Issuu on Google+

fanzine 1/2014

 Jos Hooiveld  Timo Furuholm  Joni Kauko  Dominic Chatto Tero Mäntylä


Ultraboyz-fanzine 1/2014 Edessäsi on vuoden 2014 ensimmäinen Ultraboyz-fanzine. Pyrimme tekemään vuoden mittaan tälle jatkoa aina silloin, kun asiaa ja ideoita riittää. English-speaking version of this fanzine can be read from our website www.ultraboyz.net

Ultraboyz-fanzine 1/2014 Tekstit Ultraboyz/Jarmo, Nonna, Ide Valokuvat Ultraboyz/Rise

Grafiikka Ultraboyz/Iippa & taitto www.kristiinaerkko.fi

Vuoden 2013 Ultraboyz-pelaaja on Magnus Bahne. Pokaalin luovuttivat Jarmo Koivula ja Sirpa Nummela. 2


Mikä on Ultraboyz? Vuonna 1999 perustetun Ultraboyz-kannattajakerhon tarkoituksena on edistää turkulaisen SM-tason jalkapalloseura FC Interin kannattajatoimintaa ja seuran tunnettuutta Suomessa. Tavoitteena on koota jalkapallosta ja FC Interistä kiinnostuneet yhteen kannattamaan seuraa niin kotiotteluissa kuin vierasotteluissakin, Suomessa ja ulkomailla. Ultraboyz pitää yhteyttä Suomen Palloliittoon ja muihin Suomessa toimiviin SM-tason jalkapalloseuroihin ja niiden kannattajaryhmiin. Kansainvälisten cupotteluiden yhteydessä Ultraboyz toimii isäntänä vieraskannattajille, jotka saapuvat kannattamaan omaa seuraansa. Ultraboyz kokoontuu jalkapallokauden ulkopuolellakin yhteisiin tapahtumiin useita kertoja vuodessa mm. muiden kulttuuritapahtumien merkeissä Turussa ja lähiympäristössä. Simppelisti sanottuna Ultraboyz on ryhmä ihmisiä, joita yhdistää rakkaus ja intohimo jalkapalloon yleensäkin ja etenkin FC Interiin. Riveissämme on porukkaa laidasta laitaan ja jokainen on tervetullut mukaan porukkaan ikään, sukupuoleen, siviilisäätyyn, uskontoon, kansallisuuteen, ihonväriin, ammattiin, pärstäkertoimeen ja ruumiinrakenteeseen katsomatta. Tärkeintä on sinimusta sydän, muuta et tarvitse.

Infoa jäsenmaksusta, kuinka paljon ja miksi? Jokainen jäsen maksaa kunkin vuoden alussa jäsenmaksun. Sen suuruus on 15 vuotta täyttäneiltä 20€ ja sitä nuoremmilta 5€.

Jäsenmaksulla pääsee vierasmatkoille halvemmalla kuin jäseneksi kuulumattomat. Jäsenmaksun keräämisen perusteena on nettisivujen ylläpito, kannattajatoimintaan kuuluvat erilliset menot (esim. bannerilakanat ja maalit, jne.) ja pienen puskurirahaston kerääminen, jolla varmistamme vierasmatkojen bussivuokran maksun. Joskus vierasmatkamaksu ei riitä kattamaan koko bussivuokraa ja silloin käytämme tuota puskurirahastoamme. Ultraboyz-jäsen pääsee myös nettifoorumimme Vain jäsenille-osioon, jossa ne parhaat ja kutkuttavimmat jutut ovat.

Infoa vierasmatkoista, miten pääsen mukaan? Tapanamme on ilmoittaa hyvissä ajoin etukäteen netti-foorumillamme ja Facebookissa seuraavan vierasmatkan hinta ja kerran ilmoitettu hinta ei muutu. Ultraboyz-jäsenet saavat vierasmatkansa tyypillisesti 5€ halvemmalla kuin jäseneksi kuulumattomat. Vierasmatkoille pääsevät siis kaikki halukkaat riippumatta siitä, oletko jäsen tai et. Joudut ainoastaan kaivamaan kuvetta hieman syvemmältä kuin Ultraboyz-jäsen, siinä kaikki. Vierasmatkoille ilmoittaudutaan kätevimmin joko netti-foorumimme Vieraspelimatkat-osion kautta tai viskaamalla viesti sähköpostilla osoitteeseen vierasmatkat@ ultraboyz.net. Lähdemme vierasmatkoille kotistadionimme kupeesta Kupittaalta ja samaan paikkaan myös palaamme. Poimimme tarvittaessa myös matkan varrelta porukkaa kyytiin, jos noutopaikka 3


osuu notkeasti reitin varrelle. Kannatusjuoman nauttiminen on vierasmatkoillamme sallittua, jotta äänijänteet saa varmasti voideltua. Tasapainoinen suoritus voite-

lussa on ensiarvoisen tärkeää. Jalkapallo on kestävyys- ja taitolaji myös katsomon puolella.

