![](https://assets.isu.pub/document-structure/240523121709-d3d31e35b1d739703dc0877db5fa9332/v1/cf03660441c56f5346d2ee71687dfa2b.jpeg)
![](https://assets.isu.pub/document-structure/240523121709-d3d31e35b1d739703dc0877db5fa9332/v1/84f4be3e9063421d5e5f8398a038da6e.jpeg)
1.1.2023–31.12.2023
TOIMIALAN KEHITYS
Suomen Pankki julkaisi joulukuussa 2023 tiedotteen, jonka mukaan Suomen talous on taantumassa. Samalla Pankki ennakoi, että talouskehitys jatkuu heikkona vielä vuonna 2024 ja talous alkaa elpyä vasta vuoden lopulla. Suomen ulkoinen toimintaympäristö on vaikea, ja talouden suhdannenäkymät ovat edelleen heikentyneet syksyn aikana. Samalla inflaatio on Suomessa kuitenkin hidastunut ja kotitalouksien ostovoima vahvistunut. Suomen Pankki ennakoi, että bruttokansantuote supistuu 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja 0,2 prosenttia vuonna 2024. Tämän jälkeen BKT:n kasvu palaa pitkän aikavälin keskimääräisen kasvun tuntumaan. Vuodelle 2025 ennustetaan 1,5 prosentin ja vuodelle 2026 puolestaan 1,3 prosentin talouskasvua. Vuosi 2023 oli kiinteistökaupan transaktiovolyymin osalta laskun vuosi. Euroopan tasolla transaktiovolyymit laskivat ensimmäisen 9 kuukauden aikana viisikymmentäkaksi prosenttia. Suomessa lasku oli vielä tätäkin rajumpaa. Suomessa kiinteistökaupan transaktiovolyymi oli vuoden 2023 ensimmäisellä vuosipuoliskolla vain noin 1,4 miljardia euroa. Tämä on heikoin lukema sitten vuoden 2013. Muutos on huomattava verrattuna viime alkuvuoden vastaavaan, historiallisen korkeaan 4,4 miljardin euron volyymiin sekä 10 vuoden keskiarvoon 2,9 miljardia euroa. Marraskuuhun mennessä vuoden 2023 volyymi oli noin 1,8 miljardia euroa. Vuoden 2022 transaktiovolyymi oli hieman yli 6 miljardia euroa. Alhaista volyymia selittävät muun muassa Venäjän Ukrainan hyökkäyssodasta aiheutunut markkinoiden epävarmuus, korkeat korot ja inflaatio sekä rahoituksen saamisen vaikeutuminen. Pankit ovat selvästi varovaisempia rahoituspäätöksien tekemisessä ja harkitsevat tarkkaan ketä rahoitetaan ja millä ehdoilla. Etenkin heikomman sijainnin omaavissa tai muuten riskipitoisessa kohteissa rahoituksen saatavuus on vaikeutunut ja kustannukset nousseet.
Kiinteistömarkkinoilla on yhä epävarmuutta, ja transaktiovolyymin odotetaan edelleen jäävän normaalia alemmaksi. Tilanne on jonkin verran stabiloitumassa, kun Euroopan keskus-
pankin koronnostojen on nähty hillitsevän inflaatiota. Tämä on puolestaan johtanut siihen, että markkinat odottavat maltillisia koronlaskuja vuoden 2024 aikana. Ennusteisiin sisältyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta.
Taloustilanteen heikentyminen näkyy myös Turun talousalueella. Toimistotilojen vajaakäyttöä esiintyy pääasiassa vanhassa tilakannassa, monikäyttöisen tilakannan ollessa kysytympää. Halutuimmat toimistotilat sijaitsevat edelleen Turun Tiedepuistossa ja ydinkeskustassa.
KATSAUS TEKNOLOGIAKIINTEISTÖJEN VUOTEEN 2023
Vuosi 2023 oli hankkeiden valmistumisen suhteen vuotta 2022 hiljaisempi, jolloin valmistui useampi uudishanke: Turku Energia pääsi muuttamaan uuteen pääkonttoriinsa InfraCityyn, CivilCity valmistui Kelan, Wärtsilän ja Nordean käyttöön. Vuoden lopulla valmistui myös uusi pysäköintilaitos ParkCity, joka avattiin tammikuussa 2023 asiakkaille. Vuoden 2022 aikana käynnistettiin myös Itäharjulla sijaitsevan vanhan elementtitehtaan muuttaminen toimisto- ja tuotantorakennukseksi. Osa tiloista valmistui Wärtsilän teknisen huollon ja kenttähuollon käyttöön joulukuussa 2022. Vuoden 2023 aikana valmistui InfraCityn B-rakennus, johon vuokralaiset muuttavat alkuvuodesta 2024.
