2017 v u o s i k a t s a u s
toimitiloja
palveluita
yhteisÜllisyyttä
sisältö
20
3 UUDISRAKENTAMISEN VUOSI 4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 6 AVAINLUVUT 11 MERKITTÄVIMMÄT VUOKRAUKSET
VASTUULLISUUS Kaiken takana on vastuullinen toiminta
14 STRATEGIA Strategiana kasvu ja kannattavuuden lisääminen
15 ARVOT Arvot ohjaavat toimintaa
25
16 MARKKINAKATSAUS
18 TAPAHTUMAT Verkottumista ja rentoa yhdessäoloa
JOKI Vierailu- ja innovaatiokeskus Joki avautui
26
28
PALLOILUHALLI Kupittaan palloiluhalli valmistui
WERSTAS Werstas laajeni PharmaCityyn
31 KÄYNNISSÄ OLEVAT JA TULEVAT HANKKEET 32 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA 34 HALLITUS 37 HENKILÖSTÖ 43 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
aluksi
Uudisrakentamisen vuosi Turun Teknologiakiinteistöjen vuotta 2017 leimasi vahvasti uudisrakentaminen.
S
yyskuussa alkoi yhtiön ensimmäisistä toimintavuosista alkaen suunnitellun Turun ammattikorkeakoulun kampuksen rakentaminen. Joulukuun alussa valmistui Turun seudun yritysten, korkeakoulujen ja Turun kaupungin yhteinen Vierailu- ja innovaatiokeskus Joki ja juuri ennen vuodenvaihdetta päätökseen saatiin Turkuun kauan kaivatun kansainväliset mitat täyttävän palloiluhallin rakentaminen. Varsinais-Suomen huima talouskasvu siivitti myös Teknologiakiinteistöjen menestystä vuonna 2017. Onnistunut vuosi näkyi yhtiön kohonneena liikevaihtona, joka kasvoi edellisvuoden 23,2 miljoonasta 25,1 miljoonaan.
Yhtiöltä tiedusteltiin vuoden aikana toimitiloja ennätykselliset 245 kertaa, mikä vastaa yli neljää viidesosaa yhtiön voimassa olevien vuokrasopimusten määrästä. Suuri kysyntä näkyi kuitenkin yhtiön arjessa haasteena löytää tiloja kaikille niitä etsiville. Helpotusta tilanteeseen on luvassa vuonna 2020, jolloin ammattikorkeakoulun kampus ja sen yhteyteen tulevat toimistotilat valmistuvat. Jotta tiloja olisi jatkossa tarjolla enemmän, on yhtiön katse jo kampusta seuraavassa askeleessa, hankkeessa nimeltä FC36. Suunnitelmissa on toteuttaa samaan kortteliin kampuksen kanssa myös kaksi muuta rakennusta, jotka täydentävät kampusta niin toimintojensa kuin arkkitehtuurinsakin puolesta. ▪
3
toimitusjohtajan katsaus
Luomme olosuhteet, jotka mahdollistavat kasvun
O
jossa jokainen voi keskittyä omaan toimintaansa ja olla oman alansa paras. Patrick Lencioni puhuu kirjoissaan tiimistä sekä hyvästä tiimipelaajasta. Hän määrittelee hyväksi tiimipelaajaksi henkilön, joka on nälkäinen, älykäs ja nöyrä. Me Teknologiakiinteistöissä haluamme olla juuri tuota. Haluamme edelleenkin päästä maailman parhaiden joukkoon, olla omassa tekemisessämme Pohjantähti jota seurata. Olemme valmiita tekemään kaikkemme sen saavuttamiseksi. Olemme edelleen valmiita kehittymään ja vaadimme sitä joka päivä itseltämme. Olemme valmiita astumaan ulos mukavuusalueeltamme, löytääksemme parempia tapoja toimia ja auttaaksemme sinua omassa tekemisessäsi. Emme passivoidu omaan onnellisuuskuplaamme, joka ennemmin tai myöhemmin puhkeaa tuhoten kaiken tähän mennessä saavuttamamme hyvän. Haluamme, että meidät yhdistetään edelleenkin positiivisiin asioihin maailmassa, joka on täynnä ongelmia. Mutta olemmeko me nöyriä? Tietenkin olemme, mutta emme nöyristele ketään. Tunnistamme ja tunnustamme omat heikkoutemme ja käsittelemme ne samalla kun vahvistamme piirteitä, joissa olemme jo hyviä. Kukaan ei ole täydellinen eikä kenestäkään tule täydellistä, mutta se ei tarkoita, etteikö siihen pidä pyrkiä. Matka jonnekin on tärkeää, vaikka lopullinen maali olisikin saavuttamattomissa. Toivottavasti meidän matkamme sitä kohti on yhteinen. ▪
len joka vuosi Turun Teknologiakiinteistöjen toimitusjohtajana ollessani tehnyt julkisen ”uudenvuodenlupauksen”, joka on julkaistu yhtiön vuosikatsauksessa. Olen luvannut meidän olevan parempia kuin aikaisempina vuosina. Olen luvannut positiivista kehitystä uudelleen ja uudelleen. Ja aina olemme lupaukset myös pitäneet. Vuosien työn seurauksena olemme päässeet positiiviseen kierteeseen. Kierteeseen, jossa kaikki tunnusluvut – asiakastyytyväisyys mukaan lukien – ovat parantuneet siitä, kun aloitimme nykyisen tavan ajatella. Olemme nousseet vertailuryhmämme pohjalta kärkijoukkoihin. Ja mikä tärkeintä, myös Turku ja Turun seutu ovat nousseet passiivisesta taantumuksen laaksosta koko Suomea eteenpäin vieväksi veturiksi. Rooliin mikä Turulla olisi aina pitänyt olla. Mitä olemme siis tehneet? Olemme keskittyneet ihmiseen. Nostaneet keskiöön sinut, oletpa sitten asiakas, työntekijä, yhteistyökumppani, satunnainen ohikulkija tai ainoastaan tämän kirjoituksen lukija. Olemme halunneet varmistaa, että meidät yhdistetään sanoihin luotettavuus, positiivisuus, innovatiivisuus sekä avoimuus. Ja kaikessa olemme luottaneet siihen, että tunne johtaa toimintaa. Emme vuokraa seiniä, vaikka 100 prosenttia tuloistamme syntyy vuokratuotoista, vaan luomme olosuhdetta, jossa työskennellä. Yhdessä sinun ja muiden ihmisten kanssa luomme olosuhdetta,
Mikko Lehtinen
4
avainluvut
Avainluvut
OMISTAJAT
Vuonna 2017 Turun Teknologiakiinteistöjen liikevaihto kasvoi kahdeksan prosenttia 25,1 miljoonaan.
Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet 3,39 %
Stiftelsen för Åbo Akademi 3,38 %
Eläkevakuutusyhtiö Veritas 17,00 %
L
iikevaihdon kasvu syntyi pääosin vuoden aikana hankituista DataCityn lisätiloista, PharmaCityn kuulumisesta kiinteistösalkkuun koko vuoden ajan sekä ElectroCityyn tehtyjen vuokralaisremonttien tuomista lisätuloista. Myös operatiivisen toiminnan tulosta kuvaava käyttökate kasvoi 13,8 miljoonaan. Investointeja yhtiö teki yhteensä 24 miljoonalla eurolla, josta merkittävä osa kohdistui Vierailu- ja innovaatiokeskus Jokeen sekä Kupittaan palloiluhalliin.
Turun Seudun Osuuspankki 28,02 %
TURUN TEKNOLOGIAKIINTEISTÖT OY
KOy BioCity
KOy ElectroCity
KOy ICT-City
KOy TriviumCity
KOy Datakulma
KOy DataCity
KOy PharmaCity
KOy High Tech City
KOy Puutarha katu 1
KOy Puolalan katu 5
KOy Kupittaan Paviljonki
TScP Kehitys Oy
KOy SportCity
KOy Innovation City
KOy Kupittaan Asema- kulma
6
Turun kaupunki 48,21 %
avainluvut
LIIKEVAIHTO, MILJ. €
KÄYTTÖKATE , MILJ. €
30 000
15 000
13,8
25,1
25 000
12 000
20 000 9 000 15 000 6 000
10 000
3 000
5 000
2013
2014
2015
2016
2017
2013
LIIKEVOITTO, MILJ. €
2014
2015
2016
2017
OMAVARAISUUSASTE, %
40 oma pääoma sis. vaihtovelkakirjat
8 000 30
7 000
24,16
6,1
6 000
20
5 000 4 000
10
3 000 2 000
0
1 000
-1,68 2013
2014
2015
2016
2017
-10
oma pääoma ilman vaihtovelkakirjoja 2013
7
2014
2015
2016
2017
avainluvut
SIJOITUSKIINTEISTÖJEN KÄYPÄ ARVO, MILJ. €
INVESTOINNIT, MILJ. €
350 000
100 90
314
300 000
80 70
250 000
60
200 000
50 150 000
40 30
100 000
24
20
50 000
10 2013
2014
2015
2016
2013
2017
VUOKRATTAVA PINTA-ALA, M 2
150 000
2014
2015
2016
2017
KESKIMÄÄRÄINEN NELIÖVUOKRA, €
17,5
135 795
15,42 15
125 000
12,5
100 000
10 75 000 7,5 50 000
5
25 000
2,5
2013
2014
2015
2016
2017
2013
8
2014
2015
2016
2017
avainluvut
KÄYTTÖASTE, %
MATURITEETTI, VUOSIA
100
12 10
97,5 96
8
95
6,42 6
92,5
4
90
2
85,5 2013
2014
2015
2016
2017
2013
JULKISYHTEISÖJÄ VUOKRALAISISTA
2014
2015
2016
2017
V U O K R A L A I ST E N M Ä Ä R Ä
Yksityisomisteiset yhtiöt 36 %
Julkiset yhteisöt 64 % 280 kpl
9
vuokraukset
Merkittäviä laajennuksia ja uusia asiakkaita Suursaneerauksen läpikäyneen ElectroCityn tilat olivat edelleen hyvin kysyttyjä. PharmaCityyn saneerattiin uusia tiloja useille yrityksille.
UUSIA TOIMIJOITA ELECTROCITYYN
PHARMACITYYN SANEERATTIIN UUTTA TOIMITILAA USEILLE YRITYKSILLE
Verkkosivustoja ja -palveluita Wordpress-alustalle toteuttava Aucor Oy muutti ElectroCityyn vuodenvaihteessa. Yrityksen sadan neliömetrin tilat sijaitsevat sisäpihan päädyssä toisessa kerroksessa. Tila on vanhaa tehdaskiinteistöä, mistä muistuttaa enää tavanomaista korkeampi huonekorkeus. Aucorilla on käytössään ison avotyötilan lisäksi erillisiä työhuoneita ja neuvotteluhuone. Valmet Automotive laajensi toimitilojaan Electro Cityssä marraskuussa 2017, kun yritys avasi 258 neliömetrin uuden tuotekehitys- ja suunnittelutoimiston Turkuun. Turun toimipaikan erikoisosaamisaluetta ovat muun muassa sähköajoneuvoihin liittyvät ratkaisut. Uuden suunnittelutoimiston sijoittamista Turkuun puolsivat erinomaiset liikenneyhteydet sekä Valmet Automotiven laajentuva yhteistyö Turun korkeakoulujen kanssa. Yrityskylä Varsinais-Suomi muutti Turun keskustasta Turun tiedepuiston alueelle vuodenvaihteessa. Yrityskylän reilun 480 neliömetrin tilat sijaitsevat ElectroCityn katutasossa. Yrityskylä on peruskoulun kuudensille ja yhdeksänsille luokille suunnattu työelämän ja yrittäjyyden pienoiskaupunkimainen oppimiskokonaisuus. Yrityskylä Varsinais-Suomessa vierailee joka lukuvuosi 5 000 kuudesluokkalaista opettajineen. Teknologiayritys Vincit muutti ElectroCityyn kolmannen kerroksen 242 neliömetrin monitilatoimistoon elokuussa 2017.
Rakennuttajatoimisto HTJ Oy muutti elokuussa PharmaCityyn. Yrityksen uudet, täysin saneeratut 258 neliömetrin toimitilat sijaitsevat kiinteistön 7. kerroksessa, josta on upeat näkymät yli Turun itäisen keskustan. HTJ:llä työskentelee asiantuntijoita talonrakennuksen ja talotekniikan projektinjohto-, rakennuttamis- ja valvontatehtävissä. Suomalainen kalustevalmistaja Isku avasi Turun toisen julkitilaratkaisuiden toimipisteensä Isku PRO-pisteen Turun Tiedepuiston alueelle PharmaCityyn marraskuun puolessa välissä. Iskun 72 neliömetrin showroomin ja toimiston yhdistelmätila sijaitsee kiinteistön katutasossa Itäisen Pitkäkadun puolella. BioCityssä pitkään toiminut Biovian Oy laajensi toimi- ja laboratoriotilojaan PharmaCityyn. Uutta tilaa saneerattiin 718 neliömetriä kiinteistön neljänteen kerrokseen. Turun yliopisto vuokrasi lisää tilaa PharmaCitystä. Uusissa 1200 neliömetrin tiloissa on sekä toimisto- että laboratoriotilaa. Luonnonvarakeskus muutti PharmaCityn 7. kerrokseen, jonne saneerattiin 575 neliömetriä uutta toimistotilaa. Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi.
11
vuokraukset
MARTELAN ALUETOIMISTO MUUTTI BIOCITYYN
joissa opiskelijat työskentelevät osana opintoja. Myös lastenhoitopaikka Puuhaparkissa BioCityssä on osa Wisiota. Kupittaan Subway muutti vappuna 2017 DataCityn katutasoon. Ravintola toimi muuttoon asti Kupittaan rautatieaseman läheisyydessä Intelligaten kiinteistössä. DataCityn katutason liiketila remontoitiin täysin ravintolan tarpeisiin. Subwayn aukioloajat laajenivat uuden toimipaikan myötä, ja ravintola palvelee nyt myös viikonloppuisin.
Martela Oyj:n Turun aluetoimisto muutti BioCityyn elo-syyskuun vaihteessa. Martelalle saneerattu 200 neliömetrin toimitila sijaitsee kiinteistön kolmannessa kerroksessa. Martela etsi tilaa, jossa se voi toteuttaa toimivan monitilatoimiston, joka toimii kokonaisuudessaan näyteikkunana asiakkaille yksittäisten kalusteratkaisujen sijaan. BioCity osoittautui parhaaksi Martelan nykytarpeisiin sijaintinsa, suuren yritysyhteisön ja koko tiedepuiston alueen vahvan kehityspotentiaalin vuoksi.
ROLLS-ROYCELLE LISÄTILAA TRIVIUMCITYYN
DATACITYN KATUTASO UUDISTUI
Globaali teknologiayritys Rolls-Royce laajensi toimitilojaan TriviumCityssä. Elokuusta 2015 Triviumissa toiminut Rolls-Royce päätti vuonna 2017 perustaa etäohjattujen ja autonomisten alusten tutkimuskeskuksen. Tutkimuskeskus päädyttiin sijoittamaan Turkuun huolellisen harkinnan jälkeen. Turun puolesta puhuivat vahva meriklusteri sekä Salossa Nokian peruja oleva ict-klusteri, jotka keskittyvät Turun seudulle ainutlaatuisella tavalla.
