren ekosysteemin Uusi teknologia mahdollistaa myös vanhojen liikeideoiden jalostamisen koko-

naan uudelle tasolle. Pizzaa on voinut tilata puhelimella kotiin jo pitkään, mutta suomalainen Wolt ja sen ulkomaiset kilpailijat ovat tehneet ruoan välityksestä räjähdysmäisesti kasvavaa liiketoimintaa. – Uuden palvelun menestyminen edellyttää aina riittävän suurta ekosysteemiä. Tässä tapauksessa se koostuu muun muassa sisällön tuottajista eli ravintoloista, jakeluketjuista eli läheteistä ja asiakkaista eli ruokaa tilaavista kuluttajista. Lisäksi tarvitaan tehokas digitaalinen alusta, jonka kautta ruoan tilaaminen ja toimitus hoituvat sujuvasti. Ojala puhuu kaksisuuntaisista markkinoista, joissa kysyntä ja tarjonta ruokkivat kiihtyvästi toisiaan. Ruoanvälitysyritysten suosio perustuu siihen, että sen ravintolavalikoima on laaja ja monipuolinen. Se saa kuluttajat kiinnostumaan, mikä houkuttelee mukaan lisää ravintoloita.

Kova kilpailu vastassa maailmalla Ojalan mukaan Suomessakin on useita uutta dataa hyödyntäviä menestyviä yrityksiä. Moni niistä tarjoaa kuitenkin palvelujaan toisille yrityksille, joten ne ovat suurelle yleisölle varsin tuntemattomia.

Esimerkkinä Ojala mainitsee oululaisen IndoorAtlas -yrityksen, jonka sisätiloihin kehittämä paikannusteknologia perustuu maapallon magneettikentän poikkeamista kerättävään tietoon. Palvelua käytetään muun muassa lentokentillä, metroasemilla ja sairaaloissa, joissa paikantaminen ei ole mahdollista GPS-signaalilla. Ojalan mukaan tosiasia kuitenkin on, että harva uutta dataa hyödyntävä startup yltää lopulta menestykseen. Suurimpia haasteita on ankara kilpailu. Hyväksi havaittu palvelu saa nopeasti kilpailijoita, kun muut kopioivat liikeidean. – Oman palvelun suojaaminen kilpailulta on hankalaa. Yhtä vaikeaa on sitouttaa sisältöä tuottavat toimittajat tekemään yhteistyötä vain yhden kumppanin kanssa. Vaikkapa äänikirjojen tekijät haluavat tuotteensa useaan suoratoistopalveluun, sillä yksi olisi liian kapea markkina. Monen digitaalisen palvelun kehittäjän tähtäimessä ovat alusta lähtien globaalit markkinat. Ojalan mukaan se tarkoittaa, että yritys joutuu luovimaan eri maiden lakien ja määräysten kanssa. Uber vääntää monessa maassa kättä

VOX CORDIS 1/2021

11


kuljettajien työsuhteesta. Airbnb:n vuokraustoimintaa taas halutaan rajoittaa useissa kaupungeissa.

Älykkäitä palveluita pilottiyritysten kanssa Sitran keväällä 2021 toteuttaman yrityskyselyn mukaan suomalaiset pk-yritykset suhtautuvat datatalouden mahdollisuuksiin pessimistisemmin kuin eurooppalaisissa verrokkimaissa. Haasteena ovat niin kilpailun vaikeus kuin alustajättien omat pelisäännöt. Kyselyn mukaan merkittäväksi haasteeksi datan hyödyntämisessä koettiin etenkin yrityksiä koskevan sääntelyn monimutkaisuus ja datatalouden liiketoimintamalleihin liittyvä osaamisen puute.

Vaasan yliopisto on tarttunut digitalisaation tuomaan osaamishaasteeseen. Yliopisto on yhdessä Vaasan ammattikorkeakoulun MUOVAn kanssa parhaillaan toteuttamassa Euroopan sosiaalisrahaston rahoittamaa Ix3-hanketta, jonka osana tehdään pilottiprojekteja yhdessä yritysten kanssa. Projektitutkija Essi Nousiainen kertoo, että ensimmäisessä pilotissa on konseptoitu uutta palvelua harvesteripäitä valmistavan Syketecin kanssa. – Olemme tutkineet, että miten kaivuriin tai traktoriin asetetusta harvesteripäästä voisi kerätä dataa ja sitä kautta luoda uutta dataan pohjautuvaa palvelua. Sovellus voisi olla käytettävissä

kännykällä, tabletilla tai tietokoneen selaimella. Toista pilottia on Nousiaisen mukaan tehty magneettinostinyritys Tarkmet Oy:n kanssa. Palvelu pohjautuisi magneettinostimen dataan, ja sen kautta saataisiin tietoa vikatilanteista ja asiakas näkisi tietoja nostotapahtumista ja nostetuista kappaleista. Koko hankkeen tavoitteena on luoda yhteisoppimisen malli ja koulutusohjelma teollisille pk- ja mikroyrityksille.

tiedon ja teknologian yhdistävistä ” Digitaalisen yrityksistä on tullut talouden kasvuraketteja.”

12

VOX CORDIS 1/2021


päihittävät ” Sovellukset ihmiset tarkkuudessa,

kustannustehokkuudessa ja nopeudessa.”

Visuaalisen datan ja 3D-mallinnuksen kehitys etenee vauhdikkaasti Visuaalisen datan hyödyntäminen on arkipäivää, mutta sen kerääminen herättää kysymyksiä yksityisyydensuojasta, sanoo tietotekniikan apulaisprofessori Jani Boutellier Vaasan yliopistosta. − Visuaalisen datan kerääminen esimerkiksi kaupunkialueilta mahdollistaa lukuisia hyödyllisiä sovelluksia, mutta toisaalta poikkeuksetta herättää vahvoja ”isoveli valvoo” -mielleyhtymiä, Boutellier sanoo. Boutellier lisää, että kuva-anturit ja dataa käsittelevät algoritmit on kuitenkin mahdollista toteuttaa niin, ettei kenenkään kameran näkökentässä käyvän ihmisen henkilöllisyys voi olla tunnistettavissa. − Mielenkiintoinen jatkokysymys on, miten kaikki voidaan vakuuttaa siitä, ettei kenenkään yksityisyys vaarannu, Boutellier pohtii. Hänen mukaansa visuaalisen datan hyödyt ovat moninaiset ja siksi sen mahdollisuuksista pitäisi keskustella ottaen huomioon yksityisyydensuoja. − Julkisten alueiden kuvaamisella voitaisiin pystyä huomaamaan mahdollinen laiton toiminta kuten murtovarkaus, väkivallanteko tai huumekauppa.

Visuaalista dataa hyödynnetään tieteen ja tekniikan eri osa-alueilla, ja sen soveltaminen on levinnyt myös arkipäivän laitteisiin. Laajasti tulkittuna visuaalista, erityisesti paljain silmin havaittavaa dataa kerääviksi laitteiksi voidaan lukea kaikki riistakameroista tietyntyyppisiin sääsatelliitteihin asti. Teollisuuden esimerkkejä ovat muun muassa automaattinen hedelmien ja kasvisten laadun ja kypsyyden arviointi sekä automaattinen ajoneuvojen ja rahtitavaran merkintöjen etäluku. Taloustieteissä visuaalisen datan pohjalta tehdään esimerkiksi automaattista suhdannekehitysten pikaennakointia. Julkisen liikenteen pysäkeillä ja kulkuneuvoissa visuaalisen datan pohjalta arvioidaan matkustajamääriä. − Yhteistä viime vuosina tehdyille sovelluksille on, että ne päihittävät ihmisen tarkkuudessa, kustannustehokkuudessa ja ennen kaikkea nopeudessa. Valtaosa sovelluksista pohjautuu koneoppimisen menetelmiin, Boutellier korostaa. Boutellierin tiimissä Vaasan yliopistossa tutkitaan uudenlaisia menetelmiä tilojen ja esineiden 3D-mallien automaattiseen täydentämiseen ja tilatehok-

kaaseen tallentamiseen. Taustana tutkimukselle ovat erilaisilla 3D-skannereilla muodostetut yksityiskohtaiset 3D-mallit muun muassa Technobothnia-rakennuksesta. Nämä mallit vaativat nykytekniikalla niin paljon tallennuskapasiteettia, etteivät yleensä mahdu työtietokoneiden kiintolevyille. − Erilaisille roboteille on hyötyä toimintaympäristönsä yksityiskohtaisesta tuntemisesta, jolloin tällaisen 3D-mallin pitäisi olla robotin muistissa ja käsiteltävissä. Uudet 3D-mallinnuksen tavat pyrkivät siis mahduttamaan tällaisia malleja pienempään muistitilaan tarkkuutta menettämättä. Lisäksi koneoppimisen keinoin pyritään automaattisesti täyttämään katvealueita. Vaasan yliopiston projektissa on tarkoitus tehdä tietokonenäön tutkijoille avoin datasetti ja visuaalisen paikannuksen haaste, jota tutkimusryhmät yrittävät ratkaista omilla algoritmeillaan. − Uudet 3D-mallinnuksen tavat ovat hyvin mielenkiintoinen tutkimusala, koska ensimmäiset aiheeseen liittyvät artikkelit julkaistiin alle kaksi vuotta sitten. Tätä nykyä uusia, entistä parempia menetelmiä ilmaantuu noin parin kuukauden välein, Boutellier kertoo.

VOX CORDIS 1/2021

13


Tekoälyn uudet kielimallit hämmästyttävät Tekoälyn vallankumous lähti liikkeelle kuvan analysoinnista ja konenäön hyödyntämisestä, mutta nyt parin viimeisen vuoden aikana on kohistu etenkin tekstianalyysista. Kehittyvien koneoppimismallien myötä on syntynyt hyvinkin fiksulta vaikuttavia chatbotteja ja tekstitiivistelmiä, jotka tekoäly on laatinut omia lauseita käyttäen. Laskentatoimen tutkijatohtori Mikko Ranta kertoo, että Open-AI:n kehittämä vallankumouksellinen kielimalli GPT-3 sisältää jopa 175 miljardia parametria. – Se on jo käsittämättömän suuri määrä. Kielimalli on hyvin monimutkainen, sen harjoitusdata sisältää kaikkea mahdollista, mitä internetistä on löydetty aina Reddit-keskusteluista lähtien. Mallin avulla voidaan laittaa vaikkapa Alan Turing keskustelemaan Harry Potterin kanssa aidon kuuloisesti, runoilemaan, koodaamaan, säveltämään uusi kappale tai arvaamaan pikseleistä, mitä puuttuvassa kohdassa kuvaa on. – Vaikka oikeasti tuntuu, että siinä olisi älyä mukana, niin kyseessä on silti vain automaattisen täydentämisen järjestelmä. Takana on valtava tietomassa, jonka perusteella se ymmärtää, miten lauseen tai laulun pitäisi jatkua.

Rannan mukaan mallin massiivinen harjoitusdata tuo mukanaan haasteen. Esimerkiksi englanninkielinen Wikipedia käsittää vain 0,6 prosenttia aineistosta, joten mukaan on ollut pakko kerätä hyvin erityyppisiä lähteitä kuten vaikkapa tekstejä internetin keskusteluryhmistä. – Kun mallia on harjoitettu kaikella mahdollisella, mitä netistä löytyy, niin mukaan on tullut myös esimerkiksi rasistista materiaalia. Aineistossa ja sitä kautta myös mallissa näkyvät ihmisten ennakkoasenteet ja ajattelun vinoumat.

Sittenkin tyhmä kuin ihminen? Alkuinnostuksen jälkeen on huomattu, että vaikka malli kykenee hienoihin saavutuksiin, käytännön sovellusten kannalta malli voi olla vielä liian arvaamaton. Asiakaspalvelijana se voi pahimmassa tapauksessa möläytellä kuin ihminen pitkälle venyneessä baari-illassa. Aineiston heterogeenisyyden vuoksi GPT-3 voi vaikuttaakin Rannan mukaan kuin opiskelijalta, joka ei ole tehnyt kunnolla läksyjään. Mukana saattaa olla tarkkoja faktoja, mutta myös puolitotuuksia tai jopa puutaheinää. Ongelmia voi aiheuttaa myös tulkittavuus. Rannan mukaan koneoppimis-

Käytännön sovellusten ”kannalta kielimalli voi

olla vielä liian arvaamaton. Mallia on harjoitettu kaikella mahdollisella, mitä netistä löytyy. Aineistossa näkyvät ihmisten ennakkoasenteet ja ajattelun vinoumat.”

14

VOX CORDIS 1/2021

mallit ovat jo niin monimutkaisia, että ne ovat eräänlaisia mustia laatikoita, joiden antamien ennusteiden mekanismia ei täysin tunneta. Jos tekoäly hylkää vaikkapa pankin lainahakemuksen syrjivästi, tällainen pitää havaita ja pystyä poistamaan. – Tekoälytutkijat ovatkin keskustelleet siitä, että onko harjoitusdatan ja parametrien jatkuva lisääminen oikea polku älykkäämpään tekoälyyn, vai pitäisikö keksiä jokin aivan uusi, vallankumouksellinen menetelmä. Rannan oma tutkimus liittyy yliopiston digitaalisen talouden tutkimusalustan teemoihin. Hän on kiinnostunut etenkin siitä, miten tekoälyä ja data-analyysia voi hyödyntää laskentatoimen tutkimuksessa. – Minua kiehtoo tekoälyn teknologia, kuten koneoppiminen itsessään, mutta etenkin tekoälyn soveltamismahdollisuudet. Mitä uutta tekoäly voi tuoda esimerkiksi laskentatoimen ja rahoituksen tutkimukseen? Mitä esimerkiksi yritysten tilinpäätöksien tekstiosista voidaan saada irti uusia kielimalleja käyttämällä, pohtii Ranta.