Uusia hankkeita käynnistettiin kaksi vuoden 2023 aikana. Noin 6300 neliömetrin kokoinen GeneCity toteutetaan Itäharjulle osoitteeseen Teollisuuskatu 42. Hanke käsittää yksikerroksisen tuotantolaitoksen, kolmeen kerrokseen sijoittuvia aula- ja toimistotiloja sekä rakennuksen kellarikerrokseen tulevia sosiaali-, varasto- ja aputiloja. Rakennus valmistuu vuoden 2024 lopussa. GeneCityn tuleva käyttäjä Biovian on yksi Turun alueen merkittävimmistä bioalan toimijoista, ja se työllistää lähes 200 ihmistä.
Teknologiakiinteistöt ja Turun Vesihuolto allekirjoittivat 25-vuotisen vuokrasopimuskokonaisuuden koskien Itäharjulle rakennettavaa AkvaCityä. AkvaCity toteutetaan kahdelle vierekkäi-
toimintakertomus
käynnistettiin kaksi vuoden 2023 aikana.
selle tontille ja sinne sijoittuvat Turun Vesihuollon pääkonttorin lisäksi kaikki yhtiön toiminnot, myös asiakaspalvelu. Kokonaisuuteen kuuluu kaksi erillistä rakennusta, joista toiseen tulee toimisto- ja sosiaalitiloja ja toiseen teolliseen toimintaan soveltuvaa tilaa. Lisäksi tonteille rakennetaan parkkipaikkoja sekä vehreä piha-alue ja varastorakennus. Työtiloja AkvaCityyn tulee noin 80 ihmiselle. Hankkeen toteutus käynnistetään keväällä 2024 ja se valmistuu alkukesällä 2025.
Yhtiön taloudellinen käyttöaste pysyi edelleen hyvänä, vaikka laskikin vuoden 2022 lopun 97,1 prosentista 94,5 prosenttiin. Tyhjät tilat muodostuvat useasta pienemmästä tilasta useammassa eri kiinteistössä. Tällaisia tiloja on helpompi vuokrata kuin yhtä isompaa kokonaisuutta. Yhtiöllä onkin useita vuokraneuvotteluita kesken eri toimijoiden kanssa.
Ukrainan sodan aiheuttamaan energiakriisiin vastattiin yhtiössä jo vuonna 2022 tekemällä erilaisten sähkönsäästötoimia sekä varautumissuunnitelmia odottamattomia sähkökatkoja varten. Energiansäästöön on kiinnitetty huomiota jo entuudestaan, mutta nyt toimia lisättiin entisestään. Energiaa säästävien hankkeiden suunnittelu on jatkuvaa ja toteutuksia tehdään tasaisesti.
Vuoden 2023 lopulla toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan asiakkaiden kokonaistyytyväisyys laski takaisin vuoden 2021 tasolle 3,97:ään vuoden 2022 4,03:sta asteikolla 1–5. Jopa 91 prosenttia asiakkaista oli valmiita suosittelemaan Teknologiakiinteistöjä vuokranantajana.
Yhtiöllä oli vuoden lopussa 24 tytäryhtiötä, joista KOy Rautakadussa ja SHIFT Events Oy:ssä omistusosuus jää alle sadan prosentin.
TALOUS
Liikevaihto ja tulos
Konsernin liikevaihto kasvoi edellisen vuoden tapaan noin 15 prosenttia 37 miljoonasta eurosta 42,4 miljoonaan euroon. Liikevaihtoa kasvattivat muun muassa vuonna 2022 valmistuneet Turku Energian uusi pääkonttori Infracity sekä Kelan, Wärtsilän ja Nordean toimistorakennuksena toimiva CivilCity, joiden vuokravaikutus oli nyt ensimmäistä kertaa 12 kk.