Turun ammatti-instituutin Lemminkäisenkadun yksikössä DataCityssä avattiin alkuvuonna yrittäjyyden oppimisympäristö Wisio. Uudet tilat saneerattiin DataCityn A-portaan katutasoon, jossa ammatti-instituutilla on käytössään yli 400 neliömetriä tilaa. Tilan arkkitehtisuunnittelun on toteuttanut Arosuo arkkitehdit. Wisio on uudenlainen valmennusympäristö ammatillisen koulutuksen opiskelijoille, jossa voi tehdä yrittäjyyteen liittyviä projekteja, kehittää liikeideoita ja testata niitä käytännössä. Tila on tarkoitettu niin Turun ammatti-instituutin opiskelijoille, opettajille kuin ohikulkijoille. Siellä järjestetään yrittäjyysleirejä, erilaista pop-up-toimintaa, palvelutoimintaa ja opetushenkilökunnan valmennusta. DataCityn katutasossa sijaitsevat Wision kahvila, ompelushoppi ja hyvinvointikeskus,
WERSTAAN TILAT TÄYNNÄ Coworking-tila Werstaan tilat ElectroCityssä ja PharmaCityssä olivat hyvin kysyttyjä myös vuonna 2017. Tilat olivat käytännössä koko ajan täyteen vuokratut, ja uusiksi asiakkaiksi tulivat muun muassa Silo AI, Fidera Oy ja Otavamedia Oy. ▪
12
strategia
Strategiana kasvu ja kannattavuuden lisääminen
T
urun Teknologiakiinteistöjen strategiana on kasvaa ja lisätä kannattavuutta kehittämällä ensisijaisesti Turun tiedepuistoa sekä yhtiön omistamia kiinteistöjä. Yhtiö haluaa tarjota alueen toimijoille lisäarvoa ja yhteisöllisyyttä tuottavia asiakaslähtöisiä palveluita sekä luoda Turun tiedepuistoon uusia kansainvälisesti arvostettuja vetovoimatekijöitä, jotka lisäävät alueen kiinnostavuutta ja nostavat kiinteistöjen arvoa. Lisäksi Turun Teknologiakiinteistöt pyrkii tukemaan Turun keskusta-alueen kehittämistä.
Turun Teknologiakiinteistöjen päämääränä on olla houkutteleva yritys niin asiakkaille kuin omistajillekin ja tarjota asiakkailleen Suomen paras ympäristö toimia ja kehittyä. Turun Teknologiakiinteistöjen toiminta-ajatuksena on tarjota laadukkaita tilaratkaisuja ja niihin liittyviä asiakaslähtöisiä palveluita sekä kehittää Turun tiedepuiston toimintoja, jotta siellä toimivat yritykset ja yhteisöt voivat keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa. ▪
14
arvot
Arvot ohjaavat toimintaa INNOVATIIVISUUS Innovatiivisuus on Turun Teknologiakiinteistöille luovia ratkaisuja, villejä ideoita sekä uusia tapoja tehdä asioita. Se on avoimuutta erilaisille mahdollisuuksille ja herkkiä korvia asiakkaiden toiveille.
VASTUULLISUUS Vastuullisuus tarkoittaa Turun Teknologiakiinteistöille kaikkea sähkön säästöstä ympäristösertifikaattien mukaiseen rakentamiseen. Se on tasavertaista kumppanuutta, hyvää hallintoa ja joustavia järjestelyjä. Se on joukkoliikennettä, kestäviä materiaalivalintoja ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa.
POSITIIVISUUS Positiivisuus on Turun Teknologiakiinteistöille optimistista asennetta, avarakatseisuutta ja innostusta. Se on luottamusta, rakentavaa suhtautumista sekä halua keskittyä ongelmien sijaan niiden ratkaisemiseen.
15
AVOIMUUS Avoimuus tarkoittaa Turun Teknologia kiinteistöille läpinäkyvää toimintaa, aktiivista tiedotusta sekä kuntalaisten ottamista mukaan yhtiön päivittäiseen tekemiseen ja tulevaisuuden kehittämiseen. Se on myös helppoa saavutettavuutta, avointa neuvottelukulttuuria ja kiinnostusta kaikkien mielipiteitä kohtaan.
markkinakatsaus
Markkinakatsaus Alhainen korkotaso ja kiinteistöjen vakaat tuotot kasvattivat Suomen kiinteistöalan transaktiovoluumia vuonna 2017. Kiinteistökauppojen kokonaisarvo ylsi uuteen ennätykseensä ollen yli 10 miljardia euroa kun se aikaisemmin on korkeimmillaan ollut reilut seitsemän miljardia euroa.
KIINTEISTÖJEN KYSYNTÄ HUIPUSSAAN Kasvaneesta kiinteistöjen kysynnästä on seurannut, että kiinteistöjen nettotuottovaatimukset ovat laskeneet koko Suomessa. Ulkomaiset sijoittajat ovat taas kiinnostuneita myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisista, kasvukeskuksissa sijaitsevista kiinteistöistä. Kiinnostuneita sijoittajia olikin vuonna 2017 melkein yhtä paljon kuin ennen vuoden 2008 maailmanlaajuista rahoituskriisiä. Toimistotilojen käyttöasteet ovat talouden kasvun myötä parantuneet Suomessa kaikissa kasvukeskuksissa.
KOKONAISTUOTOT KASVOIVAT Vuonna 2017 toimistotilojen kokonaistuotto Suomessa oli 7,75 prosenttia, josta 2,55 prosenttia oli arvonmuutosta ja 5,06 prosenttia nettotuottoa. Teknologiakiinteistöjen kokonaistuotto ylitti markkinoiden keskiarvon ollen 9,64 prosenttia, josta arvonmuutosta oli 3,19 prosenttia ja nettotuottoa 6,27 prosenttia. Yhtiön nettotuottoa kasvatti käyttöasteen parantuminen ja remonttien valmistuminen kun taas arvonmuutosta paransi Turun seudun positiivinen rakennemuutos.
16
markkinakatsaus
VUOKRISSA HUIKEA KEHITYS Vuonna 2017 keskivuokra Turun tiedepuistossa oli 16,85 €/m²/kk. Kehitys vuokrissa on ollut huikeaa, sillä vuonna 2013 vastaava luku oli 14,22 €/m²/kk. Teknologiakiinteistöjen vertailukelpoinen keskivuokra vuonna 2017 oli 17,71 €/m²/kk. Myös vuokrien kehityksessä näkyy Turun alueen lisääntynyt vetovoima ja seudun hyvä talouskasvu.
TEKNOLOGIAKIINTEISTÖILLE 245 TILAKYSELYÄ Talouden positiivinen suhdanne näkyi myös toimitilojen kysynnässä. Kun vuonna 2016 Teknologiakiinteistöille tuli huikeat 172 tilakyselyä, kasvoi luku vuonna 2017 entisestään ollen 245. Määrä on varsin merkittävä suhteutettuna yhtiön voimassaoleviin vuokrasopimuksiin, joita sillä on noin 300 kappaletta. Suurinta kysyntä oli pienissä, alle 50 neliömetrin tiloissa. Toiseksi eniten tiedusteltiin 50–400 neliömetrin tiloja. Yhteensä tiloja kyseltiin 42 108 neliömetrin edestä.
KAKSI KAUPPAA Turun Teknologiakiinteistöt myi vuonna 2017 Eskelin Pysäköintilaitos Oy:n kiinteistökehitysyhtiö Hemfosalle. Ennen myyntiä Teknologiakiinteistöt teki kiinteistöön mittavan saneerauksen. Eskelinkadulla Turun keskustassa sijaitsevan kiinteistön vuokrattava kokonaispinta-ala on 6863 m². Teknologiakiinteistöt myös osti vajaat 2000 neliömetriä tilaa DataCitystä vuonna 2017. Kaupan seurauksena yhtiö omistaa KOy DataCitystä 99,40 prosenttia.
17
tapahtumat
Verkottumista ja rentoa yhdessäoloa Turun Teknologiakiinteistöt järjesti asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen yli 20 tapahtumaa vuonna 2017. Tapahtumat tarjosivat mielenkiintoisia puheenvuoroja sekä kohtaamisia ja edistivät alueen toimijoiden yhteistyötä.
Vuoden 2017 aikana järjestettiin neljä Yritystä kehiin -aamiaistapahtumaa, kaksi syyskaudella ja kaksi kevätkaudella. Tapahtumien aiheina olivat tarinankerronta markkinoinnin välineenä, digitalisaatio, rahoitus sekä työhyvinvointi. Turun Teknologiakiinteistöt jatkoi yhteistyötä turkulaisten urheiluseurojen kanssa myös vuonna 2017. Sporttia parhaalla paikalla -otteluennakkotapahtumia järjestettiin kolme kertaa vuoden aikana yhteistyössä TUTO Hockeyn, FC Interin ja TPS salibandyn kanssa. Tapahtumat alkoivat joukkueiden kuulumisilla ja otteluun valmistautumisella sekä tarjoiluilla ja verkostoitumisella BioCityn Maunossa ja huipentuivat otteluihin Marli Areenalla ja Veritas Stadionilla.
18
tapahtumat
Vierailu- ja innovaatiokeskus Joki valmistui joulukuussa tiedepuiston sydämeen, BioCityn ja DataCityn välittömään läheisyyteen. Juhlallinen peruskiven muuraustilaisuus järjestettiin tammikuussa. Ennen valmistumista ja avajaisjuhlia järjestettiin kaikille kiinnostuneille avoin työmaakierros, ja avajaisten jälkeen järjestettiin viisi opastettua kierrosta yhdessä Visit Turun kanssa.
Teknologiakiinteistöjen toinen vuoden 2017 suurhanke, Kupittaan palloiluhalli, valmistui joulukuussa. Palloiluhallin harjannostajaisia vietettiin tammikuussa.
Jo perinteeksi muodostunut laskiaistapahtuma keräsi jälleen luistelijoita Kupittaanpuiston luistelumadolle.
Teknologiakiinteistöt osallistui elokuvapäivään maaliskuussa ja tarjosi asiakkailleen elokuvanäytöksen ICT-Cityssä.
Kesäkuussa Teknologiakiinteistöt toimi RunFest -tapahtuman kumppanina ja tarjosi asiakasyrityksilleen osallistumisen juoksutapahtumaan.
Joulukuussa tarjottiin glögiä ja joulupuuroa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille Teknologiakiinteistöjen toimistolla.
Coworking-tila Werstaalla järjestettiin vähintään kuukausittain pienempiä tapahtumia Werstaan asiakkaille.
YHTEISTYÖTÄ THE SHIFT -BUSINESSFESTIVAALIN JA LÄNSI-SUOMEN ELOKUVAKOMISSION KANSSA
Teknologiakiinteistöt oli yhtenä pääyhteistyökumppanina Turun linnan ympäristössä pidetyssä Shift-businessfestivaalissa toukokuussa. Teknologiakiinteistöt teki yhteistyötä myös Länsi-Suomen elokuvakomission kanssa osallistumalla kaksi kertaa vuonna 2017 järjestettyyn elokuvapäivään ja tarjoamalla maksuttomia näytöksiä asiakkailleen. Osana yhteistyötä BioCityssä järjestettiin myös elokuva-avustajakuvaukset. Teknologiakiinteistöt jatkoi yhteistyötä HC TPS:n, FC TPS:n ja TPS salibandyn sekä Tuto Hockeyn ja FC Interin kanssa. Yhteistyökumppanuuksien tavoitteena on antaa alueen yrityksille verkostoitumismahdollisuuksia ja luoda yhteisöllisyyttä tapahtumien avulla, sekä omalta osaltaan edistää sijoittautumista Turun tiedepuiston alueelle.
19
vastuullisuus
Kaiken takana on vastuullinen toiminta
Teknologiakiinteistöt on koko olemassaolonsa ajan pyrkinyt kehittämään toimintansa vastuullisuutta. Yhtiön kasvaessa on vastuullisuus noussut yhä suurempaan rooliin. Tarve vastuullisuusraportointiin ja vastuullisuuden toteutumisen seurantaan tuleekin tulevaisuudessa yhä kasvamaan.
T
eknologiakiinteistöjen toteuttama vastuullisuus jakaantuu neljään teemaan, jotka ovat nousseet esiin sidosryhmille tehdyssä kyselyssä ja joita yhtiö haluaa kaikessa toiminnassaan noudattaa: panostaa hyvään rakentamiseen ja kiinteistöjen ylläpitoon, olla vastuullinen työnantaja, pyrkiä toiminnassaan jatkuvasti parempaan informaation kulkuun ja huolehtia tilojen viihtyisyydestä.
Myös kiinteistöjen ylläpito on asiakastyytyväisyystutkimuksen tulosten valossa erinomaisella tasolla. Sen sijaan informaation kulkuun vastaajat toivoivat parannuksia, mitä yhtiö pyrkiikin jatkuvasti parantamaan järjestämällä kiinteistöissään taloinfoja sekä lähettämällä sähköisiä uutiskirjeitä. Tiedusteltaessa vastaajien tyytyväisyyttä tiloihinsa huomattiin, että tyytyväisimpiä ihmiset olivat viimeisimmäksi saneeratuissa kiinteistöissä. Perinpohjainen remontointi kuitenkin vaatii asiakkailta sen toteutusvaiheessa kärsivällisyyttä ja edellyttää erinomaista yhteisymmärrystä eri toimijoiden kesken.
VIIHTYISÄT TILAT JA TYYTYVÄISET VUOKRALAISET Teknologiakiinteistöt panostaa viihtyisiin ja yhteisöllisiin tiloihin. KTI Kiinteistötieto Oy:n asiakastyytyväisyysvertailussa yhtiö sijoittui vuonna 2017 vertailun kärkijoukkoon. Erityisen tyytyväisiä asiakkaat olivat vuokranantajaan sekä palveluihin. Aktiivisten suosittelijoiden osuus kasvoi edellisestä vuodesta ja nettosuositteluindeksi oli vertailun kärkitasoa. Yli puolet vastaajista arvioi, että voisi suositella Teknologiakiinteistöjä vuokranantajana ja toimitilakumppanina.