Teksti RIIKKA KALMI Kuva MIKKO LEHTIMÄKI

AVARUUSDATA KIIHDYTTÄÄ AUTOMATISAATIOTA 

Avaruusdatalla on monta tärkeää tehtävää. Sitä tarvitaan matkapuhelimissa, lentokoneissa, autojen navigointijärjestelmissä, sään ennustamisessa tai vaikkapa luonnonkatastrofien seuraamisessa ja kaupunkisuunnittelussa. Vaasan yliopiston professori, Digital Economy -tutkimusalustan johtaja Heidi Kuusniemi sanookin, että avaruusdata tuo valtavia mahdollisuuksia – niin innovaatioihin kuin uuteen liiketoimintaankin. – Avaruusdata on avaruudessa kerättyä dataa maapallosta tai maapallolle avaruudesta lähetettyä dataa. Yleensä se on satelliiteista saatavaa tietoa: satelliittitietoliikennettä kuten internetiä, satelliittipaikannusdataa tai satelliittikuvantamista. Satelliitti ei nykypäivänä ole mikään hirmuisia summia maksava harvinaisuus. Perinteisten satelliittien rinnalle on kehittynyt laaja piensatelliittien tuotanto. Lisäksi satelliittien laukaisu on halventunut. Myös Vaasan yliopisto on lähettämässä avaruuteen oman satelliittinsa KvarkenSatin, johon on tulossa kuvantamisteknologiaa sekä radioteknologiaa. Maitopurkin kokoinen piensatelliitti tulee palvelemaan erityisesti Merenkurkun alueen toimijoita. – Piensatelliitin alustava suunnittelukatselmus on käynnistynyt kesäkuussa 2021. Tarkoitus olisi laukaista satelliitti Kiirunan avaruuskeskuksesta loppuvuonna 2022. Oman piensatelliitin ja siihen liittyvän KvarkenSpaceEco -hankkeen lisäksi yliopistossa on käynnissä muitakin tutkimuksia avaruusdataan liittyen. Uudessa INCUBATE-hankkeessa tutkitaan, kuinka piensatelliitteihin perustuvaa paikannusta, navigointia ja ajanmääritystä voidaan käyttää sisätilaympäristössä. TULEVA-hankkeessa kehitetään puolestaan tulevaisuuden tarkkuuspaikannuksen menetelmiä älylogistiikan ja varastonhallinnan ratkaisuihin. OMIS-esitutkimuksessa kartoitetaan satelliittidatan hyödyntämistä metsätaloudessa ja puunkorjuussa. Kuusniemen mukaan satelliittipaikannuksesta onkin tullut yhä tarkempaa ja halvempaa. Monitaajuusvastaanottimilla päästään jo kymmenien senttimetrien tarkkuuteen. – Satelliittipaikkatiedon ja -kuvantamisen kehittyminen kiihdyttää automatisaatiota ja robotisaatiota. Parantunut tarkkuus mahdollistaa uusia palveluita. Tämä on hieno tilanne. Kuusniemi nostaa esimerkiksi suomalaisen Iceyen, joka on laukaissut useita SAR-tutkilla varustettuja mikrosatelliitteja avaruuteen ja tarjoaa niiden avulla liki reaaliaikaisia tutkakuvia. Avaruusdataa on myös avoimesti saatavilla. Kuusniemi kannustaakin yrityksiä tarttumaan mahdollisuuteen. – EU on satsannut tähän erittäin paljon, esimerkkinä tarkkaa dataa tuottavat satelliittipaikannusjärjestelmä Galileo ja satellittikuvantamis­ infrastruktuuri Copernicus. Datan tarkkuuden lisäksi ensiarvoisen tärkeää on myös datan resilienssi, eli sen oikeellisuus ja luotettavuus. – Olemme menossa kohti yhä automatisoidumpaa yhteiskuntaa, joka on hyvinkin riippuvaista paikannuksesta ja paikkatiedosta. Oikea tilannekuva on suuressa roolissa: koneet itse tietävät, missä ne ovat ja missä toiset koneet ovat niihin nähden. Jos sijaintitietoon ei voi luottaa, se on iso turvallisuusriski.

VOX CORDIS 1/2021

15


Tekoälyä sähköverkkoihin Tekoälymenetelmät luokittelevat mittausdataa älykkään sähköverkon vikatilanteista. Teksti ja kuva RIIKKA KALMI

16

VOX CORDIS 1/2021


Sähkötekniikan professori Kimmo Kauhaniemi

V

aasan yliopistossa on tutkittu tekoälyn soveltamista älykkäisiin sähköverkkoihin yhdessä saksalaisten ja suomalaisten kumppanien kanssa. Sähkötekniikan professori Kimmo Kauhaniemen mukaan päätavoitteena on ollut kehittää tekoälyyn perustuvia menetelmiä, jolla voidaan jalostaa sähköverkosta kerättävää tietoa. – Aihe on ajankohtainen, koska älykkäästä sähköverkosta saadaan yhä enemmän mittausdataa, josta on mahdollista saada hyödyllistä tietoa sähköverkon käytön tueksi, sanoo Kauhaniemi. Tutkimusta on tehty yhteistyössä muun muassa saksalaisen tekoälyn tutkimuskeskuksen DFKIn ja Berliinin teknillisen yliopiston kanssa FUSE-hankkeessa. Suomesta ovat Vaasan yliopiston lisäksi olleet mukana ABB, Jubic ja VTT. Suomalais­ osapuolet ovat tutkineet ennakoivaa kunnonvalvontaa ja varhaista vikojen ennakointia keskijännite­verkoissa. Saksalaiset kumppanit ovat puolestaan tarkastelleet sähköenergian kysynnän hallintaa ja kehittäneet sovellettavia tekoälytekniikoita. – Olemme tehneet mittauksia Technobothnian suurjännitelaboratoriossa kampuksella. Mittausdataa luokittelemalla saadaan selville, millainen vika on kyseessä. Tutkimme erityisesti erilaisia osittaispurkauksia. Tyypillinen tapaus on, että kaapelin eristeet pettävät. Apuna vikojen tunnistamisessa ovat herkät mittaus-

laitteet. Tekoäly puolestaan auttaa vikatyypin luokittelussa. Kauhaniemen mukaan yksi vikatyypeistä on korona. Maailmalla jylläävän viruksen kanssa tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä, vaan kyse on koronapurkauksista. – Kun kuulet suurjännitelinjan lähellä sirinää, niin siinä sähkö purkautuu ilmaan koronapurkauksena. Tutkimuksessa on hyödynnetty aiemmissa hankkeissa kehitettyä Sundom Smart Grid -living labiä eli älykkään sähköverkon pilottialuetta Vaasan Sundomissa. – Sundomin sähköasemalta ja kolmelta jakelumuuntamolla on noin 20 paikkaa, joista tulee jatkuvasti dataa. Olemme käyttäneet normaalin tilan mittausdataa sekä simuloineet vikoja, sanoo Kauhaniemi. Tunnistamisessa on käytetty kehittyneitä neuroverkkotyyppisiä tekoälymenetelmiä. Tekoälyä on opetettu suurella määrällä dataa. – Haasteena on ollut datan prosessointi järkevään muotoon, eli miten saadaan sieltä ominaispiirteet ja epäsäännöllisyydet esiin. Normaalisti sähköverkossa on kaunis sinimuotoinen jännite, mutta haasteena on, miten poikkeamat kuvataan ja muunnetaan lukuarvoiksi, sillä neuroverkko käsittelee vain lukuja. Kauhaniemen mukaan yritykset ovat tehneet omaa kehitystyötään hankkeen rinnalla, esimerkiksi ABB kehitti rinnakkaishankkeessaan suojareleidensä toiminnallisuuksia ja Jubic avoimen alustan datan käsittelyyn.

Data tarvitsee tekoälyä ja turvallisuutta Energian digitalisaatio on meneillään oleva iso trendi. Sähköverkoissa tämä tarkoittaa älykkäitä verkkoja. Kun energiajärjestelmät digitalisoituvat, hajautuvat ja verkottuvat, haasteeksi kasvaa turvallisuus. – Dataa on paljon, ja nyt mennään siihen, miten dataa hyödynnetään tekoäly- ja muiden menetelmien avulla. Kyberturvallisuus on tärkeää, sillä sähkö on yhteiskunnan kannalta kriittinen tuote, jonka saanti on turvattava kaikissa tilanteissa. Puhutaan älykkäiden sähköverkkojen resilienssistä. Resilienssi tarkoittaa tässä yhteydessä toimintakykyä ja valmiutta

häiriötilanteissa sekä kykyä palautua niistä. Vaasan yliopisto onkin parhaillaan kehittämässä energiajärjestelmiin liittyvää kyberturvallisuusosaamista kahdessa eri EU-rahoitteisessa hankkeessa. Tietojärjestelmätieteen professori Tero Vartiaisen mukaan osaamisen kasvattamisessa kyse on varautumisesta merkittäviin riskeihin. Esimerkiksi muutama vuosi sitten Ukrainassa hakkerit katkaisivat sähköt murtautumalla sähkönjakelua ohjaaviin tietojärjestelmiin. CR-DES-hankkeessa yliopisto aikoo uuden reaalisimulaattorialustan avulla testata älykkään sähköjärjestelmän ja siihen liittyvien laitteiden ja sovellusten resilienssiä. Simulaattoriin on saatu investointirahoitusta EU:lta. Myös yritykset voivat testata tuotteitaan simulaattorin avulla. Toisessa, eli CC-RSG-hankkeessa tavoitteena on puolestaan kehittää kansainväliset ohjeistukset älykkäiden sähköverkkojen kyberturvallisuuden koulutukselle.

Dataa sähkön kulutuksesta Suomessa on tällä hetkellä käytössä tuntimittaus, joka perustuu sähkömittareista tunnin välein mitattavaan kulutuslukemaan. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat kuitenkin siirtymässä kahden vuoden kuluttua toukokuussa 2023 15 minuutin mittauksiin eli niin sanottuun varttitaseeseen. – Tämä tarkoittaa sitä, että verkosta saatavan datan määrä nelinkertaistuu, sanoo Kauhaniemi. Lisääntynyt data parantaa energian kulutuksen ja tuotannon tasapainottamista ja ennustamista. Apuna on myös ensi vuonna käyttöönotettava yhteinen tiedonvaihtojärjestelmä, Datahub. Verkon älykkyys ja tarkempi mittaus ovat apuna myös kulutusjouston toteuttamisessa. Kulutusjoustossa on kyse sähkönkulutuksen hetkellisestä vähentämisessä. Vaasan yliopisto onkin kehittänyt VTT:n kanssa joustoresurssien markkinapaikkaa Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa. Ideana on, että pientoimijat voisivat osallistua sähköjärjestelmän tai jakeluverkon hallintaan ohjaamalla kulutustaan automaatiojärjestelmien avulla ja siten pienentää sähkölaskuaan.

VOX CORDIS 1/2021

17


Kuluttaja datan armoilla Sosiaalinen media on oiva keino kuulua kiinnostaviin yhteisöihin, pitää yhteyttä ystäviin, käydä kauppaa tai seurata oman suosikkibrändin julkaisuja. Tietovuotokeskustelut kuitenkin tuovat turvattomuuden tunnetta – millaista tietoa verkossa uskaltaa julkaista, kuka sitä käyttää ja mihin tarkoituksiin. Seuraavaksi yliopisto-opettaja ja tuleva tutkijatohtori Jack Tillotson kertoo kymmenen vinkkiä, kuinka selvitä kuluttajana dataviidakossa.

Teksti TIIA ALKKIOMÄKI

1 2 3

Jos sinä et maksa siitä, sinä et ole asiakas: olet myytävä tuote Tuottamasi sisältö ja jakamasi materiaali ovat arvokasta valuuttaa sosiaalisen median alustoilla. Luodessasi ystäviäsi kiinnostavaa sisältöä, autat kanavaa pysymään elinvoimaisena. Myös mainostajat voivat kohdistaa viestejään sitä tarkemmin, mitä enemmän mielenkiinnonkohteesi käyvät julkaisuista ilmi. Aina tietojen kerääminen ei ole huono asia Tietoja kerätään kokemuksen mukauttamiseksi ja parantamiseksi. Tähän tarkoitukseen käytetään niin sanottuja “ensimmäisen osapuolen” evästeitä. Ne ovat pieniä datatiedostoja selaimissasi. Niiden avulla sivustot muistavat kielivalintasi, asetuksesi sekä ostoskorin sisällön. Verkkomainonta on lähes väistämätöntä sosiaalisilla alustoilla Yritykset ja yhteisöt toteuttavat verkkosivustoilla omia seurantamenetelmiään. Näitä ovat esimerkiksi evästeet ja verkkojäljitteet. Niiden avulla tallennetaan lukemiasi asioita, klikkauksia tai ylipäätään vierailujasi verkossa. Tiedon-

18

VOX CORDIS 1/2021

keruu paljastaa kuluttajasta paljon – aina mieltymyksistä identiteettiin asti eikä niinkään siitä, millä sivustoilla hän on vieraillut. Mainostajat käyttävät näitä tietoja kohdistamaan sinulle mainoksia ja sisältöä verkossa ja älypuhelimessasi.

4 5 6

Tutustu käyttöehtoihin ja palvelusopimuksiin sivustoilla, joille annat tietojasi Ole erityisen tarkkana sivustoilla, joille annat taloudellisia tietojasi. Lue myös matkapuhelinsovellusten ehdot ja palvelusopimukset ennen lataamista. Matkapuhelimesi sijaintia voidaan seurata GPS: n avulla, ja jotkut sovellukset lataavat kaikki yhteystiedot puhelimestasi.

Käytä hakukonetta, joka ei seuraa sinua Tällainen on esimerkiksi DuckDuckGo.com. Googlen incognito-asetus on lähinnä pyyntö, ettei sivustovierailujasi laiteta muistiin. Ei ole säännöksiä, jotka edellyttävät verkkosivustojen noudattavan “ei seuraa” -pyyntöä. Selvitä, kuka sinua seuraa Käytä selaimen lisäosaa, kuten ghostery.com, nähdäksesi kuka seuraa sinua verkkosivustolla. Voit käyttää tällaisia työkaluja välttääksesi jäljittämistä kokonaan tai rajoittaa sitä, kuka voi käyttää tietojasi.

7 8 9 10

Kohenna tietosuoja-asetuksiasi Säädä Facebook-tietosuoja-asetuksiasi niin, että vain ystäväsi näkevät tietosi. Tämä rajoittaa muiden pääsyä tietoihisi.

Käytä eri sähköposti­ osoitteita eri asioihin Sinulla voi olla esimerkiksi erikseen työsähköposti ja henkilökohtainen sähköposti ja kolmas osoite verkko-ostoksiin. Näin yritysten on vaikeampi profiloida sinua ja käytöstäsi. Tyhjennä säännöllisesti tietokoneesi evästeet ja välimuistit Monet yritykset seuraavat sinua kuukausien ajan, jos et puhdista niitä aktiivisesti.

Ole huolellinen tietojen käsittelijä GDPR: n noudattaminen on vähimmäisvaatimus. Käsittele mielellään kaikkia tietoja niin kuin käsittelisit luottokorttitietoja. Kerää tietoa vain vähimmäismäärä.


Ennustamisessa on tärkeintä tietää, missä olemme juuri nyt KOLUMNI T IINA HELENIUS Mysteerivirus leviää! Suomen talous taantumaan koronaviruksen takia! Nopea romahdus! Nämä olivat klikkiotsikoita vuosi sitten maaliskuussa, jolloin koronapandemia heikensi taloudellista toimeliaisuutta silmiemme edessä ennennäkemättömän rajusti ja nopeasti. Oli ilmeistä, että Suomen BKT putoaa ja työllisyys heikentyy vieden laskuun koko kansantalouden palkkasumman. Mutta kuinka paljon talous koronakriisissä romahtaisi? Perinteisillä talouden analysointiin käytettävillä tilastoilla, kuten BKT, teollisuustuotannon tai vähittäiskaupan myynti, ei päästy pitkälle pandemian taloudellisten vaikutusten arvioinnissa. Eteenpäin katsovat barometritiedustelutkaan eivät tuottaneet riittävän nopeasti selvyyttä. Vertailukohdaksi haettiin aikaisempia talouskriisejä, joista vuoden 2008–2009 suuri finanssikriisi oli hyvässä muistissa. Samalla tavoin kuin finanssikriisin alussa, Suomen BKT-ennusteiden hajonta kasvoi merkittävästi. Syntyi suuri tilaus pandemian taloudellisten vaikutuksen arvioinneille. Esimerkiksi työllisyyden ja palkkasumman supistuminen kassanhallinnan näkökulmasta on hyvin keskeistä, eikä vähiten eläkeyhtiöille. Erittäin hyödylliseksi omassa työssäni muodostui Googlen paikannusdata. Sen avulla seurasin ihmisten oleskelun pituutta alueilla, joissa syntyy yrityksille liikevaihtoa, kuten työpaikkojen, vähittäiskauppojen ja vapaa-ajan toimintojen keskittymissä sekä liikenteiden solmukohdissa. Oleskelun kesto suhteessa koronaa edeltävään ns. normaaliin aikaan antoi noin viikon viiveellä karkean tiedon taloudellisesta toimeliaisuudesta.

lähitulevaisuuden tai lähimenneisyyden ennustamisessa. Mallit hyödyntävät mikrotason dataa, esimerkiksi BKT:n lähes ajantasaiseen ennustamiseen yhden kuukauden frekvenssillä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on kehittänyt yhdessä Tilastokeskuksen kanssa nowcaster-mallin Suomen kokonaistuotannon kuukausikuvaajan ennustamiseen. Taloussuhdannetta ennustetaan mallilla, joka perustuu Uudenmaan rekkaliikenteen volyymeihin liikenteen automaattisissa mittauspisteissä (Fintrafficin ylläpitämät LAM-mittauspisteet). Rekkaliikenteen volyymin lisäksi mallissa on selittäjänä Euroopan komission julkaiseman taloudellisen indikaattorin (ESI) Suomen tiedot. Myös Suomen Pankki käyttää lyhyen aikavälin nowcasting-mallia Suomen BKT:n kuluvan ja seuraavan vuosineljänneksen ennustamiseen. Etla on lisäksi kehittänyt nopean ennustamisen mallit työttömyyden ja asuntojen hintojen ennustamiseen. Nowcasting-ennustamisessa käytetään valtavia datamassoja ja ne soveltuvat erinomaisesti ennustamiseen ennustehorisontin ollessa kohtuullisen lyhyt. Data-analytiikkaan perustuvat ja suurta datamassaa käyttävät ennustemallit ovat jo valtavirtaa. Menneestä luotettavasti ja yksityiskohtaisesti kertovien virallisten taloustilastojen rinnalla tarvitsemme nowcastereita, jotka auttavat meitä suunnistamaan juuri tänään. Tärkeintä on tietää missä olemme juuri nyt, jotta meillä on kyky varautua kulman takana odottavaan taloudelliseen muutokseen.