Korkotasot jatkoivat nousuaan ja sitä kautta myös kiinteistöjen tuottovaatimukset kohosivat edelleen. Tämä johti kiinteistöjen arvon alenemiseen 13 miljoonalla eurolla (2022: 22,1 miljoonalla eurolla). Kasvaneen liikevaihdon ja edellistä vuotta
pienempien arvon alennuskirjausten myötä konsernin liikevoitto oli kuitenkin positiivinen 7,6 miljoonaa euroa, kun se vastaavasti 2022 oli tappiollinen ollen -3,2 miljoonaa euroa. Emoyhtiössä sijoituskiinteistöjen tappio käypään arvoon arvostamisesta oli -10,7 miljoonaa euroa (2022: -19,6 miljoonaa euroa) ja liikevoitto 2,9 miljoonaa euroa (2022: -11,0 miljoonaa euroa).
Yhtiön korko- ja rahoituskulut olivat edellisvuotta pienemmät. Tähän vaikutti se, että yhtiö purki kesäkuussa 2022 pankkien kanssa tekemänsä koronvaihtosopimukset ja maksoi pankeille purkukustannuksena sopimusten sen hetken markkina-arvon 7,1 miljoonaa euroa. Konsernin senior-lainojen korkokulut nousivat sen sijaan reippaasti viitekorkojen nousun myötä ollen 11 miljoonaa euroa (2022: 4,1 miljoonaa euroa). Näin ollen konsernin tilikauden tulos painui edelleen tappiolliseksi, ollen -2 miljoonaa euroa (2022: -13,9 miljoonaa euroa). Emoyhtiön tilikauden tulos oli 0,5 miljoonaa euroa positiivinen (2022: -17,2 miljoonaa euroa).
Rahoitus
Tilikauden lopussa emoyhtiön kassavarat olivat 2,2 miljoonaa euroa (2022: 12,8 miljoonaa euroa). Koko konsernin kassavarat olivat 2,9 miljoonaa euroa (2022: 14,1 miljoonaa euroa).
Emoyhtiöllä ja konsernilla oli vuoden lopussa 258,3 miljoonaa euroa pankkien senior-lainaa (2022: 249,5 miljoonaa euroa). Lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan sisältyy 61,4 miljoonaa euroa seniorlainojen lyhennyksiä vuodelle 2024 (ed. 35,6 miljoonaa euroa).
Yhtiön loan to value -taso pysyi edelleen maltillisella tasolla.
Yhtiön maksuvalmius oli koko vuoden hyvä. Konserni hallitsee kassaansa konsernitilin ja limiittisopimusten avulla.
Erittely pitkäaikaisesta vieraasta pääomasta sekä tiedot pysyvistä rasitteista ja kiinnityksistä sekä tiedot panttikirjoista ja osakepanttauksista ovat tämän toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen liitteenä.
Konserni on investoinut tilikauden aikana yhteensä 31 miljoonaa euroa (2022: 41,5 miljoonaa euroa). Investoinnit koostuivat rakennushankkeista, ja vuokralaistilojen muutoksista sekä korjauksista.
Konsernitaseen loppusumma oli 504,5 miljoonaa euroa (2022: 501,5 miljoonaa euroa).
*Laskentaa muutettu vuoden 2022 tilinpäätöksestä, huomioitu myös sisäinen korollinen vieras pääoma.
pinta-ala, m²
Tunnuslukujen laskennassa huomioidaan todellisessa vuokraustoiminnossa olevat valmiit talot.
OMA KÄYTTÖYhtiön omassa käytössä on vuoden vaihteessa yhteensä n. 630 neliömetriä toimistotilaa.
HALLINTO
Yhtiökokous
Varsinainen yhtiökokous pidettiin 17.5.2023. Kokouksessa päätettiin yhtiöjärjestyksen edellyttämät asiat sekä käsiteltiin muut esityslistassa mainitut asiat. Yhtiökokous päätti jakaa osinkoa hallituksen esityksen mukaisesti 0,046 euroa osakkeelta.
Hallitus
Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Aleksi Randell ja varapuheenjohtajana toimi Rutger Källén. Varsinaisina jäseninä toimivat Jarkko Leinonen ja Jarkko Virtanen (17.5.2023 alkaen). Tuomas Heikkinen toimi varsinaisena jäsenenä 17.5.2023 saakka. Hallituksen sihteerinä toimi asianajaja Juha Sumentola. Hallitus kokoontui tilikaudella 11 kertaa.
