Pointti 3/2014

Pointti Pohjois-Hämeen Puhelimen asiakaslehti 3/2014

Keula kohti

Kesää s.6

TellyBean - uusi VIDEOPUHELUPALVELU s.17

Kesäliite:

Lähiseudun helmiä s.11

Tänään myymälässä

Essi Pulkkinen, Virrat mikä asia tekee sinulle joulun?

Joululahjat ja se kun perhe on koolla.

Siiri Sarvana, Ruovesi mikä asia tekee sinulle joulun?

Tunnelma, yhdessäolo ja lumen tulo.

Terttu Leponiemi, Mänttä mikä asia tekee sinulle joulun?

Kun lapset ja lapsenlapset tulevat kotiin jouluksi.

mikä joulussa on parasta?

Lepohetki.

mikä joulussa on parasta?

Joulun odotus.

mikä joulussa on parasta?

Hyvä ruoka ja hyvä mieli.

mikä on jouluherkkusi Kinkku.

mikä on jouluherkkusi Suklaakonvehdit.

mikä on jouluherkkusi Porkkanalaatikko.

Menot.

Myymälöissä tapahtuu.

4

Huomio paloturvallisuuteen joulunaikaan

5

Minun jouluni

10

PHPOY Pointti ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Julkaisija Pohjois-Hämeen Puhelin Oy, Honkalantie 1, 34600 Ruovesi, p. 03 486 4300, www.phpoy.fi Palautteet asiakaspalvelu@phpoy.fi Päätoimittaja Juha Ahoniemi, PHPOY Toimituspäällikkö Jari Liski, PHPOY Toimitussihteeri Eriikka Kaitala, PHPOY Toimitus Juha-Matti Wilska, Mainostoimisto Uniikki Oy Ulkoasu Henna Wilska, Mainostoimisto Uniikki Oy Painopaikka Keuruun Laatupaino Oy ISSN 2342-4516 (painettu) ISSN 2342-4524 (verkkojulkaisu)

sisällys

2 Tänään myymälässä 3 Pääkirjoitus 4 Uutiset 5 Aika näyttää hyvältä 6 Huomio paloturvallisuuteen joulunaikaan 8 Kuuletko rinteiden kutsun

10

Minun jouluni PHPOY:n työntekijät kertovat omasta joulun vietostaan.

12 Ristikko 13 Joulun herkullisimmat reseptit:

Eggnog ja Rocky Road 14 Yritysesittely

Historiallinen ja lumoava Mäntän Klubi.

Joulun valot syttyvät jälleen Näkyykö paikallisuus ylä-pirkanmaalaisten joulunvietossa? Ostetaanko lahjat ja joulupöydän herkut mahdollisuuksien mukaan paikallisilta yrityksiltä ja tuottajilta? En tiedä vastausta, mutta toivon, että mahdollisimman monen kohdalla tämä toteutuu. Luulen myös, että jos aiheesta tehtäisiin gallup, moni ilmoittaisi haluavansa hankkia joulun tykötarpeet mahdollisimman läheltä.

Päätös on tietysti jokaisen henkilökohtainen valinta, mutta kehotan jokaista tämän pääkirjoituksen lukijaa ainakin punnitsemaan paikallisia vaihtoehtoja tämän joulun suunnitteluja tehdessä. Käyttämällä paikallisia palveluita tuemme paikallista yrittäjyyttä ja pidämme samalla huolen oman lähiseutumme elinvoimaisuudesta. Ja monesti, vaikka sen tämän joulun hittilahjan saisi sadan kilometrin päästä muutaman euron halvemmalla, ei matka ja ruuhkaisten ostoskeskusten stressaava ilmapiiri lopulta maksa vaivaa. Joka jouluhan meitä kehotetaan ottamaan rennommin ja välttämään joulustressi. Mitä jos tänä jouluna oikeasti yrittäisimme? Tämä meidän kiireinen maailmamme ei tule pysähtymään, vaan meidän on jokaisen itse pysähdyttävä haistamaan glögin tuoksu.

Mutta eihän joulu tietenkään ole pelkkää ostamista ja suunnittelua. Siksi haluammekin tuoda oman kauhamme paikalliseen puurokattilaan ja auttaa tekemään lähiseudun joulusta valoisampi. Olemmekin jo muutaman vuoden ajan sytyttäneet Ruoveden toimipisteessä sijaitsevaan 60 metriä korkeaan mastoon valot muuttaen sen näin ”joulukuuseksi”, joka näkyy satojen metrien päähän tuoden valoa, lämpöä ja ripauksen joulun taikaa asiakkaidemme iloksi.

Tämä joulu ei ole poikkeus ja tänä vuonna valojen sytytyksestä tehdään jouluinen tapahtuma. Luvassa on ohjelmaa koko perheelle, kuten kuusen koristelua, joululauluja, tarjouksia sekä tietysti ihka elävä joulupukki.

Rauhallista joulun aikaa Pointti-lehden lukijoille ja toivottavasti tapaamme maston alla, kun valot syttyvät.

Juha Ahoniemi toimitusjohtaja, PHPOY

3

Uutiset Myymälöissä tapahtuu

PHPOY:n maston valot syttyvät 21.11.