Kannatustuotemyyntimme viime kaudella Pystytimme pienen myyntipöydän Olympiakatsomon taakse ja myimme siellä Interin kannatustuotteita ja vähän Ultraboyz-tuotteitakin. Kauppa kävi paremmin kuin osasimme ehkä odottaakaan ja Interin kannatustuotteiden kokonaismyyntimme oli 1024 €. Tilitimme joka sentin lyhentämättömänä Interille. Teimme joka kotipelin jälkeen tilityksen viimeisimmästä myynnistä ja toimitimme sen Interin toimistolle rahojen kera. Kiitokset kaikille Interin kannatustuotteita ostaneille! Olette mahtavaa porukkaa. Suurkiitos vielä Interin Jennalle ja Sannalle meitä kohtaan osoittamastanne luottamuksesta!

Hillsborough 1989 Huhtikuun 15. päivänä vuonna 1989 tapahtui eräs urheilumaailman suurimmista ja ikävimmistä tragedioista Hillsboroughin stadionilla. Tuossa katsomo-onnettomuudessa menetti henkensä 96 Liverpool FC:n kannattajaa. Vuonna 2014 tuosta tapahtumasta tulee kuluneeksi 25 vuotta ja tämän vuoksi Liverpool FC on pyytänyt kaikkia jalkapalloperheeseen kuuluvia lahjoittamaan kaulahuivin ja lyhyen saatekirjeen merkiksi maailmanlaajuisesta yhtenäisyydestä ja tuesta. Jokainen lahjoitettu kaulahuivi asetetaan Anfieldin kentälle numeron 96 muotoon muistotilaisuuden ajaksi. Tämän tapahtuman jälkeen huivit lahjoitetaan useisiin sikäläisiin hyväntekeväisyyskohteisiin. Ultraboyz on lähettänyt viimeisintä mallia olevan kaulahuivimme ja lyhyen saatekirjeemme Liverpooliin osoittamaan tukeamme niille perheille, jotka menettivät niin paljon 25 vuotta sitten. Tällaisina hetkinä olemme kaikki yhtä suurta jalkapalloperhettä. You’ll never walk alone. 4


ULTRAS Pahamaineinen belgialainen huliryhmä kokoontui Bar Kukassa. Ne levittivät kadulle lakanat ja napsivat kuvia muistoksi. Liikenne pysähtyi. Poliisiauto lipui baarin ohi. Matkalla stadionille ne hoilasivat laulujaan. Ambulanssista näytettiin paholaisen käsimerkkiä. Homma jatkui Vaparissa. Baariemäntä kävi ylikierroksilla.

”Tästä baarista ei saa belgialaista olutta”, valistin, ”Karhu, Koff ja Olvi ovat hyviä.” Niiden johtaja Rafael Pilotto sanoi: ”Me emme tappele sellaisten kanssa, jotka eivät tahdo vetää meitä turpaan.” Pelissä ne pistivät soihdut palamaan ja räjäyttivät pommin. ”Belgiassa kengät täytyy riisua portilla, haaroissa matskujen vienti stadionille onnistuu”, yksi Genkin hyvistä äijistä kertoi.

© Tapani Kinnunen 5


6


jos hooiveld UBZ: Onko Englannissa vastaasi tullut yllätyksiä? Jos: Yllätyksiä ei juurikaan ollut, englantilaisesta jalkapallosta tietää suurimman osan asioista jo muutenkin. Elämäkään ei ole kovin paljon erilaista kuin muuallakaan Euroopassa. Miten sikäläinen jalkapalloskene eroaa suomalaisesta? Suurin ero on peliä katsomaan saapuvien ihmisten määrässä ja siinä intensiteetissä, millä he peliä seuraavat. Millaisena näet tulevaisuutesi nykyisessä seurassasi? Tulevaisuutta on aina vaikea arvata jalkapallon parissa. Onnella on suuri merkitys elämässä ja myös jalkapallossa. Pitää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja tietysti laadukkuus pelaajana auttaa tässä. Mikä on urasi paras saavutus? Entä elämässä? Suurimmat saavutukseni jalkapallossa ovat kaikki ne palkinnot, jotka olen voittanut. Tämä on paras tunne ja yleensä elämässä paras saavutukseni on kaikkialla saamani uudet ystävät, jotka arvostavat minua henkilönä ja kaikkea sitä, jota persoonallani edustan.

Mikä on paras muistosi Interistä mestaruuksia lukuunottamatta? Nautin todella paljon Suomen kesistä ja elämästä jalkapallon ulkopuolella. Kaikki oli todella hyvin järjestettyä. Nautin todella paljon siitä vuodesta, kun voitimme mestaruuden ja liigacupin ja minulla on upeita muistoja kannattajistamme, jotka matkustivat kaikille kaukanakin oleville stadioneille kannustamaan meitä ja auttoivat tuomaan mestaruuden Turkuun! Paras asia, jonka muistan jalkapallon ulkopuolelta on se valtava määrä tukea, jota sain seuran edustajilta Sannalta, Caritalta, Jobilta ja Stefanilta. Kaikki suhtautuivat minuun lämpimällä sydämellä, jotta pystyin kehittymään pelaajana ja ihmisenä. Muistatko jotakin hauskaa juttua pelikavereistasi Interissä? Muistan paljon hienoja tarinoita joukkuekavereistani Interissä, mutta on parempi pitää ne vain omana tietonani, hahaa! Voitko ajatella olevasi jalkapallon parissa myös peliurasi jälkeen? Voin kuvitella työskenteleväni jalkapallon parissa urani jälkeen.