HYVÄ RAKENTAMINEN JA YLLÄPITO Teknologiakiinteistöt panostaa hyvään rakentamiseen, mikä näkyy muun muassa siinä, että yhtiö tavoittelee kaikissa uudishankkeissaan Leed-ympäristösertifikaatin ylintä Platinum-tasoa. Korjausrakentamisen osalta yhtiö pyrkii jatkuvasti parantamaan toimintaansa, jotta tehdyt toimenpiteet
20
vastuullisuus
TARKKAA SEURANTAA JA PERUSPARANNUKSIA
ovat kestäviä, vastaavat asiakkaiden tarpeeseen ja käytettävät materiaalit ovat laadukkaita ja työn laatu ensiluokkaista. Rakentamisessa ja remontoinnissa Teknologiakiinteistöt on tiivistänyt yhteistyötä valittujen kumppaneiden kanssa. Näin saadaan parempia tuloksia, rakentamisen laatu pysyy korkealla tasolla ja tehdyillä investoinneilla saadaan haluttu lopputulos. Sama kumppanuusverkostoajattelu koskee myös suunnittelijoita, arkkitehteja sekä talotekniikan suunnittelua. Suurimmissa hankkeissa urakat kuitenkin kilpailutetaan, mutta pienemmissä projekteissa yhtiö käyttää tunnettuja ja luotettuja ammattilaisia, joiden kanssa työskentelemisestä sillä on hyviä kokemuksia.
Teknologiakiinteistöjen jatkuvana pyrkimyksenä on parantaa kiinteistöjensä energiatehokkuutta. Eri kulutuslukujen seuranta ja monitorointi on pitkälle kehittynyttä ja tavoitteena on, että tulevaisuudessa energian- ja vedenkulutusta pystytään säätelemään entistä paremmin. Kiinteistöissä tehdyt parannustoimenpiteet ovat tuottaneet tulosta ja esimerkiksi energian kokonaiskulutus on laskenut 26 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017. Myös lämpöenergian kulutus laski vastaavalla ajanjaksolla seitsemän prosenttia. Veden kokonaiskulutus sen sijaan kasvoi vuodesta 2016 vuoteen 2017 vajaat kolme prosenttia. Vedenkulutuksen kasvu liittyy yhtiön korkeaan käyttöasteeseen, jolloin vedenkäytön vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikutus jäi vähäiseksi. Jätettä Teknologiakiinteistöjen tiloista poistettiin kierrätykseen vuonna 2017 yhteensä noin 500 000 kiloa. Jätteiden lajittelun osalta jäi jonkin verran parannettavaa ja tehokkaampi lajittelu onkin asetettu yhdeksi yhtiön tavoitteeksi vuodelle 2018.
TYYTYVÄISET TYÖNTEKIJÄT Teknologiakiinteistöt teetti loppuvuodesta 2017 Työterveyslaitoksen Parempi Työyhteisö -työhyvinvointikyselyn, jonka tuloksia verrattiin vuoden 2016 tuloksiin. Kysymykset koskivat henkilöstön hyvinvointia, työn perusedellytyksiä, työyhteisön toimivuutta sekä kehittämisedellytyksiä. Kokonaistulokset kussakin neljässä osa-alueessa paranivat edellisvuodesta siten, että ne ylittivät paikoin merkittävästi suomalaisten yritysten keskitason vertailuarvot. Kyselystä nousi esiin kokemus työn ilosta sekä vähentynyt työstressin määrä. Työhyvinvointia kokonaisvaltaisesti kuvaavimpana kysymyksenä pidettävä ”Voisin mielelläni suositella työnantajaa ystävilleni” sai tuloksen 4,9 maksimin ollessa 5.0, mikä on suomalaiseen keskitasoon 3,8 nähden merkittävästi parempi. Kehittämiskohteiksi nousivat organisaation sisäinen tiedonkulku sekä kuormitustekijät työssä, jotka olivat myös edellisen kyselyn kehityskohteita.
TYÖ VASTUULLISEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI JATKUU Teknologiakiinteistöt on kasvanut sekä kiinteistöomaisuudeltaan että työntekijämäärältään, mikä edellyttää entistäkin aktiivisempaa otetta vastuullisuuden kehittämiseen tulevaisuudessa. Vuonna 2017 yhtiö laajensi vastuullisuuttaan sidosryhmille ja työ jatkuu edelleen vuonna 2018, jolloin on tarkoitus syventää vastuullisuustyötä luomalla vastuullisuusmittarit sekä tavoitteet niille. ▪
Teknologiakiinteistöt
Muu Suomi
4,9
3,8
3,87
3,77
Voisin suositella työnantajaa ystävilleni (asteikolla 1–5) Asiakastyytyväisyys (asteikolla 1–5)
23
joki
Vierailu- ja innovaatiokeskus Joki avautui Turun tiedepuiston ytimeen avautui joulukuussa 2017 pohjoismaisittain ainutlaatuinen Vierailu- ja innovaatiokeskus Joki. Joki on Suomen ensimmäinen alueellinen vierailukeskus ja se tarjoaa ympäri vuoden interaktiivisia näyttelyitä ja tuoreita näkökulmia alueen elinkeinoelämästä, kaupunkikehityksestä ja vetovoimatekijöistä.
B
ioCityn, DataCityn, ICT-Cityn ja ElectroCityn välissä sijaitseva Joki on täysin uudenlainen innovaatioi den, liiketoiminnan ja tutkimuksen näyttelytila. Joen omistaa Turun Teknologiakiinteistöt ja sen pääkäyttäjiä ovat Turun kaupunki, korkeakoulut sekä Joen kumppaniyritykset, jotka käyttävät Jokea omien tuotteidensa ja innovaatioidensa esittelyyn. Joki tarjoaa yrityksille ja yhteisöille huikeat puitteet erilaisten tapahtumien järjestämiseen seminaareista workshopeihin ja juhlatilaisuuksiin. Kuntalaisille Joki on paikka, jossa on mahdollista tutustua Turun seudun elinkeinoelämään, kaupunkikehitysvisioihin ja huippututkimukseen.
Joen ensimmäisessä kerroksessa on näyttävä cave-teatteri, joka mahdollistaa muun muassa 3D-esitysten näyttämisen. Ensimmäisessä kerroksessa on myös digishowroom, jossa Joen kumppaniyritykset esittelevät osaamistaan erilaisten videototeutusten ja kosketusnäyttöjen avulla. Toisessa kerroksessa on Turun kaupungin kaupunkikehitystila, jossa esitellään suunnitelmia kaupungin tulevaisuudesta. Tila hyödyntää lisätyn todellisuuden toteutuksia, kosketusnäyttöjä ja videoita tarjoten näkökulmia kaupungin Smart & Wise City -teemaan. Kolmannessa kerroksessa on lasiseinäinen, pyöreä kokous- ja workshop-tila, joka soveltuu muun muassa työpaja-, koulutus- tai kehityspäivän järjestämiseen. ▪
LISÄTTYÄ TODELLISUUTTA, KOSKETUSNÄYTTÖJÄ JA VIDEOTOTEUTUKSIA Sisäänkäynti Jokeen tapahtuu Lemminkäisenkadulta BioCityn ja DataCityn välistä. Pyöreän rakennuksen on suunnitellut Arosuo Arkkitehdit, jonka idea keskuksesta voitti arkkitehdeille suunnatun ideakilpailun vuonna 2015.
25
palloiluhalli
Kupittaan palloiluhalli valmistui
Turun uuden palloiluhallin rakennustyöt Lemminkäisenkadun varrella alkoivat kevättalvella 2016. Halli valmistui aikataulussaan vuoden 2017 joulukuussa, Suomi100 -juhlavuonna. Palloiluhallin on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Artto Palo Rossi Tikka, ja sen rakentajana toimi Lemminkäinen Talo Oy. Halli on vuokrattu 25 vuoden sopimuksella Turun kaupungille, joka puolestaan vuokraa sitä urheiluseuroille.
26
palloiluhalli
K
VUOSI 2018 ALKAA SUURTAPAHTUMALLA
upittaan palloiluhalli on kooltaan noin 9000 neliömetriä ja siellä on lentopallon kansainvälisiin otteluihin vaadittu 12,5 metrin korkeus. Lentopallon lisäksi hallissa pelataan ainakin salibandyä, koripalloa, käsipalloa sekä futsalia, ja halli on myös voimistelijoiden käytössä. Pelikenttätaso sijaitsee hallin alimmassa kerroksessa, jonne on sijoitettu myös huoltotilat. Katsojat pääsevät sisään halliin sekä Lemminkäisen- että Joukahaisenkadulta. Pelikenttätason kolmella laidalla ovat pukuhuoneet. Katutason sisääntuloissa on ruoka- ja myyntipisteet. Aitioita hallissa on kymmenen, jotka on sijoitettu siten, että niiden käyttäjät voivat kohdata toisensa yhteisessä lounge-tilassa. Katsomopaikkoja hallissa on 2700. Normaalina arkipäivänä, jolloin ei pelata, hallissa on kolme sisäpalloilukentän kokoista desibeliverhoilla erotettua harjoitusaluetta, joilla voi treenata yhtä aikaa. Hallin lattia on urheiluparkettia, jonka päälle vedetään tarvittaessa tietyissä lajeissa vaadittu matto.
Palloiluhalli tulee kovaan käyttöön heti sen valmistuttua, sillä pelejä ja harjoitusvuoroja pidetään hallissa heti vuoden alusta alkaen. Ensimmäisenä isona tapahtumana palloiluhallissa järjestetään lentopallon Suomen cupin finaalitapahtuma heti tammikuun 2018 alussa. Hallissa pelataan kevään ajan myös salibandyn, koripallon ja lentopallon sarjapelejä. Palloiluhallin toisessa kerroksessa sijaitsee myös M&M Kuntotalon kuntosali, jolla on oma sisäänkäynti. Kuntosali sisältää monipuoliset kuntosali- ja ryhmäliikuntatilat, kahteen tasoon rakennetun sisäpyöräilysalin ja tilan toiminnalliselle harjoittelulle. Moderneissa pukuhuone- ja saunatiloissa on perinteisen saunan lisäksi myös infrapuna- sekä höyrysauna ja kylmäaltaat. ▪
27
werstas
Werstas laajeni PharmaCityyn
Marraskuussa 2015 ElectroCityyn avautuneen yhteisöllisen työtilan Werstaan tilat olivat täyteen vuokratut vuonna 2017. ElectroCityn Werstaan tilat käsittävät 3000 neliömetriä työ- ja neuvottelutiloja, ja tarjoavat toimitilaa niin isommille kuin pienemmillekin yrityksille. Werstaasta on mahdollista vuokrata työhuone, työpiste tai mobiilijäsenyys, joka oikeuttaa yhteisten tilojen ja neuvotteluhuoneiden käyttöön. Kaikkiin jäsenyyksiin kuuluvat samat palvelut, esimerkiksi langaton verkko, monitoimilaitteen käyttö sekä kahvi ja tee.
W
erstas-konsepti laajeni myös PharmaCityyn toiseen ja kuudenteen kerrokseen, ja siellä toimiville yrityksille kuuluvat samat palvelut kuin ElectroCityn werstaslaisille. Tiloja on uudistettu tuomalla sinne uusia kalusteita ja akustiikkaratkaisuja sekä maalaamalla pintoja. Teknologiakiinteistöjen kehittämä Werstas Labs -konsepti tarjoaa bio- ja pelialan yrityksille työ-, neuvottelu- ja laboratoriotilaa PharmaCityn kolmannessa ja neljännessä kerroksessa. Kolmanteen kerrokseen ovat sijoittuneet Turku Game Hubin yhteisöön kuuluvat pelialan yritykset, joilla on yhteiskäytössä työkahvila, tapahtumakäyttöön so-
veltuva oleskelutila sekä neuvottelutiloja. Werstas Labsiin rakennetaan yhteiskäyttöön tuleva VR-laitteilla varustettu tila sekä 3D-mallinnokset mahdollistava huone. PharmaCityssä toimivia pelialan yrityksiä ovat muun muassa Snowfall Oy, CTRL Entertainment ja Grail Group. PharmaCityn neljännen kerroksen Werstas on profiloitunut bioalan toimijoiden yhteiseksi tilaksi. Yrityksillä on mahdollisuus vuokrata sekä toimisto- että laboratoriotilaa, tai laboratoriota voi myös käyttää yhteisesti. Werstaan Labs-osan bio- ja lääkealan yrityksiä ovat muun muassa DelsiTech Oy, Medicortex Finland Oy ja Aqsens Health Oy. ▪
28
hankkeet
Käynnissä olevat ja tulevat hankkeet Turun tiedepuisto täydentyy Turun ammattikorkeakoulun kampuksella.
KAMPUS
raa vajaat 15 000 neliömetriä. Noin 2700 neliömetriä kiinteistöstä tulee olemaan erilaisia toimisto- ja ravintolatiloja. Ensimmäiseen ja neljänteen kerrokseen uutta kampusrakennusta tulee kulkusillat ICT-Cityyn. Kortteliin suunniteltujen kahden muun rakennuksen valmistuttua kampuksesta tulee pääsemään kulkusiltoja pitkin sisäkautta aina DataCityyn asti. Kampuksen tilat ovat älykkäitä oppimisen monitilaympäristöjä, joissa hyödynnetään erilaisia teknisiä ratkaisuja. Tilojen suunnittelussa on pyritty siihen, että ne tukevat oppilaiden, opettajien ja käyttäjien kohtaamisia. Tilat koostuvat uudenlaisista oppimisympäristöistä, jossa kaikki alueet avoimista auloista suljetumpiin huoneisiin on suunniteltu soveltumaan oppimiseen ja työskentelyyn. Kiinteistöön tulevat toimistotilat ovat niin ikään moderneja monitilatoimistoja, jotka tarjoavat käyttäjilleen sopivassa suhteessa niin yhteisöllisyyttä kuin yksityisyyttäkin.
Vuonna 2017 alkoi Turun Teknologiakiinteistöjen historian suurin hanke, kun Turun ammattikorkeakoulun kampuksen rakentaminen käynnistyi. Lähes kaikki ammattikorkeakoulun yksiköt Turun tiedepuistoon kokoava kampus rakennetaan Joukahaisenkadulle ICT-Cityn viereen. Kampuksen on suunnitellut Sigge arkkitehdit. Pää urakoitsijana hankkeessa on Lemminkäinen Talo Oy, joka vaihtuu yritysoston myötä vuoden 2018 helmikuussa YIT Talo Oy:ksi. Kiinteistön maanrakennustyöt alkoivat syyskuussa 2017 ja se valmistuu huhtikuun 2020 lopussa. Opiskelijat pääsevät uusiin tiloihin elokuussa 2020. Terassoidussa rakennuksessa on seitsemän kerrosta, joista kaikista on pääsy ulos. Lisäksi rakennuksessa on kellari, jossa on 134 autopaikkaa. Kiinteistön kerrosala on noin 18 000 neliömetriä, josta ammattikorkeakoulu vuok-
FC36
lee avoin yhtenäinen tila, joka liittää rakennukset toisiinsa ja toimii päätepisteenä Vierailu- ja innovaatiokeskus Joesta lähtevälle Ströget-bulevardille. Tavoitteena on tehdä kiinteistöistä Turun yrityselämän tulevaisuuden vetureita, joista löytyy tilaa niin pienille startupeille kuin satoja henkiä työllistäville yrityksillekin. Kiinteistöjen erityispiirteitä ovat kampukseenkin tulevat terassit, joille on pääsy jokaisesta kerroksesta sekä monimuotoiset tilat, jotka edesauttavat spontaaneja kohtaamisia ja yhteistyötä, mutta tarjoavat myös rauhaa ja yksityisyyttä niitä kaipaaville. ▪
Samaan kortteliin kampuksen kanssa suunnitellaan myös hanketta nimeltä FC36, millä tarkoitetaan kahta 18 000 neliömetrin rakennusta, Future City I:a ja Future City II:a. Niiden rakentamista ei ole vielä tehty päätöstä, mutta tavoitteena on, että ne valmistuisivat vuoden 2020 lopussa. Kortteliin suunnitellut rakennukset täydentävät Kampusta ja muodostavat yhdessä sen kanssa kokonaisuuden, joka osat tukevat toisiaan toiminnallisesti ja arkkitehtonisesti. Kiinteistöjen keskelle ensimmäiseen kerrokseen tu-
31
sisäinen valvonta
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäinen valvonta on kiinteä osa Turun Teknologiakiinteistöjen toimintaa. Sen tarkoituksena on varmistaa konsernin ydinliiketoimintaprosessien sekä tuki- ja johtamisprosessien asianmukainen, tehokas ja lainmukainen toiminta. Lisäksi sisäisen valvonnan tarkoituksena on estää väärinkäytöksiä.