Toimitusjohtaja ja henkilöstö
Yhtiön toimitusjohtajana toimi Mikko Lehtinen. Konsernin johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtajan lisäksi talousjohtaja Jan-Peter Hautaniemi (1.4. alkaen), kiinteistöjohtaja Olli Rosenberg ja hallintojohtaja Maaria Salmenpohja. Tilikauden aikana johtoryhmässä toimivat myös talousjohtaja Ulla Sjöblom (31.3. saakka) sekä operatiivinen johtaja Antti Asteljoki (1.8.-31.12.).
2023 konsernin palveluksessa oli keskimäärin 46,58 henkilöä, henkilömäärän ollessa vuoden lopussa 49. Henkilöstökulut sivukuluineen vuonna 2023 olivat 2,9 miljoonaa euroa (2022: 2,3 miljoonaa euroa).
Tilintarkastaja
Yhtiön tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Niklas Oikia.
OSAKKEET JA OMISTAJAT
Yhtiöllä on 163 280 152 kappaletta nimellisarvottomia osakkeita. Konsernilla ei ole hallussaan omia osakkeita. Emoyhtiön osakepääoma 31.12.2023 oli 10 miljoonaa euroa (31.12.2022 10 miljoonaa euroa), oman pääoman ollessa 204,0 miljoonaa euroa (2022: 211,0 miljoonaa euroa).
Osakkeenomistaja
Hemsö TTP Oy
Turun kaupunki
Turun ammattikorkeakoulu Oy
Osakkeiden lukumäärä
85 059 857
62 769 708
15 450 587
163 280 152
Liiketoimintaan sisältyvät merkittävimmät riskit liittyvät yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Taloudellisen kehityksen riskit ilmenevät asiakas-, rahoitus- ja muina liiketoiminnan riskeinä.
Yhtiön taloudellinen kehitys on riippuvainen vuokraustoiminnan menestyksestä ja vuokrasopimusten jatkumisesta. Olemassa olevan vuokrasopimuskannan keskimaturiteetti on hyvä ja julkisten toimijoiden osuus asiakkaista on verrattain korkea. Tämä antaa ennustettavuutta ja varmuutta kassavirtaan. Konkreettisesti vakaan kassavirran merkitys näkyi koronapandemian aikana.
Asiakasriskien hallinnan tavoitteena on minimoida asiakkaiden taloudellisessa tilanteessa mahdollisesti tapahtuvien muutosten kielteinen vaikutus liiketoimintaan ja yhtiön tulokseen. Asiakasriskien hallinnassa keskitytään asiakkaiden liiketoiminnan tuntemiseen sekä asiakastietojen aktiiviseen seurantaan. Asiakasriskejä hajautetaan hankkimalla asiakkaita kaikilta toimialoilta sekä ennen kaikkea julkiselta sektorilta. Asiakasriskien hallintaan liittyen yhtiön vuokrasopimukset sisältävät vuokravakuusjärjestelyjä.
Yhtiön vuokrasopimukset jakaantuvat kahteen ryhmään: määräaikaisiin ja toistaiseksi voimassa oleviin vuokrasopimuksiin. Yhtiö pyrkii käyttämään molempia sopimustyyppejä markkinatilanteesta, kiinteistöstä ja vuokralaisasiakkaan toimialasta riippuen.
Yhtiön omaisuus on keskittynyt pienelle alueelle muodostaen merkittävän alueellisen riskikeskittymän. Kyseistä riskiä on
Omistusosuus %
pyritty hallitsemaan sekä vuokrasopimusten pituudella että julkisen sektorin vuokralaisilla.
Rahoitusriskin pienentämiseksi yhtiöllä on laaja rahoittajapohja, ja yhtiön senior-rahoitusriski on jakaantunut kolmelle suurelle liikepankille. Yhtiön pitkäaikaisten luottojen jälleenrahoitusriski on pyritty jakamaan mahdollisimman tasaisesti. Yhtiön eri rahoitusinstrumenttien käyttö on monipuolista.
Operatiivisia riskejä on pyritty hallitsemaan kuvantamalla yhtiön ydinprosessit sekä niihin liittyvät riskit ja niiden kontrollit. Kontrollien avulla yritys pyrkii estämään mahdollisten riskien toteutumista. Operatiivisia riskejä on vähennetty myös henkilökunnan ja käytössä olevien resurssien määrää kasvattamalla sekä yksilöimällä tehtävänkuvauksissa vastuualueet. Tällöin jokaisen henkilön rooli ja vastuut ovat selkeät. Lisäksi varahenkilöjärjestelmällä yksittäisen henkilön merkitystä yhtiölle on pystytty selkeästi pienentämään.