Kuka pelaaja on ollut esikuvasi? Minulla ei ole oikeastaan koskaan ollut ketään tiettyä pelaajaa esikuvana, paitsi ehkä veljeni ja isäni. 7


Derbymuisto Jarmo: Sain juuri valmiiksi haastattelusi käännöksen suomeksi. Lukiessani tarinaasi uudelleen ja kääntäessäni sitä mieleeni tuli oikein muistojen tulva. Varsinkin se kohta, jossa kiität meitä ja seuran ihmisiä ja kaiken muistaminen sai silmäkulmani lähes kostumaan. Tarinasi todellakin kosketti minua. En voi kiittää tarpeeksi noista hienoista muistoista ja tunteista, jotka annoit minulle ja meille kaikille. Eräs lämpimimmistä muistoistani on se derby, jossa pieksimme jarruraitapellet 4 - 0. Pelissä oli eräs tapahtuma: heidän hyökkääjänsä sai pallon puolivälissä omaa kenttäpuoliskoamme ja huomasi vastassaan olevan vain yhden puolustajan. Hän lähti juoksemaan raivokkaasti pallon kanssa kohti maaliamme ja sitten nosti katseensa ja huomasi ainoan puolustajan olevan sinä. Sillä sekunnilla kaikki puhti katosi hänestä ja hän oli hävinnyt kaksinkamppailun jo ennen, kun otit pallon häneltä kuin tikkarin lapselta. Huusin naurusta ja valtavasta ilosta, koska dominoit häntä täydellisesti. Kiitos. Jos: Hahaha! Muistan tuon päivän; kuinka upea tunne olikaan, kun voitimme heidät!! Tuona vuonna voitimme heidät joka kerta. Se oli myös mahtavaa, kun voitimme heidät Liigacupin finaalissa. Toivon todella paljon, että Inter voittaa pian taas jotakin. Mestaruuden voittamisen tunne säilyy aina ihmisten mielissä. Ja tietysti mestaruusjuhlat Blankossa. Ne olivat upeat kekkerit ja ensi kerralla tarvitaan suurempi mesta, haha! Sain Suomessa rakkauden jalkapalloon takaisin. Matkustaminen siinä entisessä rocktähtibussissa oli     myös mahtavaa ja jäätelön syöminen kavereiden kanssa matkan aikana; se oli niin rentoa ja mukavaa! 8


9


Timo Furuholm UBZ: Onko Saksassa vastaasi tullut yllätyksiä? Furkka: Saksa on ollut yhtä yllätystä, niin hyvässä ja pahassakin. Fiilis on jäänyt voitolle pienistä vastoinkäymisistä huolimatta. Miten vertailisit pelaamista siellä ja Suomessa? Vertailu on vaikeaa. Pelkästään se että täällä on n. 6 miljoonaa jalkapalloilijaa tekee kilpailusta raaempaa. Tämä näkyy etenkin treeneissä, joissa jokainen haluaa ottaa roolia. Treeneissä meno voi olla välillä aika villiä. Suomessa taas on selvempi arvojärjestys pelaajien kesken. Suomessa pelin taso on hyvä, mutta treeneissä on välillä vähän "mukavampaa”. Miten sikäläinen jalkapalloskene eroaa suomalaisesta? Kun kuusi saksalaista puhuu fudiksesta on heillä ainakin 10 mielipidettä. Ehkä kaikki ei käy stadionilla, mutta jokainen kyllä tietää paikallisen joukkueen asiat. Pelaajan on välillä vaikea kuvitella miten paljon tappio tai voitto koskettaa kannattajia täällä. Itselle se on vain työtä, jossa ei voi voittaa joka ikinen kerta. Millaisena näet tulevaisuutesi nykyisessä seurassasi? Mulla on sopimus kesään 2015. Viihdyn kaupungissa hyvin, mutta jos ei elämässä tiedä aina mitä tapahtuu, niin jalkapalloilijan elämässä ei ole senkään vertaa tietoa tulevaisuudesta. Otetaan rauhassa ja katsotaan kuinka käy. Missä näet olevasi 5 vuoden kuluttua? Veritaksella. Ojala keskittää. Minä viimeis10