32
sisäinen valvonta
Y
htiön arvot, strategia ja asetetut tavoitteet luovat viitekehyksen sisäiselle valvonnalle. Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiön liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen. Sen tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja mitata merkittävät riskit ja seurata niitä osana päivittäistä liiketoimintojen johtamista.
Vastuu riskienhallinnasta määräytyy liiketoimintavastuun mukaan siten, että ylin vastuu on yhtiön hallituksella. Hallitus määrittelee riskienhallinnan tavoitteet ja riskienhallintapolitiikan, vastaa riskienhallinnan organisoinnista sekä seuraa keskeisimpien riskien kehitystä. Yhtiön hallitus asettaa riskienhallinnan periaatteet riskienhallintapolitiikassa, jonka mukaisesti yhtiön operatiivinen johto toteuttaa riskienhallintaa käytännön toiminnassaan. Riskienhallinta on jatkuva dynaaminen prosessi, josta jokainen työntekijä vastaa oman vastuualueensa sisällä. Yhtiö laatii vuosittain riskikartoituksen, jossa tunnistetaan yhtiön keskeiset riskit, arvioidaan niiden toteutumisen todennäköisyydet ja vaikutukset sekä määritellään riskien hallintamenettelyt.
SISÄINEN VALVONTA Sisäinen valvonta käsittää toimintatavat ja menetelmät, joiden tavoitteena on varmistaa Turun Teknologiakiinteistöjen ∙ strategian mukainen, tehokas ja tuloksellinen toiminta; • taloudellisen ja toiminnallisen raportoinnin luotettavuus; • varallisuuden ja tiedon turvaaminen; • lakien, säännösten ja sopimusten sekä yhtiön arvojen ja sisäisten ohjeiden noudattaminen sekä • kattava, kokonaisvaltainen riskienhallinta. Sisäinen valvonta on kiinteä osa yhtiön yritystoimintaa. Yhtiön hallitus ja johto ovat vastuussa sisäisestä valvonnasta, mutta sitä toteuttaa koko organisaatio kaikessa toiminnassaan. Yhtiössä tuetaan sisäisen valvonnan yrityskulttuuria osana päivittäistä yritystoimintaa: sisäinen valvonta on integroitu konsernin liiketoimintaprosesseihin sekä valvonta- ja raportointijärjestelmiin kuuluen osaksi yhtiön jatkuvaa johtamista.
MERKITTÄVIMMÄT LIIKETOIMINTARISKIT Turun Teknologiakiinteistöjen liiketoimintaan sisältyvät merkittävimmät riskit liittyvät yleiseen taloudelliseen kehitykseen ja ne koostuvat asiakas-, rahoitus- ja muista liiketoiminnan riskeistä. Yhtiön viidelle suurimmalle asiakkaalle on vuokrattuna 64 prosenttia yhtiön vuokrattavasta pinta-alasta. Asiakasriskiä alentaa merkittävästi se, että nämä suurimmat asiakkaat ovat julkisyhteisöjä. Lisäksi riskiä laskee vuokrasopimusten huomattavan pitkä maturiteetti. Rahoitusriskit liittyvät lähinnä rahoituksen saatavuuteen sekä korkotasomuutoksiin. Näiden riskien minimoimiseksi yhtiöllä on kumppaninaan useita pankkeja, ja yhtiö on suojautunut korkoriskeiltä koronvaihtosopimuksin. Muiden liiketoimintariskien mahdollisia vaikutuksia vastaan yhtiö on pyrkinyt suojautumaan kattavilla vakuutussopimuksilla. ▪
RISKIENHALLINTA PERIAATTEESSA JA KÄYTÄNNÖSSÄ Turun Teknologiakiinteistöjen kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa, arvioida, seurata ja suojautua erilaisilta yhtiön tavoitteiden saavuttamiseen, toimintaan, ympäristöön, henkilöstöön ja omaisuuteen kohdistuvilta uhkatekijöiltä ja riskeiltä.
33
hallitus
Hallitus Turun Teknologiakiinteistöjen hallitus koostuu yhtiön omistajatahojen edustajista. Hallituksen puheenjohtajana toimii Aulis Kohvakka ja sihteerinä Juha Sumentola asianajotoimisto Astreasta. Vuoden 2017 aikana hallitus kokoontui 11 kertaa.
AULIS KOHVAKKA VTK, syntynyt 1947, hallituksen jäsen ja puheenjohtaja 26.6.2012 alkaen. Aulis Kohvakalla on 40 vuoden kokemus kiinteistöjen ja investointien parista. Viimeksi ennen eläkkeelle jäämistään hän toimi Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtajana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa ABB:llä ja Aseassa.
BILL ANCKAR KTT, syntynyt 1971, hallituksen jäsen 26.6.2015 alkaen. Anckar toimii tällä hetkellä Åbo Akademin säätiön kehitysjohtajana. Aikaisemmin hän on toiminut Omena Hotellit Oy:n toimitus johtajana sekä yliassistenttina ja tutkimusjohtajana Åbo Akademissa.
34
hallitus
TUOMAS HEIKKINEN
HENRIK KARLSSON
OTK, varatuomari, syntynyt 1975, hallituksen jäsen 2.7.2010 alkaen. Tuomas Heikkinen on Turun kaupungin konsernihallinnon hallintoryhmän johtaja. Aikaisemmin hän on työskennellyt Turun kaupungin kaupunginsihteerinä ja apulaislakimiehenä.
VTM, syntynyt 1960, hallituksen jäsen 21.5.2014 alkaen. Henrik Karlsson toimii Eschnerska Frilasarettet -säätiön varainhoitajana 1.8.2014 alkaen. Aiemmin hän on toiminut Aktia Henkivakuutuksen varatoimitusjohtajana, Veritas-ryhmän myyntijohtajana sekä Houtskarin Säästöpankin toimitusjohtajana.
PETER KARLSSON
RISTO KORPELA
DI, KTM, syntynyt 1956, hallituksen jäsen 2.7.2010 alkaen. Peter Karlsson on Veritas Eläkevakuutusosakeyhtiön kiinteistöjohtaja. Aiemmin hän on toiminut muun muassa pankinjohtajana. Hän on Paraisten Puhelin Oy:n hallituksen puheenjohtaja sekä Varsinais-Suomen Kiinteistöliiton ja Firecon Oy:n hallituksen jäsen.
KTM, syntynyt 1949, hallituksen jäsen 26.6.2012 alkaen. Risto Korpela on toiminut lähes koko uransa Turun Seudun Osuuspankissa, viimeksi ennen eläkkeelle jäämistään Turun Seudun Osuuspankin toimitusjohtajana. Hän on lukuisten yleishyödyllisten yhdistysten hallituksien jäsen.
35
hallitus
PETTERI RINNE
JUHA SUMENTOLA
KTM, eMBA, syntynyt 1967, hallituksen jäsen 21.5.2014 alkaen. Petteri Rinne toimii tällä hetkellä Turun Seudun Osuuspankissa yritysasiakasliiketoiminnasta ja varallisuudenhoidosta vastaavana liiketoimintajohtajana sekä toimitusjohtajan sijaisena. Hän on työskennellyt finanssialalla 20 vuoden ajan.
Asianajaja, varatuomari, syntynyt 1960, hallituksen sihteeri 26.8.2015 alkaen. Sumentola on Asianajotoimisto Astrea Oy:n perustajaosakas sekä hallituksen puheenjohtaja. Hän on toiminut liikejuridiikkaan painottuvissa asianajotehtävissä vuodesta 1988 alkaen.
36
henkilöstö
Henkilöstö Sähköposti: etunimi.sukunimi@ teknologiakiinteistot.fi
JANNE ALHO, ASIAKKUUSJOHTAJA $ 0400 371 389 Janne vastaa yhtiön asiakassuhteista, uusiasiakashankinnasta sekä vuokraneuvotteluista. Hän kehittää yhtiön vuokrausstrategiaa, osallistuu tila- ja palvelukonseptien kehittämiseen sekä kuuluu yhtiön johtoryhmään.
SARI HUHTINEN, JOHDON ASSISTENTTI $ 045 636 3285
ZUZANA HUURRE, ASSISTANT CONTROLLER $ 050 542 9045
Sari toimii johdon ja hallinnon assistenttina. Lisäksi Sarin työtehtäviin kuuluvat yhtiön ostolaskujen käsittely, myyntilaskutus sekä muissa taloushallinnon tehtävissä avustaminen.
Zuzana tukee controlleria sisäisen raportoinnin toteuttamisessa. Lisäksi Zuzana käsittelee yhtiön ostolaskuja sekä osallistuu tilinpäätöksen tekemiseen.
37
henkilöstö
JANI JEROMAA, YLLÄPITOPÄÄLLIKKÖ $ 0400 218 852
NOORA KALLIO, MARKKINOINTIASIANTUNTIJA $ 040 150 9585
Jani toimii Turun Teknologiakiinteistöjen tytäryhtiöiden toimitusjohtajana ja isännöitsijänä. Hän vastaa kiinteistöpalveluiden laadunvalvonnasta sekä riskienhallinnasta sekä auttaa asiakkaita kaikissa tiloihin liittyvissä kysymyksissä.
Noora järjestää tapahtumia, kirjoittaa tiedotteita ja tuottaa markkinointimateriaalia. Hän avustaa viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajaa monissa viestinnän ja markkinoinnin työtehtävissä.
HELE KAUNISMÄKI, ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ $ 050 5590374
OUTI KIILI, CONTROLLER $ 050 577 9915
Hele vastaa coworking-tila Werstaan vuokrauksesta ja kehittämisestä sekä Vierailu- ja innovaatiokeskus Joen konseptin kehittämisestä.
Outi vastaa yhtiön sisäisestä laskennasta ja raportoinnista. Hän huolehtii projektien päätösvalmistelusta ja seurannasta. Hän toimii myös johtoryhmän ja kiinteistöyhtiöiden hallituksen sihteerinä.
38
henkilöstö
KIRSI KILPI, KIINTEISTÖSIHTEERI $ 040 575 5904
MIKKO LEHTINEN, TOIMITUSJOHTAJA $ 040 685 0948
Kirsi huolehtii avaintenhallinnasta ja kiinteistörekisteristä sekä vastaa siitä, että talojen pohjapiirrokset ovat ajan tasalla. Kirsi piirtää pohjakuvia myös asiakkaiden tarpeisiin sekä auttaa tilamuutosten suunnittelussa.
Mikko johtaa yhtiötä hallituksen antamien valtuutusten puitteissa. Hän on visionäärinen hands-on johtaja, jonka voi bongata niin näyttämästä toimitiloja kuin neuvottelemasta yhtiön tulevaisuudestakin.
KATJA LIESILINNA, TALOUSASIANTUNTIJA $ 0400 197 162
TERHI MARIN, VIESTINTÄJOHTAJA $ 044 907 4151
Katja hoitaa kiinteistöyhtiöiden tilinpäätökset sekä huolehtii vuokralaskutuksesta. Hän hoitaa myös yhtiöiden maksu liikenteen.
Terhi vastaa markkinoinnin ja viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta, hoitaa yhtiön suhteita yhteistyöorganisaatioihin sekä kuuluu yhtiön johtoryhmään. Hän kirjoittaa tiedotteita sekä tuottaa sisältöjä sosiaaliseen mediaan.
39
henkilöstö
MARKO MÄENPÄÄ, PALVELUASIANTUNTIJA $ 0400 323 086
MAIJA NURMIO, PÄÄKIRJANPITÄJÄ $ 040 674 5080
Marko vastaa aula- ja muiden palveluiden jokapäiväisestä toiminnasta sekä opasteiden päivittämisestä. Häntä saa lähestyä arkisten parannusehdotusten kanssa ja niin pienten kuin isojenkin käytännön epäkohtien ratkaisemiseksi.
Maija vastaa konsernin yhtiöiden ulkoisesta raportoinnista. Hän hoitaa emoyhtiön ja konsernin tilinpäätökset.
ERKKI OIKARINEN, VASTUULLISUUSASIANTUNTIJA $ 040 7361 344
LEENA PUODINKETO, HALLINTOVASTAAVA äitiysvapaalla
Erkki osallistuu yrityksen vastuullisuusohjelman rakentamiseen ja vastuullisuuden kehittämiseen. Lisäksi hän on mukana hallinnon eri projekteissa.
Leena vastaa konsernin rekisteröinneistä ja sopimushallinnasta ja huolehtii projektien seurannasta ja päätösvalmisteluista.
40
henkilöstö
MAARIA RAHIKAINEN, YHTIÖLAKIMIES $ 050 336 3808
OLLI ROSENBERG, KIINTEISTÖ- JA PALVELUJOHTAJA $ 0400 288 725
Maaria toimii yhtiön lakimiehenä ja huolehtii, että yhtiön toiminta on oikeudellisesti kestävällä pohjalla. Hän vastaa henkilöstöhallinnosta, transaktioiden ja sopimusten lainmukaisuudesta ja varmistaa, että yhtiön riskit ovat hallinnassa. Maaria kuuluu yhtiön johtoryhmään.
Olli vastaa Turun Teknologiakiinteistöjen omaisuudenhallinnasta ja palvelutuotannosta sekä urakkavalvonnasta, investointisuunnitelmista ja -laskelmista. Hän toimii kiinteistö- ja palvelutiimin esimiehenä ja kuuluu yhtiön johtoryhmään.
JARI SALOMAA, PALVELUPÄÄLLIKKÖ $ 040 501 6370
ULLA SJÖBLOM, TALOUSJOHTAJA $ 040 593 1878
Jari vastaa kiinteistöissä tuotettavista toimitilapalveluista, kuten aula-, siivous, tietotekniikka- ja kokouspalveluista. Hän auttaa asiakkaita löytämään kuhunkin tilanteeseen parhaiten soveltuvat palvelut.
Ulla vastaa yhtiön strategisesta talousjohtamisesta, hallinnollisista prosesseista sekä sisäisestä valvonnasta. Hän toimii talous- ja hallintotiimin esimiehenä ja kuuluu yhtiön johto ryhmään.