Sijoitusmarkkinoiden analysoijana tarkastelin myös keskeisten maiden koronatartuntatilastoja. Ne olivat saatavilla noin päivän viiveellä. Uudet tartuntasyklit, tai aallot, kulkivat käsi kädessä ainakin hetkellisesti niin osake- kuin bondimarkkinoiden liikkeiden kanssa. Rokotettujen määrän kehitys on ollut sijoitusmarkkinoiden ykkösaiheita vuoden alusta alkaen. Seuraan herkeämättä rokotus- ja tartuntatilastoja Israelista, missä on edetty pisimmälle rokotuksissa. Israel toimii hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka nopea polku talouksilla voi olla ulos koronakriisistä, jos rokottamisessa onnistutaan. Koronapandemia on kasvattanut nopealla frekvenssillä julkaistavan ja mahdollisimman ajantasaisen datan merkitystä ja käyttöä talouden ennustamisessa. Jo ennen koronaa oli yleistynyt nowcasting-mallien käyttö nykyhetken,

Tiina Helenius Pääekonomisti, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vaasan yliopiston alumni

VOX CORDIS 1/2021

19


Bloomberg Lab tuo taitoja työmarkkinoille Datan ymmärtämiselle ja analyysiosaamiselle on yhä enemmän kysyntää työelämässä. Teksti ja kuva RIIKKA KALMI

20

VOX CORDIS 1/2021


Vaasan yliopiston uusi Bloomberg Lab tarjoaa opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille pääsyn kansainvälisen taloustietopalvelu Bloombergin reaaliaikaisiin markkina- ja taloustietoihin, uutisiin, analyyseihin ja analyysityökaluihin. – Kyseessä on uusi, opetus- ja tutkimuskäyttöön tarkoitettu ympäristö, jossa hyödynnetään Bloombergin tietokantoja, työkaluja ja uutisvirtaa. Monet kansainväliset yliopistot hyödyntävät vastaavia "laboratorioita", kertoo

yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen akateemisen yksikön dekaani Helinä Saarela. Datan ymmärtäminen ja analyysitaidot ovat yhä tärkeämpiä taitoja tulevaisuuden työelämässä. Esimerkiksi tulevaisuuden tutkimusta tekevä Institute for Future listasi viime vuonna raportissaan kyvyn ymmärtää laaja-alaista dataa ja tekoälyä viiden tärkeimmän tulevaisuuden työelämätaidon joukkoon. Bloombergin päätteitä ja palvelua käyttävät rahoitusalan ammattilaiset ympäri maailmaa. Päätteiden käytön osaaminen onkin merkittävä etu, joka voi auttaa opiskelijoita työpaikan saannissa. Bloomberg Labia tullaan käyttämään Vaasan yliopistossa laajasti opetuksessa ja tutkimuksessa. Opiskelijoilla tulee olemaan mahdollisuus käyttää tilaa kurssiaikojen ulkopuolella esimerkiksi harjoitustöiden ja lopputöiden tekemiseen. Koronakevät ei ole vielä mahdollistanut luokan täysimääräistä käyttöä, mutta rahoituksen yliopisto-opettaja John Kihn on ennättänyt pitää opiskelijoilleen jo Fixed Income Analysis and Arbitrages -kurssin harjoituksia Bloombergin päätteitä käyttäen. – Kurssin osallistujamäärä oli pieni, joten tämä sujui hyvin koronarajoituksien sallimissa rajoissa, Kihn kertoo. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa Bloomberg Market Concepts -verkkokurssi maksutta yliopiston Bloomberg Labissa. Kurssilta saatava todistus on sekin valuuttaa työmarkkinoilla ja osoittaa, että opiskelijalla on taito käyttää Bloombergin päätteitä ja hallussaan talouden ja rahoituksen peruskäsitteet. – Bloombergin päätteiden kautta saatavat reaaliaikaiset markkina- ja taloustiedot, analyysit ja uutiset ovat hyödynnettävissä yliopiston kaikilla aloilla – niin kauppatieteissä, tekniikassa, hallintotieteissä kuin viestinnässäkin, arvioi Saarela.

Gradu syntyy Bloombergin uutisvirran avulla Bloomberg Lab sijaitsee yliopiston päärakennus Tervahovissa. Sieltä löydän rahoitusta viidettä vuotta opiskelevan Noora Ketolan. Hän istuu päätteen ääressä ja kerää aineistoa gradutyöhön.

Rahoituksen opiskelija Noora Ketola hyödyntää Bloomberg Labia gradunteossa.

– Tutkin, miten ESG- eli vastuullisuusuutiset vaikuttavat yrityksen osakkeen arvoon pohjoismaisilla markkinoilla Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa ja Norjassa, Ketola kertoo. Lyhenne ESG tulee vastuullisuuden eri muotoja kuvaavista sanoista environ­ mental, social ja governance. – Bloombergissa saa määriteltyä hyvin uutisten hakukriteerit. Voin valita yrityksen nimen, kuten Kone, ja vaikkapa ympäristöuutiset ja esimerkiksi vain negatiiviset uutiset. Saan rajattua aikavälin ja pystyn valitsemaan, mistä lähteistä uutisia haetaan. Ketola työskentelee Aktiassa. Mahdollisuus kerryttää Bloomberg-osaamista jo yliopistossa on hänen mielestään ”tosi hyvä juttu opiskelijoille”. – Siitä voisi mainita cv:ssäkin, että Bloomberg-tietokannan osaaminen on hallussa. Varsinkin, jos ajattelee kansainvälistä uraa, Ketola sanoo.

Uniikkia vetovoimaa Dekaani Helinä Saarela kertoo, että Vaasan yliopisto on vasta toinen Suomessa toimiva yliopisto, jolla on Bloomberg Lab käytössään. – Kyse on erottautumistekijästä, joka auttaa yliopistomme houkuttelevuuden kasvattamisessa, oli kyse sitten uusista opiskelijoista, työntekijöistä kuin mahdollisista yhteistyökumppaneista. Esimerkiksi hiljattain yliopiston kanssa yhteistyösopimuksen tehnyt OP Ryhmä on kertonut olevansa kiinnostunut yhteistyöstä etenkin Bloomberg Labiin liittyen. Saarelan mukaan Bloomberg Lab toimii myös meriittinä akkreditoinnin eli koulutuksen kansainvälisten laatuleimojen saamisessa. – Se nostaa meiltä valmistuvien opiskelijoiden työelämävalmiuksia, tuo käytännön simulointimahdollisuudet osaksi opetusta ja edustaa myös kansainvälisyyttä koko maailmaa koskevalla laajalla tietomäärällään. Uusi oppimisympäristö on myös osa Vaasan yliopiston uutta strategiaa, jossa nousevat esiin digitaalisuus, kansainvälisyys, monitieteisyys, opetuksen kehittäminen ja työelämälähtöisyys.

VOX CORDIS 1/2021

21


Julkishallinto digitalisoituu – miten käy virkavastuun? Päätöksenteon automatisointi ei ole ongelmatonta lainsäädännön näkökulmasta. BLOGI: Ville K arjalainen

22

VOX CORDIS 1/2021


E

lämme aikaa, jossa yhteiskuntaa, myös julkishallintoa, pyritään viemään digitaaliseen muotoon. Digitaalisessa julkishallinnossa tekoälyn ja datan merkitys kasvaa, kun taas inhimillinen vaikutus toimintaan vähenee. Digitalisaatio näkyy julkishallinnossa esimerkiksi lisääntyneen ja suosiotaan kasvattaneen automaattisen päätöksenteon muodossa. Automaattisessa päätöksenteossa, kuten muunkin tyyppisessä julkishallinnon päätöksenteossa, virkavastuu on pystyttävä kohdentamaan asianmukaisesti. Esittelen eräitä ongelmia, joita esimerkiksi laillisuusvalvonnassa sekä lainvalmistelussa on nostettu esiin virkavastuun kohdentumisesta automaattista päätöksentekoa sovellettaessa.

Useat viranomaiset hyödyntävät automaattista päätöksentekoa Automaattinen päätöksenteko on eri muodoissaan käytössä jo usealla viranomaisella. Automaattista päätöksentekoa hyödyntävät viranomaiset listaavat sen eduiksi usein tehokkuuden sekä inhimillisten virheiden vähentymisen. Joskus kuulee myös argumentointia siitä, että automaattinen päätöksenteko edistää yhdenvertaisuutta, koska se on inhimillisistä ennakkoluuloista vapaata. Verohallinto on lausunnossaan jopa todennut, että automaattinen päätöksenteko on erityisesti tietyn tyyppisissä hallintoasioissa välttämätöntä yhteiskunnan ja hallinnon voimavarojen järkevän käytön sekä digitalisaation edistämisen kannalta (VN/3071/2020). Automaattiselle päätöksenteolle on selkeä kysyntä myös esimerkiksi maahanmuuttohallinnossa,

johon on julkisuudessa kohdistettu paljon painetta päätöksenteon nopeuttamiseksi. Näyttääkin siis selvältä, että julkishallinnon päätöksenteon automatisoinnille löytyy kannatusta.

Virkavastuun kohdentuminen riittämätöntä

jopa vaaraksi sille. Tällainen riski voi korostua etenkin silloin, jos automaatio kehittyy enemmän inhimillisestä kontrollista irrallisen tekoälyn varaan. Riski syrjivistä kriteereistä puoltaa osaltaan voimakkaasti asianmukaista määrittelyä automaattisesta päätöksestä vastuussa olevasta tahosta.

Päätöksenteon automatisointi ei kuitenVaasan yliopisto tutkii kaan ole lainsäädännön näkökulmasta virkavastuuta mitenkään ongelmaton, sillä esimerkiksi kysymystä virkavastuun kohdentumiAutomaattisen päätöksenteon soveltasesta ei ole kyetty vielä ratkaisemaan miseen julkishallinnossa liittyy siis vielä kaikkia tyydyttävällä tavalla. ratkaisemattomia kysymyksiä, joista virPerustuslakivaliokunta on pitänyt kavastuun kohdentuminen ei varmaanehdotettuja tapoja kohdentaa virkakaan ole helpoin. vastuu riittämättöminä perustuslain Vaasan yliopistossa on meneillään näkökulmasta (PeVL 62/2018 & PeVL valtioneuvoston (VN TEAS) rahoittama 7/2019). Eduskunnan apulaisoikeusasiahanke nimeltä Virkavastuu julkishallinmies piti ratkaisussaan verohallinnon non muuttuvassa toimintaympäristössä. automaattista päätöksentekomeHankkeessa tutkitaan muun ohella virkanettelyä lainvastaisena, koska se ei vastuun kohdentumista automaattisen perustunut sellaiseen lainsäätelyyn, päätöksenteon yhteydessä. jossa olisi huomioitu muun ohella virkavastuun asianmukainen toteutuminen (EOAK/3379/2018). Argumentti siitä, että automaattinen päätöksenteko edistäisi yhdenvertaisuutta, ei sekään ole ikävä kyllä vedenpitävä. Järjestelmä, jolla automaattisia päätöksiä tehdään, voi edistää yhdenvertaisuutta ainoastaan silloin, jos siihen rakennetut kriteerit eivät ole syrjiviä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on eräässä ratkaisussaan todennut tällaisten syrjivien kriteerien käytön (yvtltk 216/2017). Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaisu tosin koski yksityistä toimijaa, mutta joka tapauksessa se todistaa, ettei automaattinen menettely välttämättä edistä yhdenvertaisuutta, Ville Karjalainen vaan saattaa väärin rakennettuna olla Projektitutkija, julkisoikeuden jatko-opiskelija

Artikkeli on julkaistu Puuvillatehtaan puntari -blogissa, johon kirjoittavat yliopiston julkisoikeuden tutkijat. Lue lisää yliopiston blogeja } blogs.uwasa.fi

VOX CORDIS 1/2018

23


Viisi syytä puulle

Tulevaisuuden asumista määrittelevät muutkin arvot kuin ilmastonmuutoksen torjuminen. Puurakentamisessa yhdistyvät monet niistä. Teksti NADIA PAAVOLA Kuvat RIIKKA KALMI ja TIIA ALKKIOMÄKI

Vaasan ensimmäinen korkea puukerrostalo on noussut Melaniemeen. Kuusikerroksinen talo on koottu puumoduuleista. Rakennuttaja on 15 pohjalaisen kunnan omistama Lakea. 24

VOX CORDIS 1/2021 1/2019


V

aasan yliopisto oli tutkimuksen etulinjassa perustaessaan puurakentamisen liiketoimintaan keskittyvän professuurin vuonna 2016. Viiden vuoden aikana keskustelu kestävästä ja ilmastoviisaasta asumisesta on tullut yhä näkyvämmäksi: muun muassa Marinin hallitus antoi vuonna 2019 selkeät suuntaviivat puurakentamisen lisäämiselle. Esimerkiksi julkiselle rakentamiselle on osoitettu tavoitteet, joiden mukaan puurakentamisen osuus olisi 45 prosenttia vuonna 2025. Yliopiston puurakentamisen liiketoiminnan professori Asta Salmi kertoo, että tavoitteisiin päästään yhdistämällä tieteen, rakennusalan ja päätöksentekijöiden sekä lainsäätäjien voimat. Näin puun mahdollisuuksista saadaan kaikki irti, ja tuotekehityksestä hyötyy myös kuluttaja. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa DECARBON-HOME -konsortiossa tutkitaan ilmastoviisasta asumista. Vaasan yliopiston osahanketta johtava dosentti, yliopistotutkija Henna Syrjälä kiteyttää, että tullakseen tavallisen kansalaisen silmissä houkuttelevaksi kestävään kehitykseen tähtäävien asumisen valintojen täytyy olla helppoja, halpoja ja mahdollisesti myös säädeltyjä. – Hyvä esimerkki kestävästä kuluttamisen käytännöstä on pullojen kierrätys, josta on tullut sosiaalinen normi. Jos joku ei nykyään palauta pulloja kauppaan, häntä pidetään ihan hölmönä. Miksi juuri puurakentamisen tutkimusta sitten kannattaisi pitää silmällä? Koska se voi viedä meitä kohti entistä parempaa asumista monella arvolla mitattuna.