Yhtiön vahinkoriskit on hoidettu kattavilla vakuutuksilla.
LÄHIPIIRILAINAT JA -VASTUUT
Yhtiöllä ei ole lähipiirilainoja tai -vastuita.
KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Yhtiöllä ei ole ollut merkittäviä tilikauden jälkeisiä tapahtumia.
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Yhtiö hakee strategiansa mukaisesti kannattavaa kasvua ja toimintojen tehostamista. Yhtiön ensisijaisena toiminta-alueena on Turun Tiedepuisto ja yhtiö jatkaa alueen kehittämistä. Turun kaupunki on nostanut yhdeksi kärkihankkeekseen Turun Tiedepuiston alueen kehittämisen ja Teknologiakiinteistöt haluaa olla Itäharjun kokonaisvaltaisessa kehittämisessä mukana. Vaikka yhtiö ei voittanutkaan Kupittaan Kärki -kilpailua, on sillä merkittävää tonttivarantoa Itäharjun alueella ja näin ollen tavoitteena on olla alueen kehittämisessä tiiviisti mukana.
Vuoden 2024 liikevaihto tulee olemaan hieman vuotta 2023 korkeampi InfraCityn B-rakennuksen valmistuttua vuoden 2023 lopulla ja vuokralaisten muuttaessa sisään alkuvuodesta 2024. Mahdolliset uudet kiinteistöhankinnat tai -myynnit luonnollisesti vaikuttaisivat kassavirtaan.
Emoyhtiön tilikauden tulos oli 520 094,01 euroa ja kertyneet voittovarat olivat 1 123 827,20 euroa. Jakokelpoinen vapaa oma pääoma oli yhteensä 194 987 263,83 euroa. Hallitus esittää, että osinkoa jaetaan 1 123 367,45 euroa eli 0,00688 euroa per osake ja että sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta palautetaan 3 512 156,07 euroa eli 0,02151 euroa per osake.
Turun Teknologiakiinteistöt Oy
Hallitus
Vieras pääoma
käypään arvoon arvostamisesta
Vähemmistön osuus tilikauden tuloksesta
muutos
liikesaamisten vähennys / lisäys
Konsernin laajuus
Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhtiöt. Luettelo konserniin kuuluvista yrityksistä on sivulla 34.
Sisäiset liiketapahtumat
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoimat katteet, keskinäiset saamiset ja velat samoin kuin sisäinen voitonjako on eliminoitu.
Vähemmistöosuudet
Tytäryhtiöt yhdistellään konserniin 100-prosenttisesti ja vähemmistöosuus kirjataan erikseen omistusosuuden mukaisesti.
Arvostusperiaatteet
Konsernissa on siirrytty soveltamaan sijoituskiinteistöjen arvostamista käypään arvoon kirjanpitolain (5.luku 2b§) mukaisesti 1.1.2020 lähtien. Tilikauden aikana syntynyt käyvän arvon muutos (-13,0 miljoonaa euroa) on kirjattu tuloslaskelmaan ja sen laskennallisella verovelan muutoksella oikaistu vaikutus on -10,4 miljoonaa euroa.
Saamiset ja velat on arvostettu nimellisarvoon.
1. MUUT LIIKETOIMINNAN TUOTOT
2. HENKILÖSTÖKULUT
Toimitusjohtajan palkka sisältää tilikaudella maksetun palkan ja bonukset. Hallituksen jäsenten palkat sisältävät tilikaudella maksetut vuosi- ja kokouspalkkiot.
3. POISTOT
4. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
vesi, sähkö, lämmitys, kiinteistövero
5. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
6. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
käypä arvo 1.1.
Sijoituskiinteistöjen hankinnat
Sijoituskiinteistöjen luovutukset
arvo 31.12.
ja keskeneräiset
Sijoituskiinteistöksi katsotaan kiinteistö, jota konserni pitää hallussaan vuokratuottojen hankkimiseksi tai omaisuuden arvonnousun takia. Sijoituskiinteistön käypä arvo kuvastaa tilinpäätöspäivän markkinaolosuhteita. Yhtiö käyttää ulkopuolista arvioitsijaa käypien arvojen määrittämiseen.