41
henkilöstö
ANNIINA SAVISALO, ARKKITEHTI SAFA $ 040 539 0605
JULIA SKOVBJERG, ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ $ 0400 385 748
Anniina työskentelee osana kiinteistö- ja palvelutiimiä erityisalueenaan tilojen arkkitehtisuunnittelu ja tilamuutokset.
Julia vastaa yhtiön asiakassuhteista. Hän hallinnoi vuokrasopimussuhteita ja neuvottelee myös nykyisten asiakkaiden kanssa tilapäivityksistä.
CARITA VARJONEN, ASIAKKUUSPÄÄLLIKKÖ $ 040 676 6037 Carita vastaa Vierailu- ja innovaatiokeskus Joen kumppanuussopimuksista sekä Teknologiakiinteistöjen asiakassuhteista. Hän hallinnoi yhtiön vuokrasopimuksia ja neuvottelee nykyisten asiakkaiden kanssa heidän muuttuvista tilatarpeistaan.
42
hallituksen toimintakertomus ja konsernitilinpäätös 2017 sisällys 44 51
Hallituksen toimintakertomus 1.1. – 31.12.2017 Osakkeet, äänet ja omistussuhteet
konsernitilinpäätös 53 Tuloslaskelma 54 Tase 56 Rahoituslaskelma 57 Liitetiedot
emoyhtiön tilinpäätös
67 Tuloslaskelma 68 Tase 70 Rahoituslaskelma 71 Liitetiedot
82
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
43
hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2017
toimialan kehitys
punkiseudun ja muiden kaupunkien välillä pysyttelevät kuitenkin edelleen kymmenen vuoden takaista suhdan nehuippua leveämpinä.
Noususuhdanne on vahvistunut Suomessa. Vuonna 2016 bruttokansantuote kasvoi VM:n mukaan 1,4 pro senttia ja vuoden 2017 kasvuennusteet liikkuvat 1,7 – 3,0 prosentin välillä. Talouden laaja-alainen kasvu näkyy myös kiinteistömarkkinoilla. Rakennusinvestointien määrä jatkaa kasvuaan ja matalat korot ylläpitävät kiin teistösijoittamisen kiinnostavuutta. Suomen kansain välistä houkuttelevuutta tukee muita maita korkeampi tuottotaso ja nyt myös talouskasvun myötä vahvistuva tulevaisuudenusko. Transaktiovolyymi olikin 2017 huo mattavan korkea ja ulkomaisten sijoittajien osuus kau poissa merkittävä. Toimistokiinteistöjen osuus kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen kaupoista on 44 pro senttia, ja liikekiinteistöjen 34 prosenttia.
Voimakkaan sijoituskysynnän lisäksi toimistomarkki noiden näkymät vahvistuvat nyt myös vuokramarkki noilla. Edellä mainitun toimitilabarometrin mukaan toimistovuokrien uskotaan kehittyvän positiivisesti, etenkin Helsingissä niiden uskotaan nousevan ja muis sa kaupungeissa ainakin pysyvän ennallaan. Mittavien rakennusinvestointien vuoksi käyttöasteiden ei uskota merkittävästi kohentuvan. Käyttöasteet muissa suuris sa kaupungeissa kuin Helsingissä ovat olleet alle 90 prosentin. Turussa käyttöasteet ovat olleet nousussa. Halutuim mat toimistotilat sijaitsevat Turku Science Parkissa ja keskustassa. Uusien toimistotilojen rakentaminen on Turussa ollut viime aikoina vähäistä ja uusien ja sa neerattujen kohteiden käyttöaste onkin pysynyt hyvä nä. Vajaakäyttöä esiintyy pääosin vanhemman kannan toimistoissa. Kupittaalle on jatkuvaa kysyntää, mikä johtuu alueen tarjoamista moderneista tiloista, alueen palvelujen kattavuudesta sekä Kupittaan aseman läheisyydestä.
Kiinteistömarkkinoiden positiivinen kehitys keskittyy suurimpiin kaupunkeihin niin sijoittamisen, rakentami sen kuin vuokramarkkinakehityksenkin näkökulmasta. Toimitilavuokramarkkinoiden kehitys on kaksijakoista. Hyvien sijaintien ja kohteiden vuokratasojen nousu on vahvistunut viimeisen vuoden aikana. Yritysten muut tuvat tarpeet ja talouskasvu nostavat vuokramarkkinoi den aktiviteettia. Lokakuussa toteutetussa RAKLI-KTI Toimitilabaromet rissa noteerattiin jälleen uudet pohjalukemat netto tuottovaatimuksille. Helsingin keskustan prime-toi mistojen tuottovaade oli nyt 4,2 prosenttia. Vaikka tuottotasot ovat matalampia kuin koskaan ennen, py syttelee kiinteistötuottojen ja korkojen välinen margi naali edelleen ennätysleveänä. Vilkas sijoituskysyntä painaa nettotuottovaatimuksia myös pääkaupunkiseu dun ulkopuolisissa kaupungeissa. Marginaalit pääkau
katsaus vuoteen 2017 Kiinnostus yhtiön vuokrattaviin tiloihin pysyi edelleen hyvänä, minkä seurauksena yhtiön tyhjien tilojen mää rä saatiin pidettyä minimissään. Yhtiön vuokrasopi muskanta pysytteli sekin edelleen hyvänä. Uusia vuok rasopimuksia tehtiin mm. Rolls Roycen, HTJ:n, Turun Yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Biovianin kanssa. 44
Taloudellinen käyttöaste pysyi korkealla 96 prosentin tasolla. Neliöperusteinen käyttöaste oli jopa korkeampi johtuen jo vuokrattujen tilojen remontoinnista. Elect roCityn 2016 perusparannetut tilat olivat miltei täynnä ja lisäksi PharmaCityyn tehtiin mittavia remontteja, joi den myötä sen tilat ovat 2018 täynnä. Liikevaihto jatkoi kasvuaan. DataCitystä ostettiin 2000 neliötä uutta ti laa ja lisäksi PharmaCity ja HighTechCity tuottivat lii kevaihtoa koko vuoden 2017 ajalta. ElectroCityn uudet vuokraukset kasvattivat myös osaltaan liikevaihtoa.
oman vahvistamiseksi ylimääräinen yhtiökokous teki 15.1.2018 päätöksen laskea liikkeelle suunnattu maksul linen osakeanti (Private Placement). Lisäksi ylimääräi nen yhtiökokous päätti yhtiön osakkeiden liittämisestä arvo-osuusjärjestelmään sekä aiempien antien ja val tuutusten peruuttamisesta. Edellä mainitut päätökset ja toimenpiteet ovat ehdolli sia sille, että Private Placement toteutuu yhtiön suun nittelemassa laajuudessa ja hyväksymällä tavalla. Mi käli näin ei tapahdu, ei toimenpiteitä täytäntöönpanna miltään osin.
Teknologiakiinteistöjen tytäryhtiön Eskelin Pysäköinti laitoksen omistusoikeus siirtyi uudelle omistajalleen maaliskuussa. Toukokuussa yhtiö allekirjoitti Lem minkäinen Talo Oy:n kanssa sopimuksen Kupittaan kampuksen rakentamisesta. Kampuksen on määrä val mistua keväällä 2020 ja vuokralaisena tulee olemaan Turun Ammattikorkeakoulu.
tulevaisuuden näkymät Yhtiö hakee strategiansa mukaisesti kannattavaa kas vua ja toimintojen tehostamista. Yhtiön ensisijaisena toiminta-alueena on Turku Science Park alue ja yhtiö jatkaa alueen kehittämistä. Alueen aktiviteetti ennen kaikkea omistusjärjestelyiden osalta on selkeästi kasva nut vuodesta 2012 ja yhtiö haluaa omalta osaltaan olla mukana tässä kehityksessä.
Vierailu- ja innovaatiokeskus Joki valmistui aikatau lussaan ja avattiin joulukuussa. Joki tarjoaa yhteistyö kumppaneille showroom-näkyvyyttä ja tilojen käyttö oikeuksia sisältäviä palvelupaketteja. Vuoden lopussa yhteistyökumppanuussopimuksia oli solmittu noin vii sikymmentä. Kupittaan palloiluhalli valmistui niin ikään aikataulussaan 2017 lopulla. Vuokralaisina palloiluhal lissa ovat Turun kaupunki sekä M&M Kuntotalo.
Merkittävän haasteen yhtiön strategian toteutukselle muodostavat mahdolliset tulevat investoinnit, niiden toteutus sekä näihin tarvittavan rahoituksen hankin ta sekä yleisen taloudellisen kehittymisen pidemmän aikavälin epävarmuus. Pääasiallisen toiminta-alueen kehityksen kannalta merkittävä tekijä on ns. Itäharjun teollisuusalue ja sen tulevaisuus. Jos nykyinen Turku Science Park -alue lähtee kehittymään suunnitellusti, on nykyisen alueen kehityspotentiaali lähes kokonai suudessaan käytetty. Ilman laajennusmahdollisuutta sekä tulevaisuuden potentiaalia voi alueen kehitys jäädä paikalleen ja jopa taantua. Tähän ongelmaan rat kaisuna on Kupittaan ja nykyisen Turku Science Park -alueen välittömässä läheisyydessä olevan Itäharjun teollisuusalueen kehittäminen.
Joulukuussa yhtiö myi omistamansa Asunto Oy Lin nanrinne -nimisen yhtiön osakkeet. Osakkeiden omis tusoikeuden siirtyminen ja kauppahinnan maksaminen on sidottu kaupan kohteessa sijaitsevan saneerauspro jektin valmistumiseen. Tämän kaupan purkavan ehdon vuoksi kauppaa ei ole tuloutettu vielä vuoden 2017 tilinpäätökseen. Yhtiöllä oli vuoden lopussa 16 tytäryhtiötä. Näistä lah dessa omistus jää alle 100 %. KOy DataCityn omistus on 99,39 %. Lisäksi yhtiö omistaa As Oy Linnanrintees tä 14,49 % ja KOy Turun Puutarhakatu 14:sta 11,73 %. Konsernin omistusosuus jälkimmäisessä on 66,59 %.
Vuoden 2018 liikevaihto ja käyttökate tulevat kasva maan vuoden 2017 vastaavista. 2017 aikana valmis tuneet palloiluhalli ja Joki sekä PharmaCityn tilojen täyttäminen tulevat vaikuttamaan liikevaihtoon posi tiivisesti. Yhtiön nykyisten kiinteistöjen käyttöaste sekä nykyisten vuokrasopimusten keskimaturiteetti ja kes kivuokra eivät anna enää mahdollisuutta merkittäviin tulosparannuksiin.
katsauskauden jälkeiset tapahtumat Yhtiö on suunnitellut oman pääomansa rakenteen selkeyttämistä ja vahvistamista. Yhtiön käyttöpää 45
hallinto
Tilintarkastaja Yhtiön tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö KPMG Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Kimmo Antonen.
Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidettiin 10.5.2017. Kokouk sessa päätettiin yhtiöjärjestyksen edellyttämät asiat sekä käsiteltiin muut esityslistassa mainitut asiat.
talous
Hallitus Yhtiön hallitukseen kuuluivat puheenjohtajana VTK, rakennusneuvos Aulis Kohvakka, varapuheenjohtaja na Petteri Rinne sekä jäsenet Risto Korpela, Tuomas Heikkinen, Henrik Karlsson, Peter Karlsson ja Bill Anckar. Hallituksen sihteerinä toimi asianajaja Juha Sumentola.
Liikevaihto ja tulos Emoyhtiön liikevaihto vuonna 2017 kasvoi 8 prosenttia ja oli 24,9 miljoonaa euroa (2016: 23,0 miljoonaa euroa). Konsernin liikevaihto kasvoi niin ikään 8 prosenttia 25,1 miljoonaan euroon (2016: 23,2 miljoonaa euroa). Liike vaihdon kasvu syntyi pääosin vuoden aikana hankituista DataCityn lisätiloista, PharmaCityn kuulumisesta kiin teistösalkkuun koko vuoden ajan sekä ElectroCityyn teh tyjen vuokralaisremonttien tuomista lisätuloista.
Hallitus kokoontui tilikaudella 10 kertaa. Toimitusjohtaja ja henkilöstö Yhtiön toimitusjohtajana toimi Mikko Lehtinen.
Emoyhtiölle kertyi liikevoittoa 6,6 miljoonaa euroa (2016: 6,8 miljoonaa euroa) ja yhtiön tilikauden tu lokseksi muodostui -6 tuhatta euroa (2016: -2 tuhatta euroa). Konsernin liikevoitto oli 6,1 miljoonaa euroa (2016: 7,2 miljoonaa euroa) ja konsernin tilikauden tu los -2,6 miljoonaa euroa (2016: -1,1 miljoonaa euroa). Konsernitaseen loppusumma oli 305 miljoonaa euroa (2016: 309 miljoonaa euroa).
Konsernin johtoryhmään kuuluivat Mikko Lehtinen, Olli Rosenberg, Janne Alho, Ulla Sjöblom, Maaria Ra hikainen, Noora Kallio (6/2017 asti) ja Terhi Marin (7/2017 alkaen). 2017 yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 17 henkilöä, henkilömäärän ollessa vuoden lopussa 18. Henkilös tökulut sivukuluineen vuonna 2017 olivat 1,3 miljoona euroa. 46
Rahoitus Yhtiön maksuvalmius oli koko vuoden hyvä. Konserni hallitsee kassaansa konsernitilin ja limiittisopimusten avulla.
kaisten senior-velkojen vuodelle 2017 kohdistuvia ly hennyksiä (2016: 24,7 miljoonaa euroa). Erittely pitkäaikaisesta vieraasta pääomasta sekä tiedot pysyvistä rasitteista ja kiinnityksistä sekä tiedot pantti kirjoista ja osakepanttauksista ovat tämän toimintaker tomuksen ja tilinpäätöksen liitteenä.
Tilikauden lopussa emoyhtiön kassavarat olivat 3,2 mil joonaa euroa (2016: 6,3 miljoonaa euroa). Koko kon sernin kassavarat olivat 4,5 miljoonaa euroa (2016: 13,5 miljoonaa euroa). Konsernille myönnettyjä lyhytaikai sia rahoituslimiittejä ei ollut vuoden lopussa käytössä (2016: 2,1 miljoonaa euroa).
Investoinnit Konserni on investoinut tilikauden aikana yhteensä 24 miljoonaa euroa. Investoinnit koostuivat raken nushankkeista, vuokralaistilojen muutoksista sekä korjauksista.