– joulupukki saapuu valvomaan sytytystä

Ensi kesän uudet kuitualueet selvillä Talven tultua vanhat kuituhankkeet on saatu päätökseen ja katse on suunnattu kohti ensi kevättä ja kesää. Ensi vuoden puolella suunnitteilla on korvausrakentamishanke yhteistyössä sähköyhtiön kanssa Vilppulan keskustan alueella. Mäntässä on jo nyt ennakkomyynnissä Tammikankaan/Tammirannan sekä Vuorenalustan alueet. Valokuituverkon rakentaminen ennakkomyyntialueilla etenee rakentamisvaiheeseen, mikäli ennakkomyynnillä saadaan tarpeeksi tilaajia, jotta rakentaminen olisi taloudellisesti mahdollista. Virroilla ennakkomyynnissä on Nallelan alue ja Kautussa vastaavasti noin 50 kiinteistön alue. Virtain Penkkivuoressa on alue, jonka osalta rakentamispäätös on jo tehty ja se kaapeloidaan pikaisella aikataululla.

Perjantaina 21. marraskuuta PHPOY sytyttää jo kolmatta kertaa valot Ruovedellä sijaitsevaan 60 metriä korkeaan linkkimastoon. Aikaisemmista vuosista poiketen, tänä vuonna sytytyksestä on tehty jouluinen tapahtuma, jossa on luvassa ohjelmaa koko perheelle. Lapsille tarjolla on joulukuusen koristelua ja aikuiset voivat nauttia esimerkiksi joululauluista ja tutustua päivän erikoistarjouksiin. Eikä oikea joulutapahtuma olisi mitään ilman ihka oikeaa joulupukkia, joka on kiireistään huolimatta luvannut saapua paikalle: ”Tottakai pukki tulee paikalle. Olen ollut todella tyytyväinen PHPOY:n toimintaan, sillä masto on valaissut pukin tietä hienosti jo kahtena peräkkäisenä jouluna. Ja tarvitseehan tällainen hieno joulutapahtuma virallisen valvojan”, kommentoi Korvatunturilta jouluvalmistelujen keskeltä tavoitettu joulupukki.

Joulun asiakaspäivä 12.12.

PHPOY järjestää kaikissa myymälöissään jouluisen asiakaspäivän perjantaina 12. päivä joulukuuta.

PHPOY:n tontut ovat suunnitelleet päivälle kaikenlaista jouluista kivaa ja luvassa on muun muassa glögi- ja joulutorttutarjoilu, tuotetarjouksia, kilpailu, joululauluja sekä tietysti iloista joulumieltä.

Tervetuloa.

4

Aika näyttää

hyvältä

Mistä sinä katsot ajan? Puhelimen näytöltä? Vai koristaako rannettasi perinteinen rannekello? Voidaanko edes puhua perinteisestä rannekellosta – antaako se kuvan, että rannekello olisi lähtenyt pois muodista tai muuttunut vanhanaikaiseksi? Näin ei ainakaan ole, sillä mekaanisten kellojen suosio kasvaa kasvamistaan.

ENNEN RANNEKELLOA ihmiset käyttivät taskukelloa, jonka korvaavan rannekellon kehitti alunperin 1868 arvostettu sveitsiläinen kellotehdas Patek Philippe. Ensimmäisissä rannekelloissa oli mekaaninen heilurikoneisto eli kello piti vetää kerran päivässä. 1960-luvulla automaattiset eli itsevetävät kellot olivat jo yleisiä, mutta jo 1970-luvulla sähköisellä koneistolla varustetut kellot alkoivat syrjäyttää mekaaniset veljensä. Näiden kvartsikellojen valtaannousua siivitti niiden mekaanisia kelloja parempi tarkkuus ja ennen kaikkea halvempi hinta. Tänä päivänä noin 90% kaikista myydyistä rannekelloista on paristoilla toimivia kvartsikelloja. Mekaanisten kellojen arvostus ja suosio on kuitenkin kasvanut koko 2000-luvun ja mekaanisen kellon kuolemaa on digitaalisesta ajastamme huolimatta turha julistaa.

Kvartsi, mekaaninen ja automaatti Digitaalisten mikropiirien kehitys 1960-luvulla toi markkinoille elektroniset kvartsikellot. Kvartsikellot mittaavat aikaa kvartsikiteen värähtelyjen avulla ja vaativat toimiakseen pariston. Kvartsikelloja on saatavilla sekä analogisilla viisareilla että digitaalisella numeronäytöllä varustettuna. Kvartsikellojen hinnat vaihtelevat merkistä ja mallista riippuen muutamista kympeistä

satoihin euroihin.

Mekaanisen kellon koneisto on täysin vailla elektroniikkaa ja toimii näin ilman paristoa. Kello saa käyttövoimansa viritetystä jousesta, josta varastoitunut voima ohjataan rataskoneiston ja käyntilaitteen kautta viisareille. Kellosta riippuen koneisto viritetään joko käsin kellossa olevasta vetonupista tai automaattisesti. Automaattisen kellon jousen virittää roottori, joka saa käyttövoimansa kantajan käsien tuomasta liike-energiasta. Nuppivetoisen kellon jousi käyttää kelloa noin 1-2 vuorokautta ja automaattiviritteinen kello käy noin 2 vuorokautta ilman virittämistä. Mekaanisten kellojen hinnat vaihtelevat sadoista euroista aina erikoismallien kuusinumeroisiin summiiin.