Sijoituskiinteistöt arvostetaan alun perin hankintamenoon, johon sisällytetään transaktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen sijoituskiinteistöt arvostetaan käypään arvoon. Tilikauden aikana syntynyt käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.
Yhtiö käyttää sijoituskiinteistöjen markkina-arvon määrittämiseen ulkopuolista arvioitsijaa, joka arvioi kiinteistöjen markkina-arvot noudattaen Keskuskauppakamarin kiinteistöarviointilautakunnan sääntöjä, hyvää kiinteistöarviointitapaa sekä kansainvälistä arviointistandardia (IVS 2020).
Arvioitsija arvioi kohteet tuottoarvolähtöisesti kassavirtamenetelmällä. Rakentamattomien tonttien arvon määrittelyssä hyödynnetään kauppahintamenetelmää.
Yhtiön kaikki vuokratuotot kertyvät sijoituskiinteistöistä. Sijoituskiinteistöihin kohdistuvat operatiiviset kustannukset olivat tilikaudella yhteensä 15,3 miljoona euroa. Kustannuksista 15,1 miljoonaa euroa kohdistui vuokratuottoa tuottaviin sijoituskiinteistöihin ja 0,2 miljoonaa muihin.
Käyvän arvon määrittämisessä käytetyt keskimääräiset olettamukset
*Tarkennettu yksittäisten kiinteistökohteiden käyttötarkoituksen mukaisia tuottovaatimuksia
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
tk. voitot / tappiot 31.12.
Oman pääoman muutoslaskelma
Oikaisut aiempiin
Lisäykset
Laskennallinen verovelka kohdistetusta konserniliikearvosta
Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta sisältävät 61,4 miljoonaa euroa pitkäaikaisten rahoituslaitosvelkojen lyhennyksiä vuodelle 2024. Yhtiön johto on edellisvuosien tapaan aloittanut alkuvuonna keskustelut pankkien kanssa tämän lyhennysosuuden pääosan uudelleen rahoittamiseksi. Prosessi on vuotuinen, eikä keskusteluissa ole noussut esiin mitään riskejä uudelleen rahoittamista ajatellen.
OP-Pohjola
Handelsbanken
Arvonlisäverovastuu
AVL 121 §:n mukainen alv-palautusvastuu tarkoittaa kiinteistön uudisrakennuksesta tai perusparannuksesta tehtyjä alv-vähennyksiä, jotka on palautettava, jos kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu verottomaksi tai kiinteistö myydään ennen kuin 10 vuotta on kulunut investoinnin valmistumisvuoden päättymisestä.
Alv-palautusvastuun piiriin kuuluvia alv-vähennyksiä on vuonna 2023 tehty 8 626 464 euroa. Tilikauden alv-palautusvastuu näistä on 862 646 euroa.
ja muut rahoituskulut
VASTATTAVAA
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen vieras pääoma
1.
Pysyvien vastaavien arvostaminen Emoyhtiön omistaman pysyviin vastaaviin kuuluvan kuluvan omaisuuden hankintameno poistetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti alkuperäisestä hankintahinnasta.
Poistoajat
Aineettomat oikeudet 3–5 v. tasapoisto
Koneet ja kalusto 25 % EVL maksimipoiston mukaisesti menojäännöksestä
Muut aineelliset hyödykkeet 10 v. aikana tasapoistona
Hyödykkeiden hankintamenot, joiden todennäköinen taloudellinen pitoaika on alle kolme vuotta sekä pienhankinnat on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi.
Yhtiössä on siirrytty soveltamaan sijoituskiinteistöjen arvostamista käypään arvoon kirjanpitolain (5.luku 2b§) mukaisesti 1.1.2020 lähtien. Tilikauden aikana syntynyt käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmaan ja sen laskennallisella verovelan muutoksella oikaistu vaikutus on -8,1 miljoonaa euroa.
Sijoituskiinteistöksi katsotaan kiinteistö, jota yhtiö pitää hallussaan vuokratuottojen hankkimiseksi tai omaisuuden arvonnousun takia. Sijoituskiinteistön käypä arvo kuvastaa tilinpäätöspäivän markkinaolosuhteita. Yhtiö käyttää ulkopuolista arvioitsijaa käypien arvojen määrittämiseen.
Saamisten ja velkojen arvostus
Saamiset ja velat on arvostettu nimellisarvoon.