Emoyhtiöllä oli konsernin ulkopuolista pitkäaikaista vierasta pääomaa yhteensä 277,1 miljoonaa euroa (2016 273,4 miljoonaa euroa) koostuen 182,5 miljoonan eu ron (2016: 180,8 miljoonaa euroa) pääomamääräisistä senior-velkakirjalainoista, 15,8 miljoonan euron (2016: 15,8 miljoonaa euroa) pääomamääräisistä junior-vel kakirjalainoista ja 78,8 miljoonan euron (2016: 76,8 miljoonaa euroa) suuruisista vaihtovelkakirjalainoista. Konsernin pitkäaikainen velkamäärä on yhteneväinen emoyhtiön konsernin ulkopuolisen pitkäaikaisen vie raan pääoman kanssa. Tämä johtuu vuoden 2014 aika na tehdystä rahoituksen uudelleenjärjestelystä, jonka seurauksena koko konsernin senior-rahoitus järjestel lään emoyhtiön taseen kautta. Sekä konsernin että emoyhtiön lyhytaikaiseen vieraa seen pääomaan sisältyy 21,1 miljoonaa euroa pitkäai 47
emoyhtiön taloudelliset tunnusluvut 2017
2016
Liikevaihto, 1 000 €
24 890
22 979
Käyttökate, 1 000 €
14 751
10 995
Liikevoitto, 1 000 €
6 566
6 788
26,4
29,5
Tulos ennen veroja, 1 000 €
0,0
0,0
Sijoitetun pääoman tuotto % ¹
3,03
2,8
Omavaraisuusaste % ²
Liikevoitto %
25,0
24,5
Omavaraisuusaste % (opo ilman VVK)
0,1
0,1
Henkilöstön määrä 31.12.
18
15
2017
2016
25 095
23 234
181
38
13 826
12 144
55,1
52,3
6 059
7 238
24,1
31,2
-2 886
-1 262
2,06
2,4
Omavaraisuusaste % ³
24,16
24,1
Omavaraisuusaste % (opo ilman VVK)
-1,68
-0,9
18*
15
konsernin taloudelliset tunnusluvut Liikevaihto, 1 000 € Liiketoiminnan muut tuotot, 1 000 € Käyttökate, 1 000 € Käyttökate % Liikevoitto, 1 000 € Liikevoitto % Tulos ennen veroja, 1 000 € Sijoitetun pääoman tuotto %
Henkilöstön määrä 31.12.
¹ Emoyhtiön liiketoiminnan muut kulut sisältävät 7.542 tuhatta euroa rahoitusvastikkeita. Tämä laskee näin osaltaan sijoitetun pääoman tuottoa. ² ja ³ Omavaraisuusastetta laskettaessa on omaan pääomaan sisällytetty myös vaihtovelkakirjalainat.
vuokraustoiminnan tunnusluvut 2017
2016
Käyttöaste %
96,0
96,8
Keskimääräinen neliövuokra €
15,42
15,09
3,74
4,0
135 795
133 750
Keskimääräiset hoitokulut € Vuokrattava pinta-ala, m² Tunnuslukujen laskennassa huomioidaan todellisessa vuokraustoiminnossa olevat talot.
48
oma käyttö
riskejä hajautetaan hankkimalla asiakkaita kaikilta toi mialoilta sekä ennen kaikkea julkiselta sektorilta. Asia kasriskien hallintaan liittyen yhtiön vuokrasopimukset sisältävät vuokravakuusjärjestelyjä.
Yhtiön omassa käytössä on vuoden vaihteessa yhteen sä n. 480 neliömetriä omaa toimistotilaa.
Yhtiön vuokrasopimukset jakaantuvat kahteen ryh mään, määräaikaisiin ja toistaiseksi voimassa oleviin vuokrasopimuksiin. Yhtiö pyrkii käyttämään molempia sopimustyyppejä markkinatilanteesta, kiinteistöstä ja vuokralaisasiakkaan toimialasta riippuen.
hallituksen esitys tuloksen käsittelystä Emoyhtiön tilikauden tulos oli -5.585,79 euroa. Halli tus esittää, että tilikauden tulos siirretään omaan pää omaan, eikä osinkoa jaeta.
Yhtiön omaisuus on keskittynyt hyvin pienelle alueelle muodostaen merkittävän alueellisen riskikeskittymän. Kyseistä riskiä on pyritty hallitsemaan sekä vuokrasopi musten pituudella, että julkisen sektorin vuokralaisilla. Operatiivisia riskejä on pyritty hallitsemaan kuvantamal la yhtiön ydinprosessit sekä niihin liittyvät riskit ja näi den riskien kontrollit. Kontrollien avulla yritys pyrkii es tämään mahdollisten riskien toteutumista. Operatiivisia riskejä on pyritty vähentämään myös henkilökunnan ja käytössä olevien resurssien määrää kasvattamalla sekä luomalla selkeät vastuualueet. Tällöin jokaisen henkilön rooli ja vastuut ovat selkeät. Lisäksi varahenkilöjärjestel mällä yksittäisen henkilön merkitystä yhtiölle on pystytty selkeästi pienentämään.
riskit ja yhtiön toiminta Liiketoimintaan sisältyvät merkittävimmät riskit liitty vät yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Taloudellisen kehityksen riskit ilmenevät asiakas-, rahoitus- ja muina liiketoiminnan riskeinä. Yhtiön taloudellinen kehitys on riippuvainen vuokra ustoiminnan menestyksestä ja vuokrasopimusten jat kumisesta. Olemassa olevan vuokrasopimuskannan keskimaturiteetti on hyvä ja julkisten toimijoiden osuus asiakkaista on verrattain korkea. Tämä antaa ennustet tavuutta ja varmuutta kassavirtaan.
Rahoitusriskin pienentämiseksi yhtiö laajensi rahoit tajapohjaansa vuoden 2014 aikana. Tämän johdosta yhtiön senior-rahoitusriski on nyt jakaantunut kolmel le suurelle liikepankille. Samalla uudelleen järjesteltiin senior-lainoja siten, että yhtiön pitkäaikaisten luottojen jälleenrahoitusriski jakaantuu tasaisemmin tuleville vuosille. Yhtiön eri rahoitusinstrumenttien käyttö on monipuolista.
Asiakasriskien hallinnan tavoitteena on minimoida asiakkaiden taloudellisessa tilanteessa mahdollisesti tapahtuvien muutosten kielteinen vaikutus liiketoimin taan ja yhtiön tulokseen. Asiakasriskien hallinnassa keskitytään asiakkaiden liiketoiminnan tuntemiseen sekä asiakastietojen aktiiviseen seurantaan. Asiakas 49
lähipiirilainat ja -vastuut
Yhtiö on suojautunut korkoriskiltä korkojohdannai sia hyödyntäen. Senior-lainoista osa on suojattu kor kojen nousun varalta pitkin sopimuksin. Korkoriskin hallinnan tarkoituksena on alentaa markkinakorko jen heilahtelujen merkitystä yhtiön tulokseen sekä rahoitusasemaan.
Yhtiön Junior-lainat ja Vaihtovelkakirjalainat ovat lähipiirilainoja.
vakuutukset osakkeet ja osakepääoma
Yhtiöllä on vakuutukset OP Vakuutus Oy:ssä sekä lakisääteiset työnantajan vakuutukset Veritas Eläkevakuutusosakeyhtiössä.
Yhtiön osakkeet ovat nimellisarvoltaan yhden (1) euron suuruisia ja äänimäärältään samansuuruisia. Kaikilla Aosakkeilla on samansuuruinen oikeus osinkoon ja yhti ön varoihin. Yhtiöllä on 78,8 miljoonan euron suuruiset vaihtovelkakirjalainat (2016 76,8 miljoonaa euroa), jot ka oikeuttavat velkakirjan koron ja pääoman konvertoi miseen yhtiön äänivallattomiksi B-osakkeiksi. Emoyhtiön osakepääoma 31.12.2017 oli 103,5 tuhatta euroa (31.12.2016: 103,5 tuhatta euroa), oman pää oman ollessa 339,4 tuhatta euroa (2016: 345,0 tuhatta euroa).
Turun Teknologiakiinteistöt Oy Hallitus 50
osakkeet, äänet ja omistussuhteet
osakkeet sarja
osakkeita (kpl)
äänet (kpl)
osakepääoma ( € )
A
103 509
103 509
103 509
B
–
–
–
26.6.2015 pidetty ylimääräinen yhtiökokous on val tuuttanut yhtiön hallituksen päättämään yhtiön osa keannista antamalla enintään 51.107 kpl yhtiön uusia A-osakkeita, mikäli hallitus katsoo tämän aiheellisek si. Uusien A-osakkeiden merkinnän edellytyksenä on, että merkitsijä samassa yhteydessä lainoittaa yhtiötä vaihtovelkakirjalainalla, vastaavalla suhteellisella eu romäärällä, jolla se merkitsee yhtiön A-osakkeita. Hal lituksella on muutoin oikeus päättää osakeannin eh doista voimassa olevaa osakeyhtiölakia noudattaen ja muutoin parhaaksi katsomillaan ehdoilla. Sama yhtiö kokous on antanut hallitukselle valtuutuksen päättää uusien vaihtovelkakirjalainojen liikkeelle laskemises ta siten, että hallitus voi päättää vaihtovelkakirjalai na-annista, jolla voidaan antaa enintään 22.727.273 kpl yhtiön uusia B-osakkeita.
Yllä kuvatun antivaltuutuksen perusteella hallitus päätti 26.4.2016 laskea liikkeelle suunnatun 15.999.999,84 eu ron suuruisen vaihtovelkakirjalaina-annin, joka on oikeus vaihtaa enintään 12.121.212 kappaleeseen uusia B-osak keita. Turun ammattikorkeakoulu merkitsi koko annin ja hallitus hyväksyi merkinnän kokouksessaan 26.4.2016. Samaisen valtuutuksen perusteella 1.2.2017 hallitus päätti laskea liikkeelle suunnatun 1.999.999,32 euron suuruisen vaihtovelkakirjalaina-annin, joka on oikeus vaihtaa enin tään 1.515.151 kappaleeseen uusia B-osakkeita. Turun am mattikorkeakoulu merkitsi koko annin ja hallitus hyväksyi merkinnän kokouksessaan 1.2.2017. Yhtiöllä on tilinpäätöshetkellä 78.759.930 euron suurui set vaihtovelkakirjalainat, jotka oikeuttavat velkakirjan koron ja pääoman konvertoimiseen yhtiön B-osakkeiksi. 51
Yhtiö on suunnitellut oman pääomansa rakenteen sel keyttämistä ja vahvistamista. Yhtiön käyttöpääoman vahvistamiseksi 15.1.2018 pidetty ylimääräinen yhtiöko kous valtuutti hallituksen laskemaana liikkeelle suun nattu maksullinen osakeanti (Private Placement). Osa keannin toteutuessa myös yhtiön vaihtovelkakirjalainat on tarkoitus muuttaa yhtiön uusiksi osakkeiksi. Yhtiöko kous myös päätti poistaa osakkeiden sarjajaon, mikäli anti toteutuu. Tällöin yhtiöllä olisi jatkossa vain yhden lajisia osakkeita. Valtuutuksen nojalla hallitus olisi oikeu tettu päättämään enintään 108.749.938 (37.878.788/PP
ja 70.871.150 VVK) kappaletta yhtiön uusia osakkeita kos kevasta ja muutoin hallituksen parhaaksi katsomillaan ehdoilla toteutettavasta osakeannista. Lisäksi ylimääräinen yhtiökokous päätti yhtiön osakkei den liittämisestä arvo-osuusjärjestelmään sekä aiempi en antien ja valtuutusten peruuttamisesta. Edellä mai nitut päätökset ja toimenpiteet ovat ehdollisia sille, että Private Placement toteutuu yhtiön suunnittelemassa laa juudessa ja hyväksymällä tavalla. Mikäli näin ei tapahdu, ei toimenpiteitä täytäntöönpanna miltään osin.
yhtiön osakkeenomistajat osakkeenomistaja
omistusosuus
Turun kaupunki
48,21
Turun Seudun Osuuspankki
28,02
Eläkevakuutusyhtiö Veritas
17,00
Stiftelsen Eschnerska Frilasarret
3,39
Stiftelsen för Åbo Akademi
3,38
52
konsernitilinpäätös
tuloslaskelma 1 000 €
Liite
2017
2016
Liikevaihto 25 095 23 234 Liiketoiminnan muut tuotot 183 38 Henkilöstökulut 2 -1 264 -1 179 Poistot ja arvonalentumiset 3 -7 618 -4 906 Liiketoiminnan muut kulut 4 -10 338 -9 949 Liikevoitto 6 059 7 238 Korko- ja rahoitustuotot 110 12 Korkokulut ja muut rahoituskulut -9 055 -8 512 Rahoitustuotot ja –kulut yhteensä 5 -8 945 -8 500 Voitto (tappio) ennen veroja -2 886 -1 262 Tuloverot -6 -2 Laskennallisen verovelan muutos 308 162 Vähemmistöosuudet -3 TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO -2 581 -1 101
53
tase 1 000 €
Liite 2017 2016
VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 6 7 550 6 347 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 29 665 31 371 Rakennukset ja rakennelmat 240 658 234 458 Koneet ja kalusto 9 309 8 500 Muut aineelliset hyödykkeet 1 334 1 551 Keskeneräiset hankinnat 5 255 8 728 Aineelliset hyödykkeet 7 286 221 284 609 Osuudet omistusyhteysyrityksissä 1 629 1 629 Muut osakkeet ja osuudet 1 394 1 292 Sijoitukset 8 3 023 2 920 296 794 293 876 Vaihtuvat vastaavat Myyntisaamiset 774 796 Muut saamiset 2 714 883 Lyhytaikaiset saamiset 3 488 1 679 Rahat ja pankkisaamiset 4 489 13 588 7 977 15 267 VASTAAVAA YHTEENSÄ
54
304 770
309 143
tase 1 000 €
Liite 2017 2016
VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma 104 104 Muut rahastot 18 18 Edellisten tilikausien voitto / tappio -2 657 -1 663 Tilikauden voitto / tappio -2 581 -1 101 9 -5 116 -2 642 Vähemmistöosuus 722 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Laskennallinen verovelka 5 985 Vaihtovelkakirjalainat 78 760 Lainat rahoituslaitoksilta 182 533 Muut velat 15 800 283 078 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat
2 604
5 066 76 760 180 848 15 800 278 474
21 114 21 1 083 217 3 651 26 086
26 810 5 1 262 245 2 386 30 708
10
309 164
309 182
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
304 770
309 143
Vieras pääoma yhteensä
55
rahoituslaskelma 1 000 €
2017 2016
Liiketoiminnan rahavirrat Voitto / tappio ennen satunnaisia eriä -2 886 -1 262 Oikaisut Poistot 7 618 4 906 Rahoitustuotot ja -kulut 8 945 8 500 Vähemmistön osuus tilikauden tuloksesta 3 0 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 13 680 12 144 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten liikesaamisten vähennys / lisäys -1 809 218 Lyhytaikaisten velkojen vähennys / lisäys 1 074 2 894 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 12 944 15 255 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -8 945 -8 500 Maksetut välittömät verot -70 -2 Satunnaiset erät 3 929 6 753 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -23 845 -33 057 Tytäryhtiöiden hankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 0 -43 765 Tytäryhtiöiden myynnit 10 835 0 -13 112 -76 822 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot 47 473 101 408 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -47 390 -21 500 83 79 908 RAHAVAROJEN MUUTOS
-9 100
56
9 839
konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Konsernin laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhtiöt. Aiempina tilikausina konsernin vähemmistöosuudet on laskettu eräkohtaisesti. Tilikauden 2017 aikana on siirrytty vä hemmistöosuuden esittämiseen omana eränään oman pääoman alapuolella. Korjaukset on tehty myös 2016 vuoden vertailulukuihin. Sisäinen osakkeenomistus Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Tytäryhtiöiden hankintamenon ja hankittua osuutta vastaa van oman pääoman erotus on kohdistettu pysyviin vastaaviin. Kohdistettuja eriä oli 31.12.2017 rakennuksissa 25,6 mil joonaa euroa ja erät poistetaan 5% vuotuisin tasapoistoin 20 vuodessa. Tontteihin on kohdistettu 4,3 miljoonaa euroa. Sisäiset liiketapahtumat Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoimat katteet, keskinäiset saamiset ja velat samoin kuin sisäinen voitonjako on eliminoitu. Vähemmistöosuudet Tilinpäätöksessä on noudatettu KILA:n keväällä 2014 antaman lausunnon (1918/2014) mukaista käsittelyä, jonka pe rusteella keskinäisistä kiinteistötytäryhtiöistä on yhdistelty vain omistusosuutta vastaava osuus eikä vähemmistö osuutta ole erikseen. Arvostusperiaatteet, saamisten ja velkojen arvostus Saamiset ja velat on arvostettu nimellisarvoon.