telen. Paajanen tulee tuulettamaan kanssani. Vastassa Tottenham Eurooppa Liigassa. Pitää unelmoida, vaikka vähän leikillään. Millaista osaa onni näyttelee pelaajan uran eri vaiheissa? Pelaajan paras ominaisuus nykypäivänä on loistava agentti. Kun saa kerran jalan isompien ympyröiden oven väliin on mahdollisuus tehdä parempi ura. Toki tämän jälkeen on oltava hyvä jalkapalloilija. Tiedän monta minua parempaa jalkapalloilijaa, jotka eivät ole olleet yhtä onnekkaita. Mikä on parasta jalkapalloammattilaisen elämässä? Paineet. Haasteet. Tunneskaalat, jotka menevät jokaiseen suuntaan. Mikä on urasi paras saavutus? Loukkaantumisista nouseminen takaisin vakavasti otettavaksi jalkapalloilijaksi. Mikä on elämäsi paras saavutus? Tyttäreni. Kuka pelaaja on ollut esikuvasi? Esikuvani tulevat muualta kuin jalkapallosta. Olisiko maajoukkueella sinulle käyttöä nykyistä enemmän? Minun pitää pelata paremmin, jotta olisi. En tosin stressaa asiasta. Parhaat pitää valita. Mikä on paras muistosi Interistä mestaruuksia lukuunottamatta? Se kun kasvettiin yhdessä pojista miehiksi. Minä, Ojala, Nikkari, Paajanen, Aho, Sane-


vuori, Gustafsson, Mäkitalo jne. Jäikö sinulta jotakin tekemättä Interin ajoilta, joka vieläkin harmittaa? Varmasti jäi. Ainakin muutama maali.  Muistatko jotakin hauskaa juttua pelikavereistasi Interissä? Muistan kun Interissä pelattiin kivi-saksetpaperia jostain mitä en nyt muista. Koska meillä oli liikaa pelaajia; noin 8 heppua, päätin kiiressä ehdottaa, että pudotetaan kivi pois. Kaikille sopi ehdotukseni ja osa jopa löi paperin pöytään (ainakin minä ja Kiiko). Kun tajuttiin tyhmyytemme hetken

päästä, meni pohja pois kaikelta älyltä, jota siihen asti oli kerennyt keräämään.  Voitko ajatella olevasi jalkapallon parissa myös peliurasi jälkeen? Ehkä. Mutta olen sitä mieltä, että elämässä on paljon muutakin kokeilemisen arvoista kuin jalkapallo. Jos uran jälkeen löytyy aikaa ja innostusta niin miksi ei. Mitä terveisiä haluaisit kertoa ihmisille, joilla on sinimusta sydän? Joukkue tarvitsee kannattajiaan. Erityisesti vaikeina aikoina. Tukekaa Interiä ja nauttikaa jalkapallosta. 

11


12


Dominic Chatto UBZ: Onko Ruotsissa vastaasi tullut yllätyksiä? Dominic: Sanoisin, että ei ole tullut, en muista oikein ainuttakaan. Miten vertailisit pelaamista siellä ja Suomessa? Ruotsin liigassa on enemmän kilpailua ja lähes kaikki joukkueet ovat yhtä hyviä keskenään. Peli on laadukkaampaa ja fyysisempää kuin Suomessa. Miten sikäläinen jalkapalloskene eroaa suomalaisesta? Katsojia on paljon, tuomarit ovat parempia ja joissakin otteluissa on hyvä tunnelma. Suomessa nautin ainoastaan derbyistä TPS:aa vastaan. Millaisena näet tulevaisuutesi nykyisessä seurassasi? Olen muuttanut uuteen seuraan Norjaan enkä oikein tiedä vielä, millaista täkäläinen jalkapallo on, mutta odotan sen olevan aika samanlaista kuin Ruotsissakin, mutta vielä fyysisempää. Missä näet olevasi 5 vuoden kuluttua? En osaa ennustaa tulevaisuuttani, jatkan vain kovaa työntekoa ja toivon parasta. Mikä on parasta jalkapalloammattilaisen elämässä? Terveellinen elämä ja onnellinen perhe.

Mikä on elämäsi paras saavutus? Avioliitto ja kauniin lapsen saaminen. Kuka pelaaja on ollut esikuvasi? Zidane & Peter Odemwingie. Olisiko maajoukkueella sinulle käyttöä nykyistä enemmän? Kyllä. Mikä on paras muistosi Interistä mestaruuksia lukuunottamatta? Hengailu Jos Hooiveldin kanssa. Jäikö sinulta jotakin tekemättä Interin ajoilta, joka vieläkin harmittaa? Samaa pelipaikkaa pelaavan pikkuveljeni tuominen Interiin. :) Muistatko jotakin hauskaa juttua pelikavereistasi Interissä? En tule koskaan unohtamaan Martin Mutumbaa haha.... Voitko ajatella olevasi jalkapallon parissa myös peliurasi jälkeen? Jossakin vaiheessa KYLLÄ. Mitä terveisiä haluaisit kertoa ihmisille, joilla on sinimusta sydän? Arvostan todella paljon heidän tukeaan niiden 2 vuoden aikana, jotka olin siellä; kauden 2008 muistot eivät hevin unohdu! Mamamamama.... I N T E R!!!