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen Puu sitoo hiiltä, ja puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, kun tarkastellaan rakennuksen koko elinkaarta. Suomi on sitoutunut tavoittelemaan hiilineutraalia yhteiskuntaa, johon muun muassa kuntia kannustetaan myös taloudellisin houkuttimin. Julkiset rakennukset, kuten koulut, päiväkodit ja kirjastot ovatkin oivia puurakentamiskohteita, joista saadaan kokemuksia ja tottumusta puun käyttöön materiaalina. Julkiset rakennushankkeet ovat tärkeitä yhteistyökohteita myös tutkijoille. Yliopisto on mukana esimerkiksi Vaasan kaupungin uudessa Portti Tulevaisuuteen -hankkeessa, joka toimii puurakentamisen ja kierrättämisen koekenttänä. – Kaikkeen puu ei toki sovi. Silloin järkevintä on valita useita ja oikeita materiaaleja käyttötarkoituksen mukaan, Asta Salmi toteaa.

2. Taloudellinen hyöty Ilmastoviisasta rakentamista on lähestytty pitkälti tekniikan alan näkökulmasta. Katsanto avartuu, kun tieteenalat ja toimijat keskustelevat keskenään. Kauppatieteilijät löytävät Suomesta

Gallup MILLAISTA ON TULEVAISUUDEN ILMASTOVIISAS ASUMINEN??

Erno Järvinen Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja

”Puulla on merkittävä rooli ilmastoviisaassa asumisessa. Puurakentaminen kannattaa myös myönteisten terveysvaikutusten takia. Se muun muassa laskee stressitasoa ja nopeuttaa palautumista.   Suomessa on kestävästi hoidetut metsävarat, joiden hyödyntämiseen voidaan vaikuttaa poliittisella päätöksenteolla. Asumisen elinkaarta kannattaa miettiä paitsi pitkäikäisyyden ja muunneltavuuden, myös päästöjen kannalta.”

Johan Ångerman Rakennusarkkitehti

”Isoisäni opetti, miten metsää hoidetaan ja mitä hyvin hoidettu metsä antaa meille. Opin häneltä myös, miten hyvä ja luonnollinen materiaali puu on. Se on kevyttä mutta lujaa, ja sen työstäminen ei vaadi kovin raskaita otteita.   Ymmärrys puun käsittelyyn on kasvanut vuosisatojen aikana. Toivoisin, että perinteet jatkuisivat, ja uusi sukupolvi saisi isoisäni kaltaisia esikuvia puun käytöstä. Jos puu näkyy lasten ja nuorten kasvuympäristössä, sen arvo muistetaan.”

Pia Simons Simons Elementin toimitusjohtaja

”Ilmastonmuutoksen torjuminen on elintärkeää, joten kestävien ratkaisujen on oltava osittain pakollisia. Laki ja säädökset muuttuvat usein kireällä aikataululla, ja on parempi olla etukenossa uudistumisen kanssa. Siksi hiilineutraali rakentaminen on mukana omassa visiossamme vuodelle 2025.   Tuotekehityksemme keskittyy ilmastovaikutuksiin, materiaalien kierrätykseen ja energian talteenottoon. 3D-tulostaminen biohajoavalla puumateriaalilla säästää arvopuuta.”

VOX CORDIS 1/2021

25


Vaasan yliopiston puurakentamisen liiketoiminnan professori Asta Salmen mukaan puurakentaminen on ympäristöteko, varsinkin kun katsotaan rakennuksen koko elinkaarta. Salmen tutkimuspainotteinen professuuri on osa Etelä-Pohjanmaan Epanet-korkeakouluverkostoa.

runsaasti osaamista, joka sopisi vientituotteeksi. – Meillä on materiaaleja ja osaamista, joilla hakea kansainvälistä kysyntää. Rakennusalan toimijoiden kannattaisi yhdistää voimansa laajasti, ei vain puurakentamisen osalta. Ympäristön kannalta kestävää rakentamista kehitetään muuallakin, puurakentamista esimerkiksi Ruotsissa ja Itävallassa, joten tässä pitäisi nyt toimia rohkeasti ja hakea uusille ratkaisuille myös vientimarkkinoita. Yliopistolla on puurakentamishankkeessa useita rahoittajia ja yhteis-

työkumppaneita. Yritykset antavat rakennusalan käytännöistä ja kuluttajakäyttäytymisestä arvokasta tietoa, jota tarvitaan alan liiketoiminnan kehittämiseksi.

3. Käyttömukavuus Rakentamiseen ja asumiseen liittyvät päätökset ovat usein taloudellisesti suuria. Siksi ilmastoviisaan asumisen täytyy olla sekä hinnaltaan kilpailukykyinen että tarjota kuluttajalle sitä, mitä tämä haluaa. – Vastuullista kuluttamista on tutkittu vuosikymmenien ajan ja usein toistuu green gap -ilmiö. Sen mukaan ihmisellä voi olla myönteinen asenne vastuullisuuteen, mutta hän ei toimi tuon asenteensa mukaan. Pelkkä myönteinen asenne ei välttämättä riitä, sanoo Henna Syrjälä. Sen sijaan, jos vastuullisuus tulee kaupan päälle, valinta on helppo. Esimerkiksi ikkunaremontin yhteydessä talon energiatehokkuus paranee, vaikka uudistus olisi tehty ulkonäöllisistä syistä. Samalla tavoin rakennuttajien aloitteesta asennettu digitaalinen talotekniikan ohjausjärjestelmä voi auttaa asukkaita pysymään kärryillä huoltotarpeista ja energiankulutuksesta.

4. Terveellisyys Henna Syrjälä dosentti, yliopistotutkija

26

VOX CORDIS 1/2021

Asumisen terveysvaikutukset ovat muutakin kuin sisäilmaa. Viime vuosina

tutkimuksissa on todettu, että tietyillä puulajeilla on antibakteerisia ominaisuuksia, ja itseä miellyttävässä ympäristössä mieli rauhoittuu. Paraikaa Kuhmossa tutkitaan puukoulun vaikutusta oppilaiden terveyteen ja stressitasoihin käyttämällä mittaukseen muun muassa älysormuksia. Hyvinvointiin vaikuttaa myös omien valintojen toteuttaminen. Jatkuva syyllisyys riittämättömistä ilmastotoimista lisää ahdistusta eikä välttämättä auta tekemään vastuullisia valintoja, jos ne ovat mahdottomia esimerkiksi taloudellisista syistä.

5. Tasa-arvo Kansalaisten asumisvalinnat vaihtelevat alueen ja sosioekonomisen aseman mukaan. Maaseudulla ja lähiöissä on keskimäärin enemmän pienituloisia ja ikääntyneitä kuin kasvukeskuksissa, ja se vaikuttaa myös kuluttajakäyttäytymiseen. – Haluamme olla äänitorvina myös sille kansanosalle, joiden ääntä ei usein kuulla. On mentävä ihmisten koteihin ja kuunneltava kriittisiäkin mielipiteitä, Henna Syrjälä sanoo. Aito dialogi kansalaisten, päättäjien ja rakennusalan toimijoiden välillä madaltaa kynnystä uudistaa totuttuja tapoja. Samalla se auttaa ihmisenkokoisessa tuotekehityksessä.


Opiskelijat oppivat startupien arviointia – palaute hyödyttää myös yrityksiä Start-up valuation & Market Analysis -kurssi on kansainvälisen liiketoiminnan opiskelijoille sukellus stratupien maailmaan. Yliopisto järjestää kurssin vuosittain yhteistyössä EnergySpinin ja Vaasa Entrepreneurship Society VESin kanssa. Opiskelijat arvioivat kurssilla startup-yrityksiä potentiaalisten sijoittajien ja sidosryhmien näkökulmasta. − Kurssi oli hyvin kiinnostava, sillä en tiennyt paljoakaan startupeista aikaisemmin. Sain myös paljon arvokasta tietoa, mistä saa tukea, jos haluaa perustaa oman yrityksen, sanoo yksi opiskelijoista, Johanna Panknin. Panknin kertoo, että hän piti kurssilla erityisesti startupien roustaus-tilaisuudesta. − Se oli mielestäni kurssin kohokohta, hauska tilaisuus osallistua opiskelijana ja hieno oppimiskokemus. Myös opiskelija Thuy Tien Nguyen kertoo roustaus-tilaisuuden antaneen loistavan mahdollisuuden arvioida yrityksiä. − Oli hyödyllistä oppia näkemään asioita sijoittajan näkökulmasta. Keskustelut yritysjohtajien kanssa oikeista projekteista ja innovaatioista energia-alalla olivat hyvin opettavia, Thuy Tien Nguyen korostaa. Kurssille osallistui tänä vuonna yli 60 opiskelijaa. Seitsemännen kerran järjestetty kurssi palkittiin viime vuonna Vaasan yliopiston innovatiivisimpana kurssina. − Kurssi lisää opiskelijoiden tietämystä startupeista ja arvioinnista, mutta myös murroksessa olevasta energia-alasta ja

riskirahoituksesta. Samalla opitaan kriittistä ja analyyttistä ajattelua, proaktiivista lähestymistä, tiimityötä ja esitystaitoja, kurssia alusta asti kehittänyt kansainvälisen markkinoinnin professori Jorma Larimo tiivistää. Opiskelijat arvioivat kaiken kaikkiaan yli 200 energia-alan startup-yritystä, joista he intensiivisen arviointiviikonlopun aikana valitsivat 30 lupaavinta shortlistalle. Kurssivastaava Oskar Śniegowski kertoo arviointiprosessin hyödyttävän myös yrityksiä. − Yritykset saavat palautetta roustaus-tilaisuudessa ja niillä on mahdollisuus harjoitella pitchaus-taitoja ja vastata opiskelijoiden vaikeisiin kysymyksiin turvallisessa ympäristössä. Lisäksi, TOP30-lista tuo niille tietoa kilpailijoista paikallisesti ja kansainvälisesti. − Kurssin aikana opiskelijat tekivät laajaa tutkimustyötä. Arviointi ja shortlistan tekeminen vaati uskomattoman määrän työtä, Śniegowski kehuu. Johanna Panknin kertoo arviointityön olleen etenkin aluksi vaikeaa. − Joskus tulokset olivat yllättäviä. Esimerkiksi startup-yritys, jolla on lupaava teknologia, saattoi saada alemmat pisteet kuin yritys, jossa teknologia ei ole niin erinomaista, mutta kehitysprosessi jo pidemmällä.

Innovointi tarvitsee yhteistyötä 30 lupaavan eurooppalaisen energia-alan startupin lista julkaistiin helmikuussa EnergyVaasa Talk -webinaarissa. Puhujina tapahtumassa olivat yrittäjä Peter Vesterbacka, HR-koordinaattori Tiia-Maria Kinnula Wärtsilästä sekä viestintäasiantuntija Matina Mitsobonou, avainasiakaspäällikkö Marko Kuokkanen ja perustaja Marko J Koski EnergySpinistä. Vaasan yliopistosta tilaisuudessa kurssia ja start-up-listaa esittelivät yhdessä opiskelijoiden kanssa kansainvälisen markkinoinnin professori Jorma Larimo ja kurssivastaava Oskar Śniegowski. Yrittäjä Peter Vesterbacka piti tärkeänä, että innovaatio- ja kehitystyössä tuodaan eri toimijat kuten yritykset, yrityskiihdyttämöt ja yliopistot yhteen. − Vain yhdessä voidaan taklata isoja ongelmia kuten ilmastonmuutosta. Paras tapa ennustaa tulevaisuutta on tehdä se, Vesterbacka korosti. Innovaatio- ja kehitystyössä on pidettävä vauhtia, mutta myös pysähdyttävä joskus suunnittelemaan. − Hyvä ohje on: meillä ei ole kiire, mutta haluamme edetä nopeasti, Vesterbacka sanoi. TOP30-lista lupaavista eurooppalaisista yrityksistä löytyy energyspin.fi -sivun blogeista.

Kurssikoordinaattori Oskar Sniegowski (vas.) sekä opiskelijat Laura Clement, Sabine Exler, Lukas Cramer ja Thomas Jurgielt arviointiviikonlopun esityksessä.

VOX CORDIS 1/2021

27


Visio Vaasan yliopistoa arvostetaan kansainvälisesti menestyvänä ja vaikuttavana tiedeyliopistona.

Menestyksen polkuja rakentamassa Teksti TIINA RAMSILA kuvitus WERKLIG

Vaasan yliopiston tavoitteena on olla kansainvälisesti vaikuttava ja arvostettu tiedeyliopisto. Yliopiston ydin on kauppatieteiden, tekniikan sekä hallinto- ja viestintätieteiden korkeatasoinen osaaminen. Vahva perustutkimus ja monitieteiset tutkimusalustat ratkaisevat suuria globaaleja haasteita ja luovat kestävämpää tulevaisuutta. Yliopisto astui uuteen strategiakauteen tämän vuoden alussa.

Missio Teemme vaikuttavaa tutkimusta ja koulutamme osaajia tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskuntaa varten. Edistämme kilpailukykyä, innovaatioita ja kestävää kehitystä liiketoiminnassa, teknologioissa ja yhteiskunnassa.

28

VOX CORDIS 1/2021


Vaasan yliopisto on suuntautunut vastuulliseen liiketoimintaan ja luo edellytyksiä kestävälle kehitykselle. Yliopisto tuo innovatiivisesti yhteen liiketoiminnan, johtamisen ja teknologioiden osaajat. Seuraavan neljän vuoden aikana yliopistoa kehitetään erityisesti vahvistamalla tutkimusta ja sen vaikuttavuutta, uudistamalla kampusaluetta innovatiivisesti, vahvistamalla yliopiston kansainvälisiä ja kotimaisia verkostoja ja kumppanuuksia sekä edistämällä yliopistoyhteisön hyvinvointia ja osaamista. – Panostamme määrätietoisesti tutkimukseen ja koulutukseen yliopiston profiilialoilla, joita ovat kauppatieteet, tekniikka, hallintotieteet ja viestintätieteet. Tutkimustamme uudistamme vahvistamalla monitieteisiä tutkimusalustojamme, joiden toiminta painottuu energiaan ja kestävään kehitykseen, digitaaliseen talouteen sekä innovaatioihin ja yrittäjyyteen, kertoo rehtori Jari Kuusisto. Keskeisiä kehityskohteita ovat vastuulliseen liiketoimintaan ja viestintään, kestävään kehitykseen sekä uudistuvaan hallintoon liittyvä tutkimus. Yliopisto aikoo vahvistaa tutkimusta myös uusilla nousevilla teemoilla, joita ovat muun muassa älykkäiden energiaverkkojen resilienssi ja kokonaisturvallisuus, kompleksisuustutkimus, data-analytiikka ja sen hyödyntäminen sekä uudistuvan hallinnon kysymykset.

Vetovoimainen ja kestävän kehityksen mukainen kampus Tärkeä osa yliopiston strategiaa on kansainvälisesti vetovoimainen kampus, jota uudistetaan parhaillaan kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. – Tavoitteenamme on rakentaa kampuksestamme ajanmukainen ja hiilineutraali kohtaamispaikka, joka luo erinomaiset edellytykset tutkimukselle, koulutukselle sekä yhteisöllisyydelle ja yhteistyölle, kuvaa Kuusisto. Vaasan yliopisto kouluttaa eri alojen vastuullisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita johtamaan muutosta. Opiskelun ytimessä ovat ajankohtaiset, uusimpaan tutkimustietoon perustu-

Kauppatieteet Hallintotieteet Tekniikka Viestintätieteet

Arvot vat sisällöt, teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen ja opiskelijoiden omaehtoiset projektit. Yliopisto vastaa koulutustarjonnallaan osaamisen tarpeisiin kaikissa ikäryhmissä. – Satsaamme vahvasti koulutuksen laatuun, digitalisaatioon sekä opiskelijoiden hyvinvointiin ja ohjaukseen. Koulutusohjelmiemme laatuleimat ovat osoitus pitkäjänteisestä kehittämisestä ja ne ovat tulleet yhä tärkeämmäksi kriteeriksi valita yliopisto. Kandidaatin tutkintoihin tulevat monialaiset opintomoduulit uudistavat koulutusta ja edistävät työllistymistä.