57
2. henkilöstökulut
2017
Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut
2016
1 037 960 186 176 40 43 1 264 1 179
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Toimihenkilöt Johdon palkat Hallituksen jäsenet Toimitusjohtaja
17 17
15 15
71 153 224
73 146 220
Toimitusjohtajan palkka sisältää tilikaudella maksetun palkan ja bonukset. Hallituksen jäsenten palkat sisältävät tilikau della maksetut vuosi- ja kokouspalkkiot.
3. poistot
2017
Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Konserniliikearvon poisto
126 3 981 1 210 238 2 063 7 618
58
2016 68 1 989 1 360 262 1 226 4 906
4. liiketoiminnan muut kulut Olennaiset erät Toimitilakulut: vesi, sähkö, lämmitys, kiinteistövero Vuokrat Huoneistojen korjaukset Laki-, suunnittelu- ja konsulttipalkkiot Mainos- ja markkinointikulut Hallinto: IT, TH, HR Muut kulut
2017
2016
6 731 5 866 117 246 753 886 217 242 353 370 224 262 1 942 2 076 10 338 9 949
5. r ahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Muut korkotuotot Muut rahoitustuotot Muut korkokulut Korkokulut VVK Korkokulut senior Korkokulut muut
2017
2016
33 77 110
10 2 12
4 057 3 447 1 551 9 055
59
3 928 2 512 2 072 8 512
6. aineettomat hyödykkeet 2017 2016 Konserniliikearvo Hankintameno 1.1. 10 870 5 233 Lisäykset 63 5 637 Vähennys -90 0 Hankintameno 31.12. 10 933 10 870 Poistot 1.1. -2 035 -2 035 Poistot tilikaudella -746 0 Konserniliikearvo 31.12. 8 061 8 835
Konsernireservi Hankintameno 1.1. 4 664 3 753 Lisäykset 0 911 Vähennykset -1 254 0 Tuloutukset 1.1. -1 089 -1 089 Tuloutukset tilikaudella -164 0 Konsernireservi 31.12. 2 157 3 574 Konserniliikearvo ja -reservi yhteensä
5 904
5 260
Muut aineettomat hyödykkeet Hankintameno 1.1. 1 247 661 Lisäykset 685 586 Hankintameno 31.12. 1 932 1 247 Kertyneet poistot 1.1. -160 -92 Poistot -126 -68 Poistot 31.12. -286 -160 Muut aineettomat hyödykkeet 31.12. 1 646 1 087
60
7. aineelliset hyödykkeet
2017 2016
Maa-alueet Hankintameno 1.1. 27 033 Lisäykset 1 206 Vähennykset -2 912 Hankintameno 31.12. 25 327 Konserniliikearvo kohdistettu tonttiin Hankintameno 1.1. Lisäykset Hankintameno 31.12.
4 338 0 4 338
23 149 3 884 0 27 033
604 3 734 4 338
Maa- ja vesialueet 31.12. 29 665 31 371 Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. 218 836 176 430 Lisäykset 24 372 42 406 Vähennykset -18 746 0 Hankintameno 31.12. 224 461 218 836 Kertyneet poistot 1.1. -5 407 -3 417 Poistot tilikaudella -3 981 -1 989 Poistot 31.12. -9 388 -5 407 Rakennukset ja rakennelmat 31.12. 215 073 213 429 Konserniliikearvo kohdistettu rakennuksiin Hankintameno 1.1. 43 752 25 928 Lisäys 278 17 824 Vähennys -452 0 Hankintameno 31.12. 44 030 43 751 Kertyneet poistot 1.1. -7 445 0 Poistot -2 174 0 Poistot 31.12. -10 072 -7 445 Konserniliikearvo 31.12. 33 958 36 306
Konsernireservi kohdistettu rakennuksiin Hankintameno 1.1. 19 648 18 772 Lisäys 0 876 Vähennys -6 210 0 Hankintameno 31.12. 13 438 19 648 Kertyneet tuloutukset 1.1. -4 371 0 Tuloutukset -694 0 Tuloutukset 31.12. -5 065 -4 371 Konsernireservi 31.12. 8 373 15 278 Rakennukset ja rakennelmat 31.12.
240 658 61
234 458
2017 2016 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 15 729 12 608 Lisäykset 2 018 3 121 Hankintameno 31.12. 17 747 15 729 Kertyneet poistot 1.1. -7 229 -5 869 Poistot -1 210 -1 360 Poistot 31.12. -8 439 -7 229 Koneet ja kalusto 31.12. 9 309 8 500 Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1. 2 455 2 679 Lisäykset 21 0 Vähennykset 0 -224 Hankintameno 31.12. 2 476 2 454 Kertyneet poistot 1.1. -903 -641 Poistot -238 -262 Poistot 31.12. -1 142 -903 1 334 1 551 Ennakkomaksut ja keskeneräiset Hankintameno 1.1. 8 728 Lisäykset 0 Vähennykset -3 474 Hankintameno 31.12. 5 255 AINEELLISET HYÖDYKKEET YHTEENSÄ
286 221
1 009 7 720 0 8 729 284 609
8. sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä Osuudet omistusyhteysyrityksissä 1.1. Osuudet omistusyhteysyrityksissä 31.12.
2017 1 629 1 629
1 629 1 629
Muut osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet 1.1. Lisäykset Osakkeet ja osuudet 31.12.
1 292 102 1 394
99 1 193 1 292
SIJOITUKSET YHTEENSÄ
3 023
2 919
62
2016
9. oma pääoma Sidottu oma pääoma Osakepääoma 1.1. Osakepääoma 31.12. Muu rahasto Muut rahastot sijoitus Lainanlyhennysrahasto 31.12. Vapaa oma pääoma Edellisten tk. voitot / tappiot 31.12.
2017
2016
104 104 104
104 104 104
18 0 18
0 18 18
-2 657
-1 663
Tilikauden voitto / tappio -2 581 -1 101 Vapaa oma pääoma yhteensä -5 220 -2 764 Oma pääoma yhteensä 5 116 -2 642 Yhtiö on siirtynyt vuoden 2017 aikana käyttämään uutta konsernilaskentajärjestelmää. Samassa yhteydessä konserni laskentaa on täsmennetty ja tämän seurauksena on tehty 162 tuhannen euron oikaisu tilikauteen 2016 ja 107 tuhannen euron oikaisu tilikaudelle 2017. Oikaisut on kirjattu suoraan edellisten tilikausien voittovaroihin, eikä niillä näin ollen ole tulosvaikutusta.
oman pääoman muutoslaskelma Osakepo Muut rahastot Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2016 104 18 -1 825 -1 703 Oikaisut 162 162 Tilikauden tulos -1 101 -1 101 Oma pääoma 31.12.2016 104 18 -2 764 -2 642 Oikaisut 107 107 Tilikauden tulos -2 581 -2 581 Oma pääoma 31.12.2017
104
18
-5 238
-5 116
Erittely laskennallisista veroveloista Laskennallinen verovelka kohdistetusta konserniliikearvosta
5 985
4 993
63
10. vieras pääoma Pitkäaikaiset velat Vaihtovelkakirjalainat Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Laskennalliset verovelat
2017 26 962 182 533 5 800 5 985 221 280
24 962 180 848 5 800 5 066 216 675
Velat omistusyhteysyrityksille Vaihtovelkakirjalainat Muut velat
51 798 10 000 61 798
51 798 10 000 61 798
PITKÄAIKAISET VELAT YHTEENSÄ
283 078
278 474
Lyhytaikaiset velat Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat
21 115 21 1 083 217 3 651 26 086
21 051 5 1 262 245 2 386 30 708
LYHYTAIKAISET VELAT YHTEENSÄ
26 086
30 708
64
2016
11. velkojen erääntyminen Myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua erääntyvä pitkäaikainen vieras pääoma.
– 2022
2023 –
0
26 962
Lainat omistusyhteysyrityksiltä
10 000
51 798
Lainat rahoituslaitoksilta
155 292
48 357
Vaihtovelkakirjalainat
Muut lainat Yhteensä
5 800
0
171 092
127 117
12. annetut vakuudet ja vastuusitoumukset Osakepantit emoyhtiö Osakepantit omistusyhteysyhtiöt
Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo 2017 2016 146 082 148 913 0 1 629
Emoyhtiön lainoissa Velat, joiden vakuutena on panttaus
203 649 203 649
203 992 203 992
Nordea Yleispanttaussitoumus 173311-12202056 Toimisto- ja liiketilan kiinnitys 4 000 8 000 Osakepantit 39 167 44 054 Velka, jonka vakuutena pantti on 38 542 49 692
OP-Pohjola Osakepantit 90 885 0 Saamisoikeus, Koy BioCity 1 265 1 265 Saamisoikeus, Koy ICT-City 48 376 49 804 Saamisoikeus, Koy SportCity 15 994 8 896 Saamisoikeus, Koy High Tech City 5 065 5 065 Saamisoikeus, Koy Innovation City 6 373 2 000 Velka, jonka vakuutena pantti on 135 003 124 196
Handelsbanken Osakepantit 16 128 16 128 Velka, jonka vakuutena pantti on 30 103 30 103
65
13. muut vastuut Emoyhtiöllä on Euribor -viitekorkoihin sidottuja vaihtuvakorkoisia pitkäaikaisia velkoja 225 miljoonaa euroa, jotka erääntyvät vuosina 2018–2027. Riskienhallintapolitiikan mukaisesti pitkäaikaisista veloista aiheutuvaa korkoriskiä on suojattu koronvaihtosopimuksilla vaihtamalla Euribor –viitekorkoihin sidottu vaihtuva korko kiinteäksi koroksi velkojen sidonnaisuusajalle. Pitkäaikainen rahoitus on liiketoiminnan luonteesta johtuen hyvin keskeistä ja nykyisten pitkäai kaisten velkojen uudelleenrahoitusta tulevaisuudessa pidetään erittäin todennäköisenä. Jotta rahoituskulujen arviointi olisi pitkälläkin aikavälillä hallittua, on koronvaihtosopimuksia tehty pidemmälle aikavälille kuin mitä nykyisten pitkä aikaisten velkojen sidonnaisuusajat ovat. Koronvaihtosopimukset erääntyvät vuosien 2027–2035 aikana. Koronvaihto sopimusten käypien arvojen odotetaan realisoituvan tulokseen niiden sidonnaisuusaikana ja ne heijastavat tulevien pitkäaikaisten velkojen korkokuluja. Kaikki koronvaihtosopimukset ovat tehty suojaustarkoituksessa. laskennallinen pääoma
markkina-arvo 31.12.2017
4591265
101 000
-27 507
1824976
60 000
-608
66
emoyhtiön tilinpäätös tuloslaskelma 1 000 €
Liite
2017
2016
Liikevaihto 24 890 22 979 Liiketoiminnan muut tuotot 1 282 196 Henkilöstökulut 2 -1 264 -1 151 Poistot ja arvonalentumiset 3 -674 -541 Liiketoiminnan muut kulut 4 -17 669 -14 695 Liikevoitto 6 566 6 788 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 2 494 1 682 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille -40 -20 Muille -9 020 -8 451 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 5 -6 566 -6 788 Voitto (tappio)ennen tilinpäätöseriä 0 0 Voitto (tappio)ennen veroja 0 0 Tuloverot -6 -2 TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO
67
-6
-2
tase 1 000 €
Liite 2017 2016
VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 6 682 341 Aineelliset hyödykkeet 7 Maa- ja vesialueet 4 836 7 748 Koneet ja kalusto 1 001 1 082 Muut aineelliset hyödykkeet 1 278 1 495 Keskeneräiset hankinnat 284 714 7 399 11 039 Sijoitukset 8 Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet omistusyhteysyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Pitkäaikaiset saamiset Saamiset konserniyrityksiltä
143 161 1 629 1 392 146 181
147 837 1 629 1 289 150 755
134 100
123 688
Pysyvät vastaavat yhteensä
288 363
285 823
Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 416 472 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 23 175 21 952 Muut saamiset 1 234 207 Siirtosaamiset 1 1 24 826 146 320 Rahat ja pankkisaamiset
3 156
6 275
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
27 983
28 908
VASTAAVAA YHTEENSÄ
316 346
314 730
68
tase 1 000 €
Liite 2017 2016
VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma 9 104 104 Edellisten tilikausien voitto / tappio 241 243 Tilikauden voitto / tappio -6 -2 339 345 Vieras pääoma 10 Pitkäaikainen vieras pääoma Vaihtovelkakirjalainat 78 760 76 760 Lainat rahoituslaitoksilta 182 533 180 848 Muut velat 15 800 15 800 277 094 273 408 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 21 115 26 811 Saadut ennakot 17 1 Ostovelat 56 198 Velat saman konsernin yrityksiltä 15 668 12 486 Muut velat 393 297 Siirtovelat 1 664 1 185 38 913 40 977 Vieras pääoma yhteensä
316 006
314 385
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
316 346
314 730
69
rahoituslaskelma 1 000 €
2017 2016
Liiketoiminnan rahavirta Voitto / tappio ennen satunnaisia eriä 0 0 Oikaisut Suunnitelman mukaiset poistot 674 541 Omaisuuden myyntivoitot -1 236 0 Rahoitustuotot ja -kulut 6 566 6 788 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 6 004 7 329 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten liikesaamisten vähennys / lisäys 545 -4 783 Lyhytaikaisten velkojen vähennys / lisäys 3 631 3 289 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
10 180
5 834
Rahoitustuotot ja -kulut -6 566 -6 788 Maksetut välittömät verot -6 1 3 609 -953
Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -288 -2 500 Tytäryhtiöiden hankinnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla -1 938 -43 770 Tytäryhtiöiden myynnit 10 763 0 Osakkuusyrityshankinnat -102 0 Investoinnit muihin sijoituksiin 0 -15 8 434 -46 285 Rahoitusten rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot 47 473 108 287 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -45 816 -21 500 Annetut lainat -13 152 -33 274 Sisäisten lainojen takaisinmaksut -3 667 0 -15 162 53 513 RAHAVAROJEN MUUTOS
70
-3 119
6 275
emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
1. arvostusperiaatteet Pysyvien vastaavien arvostaminen Emoyhtiön omistaman pysyviin vastaaviin kuuluvan kuluvan omaisuuden hankintameno poistetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti alkuperäisestä hankintahinnasta.