Mikä on urasi paras saavutus? Harjoitusjaksoni valioliigajoukkue Blackburn Roversissa 2004 ja Kiovan Dynamossa 2005. 13


Joni Kauko UBZ: Onko Saksassa vastaasi tullut yllätyksiä? Joni: Yllätyksenä tuli ettei iso osa ihmisistä puhu englantia. Miten vertailisit pelaamista siellä ja Suomessa? Peli on nopeampaa ja fyysisempää. Miten sikäläinen jalkapalloskene eroaa suomalaisesta? Futis on suurin laji täällä ja sen huomaa ihmisten intohimosta; katsomoissa, kentän ulkopuolella ja erityisesti mediassa. Millaisena näet tulevaisuutesi nykyisessä seurassasi? Hyvänä. Olen päässyt pelaamaan paljon jo ekalla kaudella joten valmentajalta tulee luottoa. Missä näet olevasi 5 vuoden kuluttua? 1.Bundesliigassa, Englannin Championship:ssä tai Englannin valioliigassa. Millaista osaa onni näyttelee pelaajan uran eri vaiheissa? En usko onneen. Kaikki tapahtuu syystä. Mikä on parasta jalkapalloammattilaisen elämässä? Kun saa tehdä omaa intohimoa työnä. Myös se, että pääsee näkemään maailmaa, tapaa uusia ihmisiä ja ystäviä. Mikä on urasi paras saavutus? Suomen cup-mestaruus. Ensimmäinen siirto ulkomaille. 14

Mikä on elämäsi paras saavutus? Tyttöystäväni. Kuka pelaaja on ollut esikuvasi? Jari Litmanen ja Sergio Busquets. Olisiko maajoukkueella sinulle käyttöä nykyistä enemmän? Uskon, että pystyisin auttamaan maajoukkuetta omalla pelaamisellani. Mikä on paras muistosi Interistä mestaruuksia lukuunottamatta? Kun näin ekan kerran kannattajan Kauko pelipaita päällä. Jäikö sinulta jotakin tekemättä Interin ajoilta, joka vieläkin harmittaa? Suomen mestaruus jossa olen isossa roolissa. Muistatko jotakin hauskaa juttua pelikavereistasi Interissä? Mankun kanssa tehtiin jotain mukamas hauskaa haastattelua ja Mankku oli tietävä toimittaja. Heitettiin perusläppää ja lopuksi Mankku itse sitä huomaamatta kysyi vielä "kerros nyt Joni Aho miten pelissä käy"? Sopi hyvin tilanteeseen kun välillä nimet mediallakin menee väärin. Itse repesin täysin mutta hoidin haastiksen loppuun. Mankku tajusi vasta jälkeenpäin mitä oli sanonut kun kysyi mitä repesin niin paljon. Muistatko jotakin hauskaa juttua nykyisistä pelikavereistasi? Illallinen parin jengiläisen ja tyttöystävien kanssa oli hauska!


15


Voitko ajatella olevasi jalkapallon parissa myös peliurasi jälkeen? Ehdottomasti. Se olisi jopa ehkä tarkoitus.

16

Mitä terveisiä haluaisit kertoa ihmisille, joilla on sinimusta sydän? Unelmat käyvät toteen kun niihin jaksaa uskoa. Jatkakaa kannustamista entistä kovempaa. Terveisiä ja menestystä!


17


tero m채ntyl채

18


UBZ: Onko Bulgariassa vastaasi tullut yllätyksiä? Tero: Ei täällä ole yllätyksiltä vältytty. Ensimmäinen asunto, johon muutin oli sisältä täysin rempattu ja kaiken piti olla kunnossa. Noh, ensimmäiset sateet ja vesi tuli sisään niin ikkunoiden alta kuin katostakin. 

Mikä on elämäsi paras saavutus? Jalkapallon ulkopuolelta voisin sanoa vaikka, että ylioppilaaksi pääseminen. Tämän suorittamiseen kului 5 vuotta. 

Miten vertailisit pelaamista siellä ja Suomessa? Bulgariassa peli on mielestäni kovempitempoista. Myös stadionit eivät ole samaa tasoa kuin Suomessa noin yleisesti ottaen tietenkin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. 

Olisiko maajoukkueella sinulle käyttöä nykyistä enemmän? Päävalmentaja valitsee joukkueen, joten minun tehtäväni on pelata mahdollisimman hyvin seurajoukkueessa ja ansaita paikka sitä kautta. 

Miten sikäläinen jalkapalloskene eroaa suomalaisesta? Faneja on enemmän ja jalkapallo on suositummassa asemassa. Katsomoissa on usein soihdutusta yms.  Millaisena näet tulevaisuutesi nykyisessä seurassasi? Hyvänä. Olen päässyt tällä kaudella pelaamaan paljon ja minulla on vielä ensi kausi sopimusta jäljellä. Missä näet olevasi 5 vuoden kuluttua? Haaveena olisi, että Valioliigassa.  Millaista osaa onni näyttelee pelaajan uran eri vaiheissa? Onnella on merkitystä. Loukkaantuminen huonoon aikaan tärkeiden pelien kynnyksellä tai vastaavasti onnistuminen isoissa peleissä voi vaikuttaa suuresti.  Mikä on parasta jalkapalloammattilaisen elämässä? Pelit ja voittaminen.