Muutamia tunnetuimpia ja arvostetuimpia mekaanisten kellojen valmistajia ovat esimerkiksi Rolex, Omega, Cartier, Patek Philippe ja Audemars Piquet.

Laadun ja käsityön arvostusta Syitä mekaanisten kellojen suosion nousuun on monia. Yksi selitys on ekologisuus, sillä kvartsikellojen paristot ovat ongelmajätettä. Toinen on käsityötaidon arvostus. Mekaanisiin kelloihin liittyy sveitsiläisen kelloteollisuuden historia ja sen mukanaan tuomat perinteet, laatu ja maine. Kolmas syy on, että kellolla halutaan ilmaista käyttäjän omaa identiteettiä.

Kelloista onkin tullut asusteita, koruja tai peräti taideteoksia ja monesti miesten tapauksessa kello on se ainoa koru jota käyttäjä mahdollisen sormuksen lisäksi kantaa.

Toiset hurahtavat kelloihin tosissaan ja alkavat keräilemään suurten merkkien klassikko kelloja menneiltä vuosilta. Näille niin sanotuille vintage kelloille onkin syntynyt omat markkinat ja niitä myydään tänä päivänä kelloliikkeiden lisäksi myös verkkokaupoissa. Kun kellokärpänen pääsee puraisemaan pahemman kerran voi olla, että yksi kello ei ole tarpeeksi, vaan kotoa on löydyttävä oma kello niin juhlaan, työpäivään kuin arkeen.

5

HUOMIO PALOTURVALLISUUTEEN

JOULUNAIKAAN Joulu ja talvi on aikaa jolloin kodeissa poltetaan paljon kynttilöitä ja takassa loimuaa tuli jopa useasti päivässä.

Saunakin saattaa lämmitä talvipakkasilla useammin kuin kesähelteillä. Parhaimmillaan tuli tuo lämpöä ja tunnelmaa, mutta huolimattomuudella voidaan saada aikaan myös vaaratilanteita.

HUOLIMATTOMUUS SUURIN SYY TULIPALOIHIN. Tulipaloja on vuosittain noin 14000 ja joka vuosi noin sata suomalaista kuolee ja puolitoista tuhatta joutuu sairaalaan palovammojen takia. Lisäksi on paljon pieniä paloja, jotka saadaan sammutettua omatoimisesti.

Yleisin palojen syttymissyy on huolimattomuus tai tietämättömyys.

Pelastusviranomaisten tehtävä on auttaa hätätilanteessa, mutta myös estää onnettomuuksia valvonnalla ja palotarkastuksilla. Palotarkastajan voi pyytää aina paikalle, jos epäilee, että paloturvallisuus ei ole kunnossa. Jokaisen tulisi myös itse osata alkusammutus ja oikea toiminta tulipalon sattuessa sekä opettaa kyseiset taidot lapsille. Alkusammutusta varten kodista olisi hyvä löytyä ainakin sammutuspeite.

Pidetään palovaroittimet toimintakunnossa Lain mukaan palovaroitin tulee löytyä jokaisesta kodista. Kaksikerroksisissa pientaloissa niitä tulee olla vähintään kaksi. Jokainen vastaa itse palovaroittimen tai palovaroittimien hankinnasta sekä toimintakunnossa pitämisestä. Normaalisti palovaroittimen paristo tulee vaihtaa vuoden välein. Tarkemmat ohjeet palovaroittimien toiminnasta ja asennuksesta voi käydä lukemassa Kodin turvaoppaan paloturvallisuus -osiosta, joka löytyy osoitteesta www.turvaopas.pelastustoimi.fi

6

Huolehdi nuohouksesta ja polta tulisijaa oikein Kodeissa, joissa on takka, puulämmitteinen sauna tai mikä tahansa tulisija tulee huolehtia tulisijan ja hormien nuohouksesta vuoden välein, jotta kertyneet palamisjätteet eivät aiheuttaisi palamisvaaraa. Vapaa-ajan asuntojen ja niiden saunojen tulisijat on nuohottava kolmen vuoden välein, paitsi jos vapaa-ajan asunto on tarkoitettu muuhun kuin omaan yksityiseen käyttöön, jolloin nuohous tehdään vuoden välein. Oikein käytettynä tulisijat ovat turvallisia ja helppohoitoisia.

Suurimmat vaarat piilevät tulipaloissa ja häkämyrkytyksissä, jotka aikaansaadaan väärällä käytöllä. Moni lämmittääkin takkaansa mututuntumalla perehtymättä lainkaan oikeaoppiseen lämmittämiseen. Yleinen virhe on sulloa pesä täyteen puita ja lämmittää useita tunteja, kunnes takka ja hormi hohkaavat tulikuumina. Hyvä yleisohje on lämmittää tulisijaa 1,5-2 tuntia kerrallaan laittamalla kerralla puita noin puolet tulipesän koosta. Puita ei myöskään kannata lisätä koko ajan, vaan edellisten puiden on hyvä antaa palaa loppuun ennen uusien lisäämistä. Uusimmissa tulisijoissa peräkkäisten ”panosten” määrä saatta olla myös rajoitettu esim. kahteen. Polttamiseen kannattaa käyttää vain puhdasta ja kuivaa puutavaraa. Pelti on pidettävä poltettaessa täysin auki ja sen saa sulkea vasta kun hehku takassa on sammunut.