Polut menestykseen luodaan yhteistyöllä Vaasan yliopiston koulutusta ja tutkimusta vahvistetaan alueellisella ja kansallisella yhteistyöllä sekä kansainvälisellä verkottumisella. Yliopisto tekee tiiviisti yhteistyötä yritysten ja yhteisöjen kanssa.

Rohkeus Yhteisöllisyys Vastuullisuus

– Haluamme, että meitä arvostetaan yhteistyökumppanina niin kansainvälisissä innovaatioekosysteemeissä kuin esimerkiksi alueemme merkittävässä, Pohjois-Euroopan suurimmassa energiaja ympäristötekniikan osaamiskeskittymässä, Kuusisto kertoo. – Pidämme tärkeänä tehtävänämme vaikuttaa energiasektorin uudistamiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Vaasan yliopistoa kehitetään avoimena ja tasavertaisena yhteisönä, joka vetää puoleensa ja johon halutaan kuulua. Tärkein voimavara on hyvinvoiva ja osaava yliopistoyhteisö. – Polkuja menestykseen luomme lahjakkaiden ja työstään innostuneiden työntekijöiden sekä motivoituneiden opiskelijoiden yhteistyöllä. Tarjoamme mahdollisuuden menestyksekkään yliopistouran rakentamiseen kansainvälisessä ja inspiroivassa yhteisössä, Kuusisto sanoo.

Polkuja menestykseen -strategia 2030: } www.uwasa.fi/fi/yliopisto/strategia-ja-arvot

VOX CORDIS 1/2021

29


Vaasan yliopiston varainhankintakampanja on alkanut Teksti ja kuva: TIIA ALKKIOMÄKI

Yliopisto vastaa globaaleihin haasteisiin merkityksellisellä ja vaikuttavalla tutkimuksella sekä kouluttamalla tulevaisuuden osaajia. Vaasan yliopiston varainhankintakampanjan tavoitteena on kerätä 5−7 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta säätiöiltä, yrityksiltä sekä yksityishenkilöiltä valtion vastinrahaohjelmaan. Jokainen lahjoitettu euro enintään 11 miljoonaan euroon saakka voi tuottaa valtion vastinrahaa jopa 2,5 euroa. – Haasteita ei voi ratkoa yksin, joten kutsumme kaikki liittymään kampanjaan luodaksemme kestävämmän tulevaisuuden ja paremman elämän meille sekä tuleville sukupolville, kannustavat kampanjaa luotsaavat innovaatiotoiminnan erityisasiantuntijat Philipp Holtkamp ja Antti Sinisalo.

Yhdessä polkuja menestykseen Varainhankinta tukee Vaasan yliopiston strategian Pathways to success toteutusta. Ajatus on, että menestyksen polkuja pitkin Vaasan yliopisto on ympäristöönsä ja yhteiskuntaan yhdistynyt kansainvälinen tiedeyliopisto sekä korkealaatuinen opetusyksikkö. Vaasan yliopiston koulutuksella ja tutkimuksella on merkitystä globaalien haasteiden ratkaisemisessa, joten yliopistolla on myös merkittävä kansainvälinen vaikuttavuus. – Varainhankintakampanja on rakennettu tukemaan nykyistä strategiaa, jonka kulmakivenä on tavoite olla kansainvälisesti tunnustettu tiedeyliopisto vuoteen 2030 mennessä. Meillä tutkimustrendejä ei vain seurata, vaan niitä myös tehdään, tutkimuksen vararehtori Minna Martikainen kertoo. Lahjoitusvaroilla yliopisto tukee akateemisia yksiköitä, monitieteisiä tutkimusalustoja, uudistuvaa modernia

30

VOX CORDIS 1/2021

ja hiilineutraalia kampusta sekä inno­ vaatio­toimintaa.

Yliopisto on mielenkiintoinen kumppani Toisin kuin aiemmat varainhankintakampanjat, Pathways to success on suunniteltu tiiviiseen vuoropuheluun sidosryhmiensä kanssa. Pelkät lahjoitusmäärät eivät siis sanele varainhankintakampanjan onnistumista. Holtkampin ja Sinisalon mielestä merkittävämpää on pyrkiä rakentamaan pitkäaikaisia kumppanuuksia lahjoittajien kanssa. Kampanjan toimintaa ohjaa ja tukee ulkoinen varainhankintakomitea, joka koostu yritysmaailman sekä julkisen sektorin edustajista. – Ulkoisella varainhankintakomitealla korostetaan sitä, kuinka yliopistollamme on tärkeä vaikutus yhteiskuntaan liike- ja kansantalouden kautta. Haluamme olla vaikuttavia sekä yksityisen että julkisen sektorin suuntaan, Martikainen täsmentää. Varainhankintakomitean puheenjohtajana toimii hallitusammattilainen Anne Berner. Komitean muita jäseniä ovat Microsoft Oy:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen, kansanedustaja ja Vaasan yliopiston kunniatohtori Paula Risikko, EVA:n johtaja ja Vaasan yliopiston alumni Emilia Kullas ja Vaasan yliopiston alumni, yrittäjä ja hallitusjäsen Heidi Jaara. Komitean sisäisiä jäseniä ovat Vaasan yliopiston hallituksen puheenjohtaja Johnny Åkerholm, hallituksen varapuheenjohtaja Anne Korkiakoski sekä rehtori Jari Kuusisto. Yliopiston innovaatiotoiminnan erityisasiantuntija Antti Sinisalo toimii komitean sihteerinä ja esittelijänä.

– Meidän kaikkien etu on, että Vaasan yliopistolla on tulevaisuudessa yhä suurempi pääoma, joka tuottaa käyttövaroja yliopiston vuosibudjettiin. Oma rahoitus lisää akateemista vapautta ja luo mahdollisuuksia uuden kehittämiseen, hallitus­ ammattilainen Anne Korkiakoski kertoo.

Kuka vain voi lahjoittaa Valtion ohjeistuksen mukaisesti 10 000 euroa ja sitä suuremmat lahjoitukset voidaan kohdentaa suoraan koulutusalalle eli kauppatieteellisen, tekniikan tai yhteiskuntatieteellisen koulutuksen hyväksi. Yksityisillä henkilöillä ja yhteisöllä on verovähennysoikeus alkaen 850 euron vuosilahjoituksista. Tällöin tulee täyttää myös lahjakirja, jolla varmistetaan, että lahjoitus käsitellään verovähennyksissä asianmukaisella tavalla. Vaasan yliopisto toimittaa tiedot verovähennyskelpoisista lahjoituksista verottajalle vuosittain. Kaikkien lahjoittajien tiedot liitetään yliopiston sidosryhmärekisteriin. Vaasan yliopisto raportoi vastinrahaan oikeuttavien lahjoitusten tiedot Opetus- ja kulttuuriministeriölle syksyllä 2022. – Varainhankinnassa onnistuminen on meille kaikille tärkeää. Lahjoituksilla mahdollistetaan yhteisten tavoitteiden toteutuminen. Jokainen meistä voi omalla panoksellaan tukea kampanjan onnistumista. Voit lahjoittaa itse sopivaksi katsomasi summan tai levittää sanaa kampanjasta tutuillesi ja sidosryhmillesi, Holtkamp sanoo. Tähän mennessä merkittävimpiä lahjoituksia kampanjaan ovat antaneet Evald ja Hilda Nissin säätiö, Teknologiateollisuus ry sekä OP Ryhmä ja joukko paikallisia osuuspankkeja.


Osallistu kampanjaan: uwasa.fi/varainhankinta

VOX CORDIS 1/2021

31


Kestäviä askeleita huomiseen Tulevaisuuden alueet ja kaupungit luovat hyvinvointia ja ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

M

aapallo lämpenee, ympäristö saastuu ja luonnon monimuotoisuus vähenee. Ihmiskunta on haasteiden edessä, joita on ratkaistava niin globaalisti kuin paikallisestikin. Alueilla, kaupungeilla ja yliopistoilla on tässä oma, hyvin tärkeä roolinsa. Mutta miten tulevaisuuden kestävä alue, kaupunki tai yliopisto oikein syntyy? Päämääränä on vihreä siirtymä, eli muutos kohti hiilineutraaliutta ja kiertotaloutta, jossa uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä vähennetään. On löydettävä älykkäitä ratkaisuja, rakennettava päästötöntä ja vähähiilistä energiantuotantoa, liikkumista ja asumista.

32

VOX CORDIS 1/2021

Teksti RIIKKA KALMI, kuvitus STUDIO ANDREI Tulevaisuuden alueet ja kaupungit tarvitsevat myös sosiaalista kestävyyttä: yhteisöllisyyttä ja eriarvoisuuden kaventamista sekä turvallisuutta, hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Hiljattain sedimenttilämmöstä ja asfalttilämmöstä väitöskirjan tehnyt energiatekniikan yliopisto-opettaja Anne Mäkiranta kannustaisi käyttämään uusiutuvaa lähienergiaa. – Miksi tuoda energiaa esimerkiksi poltettavan jakeen muodossa kaukaa, kun maanalaista lähilämpöä ja paikallisia hukkalämmön lähteitä on tarjolla ja voidaan hyödyntää? Markkinoinnin alalta väitellyt, yliopiston energian ja kestävän kehityksen VEBIC-tutkimusalustalla työskentelevä Petra Berg puolestaan peräänkuuluttaa uudenlaista ajattelua. Sitä tarvittaisiin, jotta kestävän kehityksen mukainen energiamurros oikeasti toteutuisi.

– Ajatusmallimme kulkevat totuttua polkua ja ovat juurtuneet vallitsevaan yhteiskunnalliseen maailmankuvaan, jossa jalansijaa pitävät kilpailun, hierarkian ja jatkuvan talouskasvun uskomukset. Päättäjien, yritysten ja murrosjohtajien on oltava tietoisia, mitkä nämä ajatusvinoumat ja omat sokeat pisteet ovat. Murroksen johtaminen vaatii joustavaa ajattelukykyä, sanoo Berg. Samalla on ymmärrettävä, että kestävän kehityksen toteuttaminen on kompleksinen haaste, johon eri riitä yksinpäättäminen ja -miettiminen. Tarvitaan koko kylä, eli kaupungin ja alueen eri toimijat. Kysyimme yliopistomme tutkijoilta ja asiantuntijoilta kolme erilaista näkökulmaa liittyen kestävään kehitykseen kaupungissa, alueella ja yliopistossa.


Mika Hakosalo

Mona Enell-Nilsson

Tommi Lehtonen

Väitöskirjatutkija, Vaasan kaupungin energiaja ilmastoasiantuntija

VANHEMPI TUTKIJA MARKKINOINTI

Vaasan yliopiston vastuullisuusja eettisyysjohtaja

Kohti kestävämpää tulevaisuutta Pohjanmaalla    

Nyt on aika toimia!

Parempaa elämänlaatua kestävässä kaupungissa Kun kaupunkiin halutaan luoda toimivia kestäviä ratkaisuja, kaupunkilaisten mukaan ottaminen on hyvin olennaista. Yksi keskeisimmistä kestävän kehityksen haasteista kaupungeissa on kestävä liikkuminen. Usein kestävän liikkumisen suunnitelmia tehdään kaupungeissa kaupungin oman suunnitteluorganisaation sisällä, ja suunnitelmat painottuvat pääkäyttäjäryhmän mukaan. Mitä tapahtuu, jos suunnitteluryhmään otetaan mukaan kestävän liikkumisen kannalta muutkin tärkeät tahot ja he saavat ensi töikseen pohtia erilaisia käyttäjiä sekä mahdollisimman tarkkaan yksilöidä, keitä he ovat ja millaisia haasteita heillä on siirtyessään kestävämpään liikkumiseen? Ensinnäkin suunnitteluryhmä huomaa, miten erilaisia eri käyttäjien haasteet ovat ja että yksi ja sama ratkaisu ei toimi kaikille. He huomaavat myös, että eri kaupunkialueilla kestävän liikkumisen ratkaisut ovat hyvin erilaisia. Tämän lisäksi syntyy ymmärrys, että kestävän liikkumisen täytyy täyttää jokin tärkeä henkilökohtainen tarve, eikä pelkästään riitä, että liikkumismuoto on kestävämpi. Kaupunkilaiset voivat myös tuottaa itselleen ja kanssakaupunkilaisille parempaa elämänlaatua jakamalla omasta liikkumisestaan dataa kaupungille. Kun älykäs kaupunki voi reaaliaikaisesti analysoida kaupunkilaisten liikkumisdataa, säätietoja ja muuta liikennedataa, se voi luoda eri tilanteisiin kestävimmät ja sujuvimmat liikkumisratkaisut. Kaupungissa vähenevät päästöt, samalla kuin kaupunkilaiset pääsevät nopeammin liikkumaan paikasta toiseen.

Alueiden ja kuntien roolia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja kestävän kehityksen edistämisessä pidetään hyvin tärkeänä. Täällä Pohjanmaalla strategian suunta on oikea: YK:n kestävän kehityksen tavoitteet eli Agenda 2030 on keskeinen lähtökohta Pohjanmaan uuden maakuntaohjelman valmistelulle, ja Vaasan kaupunki on ”Carbon Neutral Vaasa 202X” -hankkeellaan edistänyt kaupungin ilmastotavoitteita. Vaasan yliopisto on eri hankkeiden, selvitysten ja muun asiantuntijatyön kautta vaikuttanut kestävän kehityksen edistämiseen. On selvää, että yliopiston toimijoiden panosta tarvitaan jatkossakin haastavassa muutosprosessissa kohti kestävämpää tulevaisuutta. Yliopistolla on tärkeä rooli tutkimuksen tuottajana ja tutkitun tiedon välittäjänä sekä innovoinnin sparraajana. Hyvä esimerkki on juuri alkanut EU:n Horisontti 2020 -ohjelman rahoittama hanke RIPEET eli Responsible research and Innovation Policy Experimentations for Energy Transition, jossa Vaasan yliopisto on kumppanina. Hankkeessa Pohjanmaa toimii yhtenä kolmesta eurooppalaisesta pilottialueesta, joille luodaan transition labit, eli yhteiskehittämisympäristöt, joissa testataan ja sovelletaan erilaisia yhteiskehittämisen menetelmiä ja työkaluja energiamurroksen edistämiseksi. Hankkeen lähtökohtana on ajatus siitä, ettei energiamurros ja siirtyminen uusiutuvan energiaan ole ainoastaan valtion ja teollisuuden asia, vaan että osallistamalla voidaan kehittää alueiden energiamurrosta vastuullisesti ottamalla eri toimijoiden näkökulmat huomioon. Yliopisto on mukana myös GRETA-hankkeessa, jossa selvitetään, miten eurooppalaiset alueet voivat toteuttaa vihreän kehityksen tavoitteita älykkään erikoistumisen strategioilla.

Yliopistoilla on tärkeä rooli vastattaessa ilmastokriisiin ja muihin kestävyyshaasteisiin. Yliopistot tuottavat uutta tietoa ja kouluttavat eri alojen asiantuntijoita ja tiedostavia kansalaisia. Vaasan yliopistossa tutkitaan ja kehitetään vastuullisia liiketoiminnan ja julkisen sektorin käytäntöjä. Tutkimuskohteina ovat myös kestävät ja ympäristöä säästävät teknologiset ratkaisut. Opettajat voivat kurssiensa sisällöissä ottaa huomioon kestävän kehityksen näkökulmia niin, että yliopistosta valmistuvilla on tarvittavaa tietoa ja asennetta yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet muodostavat tälle tärkeän taustan. Opettajien kannattaa miettiä, mitkä kestävän kehityksen 17 tavoitteesta ovat omien kurssien kannalta erityisen merkityksellisiä ja miten niitä tavoitteita voi sisällyttää opetukseen ja oppimiseen. Vaasan yliopisto on seudun korkeakoulukonsortion mukana valmistelemassa uutta kansainväliseen levitykseen tarkoitettua kestävän kehityksen MOOC-kurssia ja opintokokonaisuutta. Hanketta rahoittaa Vaasan kaupunki. Vaasan yliopisto on sitoutunut Suomen yliopistojen rehtorineuvoston Unifin teeseihin kestävästä kehityksestä ja vastuullisuudesta. Teesien esittämisestä ei seuraa, että ongelmat vältettäisiin, mutta teesit ilmaisevat tahdon ja suunnan. Vaasan yliopiston kestävän kehityksen työryhmä valmistelee arviota yliopiston hiilijalanjäljestä ja laatii tiekarttaa tuon jäljen pienentämiseksi. Tavoitteena on hiilineutraali Vaasan yliopisto vuoteen 2030 mennessä.