Kuka pelaaja on ollut esikuvasi? Sami Hyypiä.

Mikä on paras muistosi Interistä? Hopeamitali.  Jäikö sinulta jotakin tekemättä Interin ajoilta, joka vieläkin harmittaa? Ensimmäinen Veikkausliigamaali jäi tekemättä.  Muistatko jotakin hauskaa juttua pelikavereistasi Interissä? Mankku Bahnen jutut ja jekut.  Joukkueen vanhimpia jäseniä, mutta mieleltään nuorimmasta päästä.  Muistatko jotakin hauskaa juttua nykyisistä pelikavereistasi? Tällä hetkellä ei tule mitään julkaisukelpoista mieleen.  Voitko ajatella olevasi jalkapallon parissa myös peliurasi jälkeen? Luultavasti, mutta en tiedä missä roolissa.  Mitä terveisiä haluaisit kertoa ihmisille, joilla on sinimusta sydän? Kiitos ajastani Interissä ja onnea tulevaan Veikkausliigakauteen!

Mikä on urasi paras saavutus? Pääseminen Eurooppaliigan 1/16 vaiheeseen. 19


Kolumni

IDE

Mit freundlichen Grüßen aus Hannunniittu Hans Snabb kirjoittaa mm. ottelupäiväkirjoja Ultraboyzien nettisivuille.

Yle kunnostautui viime vuoden syyskuussa lähettämällä peräti kaksi (!) kotimaista jalkapallodokumenttia viikon sisällä. Kyseessähän olivat ArvausLiiga-seurat FC Lahti sekä HJK. Ensimainitun dokumentti oli mukavan kotikutoinen, haastikset tehtiin rennosti eivätkä dokkarissa esiintyneet varoneet sanojaan. Omintakeista. Yhtä kohtausta olen pyöritellyt siitä lähtien mielessäni. Kiihkein fani, joka oli töissä virkailijana pankissa tms, ihmetteli suureen ääneen, miksi on laitonta juosta kentälle? Mistä syystä sakot? Vaan ei hän täysin väärässä ollut. Miksei tosiaan kannattaja saisi ja näkisi jopa velvollisuudekseen, että hänen kuuluisikin suuren onnistumisen todistettuaan mennä seuraamiensa pelaajien kanssa juhlimaan. Ja kyllä, kentälle. Vaan tämä on kielletty turvallisuusseikkoihin viitaten. Muutenkin kotimaan kannattajakulttuuria on enemmän tai vähemmän väkisin haluttu vaimentaa. Kaikenlaisen paukkuvan kiellon voi vielä käsittää, mutta senkin ettei saa edes serpentiiniä heittää kentälle katsomosta, que? Siivottiin me kentältä sinne heittämiämme rullia hopean ratkettua kaudella 2011.

Kiiltokuvaa Klubin dokumentti sen sijaan oli tyylitellympi, haastattelut studiossa, taustakan20

kaat ja haastateltavat laitettuina. Onko suurseuran aina oltava vain tietyn näköinen, aina edustava, vähän muovinenkin. Missä aito elämänilo? Saako sen näyttää vain lokakuun lopulla ties kuinka monennen perättäisen kannun nostamisen yhteydessä?

Markkinointia, vihdoinkin Mitä Interin julkisuuskuvaan tulee, on surullista ettei kyetä muiden liigaseurojen tapaan löytämään uusia vahvistuksia vaan luotetaan paluumuuttajien tehoihin. Tuskin #17 mitenkään joukkuettamme kohti alempaa sarjaporrasta vie, tulkoon vaikka mestaruus, mutten silti ennustaisi suurempaa glooriaa tälle kaudelle. Valmentajasta ei päästä eroon ennen kauden loppua 2016. Viimeistään silloin se on kotimainen valinta. Myyntiosaston uudet tuulahdukset ovat toivon mukaan ensimmäinen vaihe uuden Interin rakentamista. Biologinen fakta kun on ettei Seuramme puheenjohtaja ikuisesti jaksa esimerkillisesti laivaamme ohjata. Tämä liikemiesryhmä, joka itselleen yhden kotimaisen nyrkkeilijän sopimusta havitteli, voisi leiriinsä ottaa SiniMustamme sijoituskohteeksi. Pelkona on, että käy kuten makkaraperijä-Salonojalle tai tj Lahden Arille.


21


Kolumni

NONNA

Nainen kannattajakatsomossa Nonna Touru on Interin kannattaja vuodesta 2005, Ultraboyzin jäsen vuodesta 2010.

Jalkapallopelissä tai kannattajakatsomossa käyminen ei ole itselleni enää ihan uusi asia, mutta silti joskus saan muistutuksia siitä, että se ei ainakaan näillä seuduilla ole vielä naiselle ihan jokapäiväinen ja tavallinen asia.

lenkiintoista seurattavaa kuin pelitapahtumat). Ennen kaikkea myös Ultraboyz toivottaa naiset lämpimästi tervetulleiksi joukkoonsa.