Kynttilät aiheuttavat vuosittain noin 130 tulipaloa Kynttilöitä poltettaessa kannattaa muistaa muutama seikka, jotta tunnelma ei muutu lämpimästä tuliseksi. Kynttilänjalan on oltava tukeva ja palamatonta materiaalia. Kynttilän on myös oltava aina jalassa tukevasti. Kynttilät tulee sijoittaa niin, että niiden läheisyydessä ei ole mitään syttyvää ja kynttilöiden välissä tulee olla myös riittävästi tilaa. Lapsia ja lemmikkieläimiä ei tule koskaan jättää yksin palavien kynttilöiden kanssa. Palavat kynttilät pitää myös aina sammuttaa ennen nukkumaan menoa tai kun poistuu huoneesta

pidemmäksi aikaa. Sammuttamisessa kannattaa suosia liekin tukahduttamista. Lyhtyjä valitessa kannattaa välttää umpinaisia ja ohuita lasi- ja posliinilyhtyjä, sillä ahtaassa tilassa steariini voi leimahtaa ja ohuet kuoret voivat poksahtaa rikki roiskien palavaa nestettä ympäristöön.

Pirkanmaan pelastuslaitos huolehtii onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustoiminnasta ja varautumisesta poikkeusoloihin koko Pirkanmaan alueella. Seuraavassa Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Pekka Mutikainen vastaa muutamaan paloturvallisuuteen liittyvään kysymykseen.

Pelastuslailla on pelastuslaitokselle säädetty tehtäväksi tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisemiseksi huolehtia alueellaan pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, valvonnasta ja palontutkinnasta. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja millaisilla toimilla pelastuslaitos onnettomuuksia ennaltaehkäisee?

Tässä on muutama keskeinen lähtökohta: turvallisuusvalistus ja -neuvonta sekä valvontatoiminta. Pelastuslaitos järjestää muun muassa säännöllisesti Tulikettu-nimistä koulutusta peruskoululaisille, joka käsittää noin tunnin mittaisen luennon paloturvallisuudesta. Paloturvallisuuskoulutusta tarjotaan myös muihin oppilaitoksiin sekä esimerkiksi hoitolaitoksiin. Lisäksi pelastuslaitos tuottaa materiaalia mm. nettiin.

Valvontatoiminnassa on pientalojen osalta siirrytty omavalvontaan, joka tarkoittaa että taloihin lähetetään lomake, joka tulee täyttää ja palauttaa pelastuslaitokselle. Pelastuslaitos tekee näihin asuntoihin myös pistotarkastuksia ja palotarkastukset niihin asuntoihin, jotka eivät lomaketta palauta. Tarkastukset tehdään pientaloihin 1-5 vuoden välein.

Taloyhtiöihin, myyntiliikkeisiin, kouluihin, kauppoihin sekä muihin isompiin kiinteistöihin tarkastukset tehdään viranomaistoimituksena 1-5 vuoden välein.

Mitkä ovat ne yleisimmät virheet tai huolimattomuudet, jotka aiheuttavat vaaratilanteita?

Kyllä ne asuinympäristössä pääsääntöisesti liittyvät huolimattomuuteen. Avotuli jätetään valvomatta

erityisesti loppusyksyllä ja joulunaikaan. Valitettavan usein vaaratilanteet liittyvät myös ruoanlaittoon sekä lieden käyttöön ja usein alkoholin käytöllä on osuutta asiaan. Lisäksi on jonkin verran sähkölaitteista, kuten astianpesukoneista tai pesukoneista aiheutuvia vaaratilanteita, jotka yleensä voitaisiin välttää, koska laitteet alkavat yleensä oireilla ennen varsinaista vaaratilannetta. Laitteita ei myöskään koskaan kannata jättää päälle asunnosta pois lähtiessä.

Onko ihmiset mielestäsi hyvin perillä paloturvallisuuteen liittyvistä asioista vai tarvittaisiinko lisää opastusta?

Kyllä ja ei. Nykaikana informaatiota on paljon saatavilla ja yleensä ne jotka huolehtivat muutenkin asioistaan huolehtivat myös paloturvallisuudesta. Valitettavasti toinen ryhmä on niitä, jotka eivät huolehdi paloturvallisuudesta eikä juuri muistakaan asioista. Väestön ikääntyminen aiheuttaa myös kovasti haastetta erityisesti syrjäseuduilla, jossa avunsaantiaikakin on pidempi. Omaisten tulisikin katsoa ja huolehtia, että myös paloturvallisuusasiat ovat kunnossa.

Mitä neuvoja haluasit antaa joulua viettäville Pirkanmaalaisille paloturvallisuuteen liittyen?