2. HENKILÖSTÖKULUT
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
Toimitusjohtajan palkka sisältää tilikaudella maksetun palkan ja bonukset. Hallituksen jäsenten palkat sisältävät tilikaudella maksetut vuosi- ja kokouspalkkiot.
3. POISTOT
4. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
Koneet ja kalusto
Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksistä
ja osuudet 1.1.
Muut osakkeet ja osuudet
Sijoituskiinteistöt
Yhtiössä on siirrytty soveltamaan sijoituskiinteistöjen arvostamista käypään arvoon kirjanpitolain (5.luku 2b§) mukaisesti 1.1.2020 lähtien. Käypään arvoon kirjattuja sijoituskiinteistöjä sisältyy eriin maa-alueet, osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksistä sekä muut osakkeet ja osuudet. Tilikauden aikana syntynyt käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmaan ja sen laskennallisella verovelan muutoksella oikaistu vaikutus on -8,1 miljoonaa euroa.
Sijoituskiinteistöksi katsotaan kiinteistö, jota yhtiö pitää hallussaan vuokratuottojen hankkimiseksi tai omaisuuden arvonnousun takia. Sijoituskiinteistön käypä arvo kuvastaa tilinpäätöspäivän markkinaolosuhteita. Yhtiö käyttää ulkopuolista arvioitsijaa käypien arvojen määrittämiseen.
Sijoituskiinteistöt arvostetaan alun perin hankintamenoon, johon sisällytetään transaktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen sijoituskiinteistöt arvostetaan käypään arvoon. Tilikauden aikana syntynyt käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.
Yhtiö käyttää sijoituskiinteistöjen markkina-arvon määrittämiseen ulkopuolista arvioitsijaa, joka arvioi kiinteistöjen markkina-arvot noudattaen Keskuskauppakamarin kiinteistöarviointilautakunnan sääntöjä, hyvää kiinteistöarviointitapaa sekä kansainvälistä arviointistandardia (IVS 2020). Kiinteistöyhtiöiden osakkeiden käyvät arvot saadaan kiinteistöyhtiöiden käypien arvojen ja kiinteistöjen korollisten nettovelkojen yhteissummana.
Arvioitsija arvioi kohteet tuottoarvolähtöisesti kassavirtamenetelmällä. Rakentamattomien tonttien arvon määrittelyssä hyödynnetään kauppahintamenetelmää.
Yhtiön kaikki vuokratuotot kertyvät sijoituskiinteistöistä. Sijoituskiinteistöihin kohdistuvat operatiiviset kustannukset olivat tilikaudella yhteensä 15,3 miljoona euroa. Kustannuksista 15,1 miljoonaa euroa kohdistui vuokratuottoa tuottaviin sijoituskiinteistöihin ja 0,2 miljoonaa muihin.
Käyvän arvon määrittämisessä käytetyt keskimääräiset olettamukset
* Tarkennettu yksittäisten kiinteistökohteiden käyttötarkoituksen mukaisia tuottovaatimuksia
Omistukset muissa yrityksissä
Erittely saamisista konserniyrityksiltä ja omistusyhteisyrityksiltä Pitkäaikaiset saamiset konserniyrityksiltä ja omistusyhteysyrityksiltä
11. PITKÄAIKAISTEN VELKOJEN ERÄÄNTYMINEN
Lainat rahoituslaitoksilta
12. ANNETUT VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET
Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset
Lainat rahoituslaitoksilta
Emoyhtiön lainoissa
Muut vastuusitoumukset
13. SAADUT VAKUUDET JA TAKUUT
ja takuut
olevat vuokravakuudet
14. MUUT VASTUUT
LEASINGVASTUUT 31.12.2023
ARVONLISÄVEROVASTUU
AVL 121 §:n mukainen alv-palautusvastuu, joka tarkoittaa kiinteistön uudisrakennuksesta tai perusparannuksesta tehtyjä alv-vähennyksiä, jotka on palautettava, jos kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu verottomaksi tai kiinteistö myydään ennen kuin 10 vuotta on kulunut investoinnin valmistumisvuoden päättymisestä.
Alv-palautusvastuun alaisia investointeja ei ole tehty.
Sähköisen allekirjoituksen päivämääränä
Aleksi Randell Rutger Källen Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen
Jarkko Virtanen
Jarkko Leinonen Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Turussa sähköisen allekirjoituksen päivämääränä
KPMG Oy Ab Niklas Oikia KHT