Kannattajakatsomossa tämä ei kuitenkaan juuri muistu mieleen, vaan lähinnä hämmästelevän sävyisiä kommentteja naisen intohimoisesta suhtautumisesta jalkapalloon kuulee sellaisten suusta, jotka eivät itse pahemmin (Veikkausliiga) peleissä käy. En ole radikaalifeministi, ja sukupuoliroolit voivat mielestäni olla positiivinenkin asia silloin, jos ne kannustavat tekemään jotain mukavaa, mutta on mielestäni todella sääli jos ne estävät tekemästä jotain.

On osaltaan varmasti kulttuuristen tekijöiden syytä, että monille naisille jalkapallo on jäänyt vieraammaksi lajiksi kuin miehille. Tosin etenkin Veikkausliigan osalta näin on käynyt myös valitettavan monelle miehelle.

Itsestäni esimerkiksi tuntui joskus aikoinaan, kun vakioveikkaus vielä tehtiin kioskilla, hieman oudolta ja ulkopuoliselta, mutta onneksi tulin järkiini ja ymmärsin, että minäkin saan osallistua vaikka olenkin nainen. Mielestäni kenenkään on myöskään turha vierastaa kannattajakatsomoita sukupuolen takia. Sama pätee myös esim. ikään, ulkomuotoon, muihin mieltymyksiin jne. Inter on onneksi seurana huomioinut naiset hyvin esimerkiksi naistenpäivän tervehdyksillä tai takavuosina lippujen hinnoissa (tosin olen kuullut sellaisiakin teorioita että useat naisethan itse asiassa saavat lipuilleen joka tapauksessa enemmän vastinetta kun on muutakin mie22

Naiset - rohkeasti mukaan

Jalkapallon ymmärtäminen ja seuraaminen on kuitenkin aloittelijallekin varsin helppoa ja keskeisimmät säännöt oppii nopeasti. Toisinaan voi olla helpompaa kun nainen selittää naiselle. Itse muistan eräänkin kerran, kun kuppilassa havainnollistin erikokoisten juomalasien avulla naispuoliselle ystävälleni paitsiosääntöä miehensä ihmetellessä vierestä miten oli mahdollista, että onnistuin kerralla siinä missä hän ei tuntunut millään saavan tulosta aikaan. Joskus naisten pelejä katsellessani huomaan myös pohtivani, että mahdollisesti naiset ymmärtävätkin jalkapalloa miehiä paremmin, sillä he tuntuvat pysyvän pystyssä niin paljon paremmin… Toivotan menestystä koko Interin organisaatiolle ensi kaudeksi, ja tervetuloa kaikki ihmiset peleihin ja myös Ultraboyzin mukaan niin koti- kuin vieraspeleihinkin!


Miten Ultra selviää puuduttavan pitkästä ja ikävästä talvesta? Tämä on se joka syksy kauden päätyttyä väistämättä seuraavan tyhjän olon aiheuttaman ensijärkytyksen haihduttua mieleen nouseva kysymys. Kevääseen on loputtoman pitkältä tuntuva aika ja synkkää pimeyttä tuntuu riittävän maailman tappiin saakka. Tapoja on varmasti yhtä monta kuin meitä vieroitusoireista kärsiviäkin. Joku vaipuu täydelliseen horrokseen ja häntä ei näe ennen ensimmäistä Veikkausliigapeliä. Jotkut lääkitsevät itseään hankkimalla töllöttimeensä sopivan maksukanavapaketin, josta näkee hyttysten lisääntymisbiologian (kiehtova aihe!), remonttireiskailun ja kananmunien keittokilpailujen ohella myös eurooppalaista jalkapalloa. Toiset rekisteröityvät erään vedonlyöntifirman sivulle ja saavat sitä kautta oikeuden tsiigailla läppärin töllöltä useammankin maan pääsarjatason jalkapalloa. Tämä toki lääkitsee sielua ja lievittää pahinta tuskaa, mutta mikään ei voita kentän vierellä seisomista, kentältä ja vaihtopenkiltä kuuluvien kommenttien kuulemista ja rentoa jutustelua tuttujen kesken. Puhun nyt A-junioriemme SM-sarjan kiikaroinnista.

Interin A-juniorit A-junnujen pelejä on mukava katsoa monestakin syystä. Näissä ei tarvitse olla aivan yhtä vereslihalla mukana kuin edarin peleissä eli nämä ovat pumpulle lempeämpiä, mutta silti pääsee nauttimaan omiemme esityksistä. Uusien nousevien kykyjen spottaaminen on varsin mukavaa ja heidän onnis-

tumisensa pelistä toiseen antaa mukavaa luottoa tulevaisuuteen. Miksi sitten A-junioreidemme pelejä ei käy katsomassa suurempi joukko ihmisiä? Vastaus on ilmiselvä; ei tarvitse kuin vilkaista lämpömittariin ja kun vielä jokainen tietää, että Kupittaalla tuulee aina, niin eipä siinä muuta enää tarvitakaan. Raaka fakta on, että vaatteita pitää olla päällä todella tanakasti tai muuten käy kylmät, kirjaimellisesti. Raikkaan talvisen jalkapallontäyteisen kaksituntisen varustus on suunnilleen tämä: kesämallin ja talvimallin alushousut, välihousut, toppahousut, kahdet sukat päällekkäin, T-paita, poolopaita, villapaita, fleeceliivi ja takki. Hilseen peitoksi pipo ja kätösiin hanskat ja rukkaset vielä päälle. Tällä varustuksella pärjää sen parisen tuntia paikallaan ulkosalla ilman välitöntä pelkoa pystyyn jäätymisestä. Sanomattakin on selvää, että WC-käynnin pelin aikana voi unohtaa ihan suosiolla; tämän vaatekerroksen alta ei lihankimpaletta ihan helpolla kaiveta esiin.