VOX CORDIS 1/2021

33


Kansainvälisten kontaktien solmiminen kannattaa Professori Jorma Larimo on yliopiston kansainvälistymisen pioneeri, jonka kansainvälisen liiketoiminnan tapaamiset keräävät Vaasaan alansa huippututkijoita maailmalta. Teksti MATTI REMES kuva SAMI PULKKINEN

34

VOX CORDIS 1/2021


K

ansainvälisen markkinoinnin professori Jorma Larimo on neljän vuosikymmenen työurallaan nähnyt Vaasan yliopiston nousun maakunnallisesta korkeakoulusta kansainvälisesti arvostetuksi yliopistoksi. Hän on myös itse vaikuttanut vahvasti kehitykseen toimimalla oman tieteenalansa pioneerina Vaasassa ja luomalla kattavan kansainvälisen verkoston. Larimon kiinnostus kansainväliseen liiketoimintaan lähti liikkeelle yritysten toimintatapojen oleellisista muutoksista 1990-luvulla. – Perinteisen viennin sijaan yhä useampi yritys alkoi perustaa ulkomaille myynti- ja tuotannollisia tytäryhtiöitä. Näitä asioita oli silloin tutkittu varsin vähän Suomessa, Larinto perustelee.

Tutkimuskohteena investoinnit ulkomaille Larimon lisensiaattityö ja väitöskirja käsittelivät suomalaisten yritysten tuotannollisia investointeja ulkomailla. Niiden suunnitteluun, johtamiseen ja taloudelliseen menestykseen liittyvät teemat ovat hallinneet sen jälkeenkin hänen tutkijauraansa. Vuodesta 2001 lähtien Larimo on toiminut kansainvälisen markkinoinnin professorina ja monissa muissa tehtävissä yliopistolla, muun muassa kauppatieteiden tiedekunnan dekaanina ja liiketoimintaosaamisen tohtoriohjelman johtajana. – Hyvin moninaisia tehtäviä olen saanut vuosien varrella tehdä. Eräs tärkeimmistä on kansainvälisen liiketoiminnan ja markkinoinnin strategioiden tutkimusryhmän vetäminen. Larimo on ollut myös keskeisesti mukana kansainvälisen liiketoiminnan opintojen käynnistämisessä ja myöhemmin MIB-maisteriohjelman suunnittelussa. Pro gradu -töitä hän on ohjannut noin 400. Väitöskirjatöiden pääohjaajana Larimo on toiminut 23 hankkeessa ja kuudessa valmisteilla olevassa väitös-

tutkimuksessa. Hän on ollut pitkään myös kansainvälisen liiketoiminnan alan valtakunnallisen tohtoriohjelman (FIGSIB) vetäjä.

Yritykset maksaneet kovia oppirahoja Larimon tutkimustyön keskiössä ovat olleet Suomen Akatemian tutkimushankkeet, jotka ovat liittyneet pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten kansainvälistymiseen sekä ulkomaisiin tuotannollisiin yhteisyrityksiin ja yritysostoihin. Nyt meneillään on hanke, jossa selvitetään ulkomaille tehtyjen investointien purkamista ja yritysjärjestelyjä. – Aihe on kiinnostava, sillä globaalisti OECD:n tuoreen tutkimuksen mukaan viidesosa ulkomaisista investoinneista puretaan tai myydään eri syistä viiden vuoden kuluessa aloittamisesta. Larimon mukaan joskus myynnistä saadaan voittoa, mutta useimmin luopuminen johtuu erilaisista ongelmista. Yrityksen tuotteet eivät olekaan menneet kaupaksi odotetulla tavalla uusilla markkinoilla taloussuhdanteen tai odotettua kovemman kilpailun vuoksi. Lisäksi esimerkiksi erilaiset yrityskulttuurit ja puutteellinen infrastruktuuri ovat aiheuttaneet ongelmia odotettua enemmän. Larimo huomauttaa, että myös yritykset ovat maksaneet kovia oppirahoja kansainvälisestä toiminnasta. – Toisaalta olemme nähneet maailmalla myös paljon onnistumisia. Esimerkkeinä Larimo mainitsee hissivalmistaja Koneen ja aikanaan myös Nokian. Myös Vaasan seudulla toimivat Wärtsilä sekä nykyisin Danfossille kuuluva Vacon ovat menestyneet hyvin maailmalla.

Yliopiston osaaminen kannattaa hyödyntää Larimon mukaan kansainvälisillä markkinoilla toiminta asettaa yritysten johdolle entistä kovempia vaateita, jotta nopeasti muuttuviin tilanteisiin pystytään mukautumaan. Hän toivoo, että yliopistolla tehtävä tutkimus auttaa osaltaan yrityksiä tekemään oikeita

päätöksiä ja välttämään pahimmat sudenkuopat. – Kansainvälisessä liiketaloudessa yhteistyötä voisi olla enemmänkin. Yritysten suhteet yliopistoihin painottuvat perinteisesti teknisille aloille, mutta myös liiketaloudellisen osaamisen yhdistäminen yhteisiin hankkeisiin olisi usein paikallaan. Yritysyhteistyöstä Larimolla on hyviä kokemuksia muun muassa muutamasta väitöskirjahankkeesta, joissa tohtorikoulutettavat ovat akateemisen opinnäytteen ohella tehneet yrityksen kanssa sovittuja tilaustöitä.

Huippututkijat kokoontuvat Vaasaan Larimo on ollut usein mukana, kun on neuvoteltu yhteistyösopimuksia muiden yliopistojen kanssa liiketalouden alalla. Tuloksena ovat olleet muun muassa MIB-maisteriohjelman kaksoistutkintosopimukset, joissa opiskelijat suorittavat suuren osan toisesta opintovuodesta yhdessä neljästä kumppaniyliopistosta Euroopassa. – Kaksoistutkinto tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden vahvistaa kansainvälistä osaamista ja saada tutkinnot kahdesta maasta. Hyvistä yhteyksistä maailmalle kertoo sekin, että Larimon aloitteesta 1990-luvulla syntynyt IB-konferenssi kerää joka toinen vuosi Vaasaan kansainvälisen liiketoiminnan huippututkijoita. – Tilaisuus lähti pienestä liikkeelle, mutta verkostojen laajentuessa tapaaminen on koko ajan laajentunut. Konferenssin johtoryhmässä on alansa tunnetuimpia tutkijoita, mikä osaltaan lisää houkuttelevuutta. Tutkimuskonferensseihin osallistuu tavallisesti toista sataa tutkijaa ja tohtoriopiskelijaa eri puolilta maailmaa. Kyse on suurimmasta Pohjoismaissa säännöllisesti järjestettävästä alan tapaamisesta. – Monelle IB-alan tohtoriopiskelijalle tämä on ensimmäinen tilaisuus tavata tunnettuja ulkomaisia nimiä. Näin he saavat pontta lähteä solmimaan kontakteja maailmalle.

VOX CORDIS 1/2021

35


Arpapeliä kryptovaluuttamarkkinoilla Spekulaatio ja arpapelityyppinen (lottery-like) käyttäytyminen voivat selittää kryptovaluuttojen hinnoittelua ja ainakin osaltaan viimeaikojen rakettimaista hinnannousua, ilmenee Vaasan yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Lanseerattuja kryptovaluuttoja on yli 8 000. Toisin kuin osakkeiden kaltaisten perinteisten sijoituskohteiden yhteydessä, tutkimukset ovat osoittaneet, että kryptovaluuttoihin kohdistuviin sijoituksiin liittyy huomattavasti lisääntynyt epävarmuus. Kryptovaluutta Bitcoinin hinta nousi 7 200 Yhdysvaltain dollarista 29 374 Yhdysvaltain dollariin viime vuoden aikana. Se vastaa yli 300 prosentin tuottoa vuodessa. Vaasan yliopiston rahoituksen tutkijatohtori Klaus Grobys ja professori Juha Junttila Jyväskylän yliopistosta ovat tarkastelleet aihetta tutkimuksessaan Journal of International Financial Markets, Institutions and Money -tiedejulkaisussa.

36

VOX CORDIS 1/2021

– Tutkimuksemme osoittaa ensimmäisenä, että arpapelikäyttäytyminen on tärkeä tekijä kryptovaluuttojen hinnoittelussa, sanoo Grobys. Tutkimuksessa tarkasteltiin kahdenkymmenen markkina-arvoltaan suurimman kryptovaluutan MAX-vaikutusta. Sen mukaan edeltävän ajanjakson äärimmäisen suuret tuotot kuvaavat arpapelituloksen tapaista voittomahdollisuutta myös lähitulevaisuudessa. Tutkimuksessa huomattiin, että kryptovaluutoissa MAX-vaikutus oli negatiivinen. Tarkasteluajanjakso oli tammikuusta 2016 joulukuuhun 2019. Vastaavanlainen tulos on löydetty aikaisemmin myös osakemarkkinoiltakin, ja se perustuu portfolioanalyysin periaatteisiin. Tekijät ehdottavat uutta tilastollista menetelmää tuottojakauman riskin laskentaa varten. Siinä käytetään Blocks bootstraps -menetelmää, joka varmistaa, että tuottojakauman ensimmäisen tai toisen momentin sisältämä havaitse-

maton informaatio saadaan talteen ja hyödynnettyä, ja että tuottojakauman kaikki oleellinen informaatio on käytössä sijoitusten allokaatiopäätöstä tehtäessä. Grobysin ja Junttilan mukaan heidän löydöksensä ovat kiinnostavia myös teoreettiselta kannalta, koska niiden perusteella sijoittajien käyttäytymismekanismit, joita havaitaan osakemarkkinoilla, esiintyvät myös digitaalisilla rahoitusmarkkinoilla.

Klaus Grobys, Juha Junttila (2021) Speculation and lottery-like demand in cryptocurrency markets, Journal of International Financial Markets, Institutions and Money, Volume 71, 2021, https://doi.org/10.1016/j.intfin.2021.101289


Kuva: JUSSI PARTANEN

Tomi J. Kallio liiketoiminnan kehittämisen professoriksi Kauppatieteiden ja hallintotieteiden tohtori Tomi J. Kallio on nimitetty liiketoiminnan kehittämisen professoriksi. Määräaikainen, tutkimuspainotteinen tehtävä sijoittuu Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukseen. Kallio aloittaa professorina elokuun alussa. Häntä kiehtoo liiketoiminnan kehittämisessä etenkin organisaatioiden kehittäminen – oli sitten kyse yksityisistä yrityksistä tai julkisorganisaatioista, kuten sairaaloista tai korkeakouluista.

Ainutlaatuinen tutkimusyhteistyö alkoi Pohjanmaan hyvinvointialue ja Vaasan yliopisto ovat aloittaneet viisivuotisen yhteistyön. Pohjanmaalla toteutetaan alueellista sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon uudistusta, jossa palvelut yhdistetään yhteen organisaatioon, Pohjanmaan hyvinvointialueeseen. Palveluiden yhdistäminen ja toiminnan ensimmäiset vuodet tarjoavat ainutlaatuisen tutkimuskohteen yliopistolle. Yliopisto osallistuu hyvinvointialueen toiminnan käynnistämiseen tarjoamalla tutkimukseen pohjautuvaa tietoa valmistelijoiden käyttöön.

Yliopisto terävöitti avoimen tieteen politiikkaansa Yliopisto on uudistanut avoimen tieteen politiikkaansa ja periaatteitaan. Tutkijoilta edellytetään vastedes avointa julkaisemista aina, kun se on mahdollista. Tutkijoita myös kannustetaan tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimeen julkaisemiseen sekä tutkimusmenetelmien avaamiseen.

LEADIS-tiimi palkittiin Vuoden tiedeviestijöinä. Kahdeksanhenkisestä tiimistä kuvassa ovat Ida-Maria Palmu, Liisa Mäkelä ja Heini Pensar. Kuva: RIIKKA KALMI

Etätyötutkimus vuorovaikutteisesti esiin Vaasan yliopiston Vuoden tiedeviestijäksi on valittu henkilöstöjohtamisen professori Liisa Mäkelä ja LEADIS-tiimi. Palkinto myönnettiin kiitoksena tieteen yleistajuistamisesta ja osallistumisesta yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämän lisäksi yliopisto jakoi kunniamaininnan onnistuneesta tiedeviestinnästä rahoituksen tutkijatohtori Klaus Grobysille. Mäkelä ja hänen johtamansa LEADIS-tiimi ovat tehneet tiede- ja tutkimusviestintää etätyöstä ansiokkaasti ja vuorovaikutteisesti. Tutkijat ovat viestineet blogin, verkkosivuston, tutkimusjulkaisujen, sosiaalisen median eri kanavien, perinteisen median kuin vuorovaikutteisten verkkoluentojen ja -tapahtumien kautta. Tiimin laatima sivusto Etätyökompassi kokoaa yhteen tärkeää tietoa etätyön tuloksellisesta johtamisesta. Sivustolla on muun muassa vinkkejä työntekijälle ja työnantajalle jakava etätyötietopankki, tiedeblogi tutkimus-, asiantuntija- ja vieraskynineen, tutkimusraportteja ja tiedeartikkeleja. – Heti etätyötutkimuksemme alusta asti tiedostimme, että keräämämme tietoa tarvitaan työelämässä välittömästi. Ryhdyimme hyvin nopeasti tuottamaan aineistoomme pohjautuvia tietoiskuja ja julkaisemaan niitä blogiteksteinä ja erilaisina raportteina, kertoo Mäkelä. Vuosi 2021 on tutkitun tiedon teemavuosi. Yliopisto haluaa palkinnolla kannustaa tutkijoita viestimään tutkimuksesta ja lisäämään vuorovaikutusta kansalaisten sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän päättäjien kanssa. Tiedeviestintä parantaa ymmärrystä tieteestä ja tieteellisen tiedon käyttöä yhteiskunnassa. } Tutustu: sites.uwasa.fi/etatyokompassi