Huolellisuutta! Ei jätetä avotulta valvomatta ja vanha hyvä sääntö: ”viimeinen sammuttaa kynttilät” pätee yhä. Lisäksi kannattaa lukea jouluvalojen ynnä muiden käyttöohjeet: ulkovaloja käytetään ulkona ja sisävaloja sisällä. Ja ennen kaikkea kannattaa tarkistaa turvalaitteet eli palovaroittimet – niitä on oltava riittävästi ja pattereissa tulee olla virtaa. Lisäksi kannattaa huolehtia, että laitteet eivät ole liian vanhoja – valmistajat antavat laitteille yleensä noin 10 vuoden käyttöiän, jonka jälkeen laitteet tulisi uusia kokonaan.

Tutustu Pirkanmaan pelastuslaitokseen osoitteessa www.pirkanmaanpelastuslaitos.fi Seuraa myös Pelastustoimen päivityksia Twitterissä #pelastustoimi.

7

toehtona television tai tietokoneen ruudun äärellä istumiselle.

Vapaalasku ja siihen liittyvä elämäntapa ovat edelleen kovassa nosteessa ja tämä heijastuu myös välinetarjontaan. Lähes kaikissa suksissa on rocker eli kohotettu kärki ja/tai kanta, ja melkein kaikki sukset ovat all-mountain -suksia eli niillä voi laskea rinteessä ja rinteen ulkopuolella.

Toinen etenkin nuorison piirissä voimakas trendi on Newschool -sukset tai Twin tip -sukset, joilla lasketaan parkeissa ja pipeissa sekä tehdään näyttäviä hyppyjä. Lumilaudoissa dominoivat edelleen freestyle-laudat, joilla voi toki laskea perinteistä rinnelaskua, mutta ennen kaikkea temppuilla parkeissa ja pipessa.

Turvallisuus näkyy sekä välineissä, että hiihtokeskusten panostuksissa. Suomen hiihtokeskus ry kouluttaa vuosittain lukuisia Ski Patroleja, hiihtokeskusten palvelevia ja kouTalvi on tulossa ja suomalaiset laisista käytti mieluummin suksia. lutettuja osaajia, joiden tehtävälaskettelukeskukset odottavat run- Vuonna 2013 lukemat ovat jo toiset, nä on neuvoa rinnekävijöitä, ennalsaslumista talvea ja sopivasti pakkun Danske Bankin Alppikanavan te- taehkäistä onnettomuuksia, valvoa kasta, jotta mahdollisimman moni kemän kyselyn mukaan 70 prosent- ja puuttua viihtyisyyttä sekä turvalsuuntaisi kotimaisille rinteille. Viime tia laski mieluummin suksilla ja 24 lisuutta vaarantavaan toimintaan kaudella talvi tuli aikaisin ja lasket- prosenttia laudalla, 6 prosenttia ilsekä tarvittaessa antaa ensiapua. telukausi käynnistyi pohjoisessa jo moitti käyttävänsä tasaisesti moLisätietoa Ski Patroleista ja kauden lokakuussa. Hyvän alun jälkeen vili- lempia. Raja lautailijoiden ja lasket- 2014-2015 koulutuksesta löytyy esinää riitti pohjoisessa, mutta Etelätelijoiden välistä on myös häipynyt. merkiksi ski.fi -sivustolta. ja Keski-Suomen keskukset kärsivät Lautailijat aloittivat temppuilutrenVälineistössä turvallisuus näkyy väkikadosta poikkeuksellisen lämdin, mutta temppusukset ovat olleet muun muassa kypärän käytön, eripimistä säistä johtuen. Vaihtelevien nousussa jo pidemmän aikaa. Tänä tyisesti visiirillisten sellaisten, lisäiden vuoksi hiihtokeskukset ovat- päivänä rinteissä näkeekin, että sa- sääntymisessä. Yhä useammat laskin panostaneet lähivuosina entistä malle hyppyrille mahtuu sulassa so- kijat käyttävät myös selkäpanssaria. enemmän lumetukseen. Tuli talves- vussa molemmilla laskijoita.

Tarjolla on myös erikoisempia turta tänä vuonna millainen tahansa, vavälineitä, kuten lumivyörypiippahalukkaat pääsevät varmasti rintei- Trendeinä snowparkit, reita, joiden avulla lumivyöryn alle sosiaalisuus, vapaalasku ja siin ympäri Suomea. hautautunut laskija saadaan paremturvallisuus min paikallistettua.

Sukset tai lauta – erinomaista Viime vuonna kotimaiset keskukset liikuntaa joka tapauksessa panostivat yhä enemmän snowpar- Lähelle rinteisiin Laskettelu ja lautailu ovat mainioikeihin, lautailijoiden ja temppuhiih- Aina ei tietenkään tarvitse lähteä ta lajeja koko perheen liikuntaan. Ne täjien suorituspaikkoihin. Snowpar- Lappiin asti kokeakseen laskettelun hengästyttävät, kehittävät koordikien tärkeydestä kertoo se, että ne ja lautailun riemua. Esimerkiksi Virnaatiota ja lihasvoimaa sekä tarjolumetetaan usein varhain, jopa aitain Pukkivuoressa on hyvä startata avat virkistävää ulkoilmaa kauniissa van ensimmäisenä. Laskemissa so- kausi ennen isompiin rinteisiin lähtemaisemissa. Sukset ovat perinteisiaalisuus on myös korostunut yhä mistä ja pitää taitoja yllä. Pukkivuosesti suositumpi valinta laskettelu- enemmän. Rinteisiin saavutaan ryh- ri on myös hyvä vaihtoehto aloittevälineeksi, mutta lumilauta kasvat- missä ja kokemuksia, kuvia sekä vi- leville laskijoille. Jos kaipaa hieman taa koko ajan tasaisesti suosiotaan. deoita jaetaan sosiaalisessa medienemmän rinteitä ja haastetta voi Suomen hiihtokeskusyhdistys ry:n assa. Nuorille laskettelu ja lautailu suunnata esimerkiksi Himokselle, vuonna 2011 tekemän selvityksen tarjoaakin hyvän tavan yhdistää yh- jossa juhlitaan tänä vuonna 30-vuomukaan peräti 89 prosenttia suoma- dessä olo ja ulkona liikkuminen vaih- tisjuhlaa 29. päivä joulukuuta.