Kauden pituus Tähän väliin on ihan pakko kommentoida niitä heppuja, joiden mielestä kotimaista jalkapallokautta tulisi pidentää ja vieläpä molemmista päistä. Ovatko nämä tyypit 23


ihan pönttöjä? Ovatko he koskaan nököttäneet maaliskuussa kentän laidalla kahta tuntia lumihangessa viiden asteen pakkasessa ja raikkaassa vilvoittavassa tuulenvireessä? Voin kertoa, että siinä on vitsit aika vähissä sekä meillä katsojilla että vaihtopenkillä värjöttelevillä vaihtomiehillä. Eräänkin A-junioripelin aikana mietimme ääneen Risen kanssa, että olemmeko me toisiaankin näin innostuneita vaiko vain todella hölmöjä. Kukin voi tykönään miettia vastausta tuohon, mutta pitää sen ihan

24

vain omana tietonaan. Tällä kertaa talvi on ollut todella vaisu ja tämähän sopii ainakin minulle ja Veritaksen nurmelle. Pidetään sormet ja varpaat ristissä, jotta pahaa takatalvea ei tulisi. Kevään soisi tulevan mitä pikimmiten ja lämpötilan nousevan nopeasti ainakin 10 asteella, jotta kauden alkamisen odotus olisi siedettävämpää. Kesään on vielä pitkä aika, mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa. Tsemppiä kaikille kanssakärsijöille! Jarmo


Pohdintaa tulevalle kaudelle Viime kausi oli melkoinen pettymys kaikille, mutta se siitä ja katse kohti tulevaisuutta. Joukkueemme on vahvistunut kolmella paluumuuttajalla eli Moukku, Masse ja Kiiko ovat taas tutussa sinimustassa ympäristössä. Uutena pelaajana olemme saaneet Ajaxin organisaatiosta pikku-Stefun eli Stefan Marinkovic on tullut vahvistamaan puolustuksen vasenta sivustaa ja laitalinkkiä. Nuorisokaarti Juusto, Solmu, Kile, Jere, Demba ja Allu ovat taas vuoden kokeneempia ja heiltä on lupa odottaa enemmän kuin vuosi sitten. Ei paineita, kundit, mutta odotukset kasvavat niin meillä kuin varmasti teilläkin. Lisävahvistuksistakin huhuillaan, mutta katsotaan, mikä huhu toteutuu ja mikä ei.

Positiiviset uudistukset Koska joukkue on taas muuttunut hieman, niin roolituksen ja yhteispelin löytyminen ottaa varmasti oman aikansa. Malttia ja ymmärrystä tarvitaan meiltä kaikilta, vaikka se varmasti koville ottaakin. Mehän toivomme ja odotamme joukkueemme marssivan voitosta voittoon heti ensimmäisestä pelistä alkaen. Jokainen meistä varmasti tunnustaa tämän olevan ehkä hivenen ylimitoitettua, mutta minkäs teet - voittamisen ja menestyksen nälkä on kova. Mikään ei lämmitä sinimustaa sydäntä niin kuin voitto, paitsi murskavoitto. Ja etenkin jarruraidoista.

Interin organisaatiokin on vahvistunut tälle kaudelle, markkinointiosastolle on tullut uutta voimaa kahden henkilön panoksella. Tätä on jo kaivattukin ja nyt kaipaamme näyttöjä ja tuoreita ideoita. Ruut ja Jim; ei paineita, mutta odotukset ovat kovat.

Kenen kausi? Talven aikana olemme saaneet lukea jonkun seuran vahvistuvan kovilla pelaajahankinnoilla, jotkut seurat ovat aivan kuralla taloudellisesti ja pelaajaliikenne on ollut melkoisen yksisuuntaista. Seurojen välisten voimasuhteiden spekulointi onkin siksi juuri sitä - spekulointia. Nippu kovia nimiä ei välttämättä tee kovaa joukkuetta eikä nippu tuntemattomia suuruuksia välttämättä tarkoita pisteautomaattia ja siinä juuri onkin jalkapallon suola. Edellä mainituista asioistakin johtuen tämän jutun kirjoittanut todella köyhän miehen oraakkeli ei pysty ennustamaan tulevan kauden voimasuhteita, mutta yksi asia on kuitenkin varma. Tämä on meidän kausi. Jarmo

25


FORZA INTER!!!


Fanzine 1/2014 by Ultraboyz