VOX CORDIS 1/2021

37


Vetyä ja tuulta tulevaisuuden laivoihin Vaasan yliopiston johtama konsortio on saanut 10 miljoonan euron rahoituksen EU:n Horisontti2020-ohjelmasta tutkimushankkeeseen, jolla edistetään vähähiilistä merenkulkua yhdistämällä useita energiatekniikoita ja innovatiivista laivasuunnittelua. CHEK-hankkeessa ovat yliopiston lisäksi mukana World Maritime University, Wärtsilä, Cargill, MSC Cruises, Lloyds Register, Silverstream Technologies, Hasytec, Deltamarin, Climeon ja BAR Technologies. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on asettanut tavoitteeksi puolittaa merenkulun kasvihuonepäästöt vuoteen 2050 mennessä. CHEK-hankkeessa aiotaan vähentää merenkulun päästöjä tuomalla laivoihin vähähiilisiä energiamuotoja ja erilaisia teknologioita kuten vetyä, tuulivoimaa, sähköakkuja, lämmön talteenottoa, ilmavoitelua ja uutta kiinnittymisenestoteknologiaa, sekä kehittämällä tapaa, jolla laivoja suunnitellaan ja ohjataan. Tulokset tullaan testaamaan kahdessa laivassa, eli Cargillin irtolastialuksessa, jossa aiotaan käyttää tuulienergiaa purjetta hyödyntämällä, sekä MSC Cruisesin matkustaja-aluksessa, johon on tulossa hankkeessa suunniteltava vetykäyttöinen laivamoottori. Uusien innovatiivisten tekniikoiden käytön ja niiden yhdistelyn avulla pystytään vähentämään 99 prosenttia laivan

kasvihuonekaasupäästöistä, saamaan jopa 50 prosentin energiasäästö ja vähentämään mustan hiilen päästöjä yli 95 prosenttia. – Mikään nykyinen tai kehittyvä teknologia ei yksin pysty vähentämään meriliikenteen hiilidioksidipäästöjä IMO:n kunnianhimoisten 2050-tavoitteiden mukaisesti. Tulevaisuuden merenkulun onkin yhdistettävä kehittyviä teknologioita symbioottisesti toimivaksi kokonaisuudeksi, sanoo CHEK-hankkeen koordinaattori, tohtori Suvi Karirinne, joka toimii yliopiston energian ja kestävän kehityksen VEBIC-tutkimusalustan johtajana. Uusia teknologioita ei aiota noin vain lisätä laivoihin, vaan hankkeessa aiotaan kehittää myös tulevaisuuden vähähiilisten ja energiatehokkaiden laivojen suunnitteluun soveltuva suunnittelualusta – Future-Proof Vessel (FPV) Design Platform. – Vaasan yliopiston energiatekniikan tutkijat osallistuvat vetykäyttöisen laivamoottorin ja sen polttoainejärjestelmän kehittämiseen. Tarkoituksena on rakentaa täysimittainen vetymoottoriproto-

tyyppi, jota testataan Vaasassa. Kehitettävä polttoainejärjestelmä mahdollistaa vetykäytön myös VEBICin polttomoottorilaboratoriossa. Järjestelmä suunnitellaan niin, että se palvelee tarvittaessa myös polttokennoja ja sallii muidenkin kaasujen käyttämisen, kertoo Vaasan yliopiston energiatekniikan professori Seppo Niemi. Yliopisto osallistuu myös tulevaisuuden vähähiilisen, energiatehokkaan laivan kokonaisuuden suunnitteluun sekä suunnittelumenetelmien ja energiantuotantoteknologioiden kehittämiseen.

Tutkimushanke CHEK – deCarbonizing sHipping by Enabling Key technology symbiosis on real vessels concept designs } Vaasan yliopiston johtama

kolmivuotinen hanke on saanut rahoitusta EU:n Horisontti2020 -ohjelmasta. } Hankkeessa on mukana kaksi yliopistoa sekä varustamoja, luokituslaitos, laivasuunnittelu-, energiateknologia- ja muita pienempiä teknologiayrityksiä. } Hanke lisää yliopiston ja VEBICtutkimusalustan tutkimuksen vaikuttavuutta suuntautumalla vaihtoehtoisten polttoaineiden ja niiden moottorikäytön tutkimukseen.

Tulokset tullaan testaamaan MSC Cruisesin matkustaja-aluksessa sekä Cargillin irtolastialuksessa. Kuva: MSC Cruises.

38

VOX CORDIS 1/2021


Tutkimusavustajat Tuomas Rauta ja Jussi Keskikuru demonstroivat IoT-laitteisiin sopivia energiankeräimiä. Kuva: LAURI KUMPULAINEN

Energiaa IoT-laitteisiin ilman paristoja ja sähköjohtoja? Esineiden internetiin kytketyt laitteet voivat toimia energiaomavaraisesti ympäristöstä kerätyllä energialla. Teksti ja kuvat RIIKKA KALMI Erilaisten IoT-laitteiden (esineiden internet) määrä on voimakkaassa kasvussa. Samalla kasvaa niihin tarvittavien paristojen ja sähköjohtojen määrä. – Elektroniikkalaitteissa käytetään tällä hetkellä noin 30 miljardia nappiparistoa vuosittain. Paristot ja sähköjohdot alkavat olla jo ympäristöongelma ja myös kustannuskysymys, sanoo tutkimusjohtaja Pekka Ruuskanen Vaasan yliopistosta. Ratkaisuna tähän yliopisto onkin kehittämässä ja demonstroimassa energiaomavaraisia elektroniikka- ja IoT-laitteita, jotka toimivat itsenäisesti paikallisesta ympäristöstä saatavalla energialla. – Tätä tekniikkaa sanotaan energianlouhinnaksi tai energian keräykseksi (energy harvesting). Kehitettävillä tekniikoilla laitteet saadaan huoltovapaiksi, käyttövarmuus lisääntyy ja kustannukset pienenevät. Näin saadaan myös uusiutuvaa, puhdasta energiaa elektroniikan käyttövoimaksi, kertovat

Ruuskanen ja sähköenergiatekniikan professori Lauri Kumpulainen. EU-rahoitusta saaneessa hankkeessa mukana ovat myös Vaasan ammattikorkeakoulu VAMK sekä joukko teollisuusyrityksiä. Kumpulaisen ja Ruuskasen mukaan yritykset ovat osoittaneet suurta mielenkiintoa kehitettäviä energiaomavaraisia järjestelmiä kohtaan. Mukana ovat muun muassa ABB, Ensto, Safegrid, TJK Tietolaite, UTU, Vaasan Sähköverkko, Vaisala, Vaspec, Viimatech Digital, Wapice, Wärtsilä sekä Energiateollisuuden Sähkötutkimuspooli, joka edustaa useita energia-alan osapuolia.

Värähtelyä ja lämpötilaeroja sähköenergiaksi Tutkimusavustajat, yliopiston opiskelijat Jussi Keskikuru ja Tuomas Rauta ovat prototyyppien avulla demonstroineet esimerkiksi sähköverkon ennakoivaan kunnossapitoon soveltuvia järjestelmiä ja niiden osia.

– Selvitämme, mitä kaikkea teknologiaa on jo olemassa, emme itse tee kaikkea, kertoo Tuomas Rauta. Kotioloissa tutuin energian keräämisen väline lienee laskimen aurinkokenno. Energiaa voidaankin kerätä muun muassa liikkeestä sähkömagnetismin avulla, auringon valosta, lämpötilaeroista sekä materiaalien muodonmuutoksesta. Rauta esittelee yhtenä esimerkkinä värähtelylaitetta. – Tässä on liikkuva magneettikenttä, joka tuottaa sähkövirran. Jussi Keskikuru näyttää puolestaan voimalinjoille suunniteltua energiakeräintä. – Voimalinjasta muodostuu jännite maahan. Kun kuparilevy viedään maan ja johtimen väliin, muodostuu kapasitiivinen jännite-ero. Sähkö kerätään piirillä ja ladataan akkuihin. Timo Rinne VAMKilta on ollut tässä suurena apuna. Rauta ja Keskikuru kertovat voivansa hyödyntää syntynyttä materiaalia myös omiin lopputöihinsä yliopistolla. Lisäksi hankkeessa on saatu arvokkaita yhteyksiä yrityksiin. – Olemme oppineet paljon aiheesta – laitteista ja tekniikasta – sekä tutkijan urasta ja työstä.

VOX CORDIS 1/2021

39


VÄITÖKSET 

Tulosten mukaan osallistaminen lisää työntekijöiden tyytyväisyyttä, hyödyllisyyden tunnetta ja tuottavuutta, sanoo Federica Polo.

Inhimillinen pääoma tuo kilpailukykyä Investoiminen inhimilliseen pääomaan on välttämätöntä, jotta yritykset voivat vastata liiketoimintaympäristön muutoksiin, sanoo Vaasan yliopistossa väitellyt Federica Polo. Polon tuotantotalouden väitöstutkimus ehdottaa kolmea eri strategiaa inhimillisen pääoman kehittämiseksi organisaatioissa. Nämä ovat oikean osaamisen tunnistaminen, koulutuskulttuurin kehittäminen osaamisen päivittämiseksi ja työntekijöiden osallistaminen heidän työtään koskevaan päätöksentekoon. Inhimillinen pääoma tarkoittaa henkilöiden osaamisesta ja tietämyksestä koostuvaa aineetonta pääomaa.

Tunnista oikeat taidot uusiin tarpeisiin – Kun toiminnan tarpeet muuttuvat nopeasti, organisaatiot tarvitsevat työntekijöitä, jotka ovat paitsi korkeasti koulutettuja myös mukautuvia, ja valmiita oppimaan nopeasti ja kehittymään ammatissaan, sanoo Polo. Hän onkin tutkimuksessaan suunnitellut ja toteuttanut osaamismallin, joka auttaa johtajia muokkaamaan liiketoimintastrategiansa tulevaisuuden tiedoiksi, taidoiksi ja kyvykkyyksiksi, joita tulevaisuuden työntekijällä ja tulevaisuuden johtajalla pitäisi olla hallussaan pystyäkseen toimimaan menestyksekkäästi.

40

VOX CORDIS 1/2021

Anna työntekijöille mahdollisuus päivittää osaamista Organisaatioiden olisi lisäksi kehitettävä sellainen koulutuskulttuuri, joka suosii muutosprosessia ja uuden osaamisen kehittämistä, jotta ne vastaisivat liiketoiminnan tavoitteita. Polon tutkimuksen mukaan investoinnit koulutukseen ja oppimiseen ovat välttämättömiä yksittäisten taitojen ja strategisten tavoitteiden yhteensovittamiseksi. Tulokset myös osoittavat, että samassa organisaatiossa voi olla erilainen käsitys koulutuksesta vastaajien osaston, yksikön tai roolin mukaan. Organisaatiot, joissa johdolla ja työntekijöillä on samanlainen koulutuskulttuuri, sopeutuvat helposti muutoksiin.

Osallista työntekijät päätöksentekoon Työntekijöiden muutosvastarinta organisaatiomuutoksessa voi haitata työtyytyväisyyttä ja suorituskykyä. Polo analysoi tutkimuksessa osallistavaa ergonomista interventiota tuotantolinjan uudistamisen yhteydessä monikansallisessa yrityksessä. Hänen tutkimuksensa tarjoaa yritysjohdolle selkeää näyttöä siitä, että osallistaminen lisää työntekijöiden työtyytyväisyyttä, hyödyllisyyden tunnetta sekä tuottavuutta. Polon väitöskirja on kokoelma tapaustutkimuksia, joissa hän pyrki yhdessä yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden kanssa selvittämään, miten henkilöstökäytäntöjä voidaan kehittää inhimillisen pääoman lisäämiseksi.

Federica Polo

13.1. Tuotantotalous Valorizing Human Capital for dynamic organizations through the triad of training-competency models-participation Vastaväittäjä: Professori Jorge Filipe da Silva Gomez, Universidade de Lisboa Kustos: Professori Jussi Kantola


Johtajuuteen kasvamisen tarinalla on kulttuuriset juuret – löytyvät suomalaisjohtajien puheista sekä Väinö Linnan merkkiteoksista

krista anttila

Merenpohjasedimentti ja asfalttialueet ovat varteenotettavia lämpöenergian lähteitä

anne mäkiranta

1.6. Johtaminen Leader Development as a Cultural and Narrative Phenomenon

18.12. Energiatekniikka Renewable thermal energy sources : sediment and asphalt energy applications in an urban northern environment

Mahdollistavassa maaseutuhallinnossa byrokratia palvelee yrittäjiä – ei orjuuta toimijoita

Miten menestyä digimurroksessa? – yhdistä ekosysteemit ja älykäs erikoistuminen

21.5. Aluetiede Kohti mahdollistavaa maaseutuhallintoa. Yrittäjyyden edistäminen Euroopan unionin maaseutupolitiikassa

9.12. Tuotantotalous Ecosystem-based development in the transition of fourth industrial revolution

päivi kujala

On aika luoda sopimuksia, joita kaikki käyttäjät ymmärtävät

milva finnegan

18.5. Talousoikeus User-centered design: A key to contract simplification

heikki ruohomaa

Kansainvälisen IAS 19 Työsuhdeetuudet -standardin uudistus lisäsi ja poisti harkinnanvaraisuutta – näkyi tiedottamisen tasossa ja osinkojen maksussa

zishan lin

7.12. Laskentatoimi Research on discretion in accounting: Evidence from the adoption of IAS 19R

Suomen energiamurroskeskustelua hallitsevat jatkuvasta talouskasvusta kumpuavat myytit

Yrittäjämäinen brändäys voi hyödyttää kansainvälistyvää pk-yritystä

petra berg

23.4. Markkinointi Power of Myths in Energy Transition: Unveiling Timeless Mythologies in Finnish Energy Agora

Koneoppiminen voi auttaa kielisyövän hoidon suunnittelussa

samuel yaw kusi

25.11. Kansainvälinen markkinointi Decision-making Logic in International Entrepreneurial Branding

Opiskeluaikaiset yrittäjyysunelmat eivät kuole vuosienkaan myötä

rasheed alabi

sanna joensuu-salo

15.4. Tietoliikennetekniikka Machine learning for personalized prognostication of tongue cancer

17.11. Johtaminen Entrepreneurial intention, behavior and entrepreneurship education. A longitudinal approach

Yleistetyt Schur-funktiot ja passiiviset systeemit

lassi lilleberg

9.4. Matematiikka Generalized Schur functions and passive discrete-time realizations

Avoin yliopisto

Mahdollisuus oppia uutta

Voit opiskella Verkossa Iltaisin ja viikonloppuisin Halutessasi myös tutkintotavoitteisesti

Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää! avoinyo@uwasa.fi opiskelijapalvelut: 029 449 8004 opintoneuvonta, Vaasan seutu: 029 449 8457 opintoneuvonta, muut paikkakunnat: 029 449 8456

VOX CORDIS 1/2021

41


WELL DONE 

Vaasan yliopisto on myöntänyt dosentin arvot KTT Kyösti Pennaselle erikoisalana teknologiat kulutuksen muutosvoimana ja professori Bonnie Buchananille erikoisalana rahoitus.

Vaasan yliopiston markkinoinnin tutkijatohtori Samuel Piha on saanut kuluttajatutkimuksen dosentin arvon Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta. Lisäksi johtamisen yliopistolehtori Maria Järlström on saanut dosentin arvon Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta alana vastuullinen henkilöstöjohtaminen, strateginen henkilöstöjohtaminen ja urajohtaminen.

Tommi Lehtonen on nimitetty vastuullisuusja eettisyysjohtajan tehtävään Vaasan yliopistossa. Hänen tehtävänään on edistää ja koordinoida kestävään kehitykseen ja sosiaaliseen vastuuseen liittyviä toimia sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. Lisäksi Lehtonen tekee myös tutkimusta aiheesta.

Vaasan yliopiston rahoituksen maisteriohjelmasta valmistuneen Juuso Marttisen pro gradu -työ palkittiin kunniamaininnalla FVCA - Pääomasijoittajat ry:n järjestämässä gradukilpailussa.

Yliopiston laskentatoimen professori Teija Laitinen ja julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylä kutsuttiin jäseniksi Valtiontalouden tarkastusviraston tieteelliseen neuvostoon. Professori Laitinen nimitettiin myös Professoriliiton hallitukseen.

Vaasan yliopiston markkinoinnin opiskelijat Herman Jungell, Ilona Keski-Nikkola ja Marianna Saarialho ovat voittaneet kansainvälisen tilastojulistekilpailun Suomen finaalin. Aiheena heidän julisteessaan olivat teknologia- ja ympäristöasenteet.