Poistoajat Aineettomat oikeudet 3–5 v. tasapoisto Koneet ja kalusto 25 % EVL maksimipoiston mukaisesti menojäännöksestä Muut aineelliset hyödykkeet 10 v. aikana tasapoistona Hyödykkeiden hankintamenot, joiden todennäköinen taloudellinen pitoaika on alle kolme vuotta sekä pienhankinnat on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi. Saamisten ja velkojen arvostus Saamiset ja velat on arvostettu nimellisarvoon.
2. henkilöstökulut
2017
Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut
2016
1 037 936 186 172 40 43 1 264 1 151
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Toimihenkilöt
17 17
15 15
Johdon palkat Hallituksen jäsenet Toimitusjohtaja
71 153 224
73 146 220
Toimitusjohtajan palkka sisältää tilikaudella maksetun palkan ja bonukset. Hallituksen jäsenten palkat sisältävät tili kaudella maksetut vuosi- ja kokouspalkkiot.
71
3. poistot Aineettomat oikeudet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet
2017
2016
125 310 238 674
67 241 232 541
2017
2016
4. liiketoiminnan muut kulut Olennaiset erät Hoito- ja rahoitusvastikkeet IT-kulut Laki-, suunnittelu- ja konsulttipalkkiot Mainos- ja markkinointikulut Hallinto: TH, HR Muut kulut
15 207 11 930 106 109 197 244 360 489 102 104 1 697 1 819 17 669 14 695
5. rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä
2 494 2 494
1 682 1 682
Muut korkokulut Korkokulut VVK Korkokulut senior Korkokulut muut
4 057 3 447 1 556 9 060
3 928 2 512 2 031 8 471
72
2017
2016
6. aineettomat hyödykkeet 2017 2016 Aineettomat oikeudet Hankintameno 1.1. 341 194 Hankintameno 31.12. 808 409 Poistot 1.1. -67 -92 Poistot tilikaudella -126 -67 682 341
7. aineelliset hyödykkeet 2017 Maa-alueet Hankintameno 1.1. 7 748 Vähennykset -2 912 Hankintameno 31.12. 4 836
2016 7 748 0 7 748
Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 2 259 1 125 Lisäykset 229 1 134 Hankintameno 31.12. 2 487 2 259 Kertyneet poistot 1.1. -1 177 -526 Poistot -310 -651 Koneet ja kalusto 31.12. 1 001 1 082 Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1. 2 243 2 239 Lisäykset 21 4 Hankintameno 31.12. 2 264 2 243 Kertyneet poistot 1.1. -748 -516 Poistot -238 -232 Muut aineelliset hyödykkeet 31.12. 1 278 1 495 Ennakkomaksut ja keskeneräiset Hankintameno 1.1. 714 479 Lisäykset 672 2 500 Vähennykset -1 101 -2 266 Hankintameno 31.12. 284 714 AINEELLISET HYÖDYKKEET YHTEENSÄ
7 399
73
11 039
8. sijoitukset 2017 Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksistä Osakkeet ja osuudet 1.1. 147 837 Lisäykset 1 938 Vähennykset -6 614 Osakkeet ja osuudet 31.12. 143 161
2016 104 067 43 770 0 147 837
Osuudet omistusyhteysyrityksissä Osuudet omistusyhteysyrityksissä 1.1. Osuudet omistusyhteysyrityksissä 31.12.
1 629 1 629
1 629 1 629
Muut osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet 1.1. Lisäykset Osakkeet ja osuudet 31.12.
1 289 102 1 391
99 1 190 1 289
146 181
150 755
SIJOITUKSET YHTEENSÄ
74
omistukset muissa yrityksissä Yhtiö Kiinteistö Oy BioCity Kiinteistö Oy DataCity Kiinteistö Oy ICT Kiinteistö Oy Turun Datakulma Kiinteistö Oy ElectroCity Kiinteistö Oy TriviumCity Kiinteistö Oy Puolalankatu 5 Kiinteistö Oy Puutarhakatu 1 Kiinteistö Oy Kupittaan Paviljonki Kiinteistö Oy Turun Puutarhakatu 14 Asunto Oy Linnanrinne Kiinteistö Oy PharmaCity Kiinteistö Oy High Tech City Kiinteistö Oy Kupittaan Asemakulma TScP Kehitys Oy Kiinteistö Oy SportCity Kiinteistö Oy Innovation City
Kotipaikka Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku
Osuus osakkeista (%) 100,00 99,39 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 11,73 14,49 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00
Konsernin osuus osakkeista (%)
66,59
erittely saamisista konserniyrityksiltä ja omistusyhteisyrityksiltä Pitkäaikaiset saamiset konserniyrityksiltä ja omistusyhteysyrityksiltä Konsernilainasaamiset
134 100 134 100
123 688 123 688
Lyhytaikaiset saamiset konserniyhtiöiltä Konsernisiirtosaamiset Konsernisaamiset muut
23 064 112 23 175
21 057 894 21 952
SAAMISET KONSERNIYRITYKSILTÄ JA OMISTUSYHTEYSYRITYKSILTÄ YHTEENSÄ
157 276
145 640
75
2017
2016
9. oma pääoma 2017 2016 Sidottu oma pääoma Osakepääoma 1.1. 104 104 Osakepääoma 31.12. 104 104 SIDOTTU OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
104
104
Vapaa oma pääoma Edellisten tk. voitot / tappiot 1.1. 243 -43 Edellisten tk. voitto / tappio -2 286 Edellisten tk. voitot / tappiot 31.12. 241 243 Tilikauden voitto / tappio
-6
-2
Vapaa oma pääoma yhteensä
236
241
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
339
345
Voitonjakokelpoinen vapaa oma pääoma Edellisten tilikausien voitot / tappiot 241 243 Tilikauden voitto / tappio -6 -2 Voitonjakokelpoinen vop yhteensä 31.12. 236 241
76
10. vieras pääoma Pitkäaikaiset velat Vaihtovelkakirjalainat Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat
2017
2016
26 962 182 533 5 800 215 295
24 962 180 848 5 800 211 609
Velat omistusyhteysyrityksille Vaihtovelkakirjalainat 51 798 Muut velat 10 000 61 798
51 798 10 000 61 798
PITKÄAIKAISET VELAT YHTEENSÄ
273 408
277 094
Lyhytaikaiset velat Lainat rahoituslaitoksilta 21 115 26 811 Saadut ennakot 17 1 Ostovelat 56 198 Muut velat 393 297 Siirtovelat 1 664 1 185 23 245 28 492 Velat konserniyrityksille Muut velat
15 668 15 668
12 486 12 486
LYHYTAIKAISET VELAT YHTEENSÄ
38 913
40 977
Siirtovelkojen erät Korkovelat 1 346 939 Palkkamenot 151 97 Lomapalkkavelka 140 136 Muut siirtovelat 26 13 1 664 1 185
77
Myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua erääntyvä pitkäaikainen vieras pääoma – 2022
2023 –
0
26 962
Lainat omistusyhteysyrityksiltä
10 000
51 798
Lainat rahoituslaitoksilta
155 292
48 357
5 800
0
171 092
127 117
Vaihtovelkakirjalainat
Muut lainat Yhteensä Erittely vaihtovelkakirjalainoista omistusyhteysyrityksille ja osakkeenomistajille Laina 1. 2. 3. 4. 5.
Pvm Määrä 7.2.2011 44 628 15.12.2011 3 182 30.12.2014 12 950 27.4.2016 16 000 6.2.2017 18 000
Lainat 1 ja 2: Kyseessä on osakeyhtiölain 10. luvun mukainen erityisen oikeuden tuottavat vaihtovelkakirjalainat. Laina-aika on 20 vuotta ja päättyvät 7.2.2031 sekä 15.12.2031. Lainoille ei ole erityistä vakuutta. Velkojalla on oikeus koska tahansa laina-aikana vaihtaa osa VKK-lainasta ja sille vaihtohetkellä kertyneestä korosta joko kokonaan tai osittain velallisen pääomavallattomiin B-osakkeisiin vaihtosuhteella 1 euro = 1 osake. Laina 3: Kyseessä on osakeyhtiölain 10. luvun mukainen erityisen oikeuden tuottava vaihtovelkakirjalaina. Laina-aika on 25 vuotta, josta ensimmäiset 16 vuotta ovat lyhennysvapaata. Tämän jälkeen laina lyhenee vuotuisin tasalyhennyksin. Velkojalla on oikeus koska tahansa laina-aikana vaihtaa osa VKK-lainasta ja sille vaihtohetkellä kertyneestä korosta joko kokonaan tai osittain velallisen pääomavallattomiin B-osakkeisiin vaihtosuhteella 1,32 euro = 1 osake. Laina 4: Kyseessä on osakeyhtiölain 10. luvun mukainen erityisen oikeuden tuottava vaihtovelkakirjalaina. Laina-aika on 15 vuot ta ja päättyy 7.2.2031. Velkojalla on oikeus koska tahansa laina-aikana vaihtaa VVK-lainan mukaisesti antamaansa, vielä maksamatta olevaa velkaa vastaava pääoma joko kokonaan tai osittain velallisen uusiin äänivallattomiin B-osakkeisiin vaihtosuhteella 1,32 euro = 1 osake. Kampuksen rakentamisvaiheen ajan lainalle maksetaan kiinteää korkoa 2 %. Laina 5: Kyseessä on osakeyhtiölain 10. luvun mukainen erityisen oikeuden tuottava vaihtovelkakirjalaina. Laina erääntyy mak settavaksi 7.2.2031. Velkojalla on oikeus koska tahansa laina-aikana vaihtaa VVK-lainan mukaisesti antamaansa, vielä maksamatta olevaa velkaa vastaava pääoma joko kokonaan tai osittain velallisen uusiin äänivallattomiin B-osakkeisiin vaihtosuhteella 1,32 euro = 1 osake. Kampuksen rakentamisvaiheen ajan lainalle maksetaan kiinteää korkoa 2 %. 78
vakuudet 2017 2016 Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset Lainat rahoituslaitoksilta Emoyhtiön lainoissa 203 649 203 992 Konsernin lainoissa 0 0 203 649 203 992 Muut vastuusitoumukset Osakepantit Pantatut saamiset saman konsernin yrityksiltä
146 082 79 362 225 444
148 913 67 030 215 944
emoyhtiön tilinpäätöksen muut liitetiedot Saadut vakuudet ja takuut Rahana olevat vuokravakuudet Muut vuokravakuudet liitteenä
79
2017 122 538
2016 137 381
muut vastuut Emoyhtiöllä on Euribor -viitekorkoihin sidottuja vaihtuvakorkoisia pitkäaikaisia velkoja 225 miljoonaa euroa, jotka erääntyvät vuosina 2018 - 2027. Riskienhallintapolitiikan mukaisesti pitkäaikaisista veloista aiheutuvaa korkoriskiä on suojattu koronvaihtosopimuksilla vaihtamalla Euribor –viitekorkoihin sidottu vaihtuva korko kiinteäksi koroksi velkojen sidonnaisuusajalle. Pitkäaikainen rahoitus on liiketoiminnan luonteesta johtuen hyvin keskeistä ja nykyisten pitkäaikaisten velkojen uudelleenrahoitusta tulevaisuudessa pidetään erittäin todennäköisenä. Jotta rahoituskulujen arviointi olisi pitkälläkin aikavälillä hallittua, on koronvaihtosopimuksia tehty pidemmälle aikavälille kuin mitä nykyis ten pitkäaikaisten velkojen sidonnaisuusajat ovat. Koronvaihtosopimukset erääntyvät vuosien 2027 - 2035 aikana. Koronvaihtosopimusten käypien arvojen odotetaan realisoituvan tulokseen niiden sidonnaisuusaikana ja ne heijasta vat tulevien pitkäaikaisten velkojen korkokuluja. Kaikki koronvaihtosopimukset ovat tehty suojaustarkoituksessa. laskennallinen pääoma
markkina-arvo 31.12.2017
4591265
101 000
-27 507
1824976
60 000
-608
Leasingvastuut 31.12.2017 1 000 € kustannuspaikka 31.12.2017-
1.1.20181.1.2019- 1.1.20201.1.2021- 1.1.20221.1.2023- 31.12.201731.12.2018 31.12.2019 31.12.2020 31.12.2021 31.12.2022 31.12.2023 31.3.2023 81
80
12
3
336
1
1
0
0
0
3
0
0
0
0
0
1
0
0
0
0
0
1
1
1
1
1
1
0
3
0
10
10
10
10
10
0
51
1616 TriviumCity
0
0
0
0
0
0
0
1
Yhteensä
0
90
94
93
92
23
3
396
1628 Innovation City
0
78
1600 Hallinto
0
1
1604 Werstas
0
0
1604 Werstas
0
0
1626 Pharma
0
1614 ElectroCity
81
80
arvonlisäverovastuu Yhtiön aktivoinnit, joihin sovelletaan alv-palauttamista koskevaa sääntöä; 10 vuotta: vuosi
vähennetty alv
m2
€/m2
2011 DataCityn 6 krs:n saunaosaston keskener. korjaus
49
1 166
42,44
2012 DataCityn6 krs:n saunaosaston lopull.korjaus
67
1 166
54,11
Vuoden 2011 investointi: Vastuu vähennys aloitettu vuonna 2012, tilojen valmistuttua. Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuneet huoneistot: Huoneisto
Tyyppi
m2
Vähennys 2011-2012 investoinnista
Alv-vastuu 1.1.2017
Alv-vastuun 1/10 osa
Alv-vastuu 31.12.2017
715
tsto
173
17
9
2
7
716
tsto
117
12
6
1
5
717
tsto
237,5
24
12
2
9
718
tsto
250
25
12
2
10
719 a
tsto
127,5
13
6
1
5
719 b
tsto
136,5
14
7
1
5
720 a
tsto
61,5
6
3
1
2
720 b
tsto
63
6
3
1
3
1 166
116
58
12
46
Yhteensä
81
tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset 31.1.2018
Aulis Kohvakka hallituksen puheenjohtaja
Petteri Rinne hallituksen jäsen
Tuomas Heikkinen hallituksen jäsen
Risto Korpela hallituksen jäsen
Peter Karlsson hallituksen jäsen
Henrik Karlsson hallituksen jäsen
Bill Anckar hallituksen jäsen
Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Turussa 31.1.2018 KPMG Oy Päävastuullinen tilintarkastaja
Kimmo Anttonen KHT
82
YmpäristÜmerkitty painotuote 4041 0624
toimitiloja turun parhaalla paikalla www.teknologiakiinteistot.fi