Kuuletko rinteiden kutsun?

8

Mitä? Turha sitä päivitellä.

Tule myymälöihimme niin katsotaan laajakaista sopimukset kuntoon.

Kuitulaajakaistat Laajakaistat Viihde-palvelu Puhelimet, tabletit & tietokoneet Puhelinliittymät Maksukanavat

9

n u n i M Pyysimme neljää eri PHPOY:n työntekijältä kertomaan heidän joulunvietostaan. Tarinoissa oli paljon samaa, mutta myös mielenkiintoista vaihtelua. Luonnollisesti kaikki nauttivat yhdessä olosta läheistensä kanssa. Kukaan ei myöskään haikaile matkoille, vaan kaikki kokevat, että oikea joulu vietetään pakkasen ja lumen keskellä. Jokaisella oli myös oma suosikki joulun herkuista.

Joulupöydässä Pulkeilla on tietysti laatikoita ja Sirpan suosikkiherkku onkin hänen itse tekemänsä imelletty perunalaatikko. Ahdin antimista löytyy savulohta ja lihaisaa puolta edustaa perinteinen joulukinkku. Näiden lisäksi pöytään katetaan rosollia ja salaattia. ”Ja eihän joulu ole mitään ilman joulupuuroa mantelin kanssa”, Sirpa toteaa.

onkin juuri yhdessäolo perheen kanssa. Joulun ruokapöytään katetaan muun muassa perinteiset laatikot, savukalaa sekä tietysti pöydän kunkku eli joulukinkku. Kysyttäessä Esalta, mikä on joulupöydän ykkösherkku on vastaus selkeä: ”Kyllä se kinkku vie voiton”.

Nina Heinisaari nauttii kotijoulusta perheen kanssa. ”ToissavuonEsa Pulkkinen viettää jouluna na mukana oli myös isovanhemmat, omien sanojensa mukaan porukka- eli meillä oli oikein sukujoulu”, Nina Sirpa Pulkin jouluaatto kuluu hy- joulua lasten ja lasten lasten kanssa. kertoo. Jouluna televisiosta katsovin rauhallisesti hänen viettäessään Joulun viettopaikka vaihtelee pertaan joulupukin kuumalinjaa yhsitä kahdestaan miehensä kansheenjäsenten välillä, mutta päädessä 3-vuotiaan Amanda tyttären sa. Aattona käydään muun muassa sääntöisesti juhlaa vietetään Esan kanssa. Amandan iloksi myös joukirkossa ja viedään hautausmaalja hänen vaimonsa kotona. Jouluaa- lupukki on vieraillut Heinisaarilla jo le kynttilöitä. Joulupäivänä taloon ton ohjelmaan kuuluu joulusauna, muutamana jouluna. Yhdessäolon tulee vilinää ja vilskettä, kun lapset ruokailu ja illan kohokohta, ainakin lisäksi Heinisaaren mielestä jouperheineen saapuvat kylään. ”Esi- lasten mielestä, eli joulupukin vierai- lun tekee ainutlaatuinen tunnelma. merkiksi vanhempi lastenlapsista, lu. Parasta Esan mielestä joulussa Nina kuvaileekin itseään jouluhöjoka on vähän alle kolmevuotias, peröksi: ”Valmistelut aloitetaan ei pysy hetkeäkään paikoillaan heheti joulukuun alussa ja kaikki ruoat reillä ollessaan”, Pulkki kertoo. Pertehdään itse. Leivon myös pipareiheen yhdessäolo onkin se mikä teta, joulutorttuja ja kuivakakkuja kee Sirpan mielestä joulun ja juhlan perinteet ovat kulkeneet hänen mukanaan omasta lapsuudesta asti.

10

i n u l jou

Sirpa Pul

– joulussa minulle onkin tärkeää myös tuoksut, joista pääsee nauttimaan varsinkin leipoessa”. Laatikoiden, kinkun, graavi- ja savukalan lisäksi joulupöydästä pitää löytyä ehdottomasti keitettyjä herneitä sekä sienisalaattia. ”Oma suosikkini on kuitenkin lanttulaatikko”.

Juha Ahoniemen joulu alkaa jo hetkeä ennen varsinaista jouluaattoa, nimittäin silloin kun joulukinkku sujahtaa uuniin. Aikaisempina vuosina heillä on ollut kodissaan myös iso tuuhea kuusi, joka viime jouluna ensimmäistä kertaa vaihtui alle puolimetriseen ”pöytäkuuseen”, mutta kuitenkin aitoon puuhun. ”Kuusen täytyy olla aito, jotta saa kotiin oikean joulun tuoksun.

Syytä siihen miksi kuusi kutistui täytyy kyllä kysyä rouvalta”, Juha toteaa hilpeänä. Ahoniemen jouluun kuuluu tiettyjä perinteitä,

kuten joulusauna, jonne mennään välittömästi joulurauhan julistamisen jälkeen. ”Jotenkin joulu tuntuu tänä päivänä hieman arkisemmalta, kun ei ole vielä lapsenlapsiakaan. Ja onhan se loppujen lopuksi tenavien juhla. Ehkä sitten kun on itse vielä vanhempi, muuttuu taas enemmän lapsenmieliseksi”, Ahoniemi pohtii. Parasta Juhan mielestä joulussa on valmistelut: ”Kyllä se fiilis lähtee siitä kun pusaa kinkun ja pienen kuusen parissa”. Joulupöydässä kinkun kavereina on muun muassa savukalaa: lohta, siikaa tai molempia sekä keitettyä perunaa. ”Mielestäni peruna toimii laatikoita paremmin sekä kinkun että kalan kaverina. Joskus saattaa saada lahjaksi myös konjakkia, jota on kiva maistaa aterian jälkeen”. Mutta mikä on Ahoniemen suosikki joulun herkuista? ”No, jos rehellisiä ollaan, niin se konjakki tietysti.”

kki

n

ne i k k l u P Esa

Juha Ahoniemi Nina Heinisaari

11

Ristikko Lähetä ratkaisusi tämän numeron tehtäviin Ruoveden myymälään 12. tammikuuta 2015 mennessä, osoitteella Pohjois-Hämeen Puhelin Oy, Honkalantie 1, PL 16, 34601 Ruovesi. Arvomme oikein vastanneiden kesken tuotepalkintoja.

12

EGGNOG

4-6 hengelle

Eggnog eli munatoti on hyvin suosittu joulunajan juoma Yhdysvalloissa. Amerikassa munatotia myydään valmiina tölkissä, mutta parhaan lopputuloksen saa tietysti tekemällä juoman itse. Tässä resepti, jonka avulla sinäkin pääset maistamaan tätä Amerikan herkkua – Merry Christmas!

4 keltuaista 1 dl sokeria 5 dl maitoa 2 kokonaista neilikkaa ripaus kanelia 2 dl kermaa 1 tl jauhettua muskottipähkinää 1 tl vaniljauutetta 2 cl vaaleaa rommia (myös tumma käy) 2 cl bourbon-viskiä 1. Vispaa kulhossa keltuaiset. Lisää sokeri varovasti joukkoon koko ajan sekoittaen.

Vatkaa kunnes seos on kuohkeaa.

2. Yhdistä maito, neilikat ja kaneli kattilassa ja lämmitä keskilämmöllä, mutta älä kiehauta. Kaada seos pannusta keltuaisten joukkoon koko ajan sekoittaen.

Kaada lopuksi seos takaisin kattilaan.

Lämmitä keskilämmöllä puulusikalla koko ajan sekoittaen, kunnes seos hieman paksuuntuu. Älä anna seoksen kiehua tai se juoksettuu.

3. Poista seos liedeltä ja sekoita kerma joukkoon. Siivilöi seos, jotta saat neilikat pois ja anna jäähtyä noin tunti.

4. Kun seos on jäähtynyt, sekoita joukkoon vaniljauute, muskottipähkinä sekä rommi ja bourbon-viski. Halutessasi voit tehdä myös alkoholittoman version. Kun laitat juoman tarjolle, ripottele lasin/kupin pinnalle hieman kanelia koristeeksi sekä halutessasi kermavaahtoa.

ROCKY ROAD 4-6 hengelle

Toinen amerikkalainen herkku on Rocky Road, joka on suklaata ja muita herkkuja yhdistelevä makeinen.

Rocky Roadista on monia erilaisia variaatioita, mutta peruselementteinä on aina suklaa ja vaahtokarkit. Itse tehty Rocky Road on myös hyvä lahjaidea.

2 levyä maitosuklaata, esim. Fazerin Sininen 2 kourallista minivaahtokarkkeja Jos et löydä kaupasta minivaahtokarkkeja, voit ostaa isompia ja pilkkoa niitä veitsellä pienemmäksi.

6 kpl Digestive-keksejä rikottuna pienemmiksi palasiksi (ei muruiksi) 1 kourallinen rusinoita Vaihtoehtoisesti tai lisäksi voit käyttää muita kuivattuja hedelmiä tai erilaisia pähkinöitä.

1. Sulata suklaa vesihauteessa: laita vettä kattilaan ja päälle kulho, johon laitat suklaalevyt. Älä laita liikaa vettä kattilaan, veden ei tule koskettaa kulhon pohjaa.

2. Kun suklaa on sulanut, lisää joukkoon muut ainekset ja sekoita. Älä sekoita liian rajusti, jotta keksit eivät mene täysin muruksi.

3. Kaada seos vuokaan, jonka olet vuorannut leivinpaperilla. Laita vuoka jääkaappiin muutamaksi tunniksi.

4. Kun Rocky Road on kovettunut, leikkaa se veitsellä neliöiksi ja laita tarjolle. Todellisen amerikkalaisen jouluelämyksen saat, kun maistat Rocky Roadia yhdessä Eggnogin kanssa.

13

Historiallinen ja lumoava Mäntän Klubi

Mäntän Klubi rakennettiin alunperin G.A. Serlachius Oy:n juhlatilaksi vuonna 1920. Sen suunnittelivat Valter ja Ivar Thomé, jotka murhattiin vuoden 1918 sisällissodan aikana Vihdissä.

Veljesten työn saattoi loppuun vuonna 1920

W.G. Palmqvist.

14

Vielä tänäkin päivänä, kun astuu sisään klubin jyhkeistä ovista, voi kuvitella kuinka edustustiloissa herrat ovat poltelleet sikaria hyvän illallisen päätteksi ja rouville on järjestetty timantin tunnistusta alakerran juhlasalissa. Ajat ovat tänä päivänä toiset, mutta klubi on säilyttänyt tyylikkäästi arvokkuutensa ja ovet ovat avoinna meille kaikille.

Juhlatilasta sotilassairaalaksi Kun Göstä Serlachius antoi toimek-

siannon Mäntän Klubin rakennuttamisesta Thomén veljeksille oli hänellä tarkka visio siitä mitä hän halusi. Veljekset ovatkin saaneet Göstalta tarkat spesifikaatiot siitä mitä kaikkea uuden vieras- ja juhlatalon tulisi kätkeä seiniensä sisään.

Ensimmäisen kerroksen juhlasali oli virkailijoiden käytössä ja juhlien lisäksi salissa järjestettiin harrastustoimintaa painista shakkiin.

Toinen kerros oli johtokunnan käy-

Tapaan Mäntän Klubi Oy:n toimitusjohtajan Iris Mäkisen työn touhusta klubin uumenista. Iris on satuttanut jalkansa työtapaturmassa, mutta se ei tätä energista naista hidasta. Siirrymme aulasta, juhlasalin puolelle, jossa juomme kahvit ja keskustelemme Mäntän Klubin historiasta ja tulevaisuudesta. Taustalla kuuluu lounasasiakkaiden puheensorinaa, kun katseeni välillä harhailee tilan komeissa yksityiskohdissa.

Mitä kaikkea Mäntän Klubi tarjoaa? ”Mäntän Klubiin kuuluu 18 hotellihuonetta, iso juhlasali, jossa tarjoillaan lounasta ja järjestetään perhejuhlia, kokouksia sekä erilaisia tapahtumia, kuten konsertteja.

Mäntän Klubin lisäksi yrityksemme tarjoaa vastaavia palveluja Taidekeskus Honkahovissa sekä vuokraa loma-asuntoja Keurusharjulla”, Mäkinen kertoo.

Ketkä ovat Mäntän Klubin asiakkaita?

Pääasiassa asiakkaat tulevat kauempaa. Tänä kesänä asiakkaana on ollut paljon taideturisteja, jotka ovat tulleet tutustumaan uuteen Göstan paviljonkiin. Lähialueen yritykset hyödyntävät myös kokouspalveluja ja juhliakin järjestetään jonkin verran. Jostain syystä lähialueen kuluttajat kuitenkin kokevat paikan hieman vieraaksi tai vaikeasti lähestyttäväksi. Tähän toivoisin muutosta, kyllä tänne voi tulla rohkeasti ihan kaikki.

tössä ja piti sisällään vierashuoneet, Göstän oman huoneen sekä sikarihuoneen, jonne herrasväki siirtyi päivällisen ja illallisen päätteeksi. Kolmas kerros oli naimattomien virkailijoiden käytössä ja sieltä he saivat Mänttään tullessaan majoituksen, kunnes varsinaiset asumisjärjestelyt saatiin hoidettua.

Sota-aikaan Mäntän Klubi toimi sotilassairaalana. 60- ja 70-luvuilla maailma muuttui ja toiminta

hiipui, mutta rakennus säilyi yhtiön juhlatilana, kunnes siirtyi nykyiseen kaupalliseen käyttöön Kauko Sorjosen Säätiön ostettua Mäntän Klubin syksyllä 2010. Säätiö on vuokrannut tilat Mäntän Klubi Oy:lle, joka harjoittaa kiinteistössä hotelli- ja ravintolatoimintaa.

Tänä päivänä klubilla toimiikin uniikki hotelli sekä ravintola, joka tarjoaa kaikkea lounaista juhliin ja kokouksiin. ■

Onko Mäntän Klubilla odotettavissa jotain uutta lähiaikoina?

Koen että meidän ei tarvitse keksimällä keksiä uutta tuotetta – meillä on taustalla Serlachiuksen tarina ja arvostamme talon perinteitä ja historiaa. Se tuntuu kiehtovan ihmisiä. Toki palvelua pitää aina pyrkiä kehittämään paremmaksi ja asiakkaille on pystyttävä tarjoamaan monenlaista tekemistä ja oheisohjelmaa.

15

iPhone 6

Kokoaan isompi juttu