Nnamdi Ogujin, Richard Owusun ja Jorma Larimon Baltic Journal of Managementissa ilmestynyt artikkeli on saanut Emerald Literati Awards -kunniamaininnan. Lisäksi Larimon yhdessä Mia Hsiao-Wen Hon ja Perves Ghaurin kanssa Asia Pacific Journal of Managementiin kirjoittama artikkeli on saanut Mike Peng Best Paper Award -palkinnon.

Journal of Business Research -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan Vaasan yliopisto on tuotteita valmistavien yritysten palvelullistumisen tutkimuksessa maailman huippua mitattuna julkaisujen määrällä ja viittauksilla. Yliopiston strategiaprofessori Marko Kohtamäki ja vieraileva professori Vinit Parida sijoittuvat kärkisijoille hiukan mittarista riippuen, samoin kuin Vaasan yliopiston palvelullistumistutkimus kokonaisuudessaan.

42

VOX CORDIS 1/2021


Uuden tuojat 

Akateeminen yrittäjä auttaa kansainvälistymään Teksti TIINA RANTAKOSKI kuva MIKKO KÄKELÄ Martin Meyer aloittaa kesällä Vaasan yliopiston kansainvälisistä suhteista vastaavana vararehtorina ja InnoLabin johtajana. Meyer kertoo innostuneensa yliopiston kunnianhimoisista tavoitteista tulla entistä kansainvälisemmäksi. − Yliopisto on edistynyt huomattavasti viime vuosina, se on pääsemässä tärkeisiin ranking-listoihin ja etenee akkreditointien kanssa. Pidän ensisijaisen tärkeänä olla yhteydessä kaikkiin sisäisiin ja ulkoisiin sidosryhmiin siitä, miten kansainvälistyminen voidaan saavuttaa parhaiten koordinoidusti ja yhteistyössä, Meyer linjaa. Meyerin tehtäviin kuuluu yliopiston kansainvälisten suhteiden, rahoituksen ja verkostoitumisen vahvistaminen. Työ on yhteistyön luomista eri tiedeyhteisöjen tutkijoiden, luennoitsijoiden ja vaihto-opiskelijoiden parissa. Myös InnoLab-tutkimusalustan johtajana hän aikoo panostaa kansainvälistymiseen. − Seuraava askel on sijoittaa InnoLab kansainväliselle kartalle. Uskon ryhmätyöhön, joten odotan innokkaasti tämän kehittämistä yhdessä tiimin ja sidosryhmiemme kanssa. Vaasan yliopisto oli tullut Meyerille tutuksi jo aikaisemmista tutkimushankkeista. Hän on myös toiminut yliopistossa osa-aikaisena professorina. Meyer tulee työskentelemään pääasiassa yliopiston Helsingin toimipisteessä, mutta pitää tärkeänä läsnäoloa Vaasassa. − On tärkeää tavata henkilökunta, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät henkilökohtaisesti, kun se on taas mahdollista.

Liiketoiminnan ja tekniikan yhdistäminen tuo innovaatioita Martin Meyer siirtyy Vaasan yliopistoon skotlantilaisen Aberdeenin yliopiston kauppakorkeakoulun dekaanin tehtävästä. Meyerillä on kokemusta useista johto- ja tutkimustehtävistä Iso-Britanniassa ja eri puolilla Eurooppaa. Dekaanina Meyer kertoo auttaneensa akateemista yksikköä kasvamaan niin kooltaan kuin arvoltaan. Hän on kehittänyt kansainvälisiä kumppanuuksia, puolustanut monimuotoisuutta, rekrytoinut vahvoja tutkijoita ja luonut houkuttelevaa ympäristöä henkilökunnalle ja opiskelijalle. − Pidän itseäni akateemisena yrittäjänä, joka työskentelee yliopistossa auttaakseen henkilökuntaa ja opiskelijoita saavuttamaan potentiaalinsa. Meyer on opiskellut liiketoimintaa, taloustiedettä ja sosiologiaa Dortmundin yliopistossa Saksassa ja Uppsalan yliopistossa Ruotsissa. Hän on väitellyt tieteen- ja teknologiantutkimuksesta Sussexin yliopiston tiedepolitiikan tutkimusyksikössä (SPRU:ssa), joka on

maailman johtava innovaatiopolitiikan ja hallinnon tutkimuskeskus. Meyer on tunnettu työstään tieteen, teknologian ja innovoinnin hyväksi sekä yliopiston, teollisuuden ja hallinnon välisten suhteiden Triple Helix -mallin parissa. Viime aikoina hänen työnsä on keskittynyt innovaatiovälittäjiin, globaaleihin innovointiympäristöihin ja monitieteisen tutkimuksen vaikutukseen. Meyer on mukana myös akateemista yrittäjyyttä koskevassa tutkimustyössä. − Olen kiinnostunut siitä, miten akateeminen tutkimus voi vaikuttaa yhteiskuntaan ja miten arvioida tutkimuksen vaikutuksia. Tällä hetkellä tarkastelemme tieteidenvälisen tutkimuksen vaikutuksia. Olemme havainneet, että tietyt tieteenalojen väliset työskentelytavat aiheuttavat todennäköisemmin yhteiskunnallisia vaikutuksia, kun taas toiset tuovat todennäköisemmin taloudellista hyötyä. Meyeriä innostaa etenkin liiketoiminnan ja tekniikan yhdistäminen innovaatioiden luomiseksi. − Uskon, että Vaasan yliopistolla on tässä sanottavaa ja paljon mahdollisuuksia jatkokehitykseen.

Nimi Martin Meyer Syntynyt 1973, Dortmund, Germany Koulutus Filosofian tohtori, Sussexin yliopisto Ura Aberdeenin yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani, Kentin yliopisto (2013−19), Sussexin yliopisto (2003−2013). Aikaisemmat tehtävät: Teknillinen korkeakoulu, Katholieke Universiteit Leuven, Linköpingin yliopisto ja Suomen Yrittäjäopisto. Perhe Vaimo Harrastukset Lukeminen, ruoka, kävely. Yllättävää Tein vaimoni kanssa kerran lehden persoonallisuustestin: “Mikä alue Suomessa on henkinen kotisi?” Minulle tuli vastaus: Etelä-Pohjanmaa. Ei olisi pitänyt olla yllättynyt!.

VOX CORDIS 1/2021

43


kuuluu pedagogeja, IT-asiantuntijoita, opiskelun ja opetuksen tuen asiantuntijoita sekä digimentoreina toimivia opettajia. Henkilökunnalle järjestetään lyhytkursseja, tuki- ja ohjaustoimintaa sekä tarjotaan studiotilat opetusvideoiden tekemiseen. Vuorovaikutus on aktiivista yliopiston sisäisessä etäopetuksen tuen verkkoyhteisössä Teams-viestintäalustalla, jossa apua saa digi- ja pedagogiikka-asiantuntijoiden lisäksi myös opettajakollegoilta.

Vuorovaikutuksen varmistaminen verkko-opetuksessa tärkeää

Digitaalisen opetuksen valmentaja Sanna Eronen ja yliopisto-opettaja Päivi Borisov

Verkko-opetus haastaa ja innostaa Teksti ja kuva SOFIA NIEMELÄ Verkossa opiskeltava kurssi vaatii yliopiston opettajalta tarkkaa pohtimista ja valmistelua, pelkkä kampuskurssin kopiointi ei riitä. On tärkeää miettiä, miten vuorovaikutus opiskelijoiden sekä opettajan ja opiskelijoiden kesken saadaan onnistumaan. – Kampukselle suunniteltua kurssia voi harvoin viedä sellaisenaan verkkoon, vaan se vaatii muokkausta. On esimerkiksi mietittävä, miten opiskelijoiden osaamistavoitteiden saavuttamista mitataan ja miten opiskelijoita aktivoidaan kurssin aikana, kertoo digitaalisen opetuksen valmentaja Sanna Eronen. Verkko-opetusta voi toteuttaa monella tavalla. On non-stop-kursseja, joita voi suorittaa omaan tahtiin tai reaaliaikaisia verkko-opintoja, jolloin luennolle osallistutaan esimerkiksi Zoom-alustan kautta tiettynä ajankoh-

44

VOX CORDIS 1/2021

tana. Monimuoto-opetuksessa taas poimitaan parhaat palat etä- ja lähiopetuksesta. Monille opettajille poikkeusaika on osoittanut verkko-opetuksen mielekkyyden. – Osa opettajista on huomannut etäopetuksen olevan toimivaa ja aikoo jatkaa verkossa opettamista myös poikkeusajan jälkeenkin, kertoo Eronen. Tulevaisuudessa on pohdittava, millaista kampusopetus tulee olemaan ja miten sitä yhdistetään verkko-opiskeluun. Uudet tavat opiskella on otettava huomioon myös kampuksen kehittämisessä ja tilojen suunnittelussa. – Syitä kampuksella opiskeluun ovat esimerkiksi opiskelijoiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyyden lisääminen, pohtii Eronen. Vaasan yliopistossa opettajien digiopetuksen apuna toimii digitaalisen opetuksen tuen ja kehittämisen tiimi. Tiimiin

Avoimen yliopiston markkinoinnin yliopisto-opettaja Päivi Borisov pitää verkko-opinnoissa tärkeänä, että vuorovaikutus sekä opiskelijoiden että opiskelijoiden ja opettajan välillä toteutuu. – Opettajan on hyvä näkyä opiskelijoille koko kurssin ajan, keinoina esimerkiksi videot, viestit ja palautteet. Kun opettaja tulee tutuksi, on opiskelijan myös helpompaa ottaa yhteyttä. Verkko-opinnoissa Borisov käyttää monipuolisesti erilaisia oppimismateriaaleja ja -sisältöjä, kuten liveluentoja, videoita, keskusteluita, kirjallisia tehtäviä, raportteja, kokeita ja lukupiirityyppisiä tehtäviä. Monipuolisilla oppimismateriaaleilla huomioidaan myös erilaisia oppijoita. Opintojaksot on yleensä pilkottu pienempiin osiin, jotta opiskelu olisi rytmitettyä ja kurssin aiheeseen voisi perehtyä ja oppia pieni pala kerrallaan. – Kurssin alussa on tärkeää tuoda esille, mitä opiskelijalta vaaditaan kurssin aikana, ja alkuun kannattaa muutenkin satsata, jotta kurssi saadaan hyvin käyntiin. On myös tärkeää antaa palautetta ja kannustaa opiskelijoita kurssin edetessä.

Täydennyskoulutusta verkko-opintoina Vaasan yliopiston Executive Education tarjoaa jatkossa lähikoulutusten lisäksi kokonaan verkossa toteutettavia koulutuksia. Keväällä käyttöön otettu uusi Teachable-alusta toimii sekä oppimisympäristönä että verkkokauppana. Alustalla on nyt julkaistu digitaaliseen markkinointiin ja esimiestyöhön liittyviä verkkokoulutuksia. Tarjonta laajenee syksyn aikana. Tutustu verkko­ koulutuksiin: uwasa.teachable.com.


Rebekah Rousi, Helka Kalliomäki, Jack Tillotson, Ville Tuomi, Khuram Shahzad ja Johanna Hautala.

Urapolulla kohti professuuria Teksti: RIIKKA KALMI Yliopisto on vahvistanut tieteellistä tutkimustaan palkkaamalla uusia lahjakkaita tutkijoita Tenure track -tehtäviin. Tenure track on tutkijoiden vakinaistamispolku, jota pitkin on mahdollista edetä säännöllisten arvioiden kautta suoraan professoriksi. – Minua kiinnostaa erityisesti tutkia, mitä tapahtuu, kun tietoyhteiskunta astuu tekoälyn ajalle, sanoo huhtikuussa uutena aluekehityksen ja innovaatiopolitiikan apulaisprofessorina aloittanut Johanna Hautala. Hautalan mukaan yhä useammassa yrityksessä, julkishallinnossa ja yliopistoissa hyödynnetään itsenäisesti oppivaa tekoälyä. Tämä tarkoittaa, että ihmiset jalostavat tietoa ja ovat luovia

yhdessä tekoälyn kanssa, jota voidaan pitää uudenlaisena oppivana toimijana näissä prosesseissa. Hautala tulee Vaasan yliopistoon Turun yliopistosta, kuten myös viime syksynä innovaatiopolitiikan apulaisprofessorina aloittanut Helka Kalliomäki.

Tuotantotaloutta voi soveltaa kaikkialla Tuotantotalouden, erityisesti älykkään ja innovatiivisen tuotannon apulaisprofessoriksi on puolestaan nimitetty Ville Tuomi. Hän on väitellyt kauppatieteiden tohtoriksi Vaasan yliopistossa ja toiminut yliopistossa koulutuspäällikkönä ja tuotantotalouden yliopistonlehtorina.

– Tuotantotaloudessa hienoin asia on, että sitä voi soveltaa kaikkialla. Tuotanto voi olla niin palveluiden, tavaroiden kuin tiedonkin tuotantoa. Olen itse omassa tutkimuksessani painottanut etenkin tuotekehitykseen liittyviä teemoja, kertoo Tuomi. Lisäksi kauppatieteiden tohtori Jouni Juntunen on aloittamassa innovaatiojohtamisen apulaisprofessorina tuotantotalouden oppiaineessa. Tuotantotalouden tutkijatohtoriksi on valittu kauppatieteiden tohtori Khuram Shahzad. Hänen erikoisalansa on uuden sukupolven digitaalinen innovaatiojohtaminen. Shahzad on kotoisin Pakistanista ja väitellyt Vaasan yliopistossa. – Uuden sukupolven innovaatiojohtamisessa on kyse digitalisaation tuomista mahdollisuuksista ja uusien näkökulmien kehittämisestä ja tuomisesta innovaatiojohtamiseen, sanoo Shahzad. Rebekah Rousi on puolestaan uusi viestinnän ja digitaalisen talouden apulaisprofessori. Hän on taustaltaan kognitiotieteilijä Jyväskylän yliopistosta. Australialaissyntyinen Rousi on erikoistunut etenkin käyttäjätutkimukseen ja ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen. Yhdysvalloista kotoisin oleva Jack Tillotson aloittaa elokuussa kuluttaja- ja käyttäjäinnovaatioiden tutkijatohtorina. Hän aikoo Tenure track -tutkijana perehtyä muun muassa siihen, miten erilaiset teknologiat vaikuttavat kuluttajan valintoihin sekä ohjaavat ruoan kulutusta ja tuotantoa entistä vastuullisempaan suuntaan. Tenure track -tutkijat on palkattu yliopiston akateemisiin yksiköihin. Heidän tehtävänsä kytkeytyvät myös yliopiston uusiin tutkimusalustoihin: Hautalan, Kalliomäen, Juntusen, Shahzadin ja Tillotsonin InnoLab-alustaan sekä Rousin ja Tuomen Digital Economy -tutkimusalustaan.

Alumni – päivitä tietosi ja rekisteröidy! uwasa.fi/liityalumniksi

Tule mentoriksi – Tutustu yliopiston jatkuvan oppimisen keskuksen laajaan valikoimaan – Osallistu varainhankintaan uwasa.fi/alumnit

VOX CORDIS 1/2021

45


Minun kampukseni

eemaisla

yellow_antti

ellireetta

gezenzel

annika_ylonen_pihlajalinna

tritonialib

univaasa_aluetiede

ffloraanna

sihannele

Kaunis kampuksemme inspiroi kuvaajia joka päivä Millaisena yliopistomme näyttäytyy sinulle? Muodostuuko se ihmisistä, tarinoista vai kiinnittyykö huomiosi johonkin yksityiskohtaan? Jaa kokemuksesi! Ota kuva yliopiston arjesta kampuksella ja julkaise se Instagramissa käyttäen #uwasa-tunnusta.

46

VOX CORDIS 1/2021


47


Become an

HAE 18.3.-1.4.2020 #univaasa #agentsofchange

Profile for University of Vaasa

Vox cordis 1/2021  

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded